JÄRVILAKEUDEN KANSALAISOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

Transkriptio

1 JÄRVILAKEUDEN KANSALAISOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

2 2 TOIMINTAKERTOMUS 2016 JÄRVILAKEUDEN KANSALAISOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY Sisällysluettelo I YLEISTÄ 3 II HALLINTO 6 Kannatusyhdistys 6 Hallitus 6 Opiston toimistot vuonna III HENKILÖSTÖ 7 Hallinto- ja suunnitteluhenkilökunta 7 Päätoimiset opettajat 7 Tuntiopettajat ja luennoitsijat sekä muu henkilöstö 7 IV. TOIMINTA 8 1. Tietoja vuoden 2016 kurssitarjonnasta 8 2. Opiston tiedotus ja kurssien markkinointi 9 Sisäinen tiedottaminen 9 Ulkoinen tiedottaminen ja tapahtumat 9 3. Laatu- ja kehittämistyö 9 4. Oman asiantuntijuuden kehittäminen 9 5. Yhteistyö Toimipaikat Opintosetelityyppinen valtionavustus, työnantajan kustantamat kulttuuri- ja liikuntasetelit, opistopassi Hanketoiminta 11 Kaikkien kansalaisopisto 11 International Järvilakeus Tuntiopettajasta kansansivistäjäksi 11 Aitio-hanke 11

3 TOIMINTAKERTOMUS 2016 JÄRVILAKEUDEN KANSALAISOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY I YLEISTÄ 3 Kevätkausi käynnistyi viikolla 3. Suurin osa kevään kursseille ilmoittautumisista tapahtui netin kautta. Lukuvuositasolla tarkasteltuna netin kautta ilmoittautuminen on vakiintunut n. 60 prosenttiin. Perinteisesti soittamalla tai käymällä toimistoilla ilmoittautuvat ensisijaisesti seniori-ikäiset opiskelijat. Syyskausi alkoi viikolla 38. Ilmoittautumisia otettiin vastaan Kauhavan toimistolla pääasiassa puhelimitse. Ilmoittautumispäivänä paikan päällä ilmoittautuminen on vähentynyt huomattavasti. Opiskelijoita on ohjattu ilmoittautumaan myös kirjastojen yleisöpäätteiden kautta. Opetustuntien määrä kalenterivuonna 2016 on tuntia, joka on 924 opetustuntia vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Opetustuntimäärän laskeva kehitys on seurausta valtionosuuden määräytymisen perusteiden muutoksesta eli yhteen yksikköhintaan siirtymisestä. Lisäksi opisto varautui tuntimäärän vähennyksellä vuoden 2017 valtionosuuden lisäleikkaukseen. Opetustuntimäärien vähennyksiä on kompensoitu lisäämällä lyhytkurssien määrää, jotta kurssitarjonta säilyisi runsaana ja monipuolisena. Kesän aikana toteutettiin Evijärven toimiston muutto Kauhavan toimiston tiloihin. Evijärven toimiston sulkeminen oli yksi toimenpiteistä, joilla pyritään turvaamaan opiston toimintaresurssit valtionosuusuudistuksen ja tasoleikkausten jälkeen. Opetustuntien peruuntumisprosentti vuonna 2016 oli 11 %. Opetustunnit perutaan, mikäli opetusryhmälle määritelty vähimmäiskoko ei täyty. Netto-opiskelijoiden lukumäärä (3730 opiskelijaa) noudatti edellisen kalenterivuoden aloittamaa laskevaa linjaa, joka on yhteydessä opetustuntimäärän laskuun. Netto-opiskelijamäärä tarkoittaa opiskelijoita kerran laskettuna, ts. yhdellä netto-opiskelijalla voi olla useita eri kursseja. Samoin kurssilaisten määrä on laski hieman ollen Kurssilaisten määrä tarkoittaa kurssille osallistuneiden määrää, jolloin yksittäinen henkilö voi olla laskettuna useamman kerran. Vuonna 2016 yhdellä opiskelijalla oli keskimäärin 2,18 kurssia. Kansalaisopiston toimintaan osallistuminen on jossain määrin kasautuvaa ja tilastojen mukaan ilmiö on yhä voimistumassa (ks. kuvio 1) Uusien opiskelijoiden suhteellinen määrä kaikkiin opiskelijoihin nähden on ollut laskusuunnassa vuosien aikana (ks kuvio 2). Vuonna 2016 uusien opiskelijoiden määrä on kuitenkin hieman noussut verrattuna edelliseen vuoteen. Opiston tuleekin kiinnittää erityistä huomiota uusien opiskelijoiden saamiseen kursseille. Ikäryhmittäin katsottuna opiskelijoita on vuonna 2016 ollut eniten vuotiaissa (kuvio 3). Kyseisen ikäryhmän suurta edustusta selittää osin syyskauden senioriväestölle suunnattujen kurssien runsaus.

4 4 TOIMINTAKERTOMUS 2016 JÄRVILAKEUDEN KANSALAISOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY Etenkin Virkistä muistiasi -kurssit saivat liikkeelle myös uusia senioriikäisiä opiskelijoita. Alle 16-vuotiaiden osuus opiskelijoista on n. 13 %. Ikäryhmittäisessä vertailussa vuosien 2009 ja 2016 välillä on selkeästi havaittavissa suurten ikäluokkien vaikutus (kuvio 3). Väestön ikääntyminen on jo huomioitu opiston kurssitarjonnassa: joka paikkakunnalla on tarjolla erityisesti senioriväestölle suunnattuja kursseja. Etelä-Pohjanmaalla on valtakunnallisten tilastojen valossa muuhun Suomeen verrattuna alhaisempi koulutustausta. Tilanne on kuitenkin vähitellen parantumassa, mikä on nähtävissä myös vertailtaessa opiston kurssilaisten koulutustaustan kehittymistä 9 vuoden sisällä (kuvio 5). Maaseutumaisessa ympäristössä toimivan opiston ja kaupunkiopiston opiskelijat eroavat toisistaan etenkin koulutustaustan perusteella. Varsinkin Etelä-Suomen suurissa opistoissa yliedustettuina ovat keski-ikäiset, korkeasti koulutetut naiset, kun Järvilakeuden kansalaisopistossa suurimmalla osalla opiskelijoista on toisen asteen koulutus (39%) ja toiseksi suurimmalla osalla osallistujia koulutustaustana on perus- tai kansakoulu (25%). Korkeakoulutettujen osuus opiskelijoista on 19%. Opiston rahoituspohja kertyy valtion rahoituksesta, kuntien maksuosuuksista ja kurssimaksutuloista. Erilaisten hankkeiden avulla kehitetään opiston toimintaa ja vaikuttavuutta sekä lisätään joustoa rahoituspohjaan. Vuoden 2015 valtionosuusjärjestelmäuudistuksen jälkeen opetustuntimäärän kasvattaminen ei enää lisää saatavaa valtionosuutta, vaan valtionosuus on kiintiöity. Valtionosuuden perustason saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin jatkossakin tietty määrä toteutuneita opetustunteja. Vuoden 2016 toimintasuunnitelman mukaan opetuksen tavoitteissa tulee heijastua vahvasti opiston arvomaailma: elinikäinen

5 TOIMINTAKERTOMUS 2016 JÄRVILAKEUDEN KANSALAISOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY oppiminen, yhteiskunnan eheys, tasa-arvo, aktiivinen kansalaisuus, luovuus ja yhteistyö. Toimintasuunnitelman mukaisesti opetustuntimäärän laskua on kompensoitu lisäämällä lyhytkurssien määrää, jotta koko toiminta-aluetta voidaan palvella tasa-arvoisesti. Toimintasuunnitelmassa ennakoitiin toiminta-alueelle syksyllä 2015 perustettujen kahden suuren vastaanottokeskuksen vaikutuksia. Toimintasuunnitelmassa todettiin seuraavaa: Myös opistomme tulee pohtia kuinka osaltaan toteuttaa tässä murrostilanteessa yhteiskunnallista tehtäväänsä niin vapaan sivistystyön kuin opiston oman arvomaailman hengessä. Kevätkaudella 2016 toteutettiin useita lyhytkursseja, jotka oli suunniteltu yhteistyössä Kauhavan ja Lappajärven vokin henkilöstön kanssa tavoitteena saada kursseille sekä turvapaikanhakijoita että kantasuomalaisia. Kurssien toteutuminen jäi ennakoitua heikommaksi laajasta markkinoinnista huolimatta. Kalenterivuonna 2016 on painotettu erityisesti seniori-ikäisten koulutustarpeita. Vuoden kehittämisohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on aktiivisen kansalaisuuden vahvistaminen. Tähän haasteeseen vastaamiseksi Kaikkien kansalaisopisto- hankkeen myötä kartoitettiin mahdollisuuksia toteuttaa kursseja alueen palvelukeskuksissa. Hankkeen tukemana toteutettiin kevään 2016 aikana laulutuokioita kaikissa palvelukeskuksissa ja syksyllä 2016 laulutuokioita toteutettiin kurssimuotoisesti niissä palvelukeskuksissa, joissa oli parhaat mahdollisuudet sekä riittävä opiskelijapohja kurssien toteuttamiselle. Saman hankkeen aktivoimana käynnistyi syyskaudella 2016 muistikoulutyyppinen virkistä muistiasi! -kurssi kaikissa toiminta-alueen kunnissa ja kaupunginosissa. Seniori-ikäisille kohdennettujen liikuntakurssien määrä on pysynyt korkeana. Opetuksen aineryhmittäinen jakautuminen on samansuuntainen kuin edeltävinä toimintavuosina prosentuaalisia jakaumia tarkastellessa. Suurimmat aineryhmät suuruusjärjestyksessä ovat liikunta (27%) musiikki (23%) ja käden taidot (17%).

6 6 TOIMINTAKERTOMUS 2016 JÄRVILAKEUDEN KANSALAISOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY II HALLINTO Kannatusyhdistykseen kuuluu yhteensä 25 kuntien edustajaa. Kalenterivuonna 2016 kannatusyhdistyksen Lappajärvellä pidettyyn kevätkokoukseen osallistui 18 edustajaa. Kokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintakertomus sekä tilinpäätös vuodelta Kauhavalla Kortesjärven Nuorisoseuralla pidetyssä syyskokouksessa hyväksyttiin toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2017 sekä valittiin uusia jäseniä hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle. Paikalla oli 15 kokousedustajaa. Kannatusyhdistyksen varsinaiset kuntaedustajat ohessa varahenkilöineen. Hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Puheenjohtajana toimi Hannu Övermark, esittelijänä ja sihteerinä rehtori Leea Keto. Evijärvi: Mauno Puotinen Johanna Anttikoski Pauli Hanhikoski Kauhava: Ville Virrankoski Anna-Liisa Niemi Marjo Sjöblom Eero Paavola Eila Hakola-Sippola Markku Ylipelkonen Sirpa Peltola Jorma Kivikangas Carl-Gustav Karling Hilkka Risku Paavo Heikkilä Mari-Elina Kottari Anne Kujanpää Erkki M. Peltola Pirjo Kapanen Marko Lindholm Ari Känsäkangas Laura Jokinen Juha Konttila Heli Saari Susanna Välikangas Hermanni Mäkipernaa Anna-Maija Puhtimäki Päivi Luoma Reijo Pikkumäki Sisko Poltto Juhani Sillanpää Riitta Haapamäki Jarkko Mattila Esa Jokiaho Eeva Haapsaari Simo Saarijärvi Kajsa Lähdemäki Minna Niinistö Lea Mäkisuvio Juha Kipinoinen Marko Ekola Tuula Koivisto Lasse Ruotsala Opiston toimistot vuonna 2016 Vuoden 2016 keväällä lakkautettiin Evijärven toimisto. Toimistossa sijainneet koulutussuunnittelijan, toimistosihteerin sekä rehtorin toimipisteet siirtyivät Kauhavan toimistolle. Evijärven toimiston opetustiloissa toimineet kurssit siirrettiin keskikoulun sekä Kirkonkylän koulun tiloihin. Toimisto sijaitsee LSK Business Parkin tiloissa osoitteessa Loppusuora 9. Samassa rakennuksessa toimii Leader Aisapari sekä oppisopimustoimisto Sopeva. Opiston kotisivuosoite on www. jlakeus.fi. Lappajärvi: Ville Ala-Aho Vuokko Honkaniemi Arvi Kangastie Sami Savola Sari Kujala Päivi Angervisto Reijo Keto Mikko Puro Hallituksen varsinaiset jäsenet vuonna 2016, suluissa osallistumiskerrat kokouksiin: Lappajärvi Hannu Övermark (4) Kauhava Anna-Liisa Niemi (4) Evijärvi Tiina Kultalahti-Byskata (0) Kauhava/ Alahärmä Paavo Heikkilä (3) Kauhava/Kortesjärvi Jarmo Kumpula (4) Kauhava/ Ylihärmä Teemu Hakala (2) Varajäsenet 2015 ja osallistumiset kokouksiin: Evijärvi Rita Haapasaari (4) Kauhava/Alahärmä Matti Kuoppala (0) Kauhava Eero Paavola (0) Kauhava/Kortesjärvi Mari-Elina Kottari (0) Kauhava/ Ylihärmä Minna Niinistö (1) Lappajärvi Vuokko Honkaniemi (0)

7 TOIMINTAKERTOMUS 2016 JÄRVILAKEUDEN KANSALAISOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY III HENKILÖSTÖ 7 Hallinto- ja suunnitteluhenkilökunta Rehtorina toimii Leea Keto ja koulutus- ja kehittämissuunnittelijana Mari Takamaa. Kedon osa-aikaisen opintovapaan aikana rehtorin tehtäviä hoitaa Takamaa. Toimistosihteereinä toimivat Pia Viinikka ja Riitta Tähtinen. Päätoimiset opettajat Päätoimisena tekstiilityönopettajana toimii Tuula Latomäki ja päätoimisena musiikin opettajana Jari Rannanjärvi. Tuntiopettajat ja luennoitsijat sekä muu henkilöstö Tuntiopettajia ja luennoitsijoita oli n. 120 vuoden 2016 aikana. Opetusta ja valmiita kurssikokonaisuuksia on osin hankittu alueen yhdistyksiltä ja yrityksiltä, mikäli opisto ei ole itse pystynyt opetusta järjestämään opetuksen luonteen tai opettajapulan vuoksi. Syksyllä 2016 aloitti osa-aikaisena projektityöntekijänä Jarmo Kumpula. Kumpulan työpanosta käytettiin myös Kaikkien kansalaisopisto! -hankkeessa. Opiston osa-aikaisena tiedottajana toimii Päivi Kultalahti. Palkkoja ja palkkioita on maksettu kaikkiaan 160 henkilölle. Määrä sisältää vakituisen henkilöstön, luennoitsijoiden, tuntiopettajien sekä kokousedustajien palkkiot. Työntekijät takana vas Tuula Latomäki, Mari Takamaa, Päivi Kultalahti, Jari Rannanjärvi, edessä vas. Pia Viinikka, Riitta Tähtinen ja Leea Keto. Syyslukukauden alkajaisiksi tuntiopettajat ja vakinainen henkilöstö harjoittelivat hätäensiapua.

8 8 TOIMINTAKERTOMUS 2016 JÄRVILAKEUDEN KANSALAISOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY IV. TOIMINTA 1Tietoja vuoden 2016 kurssitarjonnasta Kevään 2016 kurssitarjonnan teemana oli Harrastetaan yhdessä sekä kansainvälisyys. Kauhavalla ja Lappajärvellä tarjottiin lyhytkursseja ja luentoja tavoitteena vastata muutostilanteeseen, joka kehittyi turvapaikanhakijamäärien noustessa nopeasti. Molemmissa kunnissa toteutettiin yleisöluennot teemalla Kulttuurit vai ihmiset törmäyskurssilla? Yhteistyössä SPR:n kanssa järjestettiin tulijan ystävänä ja tukena -kurssit. Suomen kielen vapaaehtoisopettajan työkalupakki -kurssilla annettiin perehdytystä vapaaehtoisille, jotka toimivat maahanmuuttajien parissa. Molempien vastaanottokeskusten tiloissa järjestettiin äiti-lapsi -musiikkiliikuntaryhmät. Lisäksi Kauhavalla toteutettiin erilaisia kädentaitojen lyhytkursseja turvapaikanhakijanaisille. Kurssikokeiluista saatiin osin hyviä tuloksia, mutta kokonaisuutta tarkastellen opiskelijoiden kursseille sitoutuminen oli heikkoa. Jatkossa erityisesti turvapaikanhakijoille suunniteltuja kursseja järjestetään vain, jos opistolla on siihen lisäresursseja käytössä esim. hankkeen kautta. Syyskauden 2016 opetustarjontaa ohjasi vahvasti Suomi100 teema sekä alueen opistotoiminnan 50-vuotisjuhlavuosi. Kurssi-ideoinnin lähteenä käytettiin Kauhavan- Härmäin kansalaisopiston sekä Järviseudun kansalaisopiston 50 vuoden takaisia opetusohjelmia. Lisäksi opinto-ohjelman valikoimissa oli muita perinneosaamista esille tuovia kursseja kuten korvikekahvin valmistuskurssi, kansallispukukurssi ja kehruukursseja. Lukuvuoden opintoohjelma oli runsas sisältäen tietoa opistotoiminnan historiasta kuvien ja lehtileikkeiden muodossa. Nykyhetkeä ja jopa tulevaisuutta edustivat virtuaaliesittelyt, joissa opiskelijat pääsivät vierailemaan virtuaalitodellisuudessa. Uusia kursseja musiikissa olivat Kauhavalla sekakuoro ja Evijärvellä ukulelen soiton lyhytkurssi. Kaikkien kansalaisopisto -hanke jäi päättymisensä jälkeen elämään lauluhetkinä eri palvelukeskuksissa. Ylihärmässä käynnistyi vauvaperheiden lauluja, loruja ja leikkejä -kurssi. Kalenterivuoden kielitarjonnassa oli suomea, ruotsia, englantia, saksaa, venäjää, viroa, italiaa ja arabian alkeita. Älypuhelin ja tablet-laite tutuksi -kursseja järjestettiin jokaisessa kunnassa ja kaupunginosassa. Lisäksi tarjolla oli tietotekniikan peruskursseja, digikuvauksen, valokuvauksen ja sommittelun kursseja. Pätevöittäviä kursseja kuten ensiavun ja järjestyksenvalvojan kursseja sekä hygieniapassikursseja järjestettiin eri puolilla toimialuetta esille nousseiden toiveiden mukaisesti. Kurssit toteutuvat hyvin, kun pohjana on osin valmis ryhmä. Kädentaidoissa sekä muissa taide- ja taitoaineissa uudet lyhytkurssit käynnistyivät hieman huonommin: toteutuneita uusia kursseja olivat mm. himmelikurssi, paperimassanukkekurssi, valaiseva hopealankapallokurssi, punontakurssi paperista, kukkaroita ja pussukoita -lyhytkurssi sekä muu- Kuorojen yhteisesityksessä 50-vuotisiltamissa oli mukana lähes 50 laulajaa Satu Lumiahon johdolla.

9 TOIMINTAKERTOMUS 2016 JÄRVILAKEUDEN KANSALAISOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY 3 taman kokoontumiskerran kurssi, jossa työstettiin nahasta laukkuja, kukkaroita ja lompakoita. Syksyn perinteinen opintomatka Tampereen käsityömessuille keräsi täyden bussillisen opiskelijoita. Lokakuussa järjestettiin varsinainen opistotoiminnan 50-vuotisjuhla iltamien muodossa. Iltamat olivat todellinen menestys yllättäen yleisöryntäyksellään: Iltamiin osallistui yli 150 henkilöä. Illan aikana tarjottiin katsojille läpileikkaus opiston toiminnasta mm. kuorolaulun, improvisaation ja neljän eri orkesterin voimin. 2 Opiston tiedotus ja kurssien markkinointi Sisäinen tiedottaminen Päätoiminen henkilökunta kokoontui toimistopalaverin merkeissä noin kerran kuukaudessa. Henkilökunnalla on sisäisessä viestinnässä käytössä intranet sekä yhteinen gmail-tili, jota hyödynnetään yhteisten asiakirjojen sekä tiedotuslehden materiaalin kokoamisessa. Opettajakirjeet lähetetään sähköisenä neljä kertaa vuodessa. Opettajakirjeissä tiedotetaan ajankohtaisista asioista liittyen opetuskauteen, koulutuksiin ja tapahtumiin. Työsopimusten postittamisen yhteydessä lähetetään opettajille opettajan turvallisuusohjeistus. Ulkoinen tiedottaminen ja tapahtumat Kevään tiedotuslehti sekä syksyn opinto-ohjelma ovat yhä tärkeitä tiedottamisen kanavia. Lehdet jaetaan alueen kaikkiin talouksiin Postin Kotisuora-palvelun kautta. Opiston kotisivujen merkitys on suuri, sillä suurin osa kurssi-ilmoittautuisista tapahtuu sähköisesti. Opiston Facebook-sivusto toimii vuorovaikutteisena tiedotuskanavana. Tietoja alkavista kursseista päivitetään sivustolle useamman kerran viikossa ja sivustolle tuleviin viesteihin vastataan mahdollisimman pian. Aiemmin perustettu Aimo-blogi siirrettiin toimimaan syksyllä 2016 toiselle alustalle. MailChimp-alustan kautta blogi on uutiskirjemuotoinen ja se lähetetään kuukausittain kaikille opiskelijoille ja opettajille, joiden yhteystiedot opistolla on. Uutiskirjeessä esitellään alkavat kurssit sekä kerrotaan opiston ajankohtaisista kuulumisista. Ajankohtaisista kursseista ja tapahtumista tiedotetaan opistopalstoilla Järviseudun sanomissa, Komiat-lehdessä sekä MainosAviisissa. Lyhytkursseista tiedotetaan myös suoraan tekstiviesteillä ja yhteistyössä eri yhdistysten, kirjastojen ym. toimijoiden kanssa. Opisto osallistui Evijärvellä järjestettyyn Hyvä on! -messutapahtumaan yhteisellä osastolla Aisaparin kanssa. Messutapahtuman organisoi Järviseudun mediatalo. Kaksipäiväisten messujen yhteydessä kerättiin kurssitoiveita ja tiedotettiin kevään kurssitarjonnasta. Opisto osallistui vappuna LSK:n alueen toimijoiden yhteiseen Vappubasaariin. Tapahtuman koordinoinnista vastasivat Seamk:n kulttuurituottajaopiskelijat. Kevään näyttelyt järjestettiin vakiintuneesti pieninä kokonaisuuksina eri puolilla toimialuetta. Evijärvellä ja Lappajärvellä järjestettiin kudonta- ja käsityötiloissa avoimet ovet -tapahtuma, jonka myötä saatiin uusia opiskelijoita syksyn kursseille. Esiintyvien ryhmien konsertteja ja näytelmiä toteutettiin niin omina tilaisuuksinaan kuin vierailuina esimerkiksi vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Lasten ja nuorten yksilöopetukset päättyivät yhteisiin konsertteihin, joihin pyydetään vanhempia ja perheitä. Valtakunnalliseen nenäpäivätapahtumaan opisto osallistui järjestämällä yhden illan naurujoogakursseja eri puolilla toimialuetta. Opettaja keräsi kurssimaksun käteisenä ja se tilitettiin täysimittaisena nenäpäiväsäätiölle. 4 Laatu- ja kehittämistyö Kalenterivuoden aikana toteutettiin useita kyselyitä. Opiston kielten verkkoryhmissä olevien opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä kartoitettiin sähköisellä kyselyllä kevätkaudella. Musiikin yksityisopetukseen osallistuvien (piano, viulu, laulu, kitara, haitari) mielipiteitä kursseista kartoitettiin syyskaudella. Kansalaisopiston 50-vuotisjuhlan merkeissä toteutettiin muistoja kansalaisopistosta -kysely. Lisäksi syksyllä kerättiin opiskelijoiden mielipiteitä yhdenvertaisuuskyselyllä. Kyselyn tuloksia käytettiin aineistona opiston tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Jukka Jalosen luennolle osallistuville lähetettiin sähköinen palautekysely, jonka yhteydessä kerättiin toiveita luennoista sekä kursseista. Työsuojelutoimikunnan kokouksia pidettiin kaksi. Työsuojeluvaltuutettuna toimii teknisen työn opettaja Jarmo Huhtala, toimikunnan jäseninä ja varavaltuutettuina Pia Viinikka ja Mari Takamaa sekä opiston työsuojelupäällikkönä Leea Keto. Vuoden aikana toteutettiin työturvallisuusaiheinen kysely kohderyhmänä kaikki opiston tuntiopettajat. Vastausten perusteella työhön liittyviä merkittäviksi taikka kohtalaisiksi koettuja riskejä ei juurikaan ollut. Toimikunta tarkensi fyysisen väkivallan uhka ja sen hallinta- ja toimintaohjetta. Kaikki työturvallisuuteen liittyvä ohjeistus on löydettävissä ajantasaisena opiston kotisivuilta. Oman asiantuntijuuden kehittäminen Opiston opettajille on tarjottu mahdollisuutta osallistua täydennyskoulutuksiin myös ulkomailla International Järvilakeus -hankkeen kautta. Tuntiopettajille järjestettiin hätäensiapukoulutus syksyn opettajatapaamisen yhteydessä. Opettajia on tiedotettu aktiivi- 9

10 10 TOIMINTAKERTOMUS 2016 JÄRVILAKEUDEN KANSALAISOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY 7 sesti mahdollisuuksista osallistua Yhteistyössä Maakuntakorkeakoulun ja Aisapari ry:n kanssa Opintosetelityyppinen Osaava-hankkeen puitteissa järjestettävään täydennyskoulutukseen. toteutettiin Jyväskylän avoimen valtionavustus, työnantajan kustantamat Opiston rehtori ja koulutussuunnittelija on osallistunut ajankohtaisiin teiskuntakokonaisuudesta viiden yliopiston opintoja kansalaisyh- kulttuuri- ja liikuntasetelit, opistopassi koulutus- ja seminaaripäiviin, joita opintopisteen opintokokonaisuus KoL on järjestänyt. Osallistumista kehittämisprojektien johtaminen Opintosetelityyppistä valtionavustusta helpottaa mahdollisuus osallistua ja hallinta sekä yhdistyksen taloushallinto saatiin vuonna 2016 yhteensä verkkovälitteisesti. 5 op Tästä 15 % osuus on käy- tettävissä hakevaan ja tukevaan Yhteistyö 2016 toimintaan sekä muihin opetusjärjestelyihin. Avustus kohdennettiin Toimipaikat Vuonna 2016 toimintaa järjestettiin suoraan kurssimaksun alennuksina Opisto tekee yhteistyötä eri toimijoiden yli sadassa toimipaikassa. Toimipai- erityisryhmien, maahanmuuttajien ja sidosryhmien kanssa kat ovat pääsääntöisesti koulujen, sekä eläkeläisten kursseihin. Mää- joustavasti alueen koulutus- ja nuoriseurojen ja kyläyhdistysten rällisesti eniten opintoseteliavustusta kehittämistarpeita vastaavasti. tiloja - toimipaikka tarkoittaa tilaa, kohdennetaan eläkeiän ylit- Yhteistyön tavoitteena on vastata jossa kurssi järjestetään ja toimipaikaksi täneiden terveysliikuntakursseihin. ajankohtaisiin koulutustarpeisiin määritellään myös ulkoti- Kurssimaksujen alennukset ovat ja monipuolistaa opetustarjontaa. la, jos kurssi järjestetään maastossa. keskimäärin 10. Yhteistyön kautta eri toimijoiden Tilahaasteita on aiheuttanut Lisäksi työttömille henkilöille resursseja ja erityisosaamista etenkin Kauhavan koulukeskuksen on haettavissa työttömän etu, jo- hyödyntämällä taataan laadukkaat, sulkeminen. Liikuntakurssien ka oikeuttaa osallistumaan opiston tavoittavat palvelut. Kuviossa esitellään toteuttamista etenkin Kauhavan kursseille 25 euron arvosta. Opinto- keskeiset yhteistyötahot keskustan alueella rajoittaa sisäliisetelityyppinen avustus jakautuu ja sidosryhmät, joiden kanssa yhteistyötä kuntatilojen puute. käytettäväksi koko lukuvuoden on toteutettu kuluneena aikana. toimintavuonna. 5 6 OPISTON YHTEISTYÖTAHOT JA SIDOSRYHMÄT Y-kino TEtoimisto Kansalaisopistojen liitto KoL 4hyhdistykset Aijooshanke Kyläyhdistykset Aisapari ry Maakuntakorkeakoulu Kylpylä Kivitippu urheiluseurat Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestö VSY Kansalaisopistojen Maakuntakorkeakoulu liitto Opiskelijat Kunnat/vapaa-aikatoimi/ kulttuuritoimi/ sivistystoimi Lapuan kansalaisopisto Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Nuorisoseurat Etelä-Pohjanmaan kansalaisopistot alueen muut yhdistykset; mm. eläkeläisjärjestöt Sopeva Alueen kirjastot SPR VOK VAPEPA Härmän kuntokeskus Kulttuuri- ja liikuntasetelit 2016 Kulttuuri- ja liikuntaseteleiden vastaanotto tapahtuu opiston NYT-tiimi alueen koulut ja oppilaitokset alueen kirjastot MLL Lions harrasteyhdistykset seurakunnat kotiseutuseurat nuorisovaltuusto

11 TOIMINTAKERTOMUS 2016 JÄRVILAKEUDEN KANSALAISOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY toimistoilla. Setelit voi toimittaa myös postitse. Osa yrityksistä on siirtynyt käyttämään sähköisiä kulttuuriseteleitä. Kulttuuri- ja liikuntasetelit ovat vakiintuneet työnantajien normaaliksi käytännöksi tukea työntekijöidensä opiskelu- ja harrastustoimintaa. Vuoden 2014 olemme siirtyneet ottamaan vastaan myös sähköisiä kulttuuriseteleitä. Opistolla on sopimus kulttuuri- ja liikuntaseteleiden vastaanottamisesta RJ-Kuntoiluseteli Oy:n kanssa sekä Smartum Oy:n kanssa. Suuri osa työnantajista on alkanut käyttää sähköisiä RJ- Kuntoiluseteli Oy:n seteleitä ja n. 50 % käytettävistä seteleistä on sähköisiä. Sähköisen setelin käyttö on helpompaa sekä opiskelijalle että opistolle: setelin voi toimittaa sähköpostitse tai puhelimitse ja opistolle raportointi on nopeampaa. Opistopassi Opistopassin arvo on 130. Passin lunastaa vuoden aikana keskimäärin 100 henkilöä. 8 Hanketoiminta KAIKKIEN KANSALAISOPISTO: Opetushallituksen rahoittama Kaikkien kansalaisopisto -hanke käynnistyi syyskaudella 2015 ja päättyi joulukuussa Hankkeen tavoitteena on lisätä tällä hetkellä aliedustettuna olevien ryhmien saamista mukaan opiston toimintaan. Kohderyhminä hankkeessa ovat vanhusväestö (pääsääntöisesti yli 70-vuotiaat) ja miehet. Vanhusväestön osallistumismahdollisuuksia on parannettu järjestämällä toimintaa nykyistä enemmän muun muassa palvelukeskuksissa ja vanhainkodeissa. Alueen palvelutalojen ja vanhainkotien tiloja on kartoitettu tulevan toiminnan järjestämiseksi. Samassa yhteydessä on pidetty toiminnallisia musiikkituokioita. Hankkeen myötä kehitettiin opiston oma muistikoulu- kurssikokonaisuus. Virkistä muistiasi! -ryhmät toteutuivat jokaisessa kunnassa ja kaupunginosassa syyskaudella Hankkeen myötä opiston viestinnässä kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota tasaarvoiseen ja monipuoliseen tiedon välittämiseen. Syyskaudella suunniteltiin kevättä 2017 varten etenkin sellaisia kurssseja, jotka saattaisivat kiinnostaa miehiä (mm. Kiminkisen pitämä Miesten ilta sekä olutkurssi) INTERNATIONAL JÄRVILAKE- US: Kansainvälinen Järvilakeus on Erasmus+ hanke, jonka kautta tuetaan henkilöstön ja opettajien kouluttautumista kansainvälisillä kursseilla Euroopan maissa. Hankkeen avulla opettaja tai henkilökunnan jäsen voi hakeutua viikon mittaiselle täydennyskoulutuskurssille, jolla joko kehitetään kielitaitoa, hallinnollista osaamista tai oman opetusaineen tietoja ja taitoja. Hankkeen suunnitteluvaiheessa toteutettiin opettajille kysely koulutustarpeista, ja kyselyn pohjalta valittiin ne maat, joihin liikkuvuudet suuntautuvat. Vuoden 2016 aikana on toteutunut 4 liikkuvuutta, joista opettajilla on ollut erittäin hyviä kokemuksia. TUNTIOPETTAJASTA KANSANSI- VISTÄJÄKSI: Opetus- ja kulttuuriministeriön Osaava-ohjelmaan liittyvää hanketta rahoittaa Alue- 11 hallintovirasto. Hanke on jatkoa jo vuonna 2010 alkaneelle Osaavahankkeitten jatkumolle. Hankkeen tavoitteita ovat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen esimerkiksi erilaisten välineiden ja sovellusten osalta, tuntiopettajien, suunnittelijaopettajien, suunnittelijoiden ja rehtoreiden pedagogisen osaamisen lisääminen ja opistojen henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen. Hankekauden tapahtumia vuonna 2016 ovat mm. opistojen yhteinen keväällä 2016 toteutunut työhyvinvointiteemainen seminaari Ylihärmän kuntokeskuksessa, Hankkeessa on mukana vapaan sivistystyön oppilaitoksia vanhan Vaasan läänin alueelta, hallinnoijana on Etelä-Pohjanmaan Opisto. AITIO-hanke: Leader-hankkeen tavoitteena on kehittää Aisaparin alueen (Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua ja Vimpeli) teatteritoimintaa ja muita esittäviä taiteita. Aitio pyrkii olemaan näköalapaikka alueen esittäviin taiteisiin. Sen tavoitteena on vahvistaa paikallisten yhteisöjen identiteettiä sekä lisätä yksittäisten asukkaiden ja yhteisöjen keskinäistä luottamusta ja yhteistyötaitoja. Hankkeen toimintoja vuoden 2016 aikana ovat teatterilaivaristeilyyn osallistuminen, Aitionettisivujen luominen ja yhteiset tapaamiset teatteri- ja musiikkitoimijoiden kanssa. Aitio-hankkeen opintomatkalla käytiin tervehtimässä Heikki Luomaa.

12 p tai