TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 SISÄLTÖ 1 1 VAALAN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Perustietoa Vaalan kunnasta... 1 Kunnan alue ja sijainti... 1 Hallinnollinen, maakunnallinen ja seudullinen asema... 1 Kuntarakenne... 1 Väestö, työvoima ja työpaikat Kunnan hallinto ja henkilöstö... 3 Luottamushenkilöorganisaatio... 3 Virasto-organisaatio, päävastuualueet ja tulosalueet... 3 Henkilöstö... 4 Kuntakonserni Vaalan kunnan kehittäminen... 4 Yhteiset tavoitteet... 4 Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä Vaalan kunnan yhteistyö Talousarvion ja -suunnitelman perusteet... 6 Kuntalain säädökset... 6 Talousarvion sitovuus... 7 Taloussuunnitelman rakenne ja sisältö TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSOSA Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Alijäämän kattamissuunnitelma KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalouden tuotot ja kulut HALLINTOPALVELUT Kunnanhallitus Tarkastustoimi Hallinto- ja talouspalvelut Elinkeinot ja kulttuuri Maaseututoimi Työllistäminen Oulunkaaren kuntayhtymä SIVISTYSPALVELUT Sivistyslautakunta Perusopetus Vaalan yhtenäiskoulu Veneheiton koulu Vaalan lukio ja Oulujärven kansalaisopisto Lukio Oulujärven kansalaisopisto Kirjasto... 36

3 Vapaa-aikapalvelut Varhaiskasvatus Tekniset palvelut Teknisen toimen hallinto Viranomaispalvelut Rakentaminen ja kunnossapito Ateria- ja puhdistuspalvelut Asuntopalvelut PERUSTEHTÄVÄ TOIMINNAN KUVAUS INVESTOINTIOSA Investoinnit 2014 ja rakentamissuunnitelma Kohde Paloasema Katsastustilan dynamometrin suojaseinä ja ovet JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS HENKILÖSTÖSUUNNITELMA OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO LIIKELAITOKSET Vaalan kaukolämpö -liikelaitos KAUKOLÄMPÖLAITOS, TULOSLASKELMA Vaalan vesihuolto -liikelaitos... 57

4 1 1 VAALAN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Perustietoa Vaalan kunnasta Kunnan alue ja sijainti Vaalan kunta sijaitsee Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla. Naapurikuntia ovat Siikalatva, Muhos, Utajärvi, Paltamo, Puolanka ja Kajaani. Kunnan kokonaispinta-ala on 1 772,65 km 2, josta maapinta-alaa on 1 318,15 km 2 ja vesipinta-alaa 454,50 km 2. Vesistöjen rantaviivan pituus on yhteensä 550,6 km. Asukkaita maa-km 2 :a kohti on noin 2,6 henkeä. Mikäli vesipinta-ala luetaan mukaan kunnan kokonaispinta-alaan on asukkaita maa-km 2 :a kohti 1,9 henkeä. Maarekisterin mukaan kunta muodostuu seuraavista kylistä: Jaalanka, Kukkola, Niska, Manamansalo, Oterma, Pelso, Säräisniemi ja Veneheitto. Hallinnollinen, maakunnallinen ja seudullinen asema Hallinnollisesti Vaalan kunta kuuluu Oulun aluehallintovirastoon, Oulun kihlakuntaan, Oulun käräjäoikeuspiiriin, Rovaniemen hovioikeuspiiriin, Pohjois-Pohjanmaan verotoimistoon, Kainuun- Koillismaan maanmittauslaitokseen, Kainuun ELY-keskuksen alueeseen, Oulun työsuojelupiiriin, POP-Ely-keskukseen entisen tiepiirin tehtävien osalta ja Pohjois-Suomen sotilasläänin Kainuun aluetoimistoon. Vaalan kunta kuuluu Kainuun maakuntaan ja on ns. ulkojäsen edunvalvonnan osalta Pohjois- Pohjanmaan liitossa. Vuoden 2001 alusta Vaala on kuulunut Kajaanin seutukuntaan. Vaala liittyi syksyllä 2007 jäseneksi Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymään sosiaali- ja terveyspiirin ja kuntapalvelutoimiston hallinnointiin osallistumisen vuoksi. Yhteistyötä tehdään myös Siikalatvan ja Utajärven kunnan kanssa. Kuntarakenne Vaalan kunnan alue on jaettu kuntasuunnittelussa 11 suunnittelukylään, jotka alunperin ovat vastanneet pääsääntöisesti silloista koulupiirijakoa. Suunnittelukylät on lisäksi jaettu pienalueisiin, joilla on tilastollista merkitystä. Kyläjako on seuraava: Vaala, Taajaman ympäristö (Jylhämä, Järvikylä, Nimisjärvi), Neittävä, Nuojua, Oterma, Kankari, Jaalanka, Manamansalo, Säräisniemi, Veneheitto ja Pelso. Väestö, työvoima ja työpaikat Oulunkaaren seutukunnan väestö Kunta Väestö Väestö Muutos Ii Pudasjärvi Utajärvi Simo Vaala Seutukunta yhteensä Vuonna 2013 asukasluvun väheneminen tulee olemaan n. 40 asukasta, joista pääosa selittyy kuolleiden korkealla määrällä. Muuttotase Vaalan osalta lokakuun 2013 loppuun mennessä on -21, syntyvyys 16, kuolleisuus 44. Vaalan kunnan tavoitteena on jatkossa panostaa erityisesti työikäisen väestön tulomuuton lisäämiseen mm. elinkeinostrategiassa esitetyin toimenpitein sekä parantamalla muuttajien tulomuuttopalveluita ja Vaalan kunnan imagoa. Talouden vertailutaulukoissa käytetään ao. vuoden alun väkilukua eli edellisen vuoden vahvistettua väestömäärää. Kainuun työllisyystilanne on pahasti heikentynyt. Työvoiman kysyntä on viime aikoina selvästi hiipunut ja uutta työvoimaa tarvitaan aiempaa vähemmän ja yhä harvemmilla ammattialoilla. Työttömyys pysyttelee korkealla, sillä työvoiman vähäisestä kysynnästä johtuen työnhakijoiden työttömyysjaksot pitkittyvät ja niitä päättyy aiempaa vähemmän. Vaalan työttömien osuus työvoimasta oli

5 vuonna 2012 keskimäärin 15,9. Vuonna 2013 tammi-elokuussa keskimääräinen työttömyys on ollut suurempi eli 17,2%. Vaalassa työttömien määrä heilahtelee vuodenajan mukaan ja paras työllisyystilanne Vaalassa on kesäkuukausina ja huonoin sydäntalvella. Kainuussa vastaavat luvut olivat vuonna ,7% ja vuoden 2013 tammi-elokuussa 14,6%, Työttömiä työnhakijoita Vaalassa oli vuonna 2012 keskimäärin 200 ja tammi-elokuussa 2013 keskimäärin 234. Alle 25-vuotiaita näistä 19 ja pitkäaikaistyöttömiä 53. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut nousussa. Kunnan tavoite vuosille on korkeintaan 14 % työttömyysaste. Työnhakijat ryhmittäin keskimäärin Vuosi 2012 Vuosi 2013 tammi-elokuu Työttömiä työnhakijoita yhteensä Alle 25- vuotiaita Pitkäaikaistyöttömiä Yli 50- vuotiaita työttömiä Työttömyysaste (lomautetut mukaan lukien) 15,9 17,2 Vaalassa on sijoitettu työllistämistoimenpitein kuntasektorille keskimäärin 30 htv:tä vuosittain. Työllistettynä olleiden henkilöiden lukumäärä on tätä lukua suurempi. Työllistämisen toimenpiteisiin on satsattu entistä voimakkaammin tavoitteena saumaton ketju tukityöllistämisen toimenpiteistä välityömarkkinoiden tai koulutuksen kautta takaisin avoimille työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä, nuorten työpajatoimintaa jatketaan, tavoitteena ehkäistä nuorten syrjäytyminen. Työllistämistä tehdään yhteistyössä paikallisen ELY- keskuksen, Oulunkaaren kuntayhtymän ja yhdistysten kanssa. Vaalan työpaja siirtyi kunnan vastuulle. Pajan toimintaa pyritään jatkossakin kehittämään kahden vuoden kokemuksen perusteella. 2 Vaalan suurimmat yritykset Työpaikkojen määrä VB- Betoni Oy, betonielementtitehdas 30 Vaalan Juustola Oy, juustojen valmistus 20 ABC Vaalanportti (Osk Arina), liikenneasema 13 K-Market Vaala, päivittäistavarakauppa 10 S- Market Vaala (Osk Arina), päivittäistavarakauppa 10 JAJ- Palvelut Oy, Manamansalo Camping (Villi Pohjola), leirintä- ja kalastusalue 10 Rautia Vaala Mikko Kilpeläinen Oy, rauta-, maatalous- ja rakennustarvikekauppa 10 Itella 10 Hoivakoti Suvanto Oy, ikäihmisten asumispalvelut Maansiirto Mannermaa Metsähallitus Eltel Networks Pohjoinen Oy, sähkö- ja dataverkkojen rakentaminen ja kunnossapito 9 Hitsacon Oy, konepaja 8 Vaalan Apteekki 7 Perheyhtiö Paakkarit Oy, maisemaravintola Ruununhelmi, caravan-alue ja leipomo 7 Vaalan Torimarket, vähittäiskauppa 5 Kainuun Osuuspankki Vaalan konttori 4 Yrityksiä on yhteensä noin 170 ja toimivia maatiloja noin 120 Muut suurimmat työnantajat Vaalan kunta 132 Pelson vankila 94 Oulunkaaren kuntayhtymä, 87 Vaalan evankelis-luterilainen seurakunta 10 Otso Metsäpalvelut 2 Rokua Health & Spa (Utajärvi, Vaalalaisia töissä noin 25)

6 3 1.2 Kunnan hallinto ja henkilöstö Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Oulunkaaren kuntayhtymä Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Kunnanhallitus 9 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Palvelutuotantolautakunta Tarkastuslautakunta Sivistyslautakunta 7 jäsentä Ympäristölautakunta 7 jäsentä Liikelaitosten johtokunta 7 jäsentä Oulunkaaren kuntayhtymän organisaatiokaavio on liitteenä. Vaalan kunnalla on yhtymävaltuustossa 5 jäsentä, yhtymähallituksessa 2 jäsentä ja palvelutuotantolautakunnassa 2 jäsentä. Johtokunnat ja toimikunnat Kunnanhallituksen nimeäminä toimikuntina toimivat vuosina vanhus- ja vammaisneuvosto, nuorisoneuvosto, mökkiläistoimikunta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä, maankäyttö ja elinkeinotoimikunta, varhaiskasvatuksen suunnittelutyöryhmä ja asuntopoliittinen työryhmä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä toimii ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmänä ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Uudet toimikunnat ovat aloittaneet vuoden 2013 alussa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän valtuustossa Vaalalla on kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa edustajaa, jotka osallistuvat alueidenkäyttö- ja hanketoimialaan sekä aluekehitykseen liittyvien asioiden käsittelyyn. Maakuntahallituksessa Vaalalla on yksi edustaja sekä maakunnan yhteistyöryhmässä varaedustaja. Vaalan kunnalla on edustus Kainuun pelastuslaitoksessa ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymässä. Virasto-organisaatio, päävastuualueet ja tulosalueet Kunnanjohtaja Tytti Määttä Kunnanviraston johtoryhmä SIVISTYSOSASTO sivistysjohtaja Rehtori Liisa Leinonen Sivistystoimen hallinto Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Kirjasto Vapaa-aikapalvelut Varhaiskasvatus Työllistäminen HALLINTO-OSASTO hallinto- ja elinkeinojohtaja Hanna Helaste Vaalit Tarkastustoimi Hallinto- ja talouspalvelut Elinkeino- ja kulttuuripalvelut Maaseututoimi Työllistäminen Oulunkaaren kuntayhtymä Ostopalvelut muilta TEKNINEN OSASTO tekninen johtaja Juha Airaksinen Tekninen toimisto Viranomaispalvelut Rakentaminen ja kunnossapito Ravitsemis- ja siivouspalvelut Asuntopalvelut Työllistäminen Varhaiskasvatus Oiii Var Ooo O

7 Henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne sopeutetaan kunnan palvelurakenteeseen kunnanvaltuuston päättämien sopeuttamis- ja kehittämistoimien mukaisesti. Kunnanhallituksen hyväksymässä henkilöstöstrategiassa on linjattu muun muassa palkkausta, henkilöstön työhyvinvointia sekä henkilöstön pysyvyyttä ja rekrytointiasioita. Lisäksi on mietitty tulevien vanhuuseläkkeelle siirtymisen kohdalla, voidaanko virkaa/tehtävää jättää täyttämättä tai täyttää kyseinen tehtävä sisäisesti. Henkilöstöstrategia on tarpeen päivittää vuoden 2014 aikana. Työkykyä edistetään tyky-suunnitelman mukaisesti ja osaamista kehitetään koulutukseen panostamalla. Työntekijöille luodaan kanavia vaikuttaa kunnan toimintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun ja lisäksi panostetaan sisäiseen viestintään. Kuukausittaisia henkilöstöpalavereita jatketaan ja julkaistaan henkilöstötiedote n. 10 kertaa vuodessa. Lähiesimiehet kokoontuvat neljä kertaa vuodessa ja toimistohenkilökunta noin kahdeksan kertaa vuodessa. Vuonna 2014 kiinnitetään erityistä huomiota rekrytointiin ja varaudutaan tulevien vuosien eläköitymisiin, jotta kriittinen osaaminen saadaan säilytettyä. Henkilökunta vähenee 4,78 htv:n verran vuodesta 2013 pääosin eläköitymisen kautta, myös määräaikaisia työsuhteita päättyy ja joitakin htv vähentymiä selittää oppisopimuskoulutettavien ja työllistettyjen käyttö. Kunnan ja liikelaitoksen henkilötyövuosien määrä arvioidaan olevan 132,6. Tässä luvussa ei ole mukana työllistettyjä, oppisopimuskoulutettavia tai harjoittelijoita. Kuntakonserni Vuokra-asuntojen hallinnoinnista, ylläpidosta ja uustuotannosta vastaa Kiinteistö Oy Vaalan Niska, johon on vuonna 2004 fuusioitu As Oy Taimentie, As Oy Lummanpuisto, As Oy Poukamonkangas ja Kiinteistö Oy Jussinkulma. Lisäksi vuonna 2004 on perustettu Kiinteistö Oy Manamanhelmi, josta kunta omistaa 65 %. Kunnan vesi- ja viemärilaitos sekä lämpölaitos ovat toimineet erillisinä liikelaitoksina vuoden 2002 alusta lukien. Tavoitteena on, että kuntakonserniin kuuluvat asunto- ja kiinteistöyhtiöt pystyvät tulorahoituksellaan hoitamaan vastuunsa ja velvoitteensa Vaalan kunnan kehittäminen Vaalan kunta uudisti strategiansa vuonna Tulevaisuuden suunnittelu tehtiin valtuustossa ryhmätöiden kautta ja valmistelussa kuultiin työntekijöitä ja kunnassa toimivia yhdistyksiä sekä mökkitoimikunnan jäseniä. Tavoitteena on ollut laatia helposti ymmärrettävä strategia, jonka jalkauttaminen henkilöstölle onnistuu mutkattomasti. Strategia on tarpeen päivittää viimeistään vuonna 2015 kun uudistunut kuntalainsäädäntö on tiedossa. Visio kuvaa sitä tulevaisuuden kuvaa, johon toiminnallamme pyrimme. Vuonna 2016: Vaalan maisema ja viihtyisä ympäristö houkuttavat asumaan ja viettämään vapaa-aikaa. Vaalalaiset voivat hyvin ja kuntalaisten keskuudessa vallitsee voimakas me-henki. Alueemme tarjoaa erinomaiset edellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle, alkutuotannolle ja työlle. Kunnan talous on kunnossa ja peruspalvelut järjestetty lähipalveluina. Yhteiset tavoitteet Tavoitteemme tarkentavat tulevaisuuden kuvaamme. Ne ovat yhteisesti valittuja ja niiden toteuttamiseen ollaan sitouduttu. Tavoitteisiin pyritään vuosittain budjetin yhteydessä tarkistettavilla vuositavoitteilla ja toimenpiteillä. Strategian toteutumista seurataan sekä budjetin että tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi vuositason tarkastelu tehdään kesäkuun valtuuston kokouksessa.

8 5 Yhteiset tavoitteet Missä on onnistuttava Onnistumista mitataan seuraavilla mittareilla Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimivat lähipalvelut Työtä ja toimeentuloa Viihtyisä elinympäristö Talous tasapainossa Hyvinvoivat asukkaat Myönteinen tunnettuus Työhyvinvointi Rekrytointi Laadukas johtaminen ja esimiestyö Työntekijöiden kuuleminen Sisäinen viestintä Henkilöstön osaamista tukeva kouluttautuminen Yhteistyö naapurikuntien kanssa Kuntayhtymän ja kunnan yhteistyö Yhteistyö yhdistysten kanssa Palveluyritysten toimintaedellytykset Valtionaluehallinnon palvelut Nykyisten yritysten ja maatilojen toimintaedellytykset Edellytyksien luominen yritystoiminnalle Yrittäjyyskasvatus Matkailualan yritystoiminnan kasvu Kunnan ja kuntayhtymän työpaikkojen säilyttämien väestömäärän suhteessa Valtionhallinnon työpaikkojen turvaaminen Laadukas kaavoitus Siisti kuntakeskuksen ja kyläkeskuksien ympäristö Kunnan kiinteistöt kunnossa Toimivat ulkoilureitit ja liikuntapaikat korkealla käyttöasteella Maisemanhoito Turvallinen toimintaympäristö kaikille ikäluokille Oman toiminnan jatkuva kustannustehokkuus Matala työttömyys Terveyden edistäminen Yritysten toimintaedellytykset Verotasot ja maksut oikealla tasolla Tulomuuton aktivointi Edunvalvonta valtionosuuksissa Hyvinvointia edistävä toiminta kaikille ikäryhmille Yhteistyö kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin kanssa Yhteistyö yhdistysten ja yritysten kanssa Työllistämistoimet Laadukas julkinen ruokahuolto Kotiseudun arvostus nousee Markkinointi ja positiivinen julkisuuden hakeminen tekemisen kautta Oikea-aikainen ja laadukas viestintä Työhyvinvointikyselyn tulokset Pätevien hakijoiden määrä Sairaspoissaolojen määrä Henkilöstöpalaverien ja tiedotteiden määrä Koulutuspäivien määrä suhteessa työntekijöiden määrään Naapurikuntien kanssa tehdyn yhteistyön määrä Lähipalveluiden kattavuus ja laatu sosiaali- ja terveyspalveluissa (Oulunkaari) Yhdistysten ja kunnan välisen yhteistyön määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Yritysten lukumäärä Työpaikkojen määrä Keskimääräinen työttömyysaste Matkailuyritysten lukumäärä Matkailutulon määrä Yrittäjyyskasvatustoimien määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Tonttien myyntitulo Käyttäjien antama palaute Tilojen käyttöaste Tilinpäätös Tasapainottamissuunnitelma Erikoissairaanhoidon menot Keskimääräinen työttömyysaste Tulomuuttajien määrä ja palvelusta annettu palaute Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Erikoissairaanhoidon menot Kouluterveyskyselyn tulokset Hyvinvointi-indikaattorit Tapahtumien lukumäärä ja kävijämäärät sekä annettu palaute Pitkäaikaistyöttömien määrä Nuorisotyöttömien määrä Lähiruuan osuus julkisen ruokahuollon hankinnoista ja asiakkaiden antama palaute Kotiseutu sivistystoimessa Ajantasainen viestintäsuunnitelma Julkaistujen juttujen ja artikkeleiden määrä Annettujen tiedotteiden määrä Kunnanhallitus huolehtii kehittämisstrategioiden valmistelusta, elinkeinopolitiikan suuntaviivoista ja tietojen tuottamisesta. Kuntasuunnittelussa avainasioita ovat lähipalveluiden turvaaminen, aktiivinen elinkeinopolitiikka, talouden tasapaino ja päätöksien pohjaksi tarvittavan tiedon riittävyys.

9 6 Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä Vaalan kunnan yhteistyö Vaalan kunta on päättänyt jatkaa itsenäisenä kuntana. Yhteistyötä mm. Utajärven kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän kuntien kanssa tehdään edelleen. Oulunkaaren kuntayhtymä järjestää ja pääosin tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Vaalalle, ja kunta on ollut Oulunkaaren kuntayhtymän jäsen vuoden 2010 alusta. Jo ennen tätä Vaalalla ja Utajärvellä on ollut yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2005 alusta. Vaalan kunnan työntekijät siirtyivät Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijöiksi Vuoden 2009 alusta kunta on myös osallistunut Oulunkaaren seutukunnan perustamaan kuntapalvelutoimistoon, johon on keskitetty talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon toiminnot siten, että ao. palvelupisteet kuitenkin säilyvät kunnassa. Vuosina on käyty tarkalla tasolla läpi Vaalan kunnan hallinnollista suuntautumista. Kunnanvaltuusto on päättänyt, ettei Vaalan kunta lähde mukaan Kainuun hallintokokeilun jatkoon vuosiksi Samalla valtuusto päätti esittää valtioneuvostolle, että Vaalan kunta siirrettäisiin Kainuun maakunnasta Pohjois- Pohjanmaan maakuntaan. Valtionvarainministeriö on kuitenkin ilmoittanut, että tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista viedä valtioneuvoston päätettäväksi Vaalan ja Iitin kuntien ehdotuksia maakuntajaon muuttamiseksi. Lisäksi todetaan, että kunta- ja palvelurakenne ja sen uudistaminen ovat ensisijaisia maakuntajaon muutoksiin nähden. Uusien kuntien suuntautuminen ja niiden perusteella syntyvät mahdolliset muutostarpeet maakuntajakoon on joka tapauksessa käytävä läpi myöhemmin. Tämä arvio voitaneen tehdä viimeistään vuoden 2014 aikana. Vuoden 2013 aikana kuntarakenneuudistus on edennyt verkkaisesti. Vaalan kunta on ilmoittanut ensisijaiseksi liitosalueeksi Utajärven, Muhoksen, Puolangan, Siikalatvan, Vaalan, Pyhännän alueen. Toissijainen selvitysalue on Utajärvi, Muhos, Siikalatva ja Vaala. Vaalan kunnalla on mahdollisuus hakea selvitysalueesta poikkeusta harvaan asutukseen perustuen. Vuoden 2014 aikana arvioidaan se, haetaanko lain sallimaa poikkeusta. Yhteinen maataloushallinto Siikalatvan, Vaalan, Pyhännän, Vihannin ja Haapaveden kanssa on alkanut vuoden 2012 alusta. Vihannin kunta on kuitenkin eronnut yhteistoiminta-alueesta Raahen kaupunkiin liittymisen vuoksi. Tätä yhteistyötä jatketaan luvun vuosien huonon taloudellisen tuloksen vuoksi Vaalan kunta on luokiteltu ns. erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaksi kunnaksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan Vaalan kunta kuuluu talouden tunnuslukujen perusteella laissa tarkoitetun selvitysmenettelyn piiriin. Selvitystä varten asetettiin laissa säädetyn menettelyn mukaisesti arviointiryhmä, jonka työ oli valmis Valtuusto hyväksyi arviointiryhmän esityksen kokouksessaan Vuonna 2010 päästiin tavoiteltuun ylijäämään. Vuoden 2011 tulos jäi talousarviosta poiketen lievästi eli n tappiolliseksi ja tulostavoitteesta jäätiin selvästi. Koska vuosien 2009 ja 2011 tulostavoite ei toteutunut, valtuusto on säännöllisesti päivittänyt talouden tasapainotussuunnitelman. Kunnanvaltuusto on kesäkuussa 2013 hyväksynyt uudistetun talouden tasapainotussuunnitelman, sillä tavoitteen mukainen aikataulu oli epärealistinen. Tasapainotusaikaa jatkettiin vuoteen 2017 saakka. Tarkoituksena on edelleen päivittää suunnitelmaa kevään 2014 aikana vuoden 2013 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen ja kun nähdään alkuvuoden talouskehityksen suunta. Talousarviovuoden suurimpana haasteena on toteuttaa ja uudistaa talouden tasapainotustoimenpiteet sekä huolehtia kunnan tulojen positiivisesta kehittymisestä yleisestä taantumasta huolimatta. Valtionosuusuudistus, kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukset aiheuttavat merkittäviä epävarmuustekijöitä. 1.4 Talousarvion ja -suunnitelman perusteet Kuntalain säädökset Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja

10 -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelmat), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat sekä tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja talousarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion sitovuus Valtuusto päättää käyttötalousosan nettomenot tulosalueittain (tehtävittäin) sitovina erinä. Investointiosassa kunnanvaltuusto päättää määrärahat hankkeittain. Siirrot ja mahdolliset käyttötarkoituksen muutokset euroon asti päättää kunnanhallitus, muilta osin kunnanvaltuusto. Lautakunnille ja johtokunnille, kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle on raportoitava talousarvion ja tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen antamien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti. 7 Taloussuunnitelman rakenne ja sisältö Kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Tässä taloussuunnitelmassa käsitellään ensin tuloslaskelma- ja rahoitusosa, mikä antaa kokonaiskuvan kunnan taloudesta. Käyttötalousosassa käsitellään hallintokuntien strategiset tavoitteet ja vuoden 2014 toimenpiteet sekä niistä aiheutuvat kustannukset. Investointiosassa ovat rakennusohjelma sekä irtaimiston hankintasuunnitelma perusteluineen. Liikelaitosten talous- ja toimintasuunnitelmat ovat liitteenä. Lisäksi liitteenä on henkilöstösuunnitelma.

11 2 TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSOSA 2.1 Tuloslaskelma Toimintakate (ulk/sis) Kunnan toimintatuotot ovat yhteensä eli 2,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintakulut ovat euroa. Toimintakuluissa on kasvua yhteensä 2,3 %. (Ilman käsityöneuvonta-aseman sekä oppilasasuntolan ja ruokalan purkua 1,8%). Palkkoja on korotettu 0,75 % ja erikoissairaanhoidon laskutusarviota on laskettu 4,6 miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Eläkemenoperustaiset maksut laskevat hieman. Toimintakate eli käyttötalouden nettomenot ovat , missä on kasvua edelliseen vuoteen +2,3 %. Verotulot Suunnitelmakauden tavoitteena on, että kunnan tuloveroprosentti poikkeaa enintään 1,5 %- yksikköä valtakunnan keskiarvosta ja 1 %-yksikköä alueen keskiarvosta. Vaalan tuloveroprosentti vuonna 2014 on 21,50. Keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,74, mikä merkitsee 0,36 prosenttiyksikön kasvua tästä vuodesta. Pohjois-Pohjanmaalla luku on 20,36 % ja Kainuussa 21,11 % asukkaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 20,49. Koko maassa 21 kunnalla on korkeampi veroprosentti kuin Vaalassa ja kymmenellä kunnalla sama. Vaalan kunnan efektiivinen veroaste oli vuonna ,21 %. Kunnan tuloveron ja efektiivisen veroasteen välinen kuilu on kasvanut jatkuvasti. Kun vuonna 2001 erotus oli 4,77 niin vuonna 2013 se on jo 7,29. Keskimäärin erotus koko maassa on 4,80. 8 Vaalan kiinteistöveroprosentit vuonna 2014 ovat seuraavat: vero-% laskennallinen kiinteistövero vakituinen asuinrakennus 0, muu kuin vakituinen asuinrakennus 1, voimalaitosrakennus 2, yleishyödyllinen yhteisö 0, yleinen kiinteistövero-% (rakennukset ja maapohja) 1, YHTEENSÄ

12 9 Verotulojen muutosta on arvioitu seuraavassa taulukossa: Verolaji TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 Kunnallisvero Muutos % 3,0-0,14 1,1 3,2 2,3 2,2 Kiinteistövero Muutos % 7,3 7,1 14,4 0,7 1,6 6,2 Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos % -11,9 36 8,8-37,7 6,7 7,5 YHTEENSÄ Muutos % -2,8 3,1 4,2-0,3 2,3 3,3 Veroprosentti 20,50 20,50 21,00 21,00 21,5 21,5 Valtionosuudet Vuoden 2014 valtionosuutta koskeviin lukuihin sisältyvät kustannustasotarkistus (indeksitarkistus) sekä väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset sekä valtionosuusleikkaus ja veroperustemuutosten aiheuttama kuntien verotulomenetysten kompensaatio. Valtionosuuksien erittely TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 Yleinen valtionosuus Verotulotasaus Yhden putken valtionosuus Yhteensä Muutos % -0,7 0,8-2,1 10,3 0,6 1,7 Talousarviolainojen ja kassalainojen korkoihin on varattu vuodelle 2014 yhteensä Muissa rahoitustuotoissa on viivästyskorkoja ja muita rahoitustuottoja 7000 sekä liikelaitosten peruspääoman tuotto Muissa rahoitusmenoissa verotilitysten korkoihin, viivästyskorkoihin ja provisioihin on varattu Poistot Suunnitelman mukaisia poistoja on talousarviossa euroa jakautuen hallintokunnittain seuraavasti: TA 2008 TA 2009 TA 2010 TA 2011 TP 2012 TA2013 TA 2014 Hallinto-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto YHTEENSÄ Vuoden 2012 poistoissa oli mukana yläkoulun purkamisesta aiheutuva kertapoisto. Vuodelle 2014 on varauduttu entisen oppilasruokalan ja asuntolan sekä käsityöneuvonta-aseman poistoihin. Vuosikate ja tilikauden tulos Vuoden 2014 tuloslaskelmassa vuosikate on Poistot pitkävaikutteisista menoista ovat Kunnan ylijäämä poistoeron muutoksen jälkeen on Tilikauden tulos

13 10 TULOSLASKELMA, PERUSKUNTA TULOSLASKELMA (sis/ulk) TA 2013 TA 2014 Muutos% TS 2015 TS 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , Verotulot , Valtionosuudet , Korkotuotot Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , Vaalan kunnan liikelaitoksille asetetaan tulouttamisvelvoite, joka on euroa vuodelle Liikelaitosten johtokunta päättää, miten tulouttamisvelvoite liikelaitoksille jaetaan.

14 11 TULOSLASKELMAT, KUNTA JA LIIKELAITOKSET TULOSLASKELMA (sis/ulk) Kunta Lämpöl. Vesil TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut - keskinäiset (korv. peruspääomasta) Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

15 TUNNUSLUKUJA TA 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Toimintatuotot/toimintakulut % 19,4 13,8 16,0 15,7 15,9 15,9 Vuosikate poistoista % Vuosikate euroa/asukas 424, Asukasluku

16 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA VUOSIKATE TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT PAKOLLISET VARAUKSET MUUT OIKAISUT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT TOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN INVESTOINTIEN VARS.MYYNTITULOT INVESTOINTIEN MYYNTIVOITOT/-TAPPIOT PYS.VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULO INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 722 SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS LAINAKANTA euroa Lainakanta euroa/asukas Investointien tulorahoitus, % (kunta) Vuonna 2013 pitkäaikaista lainaa on nostettu 3,0 milj. euroa. Vuodelle 2014 talousarviolainaa on kirjattu 3,0 miljoonaa euroa, jolla turvataan mahdollisuus lainasalkun järjestelyyn korkokulujen hillitsemiseksi. Talousarvion mukaan lainamäärä vähenee vuonna 2014 noin miljoonalla eurolla.

17 Alijäämän kattamissuunnitelma Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvo on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on kolme: 1. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä 3. Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä Vaala TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kunta+ liikelaitokset (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) Asukasluku Veroprosentti 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 22,00 22,00 22,00 Toimintatuotot Toimintatuottojen muutos, % 7,6 % 4,7 % -0,8 % 2,3 % 2,1 % 2,0 % 2,4 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % -3,1 % 5,1 % 3,9 % 0,7 % 2,4 % 1,7 % 1,9 % 1,8 % TOIMINTAKATE TOIMINTAKATTEEN MUUTOS, % 0,4 4,8 3,8 0,9 2,3 1,6 1,8 1,7 Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot yhteensä Verotulojen muutos, % 3,2 4,2-0,3 2,3 3,3 3,7 1,8 2,1 Valtionavut (Harkinnanvarainen) Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot Satunnnaiset kulut Poistoeron muutos Rahastojen muutos Varausten muutos Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit (kunta) Vuosikate - poistot Vuosikate - tod. lyhennys Vuosikate - lask. lyhennys Vuosikate - nettoinv Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Saamiset 1000 euroa Saamiset euroa/as Tulot: Puuta myydään tehostetusti. Tonttimarkkinointia lisätään. Myydään myös pieniä metsä- ja maa-alueita. Kunnallisvero nostetaan 22 %:iin vuodelle Kiinteistöveron nosto arvioidaan valtionosuusuudistuksen jälkeen talouden tasapainotussuunnitelmassa. Reagoidaan nopeasti yritysten tarpeisiin ja tarjotaan apua rahoituksen ja kehittämispalveluiden hakemiseen. Varaudutaan vuonna 2014 valtionosuuksien muutoksiin valmistelemalla uusi tasapainotusohjelma (kunta+oulunkaari) kesäkuun loppuun mennessä.

18 Menot: Investointitaso vuosien välillä pidetään 3 miljoonassa eurossa (netto). Vuosittainen vaihtelu on mahdollista. Henkilöstömenoja hillitään. Tavoitteena palvelurakenteen sopeutuksen mukana sopeutuva henkilöstörakenne. Sellaista vakinaista tai määräaikaista henkilöstöä, johon budjetissa ei ole varauduttu, ei saa palkata ilman kunnanhallituksen lupaa. Kunnanjohtaja antaa luvan budjetin mukaisiin yli neljän viikon pituisiin määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Alle neljän viikon sijaisuudet esimiehen päätöksellä. 1-5 päivän sijaisuuksia ei täytetä, paitsi lakisääteisissä tehtävissä, joissa sijainen on pakko olla. Henkilöstön jaksamiseen, alaistaitoihin ja esimiestyöhön sekä muutosjohtamiseen panostetaan mm. työnohjauksella ja tiedottamisella sekä yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstön osaaminen pidetään hyvällä tasolla koulutuksen avulla. Pyritään edelleen eroon vajaakäyttöisistä kiinteistöistä kuitenkin minimoimalla myyntitappiot ja ylimääräiset poistot. Varaudutaan vanhan oppilasruokalan ja käsityöneuvonta-aseman poistoihin ja purkamiseen. Vähennetään vuokra-asuntokantaa. Toimintakulujen kasvua hillitään niiden ollessa koko kunnan (sis. Oulunkaari) osalta n. 1,7-1,9% aina vuoteen Lainojen osalta varaudutaan markkinakorkojen vaihteluun Arvioidaan jatkuvasti talouden tasapainottamisessa onnistumista ja muutetaan suunnitelmaa tietojen tarkentuessa. Tehdyt muutokset *Talousarvio LTK-tasolla kirjattu, taloussuunnitelma vuosille päivitetty *Valtionosuudet arvioitu varovaisuusperiaatteella vuodelle 2014, jäädytetty vuosille *Verotulot perustuvat KL:n ja VM:n arvioon ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Veroprosentin nosto vuodelle *Asukasmäärä muutettu vastaaman tilastokeskuksen ennustetta, TA ja TS asukasluku on asukasluku vuoden alussa. *Vuoden 2015 alussa voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen vaikutukset eivät ole tiedossa. Tämän vuoksi valtionosuudet jäädytetty vuoden 2013 toteutuman tasolle. *Pitkäaikaisten lainojen korkoriskit tarkistettu *Poistojen määrä tarkistettu 3 KÄYTTÖTALOUSOSA 3.1 Käyttötalouden tuotot ja kulut Käyttötalouteen vaikuttavat toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Käyttötalousmenojen budjetointiin ei ole tullut muutoksia vuosien 2009 ja 2010 isojen muutoksien jälkeen. Tällöin perustettiin kuntapalvelutoimisto ja kunnan talousarviosta poistui perusturvalautakunnan osio ja kyseiset menot tulevat hallinto-osaston raamiin ostopalveluina Oulunkaaren kuntayhtymän tuloalueelle ja yhteistoiminta-alueen kustannuspaikalle päivähoitoa lukuun ottamatta. Vuonna 2014 menojen kasvuun vaikuttavat mm. huostaan otettujen lasten ostopalvelujen ja energian kustannusten nousu. Lisäksi kustannuksia kasvattaa talousarvioon kirjattu euroa purkukuluja. Tuloihin vaikuttavat Vaalan kunnassa merkittävästi tontti ja metsän myynti sekä vuokratilojen käyttöaste. Valtakunnallinen taantuma omalta osaltaan vaikuttaa myös Vaalassa sekä kahteen edelliseen että verotuloihin ja työttömyysasteeseen. Työpajan kunnallistaminen on vaikuttanut sekä tuloihin että henkilöstö menoihin, niitä kasvattavasti. Henkilöstömenoja on peruskunnan puolella kyetty hillitsemään vähentämällä henkilöstöä. Oulunkaaren kuntayhtymän puolella on sen sijaan henkilöstön lisäämispaineita mm. kasvavan vanhusväestön palvelujen turvaamiseksi. 15

19 16 Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista Kunnanhallitus Muutos % TP 2012 TA 2013 TA 2014 Toimintatuotot ,5 Toimintamenot ,9 Netto ,0 Sivistyslautakunta Toimintatuotot ,9 Toimintamenot ,2 Netto ,0 Ympäristölautakunta Toimintatuotot ,6 Toimintamenot ,7 Netto ,1 Kaikki yhteensä Toimintatuotot ,4 Toimintamenot ,3 Netto ,3

20 3.2 HALLINTOPALVELUT Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kunnanvaltuuston asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Kunnanhallitus johtaa myös kunnan strategiassa yhteisesti valittujen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää työskentelyä ja päätöksentekoa. Kunnanhallituksen alaisuudessa toimii hallintopalvelut. Kustannuspaikkajaon mukaan tulosalueita ovat vaalit, tarkastustoimi, hallinto- ja talouspalvelut, elinkeino- ja kulttuuritoimi, maaseututoimi, yleishallinnon työllistäminen, Oulunkaaren kuntayhtymä ja ostopalvelut muilta. Hallinto-osasto vastaa hallinnon tukipalvelujen tuottamisesta. Vuoden 2014 osalta suurimpana haasteena on yhdessä muiden hallintokuntien kanssa saada toiminta pysymään tiukassa talousarviossa ja jatkossa kyetä tasapainottamaan talous. Myös valtionosuusuudistus tulee vaikuttamaan talouden hallintaan. Vuoden 2014 toimenpiteet on valittu peilaten kuntastrategiaan. Hyvinvoinnin edistämistä koordinoidaan hallinto-osaston toimesta yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän kanssa. 17 Hallintopalvelut taloussuunnitelma 1000 HALLINTOPALVELUT TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos- % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,8 Maksutuotot Tuet ja avustukset ,2 Muut toimintatuotot ,3 TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,8 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Avustukset ,6 Muut toimintakulut ,2 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , VAALIT TP 2011 TA 2013 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ TARKASTUSTOIMI TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , HALLINTO- JA TALOUSPALVE- LUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ELINKEINOTOIMI TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,4

21 MAASEUTUTOIMI TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , TYÖLLISTÄMINEN TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , OULUNKAAREN KUNTAYHTY- MÄ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , OSTOPALVELUT MUILTA TOIMINTATUOTOT 0 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,6 Muutokset vuonna Hallinto- ja talouspalvelut: - Poliisin toimintojen lakkaaminen nykyisissä tiloissa (ei koske kunnan infossa olevaa palvelupistettä). Tilojen käytön suunnittelu vastaamaan kunnan tarpeita. - Hallintopalveluiden alaisuuteen on vuoden 2014 alusta tarkoitus siirtää kunnan kaikki kansliaja toimistohenkilökunta. Sisäisen kuntapalvelutoimiston perustamisella pyritään vastaamaan organisaation ohenemisesta johtuvaan resurssivajeeseen kehittämällä henkilökunnan osaamista, työn kiertoa ja sijaistusjärjestelmää. Tulevien eläköitymisten vuoksi sisäiseen kuntapalvelutoimistoon on varattu määräraha yhden toimistosihteerin palkkaamiseksi syyskuun alusta lukien. Yty-ryhmä käsitteli toimistotiimin perustamista kokouksessaan ja piti uudistusta tarkoituksenmukaisena. - Keskushallintoon ja talouspalveluihin siirtyi v yhteensä 50% prosentin sihteerin työpanos sivistykseltä. Lisäksi vuoden 2013 TA:sta on puuttui yhden sihteerin palkkaa 30% ja eläkemenoperustaisia maksuja euroa. Näiden yhteisvaikutus palkoissa on noin euroa + sivukulut. Talouspalveluihin on lisätty yhden sihteerin henkilöstökulut ja pieni määrä muita kustannuksia mm. laitehankintoja. Vuosikustannukset ovat noin euroa. - Kunnantalon lämmitys-, sähkö- ja vesikustannuksia ei laskuteta sisäisesti keskustoimistolta tai maaseutuhallinnolta, kuten ei ole tehty aikaisempinakaan vuosina. Siivous ja talonmiespalvelut laskutetaan. Siivouskuluissa kunnantalon osalta budjetoidaan 1,5-kertainen korotus. - Kunnanhallituksen menokohta pitää sisällään kunnanjohtajan henkilöstömenot, keskustoimisto 2,25 sihteerin henkilöstömenot ja 25% hallinto- ja elinkeinojohtajan henkilöstömenoista. Taloushallinto sisältää 30%+25%=55% sihteerin ja 25% hallinto- ja elinkeinojohtajan henkilöstömenoista sekä 4kk 100% toimistosihteerin menoja (uusi vakanssi). - Joukkoliikenteeseen on varattu euroa edelleen euron sijaan (vrt. 2012). - Kunnanhallituksen avustukset pysyvät eurossa euron lisäys johtuu sopimuksesta, jossa Neittävän kyläyhdistykselle maksetaan korvausta 500/kk liikuntatilojen käytöstä. Summa on maksettu aikaisempinakin vuosina, mutta sitä ei budjetoitu. - Kuntayhtymien maksuosuuksissa on sisällä Kainuun liiton ( ), Kuntaliiton (11 733), Oulunkaaren (71 082) ja Pohjois-Pohjanmaan liiton (3966) jäsenmaksu. Maksuosuudet pysyvät lähes samassa. - Muu yleishallinto menokohdalle on budjetoitu lääkäreiden asunnon vuokrat kohtaan muut menot 3000 euroa. Saman menokohdan kautta kiertävät myös asukkaille myytävät Rokuan uintiliput. Suhdetoimintaan ja edustukseen on varattu 5000 euroa. Jäsenmaksuista maksetaan mak-

22 sua mm. Manamansalon musiikki ja taideyhdistykselle, Suomi-Venäjä-seuralle, Kainuun Kesäyliopistolle ja Rajaseutuliitolle. Menojen lisäystä selittää budjettivaraus tileistä poistettaviin, jotka tilinpäätösvaiheessa voivat kohdistua myös muille hallintokunnille. - Toimikunnat menokohdalla on huomioitu Päihteetön Vaala toimintavuosi n euron lisäpanostuksella. - ATK-palveluiden kustannukset kasvoivat budjettiin 2012 verrattuna noin euroa. Aiempina vuosina kustannukset ovat olleet alimitoitetut. Esim. sähköpostijärjestelmä maksaa Vaalalle euroa. Lisäksi kustannuksissa on mukana mm. turvakameroiden kustannukset. Vuoden 2013 toteuman perusteella 2014 arviota on hieman pienennetty (2000 e). - Elinkeinotoimi sisältää 50% hallinto- ja elinkeinojohtajan ja 50% vapaa-aikajohtajan henkilöstömenoista. Lisäksi henkilöstömenoihin 1kk henkilöstömenot yritysasiamiehen osalta. Henkilöstömenot laskevat johtuen yritysasiamiehen eläköitymisestä ja vapaa-aikajohtajan sijaisuudesta. Markkinointimenoja on kasvatettu 7000 eurosta euroon. Hankkeiden osalta TA varauksia on pienennetty e ja Oulujärvi Leaderin maksuosuutta kasvatettu e. Vaikutus e. Maaseutuhallinnon yhteistoimintamaksussa Siikalatvalle on hienoinen kasvu (1086 e). Avustukset kotitalouksille pidetään eurossa. Elinkeinotoimen budjetissa on huomioitu Kainuu Helsingissä tapahtuma. - Työllistämistoiminta on jaettu seuraavasti: Yleishallinnon työllistäminen menokohta pitää sisällään 50% kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan palkkaa. Vuonna 2013 hän kuitenkin teki 20% työajalla Oulunkaaren Yrityskaari-hanketta, joka on päättyy vuoden 2013 loppuun. Hankkeen kautta tuli kustannuspaikalle tuloja, joita vuonna 2014 ei tule. Tämä nostaa nettomenoja. Pajalta töihin-hankkeessa työskentelee kaksi pajavalmentajaa, joiden henkilöstömenoista 50% kustantaa valtio. Valmennuspaja muu toiminta kattaa 12 työllistetyn henkilöstömenot 12kk ajalta. Valmennuspajan talousarviota on tarkennettu vuoden 2013 toteuman perusteella. Nettokustannukset laskevat hieman ollen kuitenkin eurossa. - Yhteisöjä avustetaan edelleenkin eurolla. - Ostopalvelut muilta: Eläinlääkintähuollon kulut laskevat eurosta euroon ja terveysvalvonnan kustannukset nousevat eurosta euroon. Yhteisvaikutus on näin 3795 kustannusten lasku. Vuonna 2013 kustannukset nousivat ja osan kustannusten noususta selitti v alijäämä. - Vaalit. Vuonna 2014 järjestetään EU-vaalit. Tarkastustoimi Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Uudet jäsenet tarkastuslautakuntaan valitaan vuoden 2013 alussa ja lautakunnan koulutukseen varaudutaan. Tilintarkastuspalvelut kilpailutettiin vuoden vaihteessa ja kilpailutuksen myötä syntyy 2000 euron säästö ostopalveluihin. Hallinto- ja talouspalvelut Tehtäväalue sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskustoimiston, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, atk-palvelujen ja toimikuntien tulot ja menot. Ulkopuolisilta ostettavia palveluja ovat verotus-, velkaneuvonta- ja kuluttajaneuvontapalvelut sekä kuntapalvelutoimistosta ostettavat talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palvelut. Kuntayhtymien menoissa ovat Kainuun maakunnan, Kuntaliiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Oulunkaaren kuntayhtymän osuusmaksut sekä maksu Kajaanin kaupungille hankintarenkaan palveluista. Hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen osalla vuoden 2014 teemaksi on valittu päihteetön Vaala. Teemavuoden tavoitteena on ehkäistä päihdehaittoja, tuoda esille päihteettömän elämän hyviä puolia ja miettiä myös korjaavien toimenpiteiden kirjoa sekä vaikuttavuutta kunnassa yhdessä Oulunkaaren, seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Vuoden 2014 keväällä valmistellaan vanhuspalvelusuunnitelma yhdessä vanhus- ja vammaisneuvoston kanssa. Hyvinvointikertomus päivitetään sähköiseksi hyvinvointikertomukseksi. 19

23 20 Perustehtävä / Toiminta-ajatus Visio 2016 Kriittiset menestystekijät (Missä on onnistuttava) Luoda edellytykset luottamushenkilöille ja hallintokunnille tulokselliseen toimintaan tarjoamalla riittäviä hallinto-, toimisto- ja asiakaspalveluja sekä tuoda kuntakonserninäkökulmaa päätöksentekoon. Vahvistaa henkilöstön osaamista, huolehtia rekrytoinnin onnistumisesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Hallinto- ja talouspalvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti yhdessä Oulunkaaren kuntayhtymän kuntapalvelutoimiston kanssa sähköisiä mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Henkilöstön osaaminen vastaa nykypäivän vaatimuksia. Työntekijät viihtyvät työssään. Tavoitteet 2014 Arviointikriteerit / mittarit Toimenpiteet 2014 Hallinto-osaston peruspalvelut toimivat Motivoitunut henkilöstö koko kuntaorganisaatiossa Yhteistoiminta-alueen palvelut toimivat Koko kunnan taloudenhoidossa onnistutaan ja toimintaa seurataan systemaattisesti Kunta viestii asioista ajantasaisesti ja oikeaan aikaan Yhteispalvelupisteen kehittäminen Kunta onnistuu kokonaisvaltaisesti työllistämistoiminnassaan ja avustaa yhdistyksiä työllistämisessä Positiivinen muutos palautteen ja kyselyiden kautta Osaaminen ja kyky uudistaa työtä kasvaa Työmotivaatio on korkea ja työskentelyilmapiiri on hyvä Lähipalvelut säilyvät ja laatu turvataan vähintään nykyisellä tasolla Alijäämä pienenee suunnitelman mukaisesti Toiminta on strategian ja toimintasuunnitelman mukaista Uudet nettisivut toimivat ja ovat ajantasaiset Tiedotusvälineillä, kuntalaisilla ja henkilöstöllä on ajantasainen ja oikea tietoa kunnan toiminnasta Yhteispalvelupiste on tunnettu kuntalaisten keskuudessa ja palveluja on lisätty Työmarkkinatuen kuntaosuutta pienennetään edelleen. Yhä useampi nuori on aktivointitoimenpiteiden piirissä Palautteen /kyselyn tulokset Työhyvinvointikyselyn tulokset Sairaspoissaolojen määrä Koulutuspäivien määrä suhteessa työntekijöiden määrään Palautteen /kyselyn tulokset Talousarvioon ei tule ylityksiä kesken vuoden Toimintasuunnitelmassa valittujen toimenpiteiden toteutuminen Palaute nettisivuista Julkaistut tiedotteet Henkilöstön palaute Palvelun laatu asiakkaan näkökulmasta Kuntaosuuden suuruus, listalla olevien lukumäärä Työttömien nuorten määrä Hallinto-osaston tehtäväjaon selkiyttäminen ja uudistaminen. Sisäisen kuntapalvelutoimiston perustaminen. Osallistutaan ajankohtaisiin koulutuksiin Järjestetään työnohjausta sitä tarvitseville Eläköitymisen lähestyessä (3v sisään) tarjotaan valmennusta Henkilöstöstrategian päivittäminen Lähetekeskustelut kunnassa ennen yhteisiä kokouksia, saatuun palautteeseen reagoiminen Raportointi ajan tasalla, kaikki osastot pysyvät sovituissa raameissa Esimiespalaverit. Johtoryhmä seuraa toimenpiteiden toteutumista ja raportoi niistä kesäkuun valtuustolle Nettisivujen aktiivinen päivitys Tiedotteiden systemaattinen laadinta Henkilöstötiedotteen julkaiseminen 9-10 krt vuodessa, Intran käytön tehostaminen Julkisen hallinnon Asiakaspalvelu 2014-hankkeen mukanaan tuomat muutokset Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan jatkaminen. Valmennuspajan toiminnan kehittäminen. Omassa työllistämistoiminnassa onnistuminen