Televisiotekniikka TEKSTI: OSSI JÄÄSKELÄINEN KUVITUS: ERIC LERAILLEZ

Transkriptio

1 Televisiotekniikka TEKSTI: OSSI JÄÄSKELÄINEN KUVITUS: ERIC LERAILLEZ Tämä peli ratkeaa puhtaiden tosiasioiden perusteella. Tv-valmistajien yksikätisessä rosvossa on huomattavasti epämääräisemmät pelimerkit.

2 Suuri speksisotku Taulutelevisioita mainostetaan toinen toistaan komeammilla termeillä. Osa niistä on standardoituja, osa valmistajien keksimiä virityksiä ja osa ihmeellisiä sekamuotoja. Otimme asiasta selvää. Olet ostamassa televisiota. Sopivassa koko- ja hintaluokassa on tarjolla televisiot, joista yhdessä on Triple XD Engine, toisessa X-Realitykuvaprosessori ja kolmannessa Wide Color Enchancer Plus. Sekä parikymmentä muuta ominaisuutta, joiden nimi kuulostaa hienolta mutta joiden todellisesta merkityksestä ei ota erkkikään selvää. MikroPC päätti yrittää. Keräsimme mainoksista kaikki ihmeelliset tai epäselvät ominaisuudet, jotka löysimme ja pyysimme valmistajien edustajilta lyhyttä kuvausta siitä, miten nämä ominaisuudet teknisesti toimivat. Yhdellä valmistajalla on yleensä 5 10 mallisarjaa, ja televisioita mainostetaan tyypillisesti erilaisella termillä. Osa termeistä on yleiskäyttöisiä ja jopa standardoituja mutta valtaosa ei. Joidenkin kohdalla tuntuu siltä, että termi on loihdittu tyhjästä markkinointiosaston pikkujouluissa. Tai pikkujoulujen jatkoilla. Tätä tukee se, että vain kaksi valmistajaa suostui vastaamaan kyselyymme, ja niistäkin vain toinen kertoi, miten se oli ilmoittamiinsa lukuihin päätynyt. Kaikkein säväyttävimmät termit ovat tietenkin kunkin valmistajan itse kehittämiä eivätkä mitenkään yhteismitallisia. Tuotteiden vertailu on siis niiden osalta täysin mahdotonta. Eikä siinä vielä kaikki. Vaikka valmistajien omat markkinointitermit sivuuttaisi ja vertailisi laitteita jonkin yleisessä käytössä olevan termin kuten kontrastin perusteella, ei vertailu onnistu oikein niinkään. Valmistajat kun eivät yleisesti ilmoita, mitä termi heidän tapauksessaan tarkoittaa Televisioiden markkinaosuudet Q4/2011 Samsung 26,3 % Muut 36,7 % Sharp 6,9 % Panasonic 6,9 % Sony 9,8 % LG 13,4 % Lähde: DisplaySearch Samsungilla on yli neljänneksen markkinaosuus televisiomarkkinoista. Toiseksi suurin valmistaja LG myy vain puolet Samsungin myyntimääristä. Philips on pudonnut kärkiviisikon ulkopuolelle. Televisiotekniikoiden markkinaosuudet Q4/2011 Kuvaputki 6,4 % Plasma 7,0 % Lcd (led) 39,1 % Muut 0,1 % Lcd (ccfl) 47,4 % Lähde: DisplaySearch Perinteisillä kylmäkatodiputkilla taustavalaistut lcd-televisiot ovat yhä yleisimpiä, mutta led-taustavalaistut lcd:t nousevat myydyimmiksi vielä tämän vuoden aikana. Plasmatelevisioita myydään vain murto-osa lcd-televisioista. tai miten ominaisuutta on mitattu vai onko ollenkaan. Lukuarvo voi olla vaikka nopanheiton tulosta. Yksinkertaisesta on tehty monimutkainen Esimerkiksi kontrastisuhde tarkoittaa yksinkertaisesti valkoisen värin kirkkautta suhteessa mustan värin tummuuteen. Ansistandardin mukainen kontrastisuhde mitataan siten, että ruudulla on mustavalkoinen shakkilautaa muistuttava kuvio, jonka koko on 4 x 4 ruutua. Ansi-kontrasti tarkoittaa siis mustan ja valkoisen kirkkauksien suhdetta silloin, kun ruudulla on sekä mustaa että valkoista. Valmistajat eivät ilmoita ansi-standardin mukaista kontrastia vaan suurimman mahdollisen kontrastin: syvimmän mustan ja kirkkaimman valkoisen, mitä televisio pystyy toistamaan. Tällainen lukema on kahdellakin tavalla virheellinen. Ensinnäkin, kukaan ei katso täysin mustaa tai täysin valkoista ruutua. Niiden välinen kontrasti ei kerro yhtään mitään siitä kontrastista, jonka televisio voi toistaa tv-kuvaa normaalisti katsottaessa. Toiseksi, valmistajat eivät myöskään ilmoita, mitä mustaa ja valkoista he vertaavat. Ehkä kirkkainta valkoista, kun television kaikki namiskuukkelit on käännetty kaakkoon kuvanlaadusta ja värien toistosta viis ja tumminta mustaa, kun kaikki asetukset ovat minimissä? Näitä ei saa ikinä samaan aikaan ruudulle. Yksikään kalibroitu eli värit oikein näyttävä taulutelevisio ei yllä niihin kontrastilukemiin, joilla valmistajat laitetta myyvät. Luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia Yhden valmistajan ilmoittama kontrastisuhde voi siis kertoa aivan eri asiasta kuin MikroPC 6-7/

3 Televisiotekniikka toisen. Eikä yksikään välttämättä kerro mitään laitteen todellisesta kontrastista. Samoin on esimerkiksi ilmoitettujen katselukulmien kohdalla. Valmistajat kertovat kyllä teknisissä tiedoissa katselukulmat, mutta eivät sitä, miten ne on mitattu ja mitä luku käytännössä tarkoittaa siis, mikä on kriteeri sille, milloin kuva on valmistajien mukaan vielä katselukelpoinen. Valmistajan raja-arvona voi olla vaikkapa kontrastisuhde 10:1. Tällöin kuva on käytännössä tasaharmaa. Valmistajat myös nokittelevat itse määrittelemiensä käsitteiden numeroarvoilla. Esimerkiksi ansi-kontrastisuhde voi todellisuudessa olla parhaimmillaankin tuhansia (esimerkiksi 1 000:1), mutta valmistajien ilmoittamat dynaamiset kontrastisuhteet huitelevat miljoonissa. Kun yksi ilmoittaa lukemaksi :1, toinen päättää käyttää mittausmenetelmää, jolla kontrastisuhteeksi voidaan ilmoittaa :1. Samoin on katselukulmien kanssa: kyllähän kuvasta jotain näkyy vaikka 178 asteen katselukulmassa eli lähes tv:n pinnan suuntaisesti katsottaessa. On eri asia, saako kuvasta mitään selvää ja miten hyvältä eli huonolta se näyttää. Kun riman laskee tarpeeksi alas, voi ilmoittaa suurempia arvoja. Valmistajat vaikenevat Rehelliset valmistajat kärsivät tässä pelissä. Heidän ilmoittamansa lukemat ovat pienempiä kuin kilpailijoiden ja tuote voi vaikuttaa kuluttajan mielestä huonommalta. Laite jää helposti kauppaan, kun vieressä on kymmenen kertaa parempi. Valmistajien ilmoittamien teknisten tietojen perusteella ei yleensä voikaan sanoa, onko televisio hyvä tai huono. Päätimme siksi ottaa härkää sarvista ja kysyä kuudelta suurimmalta televisiovalmistajalta eli LG:ltä, Panasonicilta, Philipsiltä, Samsungilta, Sharpilta ja Sonyltä, mistä heidän ilmoittamansa tekniset tiedot ovat todellisuudessa peräisin ja miten ne on mitattu. Samalla kysyimme, mitä valmistajien ilmoittamat, ei-standardoidut tekniset termit tarkoittavat käytännössä. Lehden painoon mennessä saimme kunnolliset vastaukset teknisiin kysymyksiin vain yhdeltä valmistajalta, LG:ltä. Panasonic kuvaili markkinoinnissa käytettyjä termejä sanallisesti, muttei kertonut miten lukuarvot on mitattu. Kolmas vastaaja Samsung myönsi suoraan, ettei aio kertoa mistä luvut ovat peräisin. Philips, Sharp ja Sony eivät vastanneet kyselyihimme lainkaan. Valmistajat vaikenevat tai sumuttavat Kysyimme tätä artikkelia varten kuudelta suurimmalta televisiovalmistajalta eli Samsungilta, LG:ltä, Sonyltä, Panasonicilta, Sharpilta ja Philipsiltä, mistä heidän esitteissään ja markkinointimateriaalissaan käyttämänsä tekniset tiedot ovat peräisin ja miten ne on mitattu tai ilmoitettu. Vastausten perusteella pyrimme arvioimaan, miten luotettavia eri valmistajien ilmoittamat tekniset tiedot ja arvot ovat. Kysyimme valmistajilta kirkkauden, kontrastin, katselukulmien, vasteaikojen sekä teknisissä tiedoissa mainittujen hertsilukujen tarkoituksen. Lisäksi keräsimme ja lähetimme valmistajille listan eri markkinointitermeistä ja pyysimme niille selitystä, sekä kysyimme, mitä konkreettisia eroja niiden eri versioilla on. Esimerkiksi LG:ltä kysyimme, mitä televisioiden XD Engine todellisuudessa tekee kuvalle ja miten se eroaa Dual XD Enginestä ja Triple XD Enginestä, ja niin edelleen. Markkinointitermejä kertyi yleensä kymmeniä per valmistaja. Mittauksista ei juuri kerrota Emme saaneet kunnon selityksiä termien takana olevasta tekniikasta kuin yhdeltä valmistajalta. Muut eivät joko halunneet paljastaa tietoja tekniikoistaan tai sitten niiden takana ei ole mitään selitettävää ainakaan sellaista, mikä ansaitsisi tulla julki. Lehden painoon mennessä Sony, Philips ja Sharp eivät olleet vastanneet kyselyihimme mitenkään. Samsung ilmoitti, että he eivät kerro, miten tekniset tiedot on mitattu ja mitä ne tarkoittavat. Samsung ei halua tarkemmin eritellä tai avata paneeli- ja kuvatekniikkansa yksityiskohtia ja saloja. Samsung suosittelee luottavaisin mielin käyttäjiä tulemaan näkemään ja kokemaan uudet Smart TV:t itse, yhtiön edustaja kommentoi. Panasonicilta saimme vastaukset lukuisiin eri termeihin, mutta vastauksissa ei ollut teknisiä selityksiä. Esimerkiksi kun kysyimme, mitä Infinite Black Ultra ja Infinite Black Pro -termit tarkoittavat ja miten ne eroavat toisistaan, saimme vastaukseksi: Syvemmät, rikkaammat mustat. Kun ostat Viera-tv:n jossa on Infinite Black Ultra tai Pro, saat intensiivisemmän katselukokemuksen. Kiitos uuden paneelin ja optimoidun ohjaustekniikan, plasman esipurkausaikaa on saatu vähennettyä entisestään joten voit nauttia syvimmistä mustista ja ennennäkemättömän hienosta tummien sävyjen toistosta. Vastauksesta ei ole kuluttajalle mitään iloa, eikä tämän selityksen perusteella tekniikkaa voi mitenkään verrata muiden valmistajien vastaaviin. Pisteet kuitenkin Panasonicille siitä, että se ylipäänsä vastasi varsin haastavaan kyselyymme. 100 Hz X-Gen näyttö on suunniteltu kehittyneellä pikselihallinnalla taatakseen entistä tarkemmat kontrastit. Mitä kysyttiin? VALMISTAJILLE LÄHETETYT kysymykset, eri valmistajien erilaiset markkinointitermit sekä valmistajilta saadut vastaukset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa mpc. fi/62. Päivitämme sivua lehden julkaisun jälkeen, mikäli muilta valmistajilta tulee vastauksia kysymyksiimme. Kirjoitushetkellä netissä on niiden valmistajien vastaukset, jotka vastasivat kysymyksiimme lehden mennessä painoon. 20 MikroPC 6-7/2012

4 Wide Color Enhancer Plus -toiminto analysoi kuvan jokaisen pikselin ja venyttää ne niiden kolmiulotteisiin rajoihin. X-Reality -kuvanprosessori varmistaa elävät yksityiskohdat ja värit. LG kertoi reilusti AINOA VALMISTAJA, joka kertoi kunnolla, mitä sen teknisissä tiedoissa mainitut lukuarvot tarkoittavat, oli LG. LG:n tuoteasiantuntija Fredrik Lundqvistin mukaan arvot ilmaistaan seuraavasti: 1. KIRKKAUS Televisioruudun kirkkaus on säädetty maksimiin, mitataan täysivalkoisen ruudun kirkkaus ruudun keskeltä. Tämä kuulostaa periaatteessa oikealta tavalta mitata ruudun maksimikirkkaus, mutta mielekkäämpi kirkkausarvo saataisiin säätämällä television värintoisto mahdollisimman hyväksi eli mahdollisimman lähelle REC.709-standardia ja mittaamalla näytön kirkkaus vasta tämän jälkeen. Televisiot tuskin tarjoavat parasta kuvaa, kun kirkkaussäätö on maksimissaan. 2. DYNAAMINEN KONTRASTISUHDE Verrataan edellistä mittausta täysin mustaan ruutuun, kun taustavalo / ruudun kirkkaus on säädetty minimiin. Dynaaminen kontrasti siis kertoo vain ja ainoastaan sen, mikä on tummin musta ja kirkkain valkoinen mitkä televisio voi näyttää ei sitä, mitä ruudulla voi samaan aikaan näkyä missään tilanteessa. Tällä lukemalla ei ole mitään tekemistä todellisen käytön kanssa, vaikka todennäköisesti kaikki valmistajat ilmoittavat kontrastin näin. 3. VASTEAIKA Mitataan useimmissa tapauksissa 80 % harmaasta harmaaseen. Vasteaika harmaasta harmaaseen on todellisempi kuin mustasta valkoiseen tai päinvastoin, sillä ääripäähän siirtyessä voi laittaa nupit kaakkoon, eikä haittaa, jos kuvapisteen uusi väri ylitetään kun väriä vaihdetaan liian nopeasti valkoisesta ei pääse valkoisemmaksi eikä mustasta mustemmaksi. Harmaasta harmaaseen väriä vaihdettaessa on saavutettava kohdeväri eikä ylitettävä sitä, pikseliä ei voi yliohjata (overdrive). LG:ltä ei kerrota kuitenkaan tarkemmin, mitä 80 % harmaasta harmaaseen käytännössä tarkoittaa. Jos sillä tarkoitetaan esimerkiksi lähes valkoisesta, 80-prosenttisesta vaaleanharmaasta 0 prosenttiin eli täysin mustaan, ilmoitettu vasteaika vastaa yhtä vähän totuutta kuin valkoisesta mustaan, koska tavoitteena on vain päästä toiseen ääripäähän. Jos termillä tarkoitetaan esimerkiksi 10-prosenttisesta tummanharmaasta 90-prosenttiseen vaaleanharmaaseen tai päinvastoin, vasteaika vastaa selvästi paremmin todellista vasteaikaa. 4. KATSELUKULMA Rajana on tietty kontrastisuhde. Useimmissa tapauksissa raja-arvona on 10:1, joissakin tapauksissa 5:1. Teknisistä tiedoista selviää, kumpaa käytetään. Emme löytäneet jälleenmyyjien wwwsivuilta, LG:n sivuilta tai televisioiden käsikirjoista tietoa, kumpaa lukuarvoa on käytetty. Triple XD Engine takaa laadukkaan kuvan tarkalla väritoistolla, näkyvällä kontrastilla, hyvällä näkyvyydellä tummissa kohdissa ja laadukkaan kuvaterävyyden. OSSI JÄÄSKELÄINEN Toisaalta tällä ei ole suurta väliä. Kuva on katselukelvotonta harmaata mössöä, vaikka kontrastisuhde olisi parempi 10:1. Katselukulmaan vaikuttavat muutkin asiat kuin kontrastin heikkeneminen, joten pelkkää kontrastisuhdetta ei tulisi käyttää ainoana kriteerinä katselukulman määrittämisessä. 5. HERTSIMÄÄRÄ Virkistystaajuus kertoo, kuinka monta kuvaa sekunnissa televisio näyttää. Lisäksi käytämme tekniikoita, jotka voivat interpoloida välikuvia tehdäkseen liikkeestä sulavampaa, kuten TruMotion. Kaikilla valmistajilla ja kaikissa laitteissa mainostettava hertsimäärä ei kerro todellisuudessa näytettävien kuvien määrää, vaan esimerkiksi taustavalon vilkutusnopeutta. Hertsimäärä ei siis välttämättä kerro, kuinka monta erilaista kuvaa sekunnissa televisio näyttää. Koska plasmatelevisiossa kuvapiste ei pysy lcd-televisioiden tapaan päällä kunnes sitä seuraavan kerran muutetaan, plasmatelevisioiden hertsiluvut kuten 600 Hz kertoo vain, että tv virkistää kuvapisteitä 600 kertaa sekunnissa. Todellinen kuvataajuus riippuu näytettävästä materiaalista ja mahdollisesti todellisten kuvien väliin interpoloitavista välikuvista. Ilmoitetusta hertsimäärästä ei saa selville kumpaakaan. Siitä selviää vain, kuinka monta eri kuvaa televisio voi teoriassa näyttää sekunnissa. Todellisuudessa 600 Hz:n televisio voi interpoloida 50 kuvan sekuntinopeudella näytettävään tv-lähetykseen 50 välikuvaa, jolloin näytettävä kuvataajuus on 100 Hz. MikroPC 6-7/

5 Televisiotekniikka Näin tunnistat teräväpiirron OSA TEKNISISTÄ TERMEISTÄ on standardoituja ja ne kertovat mitä televisio oikeasti osaa. Tärkeimmät ovat Antenna Ready HD ja Cable HD Ready. Ne takaavat, että televisio toimii suomalaisten teräväpiirtolähetysten kanssa antenni- ja kaapeliverkossa, myös maksukanavien kanssa. Määritelmät sisältävät esimerkiksi korttilinkityksen. Linkitys tarkoittaa sitä, että ohjelmakortti sidotaan tiettyyn laitteeseen (kortinlukija tai digiboksi) tai tiettyihin laitteisiin. Ilman linkitystä teräväpiirtokanavat eivät näy. Linkitystä varten laitteen linkitysnumero on kerrottava tv-operaattorille. Antenna Ready HD -televisiolta edellytetään, että siinä on mpeg4-purkuun kykenevä dvb-t2-viritin sekä common interface+- eli ci+-korttipaikka, johon ohjelmakortti asennetaan yleensä erikseen ostettavan tai operaattorilta vuokrattavan kortinlukijan avulla. Antenniverkon teräväpiirtolähetysten katsomista varten televisiossa on oltava nimenomaan dvb-t2-viritin. Dvb-t-viritin ei riitä, vaikka se osaisikin purkaa mpeg4- pakkauksen. Kaikissa televisioissa ei ole dvb-t2:a, joten niillä ei voi katsoa antenniverkon teräväpiirtolähetyksiä lainkaan. Maksullisten teräväpiirtolähetysten katsomista varten televisiossa pitää olla dvb-t2-virittimen lisäksi ci+-korttipaikka, johon ohjelmakortti asennetaan ci+-sovittimen avulla. Tavallinen ci-liitäntä tai -sovitin ei riitä maksullisten teräväpiirtolähetysten katsomiseen antenni- ja kaapeliverkosta. Jos televisio ei ole Antenna Ready HD -hyväksytty, vaihtoehtona on hankkia erillinen hyväksynnän saanut digiboksi. Tällöin voidaan välttyä uuden television hankinnalta. Tavallisia sd-tarkkuuden maksukanavia voi katsoa pelkän ci-sovittimen tai -paikan avulla; lisäksi ci-sovittimet ovat yhteensopivia ci+:n kanssa, eli ci-sovittimen voi laittaa television ci+-liitäntään ja päinvastoin. Kaapeliverkon teräväpiirtolähetyksiä varten dvb-t2-virittimen sijaan vaaditaan kaapeliverkossa toimiva dvb-c-viritin. Lisäksi ci+-paikan sijaan riittää ci-paikka, mutta kortinlukijan pitää silti osata korttilinkitys. VALTAOSA MYYNNISSÄ OLEVISTA televisioista käyttää täyden teräväpiirron (1 920 x kuvapistettä eli 1080p-tarkkuus) paneelia. Ostajan kannattaa silti olla tarkkana, etenkin edullista kakkos- tai mökkitelevisiota ostaessa. Osassa tarjoustelevisioista on yhä pienempää tarkkuutta käyttävä paneeli vaikka samaan hintaan yleensä saa jo täysteräväpiirtotelevisionkin. Jos televisiolla katsotaan vain tavallisia ei-teräväpiirto-tv-lähetyksiä, videonauhoja tai dvd-elokuvia, ilman teräväpiirtoakin pärjää. Mutta jos lähdemateriaali on teräväpiirtoista, kuten hdtv-lähetykset, blu-ray-elokuvat tai konsolipelit, kannattaa suosiolla valita täyteen tarkkuuteen yltävä televisio. Markkinointitermit kannattaa pitää mielessä. Pelkkä hd-kirjainyhdistelmä ei kerro vielä yhtään mitään television teräväpiirtoominaisuuksista! ca-moduuli ohjelmakortti Conax, ca-moduuli, ci-paikka - häh? ci- tai ci+-liitin Maksu-tv-palveluiden käyttöä varten vaaditaan sirullinen ohjelmakortti, jota kutsutaan joskus myös Conax-kortiksi. Joissakin digibokseissa on valmiina Conax-korttipaikka, johon maksukortin voi asettaa suoraan. Televisioissa on tyypillisesti kuitenkin ci- tai ci+-paikka, johon ohjelmakortti asetetaan erillisen kortinlukijan eli ca-moduulin tai -sovittimen avulla. Kortinlukijan voi ostaa itse tai vuokrata tv-palveluntarjoajalta. 22 MikroPC 6-7/2012

6 Mitä kuuluu amoledille? Hyvä tarjous? Televisiota mainostetaan HD ready -merkinnällä. Vasta pikkutekstistä selviää, että laitteessa ei ole lainkaan Suomen antenni- tai kaapeliverkoissa toimivaa digiviritintä televisiolla ei näe edes peruskanavia, teräväpiirtokanavista puhumattakaan! Epävirallinen hd compatible -merkintä tarkoittaa vain sitä, että televisio kykenee ottamaan teräväpiirtosignaalia vastaan ja näyttämään sen. Merkintä ei kerro mitään televisiopaneelin tarkkuudesta. Esimerkiksi aiemmin oli myynnissä hd-yhteensopivia plasmatelevisioita, joiden tarkkuus oli pienempi kuin alemman teräväpiirtotarkkuuden x 720 kuvapistettä. Nykyään hd-yhteensopivia laitteita ei ole enää yleisesti saatavilla. Varo kuitenkin erikoistarjouksia. Hd ready -merkintä takaa, että televisio näyttää vähintään alemman teräväpiirtotarkkuuden. Käytännössä x 720 kuvapisteen televisiot ovat äärimmäisen Televisioiden energiamerkinnät Televisiossa on virtakytkin, jolloin laite kuluttaa alle 0,01 wattiakytkimen ollessa pois päältä -asennossa. Tästä merkki puuttuu. Ruudun halkaisija sentteinä Merkki harvinaisia, ja hd ready -televisioiden todellinen tarkkuus on epästandardi x 768 kuvapistettä. Tällöin televisio skaalaa kaikki lähetykset, elokuvat ja pelit ruudulle sopiviksi, oli niiden lähdetarkkuus mitä tahansa, sillä yksikään kuvalähde, kuten perinteinen tv-lähetys, dvd tai blu-ray, eivät ole tarkkuudeltaan x 768. Koska kuva joudutaan aina skaalaamaan, sen laatu laskee. Hd ready -laitteita näkee lähinnä vain alelaareissa ja halvimmassa hintaluokassa. Vasta Full hd -logo takaa, että televisio on todellinen teräväpiirtotelevisio ja sen paneelissa on täyden teräväpiirron x kuvapistettä. Malli Energiatehokkuusluokka SUVI KORHONEN Vuotuinen energiankulutus, 4 tuntia / vrk -käytöllä Tehonkulutus watteina Ruudun halkaisija tuumina AMOLED-NÄYTÖT OVAT viimeisen parin vuoden aikana valuneet hiljalleen älypuhelimiin ja tästä keväästä alkaen myös tabletteihinkin. Sama suuntaus jatkuu: valmistajat tekevät yhä suurempia amoled-näyttöjä, ja tämän vuoden aikana kaupoista pitäisi saada myös suuria amoled-televisioita. LG ja Samsung ovatkin jo esitelleet 55-tuumaiset amoled-tv:t, joiden pitäisi tulla myyntiin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla eli käytännössä joulumarkkinoille. Amoled-näytöt ovat toistaiseksi selvästi kalliimpia kuin lcd:t. Mitä suurempiin paneeleihin mennään, sitä enemmän erot korostuvat, sillä amoled-paneelien saanto on vielä heikohkoa. Tulevat isot amoled-televisiot maksavat räikeät euroa. Hinta laskee järkevämmälle euron kieppeille vuoden 2014 aikana, arvioi DisplaySearch. AMOLED EROAA perinteisestä lcd:stä sekä tekniseltä toteutukseltaan että kuvanlaadultaan. Perinteisessä lcd-näytössä on taustavalo lcd-paneelin takana. Kuvan kirkkaus riippuu siis taustavalon kirkkaudesta. Taustavalo voidaan toteuttaa joko ccfl- eli kylmäkatodiloisteputkivalolla tai led-valoilla. Amoled-näytöissä taustavaloja ei ole, sillä jokainen kuvapiste tuottaa itse oman valonsa. Tämän ansiosta musta on todella mustaa: kun kuvapiste on mustana, se on pois päältä eikä tuota lainkaan valoa. Lcdnäytöissä musta ei ole koskaan mustaa, sillä taustavalo paistaa aina kuvapisteen läpi. Amoled-näytöt eivät ole yhtä kirkkaita kuin lcd-näytöt eli niitä on hankalampi katsoa päivänvalossa. Pimeässä katsottuna amoled-näytöt jyräävät lcd:t, sillä tuolloin amoledien vaatimaton kirkkaus ei haittaa ja lcd:n suurin kuvanlaatuongelma eli taustavalon paistaminen kuvasta läpi näkyy kaikkein selvimmin. Koska amoledissä ei ole taustavaloa, amoled-näytöstä tai -televisiosta saa selvästi lcd:tä ohuemman. Amoled-näytöt toistavat myös selvästi suuremman värialan kuin lcd-näytöt. Suurimmat erot ovat vihreiden sävyjen toistossa. Suuremmasta värialasta on sekä hyötyä että haittaa. Toisaalta kuva miellyttää värikylläisyytensä takia silmää, mutta jos halutaan neutraalia toistoa, amoledit toistavat värit liiankin värikkäinä. MikroPC 6-7/

7 Televisiotekniikka 3d: vain sisältö puuttuu VIIME VUONNA toden teolla käynnistynyt 3d-hype ei ole vieläkään nostanut 3d-televisioiden myyntilukuja sille tasolle, mitä valmistajat optimistisesti toivoivat. Osittaisena ongelmana on lähdemateriaalin puute. Kirjoitushetkellä blu-ray.comin hakukone löytää vain noin 200 3d-bluray-elokuvaa. 3d-julkaisujen määrä on nelinkertaistunut vuodessa, sillä vuosi sitten nimikkeitä oli vain 50. Kolmiulotteista televisiolähetystäkin on jo kokeiltu, myös Suomessa. Lontoon kesäolympialaiset ovat 3d-televisioille iso harppaus, sillä sieltä lähetetään noin 250 tuntia 3d-lähetystä, keskimäärin noin 15 tuntia päivässä. 3D-TELEVISION VOI toteuttaa kahdella eri tavalla: aktiivi- ja passiivitekniikalla. Yleisimmän mutta kalliimman aktiivitekniikan televisio näyttää tavalliseen verrattuna kaksinkertaisen määrän kuvia sekunnissa. Näistä joka toinen kuva on tarkoitettu vasemmalle silmälle, joka toinen oikealle. Suljinlaseissa on nestekidekerros, joka on vuorotellen läpinäkyvä, vuorotellen läpinäkymätön. Vasemman ja oikean silmän linssit toimivat päinvastaiseen tahtiin: kun vasen linssi on läpinäkyvä, oikea ei ole. Nestekiteiden välkkyminen on synkronoitu kuvataajuuteen, jolloin kumpikin silmä näkee vain sille tarkoitetut kuvat. Aktiivilaseja käyttävässä televisiossa ruudun kirkkaus on erittäin tärkeä tekijä, sillä suljinlasit suodattavat käytännössä puolet valosta. Kuvaruudun kirkkaus näyttää siis puolittuvan 3d-käytössä. PASSIIVITEKNIIKASSA televisioruudun kirkkauden merkitys ei ole yhtä suuri, sillä niissä ei ole lainkaan nestekiteitä, jotka estäisivät valon kulun silmään joka toisen ruudun ajaksi. Sen sijaan 3d-lasien linssit on polarisoitu ja tv-paneelin päälle on kiinnitetty polarisoiva kalvo tai kerros, jossa joka toinen vaakajuova on polarisoitu samalla tavalla kuin vasemman silmän linssi, joka toinen samalla tavalla kuin oikean. Koska yhdessä kuvassa on todellisuudessa kaksi kuvaa, yksi per silmä, passiivitekniikan haittapuoleksi muodostuu se, että katselija näkee vain puolet kuvan tarkkuudesta, esimerkiksi x kuvapisteen täysteräväpiirron sijaan x 540 kuvapistettä. Passiivitekniikan etuna on edullinen hinta. Sekä televisio että lasit ovat halvempia kuin aktiivimalleissa. Esimerkiksi joidenkin LG:n televisiomallien mukana tulee jopa viidet lasit, kun taas aktiivilaseja valmistajat toimittavat korkeintaan kahdet, eikä aina yksiäkään. Aktiivilasit maksavat noin sata euroa, joten isolle perheelle lasien ostaminen tulee kalliiksi. Passiivilasit ovat myös aktiivilaseja kevyemmät, sillä niissä ei tarvita lainkaan akkuja tai elektroniikkaa kuten aktiivisuljinlaseissa. Smart Energy Saving Plus vähentää television energiankulutusta. Voit sammuttaa kuvan televisiosta ja kuunnella ääntä. Voit myös säätää kuvan kirkkauden. Standby Mode Zero -valmiustilassa laite ei kuluta ollenkaan sähköä. > Älytelevisioiden ominaisuudet valmistajittain Valmistaja LG Panasonic Philips Samsung Sony Sharp Tekniikan nimi Smart TV Viera Connect Net TV Smart Hub Bravia Internet Video Aquos Net / Widgets Sovellusten määrä Sovelluskauppa on on on on ei ei Suoratoistovideot anime- ja musiikkivideot; lyhyitä hd-leikkeitä elokuvia; lyhyitä hd-leikkeitä elokuvia; lyhyitä hd-leikkeitä elokuvia, 3d-dokumentteja; lyhyitä hd-leikkeitä lyhyitä leikkeitä Sosiaalinen media Facebook, Twitter Facebook, Twitter Facebook, Twitter Facebook, Twitter Facebook, Twitter Twitter Selain / Flash-tuki on / on ei / - on / ei on / on on / ei on / ei lyhyitä hd-leikkeitä Hallinta mobiililaitteilla Lähde: Cnet Asia, helmikuu mpc.fi/63 Android, ios Android, ios Android, ios Android, ios Android, ios, Sony Vaio -sylimikrot ei 24 MikroPC 6-7/2012

8 Ilari Sani Pitää olla tosi älykäs pystyäkseen käyttämään älytelevisiota. Arkea äly television kanssa MEILLEKIN OSTETTIIN sitten älytelevisio. Se on järkyttävän iso ja kallis, ja myyjän mukaan parasta, mitä rahalla saa. Sillä kun pystyy tekemään kaikenlaista: katselemaan YouTubea, vuokraamaan videoita netistä ja jopa ihailemaan 3d-lähetyksiä jos ne joskus alkavat. Älytelevisio on saanut nimensä siitä, että pitää olla tosi älykäs pystyäkseen käyttämään sitä. Vapaailtojen viihdehetkistä tuli älytelevision myötä haastavaa aivojumppaa, jossa saa askarrella sekavien valikoiden kanssa ja kiroilla sormen osuttua kaiken pysäyttävään nappulaan. Ensimmäinen paha merkki koitti heti alkumetreillä, kun laite päätti kaatua YouTubea kokeillessa. Kaatuilusta tuli nopeasti osa päivittäistä rutiinia. Pahimmillaan televisio ajautui kaatumisen ja automaattisen uudelleenkäynnistyksen kierteeseen, jonka sai katkaistua vain irrottamalla töpselin. LAITE VALITTIIN osittain sillä perusteella, että se osaa tallentaa tv-ohjelmia ilman erillistä digiboksia. Esitteessä ei tosin mainittu, että kaikki muut älytoiminnot lakkaavat toimimasta, kun tallennus on käynnissä. Silloin eivät toimi nettivideot eikä edes kanavaopas! Jos istuu katsomassa esimerkiksi netistä vuokrattua elokuvaa, se katkeaa napsahtaen ajastetun tallennuksen alkaessa. Käyttäjän pitää suunnitella nettiohjelman katselu tv:n lähetysaikojen mukaan tai sitten hankkia erillinen tallentava digiboksi. SUURI OSA ÄLYTOIMINNOISTA on suunniteltu näyttämään hyvältä paperilla. Tällainen on esimerkiksi sisäänrakennettu chat-ikkuna, jolla saa ohjelman kuin ohjelman näyttämään keskiyön halpatuotannolta. Viestien kirjoittaminen huonosti reagoivalla kaukosäätimellä on tosin vaikeampaa kuin sama kännykällä. 3d-lasit saavat aikaan lievän syvyysvaikutelman ja voimakkaan migreenivaikutelman. Laite yrittää muuntaa tavalliset 2d-lähetykset 3d:ksi ja onnistuu tässä jonkin verran kolmiulotteinen Hannu Karpo on erikoinen elämys. Käytännössä lasit ovat kuitenkin jääneet hyllylle pölyttymään. Koko älytelevisio on oikeastaan aika kummallinen käsite. Televisio on iso ja hintava hankinta, jonka toivoisi kestävän käyttöä ainakin viidestä kymmeneen vuotta. Mahtavatko nykyisten älylaitteiden ohjelmistot olla ajankohtaisia edes kahden vuoden päästä? TELEVISIOSTAMME tuli alun kokeilujen jälkeen aika tyhmä. Siihen on nykyään kiinnitetty kasa laitteita, jotka hoitavat elokuvat, pelit ja nettivideot. Telkkarin omat älytoiminnot eivät ole enää käytössä ainoastaan virtakytkin. Perfect Pixel HD Engine tarjoaa verrattoman terävyyden ja selkeyden. Kuvan jokainen pikseli vahvistetaan vastaamaan paremmin ympäröiviä pikseleitä. Videotykki vaihtoehto tv:lle TELEVISION VOI PURKAA kahteen osatekijään: on viritin, joka vastaanottaa tv-signaalin, ja itse näyttölaite, josta kuvaa katsellaan. Kun halutaan todella suurta kuvaa, vaihtoehtona jättitelevisiolle on ostaa erillinen viritin eli digiboksi ja erillinen näyttölaite kuten videoprojektori. Täysteräväpiirtoprojektorin saa noin tuhannella eurolla. Sen lisäksi tarvitaan vielä erillinen tv-viritin eli teräväpiirtodigiboksi, joka maksaa halvimmillaan noin 150 euroa, tallentavat halvimmillaan noin 400 euroa. Valkokangas tai muu heijastuspinta ei ole välttämätön, vaalealla seinäpinnallakin voi pärjätä. Valmiiden valkokankaiden hinta lähtee noin sadasta eurosta. Kokonaiskustannukset jäävät halvimmillaan reilusti alle euroon mikä on halpa hinta esimerkiksi 100 tuuman jättikokoiseen tv:hen verrattuna. Lisäksi ratkaisu miellyttää esteetikkoa, kun tv-tasolla ei nökötä rumaa mustaa mötkälettä: projektori voidaan piilottaa katonrajaan hyllylle, valkokangas rullata paneelin taakse piiloon. HAITTAPUOLENA OVAT käyttökustannukset: täysteräväpiirtoprojektori kuluttaa sähköä vähintään yhtä paljon kuin plasmatelevisio, mallista riippuen jopa puolet enemmän. Lisäksi lamppu ei ole ikuinen, vaan on uusittava aika ajoin. Uusi lamppu maksaa tyypillisesti euroa. Vaikka käyttökulut eivät nousisi kynnyskysymykseksi, monelle kuumana käyvää lamppua jäähdyttävän tuulettimen ääni on liikaa ja pilaa elokuvanautinnon. Projektoria käytettäessä huoneen pimentämisestä on myös huolehdittava tarkemmin kuin tavallista televisiota käytettäessä. MikroPC 6-7/