KUUMA-HALLITUS. Esityslista 7/2008. Aika Tiistai , klo Paikka. Sokos Hotel Lahden Seurahuone, Aleksanterinkatu 14, Lahti

Transkriptio

1 KUUMA-HALLITUS Esityslista 7/2008 Aika Tiistai , klo Paikka Sokos Hotel Lahden Seurahuone, Aleksanterinkatu 14, Lahti

2 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 38 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 39 HR-palvelukeskus KUUMA-kuntien yhteisen vastauksen valmistelu 7 Työ- ja elinkeinoministeriölle 41 Muut asiat 8

3 3 Aika Tiistai , klo Paikka Sokos Hotel Lahden Seurahuone, Aleksanterinkatu 14, Lahti OSALLISTUJAT Kaarina Wilskman Kv:n puheenjohtaja Järvenpää Reino Taurovaara Kh:n puheenjohtaja Järvenpää Tapio Bergholm Kv:n 1. v.puheenjohtaja Järvenpää Eero Lehti Kv:n puheenjohtaja Kerava Markku Liimatainen Kh:n puheenjohtaja Kerava Jarmo Keskinen Kv:n puheenjohtaja Mäntsälä Tuire Mikkonen Kh:n puheenjohtaja Mäntsälä Petri Kalmi Kv:n puheenjohtaja Nurmijärvi Outi Mäkelä Kh:n puheenjohtaja Nurmijärvi Kirsti Handolin Kh:n 1.v.puheenjohtaja Nurmijärvi Matti Leivoja Kv:n puheenjohtaja Pornainen Tapani Lempinen Kh:n puheenjohtaja Pornainen Tuija Reinikainen Kv:n puheenjohtaja Tuusula Janne Leivo Kh:n puheenjohtaja Tuusula Päivö Kuusisto Kh:n 1.v.puheenjohtaja Tuusula Puheenjohtaja Jarmo Keskinen Kaupungin/kunnanjohtajat Hannu Joensivu Tuusula Kimmo Behm Nurmijärvi Esko Kairesalo Mäntsälä Erkki Kukkonen Järvenpää Rolf Paqvalin Kerava Hannu Haukkasalo Pornainen Esittelijä Allekirjoittajat Jarmo Keskinen puheenjohtaja Pöytäkirjan tarkastajat:

4 4 38 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallintosäännön mukaan kokouskutsut lähetetään lähetetään viimeistään kuusi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu voidaan lähettää myös sähköisesti. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Esityslista on nähtävillä ennen kokousta sivulla. Kokouskutsut toimitetaan myös KUUMA-kuntien kunnan- ja kaupunginhallituksille. Ehdotus: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa (x,y) Päätös: Todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin x ja y

5 5 39 HR-palvelukeskus Komissio Henkilöstöpalvelukeskuksen perustamisen on yksi KUUMA yhteistoiminnan kärkihankkeista. Vaikka palvelukeskusta ei olekaan pystytetty, on palvelukeskuksen toimialaan kuuluvana palveluna järjestetty sijaisvälitystä kuntien yhteistyönä keväästä 2007 lähtien. Palvelua tuottaa Järvenpään kaupungin henkilöstöpalvelut vastuualueen sijaisvälitys tulosyksikkö. Sijaisvälitystä tuotetaan Järvenpäälle, Tuusulalle ja Keravalle, myös Mäntsälä on liittymässä mukaan yhteistoimintaan. Palvelu on kattanut tähän saakka sairaanhoitajien, lähihoitajien ja lastenhoitajien välittämisen lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Kuluvan syksyn aikana palvelu laajenee koulujen sijaistarpeisiin. Välityksiä on ollut kuukaudessa ja palvelu laajenee jatkuvasti ja on sitä tarpeellisempaa mitä heikommaksi työvoimatilanne käy. Palvelun tuottamisen ongelmana on välitettävän henkilöstön saaminen sijaisvälityksen listoille. Kuukausipalkkaista varahenkilöstöä sijaisvälityksellä on nyt 12. He kiertävät eri kunnissa työyksiköiden tilausten mukaan. Kuntien esimiesten kokemukset sijaisvälityksestä ovat positiivisia pääsääntöisesti. Negatiivinen palaute tulee siitä, että sijaisia ei pystytä kaikkiin tarpeisiin välittämään. Henkilöstöpalvelukeskus on rekisteröity kaupparekisteriin Resina nimellä. Resina on markkinointinimi, jota on käytetty rekrytointimessuilla ja vastaavilla. Sijaisvälityksen ja rekrytointipalvelun osalta henkilöstöpalvelukeskuksen on oltava näkyvästi esillä markkinoimassa työpaikkoja ja hankkimassa kunnille työntekijöitä. Koko henkilöstöyhteistyön nimenä ehdotetaan jatkossa käytettävän tätä rekisteröityä Resina nimeä. Liitteenä oleva henkilöstöpalvelukeskuksen perustamissuunnitelma sisältää suunnitelman henkilöstöpalveluyhteistyön laajentamisesta muihinkin palveluihin kuin sijaisvälitykseen. Keskeinen ajatus henkilöstöpalvelukeskuksessa on, että kunnat voivat tulla yhteistoimintaan ilman sitoumuksia yksittäisten palvelujen hankkimisesta keskuksen kautta. Vasta erillisillä palvelusopimuksilla yksittäiset kunnat sitoutuvat hankkimaan tarvitsemiaan henkilöstöpalveluja palvelukeskukselta. Kunnille, jotka eivät liity palvelukeskukseen ja tee siihen liittyvää yhteistyösopimusta, ei palvelukeskus voi tuottaa sijaisvälitystä tai muutakaan palvelua (Hankintalain 11 ). Sijaisvälitys toimii nyt nettobudjetoituna tulosyksikkönä Järvenpään kaupungin talousarvion ja organisaation sisällä. Kuntien henkilöstöyhteistyötä varten perustetaan isäntäkuntana toimivan Järvenpään kaupungin organisaatioon henkilöstöpalvelukeskus. Palvelukeskus on kuntalain mukainen liikelaitos. Henkilöstöpalvelukeskuksen liikevaihto pelkästään sijaisvälityksen osalta tulee jo vuonna 2009 olemaan 2,5-3 M. Sijaisvälityksen osalta yhtiöittäminen on pitemmällä aikavälillä harkittava asia. Henkilöstöpalvelukeskuksen liiketoimintaideana on kuntien yhteistoimintana toteuttaa henkilöstöpalvelut kunnille erillisten palvelusopimusten mukaisina ja lisätä siten kuntien toiminnan tuottavuutta kuntalaispalvelujen tuottamisessaan. Samalla markkinoidaan kuntatyötä vahvana alueellisena toimijana ja mahdollistetaan kunnille osaavan työvoiman hankintaa. Keskeinen osa henkilöstöpalvelukeskuksen työtä on kehittää kuntien työelämää ja sitäkin kautta markkinoida työpaikkoja. Palvelukeskuksen toiminta on kuntalain mukaista kuntien yhteistoimintaa, josta aiheutuvat kustannukset jaetaan kuntien kesken. Kustannustenjaossa huomioidaan aiheuttamisperiaate. Kustannustenjaon perustana ovat palvelun tuottamisesta

6 6 syntyneet todelliset kustannukset tuotteittain, malli hinnoittelusta on perustamissuunnitelmassa. Kustannustenjaon perustana käytettävät tuotteet, niiden sisältö sekä palvelutasovaihtoehdot päätetään vuosittain palvelukeskuksen johtokunnassa ja niiden käytöstä sovitaan erikseen vuosittain tarkistettavassa kuntakohtaisessa palvelusopimuksessa. Henkilöstöpalvelukeskuksen avulla pyritään - vähentämään resurssien niukkuuteen liittyviä riskejä - parantamaan kuntien, niiden esimiesten ja henkilöstön saamaa palvelua lisäämällä henkilöstöasiantuntijuutta - tehostamaan kuntalaispalvelujen tuottamista tuottamalla esimiehille henkilöstöjohtamisen tukipalveluja - voimavaroja yhdistämällä lisäämään henkilöstöpalveluiden tuottamisen tehokkuutta. Osa nyt erillisistä palveluista on mahdollista yhdistää ja sitä kautta pienentää joidenkin toimintojen resurssitarvetta. Yhteisen palvelutuotannon avulla voidaan myös turvata mahdollisuus tehtävien hoitamiseen alan parhaiden käytäntöjen mukaisella tavalla. Henkilöstöpalvelukeskuksen keskeinen yhteistyökumppani on edelleen KUUMA kuntien henkilöstöjohdon ryhmä, johon kuuluu myös kaksi henkilöstön edustajaa. Tässä asiantuntijaryhmässä sovitaan henkilöstöyhteistyön kohteista ja sitä kautta syntyvät tilaukset henkilöstöpalvelukeskukselle. Kukin yhteistyökunta luonnollisesti asioi suoraan keskuksen kanssa, mutta henkilöstöjohdon kautta syntyy asiantuntemus palveluiden kehittämistyöhön. Liikelaitoksen organisointi toteutetaan, kun selviää kuntien halukkuus liittyä yhteistyöhön mukaan. Perustamissuunnitelman käsittelyksi ehdotetaan, että komissio ja edelleen KUUMA hallitus päättäisi viedä perustamissuunnitelman kuntakäsittelyyn. Kunnat päättäisivät kannastaan yhteistyöhön joulukuun tammikuun 2009 aikana. Toiminnan suunnittelua jatketaan kuntapäätösten jälkeen. Järvenpään kaupungin tilinpidossa varaudutaan liikelaitoksen perustamiseen. Liikelaitoksen perustamiseen liittyvä organisointi toteutetaan alkuvuonna Perustamissuunnitelma on ollut KUUMA kuntien henkilöstöjohdon käsittelyssä kesäja syyskuussa Komissio Päätös: Komissio ehdottaa, että KUUMA-hallitus hyväksyy henkilöstöpalvelukeskuksen yhteistoimintasopimuksen niin, että se astuu voimaan lukien. Ehdotus: KUUMA-hallitus esittää kunnille, että ne päättävät hyväksyä henkilöstöpalvelukeskuksen yhteistoimintasopimuksen ja perustamissuunnitelman niin, että liikelaitos perustettaisiin Liitteet: Henkilöstöpalvelukeskuksen yhteistoimintasopimus Henkilöstöpalvelukeskuksen perustamissuunnitelma

7 7 40 KUUMA-kuntien yhteisen KOKO-vastauksen valmistelu Työ- ja elinkeinoministeriölle KOKO ohjelma Koheesio- ja kilpailukykyohjelman keskeisimpänä kohteena on aluekehittämisen toimintatapojen parantaminen. Ohjelmalla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. KOKO on erityisesti ennakoiva väline alueen kehitysedellytysten parantamiseksi ja strategisesti merkittävien hankkeiden käynnistämiseksi. Kunnille on lähetetetty lokakuussa 2008 kysely. Sillä kartoitetaan KOKO:on hakeutuvia kuntien muodostamia paikallisia toiminta-alueita, KOKO:n kaavailtua roolia alueen kehittämisessä, ohjelman sisältöä sekä rahoituksen tasoa. Lisäksi kuvataan arvioitu ohjelmaehdotuksen valmisteluprosessi. Kuntien vastausten tulisi olla valmiina viimeistään mennessä. Kuntien vastaukset vaikuttavat siihen, millaiseksi ohjelman haku muodostuu ja miten määrittyy kansallisen ohjelman sisältö. Maaliskuussa 2009 työ- ja elinkeinoministeriö täsmentää hakukriteereitä sekä laatii hakuohjeet. Haku julistetaan auki maaliskuussa 2009 ja KUUMAn tulee jättää hakemus TEM:öön mennessä. Lähtökohtana valmistelulle ovat KUUMA-yhteistyösopimuksen tavoitteet ja nykyiset painopisteet. Nykyistä yhteistyötä täydentää alueen oppilaitosten kanssa valmisteltavana oleva kehittäjäyhteistyö. Hyvinkää on ollut aloitteellinen neuvottelemaan KOKO-ohjelmasta yhdessä KUUMAn kanssa. Metropolialueen yhteisenä hankkeena on valmisteltu Hyvän elämän metropoli nimellä kulttuuri ja luovien alojen yhteishanketta. Ehdotus: KUUMA valmistelee ja toimittaa kuntien yhteisen vastauksen TEM:lle. Liitteet: Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman KOKO:n ohjelma-asiakirja ( ) Luonnosehdotus KUUMA-kuntien yhteisestä KOKO-vastauksesta

8 8 41 Muut ajankohtaiset asiat Esitellään kokouksessa.. Oikaisuvaatimus Tämän pöytäkirjan päätöksistä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.