Mikko Åkerman LÄMMÖNSIIRTIMIEN TUKKEUTUMISEN ENNAKOINTI LÄMPÖKAMERAN AVULLA
|
|
|
- Kaisa Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikko Åkerman LÄMMÖNSIIRTIMIEN TUKKEUTUMISEN ENNAKOINTI LÄMPÖKAMERAN AVULLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2008
2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Mikko Åkerman Työn nimi: Lämmönsiirtimien tukkeutumisen ennakointi lämpökameran avulla Päivämäärä: Sivumäärä: Työn ohjaaja: Tuotantomestari Sampo Suomala Työn valvoja: Di Mikko Aunio Opinnäytetyö tehtiin Kokkolassa sijaitsevalle One point Oy:lle, joka vastaa Kokkolan Kemiran tehtaan kunnossapidosta. Työn tarkoitus oli tutkia Kokkolan Kemiran tehtaalla lämpökameraa apuna käyttäen lämmönsiirtimien seinämiin veden mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien synnyttämiä tukkeutumia. Lisäksi opinnäytetyö käsittelee lämpökuvausta yleisesti menetelmänä. Työvälineinä opinnäytetyön teossa käytettiin Fluke Ti20- ja Fluke Ti55FT -lämpökameroita. Lämpökamerat soveltuivat lämmönsiirtimien tutkintaan erittäin hyvin ja lämmönsiirtimien tilasta saatiin tarkka kuvaus lämpökuvien avulla. Opinnäytetyön aikana opittiin käyttämään paremmin lämpökameroita apuna lämmönvaihtimien tarkistuksissa ja saatiin myös lisää yleistä tietoa lämpökuvauksesta. Avainsanat: lämmönsiirrin, lämpökuvaus
3 VERSITY ABSTRACT OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Mechanical and Production Engineering Author: Mikko Åkerman Name of Thesis: Examining the Blockages of Heat Exchangers by Thermal Imaging Date: 10 November 2008 Pages: 30 + Appendices Instructor: Sampo Suomala Supervisor: Mikko Aunio This thesis was done for the company named One Point Oy which is located in Kokkola. One Point takes care of the maintenance services for the company Kemira Oyj which is located next to One Point. The purpose of the project was to examine the blockages of heat exchangers by using thermal imaging. Dirty water which runs into the heat exchanger generates blockages inside the walls during long time periods. Another target for the project was to study the thermal imaging methods in general. The tools in this project were Fluke Ti20 and Fluke Ti55FT thermal cameras. Thermal imagers were optimal tools for examining the heat exchangers, and with thermal images an exact description of the condition of every heat exchanger could be made. Thermal imagers for the maintenance of heat exchangers were learned to use better and a lot of new information of thermal imaging in general was obtained during this project. Key words: heat exchanger, thermal imaging
4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 LÄMPÖKUVAUSTEKNIIKKA Infrapunasäteily Infrapunamittausjärjestelmä Lämpökameran tekniikka Infrapunamittauksen tuomat edut 10 3 LÄMPÖKUVAAMINEN Emissiokerroin Erilaisten materiaalien mittaaminen 13 4 MITTALAITTEISTO JA MITATUT KOHTEET Lämpökameroiden tekniset tiedot ja ominaisuudet Lämmönsiirtimien käyttötarkoitus ja toimintaperiaate Suoritetut lämmönsiirtimien lämpökuvaukset 24 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 29 LÄHTEET 30 LIITTEET Liite 1. Lämpökuvattujen levylämmönsiirtimien PANU -tunnukset Liite 2. Panu: R41914 Liite 3. Panu: R41904 Liite 4. Panu: R43908 Liite 5. Panu: R43907 Liite 6. Panu: R43909 Liite 7. Panu: R49018 Liite 8. Panu: R49011 Liite 9. Panu: R49010 Liite 10. Panu: R49017 Liite 11. Panu: R49004 Liite 12. Panu: R49001 Liite 13. Panu: R49019 Liite 14. Panu: R49008 Liite 15. Panu: R49022 Liite 16. Panu: R49023
5 1 1 JOHDANTO Lämpökamerat suunniteltiin alun perin ainoastaan sotilaskäyttöä varten, tunnistamaan vihollisia hämärässä ja helpottamaan maastossa liikkumista yöaikaan. Ensimmäiset lämpökamerat siviilikäyttöä varten valmistettiin 60-luvulla, jolloin ne olivat vielä todella isokokoisia ja painavia nykykameroihin verrattuna. 80-luvulla lämpökameroissa käytettiin vielä erillistä typpikaasupulloa joissakin lämpökameroissa jäähdyttämään kameran elektroniikkaa. Lisäksi lämpökamerat olivat tuohon aikaan vielä kalliita ja harvinaisia laitteita. Nykyaikaisien lämpökameroiden paino on pudonnut murto-osaan ensimmäisistä saatavilla olevista laitteista, ja ne ovat nykyään jo yleisesti käytettyjä apuvälineitä mm. teollisuuden kunnossapidossa. Tämän opinnäytetyön päätarkoituksena oli tutkia levylämmönsiirtimien tukkeutumista mittaamalla levylämmönsiirtimien pintalämpötiloja lämpökameraa apuna käyttäen sekä vertailla levylämmönsiirtimissä tapahtuvaa tukkeutumisen aiheuttamaa lämpötilojen nousua aikaisemmin levylämmönsiirtimistä mitattuihin lämpötiloihin. Mittaukset suoritettiin Kokkolan Kemiran tehtailla ja Tämän opinnäytetyön keskeisimpänä tavoitteena voidaan pitää sitä, että opittaisiin lämpökuvauksia suorittamalla ennakoimaan mahdollisimman hyvin levylämmönsiirtimien tukkeutumista tietyllä aikavälillä ja ajoittamaan siten levylämmönsiirtimille tehtävät puhdistukset ja muut mahdolliset huollot oikeisiin ajankohtiin. Levylämmönsiirtimien lämpökuvauksiin lämpökamera soveltui erinomaisen hyvin, koska se on tarkka erottelemaan eri lämpötila-alueita ja kevyt kuljettaa mukana tehtaalla. Lämmönsiirtimistä otetut kuvat saatiin tallennettua heti kameran muistikortille ja edelleen kamerasta voitiin kuvat siirtää tietokoneelle, jossa kuvia pystyttiin tarkemmin analysoimaan ja tutkimaan.
6 2 2 LÄMPÖKUVAUSTEKNIIKKA Lämpökuvaus on nopea ja helposti suoritettava tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan rakenteita purkamatta tutkia halutun kohteen ominaisuuksia tai saada informaatiota kohteen tilasta ja kunnosta. Lämpökuvausta käytetään apuvälineenä mm. kiinteistöjen, kaukolämpöverkostojen, sähköverkostojen ja teollisuuden kunnossapitoon liittyvissä tarkastuksissa ja huoltotoimenpiteissä. (Vakka-kaasu Oy 2007.) Lämpökuvauksen avulla voidaan helposti ja nopeasti valvoa ja tarkastaa useita kohteita esimerkiksi tehtaissa suoritettavassa kunnossapidossa. Lämpökameran avulla voidaan päivittäin tarkistaa nopeasti mekaaniselle rasitukselle altistuvien koneiden kunto ja huollontarve mittaamalla ja tarkkailemalla pidemmällä ajanjaksolla laitteen pintalämpötilaa ns. kriittisestä paikasta, esimerkiksi laakeroinnin kohdalta mekaanisissa laitteissa. Kunnossapitomittaukset lämpökameran avulla mahdollistavat sen, että laitteelle tapahtuva mahdollinen vikaantuminen voidaan huomata ajoissa, ennen kuin laitteeseen tulee toimintahäiriö, joka keskeyttää mahdollisesti kiireisen tuotantoprosessin pitkäksi aikaa. (Sintrol Oy 2003.) Usein mitattava tai tarkastettava kunnossapitokohde on vaikeasti tavoitettavissa tai mitattavissa koskettavaa mittausmenetelmää käyttäen. Tämmöisiä kohteita ovat esimerkiksi korkealla riippuvat kohteet (sähkötolpat, muuntajat) (kuvio 1), ahtaissa tiloissa sijaitsevat kohteet (laitteiden sähköjohdot, sulakkeet, virtapiirit) (kuvio 2), korkeassa lämpötilassa olevat kohteet (lämpöputket, kattilat, moottorit) (kuvio 3). Näiden kohteiden mittaaminen ja tarkastaminen helpottuu huomattavasti, kun käytetään lämpökameraa ja samalla säästetään myös aikaa verrattuna muihin menetelmiin, koska ei tarvitse rakentaa erillisiä telineitä tai pukea suojavaljaita ja kiivetä, jotta päästään mitattavan kohteen luokse mittaamaan, tai sammuttaa tuotantoprosessia taikka katkaista suurjännitelaitteista virtaa laitteista suoritettavien mittauksien ja tarkistuksien ajaksi. (Sintrol Oy 2003.)
7 KUVIO 1. Korkealla riippuva sähköjohto (Sierra Pacific Innovations Corp 2008.) 3
8 KUVIO 2. Kuuma sulakerasia (Sierra Pacific Innovations Corp 2008.) 4
9 KUVIO 3. Käynnissä oleva sähkömoottori (Sierra Pacific Innovations Corp 2008.) 5
10 6 Lämpötila on useimmiten mitattu prosessisuure. Lämpötila on tuotannossa ja laaduntarkkailussa tai kunnossapidossa tärkeä indikaattori. Lämpötilojen tarkalla valvonnalla voidaan parantaa tuotannon laatua ja nostaa tuottavuutta. Lämpökuvauksen avulla myös seisokkiaikoja saadaan vähennettyä, koska useimmiten prosessia voidaan ylläpitää samalla kun tarkistuksia tai mittauksia tehdään ilman keskeytyksiä, laadun pysyessä samalla optimaalisena. (Sintrol Oy 2003, 3.) Lämpökuvausmenetelmässä lämpökameran avulla mitataan halutun kohteen pintalämpötiloja. Pintalämpötilat mitataan kappaleen lähettämästä lämpösäteilystä. Kaikki absoluuttista nollapistettä ( 273 celsiusastetta) lämpimämmät kappaleet lähettävät infrapunasäteilyä suhteessa omaan lämpötilaansa. lämpösäteily voidaan havaita lämpökameran avulla jopa 0,08 celsiusasteen tarkkuudella. (Pohjois-Suomen lämpökuvaus 2007.) Lämpökamera esittää mitattavan kohteen mittaustulokset lämpökameran ruudulle ns. lämpökuvana, jossa eri värejä käyttämällä saadaan näkymään mitattavan kohteen lämpötilat eri alueilla. (kuvio 4) (Vakka-kaasu Oy 2007.)
11 KUVIO 4. Lämpökuva lämpökameran näytöllä (Fluke 2008.) 7
12 8 2.1 Infrapunasäteily Infrapunasäteily aiheutuu kappaleen molekyylien mekaanisesta liikkeestä. Kappaleen lämpötila määrää puolestaan molekyylien liikkeen intensiteetin. Infrapunasäteilyä kutsutaan myös lämpösäteilyksi, koska infrapuna-alueen säteily on sitä voimakkaampaa, mitä lämpimämpi kappale on kyseessä. (Sintrol Oy 2003, 5.) Yleisesti tiedetään ja voidaan huomata, että korkeassa lämpötilassa olevat kappaleet lähettävät jonkin verran myös näkyvän valon aallonpituusalueella olevaa säteilyä. Tästä johtuu, että yli 600 C:n lämpötilassa olevan kappaleen voidaan nähdä hehkuvan punaisesta valkoiseen. Teräksen lämpötila voidaan näin ollen arvioida kohtuullisen tarkasti myös sen värin perusteella.(sintrol Oy 2003, 6.) Infrapunasäteilyn aallonpituuden spektri liikkuu välillä 0, μm. Tästä aiheutuu, että ihmissilmä ei yleensä kykene havaitsemaan infrapunasäteilyä. Elektronien varauksien muuttuminen aiheuttaa sähkömagneettisen säteilyn. Infrapunasäteily, joka on ihmissilmälle näkymätöntä, sisältää noin kertaa enemmän energiaa kuin ihmissilmällä nähtävä säteily, ja tähän myös perustuu infrapunamittaustekniikka. (Sintrol Oy 2003, 5 6.) Stefan Bolzmann havaitsi jo vuonna 1879 tutkimuksissaan, että säteilyenergian määrä kasvaa lämpötilan neljänteen potenssiin. Tästä voitiin päätellä, että kappaleen lämpötila saadaan mittaamalla sen lähettämän säteilyn määrä. (Sintrol Oy 2003, 6.) 2.2 Infrapunamittausjärjestelmä Infrapunamittaria ja ihmissilmää voidaan verrata keskenään. Silmän linssi vastaa optiikkaa, jonka läpi kohteen säteily (fotonivirta) kulkee silmän valoherkälle pinnalle (verkkokalvoon). Verkkokalvolla valo muutetaan signaaliksi, joka lähetetään aivoille. (Sintrol Oy 2003, 4.) Kuviossa 5 on infrapunamittauslaitteisto.
13 9 KUVIO 5. Infrapunamittauslaitteisto (Sintrol Oy 2003, 5.) 2.3 Lämpökameran tekniikka Optiikan avulla mitattavan kappaleen lähettämä infrapunasäteily otetaan vastaan ja välitetään lämpökameran elektroniikalle mitattavaksi. Laitteen optinen tarkkuus voidaan määrittää etäisyyden ja mittapisteen halkaisijan suhteella. Mitä suurempi arvo saadaan, sitä pienempi kohde voidaan mitata tietyltä etäisyydeltä. (Kuvio 6) (Sintrol Oy 2003, ) KUVIO 6. Erään infrapunamittalaitteen optiset ominaisuudet (Sintrol Oy 2003, 16.)
14 10 Optiikka voidaan rakentaa käyttämällä peilioptiikkaa tai linssioptiikkaa. Linssit ovat suositeltavia käyttää kuitenkin vain tietyillä aallonpituusalueilla linssien aineominaisuuksien vuoksi. (Sintrol Oy 2003, 17.) Ilmaisin on lämpökameran tärkein osa. Se muuttaa optiikalta tulevan infrapunasäteilyn sähköiseksi signaaliksi, jonka avulla elektroniikka muodostaa lämpötila-arvon kameran näytölle. Ilmaisimia on kahdenlaisia: määräilmaisimia (quantum) ja lämpöilmaisimia (thermal). Määräilmaisimet muodostavat elektronipareja ja luovat sähköisen signaalin. Lämpöilmaisimissa infrapunasäteilyn aiheuttama lämpötilan muutos saa aikaan jänniteeron lämpöilmaisimen navoissa. Lämpöilmaisimien reagointiaika on hitaampi kuin määräilmaisimien ja tämän vuoksi lämpökameroissa käytetään aina määräilmaisimia. (Sintrol Oy 2003, 21.) 2.4 Infrapunamittauksen tuomat edut Infrapunamittauksella saadaan seuraavia etuja: 1. Infrapunamittaus on hyvin nopea mittausmenetelmä (mittauksen reagointiaika < 1 s, tyypillisesti ms). Nopeudesta on se hyöty, että säästetään aikaa ja voidaan samassa ajassa mitata moninkertainen määrä mittauksia muihin menetelmiin verrattuna. 2. Infrapunamittauksella voidaan mitata myös liikkuvia kohteita (esimerkiksi hihnalla liikkuvia kappaleita), joita ei muilla mittausmenetelmillä ehditä liikkeestä mitata. 3. Infrapunamittauksen avulla voidaan mitata korkeajännitteisiä ja muuten vaarallisia tai luoksepääsemättömiä kohteita, esimerkiksi korkealla tai kaukana olevia kohteita. 4. Voidaan mitata erittäin kuumia kappaleita (> 1300 C). Tällaisissa tapauksissa koskettavia mittauksia ei voida käyttää, koska mittalaitteet eivät kestä korkeita lämpötiloja. 5. Infrapunamittaus ei aiheuta häiriöitä, koska mittauskohteesta ei johdu lämpöenergiaa. Mitattaessa huonon lämmönjohtavuuden omaavia kappaleita, kuten muovia tai puuta, lämpömittaus on äärimmäisen tarkka ilman huojuntaa, toisin kuin koskettavat mittausmenetelmät.
15 11 6. Infrapunamittaus ei aiheuta pintavaurioita maalatuille tai muille pinnoille, jotka ovat alttiita kulumiselle. (Sintrol Oy 2003, 3 4.)
16 12 3 LÄMPÖKUVAAMINEN Lämpökameralla lämpökuvauksia tehtäessä on otettava huomioon useita eri tekijöitä ja muuttujia, jotta mittaustulokset olisivat mahdollisimman luotettavia. Tuloksia vääristäviä tekijöitä ovat mm. kirkkaat tai lämpimät valot mitattavan kohteen läheisyydessä, koska ne nostavat mitattavan kohteen lämpötilan todellista korkeammaksi. Mittaustuloksia voivat vääristää myös ilmassa leijuvat partikkelit, sankka vesihöyry tai hiilidioksidi, jotka aiheuttavat infrapunasäteilyn vaimentumista, mikä puolestaan saa lämpökameran näyttämään liian matalia lämpötiloja mitattavasta kohteesta. (Sintrol Oy 2003, 4.) Jos lämpökameralla mitataan erittäin pölyisissä olosuhteissa tai sankassa savussa, on pidettävä huolta, että kameran linssi pysyy puhtaana eikä linssin likaantumisesta johtuvaa mittausvirhettä pääse syntymään. Joihinkin kameroihin on saatavana myös ilmapursotus, joka pitää linssin puhtaana savussa tai pölyisissä olosuhteissa. (Sintrol Oy 2003, 15.) Mitattavan kohteen lähituntumassa sijaitsevat huomattavasti lämpimämmät taikka kylmemmät pinnat tulisi ottaa myös huomioon tehtäessä lämpökuvauksia. Mitattavan kohteen lähellä sijaitseva häiritsevä lämpösäteilijä voidaan mittauksen ajaksi eristää tai peittää lämpöä huonosti läpäisevällä materiaalilla, jotta mittaustuloksista saadaan tarkempia. (Sintrol Oy 2003.) Lämpökuvauksia tehtäessä on myös muistettava lämpötila-alue, jolla kamera toimii. Joillakin lämpökameroilla ylin käyttölämpötila on vain 85 celsiusastetta ja alin 15 celsiusastetta. Jos ilman lämpötila on korkeampi kuin suositeltava, on käytettävä jäähdytysmenetelmiä, esimerkiksi ilmaa tai vesijäähdytystä kameran käyttölämpötilan alentamiseksi. Jos puolestaan lämpökameralla mitataan hieman alemmissa lämpötiloissa kuin se on kameralle suositeltavaa, voidaan kamera hetkellisesti vuorata lämpöä huonosti johtavalla materiaalilla, jotta kameran käyttölämpötila pysyy annettujen rajojen sisällä. (Sintrol Oy 2003, 15.) On hyvä muistaa myös, että lämpökuvauksella saadaan mitattua ainoastaan kappaleen pintalämpötiloja, eikä lämpökameralla pysty mittaamaan esimerkiksi moottorin sisäisiä lämpötiloja, jotka ovat paljon korkeampia kuin mitattu pintalämpötila. (Sintrol Oy 2003, 4.)
17 Emissiokerroin Erilaisilla aineilla on eri emissiokerroin. Emissiokerroin määrittää kappaleen kykyä heijastaa säteilyä. Hyvin vähän säteilyä heijastavien kappaleiden, kuten kivien, emissiokerroin on suuri (0,8 0,95). Säteilyä voimakkaasti heijastavien kappaleiden emissiokertoimet liikkuvat välillä (0,1 0,2). Voimakkaasti säteilyä heijastavia kappaleita ovat mm. kiillotetut metallit. Emissiokerroin voi saada maksimissaan vain arvon 1 ja minimissään arvon 0. (Sintrol Oy 2003, 8.) Useimmissa lämpökameroissa on mahdollisuus valita haluttu emissiokerroin, jotta kunkin materiaalin lämpökuvista saadaan mahdollisimman tarkkoja tuloksia. Eri materiaalien emissiokertoimet voidaan ennen kuvaamista suuntaa antavasti määrittää katsomalla taulukoista emissiokerroin kullekin materiaalille. Emissiokerroin voidaan tarkemmin määrittää mm. mittaamalla kappale ensin koskettavalla lämpömittarilla ja sen jälkeen lämpökameralla. Tämän jälkeen voidaan lämpökameran emissiokertoimen arvo asettaa sellaiseksi, että saadaan sama tulos kummallakin eri mittaustavalla. (Sintrol Oy 2003, 9.) Emissiokerroin voidaan määrittää myös käyttämällä siihen tarkoitukseen valmistettuja emissiokerrointarroja, joiden avulla voidaan määrittää alle 300 C olevien kappaleiden emissiokertoimet. Emissiokertoimen määrittämiseksi voidaan samasta materiaalista oleva kappale maalata mattamustaksi, ja sen emissiokerroin on noin 0,95. Tämän jälkeen asetetaan lämpökameran emissiokertoimeksi 0,95 ja mitataan mustaksi maalatun kappaleen lämpötila lämpökameralla. Seuraavaksi mitataan maalaamaton samasta materiaalista oleva kappale ja säädetään lämpökameran emissiokerrointa niin, että saadaan mitattua sama lämpötila kuin maalatusta mustasta kappaleesta. (Sintrol Oy 2003, 9 10.) 3.2 Erilaisten materiaalien mittaaminen Lämpökuvauksissa on otettava huomioon, että eri materiaalit aiheuttavat erilaisia mittausvirheitä materiaalin ja sen ominaisuuksien vuoksi. Metallien mittaamisessa on huomioitava pinnan heijastumisesta johtuva mittausvirhe, jota voidaan ehkäistä käyttämällä lyhyellä aallonpituudella toimivaa mittalaitetta jos mahdollista, koska aallonpituuden kasvaessa
18 14 myös mittausvirhe kasvaa metalleilla. Kuvio 7 näyttää lämpötilan ja mittausvirheen eri aallonpituuksilla eri lämpötiloissa. (Sintrol Oy 2003, ) KUVIO 7. Mittausvirhe, mikäli emissiokerroin on aseteltu 10 % väärin eri aallonpituuksilla (Sintrol Oy 2003, 11.) Erilaisia muoveja mitattaessa on huomioitava, että muovit läpäisevät aina jonkin verran säteilyä, mutta jokaisella muovilla on erilainen muovin säteilyn läpäisevyys (T), joka tarkoittaa, sitä kuinka paljon infrapunasäteilyä kyseinen muovi päästää lävitseen. Muovin paksuus vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon säteilyä muovi läpäisee. Ohuet muovit läpäisevät aina enemmän säteilyä kuin paksut muovit. Muoveja mitattaessa infrapunakameran aallonpituusalue täytyy valita siten, että muovin säteilyn läpäisevyys saadaan mahdollisimman lähelle arvoa 0. Aallonpituudella 7,9 μm. polyesterin, polyuretaanin, teflonin FEP:n ja polyamidin säteilyn läpäisevyys on 0, ja puolestaan polyetyleenin, polypropyleenin, nylonin ja polystyrolin läpäisy on 0 aallonpituudella 3,43 μm (kuvio 8). (Sintrol Oy 2003, )
19 15 KUVIO 8. Polyetyleenin ja polyesterin säteilyn läpäisevyys (Sintrol Oy 2003, 12.) Mitattaessa lasista tehtyjä materiaaleja olisi parasta käyttää mittalaitetta, jonka vasteaika olisi mahdollisimman pieni, koska lasi johtaa melko huonosti lämpöä ja lasin lämpötila saattaa vaihdella tiheällä aikavälillä. Jos halutaan mitata lasin lämpötiloja myös lasin pintaa syvemmältä, on aallonpituusalue valittava väliltä μm, ja matalia lämpötiloja mitattaessa lämpötila-alueen täytyisi olla väliltä μm. (Sintrol Oy 2003, )
20 16 4 MITTALAITTEISTO JA MITATUT KOHTEET Ensimmäisen kerran lämpökuvauksia suoritettiin Kokkolan Kemiran tehtaalla. Tuolloin lämpökuvaukset suoritettiin Fluke Ti20 -mallisella lämpökameralla, johon voidaan tallentaa muistiin maksimissaan 50 lämpökuvaa kerralla (kuvio 9). Otimme tehtaalle mukaan myös kannettavan tietokoneen, jotta kuvat voitiin välillä tyhjentää tietokoneen muistiin ja näin saatiin otettua enemmän kuvia lämmönvaihtimista. Kannettavassa tietokoneessa oli myös lämpökuvien analysointiohjelma, jonka avulla voitiin samalla hieman analysoida lämmönvaihtimissa syntyneitä tukkeutumia. KUVIO 9. Fluke Ti20 -lämpökamera (Fluke 2008.)
21 17 Toinen mittauskerta Kemiran tehtaalla suoritettiin , jolloin käytössämme oli Fluke Ti55FT -lämpökamera. (kuvio 10). Fluke Ti55FT -lämpökameraan voidaan tallentaa jopa 1000 lämpökuvaa kerralla, joten kaikki tarvittavat lämpökuvat saatiin otettua kameran muistiin ja siten kannettavaa tietokonetta ei tällä kertaa tarvinnut ottaa mukaan. KUVIO 10. Fluke Ti55FT -lämpökamera (Fluke 2008.) 4.1 Lämpökameroiden tekniset tiedot ja ominaisuudet Lämpökuvauksissa käytettyjen lämpökameroiden Ti20 ja Ti55FT tekniset tiedot on selvitetty seuraavissa taulukoissa (taulukko 1 ja taulukko 2).
22 TAULUKKO 1. Fluke Ti20 -lämpökameran tekniset tiedot (Fluke 2008.) 18
23 TAULUKKO 2. Fluke Ti55FT -lämpökameran tekniset tiedot (Fluke 2008.) 19
24 TAULUKKO 2 (Jatkuu.) 20
25 Lämmönsiirtimien käyttötarkoitus ja toimintaperiaate Tutkittavana olevat lämmönsiirtimet Kemiran tehtaalla olivat Alfa-Lavalin valmistamia vastaavantyyppisiä levylämmönsiirtimiä kuin kuviossa 11. KUVIO 11. Alfa-Laval M15B-FM -levylämmönsiirrin. (Alfa-Laval 2008.)
26 22 Lämmönsiirtimien avulla pyritään yleensä siirtämään lämpöenergiaa eri nesteiden välillä, lämmönsiirtimien avulla voidaan joko lämmittää tai vastaavasti jäähdyttää nestettä korkeammasta lämpötilasta matalampaan lämpötilaan. Lämmönsiirtimet ovat erittäin tarpeellisia monissa teollisuuden valmistusprosesseissa, joissa kappaleita jäähdytetään esimerkiksi meijeriteollisuudessa, tai lämmitetään, esimerkiksi useiden tuotteiden valmistusprosesseissa. (Alfa-Laval 2008.) Lämmönsiirtimiä käytetään yleisesti myös seuraavissa eri prosesseissa: lämmitys jäähdytys lämmön talteenotto höyrystys lauhdutus Tuuletus pakastus. Levylämmönsiirrin koostuu useista päällekkäisistä aaltolevyistä, joiden välissä kulkee kaksi eri kanavaa, jotka on tarkoitettu lämmintä ja kylmää nestettä varten. Lämpimien ja kylmien nesteiden virtaukset kulkevat levylämmönsiirtimissä levyjen eri puolilla ja vastakkaisiin suuntiin (kuvio 12). (Alfa-Laval 2008.)
27 KUVIO 12. Levylämmönsiirtimen rakenne ja virtauskaavio (Alfa-Laval 2008.) 23
28 Suoritetut lämmönsiirtimien lämpökuvaukset Lämmönsiirtimille tehtäviä lämpökuvauksia suoritettiin ja , jolloin mitattiin kaikkiaan 15 levylämmönsiirrintä. Tässä työssä lämpökuvien analysoinnissa on keskitytty lähinnä Fluke FT55 -lämpökameralla otettuihin lämpökuviin. (Liitteessä 1 on listattu lämpökameralla mitattujen levylämmönsiirtimien PANU -tunnukset). Lämpökuvauksien avulla pyrittiin etsimään lämmönsiirtimien lämmönsiirtopinnoista lämpökameralla laajoja tummia alueita, jotka ovat merkki mahdollisesta lämmönsiirtimen sisällä sijaitsevasta tukkeutumasta, jonka vuoksi pintalämpötila on matalampi. Laajat tummat alueen syntyvät yleensä tukkeutumien ja ahtautumien vaikutuksesta, kun lämmönsiirtimien sisällä virtaavan veden taikka hapon mukana kulkeutuu epäpuhtauksia, jotka kertyvät ajan mittaan lämmönsiirtimien sisäpinnoille (kuvio 13). Kaikki levylämmönsiirtimistä otetuissa lämpökuvissa näkyvät tummat alueet eivät kuitenkaan aiheudu levylämmönsiirtimien tukkeutumisesta, vaan lämpökuvia on osattava tulkita oikein (kuvio 14). Tummat alueet lämpökuvassa ovat matalammassa lämpötilassa olevia alueita kuin ympärillä olevat alueet, jotka näkyvät lämpökuvassa kirkkaimmilla väreillä. Levylämmönsiirtimistä otetuissa lämpökuvissa näkyvät ns. kirkkaammat alueet ovat yleensä puhtaampia alueita levylämmönsiirtimien sisällä, ja sen vuoksi nesteenvirtaus on levylämmönsiirtimen sisäpinnoilla parempi ja pintalämpötila on näin ollen korkeampi. Tukkeutumattoman levylämmönsiirtimen lämpökuva on yleensä kauttaaltaan tasalämpöinen (kuvio 15).
29 25 KUVIO 13. Laajat tummat alueet kirkkaiden alueiden keskellä ovat lämpökuvassa useimmiten epäpuhtauksien aiheuttamia tukkeutumia, jotka ovat huomattavasti matalammassa lämpötilassa olevia kohtia levylämmönsiirtimen pinnalla. (PANU -tunnus: R41904.)
30 26 KUVIO 14. Tässä levylämmönsiirtimestä otetussa lämpökuvassa tummat alueet eivät mitä luultavimmin johdu tukkeutumista vaan levylämmönsiirtimen sisällä kennojen välissä virtaavien nesteiden lämpötilaerosta. (PANU -tunnus: R43908.)
31 27 KUVIO 15. Lämpökuva tukkeutumattomasta levylämmönsiirtimestä (PANU -tunnus: R49017.)
32 suoritetuissa lämmönsiirtimien lämpökuvauksissa havaitsimme ainoastaan kahdessa levylämmönsiirtimessä huomattavia lämpötilaeroja, jotka johtuivat luultavimmin tukkeutumisen aiheuttamasta pintalämpötilojen laskusta, ja kahdessa lämmönsiirtimessä havaitsimme melko suuria lämpötilaeroja, mutta nämä lämpötilaerot johtuivat luultavasti ainoastaan levylämmönsiirtimissä virtaavien nesteiden suuresta lämpötilaerosta. Lopuissa 11 kappaleessa mitatuissa levylämmönsiirtimissä emme havainneen huomattavia lämpötilapoikkeamia, joten nämä levylämmönsiirtimet olivat luultavasti täysin tukkeutumattomia ja puhtaita sisäpinnoiltaan. Liitteissä 2 16 on esitetty lämpökuvausraportit kaikista mitatuista lämmönsiirtimistä.
33 29 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän opinnäytetyön aikana sain paljon uutta tietoa levylämmönsiirtimistä ja niiden rakenteesta ja myös opin käyttämään lämpökameroita hyödyksi kuvattaessa levylämmönsiirtimiä ja myös yleisesti kuvattaessa erilaisia kohteita vaihtelevissa olosuhteissa. Myös lämpökuvauksesta menetelmänä sain paljon lisää tietoa, jota voidaan soveltaa yleisesti useimpiin lämpökuvauksella mitattaviin kohteisiin esimerkiksi kunnossapidossa. Yksi tavoitteistani oli selvittää levylämmönsiirtimille tehtävien kunnossapitotoimien huoltoväliä. Levylämmönsiirtimille arvioitua optimaalista kunnossapitoaikataulua oli melko vaikea selvittää, koska suoritettujen lämpökuvauksien välisenä aikana lämmönsiirtimille oli tehty huoltotoimenpiteitä, joissa levylämmönsiirtimet oli mm. puhdistettu. Suoritettujen tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin suositella levylämmönsiirtimille tehtäväksi puhdistustoimenpiteet 4 6 kuukauden välein levylämmönsiirtimessä kiertävän nesteen puhtauden mukaan. Levylämmönsiirtimien tukkeutumien tutkiminen onnistui mielestäni todella helposti molemmilla lämpökameroilla. Lämpökameroiden avulla tukkeutumat löydettiin nopeasti levylämmönsiirtimistä ja lämpökameralla voitiin ottaa löydetystä tukkeutumakohdasta myös välittömästi lämpökuva myöhempiä tutkimuksia varten. Molemmat lämpökamerat (Fluke Ti20 ja Fluke Ti55FT) olivat myös tarpeeksi kevyitä kuvattaessa useammankin tunnin ajan ympäri tehdasta, ja lämpökamerat olivat myös toiminnoiltaan riittävän helppokäyttöisiä aloittelevallekin lämpökameran käyttäjälle.
34 30 LÄHTEET Alfa-Laval www -dokumentti. Luettu Fluke www -dokumentti. Luettu Pohjois-Suomen lämpökuvaus www -dokumentti. Luettu Sierra Pacific Innovations Corp www -dokumentti. Luettu Sintrol Oy Kosketuksettoman lämpötilamittauksen perusteet. www -dokumentti. Luettu (Suomennettu Raytek GmbH:n alkuperäisteoksesta: Principles of Non-Contact Temperature Measurement, Gruner.) Vakka-kaasu Oy www -dokumentti. Luettu
35 LIITE 1 Lämpökuvattujen levylämmönsiirtimien PANU -tunnukset: R41914 R41904 R43908 R43907 R43909 R49018 R49011 R49010 R49017 R49004 R49001 R49019 R49008 R49022 R49023
36 LIITE 2 PANU: R41914 Lämmönsiirtimen keskiosissa havaittiin pieniä alueita, joissa lämpötila on huomattavasti matalampi kuin muualla lämmönsiirtimen pinnalla. Tummat alueet johtuvat luultavasti jonkinasteisesta tukkeutumisesta.
37 LIITE 3 PANU: R41904 Lämmönsiirtimessä havaittiin muutama huomattavasti korkealämpöisempi alue verrattuna muuhun lämmönsiirtimen pintaan. Lämpö ei näytä siirtyvän tasaisesti lämmönsiirtimen sisällä, mikä voi johtua tukkeutumisesta.
38 LIITE 4 PANU: R43908 Lämmönsiirtimessä havaittiin merkittäviä lämpötilaeroja, mutta lämpötilaerot johtuvat luultavasti ainoastaan lämmönsiirtimen sisällä virtaavien nesteiden lämpötilaeroista.
39 LIITE 5 PANU: Lämmönsiirtimen pinnalla havaittiin merkittäviä lämpötilaeroja, jotka johtuvat luultavimmin lämmönsiirtimen sisällä virtaavien nesteiden lämpötilaerosta.
40 LIITE 6 PANU: R43909 Lämmönsiirtimessä ei havaittu mitään poikkeuksellista.
41 LIITE 7 PANU: R49018 Lämmönsiirtimessä ei havaittu mitään poikkeuksellista.
42 LIITE 8 PANU: R49011 Lämmönsiirtimessä ei havaittu mitään poikkeuksellista.
43 LIITE 9 PANU: R49010 Lämmönsiirtimessä ei havaittu mitään poikkeuksellista.
44 LIITE 10 PANU: R49017 Lämmönsiirtimessä ei havaittu mitään poikkeuksellista.
45 LIITE 11 PANU: R49004 Lämmönsiirtimessä ei havaittu mitään poikkeuksellista, vaikkakin kuvassa näkyy lämmön siirtymisestä aiheutuva lämpötilaero.
46 LIITE 12 PANU: R49001 Lämmönsiirtimessä ei havaittu mitään poikkeuksellista
47 LIITE 13 PANU: R49019 Lämmönsiirtimessä ei havaittu mitään poikkeuksellista vaikkakin kuvassa näkyy lämmönsiirtymisestä aiheutuva lämpötilaero.
48 LIITE 14 PANU: R49008 Lämmönsiirtimessä ei havaittu mitään poikkeuksellista.
49 LIITE 15 PANU: R49022 Lämmönsiirtimessä ei havaittu mitään poikkeuksellista.
50 LIITE 16 PANU: R49023 Lämmönsiirtimessä ei havaittu mitään poikkeuksellista.
51
52
53
54
15. Sulan metallin lämpötilan mittaus
15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.
Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
Mallit: ScanTemp 430 infrapunamittari s.2 ScanTemp 490 infrapunamittari s.3 ProScan 520 infrapunamittari s.4 HiTemp 2400 infrapunamittari s.
Mallit: ScanTemp 430 infrapunamittari s.2 ScanTemp 490 infrapunamittari s.3 ProScan 520 infrapunamittari s.4 HiTemp 2400 infrapunamittari s.5 TC-1 lämpökamera s.6 SeeK Thermal Compact puhelimeen s.7 Infrapunamittari
Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT
Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT 2 OPTICAL MEASUREMENT TECHNOLOGIES TEAM Kuopio, Technopolis Key research area: Development
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
Infrapunalämpömittari CIR350
Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka
Fluke-561 Yhdistelmälämpömittari
Fluke-561 Yhdistelmälämpömittari Pikakäyttöohje Tämä opas on vain ohjeellinen. Tarkemmat tiedot löydät Users Manual-kirjasesta Näyttö Laser Liipaisin Toimintonapit AAparistot (2 kpl) Paristokotelon kansi
RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. sauli@paloniitty.fi 1
RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS sauli@paloniitty.fi 1 Lämpökuvauksen historia Unkarilainen fyysikko Kálmán Tihanyi keksi lämpökameran 1929 Kameroita käytettiin aluksi sotilastarkoituksiin Suomessa rakennusten
PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
Lämpökamera teollisuuden kunnossapitoon. Fluken Ti-sarja Helppo ja turvallinen tapa tunnistaa ongelmat ja vähentää suunnittelemattomia seisokkeja
Lämpökamera teollisuuden kunnossapitoon Fluken Ti-sarja Helppo ja turvallinen tapa tunnistaa ongelmat ja vähentää suunnittelemattomia seisokkeja Mitä hyötyä on lämpökuvauksesta? Fluken Ti-sarjan lämpökamerat
Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi
Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi
testo 831 Käyttöohje
testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin
PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015
RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS uudet ohjeet 2015 Lämpökameravaatimuksien tarkentuminen Mittausolosuhdevaatimusten muuttuminen Rakennuksen vallitsevan paine-eron huomioiminen lämpötilaindeksin laskennassa 19.10.2015
Amprobe IR-608A. Käyttöohje
Amprobe IR-608A Käyttöohje Sisällysluettelo Laitteessa tai tässä käyttöohjeessa käytetyt merkinnät... 4 Tekniset tiedot... 5 Kuinka infrapunalämpömittari toimii... 5 ºC/ºF ja paristo... 5 Laitteen käyttö...
Kuvaa Nautaa lämpökuvaus nautojen hoidon tukena. EIP-ryhmien tapaaminen Helsinki Salla Ruuska Kuvaa Nautaa -hankkeen projektipäällikkö
Kuvaa Nautaa lämpökuvaus nautojen hoidon tukena EIP-ryhmien tapaaminen 17.1.2019 Helsinki Salla Ruuska Kuvaa Nautaa -hankkeen projektipäällikkö Kuvaa Nautaa pähkinän kuoressa Karjakokojen kasvaessa terveyden
Mikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
Pienikokoinen IR-anturi kaapelin päässä. Malli EL21 EL101 EL301 MLE21 MLE101 MLE301 OS101M OS101HT TLGA-13 TLT-1409 -20..+100 C 0..
Anturin koko ø18 x 45 mm EL101 MLE101 OS-101 TLGA-13 TLT1409 2-johdin Pienikokoinen IR-anturi kaapelin päässä Säädettävä emissiokerroin IR-anturi korkeille lämpötiloille Malli EL21 EL101 EL301 MLE21 MLE101
Uusimmat ratkaisut lämpötilan mittaukseen. Fluken lämpömittarit ja kosketuksettomat lämpömittarit
Uusimmat ratkaisut lämpötilan mittaukseen Fluken lämpömittarit ja kosketuksettomat lämpömittarit Infrapunalämpömittaukset Fluken 60- ja 570-sarjat tarjoavat kattavan valikoiman kosketuksettomia infrapunalämpömittareita.
Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon
Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...
Lämpökamera kunnossapidon
KUNNOSSAPITO- KOULU KUNNOSSAPITO -lehden erikoisliite N:o 56 Lehti 4 2000 Lämpökamera kunnossapidon työkaluna Lämpökamera kunnossapidon työkaluna Timo Stjernberg Infradex Oy Kirjoittaja toimii lämpökameroiden
T10xx-sarjan pikaopas (2016)
Kameran etupuolen toiminnot Kuva oikealta 1.Etsimen diopterikorjauksen säätönuppi. 2.Käsihihna. 3.Digitaalisen zoomauksen painike. 4.Tallennuspainike (painapohjaan). Huom! Lämpökameran voi määrittää tarkentamaan
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus
Koneistusyritysten kehittäminen Mittaustekniikka Mittaaminen ja mittavälineet Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Yleistä Pidä työkalut erillään mittavälineistä Ilmoita rikkoutuneesta mittavälineestä
Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
DistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER
DistanceMaster One 36 Laser 650 nm SPEED SHUTTER Laser 02 2 x Typ AAA / LR03 1,5V / Alkaline DistanceMaster One x x y = m 2 y z x y x y z = m 3 03 ! Lue käyttöohje kokonaan. Lue myös lisälehti Takuu- ja
Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
Kylmäjärjestelmien etävalvonta
Kylmäjärjestelmien etävalvonta Palvelumme on reaaliaikainen, jonka avulla asiakkaamme kaupan ja kylmäalalla saavat reaaliaikaista tietoa etäkohteista. Mikäli kohteissa tapahtuu jotain poikkeuksellista,
Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten lämpömittarien vertailututkimus
Raimo Ruoppa & Timo Kauppi B Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten lämpömittarien vertailututkimus LAPIN AMK:N JULKAISUJA Sarja B. Raportit ja selvitykset 19/2014 Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten
5$32577, 1 (8) Kokeen aikana vaihteisto sijaitsi tasalämpöisessä hallissa.
5$32577, 1 (8) 5967(&12/2*
RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET
Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.
LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI
1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3
1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4
Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet
Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5
HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven
Juotetut levylämmönsiirtimet
Juotetut levylämmönsiirtimet Juotettu levylämmönsiirrin, tehokas ja kompakti Toimintaperiaate Levylämmönsiirrin sisältää profiloituja, ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lämmönsiirtolevyjä, jotka
SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta. Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus
SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Koulurakennuksen ilmatiiveysmittaus Ilmatiiveysraportti 2010 SISÄLTÖ 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Mittauksen tavoite... 3 1.2 Mittauksen tekijä... 3
DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR
DistanceMaster 80 DE GB NL DK FR ES IT PL PT SE NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR 04 11 18 25 32 39 46 53 60 67 74 ! a h i b 2. 4. 6.! 60 Lue lisäohjeet. käyttöohje Noudata kokonaan. annettuja Lue ohjeita.
Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA
Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ
LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ v1.2 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 TYÖN SUORITUS 5 4.1 AB-kytkentä 6 4.2 AE-kytkentä
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia
Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan.
Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan. Nopea mittaus ohuella mittapäällä jälkiä jättämättä Tarkka mittaustulos Äänihälytys Testo 106:ssa on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus
FLIR Systems AB 16.12.2010 Tutkimusselostus VTT-S-10235-10 Liite 2 Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus PVM 16.12.2010 Lämpökuvaaja: VTT Expert Services Oy Erkki Vähäsöyrinki Tilaaja: Binja
Laboratorioraportti 3
KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa
Päivityskoulutus Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat
PALONIITTY OY Päivityskoulutus 21.4.2016 Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat Sauli Paloniitty www.paloniitty.fi 045-77348778 21.4.2016 sauli@paloniitty.fi 1 AIHEET Asumisterveysasetus 2015 Asumisterveysasetuksen
VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa
Jopa 35% pienempi painehäviö ja 10% parempi lämmönsiirtokyky. Danfoss mikrolevylämmönsiirtimet patentoidulla Micro Plate -teknologialla
Kaukolämpö Danfoss mikrolevylämmönsiirtimet patentoidulla Micro Plate -teknologialla Kestäviä tuotteita kaukolämpöratkaisuihin toimittajalta, johon voi luottaa. Jopa 35% pienempi painehäviö ja 10% parempi
Saunan fysiikkaa. Joona Havukainen, Katriina Juva, Riikka Ruuth ja Anton Saressalo. 11.10.13 Tutkijakoulutuslinjan tiederetriitti 1
Saunan fysiikkaa Joona Havukainen, Katriina Juva, Riikka Ruuth ja Anton Saressalo 11.10.13 Tutkijakoulutuslinjan tiederetriitti 1 Tutkimuskohteen esittely Saunaan liittyy paljon mielenkiintoisia termofysiikan
Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen
Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin
Mittaustekniikka (3 op)
530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)
Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.
KOIVUKOTI 1, VANTAA LÄMPÖKUVAUSLIITE LÄMPÖKUVAUS Kattovuotojen kuntoselvitys, Koivukoti 1, Vantaa Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.
Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI
Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3
15 käyttökohdetta. Fluken visuaaliselle infrapunalämpömittarille SUUNNITELTU HUOMAAMAAN KAIKEN. Sovellusohje. Havaitse ongelmat välittömästi
15 käyttökohdetta Fluken visuaaliselle infrapunalämpömittarille Sovellusohje Havaitse ongelmat välittömästi Fluken visuaalisissa infrapunalämpömittareissa yhdistyvät pistelämpömittarin kätevyys ja lämpökameran
Lämpökuvausmittausraportti
Yrityksen nimi Esimerkiraportti Asiakkaan nimi: Asko Asiakas Osoitekatu 0 Sisällysluettelo IR000018.IS2 3 IR000037.IS2 4 Olkapää.IS2 5 IR000056b.IS2 6 IR000060.IS2 7 Kuistin ja rapun lasit66.is2 8 2 Kuvausajankohta:
Stanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ
Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille
Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan
VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014
VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LÄMPÖKUVAUS. Kattoristikoiden vinosauvojen alle muodostuneiden puhallusvilla tunneleiden lämpökuvaus. Lämpökuvausraportti 20.1.
Lämpökuvausraportti 20.1.2015 Janne Määttä Pujottelijantie 15 FI-96600 Rovaniemi, Finland puhelin +358 50 597 8490 janne.maatta@lampokuva.com www.lampokuva.com Y-tunnus 1750518-7 LÄMPÖKUVAUS Kattoristikoiden
IR-lämpömittarityypit
IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis
Lämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella
Lämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella Hannu Panttila Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi Johdanto UAV-MEMO-hankkeessa kokeiltiin miehittämättömään lentolaitteeseen kytkettyä lämpökameraa
AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö
ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet 4. Olosuhteet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin iskutilavuuden mittaaminen ja laskeminen. Kyseinen on mahdollista
Langattoman verkon spektrianalyysi
Langattoman verkon spektrianalyysi on päijät-hämäläinen yritys- ja yhteisöasiakkaita palveleva ICTkokonaisratkaisutoimittaja. Olemme tuottaneet laadukasta palvelua jo vuodesta 2005 Päijät- Hämeessä ja
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
IR-lämpömittarityypit
IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis
The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!
Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan
Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Dickursby skola Puukoulu Urheilutie VANTAA
Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 20.2.2007 Dickursby skola Puukoulu Urheilutie 4 01370 VANTAA Fysiikan laboratorio 20.6.2007 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen
Lämpökuvaus nopea ja varma tarkastusmenetelmä
Lämpökuvaus nopea ja varma tarkastusmenetelmä SERTIFIOINNIT VTT-C-2326-25-07 ITC-2007FI21N001 Lämpökuvaus Lämpökuvaus on ainetta rikkomaton, nopea ja tarkka laadun- sekä kunnonarviointimenetelmä. Teollisuuden
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
Linjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 0110912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
Täydennyskoulutus Hermanni Lehtomäki
Täydennyskoulutus 2.2.2017 Hermanni Lehtomäki 4.2.2017 1 Vaaralantie 20 01230 Vantaa 098761011 info@infradex.fi Täydennyskoulutus 2.2.2017 Uudet FLIR tuotteet Lämpökameroiden uudet ominaisuudet RT-kortti
Mallit: P300 ja DualTemp s.2 Puikko- ja kylmiömittarit s.3 ScanTemp 430 s.4 ProScan 520 s.5 Elintarvikeloggerit s.6 ph 5 ja 7
Mallit: P300 ja DualTemp s.2 Puikko- ja kylmiömittarit s.3 ScanTemp 430 s.4 ProScan 520 s.5 Elintarvikeloggerit s.6 ph 5 ja 7 elintarviketestaussarjat s.8 Elintarvikelämpömittarit Lämpötilojen laadukkaaseen
Fysikaaliset ominaisuudet
Fysikaaliset ominaisuudet Ominaisuuksien alkuperä Mistä materiaalien ominaisuudet syntyvät? Minkälainen on materiaalin rakenne? Onko rakenteellisesti samankaltaisilla materiaaleilla samankaltaiset ominaisuudet?
Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä. Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma
Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma 1 Tämän päivän, huomisen ja tulevaisuuden vesikiertoinen lämpöpatteri. Matalan lämpötilan lämmitysjärjestelmät
Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.
Lämpökuvausraportti Yrttitien päiväkodin lisärakennus Tutkimuksen tekijä: Laboratoriopäällikkö puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.fi 1 Sisällys Lämpökuvausraportti... 1 Yhteenveto... 3 Kohteen
Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)
1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:
Kallistettava paistinpannu
Electrolux Thermaline sarja on suunniteltu erittäin kovaan käyttöön. Thermaline sarja soveltuu erinomaisesti sairaaloihin, keskuskeittiöihin sekä hotelleihin. Sarja sisältää laajan valikoiman tuotteita,
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
Linjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
Linjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
testo 830-T4 Käyttöohje
testo 830-T4 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori,
UVB-säteilyn käyttäytymisestä
UVB-säteilyn käyttäytymisestä 2013 Sammakkolampi.net / J. Gustafsson Seuraavassa esityksessä esitetään mittaustuloksia UVB-säteilyn käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa muutamalla matelijakäyttöön
ESA (Electrostatic Attraction) - Katsaus ongelmiin ja mahdollisuuksiin. Jaakko Paasi
ESA (Electrostatic Attraction) - Katsaus ongelmiin ja mahdollisuuksiin Jaakko Paasi Sisältö ESA ja puhdas tuotanto Elektroniikkateollisuus Muoviteollisuus Lääketeollisuus ESA ja jauheiden ym. pienten partikkeleiden
Linjasuunnittelu Oy
Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632
Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla.
Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. KALOCER KALOCER KALSICA ABRESIST KALSICA Piikarbidi Piikarbidi Kovasementti Valettu Kovasementti keraami Teollisuuden
PURISTIN www.vaahtogroup.fi
PURISTIN VRS-GUIDE 0 3 P&J 5-10 mm Tummanharmaa 85 Metalli- tai hiilipohjainen polymeerikaavin paperin- ja huovanjohtotelat VRS-GUIDE on erittäin hyvän kulutuksenkestävyyden ja kaavaroitavuuden ansiosta
TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ
TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ Panu Mustakallio (1, Risto Kosonen (1,2, Arsen Melikov (3, Zhecho Bolashikov (3, Kalin Kostov (3 1) Halton Oy 2) Aalto yliopisto
Palopaikan dokumentointi. vrk. Tuomas Teräväinen
Palopaikan dokumentointi vrk. Tuomas Teräväinen 27.11.2018 Luennon sisältö Alkuvaiheen kuvat Kalusto Ilmakuvaus Paikkatutkinta Piirrokset Tallenteiden säilyttäminen 2 Alkuvaiheen kuvat Joskus ratkaiseva
LIIAN TAIPUISA MUOVI TAUSTAA
LIIAN TAIPUISA MUOVI Muoviteollisuuden laboratoriossa on huomattu, että tuotannosta tullut muovi on liian taipuisaa. Tämän vuoksi laadunvalvontalaboratorio tutkii IR:n avulla eteenin pitoisuuden muovissa.