Olavi Horsma-aho. Pirkkalan muinainen asutus Keitä he olivat? Mistä he tulivat?
|
|
- Anni Tyyne Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Olavi Horsma-aho Pirkkalan muinainen asutus Keitä he olivat? Mistä he tulivat? 2
2
3 3 Lähtökohtana kivikauden aika. Jääkauden jälkeen. Pirkkalan monivaiheista kehitystä on tarkasteltu erittäin monissa yhteyksissä. Uusi lisääntyvä tieto tuo usein muutoksia aikaisemmin esitettyyn. Tässä yhteydessä tarkoitukseni on käsitellä yhtä osa- aluetta, Pirkkalan alueen asuttamista esihistorialliselta kaudelta lähtien. Aina, kun tarkastellaan jotakin historiallista ajankohtaa, tulee mieleen, että perustaksi ja lähtökohdaksi pitäisi ottaa tutkittavan ajankohdan edeltävä aika. Niin voidaan mennä aina kauemmaksi ja kauemmaksi menneisyyteen. Kun haetaan kehyksiä Pirkkalan ensimmäiseen asutusvaiheeseen, ei ehkä ole syytä lähteä liikkeelle alkuräjähdyksestä, mutta aika kaukaa kuitenkin. Tässä tapauksessa otan lähtökohdaksi viimeisen jääkauden, Weiksel- kauden, lopun. Tarkastelu perustuu pääosin uuteen monikansalliseen geenitutkimukseen. (Yritän tässä avata isoa kokonaisuutta) Kuinka edellytykset asutuksulle syntyivät: Noin vuotta sitten pohjoismaat ja suuri osa Euroopasta olivat yhtenäisen mannerjään peitossa. Jääkerroksen paksuus vaihteli ja oli monin paikoin jopa kaksi kilometriä. Se tarkoittaa, että maan pintaan kohdistui hirvittävä paino. Laskelman mukaan jää painoi n. 2.5 miljoonaa kiloa/neliömetri. Noin 2000 vuotta myöhemmin alkanut ilmakehän lämpeneminen alkoi vähitellen sulattaa jäistä vaippaa. Etelä Eurooppa oli siihen aikaan jo hyvin täyteen kansoitettu. Lisätilaa kaipasivat ihmisten lisäksi myös metsät ja metsän eläimet. Sitä mukaan kun sulaa maata paljastui, kasvillisuus ja riistaeläimet siirtyivät pohjoisemmaksi ja ihmiset seurasivat perässä. Tärkeitä ihmisen elinkeinoja olivat mammutin ja peuran metsästys sekä hylkeen pyynti. Arkipäivässä tärkeitä työkaluja valmistettiin kivestä, luusta ja nahasta. Asumuksena oli useimmiten maahan kaivettuun tasapohjaiseen n. puolen metrin syvyiseen kuoppaan pystytetty kotamainen huone jonka pinta- ala oli neliömetriä, esim 6x6 m.
4 4 Rakenteina käytettiin riukuja vuotia, tuohta ja sammalta. Sulamisvaiheessa jäätikön eteläreuna oli Etelä Suomen rannikolla noin vuotta sitten. Lähimmät kiinteät asutukset olivat siihen aikaan Svidryn kulttuurin alueella Valko Venäjällä ja Puolassa. Baltian maiden asutus oli käynnissä. Asumiskelpoista maata oli Kaakkois Suomessa noin vuotta sitten. Viron alue oli silloin jo kokonaan asutettu. Eurooppalainen 46:en hengen tutkijaryhmä, mukana myös suomalainen professori Kalevi Viik Turun yliopistosta, on selvittänyt eri kansallisuuksien liikkeitä ja geneettisiä yhteyksiä Euroopassa jääkauden jälkeisenä aikana. Vanhan luutuneen käsityksen mukaan ensimmäisten suomalaisten alkukoti on ollut jossakin Volgan mutkassa, josta he ovat marssineet tänne valmiiksi muodostuneena kansallisuutena. Uudemman tutkimuksen mukaan asia on kuitenkin paljon monimutkaisempi.
5 5 Nykyihmisen (homo sapiens) ensimmäiset syntymäjuhlat pidettiin keskisessä Afrikassa n vuotta sitten. (On monia eri tutkimuksia jotka poikkeavat toisistaan. Tässä käytetty uusimpia geneettisiä tutkimuksia. Kalevi Wiik, eurooppalaisten juuret ). Siitä lähti liikkeelle maailman kansojen, nykyihmisten kehitys ja leviäminen, myös suomalaisten. Kului muutama kymmenen tuhatta vuotta kun ihmiset alkoivat siirtyä pohjoiskoillisen suuntaan. Hidas leviäminen suuntautui Välimeren perukan taitse Aasiaan ja itään ja sieltä vähitellen kaikkiin maanosiin. Osa näistä siirtyjistä asutti myös eteläisen Euroopan, n vuotta sitten. Euroopassa jo silloin asunut Neandertal ihmisrotu katosi noin vuotta sitten, osittain nykyihmisen tuhoamana ja osittain myös Kannibalismin seurauksena. Nykyisen tiedon mukaan tapahtui myös risteytymistä Neandertalin ja nykyihmisen kesken. Voimakas asutus syntyi myös Aasian läntiseen osaan molemmin puolin Volgaa. Voidaan olettaa, että nykyihmisen alkuperäinen ihon väri oli lähes musta. Erittäin pitkien aikajaksojen kuluessa eri puolille maapalloa asettuneet ihmiset saivat erilaisia rodullisia piirteitä. Ihon väriin ovat vaikuttaneet ihmisten väliset risteytymiset, elinolot yleensä, ilmasto, ravinnon laatu jne. Suomen alueelle muuttaneiden ihmisten esivanhemmat olivat pääosin itä euroopan, eli ns. Ugrainan refugin ihmisiä. (Refugi=tietty alue jossa ei ollut jääpeitettä). Toinen merkittävä lähtöalue oli länsi euroopan, ns Iberian refugi. Iberialaiset olivat tummaihoisia ja idästä tulleet vaaleampia. Jo ennen kuin Suomen alueella oli asumiskelpoista maata, n vuotta sitten väestöä siirtyi Iberian, eli espanjan ja ranskan rajaseuduilta itä Eurooppaan. Heidän joukossaan oli ihmisiä jotka sopeutuivat elämään jäätikön alta paljastuneella karulla tundralla. He olivat saamelaisten varhaisia esivanhempia Siellä, Ugrainan, Valkovenäjän, Puolan alueella väestöt muodostivat Swidryn metsästyskulttuurin Siellä he jossakin määrin sekoittuivat idästä tulleeseen uralilaiseen ja uralilaisia kieliä puhuvaan väestöön. Sieltä sitten alkoi siirtyminen Baltian ja Suomen alueelle. Ei voida varmasti sanoa milloin ensimmäiset ihmiset ovat asettuneet nykyisen Suomen alueelle. Vanhimpana arkeologisena löytönä on pitkään pidetty Karjalan kannakselta Antrean pitäjän löytöä. Sieltä löytyi 1913 pajun kuoresta punottu kalastajan verkko ja useita työkaluja. Ne olivat painuneet silloisen järven pohjaan
6 6 ilmeisesti veneen kaaduttua tai upottua. Ajoituksessa ne löydöt on todettu olevan ajalta n vuotta sitten. Se todistaa, että silloin on alueella asuttu, mutta ei sitä milloin asutus on alkanut. Aikaisemmasta asutuksesta antaa viitteitä Orimattilan Myllykoskelta tehty asutustaajaman löytö. Se on radiohiiliajoituksella todettu vuoden vanhaksi. Verrattain lähellä Orimattilaa sijaitseva Lahden Ristolan runsas asuinpaikkalöytö osoittaa siellä asutun n vuotta sitten. Antreasta länteen Asutuksen alkamisesta Pirkkalan alueella on esitetty monenlaisia arvailuja, jotka vaihtelevat paljon. Erittäin todennäköistä kuitenkin on, että asutus Suomen alueella on alkanut n vuotta sitten. Ajatus ei voi olla paljon metsässä, sillä ajoituksissa on todettu, että Karjalasta länteen päin johtava asutuksien jatkumo tulee Joutsenon, Imatran, Orimattilan, Lahden seutujen kautta mm. Kangasalan Sarsaan. Luonnollinen leviämisreitti Sarsasta länteen päin toi asutusta Lempäälän kautta Pirkkalan alueelle. Samoihin aikoihin asukkaita ilmestyi myös Messukylän ja Takahuhdin alueille. On myöskin selvitetty, että asutus ei tullut määrätylle kapealle kaistalle, vaan samoihin aikoihin asutettiin Suomea laajasti itäsuomen alueella. On myös syytä unohtaa se ajatus, että asuttajat olisivat tulleet vaelluksena, ikään kuin kävelyvauhtia. Perhekunnittain tai heimokunnittain asetuttiin asumaan paikoille jossa luonto antoi mahdollisuuden elämiseen. (Kalevi Wiikin määrittely astuksen levittäytymisestä, on eri asia kuin vaellus, kirj. Eurooppalasten juuret ) Pyynti ja keräily pitivät ihmiset hengissä. Aina joskus joku erämies, tai pari, löysivät uuden hyvältä tuntuvan erä- ja asuinpaikan vähän kauempaa aikaisemmasta sijasta. Ei ollut järkevää kulkea edestakaisin vanhalle asumapaikalle ja taas takaisin. Järkevämpää oli rakentaa uusi erämaja jossa saattoi viipyä vuoden ympäri. Lähistölle saattoi myöhemmin tulla muita tuttuja tai sukulaisia ja niin muodostui taas uusi asutustaajama. Näin asutus eteni vuosikymmenien ja sukupolvien vaihtuessa hitaasti yli vähitellen reheytyvän uuden maan.
7 7 Tohmajärvellä esiin kaivettu kivikautisen talon pohja. Pohjan muoto osoittaa, että talo on ollut hirsistä rakennettu ja siten myös talvikäyttöön sopiva. Tohmajärven Joensuun alueelta tehtyjen irtolöytöjen perusteella tiedetään, että alueella on asuttu n vuotta sitten. Ajoitus sopii ajallisesti yhteen mm. Lahden Ristolan asutuksen kanssa. Pirkkalan alueen asutus on päätelmien varassa Harvalukuisen asutuksen leviäminen lännen suuntaan on ollut erittäin hidasta. Varsinaista asutuspainetta ei ollut ja riistakanta lienee ollut Suomen alueella erittäin hyvä. Lahdesta länteen päin kivikautisia asuinpaikkoja on ollut lähes kaikkien pitäjien alueilla, mutta ajoitettuja on erittäin vähän. Arkeologien käsityksen mukaan Kangasalan Sarsassa on ollut pysyvää asutusta yli 8500 vuotta sitten. Voidaankin arvioida, että Sarsasta Lempäälän kautta Pirkkalan alueelle oleva suhteellisen lyhyt matka on voinut taittua seuraavien parin vuosisadan aikana. Kysymys ei ole ollut vaelluksesta vaan vähittäisestä levittäytymisestä. Eränkävijät ovat siirtyilleet vesistöä seuraillen Säijän, Anian, Savilahden, Topparin kautta Juoksijanojan varteen Pirkkalankylään ja edelleen Sankilan ja Vihtamon alueille. Näin karkeasti pääteltynä voidaan sanoa, että Pirkkalan alueella, lähinnä rantavyöhykkeellä, on ollut kiinteää asutusta jo vuotta sitten. Asukasluku Pirkkalan alueella ei ole ollut suuri. Oma arvioni on, että väkeä on ollut suunnilleen sata henkeä. Elämäntapa noina kivikauden vuosituhansina oli sellainen, että Perhekunnilla oli usein kaksi asuntoa. Toinen kesäkäyttöön tehty kevytrakenteinen, helposti
8 8 8 iirrettävä sijaitsi yleensä lähellä rantaa. Se oli kotamainen, riukurunkoinen taljoil la, siirrettävä sijaitsi yleensä lähellä rantaa. Se oli kotamainen, riukurunkoinen taljoilla, uohella ja sammaleella päälystetty. Keskellä pohjaa oli kivistä ladottu n uotio n tuohella ja sammaleella päälystetty. Keskellä pohjaa oli kivistä ladottu nuotion aikka ja savu pääsi poistumaan suipossa harjassa olleesta aukosta. paikka ja savu pääsi poistumaan suipossa harjassa olleesta aukosta.
9 9 Tähän pieni ajatusjohdattelu. Pirkkalankylästä noin kilometrin etelään on Pehulanlahti. Kartassa sillä on nimi Kesämälahti luvun alkupuolen kartoissa nimi on Käsämaanlahti. Tästä voi johdatella, että lahden perukan lähiseutua on ties kuinka kauan sanottu sillä nimellä sen takia, että siellä oli aina ollut noita kevytrakenteisia kesäasuntoja. Myöhemmällä kivikaudella, kun työkalut olivat kehittyneempiä rakennettiin talviasunnoksi suoranurkkainen tupa hirsistä. Sitä lämmitettiin yleensä nurkkaan ladotulla kivikiukaalla ja savun poistoa varten oli seinien yläosassa savunpoistoaukkoja joista tuli myös valoa. Se oli suomalaisen savupirtin esiaste. Pirkkalassa ei kivikautisia asuinpaikkoja ole avattu, mutta perusteltu päätelmä on silti mahdollista esittää. Tohmajärven ja Lahden Ristolan Asuinpaikat ovat saman ikäisiä. Pirkkalan asutuksen alku on arvioitu noin 500 vuotta nuoremmaksi. Tohmajärven löytö on hirsirakennuksen pohja. Otetaan huomioon, että rakennustekniikka kehittyi myös jo silloin. Näin ollen voidaan pitää varmana, että Pirkkalan alueen ensimmäiset asuttajat rakensivat myös hirsirakenteisia tuparakennuksia. Varmana voidaan myös pitää, että kevytrakenteisia kotamallisia asuntoja, eli majoja joita käytettiin aina viimeisten saamelaisten lähtöön saakka 1300 jkr. Keitä nämä ensimmäiset asukkaat sitten olivat? Uuden geneettisen tutkimuksen mukaan he olivat saamelaisia, (Kalevi Wiik Saamelaisten alkuperä). Heidän esivanhempansa olivat lähtöisin Iberian refugin (Espanjan, Ranskan pohjoisosa) ja Itäisen refugin (Ukraina, Valkovenäjä, Puola) ja pieneltä osin Pohjois Siperian Samojedien alueilta. He olivat sitä väestöä joka oli tottunut elämään sillä tundralla eli jäänjättömaalla, joka paljastui jään vetäytyessä Euroopasta fennoskandian suuntaan.
10 10 Koska Pirkkalan alueen useimmat kivikauden asuinpaikat ovat sijainneet aivan senaikaisen rantaviivan läheisyydessä, voidaan siitä päätellä, että useimmat asunnot olivat kevytrakenteisia kotamaisia kesäasuntoja, joista jäänteitä tuskin löytyy. Kivikauden katsotaan päättyneen n vuotta sitten. Silloin on kivisten työkalujen joukkoon ilmaantunut kuparia ja pronssia. Alkoi pronssikausi jota kesti 1000 vuotta, eli vuoteen 500 eaa. Sitten alkoi rautakausi, jonka katsotaan kestäneen vuoteen n Pronssikaudesta on Suomesta, myös Pirkkalasta, äärimmäisen vähän löytöjä, mutta ne riittävät osoittamaan, että asutus jatkui ilman keskeytyksiä kivikaudesta rautakauteen. Rautakaudelta Pirkkalasta on löytöjä runsaasti. Runsaimmat ja valtakunnallisestikin merkittävät löydöt on tehty Pirkkalankylästä Tursiannotkon penkereeltä. Paikalta löytyi paikoin yli puoli metriä vahva ns. kulttuurikerros. Se kertoo, että paikalla on asuttu ainakin tuhat vuotta sitten. Löytö myöskin tukee sitä vuosia sitten esittämääni päätelmää, että Pirkkalankylä on alkanut kehittyä n vuotta sitten, eli viimeistään n. 800 jkr. Viimeisin rautakautinen löytö tehtiin Naistenmatkalla kunnantalon tontilla tehdyssä kaivauksessa v Löytyi mm. rautakautisia keramiikan kappaleita ja tulisijan jäänteitä. Tähän voi sanoa, että nykyisen Pirkkalan hallinnollinen keskus on aivan oikealla paikalla. Seuraava vaihe Asutuksen suhteen seuraava merkittävä vaihe oli vasarakirveskulttuurin saapuminen Suomen alueelle. Sen kulttuurin vaikutuksen katsotaan kestäneen v. ekr. eli sitten. Se kulttuuri levittäytyi lounaiseen Suomeen linjalle Kokkola Tampere Lahti Viipuri. Niin ollen sen vaikutus ulottui myös Pirkkalaan. Kulttuuri toi mukanaan maanviljelyn ja karjanhoidon. Se merkitsi selvää pesäeroa alueella vallitsevaan metsästykseen perustuvaan saamelaiskulttuuriin.
11 11 Kahden eri kulttuurin elämä rinnakkain tai lomittain jatkui erittäin pitkään. Vähitellen saamelaiset kuitenkin vetäytyivät pohjoista kohti. Saamelaiset eivät sopeutuneet maanviljelyyn ja kaskenpolttoon koska se rajoitti metsästystä. Syntyi myös kilpailua ja vahingontekoa puolin ja toisin. Yksi vaikuttava tekijä oli kristinuskon leviäminen Suomen alueelle. Ensimmäiset uskontovaikutteet ilmenivät Suomessa ehkä jo jaa. Aluksi pitkään oli kysymys yksittäisten ihmisten henkilökohtaisesta omaksumisesta. Vasta ensimmäisen tuhatluvun täyttymisen jälkeen Suomessa alkoi seurakuntien muodostaminen. Tietoa saatiin viikinkien mukana kulkevilta katolisilta saarnaajilta. Turkiskauppa alkoi vähitellen lisääntyä. Lounaisrannikolta tuli ostajia jotka välittivät pirkkalastakin turkikset Euroopasta tuleville ostajille. Kyliin syntyi markkinapaikkoja joihin erämiehet toivat turkiksiaan tarjolle. Ensimmäiset pienet pirttikirkot rakennettiin markkinapaikan viereen jolloin turkikset voitiin varastoida kirkon suojaan. Tähän yleiseen käytäntöön viitaten voidaan olettaa, että Pirkkalan ensimmäinen vaatimaton pirttikirkko olisi ollut Pirkkalankylässä Laukaan markkinapaikan vieressä lähellä ns. Murron Jussin mökkiä. Pirkkalan katolinen seurakunta ts.kirkkopitäjä on perustettu 1209 ja 1237 välisenä aikana.( Unto Salo/ Suomen piispan ja paavin välinen kirjeenvaihto ). Kirkkopitäjän rajoja ei ollut aluksi mitenkään määritelty. Asutuksen levitessä erämaihin oli luonnollista lähteä siihen kirkkoon missä vanhemmat ja isovanhemmat olivat aina käyneet. Kirkkopitäjän asukasmäärästä ei pidetty mitään luetteloa. Ensimmäinen väestölaskenta Suomessa tehtiin Silloin asukkaita oli Pirkkalassa Siitä, Eino Jutikkalan kehittämää arviointimenetelmää soveltaen voidaan väestömääriä eri vuosisadoilla arvioida karkeasti näin: v. 1634, 1500 henkeä, 1540, 1200 henkeä, 1300, henkeä. Suuria epätarkkuustekijöitä ovat ainakin sodat, suuret kuolonvuodet, pitäjän laajentuminen ja saamelaisten osuus. Kirkkopitäjän laajentuessa sen reuna- alueille muodostettiin kappeliseurakuntia tarpeen mukaan. Niistä kukin sitten ajallaan perusti oman seurakunnan ja samalla erosi Pirkkalan emäseurakunnasta. Siitä kehityksestä on seuraavan sivun kaavio.
12 12 Kaavio seurakuntien synnystä Pirkkalan alueella. Näin kirkkopitäjän laajuus ja väkiluku vaihteli vuosisatojen saatossa moneen kertaan. Kirkossa käynti Pirkkalan kirkossa ei ollut mikään pikkujuttu. Se oli helposti kahden päivän reissu. On olemassa monia tarinoita kirkkomatkoista ja niistä johtuvat mm. nimet Naistenjärvi, Naistenmatka ja Kirkkoveräjä. Oli yleinen tapa
13 13 lähettää jostakin Keuruun tai Ähtärin kylästä yksi edustaja kirkkoon kuulemaan mitä tiedotuksia pappi luki seurakuntalaisille saarnansa päätteeksi. Näistä Pirkkalan osa- alueista merkittävin on ollut Messukylä. Messukylän seurakunta muodosti kappeliseurakunnan Tammerkosken länsipuolelle luvulla. Kappeli sai nimen Tampere ja sen väkiluku kasvoi nopeasti teollistumisen vaikutuksesta. Vaikka Tampereella oli kaupunkioikeudet jo vuodesta 1779 lähtien, se toimi Messukylän kappeliseurakuntana aina vuoteen 1904 saakka. Ylöjärvi kuntana erosi Pirkkalasta 1869 ja seurakuntana Vuonna 1917 Pirkkalan kunnallismiehet tekivät aloitteen pitäjän jakamisesta kahtia. Pyhäjärven eteläpuoli / pohjoispuoli. Erittäin hankalien ja monivaiheisten kuvioiden jälkeen aloittivat toimintansa Etelä- Pirkkala ja Pohjois- Pirkkala vuonna (Sen vääntämisen vaiheissa olisi ainekset omaan esitykseensä). Kovin kiista käytiin Pirkkala- nimen käyttöoikeudesta. Vuonna 1937 Pohjois- Pirkkala haki itselleen kauppalaoikeuksia ja nimekseen Nokia. Valtioneuvosto hyväksyi hakemuksen ja määräsi Etelä- Pirkkalan nimeksi Pirkkala. Ja tässä sitä nyt ollaan Pirkkalalaisia.
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotTIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS
TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
LisätiedotPälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila
1 Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotItä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO
Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Kysymykset Millaisia paikannimiä on erotettavissa varhaismetallikaudella Muinais- Saimaan alueella? Millaisia paikannimiä
LisätiedotSisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
LisätiedotESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)
ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,
LisätiedotHAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f
HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2007 f. 144134 MUSEOVIRASTO 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 4 Kaava-aluekartta
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotKutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000
Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000 Timo Jussila Kustantaja: Kaakkois-Suomen tiepiiri 2 Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen
LisätiedotISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018
ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018 Teemu Tiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: Caruna Oy Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tarkkuusinventointi... 4 Tulos... 5 Lähteet...
LisätiedotIkaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin
1 Ikaalinen Sarkkilan kylätontti Täydennyksiä ja tarkennuksia v. 2011 koekaivausraporttiin Viite: mjrek 1000019274. Raportti: Poutiainen, Laakso & Bilund: Ikaalinen Sarkkila koekuopitus 2011 Viestissään
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotKangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotKangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...
LisätiedotKerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009
Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Peruskarttaote 4 2. Lähistön
LisätiedotKOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen
KOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen asuinpaikka Inventointiraportti 2012 Göran Lybäck 1 Sisällysluettelo JOHDANTO 1 KOLARI, NUOTTAJÄRVI 1 2 KUVAUS 3 LUETTELO VALOKUVISTA, ILMAKUVISTA
LisätiedotMateriaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi
Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotLUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2
1 LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2 Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2004 Timo Jussila ja Tapani Rostedt 2 Sisältö: Maastokarttaote... 2 Perustiedot... 3 Abstrakti... 3 Kaivaus... 3 Yleiskartta 1:500...
LisätiedotSuomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik
Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Kun pohditaan suomalaisten juuria, on hyvä tarkastella asiaa neljältä kannalta: Mistä ensimmäiset suomalaiset tulivat Suomeen? Milloin ensimmäiset suomalaiset
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
Lisätiedot6. Ortodoksinen kirkko
6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista
LisätiedotLaukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4
LisätiedotSiuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010
1 Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisjäännös... 6
LisätiedotValkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila
1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
LisätiedotLataa Suursaimaa - Matti Hakulinen. Lataa
Lataa Suursaimaa - Matti Hakulinen Lataa Kirjailija: Matti Hakulinen ISBN: 9789529314409 Sivumäärä: 103 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.36 Mb Noin 7000 vuotta sitten epätasainen maankohoaminen yhdisti
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotRauh.lk: 1 Paikka ei ole tutkimusalueella, mutta aivan sen liepeillä.
66 MUONIO 10 KIRKKOPAHTA Rauh.lk: 1 Paikka ei ole tutkimusalueella, mutta aivan sen liepeillä. ajoittamaton palvonta: seita Kartta: 2714 11 x: 7501 22 y: 2493 22 z: 230 p: 7504 64 i: 3365 62 Pakasaivoon
LisätiedotYLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015
1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotRiihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotNokia Harjuniityn osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Nokia Harjuniityn osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Havaintoja... 3 Kartat... 6 Kansikuva:
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
LisätiedotNUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi
NUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi Miikka Haimila 2004 Nummi-Pusula inventointi 2004 2 Sisällys Yleiskartta... 3 Johdanto. 4 Kohdekuvaukset: Alue 3. 5 Alue 9. 7 Alue 17..
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotPälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009
1 Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Etelä-Pälkäneen vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Maastokartat... 5 Ilmakuva...
LisätiedotValkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 3 Havaintoja...
LisätiedotKuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
LisätiedotALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...
LisätiedotSUOMEN VUOHIEN HISTORIA
SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien
LisätiedotJoutseno Muilamäki Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009
1 Joutseno Muilamäki Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009 ver. 1 Timo Jussila Aivar Kriiska Tapani Rostedt 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Abstrakti... 2 Tutkimus... 2 Sijaintikartat... 4 Yleiskartat...
LisätiedotNokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nokian Tottijärven Kirkonkylän vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva:
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotTanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
LisätiedotLaukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...
LisätiedotSastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011
1 Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Sijaintikartta... 3 Kartoitus... 3 Kartat...
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)
ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa) PL 913 00101 HELSINKI p. (09) 40 501 www.nba.fi 1. PERUSTIEDOT Kunta: Suomussalmi Mj-rekisteritunnus:
LisätiedotULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus
ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan
LisätiedotJämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Jämsän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset... 5
LisätiedotParkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotPISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET
1 PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET Timo Jussila, Mikroliitti Oy (email: Mikroliitti@dlc.fi, p: 0400-530057) Tutkimukset tehty vuosina 1994-1995 Puumalan kunnan kustannuksella, Puumalan muinaisjäännösten merkinnän
LisätiedotElämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan
Elämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan Lähetysyhdistys Kylväjän työ Bangladeshissa Kylväjän työ Bangladeshissa aloitettiin vuonna 1976 yhden vähemmistökansan, oraonien, keskuudessa maan luoteisosassa.
LisätiedotLEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015
1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6
LisätiedotReittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari
Reittiopas Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun Rauno Huikari Alkusanat Reittioppaan tarkoituksena on esittää ymmärrettävässä ja helposti luettavassa muodossa Hämeen Härkätien reitti valmistusajankohdan kartoilla.
LisätiedotPIRKKALA TURSIANNOTKO
PIRKKALA TURSIANNOTKO Muinaisjäännösalueen koeka ivaus Kaarlo Katiskoski ja Petteri Pietilä inen 2001 PIRKKALA TURSIANNOTKO Rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen koekaivaus Kaarlo Katiskoski
LisätiedotKyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014
1 Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kyyjärvi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Kuvia...
LisätiedotMuinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen
Arkeologista tutkimusta on tehty viime vuosisadalta lähtien jatkuvasta. Pelastuskaivausten lisäksi kunta on rahoittanut maamme merkittävintä tutkimuskaivausta Luistarin alueella vuosina 1969-92. Tutkittua
LisätiedotSALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005
SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3
LisätiedotHIEKKANIEMEN KAIVAUS Kesällä 2011
1 Kaivaustiedote 3.6.2011 HIEKKANIEMEN KAIVAUS Kesällä 2011 Kaivausaika ti 9.8 la 13.8 Kaivauksen johtaja Ville Laakso puh. 050 555 6312 Taustaryhmä Matti Hakulinen puh. 0400 158374 ja Jukka Luoto 040
LisätiedotÄhtäri Moksunniemen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ähtäri Moksunniemen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Ähtärin kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...
LisätiedotHankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Lomakeskus Revontuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5
LisätiedotLoppi Kaartjärvi Antinniemi
f. 144125 Loppi Kaartjärvi Antinniemi Ranta-asemakaavan muutosalueen inventointi Kreetta Lesell 2007 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta
LisätiedotSipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011
1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotYlöjärvi - Hämeenkyrö Valtatien 3 linjausvaihtoehtojen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila
LIITE 3 Ylöjärvi - Hämeenkyrö Valtatien 3 linjausvaihtoehtojen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotRAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009
1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotPelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi
Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston
LisätiedotLaitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot.
Laitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot. Tuulipuistoinventointi 1.7.2013 Kari Uotila ja Ulla Moilanen Muuritutkimus ky Tiivistelmä Laitilan kunnan alueella tarkastettiin yhteensä neljä KukkoTuuli Oy:n suunnittelemaa
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotRUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN , 3 PÄIVÄÄ
www.matkarasti.fi RUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN 13.-15.9.2019, 3 PÄIVÄÄ Ruskamatkamme suuntaa Varangin vuonolle; Pykeijaan ja Kirkkoniemeen. Perehdymme oppaan johdolla alueen historiaan ja nykypäivään,
LisätiedotKemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2
LisätiedotJussi Koivuniemi. Pirkkala-forum 3.5.2012. Pirkkala 90 vuotta
Jussi Koivuniemi Pirkkala-forum 3.5.2012 Pirkkala 90 vuotta Pirkkalan maalaiskunnan synty 1867 kunnallinen itsehallinto (1865) siirsi maalliset tehtävät seurakunnalta kunnallishallinnolle Pirkkala kuului
LisätiedotKangasala Kirkko-Aakkula Arkeologinen valvonta 2012
1 Kangasala Kirkko-Aakkula Arkeologinen valvonta 2012 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Valvonta... 2 Kartat... 4 Kuvia... 5 Puistokäytävän
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotJoensuu Vehkapuro- Suhmura Paineviemärin linjausten muinaisjäännösinventointi 2013
1 Joensuu Vehkapuro- Suhmura Paineviemärin linjausten muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Pyhäselän vesiosuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotPerustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 3 Vilkjärven Varustukset... 7 Tulos... 8 Lähteet... 8 Vanhoja karttoja... 9
2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 3 Vilkjärven Varustukset... 7 Tulos... 8 Lähteet... 8 Vanhoja karttoja... 9 Kansikuva: Ylämaantietä Kotimäen eteläpuolella. Pohjoiseen. Perustiedot
LisätiedotForssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011.
1 Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Voimavapriikki Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Suunitelmakartta...
Lisätiedotitä-kaakkoispuolella olevalla pellolla, kalliopohjaisella kumpareella, joka vieläkin on siellä havaittavissa. MyBskin löytötiedot
(, G V K o k e m ä e n Äimälän Leikkimäen rautakautisen kalmiston koekaivaus 12-13. 4 1963. Kertomukseen kuuluu karttaliite sekä valokuvaliite, jonka filmi on lueteltu numerolla 29158. Paikalta saadut
LisätiedotLapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...
LisätiedotKIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)
KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA
LisätiedotMikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.
1 TARKASTUS Mikkeli Kenkäveronniemi 1000002232 Laji: kiinteä muinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Rauhoitusluokka: 2 Lukumäärä: 1 Ajoitus: rautakautinen Koordinaatit: P: 6838662 I: 514945 P
LisätiedotPIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018
1 PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotTammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti 11.9.212 TAMPEREEN KAUPUNKI
LisätiedotARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS
~~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~ ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 1 Tunnistetiedot Kunta: Suomusjärvi lnventointinumero: Alue: Laperla Luokka: II Nimi: Viitamäki N Ajoitus: Kivikautinen Kohteen laji: louhos, asuinpaikka
LisätiedotLapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010
1 Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010 ESIRAPORTTI Timo Jussila Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Kustantaja:
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö
ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö 20.10.2015 Hannu Takala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Asikkalan Kalkkisissa toteutettiin sähköverkon maakaapelointia
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotKUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta
KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotKirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...
LisätiedotNokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017
1 Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila Tilaaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos... 3 Lähteet:... 3 Kuvia...
Lisätiedot