Kaupunginjohtajan esitys

Transkriptio

1 Kaupunginjohtajan esitys

2

3 Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja

4 Lahden kaupunki Koonti: Taloussuunnittelu Taitto: Anu Vesikukka internet:

5 Esipuhe Vuosi 2016 tuo mukanaan uuden kunnan, Lahden kaupungin, joka kokoaa Nastolan ja Lahden voimavarat yhteen asukkaiden ja koko alueen eduksi. Kummankin kunnan vahva teollinen perinne jalostuu entistä monimuotoisemmaksi yritystoiminnaksi, jossa modernit toimintatavat, luovuus ja innostus uuteen korostuvat. Uutta Lahtea rakennetaan tammikuussa 2015 hyväksytyn yhdistymissopimuksen pohjalta maakunnan keskuskaupunkina, jonka päätöksenteko ja toiminta vastaavat nopeasti ja joustavasti yhteiskunnan muutoksiin. Uuteen toimintatapaan kootaan Lahden ja Nastolan parhaat käytännöt. Tavoitteena on matalan organisaation kaupunkiyhteisö, jota leimaa tiivis vuorovaikutus ja asukkaiden aktiivisuus ja vastuu. Suuret yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat ennen kaikkea kaupunkeihin. Yleisen kaupungistumisen myötä kaupunkien päätöksenteko ja tiivis yhteys ympäristöön on ratkaisevaa alueen kehitykselle. Julkisen organisaation on pidettävä huolta kustannuskilpailukyvystään, ja kunnalliset palvelut on pystyttävä asukkaille perustelemaan niiden tarkoituksenmukaisuuden, toimivuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Maan viidenneksi suurimmalla kaupunkiseudulla, pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä, on erinomaiset menestymisen edellytykset, ja samalla sen myönteinen kehitys on tärkeää koko maan tulevaisuuden kannalta. Valtion suunnittelemat kuntia koskevat muutokset, soteuudistus ja muut, vaikuttavat koko kuntakäsitteeseen. Lahti on neuvotellut muiden päijäthämäläisten kuntien kanssa alueellisesta sote-ratkaisusta, jolla pyritään seuraavan vuoden kuluessa rakentamaan uusi hyvinvointikuntayhtymä, joka kokoaisi koko alueen sosiaali- ja terveyspalvelut yhden järjestäjän puitteisiin ja samalla loisi luontevan polun tulevaan kunnista ja kuntarajoista riippumattomaan sote-järjestelmään. Itsehallinnollisten sote-alueiden, joilla voisi olla muitakin tehtäviä, muodostamisen jälkeen kuntien uusi rooli painottuisi elinvoimaan ja sivistykseen. Uusi laajempi Lahden kaupunki voi näissäkin muuttuvissa oloissa erillisiä kuntia paremmin valvoa alueen ja sen asukkaiden etua ja turvata vetovoiman ja kasvun. Kaupunki vastaa tulevaisuudessakin alueen elinvoimasta, ja Lahdessa panostetaan erityisesti yritysten toimintaympäristöön. Lahden ja Nastolan yhdistyminen antaa maankäytölle, liikennehankkeille ja työllisyyden parantamiselle uusia mahdollisuuksia. Kaupungin elinvoimalle on tärkeää elävä, kiinnostava kaupunkikeskusta, sitä täydentävä Nastolan nauhataajama sekä verkostomaisesti toimivat kaupunginosat. Kylät ja maaseutualue korostavat uuden Lahden monipuolisuutta. Koko alueen kannalta tärkein yksittäinen hanke on Lahden eteläinen kehätie, jonka rakentamisesta ja rakennuskustannusten jaosta on tehty Liikenneviraston, Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan kesken valtuustoissa hyväksytty aiesopimus. Lahti on valmis yhteistyössä valtion kanssa hakemaan tierahoitukselle uutta pohjaa ja pilotoimaan mallia kehätien toteutuksessa. Kuntien yhdistyessä elinkeinopolitiikkaa vahvistetaan. Yhteydenpitoa oman alueen yrityksiin lisätään, ja kaupungin ja elinkeinoyhtiöiden yhteistyötä tiivistetään. Elinkeinotoimen kirjo ulottuu vetovoimaa kasvattavista toimista konkreettiseen yrityksiin kohdistuvaan myyntityöhön. Koulutukseen ja yrityksiä palvelevaan tutkimusja kehitystyöhön kiinnitetään erityistä huomiota. Työllisyyden hoito ja syrjäytymisen ehkäisy vaatii uusia toimia. Erityisenä hankkeena laajennetaan kuntouttavan työtoiminnan paikkojen tarjontaa kaupungin organisaatiossa moninkertaiseksi. Merkittävä osa valtion maksamasta yhdistymisavustuksesta suunnataan Nastolan alueen ja koko uuden Lahden vetovoimaa ja kaupungin elinkeinopolitiikkaa vahvistaviin toimenpiteisiin ja konkreettisiin työllisyystoimiin. Nopeasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän vuoksi talousarviossa on varauduttu lisäämään maahanmuuttajille tarkoitettua valmistavaa opetusta, jonka valtio korvaa kaupungille. Vuoden aikana voidaan joutua maahanmuuttajien palveluihin tarvittavia resursseja vielä tarkistamaan. Uudistuvan Lahden kaupungin talouden on oltava tasapainossa. Talouskasvu Suomessa ei anna tähän juurikaan vetoapua, päinvastoin valtion toimet kiristävät kuntataloutta. Kuntien yhdistymisestä saatavat synergiahyödyt helpottavat talouden tasapainossa pitämistä, mutta lisäksi on välttämätöntä, että maan hallituksen antama liikkumavara kuntien palvelujen järjestämisessä ja palvelumaksuissa käytetään täysimääräisesti hyväksi. Palvelut järjestetään jatkossakin asukkaiden tarpeet huomioiden ja alueellisesti kattavasti, mutta toimintatapoja uudistaen ja sähköisiä palveluja yhä enemmän hyödyntäen. Kaupunkilaiset saavat myös tarvitsemaansa asiakaspalvelua uusista yhteispalvelupisteistä Lahden ja Nastolan keskustasta. Palvelutaso pystytään säilyttämään tiukasta talouslinjasta huolimatta. Tämä edellyttää myös yhdistymisen jälkeen jatkuvaa rohkeaa toimintojen ja rakenteiden uudistamista, valmiutta ja intoa muutokseen niin henkilökunnalta ja päättäjiltä kuin asukkailtakin. Uuden Lahden talouden tavoitteet on asetettu yhdistymissopimuksessa. Tavoitteet täyttyvät, kun talousarvio ja -suunnitelma päätyvät niukasti positiiviseen tulokseen ja

6 menojen kasvu on noin 1 % vuodessa. Ensi vuodelle arvioitu vuosikate, 41 miljoonaa euroa, ylittää lievästi tälle vuodelle ennustetun. Vuosille 2017 ja 2018 vuosikatteen arvioidaan vahvistuvan 5 miljoonalla eurolla vuosittain. Lahden asukkaille verot pysyvät tämän vuoden tasolla, nastolalaisten verotus kevenee hieman. Kummankin yhdistyvän kunnan henkilöstö on ollut kiitettävällä tavalla mukana uuden toimintaorganisaation muodostamisessa. Henkilöstön sitoutuminen ja kustannustietoisuus kummassakin kunnassa ovat pohjana vuoden 2015 toiminta- ja taloustavoitteiden saavuttamiselle ja ovat tukeneet vuoden 2016 rakentavaa budjettivalmistelua. Lahden kaupungin palveluksessa työskentelee vuoden vaihteessa runsaat henkilöä, ja seuraavien kahden vuoden kuluessa henkilöstömäärä vähenee kolmella sadalla. Määrätietoinen henkilöstöpolitiikka tekee tämän mahdolliseksi luonnollisen vaihtuvuuden kautta, ilman irtisanomisia tai lomautuksia. Lahden kaupungin kasvua tukeva investointiohjelma jatkuu. Suurimpia investointikohteita ovat pääterveysaseman peruskorjaus ja uudistaminen sekä koulujen ja päiväkotien korjaukset ja uudisrakentaminen. Koko loppuvuosikymmenelle ulottuu Lahden keskusta-alueen kouluverkon useita peruskorjauksia ja käyttötarkoituksen muutoksia käsittävä kokonaisuus, jolla parannetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion toiminnallisia edellytyksiä ja saadaan tilat nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Nastolassa investoinnit toteutetaan yhdistymissopimuksen mukaisina. Investoinnit vuonna 2016 ovat noin 76 miljoonaa euroa, vuosina 2017 ja 2018 yli 80 miljoonaa euroa. Taloussuunnittelukauden nettoinvestoinnit kasvattavat kaupungin velkamäärää noin 75 miljoonalla eurolla. Kaupungin omaan toimintaan otettujen lainojen määrä on vuoden 2015 lopussa noin euroa asukasta kohti ja kohoaa euroon asukasta kohti vuoden 2018 lopussa. Kaupungin taseeseen kertynyt ylijäämä kohoaa suunnitelmakauden lopussa noin 140 miljoonaan euroon. Uusi Lahti saa myös uudenlaisen poliittisen rakenteen. Kaupunginhallitukseen tulee kaksi jaostoa, joiden vastuualueet korostavat toisaalta elinvoiman ja työllisyyden, toisaalta konserni- ja tila-asioiden merkitystä. Nastolan aluejohtokunta täydentää uutta päätöksentekojärjestelmää. Poliittisen työ resursointia vahvistavat kokopäiväisen korvauksen saavan kaupunginhallituksen puheenjohtajan lisäksi puolipäivätoimiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat ja kolmen keskeisen lautakunnan puheenjohtajat. Viime tammikuun päätös uuden Lahden muodostamisesta oli rohkea ratkaisu. Sen myönteiset vaikutukset ovat olleet nähtävissä jo talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelussa. Uusi vahvempi keskuskunta antaa paremmat edellytykset vakaaseen palvelutuotantoon ja tehokkaaseen edunvalvontaan ja tukee koko Lahden kaupunkiseudun menestymisen mahdollisuuksia edelleen voimistuvan keskinäisen kilpailun Suomessa. Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja

7 5

8 6 Sisällysluettelo Yleisperustelut... 7 Taloudelliset lähtökohdat... 8 Yleistä... 8 Kuntatalous... 8 Lahden kaupungin väestö, työttömyys ja talous... 9 Lahden ja Nastolan taloustilanne Taloussuunnitelma Verotulot Käyttötalouden valtionosuudet Investoinnit Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Laadinnan lähtökohdat Yhdistymissopimuksen linjauksia Strategia Lahden kaupungin organisaatiokaavio Henkilöstö Hyvinvoinnin edistäminen Lahden kaupungin tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvion rakenne Talousarvion sitovuus Taloutta ohjaavat kriteerit Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen Käyttötalousosa Kaupunginhallituksen toimiala Yleishallinto ja Konsernipalvelut vastuualueet yhteensä Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Tukityöllistäminen Tarkastustoimi Määrärahavaraus (ei sitova): Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Sosiaali- ja terveystoimiala Hallintopalvelut, Terveyspalvelut, Vanhustenpalvelut ja kuntoutus ja Hyvinvointipalvelut vastuualueet yhteensä Toimeentuloturva Erikoissairaanhoito Sivistystoimiala Hallintopalvelut Lasten ja nuorten kasvu Osaaminen ja tieto Wellamo-opisto Liikunta ja kulttuuri Kaupunginmuseo Kansainväliset urheilutapahtumat Tekninen ja ympäristötoimiala Hallintopalvelut Maankäyttö ja aluehankkeet, Kaupunkiympäristö ja Rakennus- ja ympäristövalvonta vastuualueet yhteensä Joukkoliikenne Tuloslaskelmaosa Talousarvion tuloslaskelmat Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Investointiosa Kiinteä omaisuus Talonrakennusinvestoinnit Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Arvopaperit ja osuudet Rahoitusosa Lahden kaupungin rahoituslaskelma Antolainat Lainanotto, pitkäaikaiset lainat Taseyksiköt Lahden Tilakeskus Lahden Ateria Lahden Servio Lahden Tietotekniikka Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginteatteri Liitteet Toiminnan tunnusluvut Kaupunkikonserni Konsernin tytäryhteisöt

9 7 Yleisperustelut Taloudelliset lähtökohdat Laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen

10 8 Taloudelliset lähtökohdat Yleistä Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt (VM, ). Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää vähäiseksi. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 prosenttia. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 prosenttia ja vastaavasti tuonti laskee 0,2 prosenttia. Investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 1,3 prosenttia. Työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 prosenttia. Huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Keskeiset ennusteluvut, VM Bruttokansantuote markkinahintaan -1,4-1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 1,6 0,0 0,0-0,2 3,4 3,5 Kokonaistarjonta -0,6-0,8-0,3 0,1 1,9 2,0 Tavaroiden ja palvelujen vienti 1,2 1,1-0,7 0,9 3,0 3,3 Kulutus 0,4 0,0 0,3 0,8 0,5 0,6 Investoinnit -2,2-5,2-3,3-1,3 5,4 4,2 Kokonaiskysyntä -0,6-0,5-0,2-0,2 1,9 2,0 kotimainen kysyntä -1,2-1,1 0,0-0,6 1,4 1,4 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Kuluttajahintaindeksi, muutos % 2,8 1,5 1,0-0,1 1,1 1,5 Kuntatalous Kuntatalouteen kohdistuu tulevina vuosina suuria menopaineita. Väestön ikääntyminen lisää terveys- ja hoivapalvelujen sekä investointien tarvetta. Samalla yksittäisten terveydenhuoltotoimenpiteiden kustannukset kasvavat hoitojen kehittyessä. Kuntien verotulot kasvavat vuosina maltillisesti. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jakoosuuden poistuminen supistaa verotuloja vuonna Kuntien verotulot vahvistuvat kuitenkin jälleen työllisyystilanteen parantuessa. Lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa perushinnat sekä rahoitus tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia, kasvattaa kuntien valtionosuuksia vuonna Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle puolestaan alentaa kuntien valtiolta saamia siirtoja vuonna Kuntatalouden vakauden kannalta on tärkeää, että hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet saadaan täsmennettyä ja toteutettua täysimääräisenä ja että tavoiteltu säästövaikutus saavutetaan. Erityisen tärkeää on toteuttaa mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa rakenteellisia uudistuksia, jotka rajoittavat tulevia menopaineita. Myös kuntien on jatkettava omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan.

11 9 Lahden kaupungin väestö, työttömyys ja talous Tilannekatsauksessa on yhteenlaskettu Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan lukumäärätiedot vastaamaan yhdistyvistä kunnista muodostuvaa uutta Lahden kaupunkia. Tekstissä jäljempänä uudesta Lahden kaupungista käytetään ilmaisuja kaupunki tai Lahti. Väestö Kaupungin väkiluku oli vuoden 2014 lopussa , joka kasvoi vuodessa 0,26 prosenttia eli 314 henkilöllä. Kahden viimeisimmän vuoden aikana väestön kasvu on ollut hidasta verrattuna vuosiin , jolloin vuosikasvu oli keskimäärin runsas 700 henkilöä. Vuosina väestömäärä on kasvanut yhteensä henkilöllä. Väkiluvun kasvu perustui vuonna 2014 yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli 151 vähemmän kuin kuolleita. Muuttovoitto oli 465, josta 170 tuli muista kunnista ja loput 295 siirtolaisuudesta. Taloustaantuma on vähentänyt maassamuuttoa, minkä myötä alueen muuttovoitto on laskenut. Vielä vuosina muuttovoitto muista kunnista oli vuodessa keskimäärin lähes 400 henkilöä. Kaupungin väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Viimeisen viiden vuoden aikana vuotiaiden määrä on laskenut liki henkilöllä, ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvanut noin henkilöllä. Vuoden 2014 väkiluvun kasvusta huolimatta laski vuotiaiden määrä 547 henkilöllä ja vuotiaiden 268 henkilöllä. Myös alle kouluikäisten määrä oli pienessä laskussa. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 895 henkilöllä. Ikärakenne vuonna 2014 (Lahti+ Nastola) 24,2 % 26,7 % 12,5 % 12,7 % 7,1 % 7,8 % 6,6 % 2,4 % 0 6 v v v v v v v. 85 v. Lähde:Tilastokeskus Vuoden 2014 lopussa väestöstä oli lapsia 15 prosenttia, nuoria vuotiaita 13 prosenttia, vuotiaita 51 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 22 prosenttia. Väestöstä yhdeksän prosenttia oli yli 75-vuotiaita ja kaksi prosenttia 85-vuotiaita tai sitä vanhempia. Työikäisten osuus oli alhaisempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, ja eläkeikäisten osuus oli keskimääräistä korkeampi. Väestön pääasiallinen toiminta Viimeisimmän tilastoinnin mukaan vuoden 2013 lopussa hieman alle puolet väestöstä eli 48 prosenttia kuului työvoimaan, joista työllisiä oli ja työttömiä Väestöstä eläkeläisiä oli 26 prosenttia, lapsia 15 prosenttia ja opiskelijoita kahdeksan prosenttia. Lukumääräisesti eläkeläisiä oli , lapsia ja opiskelijoita

12 10 Viiden vuoden aikana työvoiman määrä on pienentynyt reilulla sadalla henkilöllä ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvanut yli henkilöllä. Työttömyyden lisääntyessä taloudellinen huoltosuhde heikkenee. Vuonna 2013 jokaista työllistä kohti oli 1,51 asukasta. Vuonna 2012 kaupungin työllisestä toimi 18 prosenttia teollisuudessa, 17 prosenttia terveys- ja sosiaalipalveluissa ja 13 prosenttia kaupan alalla. Teollisuustyöntekijöiden määrä on pienentynyt viidessä vuodessa yli viidenneksellä kun taas sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa että koulutuksessa työskentelevien määrä on kasvanut yli 10 prosenttia. Keskitulot Kaupungin väestön keskitulot olivat vuoden 2013 lopussa euroa ja koko maassa keskimäärin euroa. Vuodesta 2000 keskitulo on kasvanut Lahdessa euroa (51 %) ja koko maassa euroa (47 %). Keskitulolla tarkoitetaan valtionveronalaisia tuloja jaettuna tulonsaajien lukumäärällä (tilastoissa ei ole huomioitu tulottomien osuutta). Vuosien aikana keskitulo on noussut eniten Espoossa, euroa. Myös Kuopiossa ja Helsingissä keskitulot kasvoivat enemmän kuin maassa keskimäärin. Vähiten keskitulot kasvoivat Turussa, Oulussa ja Tampereella, alle euroa, Lahdessa kasvua oli vajaa euroa vuosien aikana. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Vuonna 2012 työpaikkoja oli , joka oli 557 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja liki vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Työpaikoista vain 17 prosenttia oli teollisuudessa, josta on kadonnut lähes työpaikkaa viidessä vuodessa. Teollisuustyöpaikkojen sijaan on syntynyt erilaisia palvelutoimintojen työpaikkoja. Vuonna 2012 terveys- ja sosiaalipalvelujen osuus oli 18 prosenttia ja kaupan 14 prosenttia kaikista työpaikoista. Viiden vuoden aikana työpaikkojen lisäys on ollut terveys- ja sosiaalipalveluissa yli 1 100, hallinnossa runsas 400 ja koulutuksessa liki 400. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli 106,8, joten alueella oli siis enemmän työpaikkoja kuin työllisiä työntekijöitä. Työttömyys Suurimpien kaupunkien työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 2015 korkein Joensuussa (20,2 %) ja Jyväskylässä (19,8 %), matalin Espoossa (11,6 %), Vantaalla (13,3 %) ja Helsingissä (13,7 %). Lahden työttömyysaste oli heinäkuussa 18,9 prosenttia, viidenneksi korkein suurista kaupungeista. Vuoden 2014 heinäkuuhun verrattuna työttömyysaste on noussut eniten Joensuussa 1,9 prosenttiyksikköä sekä Jyväskylässä ja Kuopiossa, 1,7 prosenttiyksikköä. Lahdessa kasvua oli 0,9 prosenttiyksikköä ja vähiten kasvua oli Kouvolassa, 0,4 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste on noussut selvästi maltillisemmin kuin monessa muussa suuressa kaupungissa. Lahden työttömyysasteen nousua helpottaa väestön ikärakenne, kun osa työttömistä siirtyy vanhuuseläkkeelle. Kesällä suurten yliopistokaupunkien työttömyystilannetta vaikeuttaa opiskelijoiden siirtyminen työvoimatoimistojen asiakkaiksi. Vuoden 2015 alusta työttömyysaste on laskenut vain Kouvolassa, vähiten kasvua oli Porissa ja Lahdessa 0,1 prosensttiyksikköä. Muissa suurissa kaupungeissa työttömyysaste on kasvanut selvästi yli prosenttiyksikön vuodenvaihteesta ja Joensuussa 2,3 prosenttiyksikköä.

13 11 Lahden ja Nastolan taloustilanne Vanhan Lahden kaupungin talouden näkökulmasta vuosi 2014 oli erinomainen. Nettomenot vähenivät yli kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja vuosikate nousi alkuperäisen talousarvion mukaisesta 32,7 milj. eurosta noin 53,0 milj. euroon. Vuoden 2014 lopussa taseessa oli kumulatiivista ylijäämää 125,7 milj. euroa. Nastolan kunnan tulos toteutui vuonna 2014 vallitsevaan taloustilanteeseen nähden tyydyttävästi. Alkuperäisessä talousarviossa tulokseksi arvioitiin euron ylijäämä. Sosiaali- ja terveysmenojen odotettiin ylittyvän, mutta ne kehittyivät aiempiin vuosiin verrattuna maltillisesti, joten ylitys ei toteutunut. Vuoden 2014 lopussa taseessa oli kumulatiivista ylijäämää 3,2 milj. euroa. Yhdistymissopimus rajaa yhdistyvien kuntien vuoden 2015 taloutta siten, että toimintakatteet ovat korkeintaan: - Lahti 521,4 milj. euroa - Nastola 66,6 milj. euroa. Vanhassa Lahdessa paineet tukityöllistämisen työmarkkinatuen menojen kasvun osalta tunnistettiin heti vuoden 2015 alussa. Talousarviokirjaan on vuodesta 2014 lähtien kirjattu valtuuston päätöksenä, että vuoden aikana tehtävien talousarviomuutosten kate haetaan ensisijaisesti toimialojen ja lopuksi kaupungin talousarvion sisältä. Työmarkkinatuen vajaan neljän miljoonan euron lisätarve katettiin linjauksen mukaisesti kaupungin talousarvion sisältä. Talousohjelman linjauksia noudattaen Lahden talous on saatu pidettyä alkuperäisen talousarvion mukaisena. Nastolan kunnan linjausten mukaisesti talousarvioon kohdistuvat muutospaineet tulee kattaa palvelualueiden sisältä. Menojen ylityspaineet ovat aiempien vuosien tapaan erityisesti erikoissairaanhoidossa, oman palvelutuotannon osalta ei ole tiedossa merkittäviä ylityspaineita. Talousarviokirjan 2016 vertailutiedoiksi on tilinpäätöksen 2014 ja talousarvion 2015 osalta koottu kuntien yhdistetyt luvut. Vertailutiedot ovat informatiivisia, eivät suoraan kaikin osin vertailukelpoisia, johtuen kuntien toimintokokonaisuuksien erilaisista rakenteista ja kirjanpidon erilaisista käytännöistä. Taloussuunnitelma Talousarviossa toimintatuotot ovat 236,2 milj. euroa (+1,3 %) ja toimintakulut ovat 838,3 milj. euroa (+1,8 %) verrattuna vuoden 2015 yhdisteltyyn Lahden ja Nastolan talousarvioon. Käyttötalousmenojen kasvu hidastuu vuosina painuen miinukselle vuonna 2017 (-1,6 %). Tämä johtuu siitä, että suunnitelmassa on huomioitu perustoimeentulotuen käsittelyn ja maksatuksen siirtyminen valtiolle vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Käyttömenot kääntyvät pieneen kasvuun (0,4 %) vuonna Vuosikate on 40,9 milj. euroa, tilikauden tulos 0,5 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 0,7 milj. euroa. Vuosikate paranee vuoteen 2015 verrattuna, mutta tilikauden tulos heikkenee johtuen poistosuunnitelmien yhtenäistämisestä vuodelle 2016 sekä satunnaisten erien pienenemisestä kolmanneksella. Investointitarpeet pysyvät edelleen korkealla tasolla koko suunnitelmakauden ajan. Investointitaso laskee kuitenkin lähes 40,0 milj. euroa vuodesta Rahoituksen osalta merkittävää on, että kaupungin omaan palvelutuotantoon tarvittava lainanotto on vain 2,6 milj. euroa. Omaisuuden myynneillä (34,5 milj. euroa) pystytään hillitsemään lainanottotarvetta. Omaisuuden myynnit koostuvat Vesilaitoksen myynnistä Lahti Aqua Oy:lle sekä omaisuusjärjestelyistä Päijät-Hämeen Koulutuskonsernin kesken. Lahden talousasemaa yhdistymistilanteessa vahvistaa taseessa oleva 137,3 milj. euron ylijäämä. Taloussuunnitelmassa on huomioitu Kuntatalousohjelman (VM 35a 2015) linjaamia kuntataloutta vahvistavia maksuperustemuutoksia, jotka mahdollistavat korotuksia tuloarvioihin. Kuntatalousohjelmassa on ennakoitu kaikkien kuntien osalta mahdollisiksi sivistystoimialan maksujen osalta 32 milj. euron tulojen lisäys ja sosiaali- ja terveystoimialan osalta 150 milj. euron tulojen lisäys (VM; ISSN ,pdf). Lahden taloussuunnitelmassa on edellytetty päivähoitomaksuja ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhomaksuja korotettavaksi syyslukukauden 2016 alusta lukien yhteensä 0,35 milj. euroa siten, että kokovuosivaikutus vuonna 2017 on 0,85 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2016 alusta toteutettavilla asiakasmaksujen korotuksilla saadaan lisätuloja 2,65 milj. euroa. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on huomioitu seuraavat Lahden ja Nastolan yhdistymissopimuksessa ( ) määritellyt linjaukset: - toiminnalliset tavoitteet on johdettu yhdistymissopimuksessa määritellyistä kahdeksasta strategisesta perustavoitteesta - yhdistymishallitus sai tiedoksi talousarviovalmistelutilanteen elokuun aikana - aluejohtokunnalle, joka perustetaan nykyisen Nastolan alueelle, on varattu määrärahat Elinvoima ja kilpailukykypalvelut vastuualueen määrärahakokonaisuudesta - Lahden ja Nastolan kuntien henkilöstön sijoittumissuunnitelma valmistui kesäkuussa yhdistymisavustuksen käytöstä ja toimenpiteiden vaikutuksista on valmisteltu suunnitelma

14 12 - talousarvion ja -suunnitelman tavoitteena on tasapainoinen kuntatalous yhdistymissopimuksen periaatteen mukaisesti. Taloussuunnitelmassa on huomioitu syksyllä 2015 kärjistynyt pakolaiskriisin aiheuttama turvapaikanhakijoiden tulo Lahteen. Hennalaan entiselle kasarmialueelle on perustettu hätämajoitusyksikkö, johon on syyskuun 2015 lopussa sijoitettu 500 turvapaikanhakijaa. Kaupungin välittömin menoerä on valmistavan opetuksen järjestäminen oppivelvollisuusikäisille turvapaikanhakijoille, mutta tilanne heijastuu myös kaupungin muihin toimintoihin ja valtionosuuksiin. Perusopetuksessa aiheutuviin kustannuksiin on talousarviossa varauduttu 0,5 milj. euron määrärahalisäyksellä, ja valtionosuustuloissa on otettu huomioon valtion vastaavat avustukset. Turvapaikanhakijoiden kaikista kustannuksista vastaa valtio. Taloussuunnitelmassa ei ole vielä huomioitu soteuudistusta, joka toteutuu aikaisintaan , eikä valmistelussa olevaa paikallista sote-toimintojen keskittämistä, joka toteutuisi Eteläisen kehätien kustannusvaikutuksia ei ole talousarviossa vielä mukana, koska niiden ajoittuminen eri vuosille ei vielä ole selvillä. Verotulot Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta eli kunnallisverosta, yhteisöverosta sekä kiinteistöverosta. Valtionvarainministeriö esittää muutamia veroperustemuutoksia tuleville vuosille. Kunnallisvero Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja yli 200 milj. eurolla. Muita esitettyjä muutoksia, jotka vähentävät kuntien verotuloja vuonna 2016, ovat budjettiesityksen perusteella mm. ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus. Kuntien verotuloja taas lisää asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti noin 244,5 milj. eurolla. Kunnallisverolaskelmat vuodelle 2016 perustuvat vanhassa Lahdessa vuonna 2015 voimassa olevaan 20,25 veroasteeseen yhdistymissopimuksen mukaisesti. Nastolan osalta veroasteen (20,75) pieneneminen 0,5 prosenttiyksikköä vähentää kunnallisverotuottoa noin 1,2 milj. euroa. Kunnallisverokertymä vuodelle 2016 on arvioitu olevan 392,3 milj. euroa, jossa kasvua vuoteen 2015 verrattuna on noin 1,5 prosenttia. Yhteisöveroon on tulossa ainoastaan yksi, mutta sitä merkittävämpi muutos kuntien osalta. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 260 milj. euroa alhaisemmaksi. Kuntien yhteinen jako-osuus yhteisöverokertymästä vuodelle 2016 on 30,92 prosenttia, jolloin Lahden osuus on 19,7 milj. euroa. Tämä on 3,3 milj. euroa Lahden ja Nastolan vuoden 2015 talousarviota pienempi. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Kiinteistövero Valtionvarainministeriö esittää kolmea muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,60 prosenttiyksikön sijasta. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin. Kiinteistöverolaskelmat vuodelle 2016 perustuvat Lahdessa vuoden 2015 voimassa oleviin veroasteisiin. Nastolan osalta veroasteiden muutos vähentää kiinteistöverotuottoa nettona noin euroa. Lahden saaman kiinteistöverotuoton arvioidaan vuonna 2016 olevan 36,3 milj. euroa, missä kasvua Lahden ja Nastolan vuoden 2015 talousarvioon nähden on noin 0,6 prosenttia. Kiinteistöveroprosentit verotuskohteittain Lahti Nastola Lahti Raja-arvot eriteltynä Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,15 1,25 1,15 0,80 1,55 Vakituinen asuinrakennus 0,55 0,55 0,55 0,37 0,80 Muu kuin vakituinen asuminen 1,15 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 1,25 3,00 1,00 4,00 Yleishyödyllinen yhteisö 0,55 0,60 0,55 0,00 1,55 Voimalaitos 2,85 2,85 0,60 3,10

15 13 Kokonaisverotulot Verotuksella koottava tulo vuoden 2016 talousarviossa on 448,3 milj. euroa, jossa on kasvua 0,6 prosenttia Lahden ja Nastolan verotuloihin. Verotulot jakaantuvat verolajeittain seuraavasti: TP TA+ LTA:t TA Muutos-% /2016 Kunnan tulovero ,5 % Yhteisövero ,3 % Kiinteistövero ,6 % Yhteensä ,6 % Käyttötalouden valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Rakenteellisesti valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta: 1. varsinaisesta valtionosuudesta, jolla myös tasataan kuntien kustannus- ja tarve-eroja ja 2. kuntien välisestä tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Vuonna 2016 Lahden valtionosuuksien arvioidaan olevan 190,0 milj. euroa, jossa on lisäystä edellisvuoden Lahden ja Nastolan valtionosuuksiin noin 14,0 milj. euroa. Arvio perustuu pääosin Kuntaliiton alustaviin laskelmiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista ja sivistystoimialan arvioihin opetus- ja kulttuuritoimen muista valtionosuuksista. Vuoden 2016 valtionosuusarvioita nostaa kustannustenjaon tarkistus ja valtion päätöksistä johtuvien verotulomenetysten kompensaatio. Valtionosuusjärjestelmän mukainen kunnan peruspalvelujen valtionosuus on eritelty seuraavassa taulukossa. Lahden saama verotulotasaus vuonna 2016 arvioidaan olevan noin 24,4 milj. euroa. Järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu myös hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Alustavan arvion mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön muut valtionosuudet ovat noin -6,1 milj. euroa. Kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus on noin 300 euroa asukasta kohti. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelalle vuoden 2017 alussa. Siirto vähentää Lahden saamaa peruspalvelujen valtionosuutta vuonna 2017 noin 7,7 milj. euroa ja vuonna 2018 noin 9,9 milj. euroa. Valtionosuuslaskelmat ovat vielä alustavia, joten niihin saattaa tulla muutoksia. TA Arvio Valtionosuudet, milj. euroa Muutos % Peruspalvelujen valtionosuudet (ilman tasauksia) 162,2 171,7 5,9 % Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 22,8 24,4 7,0 % Järjestelmämuutoksen tasaus -0,6 0,0-100,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -8,4-6,1-27,4 % Valtionosuudet yhteensä 176,0 190,0 8,0 %

16 14 Investoinnit Investointisuunnitelmat esitetään viiden vuoden ajalta. Kokonaisuus on koottuna kirjan investointiosaan. Taloussuunnitelman nettoinvestoinnit ovat 248,7 milj. euroa. Investoinneista yli puolet on talonrakennusinvestointeja, jotka kohdistuvat toimitilojen peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin, joilla turvataan omaisuuden arvon säilymistä ja korvataan vanhentuneita tiloja. Korkea investointitarve tulee säilymään tulevina vuosina johtuen mittavista rakennusten peruskorjaustarpeista. Julkinen käyttöomaisuus (kadut, valaistus, satamat jne.) on noin neljännesosa suunnitelmakauden bruttoinvestoinneista. Miljoonat Kiinteä omaisuus Talonrakennusinvestoinnit Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Arvopaperit ja osuudet Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Talousarvion rahoitusosaan sisältyvässä rahoituslaskelmassa esitetään pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot, kuten antolainat ja niiden lyhennykset, kaupungin lainanotto ja lainojen lyhennykset. Kaupungin rahoitustarve muodostuu pääosin investointimenoista, lainan lyhennyksistä sekä tytäryhtiöille myönnettävistä lainoista. Rahoitusosuudet ja myyntitulot vähentäen jää nettoinvestoinniksi 75,9 milj. euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otetaan talousarviovuonna 107,0 milj. euroa ja pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 53,8 milj. eurolla. Nettolainanotoksi jää 53,2 milj. euroa. Kaupungin lainakantaan sisältyy sisäisen pankin kautta konserniyhteisöille välitetyt lainat. Vuoden 2016 aikana nostetaan pitkäaikaisia antolainoja arviolta 84,0 milj. euroa. Vuoden 2016 lopussa antolainoja ennakoidaan olevan 521,9 milj. euroa. Lainanotto, lyhennykset sekä pitkäaikaiset lainat Milj. euroa TP TA+LTA TA TS TS Lainanotto 169,4 143,0 107,0 100,0 105,0 Lyhennykset -58,0-56,4-53,8-53,6-62,3 Nettolainanotto 111,4 86,6 53,2 46,4 42,7 Kaupungin koko lainamäärä 623,4 710,0 763,2 809,6 852,3 Lainat /asukas 5 254, , , , ,3 Antolainat tytäryhteisöille 471,0 476,6 521,9 525,8 535,9 Kaupungin omat lainat 152,4 233,4 241,3 283,8 316,4 Kaupungin omat lainat euroa/asukas 1 284, , , , ,4 Asukasluku

17 15 Laadinnan lähtökohdat Yhdistymissopimuksen linjauksia Yhdistymissopimuksen taloutta ohjaavat linjaukset on huomioitu talousarviovalmistelussa. Yhdistymishallitus hyväksyi laadintaohjeet vuoden 2016 talousarviolle ja vuosien taloussuunnitelmalle. Laadintaohjeiden mukaisesti tämän talousarvion valmistelun lähtökohtina ovat olleet Lahden sekä Nastolan taloussuunnitelmien pohjatiedot, yhdistymissopimuksessa sovitut toimintatavat ja toimialojen esitykset ja niistä keväällä 2015 käydyt kehysneuvottelut kansantalouden ja kuntatalouden kehitysennusteet suunnittelukaudelle mm. seuraavilta tahoilta Valtiovarainministeriö Suomen Kuntaliitto yhdistymissopimuksen mukaisesti Lahden kaupungin taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Strategia Strategia on kaupungin ja erityisesti kaupunginvaltuuston keskeinen johtamisen väline ja parhaimmillaan jaettu ymmärrys yhteisestä päämäärästä. Se on yhteinen tahdonilmaisu tavoiteltavasta tulevaisuudesta, aiotusta muutoksesta, uudistumisesta ja kehittymisestä. Vuoden 2016 huhtikuussa valmistuu kaupungin uusi strategia, joka pohjautuu Lahden ja Nastolan yhdistymissopimukseen. Taustalla ovat myös kuntien nykyiset strategiat ja niissä tunnistetut vahvuudet. Strategiaa tarkastellaan uudestaan jo vuonna 2017, kun uusi valtuusto aloittaa toimintansa. Tiheä sykli tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää paitsi itse strategiaa myös sen laatimisen prosessia. Yhdistymissopimuksessa määritellyt, ohessa kuvatut kahdeksan tavoitetta muodostavat strategian lähtökohdan: Työpaikkoja lisätään avoimella sektorilla Asukaslukua kasvatetaan yhdellä prosentilla vuodessa Kaupungin talous saadaan kestävälle pohjalle Yhdyskuntarakennetta kehitetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla Palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta kehitetään Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lisätään Lahtea kehitetään nuorten kaupunkina Kaupungin neuvotteluasemaa vahvistetaan valtakunnallisesti. Strategian avulla määritellään koko kaupunkikonsernin toiminnan keskeiset suuntaviivat ja tavoitteet, sekä avataan ne muutosohjelmiksi ja edelleen toimintasuunnitelmiksi. Muutosohjelmien tärkeä pohja on yhteisesti jaettu ymmärrys strategialla tavoitellusta suunnasta. Olennaista on valmistella kokonaisuutta laajassa yhteistyössä niin kaupunkikonsernin sisällä kuin myös kaupunkilaisten ja yhteisöjen kanssa. Muutosohjelmista johdetut toimialakohtaiset strategiatulkinnat eli toimintasuunnitelmat toimivat talousarviovalmistelun tukena ja niiden kautta johdetaan sekä sitovat tavoitteet, että seurantaan käytettävät mittarit. Strategian toteutuminen ja talouden suunnittelu kulkevat näin rinnakkain. Strategian toteutumista voidaan seurata talouden seurannan rinnalla ja arvioida strategian toteutumisedellytyksiä. Toimintatapa mahdollistaa myös muutosohjelmien ja niistä johdettujen toimintasuunnitelmien rullaavan päivittämisen vastaamaan kulloisiakin tarpeita. Strategian laajempi päivittäminen tapahtuu neljän vuoden välein. Lahden ja Nastolan yhdistymissopimus löytyy Lahti.fi verkkosivuilta.

18 Lahden kaupungin organisaatiokaavio

19 17 Henkilöstö Vuonna 2015 on valmisteltu henkilöstöjärjestöjen kanssa voimassa olevat henkilöstöpoliittiset linjaukset ja niitä tukevat ohjeet. Uudistukset pohjautuvat vuonna 2014 Lahden henkilöstötoimikunnan perusteelliseen työhön. Vuonna 2016 henkilöstöpoliittisista linjauksista toimeenpantava keskeinen kohde on johtamisen ja esimiestyön valmennusten nk. Lahti-malli, jossa kohderyhmittäin räätälöidään valmennukset ja toteutetaan pitkälti oman henkilöstön valmentamana, mikä osaltaan on yksi osaamisen kehittämisen tapa. Esimiestyön kehittämisen tuloksia ja niistä johdettavia mittareita on käytettävissä vuonna 2015 tehdyssä työhyvinvointikyselyssä sekä esimiesten 360 arvioinnissa, jossa vertailutiedot löytyvät vuodelta Henkilöstötiedolla johtaminen mahdollistuu entistä paremmin SAP HR-järjestelmän käyttöönotolla. Yhdistymissopimuksen mukainen kaupungin strategia laaditaan 2015 ja siitä johdetut toimialojen strategiatulkinnat ovat vuorossa keväällä Yhdistymissopimuksen edellyttämä henkilöstöohjelma tehdään vuoden 2016 aikana. Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupungin strategian toteuttamista. Uusi henkilöstöohjelma määrittelee henkilöstöjohtamisen strategiset tavoitteet ja painopisteet. Kaupungin talouden tasapainottamistoimet edellyttävät jatkossakin henkilöstöltä uudistumiskykyä, sisäistä liikkuvuutta ja osaamisen monipuolistamista suunnitelmallisemmalla tavalla. Täyttölupakäytäntö on ohjannut sisäisten työmarkkinoiden käyttöä, mikä on parantanut sisäistä liikkuvuutta. Suunnitelmallista urapolkujen käyttöä ja uudelleen sijoittelua varsinkin päällikkö- ja johtajatason tehtävissä on tarpeen lisätä uudenlaisen osaamisen ja organisaation kehittymisen kannalta. Liikkuvuuden lisääminen edellyttää toimivaa henkilöstösuunnittelua ja osaamisen johtamista kaupunkitasoisesti. Yhdistyminen tuo tervettä haastetta organisaatioon, kun erilaisista organisaatiokulttuureista tulevat ryhmät tekevät yhteistyötä. Työhyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittäminen korostuvat esimiestyössä ja itsensä johtamisessa tulevina vuosina. Esimiesten läsnäolo ja henkilöstön kuuntelu sekä rakentava vuorovaikutus korostuvat. Työhyvinvoinnin onnistumista parantaa, kun huomioidaan aikaisemmin Lahdessa tehdyt kaksi työhyvinvointikyselyssä esille noussutta kehittämisaluetta: ristiriitoja ratkotaan avoimesti ja rakentavasti sekä työmäärän tasainen jakaantuminen työyhteisössä. Vuorovaikutteisuus korostuu tilanteessa, jossa Lahden sisällä seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävien kokoaminen ja kaupunkiorganisaatiosta irtautuminen on valmisteilla. Taloussuunnitelmakaudella taloudellisten paineiden vuoksi tavoitteena on henkilöstömäärän väheneminen rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten seurauksena. Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana on muutosten toteuttaminen luonnollisen vaihtuvuuden pohjalta ilman irtisanomisia. Nastolan ja Lahden yhdistymisprosessissa on jo tunnistettu se, että tavoitteellinen henkilöstösuunnittelu tuottaa tulosta. Kaupungin elinkeinojen kehittäminen ja panostukset kehittämistyöhön vaikuttavat myönteisesti työllisyyteen, talouteen ja kaupunkikuvaan, mikä vahvistaa myös kaupungin houkuttelevuutta työnantajana. Henkilöstömäärä Kaupunginhallituksen toimiala* vakinaiset määräaikaiset Sosiaali- ja terveystoimiala vakinaiset määräaikaiset Sivistystoimiala** vakinaiset määräaikaiset Tekninen ja ympäristötoimiala vakinaiset*** määräaikaiset Kaikki yhteensä Vakinaiset yhteensä vakinaisten osuus (%) 81,4 % 84,0 % 85,9 % 87,3 % 87,6 % Määräaikaiset yhteensä määräaikaisten osuus (%) 18,6 % 16,0 % 14,1 % 12,7 % 12,4 % * sis. Lahden Tilakeskuksen, Lahden Aterian, Lahden Servion ja Lahden Tietotekniikan **sis. Teatterin ja orkesterin ***sis vesilaitoksen henkilöstöä 11

20 18 Hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lisäksi seurataan kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Näistä raportoidaan valtuustolle vuosittain ja kerran valtuustokaudessa valmistellaan laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvoinnin seurantatietojen kokoaminen on käynnistynyt ja sähköinen hyvinvointikertomus valmistuu syksyllä 2016, silloin päivitetään myös muiden hyvinvointia tukevien suunnitelmien laatimisaikataulut. Indikaattoritiedot saadaan viiveellä, joten tietoja joudutaan siirtymäkauden ajan tarkastelemaan erillään toisistaan. Hyvinvointityössä on tunnistettu monia uhkia. Aikaisemmissa hyvinvointikertomuksissa molempien yhdistyvien kuntien osalta on hyvinvoinnin erityisiksi kehittämiskohteiksi valittu työllisyyden edistäminen, alkoholin kulutuksen vähentäminen kaikissa ikäryhmissä, kaikenikäisten liikunnan edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, suuret terveys-ja tuloerot ja niiden aiheuttama suhteellinen köyhyys ja syrjäytymisen uhka. Suurimpina kansanterveysongelmina mainittiin väestön ylipainoisuuden nousu. Liikunnan osalta varsinkin erityisliikunta, matalan kynnyksen elintapa ja liikuntaryhmät on ennaltaehkäisevinä toimina nähty keskeisiksi. Nastolan Hyvän Olon neuvottelukunta on todennut, että erityisen hyvää huolta tulee pitää nastolalaisista lapsista, nuorista ja perheistä esimerkiksi ennaltaehkäisevän neuvola- ja perhetyön avulla. Työttömyys kasaantuu yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Vaikka sukupuolten ero työttömyyden jakautumisessa on tasoittumassa, ikäryhmien väliset erot kärjistyvät. Pitkittyvät työttömyysjaksot ja syrjäytyminen työelämästä uhkaavat yhä nuorempia ikäluokkia, sillä pitkäaikaistyöttömistä yhä useampi on alle 40- tai yli 55-vuotias. Kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman tavoitteena on kaupungin työttömyysprosentin puolittaminen vuoden 2014 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmassa on esitetty konkreettisia, työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Kaupunkikonsernin yrityspalveluprosesseja kehitetään ja toimijoiden rooleja selkeytetään sekä lisätään aktiivisesti yrittäjyyttä kaupungissa. Talousarviovuonna toteutetaan erillisen nuorisotakuusuunnitelman toimenpiteitä ja osallistutaan nuorisotakuun kuntakokeiluun sekä aktiivisesti edistetään työllisyystoimissa ns. yhden luukun mallin toteuttamista. Edelleen painotetaan vaikeammin työllistyville lahtelaisille suunnattuja palveluja, kuten kuntouttava työtoiminta ja Päijät-Hämeen maakunnan kattava työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Kaupunginhallituksen alainen elinvoima- ja työllisyysjaosto vastaa työllisyysasioista ja asiat jaostolle valmistelee elinvoima- ja kilpailukykypalvelut. Koska työllisyys- ja elinvoimaohjelman toteutus edellyttää tiivistä yhteistyötä alueen yritysten, alueen muiden kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa uusien työpaikkojen aikaansaamiseksi, jaoston perustamisen yhteydessä yleiskaavaan, elinkeinopolitiikkaan ja koko alueen elinvoimaan liittyvien kysymysten ratkaisuja mietitään uudella tavalla. Alkoholihaittojen ehkäisyyn on tarve puuttua entistä määrätietoisemmin, koska ongelma on pahentunut jopa nopeammin kuin maassa keskimäärin. Haitallisen alkoholinkäytön varhainen toteaminen ja siihen puuttuminen vähentää muun muassa ennenaikaisia sydänkuolemia. Päijät-Hämeessä ehkäisevä työ kohdistuu ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön, ongelmapelaamisen ja pelihaittojen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Vuoden 2016 aikana PETE Päijät-Häme järjestää alueella erilaisia mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä koulutuksia, joilla lisätään peruspalveluissa olevan henkilöstön varhaisen puuttumisen ja puheeksi ottamisen taitoja. Aluekoordinaatioon varataan 20 prosenttia yhden työntekijän työajasta ja lisäksi Nastola-Iitti alueen aluekoordinaattorina toimii koulukuraattori oman tehtävänsä ohessa. Terveysliikuntaohjelman tavoitteena on vähentää arjen istumista, lisätä liikuntaa kaikissa ikäryhmissä sekä vahvistaa yhteistyötä kaupungin eri organisaatioiden välillä. Erityisesti lisätään tietämystä terveysliikunnan positiivisista vaikutuksista liikuntaneuvonnan ja tiedottamisen avulla sekä edistetään toimintatapojen ja ympäristön muutosta liikunnallisemmaksi. Lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia tuetaan kouluverkon sekä kävely- ja pyöräteiden yhteisellä suunnittelulla. Elokuussa 2016 voimaan tulevien esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan myös koululaisten liikkumisen lisäämistä. Syrjäytymisen haasteeseen kaupunki vastaa monien palvelujen avulla. Toimialat ovat vuoden 2016 talousarviossa asettaneet hyvinvointisuunnitelmiin pohjautuvia toiminnallisia tavoitteita. Sosiaalipalvelujen palvelumallia kehitetään uuden sosiaalihuoltolain tavoitteiden mukaisesti siten, että palvelujen painopiste siirtyy vahvemmin varhaiseen tukeen ja siten ehkäistään syrjäytymiskehitystä. Asukkaiden aiempaa aktiivisempi osallistaminen palvelujensa ja elinympäristönsä suunnitteluun ehkäisee myös syrjäytymistä. Yhdistymissopimukseen on kirjattu, että kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia laajennetaan ennakkoluulottomasti. Osallisuusohjelmatyö on aloitettu, ohjelma valmistuu kesäkuussa 2016.

21 19 Yhdistymissopimuksessa yhdeksi kaupungin strategisista perustavoitteista on nostettu kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina. Esimerkkinä lukuisista nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä on loppuvuodesta 2015 avattava Ohjaamo Lahti - palvelupiste, joka pyrkii ratkaisemaan moniammatillisesti nuorten työttömyyteen ja elämäntilanteisiin liittyviä ongelmia yhden luukun periaatteella yhdessä nuorten itsensä kanssa.

22 20 Lahden kaupungin tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Tuloslaskelma, TA+ LTA:t 2015 TA 2016 Muutos-% 15/16 TS 2017 Muutos-% 16/17 TS 2018 Muutos-% 17/18 Toimintatuotot ,3 % ,3 % ,2 % Valmistus omaan käyttöön ,9 % 500 0,0 % 500 0,0 % Toimintakulut ,8 % ,6 % ,4 % TOIMINTAKATE ,9 % ,0 % ,5 % Verotulot ,6 % ,0 % ,4 % Valtionosuudet ,0 % ,3 % ,6 % Rahoitustuotot- ja kulut ,5 % ,3 % ,6 % Korkotuotot ,7 % ,9 % ,4 % Muut rahoitustuotot ,9 % ,7 % ,2 % Korkokulut ,3 % ,5 % ,9 % Muut rahoituskulut ,8 % 252 0,0 % 252 0,0 % VUOSIKATE ,7 % ,4 % ,6 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % ,2 % ,3 % Satunnaiset erät ,0 % 0-100,0 % 0 0,0 % TILIKAUDEN TULOS ,9 % 49-90,9 % ,1 % Poistoeron lisäys tai vähennys ,0 % 125 0,0 % 125 0,0 % Rahastojen lisäys tai vähennys 0 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,6 % ,7 % ,3 % Rahoituslaskelma, TA+ LTA:t 2015 TA 2016 Muutos-% 15/16 TS 2017 Muutos-% 16/17 TS 2018 Muutos-% 17/18 TOIMINNAN RAHAVIRTA ,6 % ,0 % ,9 % Vuosikate ,7 % ,4 % ,6 % Satunnaiset erät ,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät ,9 % ,9 % ,0 % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA ,4 % ,5 % ,4 % Investointimenot ,7 % ,7 % ,8 % Rahoitusosuudet investointimenoihin ,0 % 150-6,3 % ,7 % Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot ,5 % ,6 % ,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta ,0 % ,3 % ,5 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset ,1 % ,3 % ,4 % Antolainasaamisten muutokset ,0 % ,4 % ,0 % Antolainasaamisten vähennykset ,8 % ,4 % ,9 % Lainakannan muutokset ,2 % ,9 % ,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,6 % ,5 % ,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,5 % ,3 % ,3 % Lyhytaikaisten lainojen muutos ,0 % 0 0,0 % Oman pääoman muutokset 0 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ,6 % ,4 % ,2 % RAHAVAROJEN MUUTOS ,9 % ,3 % ,7 %