Nuoren urheilijan terveystarkastus Erot biologisessa iässä Miten ne tulisi huomioida valmennuksessa. Kuntotestauspäivät 20.3.

Transkriptio

1 Nuoren urheilijan terveystarkastus Erot biologisessa iässä Miten ne tulisi huomioida valmennuksessa Kuntotestauspäivät Jari Parkkari

2 Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä Urheilijan Terveystarkastus

3 Terveystarkastuksen taustaa Harjoitusmäärät ja tehot lisääntyvät murrosiässä ja huipulle pyrittäessä vamma ja sairastumisriski lisääntyy Nuoret urheilijat fyysisesti eri kehitysvaiheessa biologisen iän arvio ja vaikutus harjoitteluun Terveydenhuoltoverkostojen luominen urheiluyhteisöön Perus, koulu ja opiskeluterveydenhuollon resurssit, tavoitteet, aikataulut ja lajituntemus eivät riitä kilpa ja huippu urheilussa Huipputulokset edellyttävät urheilullista elämäntapaa, hyvää terveydentilaa ja huippuunsa hiottua suorituskykyä, mutta ennen kaikkea iloa ja innostusta!

4 URHEILIJAN TERVEYDENHUOLLON TUKIVERKKO Huoltaja tai muu omahoitaja omalääkäri ravitsemusasiantuntija URHEILIJA fysioterapeutti erikoislääkäri psyykkinen valmentaja valmentaja hieroja

5 Urheilijan Terveystarkastuksen periaatteet Ennaltaehkäisyn kulmakivi Yhteispohjoismainen suositus 2008: yli 10 tuntia viikossa harjoittelevat 12-vuotiaasta eteenpäin Ensimmäinen tarkastus kattavampi Uusintatarkastuksissa jatkuvuus sama, lajin tunteva lääkäri (omalääkäri) Kerran vuodessa, harjoituskauden alussa Yhteistyönä urheilija, omalääkäri ja -hoitaja, valmentaja, fysioterapeutti, vanhemmat

6 Urheilijan Terveystarkastuksen tavoitteet (1/4) ARVIOINTI terveydentila tavoitteellinen urheilu on turvallista? mahdollistaa suorituskunnon kehittymisen? biologinen ikä ja antaa sen mukaiset harjoitusohjeet ravitsemukselliset asiat ja ehkäistä syömiseen liittyvät ongelmat kokonaiskuormitus (harjoittelu, opiskelu, lepo, uni, muut harrastukset/työ, ihmissuhteet, muut mahdolliset stressitekijät) Jari Parkkari terveurheilija.fi

7 Urheilijan Terveystarkastuksen tavoitteet (2/4) ENNALTAEHKÄISY: äkilliset ja rasitusvammat, sairaudet, ylirasitustila oire / terveyskysely sukuhistoria ja aiemmat vammat urheiluvuoden (harjoituspäiväkirjan) läpikäynti, levon ja rasituksen suhde, kokonaiskuormituksen arviointi ravitsemustila, pituuden ja painon seuranta kuukautisten säännöllisyys tytöiltä ja naisilta rokotukset ryhdin, kehon symmetrian, lihastasapainon, liikkuvuuksien ja rakenteellisten poikkeavuuksien havainnointi

8 Urheilijan Terveystarkastuksen tavoitteet (3/4) SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO (urheilu huomioiden!) Astma ja allergiat oireiden kartoitus rasitushengenahdistus, limaisuus, tukkoisuus, toistuvat infektiot, allergiaoireet, aamuväsymys, ylirasitusoireet, suorituskyvyn lasku/kehittymättömyys atopiatausta (kuiva iho, lapsuuden ruoka-aineallergiat) sukuhistoria kaikille kertaalleen keuhkotutkimuksena mikrospirometria (astmaatikoille joka kerta) tarvittaessa rasituskoe ja herkästi allergiatestit asianmukainen lääkitys ADT huomioiden ja omaseurannan ohjaaminen Infektiot Anemia (verenkuva 1 2 krt / vuosi, urheilijan oma Hb-taso, naiset: rautakuuri 1 2 krt / vuosi?) Sydänsairaudet sukuhistoria (sydän- ja verisuonisairaudet, äkkikuolemat) oireet (rintakipu, rytmihäiriö- ja tajunnanmenetystuntemukset) EKG (jokaiselta urheilijalta vähintään kerran) ja verenpaine Diabetes ja muut krooniset sairaudet

9 Urheilijan Terveystarkastuksen tavoitteet (4/4) Vammojen kuntoutuksen suunnittelu ja seuranta terveyskansioon kuntoutussuunnitelma ja vammojen dokumentointi (sairauskertomuskopiot, verikoetulokset, kuvantamiset, jne.) konsultointi ja ohjaus jatkohoitoon (erikoislääkärit, fysioterapeutit) ADT-asiat ja lääkkeet reseptit, erivapaudet ja erityisluvat kuntoon Kielletyt ja sallitut lääkeaineet vihko tai Terveyteen ja urheiluun liittyvien neuvojen antaminen, tiedon jakaminen ja kysymyksiin vastaaminen Lajituntemuksen lisääminen (puolin jos toisin)

10 Terveystarkastuksen sisältö Esitietolomake (Urheilijan terveyskysely) ja haastattelu lomake valmiiksi täytettynä nopeuttaa, toimii keskustelun pohjana asiat käydään systemaattisesti läpi käytössä koko maassa samantapaisena (lajien välisiä eroja ei huomioida ) Kliininen tutkiminen (status) esitietolomake huomioiden biologisen iän määritys (kasvukäyrä, kuukautisten alkaminen, ulkoiset sukupuolimerkit) kliininen tutkimus sydän, keuhkot, hengitystiet, imusolmukkeet, kilpirauhanen, vatsa, iho, nivelet ja selkä, jne. karkea lihastasapainoarvio Mittaukset verenpaine, pituus ja paino, PVK ja lepo-ekg edeltävästi mikrospirometria (keuhkojen toiminnalliset lepopuhallukset) Palaute ja jatkotutkimukset suullinen palaute + palautelomake urheilijalle, valmentajalle, vanhemmille ja seuralle jatkotutkimustarve, lähetteet (esim. fysioterapeutti, erikoislääkäri) ja kontrollit Jari Parkkari terveurheilija.fi

11 Terveyskysely Jari Parkkari terveurheilija.fi

12 Terveyskysely Jari Parkkari terveurheilija.fi

13 Terveyskysely Jari Parkkari terveurheilija.fi

14 Terveyskyselyn vamma- ja sairaushistoria Jari Parkkari terveurheilija.fi

15 Urheilevan lapsen biologinen ikä biologisella iällä tarkoitetaan elimistön kypsyysastetta (voi erota usean vuoden kalenteri-iästä) murrosiän alkamisiän määräävät geenit normaalin kasvun ja kehityksen edellytyksenä on riittävä lepo ja energian saanti. Compliments: Harri Selänne

16 Urheilevan lapsen biologinen ikä harjoittelu tulee tehdä biologisen iän mukaan harjoitusohjeet ja perustelut valmentajille ja vanhemmille liian varhain aloitettu intensiivinen sekä yksipuolinen harjoittelu on kehittyvälle nuorelle haitallista

17 Biologisen iän määritys Ulkoisten sukupuolimerkkien kehitys (Marshall & Tanner; 1969, 1970) Kasvukäyrät Tytöillä menarke Luustoikä Hormonimääritykset

18 Ulkoisten sukupuolimerkkien kehitys - Tannerin asteikko

19 Pojan kehitys: sukupuolielimet G 1 Kivekset (pituus alle 20 mm), kivespussi ja penis ovat suunnilleen samankokoiset ja mittasuhteiltaan samanlaiset kuin varhaislapsuudessa G 2 Kivespussi ja kivekset ovat suurentuneet (pituus yli 20 mm), kivespussin iho on punertunut ja ohentunut, mutta penis ei ole vielä suurentunut G 3 Penis on pidentynyt, ja kivekset ja kivespussi ovat edelleen kasvaneet G 4 Penis on edelleen kasvanut ja myös paksuntunut, terska on kehittynyt, kivekset ja kivespussi ovat edelleen suurentuneet, ja kivespussi on tummentunut G 5 Sukupuolielimet ovat samankokoiset ja muotoiset kuin aikuisen

20 Tytön kehitys: rinnat M1 (lapsen): vain nänni on koholla. M2 (nuppuaste): rinta ja nänni kohoavat hieman ja rauhaskudosta tuntuu tunnusteltaessa; nännipiha on suurentunut. M3: Rinta ja nännipiha ovat edelleen suurentuneet, niiden ääriviiva muodostaa sivulta katsoen yhtenäisen kaaren. M4: Nännipiha kohoaa muodostaen erillisen kummun. M5 (kypsä rinta): vain nänni on koholla rinnasta nännipihan laskettua takaisin yhtenäiseen ääriviivaan.

21 Häpykarvoitus (tytöt ja pojat) P 1 Lapsen: häpyseudun karvoitus ei poikkea vatsan karvoituksesta P 2 Pitkiä, vähän pigmentoituneita, untuvaisia, suoria tai hieman kihartuvia karvoja niukasti häpyhuulissa tai peniksen tyvessä P 3 Huomattavasti tummempi, karkeampi ja kiharampi karvoitus, joka leviää niukasti häpyliitoksen päälle P 4 Aikuistyyppinen karvoitus mutta vielä huomattavasti pienemmällä alueella, ei leviä reisien sisäsivuille P 5 Aikuistyyppinen karvoitus, yläraja vaakasuora, ei leviä navan suuntaan mutta kylläkin reisien sisäsivuille P 6 Karvoitus leviää myös navan suuntaan

22 Urheilevan lapsen kasvukäyrien arviointi - lapsi kasvaa vuosittain 4-7 cm - kasvuvauhti on hitaimmillaan juuri ennen murrosiän kasvupyrähdystä - kasvupyrähdys kestää noin kaksi vuotta (tytöillä keskimäärin v ja pojilla v iässä) - tyttöjen kasvukausi on keskimäärin 2 v lyhyempi kuin poikien

23 Urheilevan lapsen kasvukäyrien arviointi - odotuspituus voidaan määrittää kasvukäyristä tai laskea kaavasta: [(vanhempien pituuden keskiarvo)-171] / 10 - esim. jos isän pituus on 185 cm ja äidin 165 cm, on lapsen odotuspituus: [( )/2 171] / 10 = +0.4 SD

24 Perinteinen kasvukäyrä

25 Uusi suomalainen kasvukäyrästö ilmoittaa poikkeaman keskipituudesta SD-yksikköinä

26 Tanner, kasvupyrähdys ja biologisen iän arviointi

27 Urheilevan lapsen kasvukäyrien arviointi - varhain kypsyvien kasvupyrähdys ilmaantuu keskimääräistä nuoremmassa iässä ja johtaa pituuden nousuun SD-käyrästöllä ylöspäin - myöhään kypsyvä jatkaa kasvuaan lapsuusiän kasvunopeudella ja kasvu taittuu SD-käyrästöllä alaspäin

28 Myöhään kypsyvän pojan kasvukäyrä 1/2

29 Myöhään kypsyvän pojan kasvukäyrä 2/2

30 Uusi suomalainen kasvukäyrästö ilmoittaa myös poikkeaman keskipainosta SD-yksikköinä

31 Urheilevan lapsen kasvukäyrien arviointi - useimmiten kasvun taittuminen on normaalia yksilöllistä variaatiota - suhteellisen painon samanaikainen putoaminen viittaa esim. energiansaannin riittämättömyyteen, hoitamattomiin sairauksiin (esim. rasitusastma) tai psykologisiin ongelmiin - suhteellisen painon samanaikainen kohoaminen viittaa esim. kilpirauhasen vajaatoimintaan, aivolisäkkeen vajaatoimintaan (kasvuhormonivaje) tai hyperglukokortikoidismiin (esim. liiallinen kortisoni astman hoidossa)

32 Hormonaalinen kehitys Murrosiässä kasvuhormonin ja testosteronin eritys kasvaa Hormonien eritys sykäyksittäistä ja riippuu rasituksen ja levon oikeasta suhteesta, riittävästä unesta ja ravinnosta

33 Poikien hormonaalinen kypsyminen Ikä Testosteronitaso l Mero ja Häkkinen 1988

34 Elinjärjestelmien luonnollinen kypsyminen 100% KYPSYMINEN % Murrosikä Hermosto 50% Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Sukuelimet IKÄ ( VUOSIA ) Mero, A. ym. 1990

35 Herkkyyskaudet

36 Lasten ja nuorten valmennuksessa ja ohjauksessa huomioitava Ennen kasvupyrähdystä ja kasvupyrähdyksen aikana monipuoliset liikuntataidot! lajin vaatima liikkuvuus ja tekniikka urheilullisen elämäntavan oppiminen riittävä kokonaisliikunnan määrä, mm. jotta harjoituttavuus kehittyy voimaharjoittelu omalla painolla monipuoliset keskivartalon hallintaa kehittävät harjoitteet alaraajojen linjausharjoitteet erityisesti suunnanmuutoksissa ja hyppyjen alastuloissa perusvoiman tekniikkaharjoittelua ilman lisäpainoja

37 Kasvupyrähdyksen aikana erityisesti huomioitava riittävä energian saanti! innostuksen säilyttäminen! riittävän kokonaisliikunnan määrän säilyttäminen alaraajojen ja selän vammariski kasvaa (kehon mittasuhteiden muutos) lajin vaatiman liikkuvuuden ja lihaskunnon kehittäminen suoritustekniikan säilyttäminen unirytmin siirtyminen on fysiologinen ilmiö, vrt. aamutreenit

38 Sports injuries of children and young adults (n=44.414) Predominantly injured regions (independent from specific kind of sports) 70 % 60 upper ext remit ies lower extremities age Compliments Thomas Henke 2005 Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

39 Kasvupyrähdyksen jälkeen (Tanner 5, menarke) aikuismainen kilpailutuloksiin tähtäävä harjoittelu voimaharjoittelu nousujohteisesti myös lisäpainoilla mikäli tekniikka kunnossa

40 15-vuotiaista pojista noin 20 % on saavuttanut sellaisen biologisen iän, joka sallisi aikuismaisen kestävyys- ja voimaharjoittelun aloittamisen (lähde: Harri Hakkarainen)

41 Kaudella C1-juniori-ikäisen SM-sarjajoukkueen biologinen ikä (kalenteri-ikä v): kivekset kaikilla pojilla oli yli 20 mm ja karvoitus P4-5 kaikilla pituuskasvun nopeavaihe oli siis alkanut kasvun nopeavaihe vielä kesken 17/25 ei isoja lisäpainoja käyttöön tämän lisäksi 4 muuta joille erityshuomautus ettei isoja lisäpainoja käyttöön ennen kuin keskivartalon / polvien hallinta ja linjaus ovat kunnossa.

42 Yhteenveto: Kalenteri- ja biologinen eivät vastaa toisiaan ja eroavat toisistaan jopa useilla vuosilla: urheilussa yksilöllinen ohjaus ja seuranta (myös joukkuelajeissa) ei yksilöiden vertailua toisaalta lapsi on aina lapsi huolimatta siitä kuinka kookas, voimakas tai kehittynyt hän on

43 Urheilevan nuoren terveystarkastus Palaute-esimerkki URHEILIJAN TERVEYSTARKASTUS / PALAUTELOMAKE Nimi: Syntymäaika: -99 Pituus: 179 cm Paino: 64 kg Valmentajalle / Urheilijalle / Vanhemmille: Lihastasapainossa ja ryhdissä huomioitavaa: Hartioiden lihastasapainon ja ryhdin harjoitukset ovat tarpeen: - Opetetaan askelvala kepillä, tehdään 3x10 päivittäin - Opetetaan olkapään etuosan lihasten venytykset olkavarsi koholla ja ulkokierrossa, jolloin etukapseli ei venyty, 3x4 päivittäin - Opetetaan takakapselin venytykset kylkimakuulla, 3x4 päivittäin - Opetetaan kiertäjäkalvosimen harjoitteet vastuskuminauhalla, 3x15 päivittäin. Lisäksi suositellaan lonkan koukistajien venyttelyä päivittäin 2-3 kertaa 1-2 min per puoli. Opetetaan alaselälle turvallinen lonkan koukistajien venytystekniikka. Jari Parkkari terveurheilija.fi

44 Urheilevan nuoren terveystarkastus Palaute-esimerkki URHEILIJAN TERVEYSTARKASTUS / PALAUTELOMAKE Nimi: Syntymäaika: -99 Pituus: 177 cm, Paino: 61 kg Valmentajalle / Urheilijalle / Vanhemmille: Harjoittelussa huomioitavaa (voima, lisäpainojen käyttö, loikat, jne.): - Murrosikä on alkanut. Kasvuspurtti on käynnissä. Odotuspituus 187cm. Suurien lisäpainojen käyttöä ei vielä suositella. Kevyillä painoilla (pelkällä tangolla) tekniikkaharjoitteet valvotusti. Laboratoriotuloksissa huomioitavaa: - Verenkuva: Leuk 4.7, Hb 147, Trom 256. Nämä ovat normaalit. - Ravitsemustilanne on hyvä. Energia- ja suojaravintoaineiden saanti ovat riittävät. - Ennen harjoituksia suositellaan säännöllisesti hiilihydraattipitoista välipalaa. Muita erityishuomioita (lääkitys, astma, allergiat, EKG, jatkotutkimukset jne.): - Lepo-spirometriassa obstruktiolöydös. Ohjeistetaan 2 viikon PEF-seuranta. - Tehdään rasitusspirometria ulkona. Testipäivänä ei avaavaa lääkitystä eikä liikuntaa. - Nykyinen unen määrä on riittämätön, jotta palautuisi laaditusta harjoitusohjelmasta. Jari Parkkari terveurheilija.fi

45 terveurheilija.fi

46 terveurheilija.fi Koulutusmateriaalit kaikkien saatavilla Terve Urheilijavideot myös YouTubessa Tietopaketit Kymppiympyrän sisältöalueista

47 KIITOS!