SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997 N:o Asetus. N:o Suomen Punaisesta Rististä

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1065 Asetus Suomen Punaisesta Rististä Asetus tilastokeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätös metsätaloudesta saatujen tulojen verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista Valtioneuvoston päätös porotaloudesta saatujen tulojen verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista Opetusministeriön päätös ulkomailla toimivien peruskoulua vastaavien yksityiskoulujen yksikköhintojen määräämisperusteista annetun opetusministeriön päätöksen 1 :n muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä päätöksistä N:o 1065 Asetus Suomen Punaisesta Rististä Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997 Sisäasiainministerin esittelystä säädetään: 1 Nimi, asema ja tunnus Suomen Punainen Risti Finlands Röda Kors, jäljempänä järjestö, on Suomen valtion tunnustama julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta, sotavankien kohtelusta sekä siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana Genevessä 12 päivänä elokuuta 1949 tehtyyn neljään Geneven yleissopimukseen (SopS 8/1955) sekä näiden yleissopimusten Genevessä 8 päivänä kesäkuuta 1977 tehtyyn kahteen lisäpöytäkirjaan, joista ensimmäinen koskee kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemista ja toinen kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemista (SopS 82/1980). Järjestö kuuluu ainoana kansallisena yhdistyksenä Suomessa kansainväliseen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeeseen. Järjestön oikeudesta käyttää Punaisen Ristin nimeä ja tunnusmerkkiä on voimassa, mitä 1 momentissa tarkoitetuissa yleissopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa määrätään ja mitä eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä (947/1979) säädetään. 2 annetussa laissa Kotipaikka ja kielet Järjestön kotipaikka on Helsinki. Järjestön kielet ovat suomi ja ruotsi. Saamelaisten kotiseutualueella järjestön toiminnassa turvataan saamelaisten kielelliset oikeudet noudattamalla soveltuvin osin saamen kielen käytöstä viranomaisissa annettua lakia (516/1991). 3 Tarkoitus Järjestön tarkoituksena on kansainvälisen liikkeen perusperiaatteiden mukaisesti: 1) kaikissa oloissa suojella elämää ja terveyttä sekä puolustaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia;

2 3924 N:o ) edistää kansojen välistä yhteistyötä ja rauhaa; 3) pelastaa ihmishenkiä kotimaassa ja ulkomailla; 4) auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia inhimillisten kärsimysten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi; 5) tukea ja avustaa maan viranomaisia niin rauhan kuin sodan ja aseellisten selkkaustenkin aikana ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi; 6) edistää kansalaisten keskuudessa yhteisvastuuta ja auttamismieltä; 7) lisätä ymmärrystä Punaisen Ristin työtä ja yleisinhimillisiä pyrkimyksiä kohtaan; sekä 8) vahvistaa järjestön valmiutta ja toimintaedellytyksiä. 4 Toimintamuodot Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta ja harjoittaa humanitaarista avustustoimintaa; 2) ylläpitää auttamismieltä ja hankkii jäseniä; 3) yhteistyössä viranomaisten kanssa harjoittaa ja kehittää vapaaehtoista pelastuspalvelutoimintaa sekä huolehtii henkilötiedustelutoiminnasta; 4) harjoittaa tarvittavaa sosiaali- ja terveyspalvelutoimintaa; 5) harjoittaa veripalvelutoimintaa siitä annetun lain (968/1994) mukaisesti; 6) harjoittaa nuorisotyötä ja -toimintaa; 7) tukee monikulttuurisuustyötä ja harjoittaa kansainvälisyyskasvatusta; 8) kouluttaa vapaaehtoista ja ammattihenkilöstöä sekä organisoi sen työtä; 9) järjestää avustuskeräyksiä ja kampanjoita; 10) harjoittaa toimintansa tukemiseksi järjestön tarkoitusta edistävää taloudellista toimintaa sekä suorittaa muuta varainhankintaa; 11) toimii yhteistyössä kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen keskuselinten sekä muiden maiden kansallisten yhdistysten kanssa; 12) voi kussakin tapauksessa erikseen tehtävin sopimuksin ja ehdoin ryhtyä yhteistoimintaan toisten oikeuskelpoisten yhteisöjen, säätiöiden ja laitosten kanssa; sekä 13) ryhtyy tarvittaessa muihin vastaaviin järjestön tarkoitusta edistäviin tai tukeviin toimiin. 5 Suojelija Järjestön suojelijana voi toimia suostumuksensa mukaisesti ja järjestön hallituksen kutsusta tasavallan presidentti. 6 Toimielimet Paikallista toimintaa harjoitetaan osastoissa. Osaston toimieliminä ovat osaston kokous ja osaston hallitus. Alueellista toimintaa varten maa jaetaan piireihin. Piirin toimieliminä ovat piirin kokous ja piirin hallitus. Järjestön valtakunnalliset toimielimet ovat yleiskokous, neuvosto, hallitus ja pääsihteeri. 7 Osastot ja piirit Osastojen ja piirien on noudatettava Punaisen Ristin perusperiaatteita ja toimittava järjestön tarkoituksen toteuttamiseksi. Osaston voi perustaa piirin hallituksen suostumuksella vähintään 20 järjestön henkilöjäsentä. Osasto, joka rikkoo järjestöön kuulumisesta johtuvia velvoitteita, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa järjestöstä. Tällöin osasto menettää oikeutensa käyttää Punaisen Ristin nimeä ja tunnusta. Osaston omaisuus siirtyy asianomaisen piirin hallituksen hoidettavaksi. Omaisuus on käytettävä järjestön tarkoitusta toteuttavaan toimintaan osaston alueella. Neuvosto määrää piirien lukumäärän, rajat ja nimet. Kun piirin aluetta laajennetaan tai supistetaan tai kun uusi piiri muodostetaan jakamalla tai yhdistämällä piirejä tai piirien osia taikka kun piiri lakkautetaan, järjestön hallitus määrää, miten asianomaisten piirien omaisuus ja sitoumukset jaetaan. Osastojen osalta noudatetaan edellä 3 momentin säännöksiä soveltuvin osin siten, että päätökset tekee piirin hallitus sen jälkeen, kun asianomaiset osastot ovat päättäneet asiasta kokouksissaan vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

3 N:o Jäsen siirretään ilmoittamansa osoitteen perusteella asuinpaikkaansa lähinnä olevaan osastoon, jollei hän ilmoita, mihin osastoon hän haluaa siirtyä. 8 Henkilöjäsenet Järjestön henkilöjäseneksi voi päästä jokainen, joka haluaa toimia Punaisen Ristin tarkoituksen toteuttamiseksi. Jäsenen hyväksyy osaston hallitus siihen osastoon, johon asianomainen haluaa liittyä. Osaston kokous voi osaston hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka menettelyllään järjestössä tai sen ulkopuolella on vahingoittanut järjestöä tai on toiminnallaan järjestön jäsenenä loukannut Punaisen Ristin perusperiaatteita. Henkilöjäsen, joka on jättänyt suorittamatta jäsenmaksunsa, katsotaan eronneeksi järjestöstä toimintavuoden päättyessä. 9 Kannattavat jäsenet Järjestö hallituksen päätöksellä, piirit piirin hallituksen päätöksellä ja osastot osaston hallituksen päätöksellä voivat ottaa itselleen kannattavia jäseniä, joita voivat olla luonnollisten henkilöiden ohella myös yksityis- ja julkisoikeudelliset oikeushenkilöt. Kannattavalla jäsenellä ei ole henkilöjäsenen oikeuksia eikä velvollisuuksia. 10 Kunniajäsenyys Järjestön yleiskokous voi hallituksen esityksestä kutsua Suomen Punaisen Ristin kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat erityisesti ansioituneet järjestön toiminnassa. Piirin kokous voi piirin hallituksen esityksestä kutsua piirin kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat ansioituneet järjestön alueellisessa tai paikallisessa toiminnassa. Osaston kokous voi osaston hallituksen esityksestä kutsua osaston kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat ansioituneet järjestön paikallisessa toiminnassa. Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus sen järjestöyksikön kokouksessa, joka on hänet kunniajäseneksi kutsunut. Kunniajäsenellä ei ole muita henkilöjäsenen oikeuksia eikä velvollisuuksia. 11 Huomionosoitukset Suomen Punaisen Ristin ansiomerkeistä, joita ovat ansioristi sekä hopeinen ja pronssinen ansiomitali, säädetään Suomen Punaisen Ristin ansiomerkeistä annetussa asetuksessa (79/1931). Järjestön hallitus voi päättää muidenkin huomionosoitusten käyttöönotosta sekä antaa niistä tarkempia ohjeita. 12 Jäsenluettelo Järjestön hallitus pitää jäsenistä piiri- ja osastokohtaista jäsenluetteloa. Jäsenluetteloon on merkittävä kunkin jäsenen nimi, syntymäaika ja riittävät osoitetiedot. Järjestön jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin jäsentietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilörekisterilaissa (471/1987). Luovuttamisesta voi päättää hallitus tai hallituksen valtuuttamana pääsihteeri. 13 Jäsenmaksut ja kannatusmaksut Henkilöjäsenet suorittavat järjestölle vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden neuvosto vahvistaa varsinaisessa kokouksessaan seuraavaksi kalenterivuodeksi. Alennettu henkilöjäsenen jäsenmaksu voidaan vahvistaa alle 30-vuotiaille jäsenille. Neuvosto voi myös vahvistaa henkilöjäsenille ainaisjäsenmaksun, jonka suuruus on vähintään kymmenen vuoden vuotuinen jäsenmaksu. Kannattavat jäsenet suorittavat järjestölle vuotuisen kannatusmaksun, jonka vähimmäismäärän neuvosto vahvistaa varsinaisessa kokouksessaan seuraavaksi kalenterivuodeksi. Hallitus järjestää jäsenmaksujen valtakunnallisen perinnän.

4 3926 N:o Äänioikeus ja äänivallan käyttäminen Henkilöjäsenellä on äänioikeus osastonsa kokouksessa ja puhevalta sen piirin kokouksessa, johon hänen osastonsa kuuluu. Osaston kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kolme henkilöjäsentä. Piirin kokouksessa osastolla on yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa 100 jäsentään kohden. Äänimäärän perusteena oleva jäsenmäärä on edellisen vuoden jäsenmaksunsa suorittaneiden osaston henkilöjäsenten määrä. Osaston edustajat piirin kokoukseen valitsee osaston hallitus. Piirin kokous on päätösvaltainen, kun vähintään yksi viidesosa piirin osastoista on edustettuna. Järjestön yleiskokouksessa osastolla on yksi äänivaltainen edustaja kutakin alkavaa 200 jäsentään kohden. Äänimäärän perusteena oleva jäsenmäärä on edellisen vuoden jäsenmaksunsa suorittaneiden osaston henkilöjäsenten määrä. Osaston edustajat yleiskokoukseen valitsee osaston hallitus. Yleiskokouksessa jokaisella piirillä on yksi piirin hallituksen valitsema äänivaltainen edustaja. Yleiskokouksessa on läsnäolo-oikeus Suomen Punaisen Ristin jäsenillä sekä niillä, joilla on puheoikeus. Äänivaltaisten edustajien lisäksi puheoikeus yleiskokouksessa on neuvoston jäsenillä, hallituksen jäsenillä, pääsihteerillä sekä niillä henkilöillä, joille yleiskokous on puheoikeuden päätöksellään myöntänyt. 15 Aloiteoikeus Jokaisella henkilöjäsenellä ja järjestön oikeustoimikelpoisella yksiköllä on oikeus tehdä Suomen Punaisen Ristin paikallista, alueellista tai valtakunnallista toimintaa koskevia aloitteita. Aloitteiden käsittelystä määrätään järjestön työjärjestyksessä. 16 Osaston hallitus Osaston hallitukseen kuuluvat osaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 4 8 muuta jäsentä sen mukaan kuin osaston kokous on päättänyt. Muista jäsenistä 2 4 on vuosittain erovuorossa. Osaston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut osaston hallituksen jäsenet valitsee osaston kokous kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali on saatettava piirin hallituksen hyväksyttäväksi. Osaston hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet osaston hallituksen jäsenistä kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna. 17 Piirin hallitus Piirin hallitukseen kuuluvat piirin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä muuta jäsentä sen mukaan kuin piirin kokous on päättänyt. Muista jäsenistä 5 8 on vuosittain erovuorossa. Piirin puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut piirin hallituksen jäsenet valitsee piirin kokous kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali on saatettava hallituksen hyväksyttäväksi. Piirin hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet piirin hallituksen jäsenistä kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna. Toiminnanjohtaja, jonka piirin hallitus ottaa toimeensa, valmistelee piirin hallituksessa käsiteltävät asiat ja panee täytäntöön piirin hallituksen päätökset. 18 Varsinainen ja ylimääräinen yleiskokous Järjestön varsinainen yleiskokous pidetään joka kolmas vuosi elo-syyskuun aikana. Ylimääräinen yleiskokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun neuvosto taikka vähintään yksi kymmenesosa osastoista sitä vaatii. Ylimääräisessä yleiskokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka hallitus on kokoukselle esittänyt. 19 Yleiskokouksen koollekutsuminen sekä laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallituksen on ilmoitettava varsinaisen

5 N:o yleiskokouksen ajankohta ja paikka viimeistään neljä kuukautta ennen kokousta. Kokouskutsu, jonka hallitus antaa, on kirjeellisesti lähetettävä osastoille ja piireille vähintään neljä viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Yleiskokous on laillinen, jos se on kutsuttu koolle tämän pykälän mukaisesti, ja päätösvaltainen, jos kokouksessa on edustettuna vähintään yksi viidesosa osastoista. 20 Varsinaisen yleiskokouksen asiat Järjestön varsinaisessa yleiskokouksessa: 1) kokouksen avaa järjestön puheenjohtaja tai joku kolmesta varapuheenjohtajasta taikka heidän estyneinä ollessaan iältään vanhin läsnäoleva hallituksen jäsen; 2) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa sekä tarvittava määrä sihteereitä; 3) kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan valitaan äänivaltaisista jäsenistä vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa; 4) valitaan yleiskokoukselle ääntenlaskijoiden vanhin ja vähintään kuusi ääntenlaskijaa; 5) todetaan yleiskokouksen osanottajat ja vahvistetaan heidän valtuutensa; 6) todetaan vaalitoimikunnan kokoonpano ja valitaan sen kokoonkutsuja; 7) todetaan yleiskokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus; 8) päätetään yleiskokouksen työjärjestyksestä; 9) vahvistetaan järjestön toimintaa ja taloutta koskevat suuntaviivat ja suositukset; 10) valitaan järjestön puheenjohtaja sekä kolme varapuheenjohtajaa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi; 11) valitaan hallituksen kuusi muuta jäsentä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi; 12) valitaan neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 23 neuvoston yleiskokouksessa valittavaa jäsentä ja 23 varajäsentä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi; 13) valitaan kolme tilintarkastajaa, joista vähintään yhden tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja, sekä kolme varatilintarkastajaa, joista vähintään yhden on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja, tarkastamaan järjestön tilejä kolmelta seuraavalta tilikaudelta; 14) käsitellään muut hallituksen esittämät asiat ja ne asiat, jotka yleiskokous yksimielisesti ottaa käsiteltäväkseen; 15) käsitellään yleiskokoukselle tehdyt aloitteet, jotka on toimitettava hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen kokousta; sekä 16) päätetään yleiskokous. 21 Yleiskokouksen vaalitoimikunta Yleiskokouksessa suoritettavia vaaleja valmistelee vaalitoimikunta, jonka jäseninä toimivat 14 :n 4 momentin mukaiset piirien äänivaltaiset edustajat. Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä tarvittaessa ottaa itselleen sihteerin. Yleiskokouksen aikana vaalitoimikunnan tehtävänä on todeta ne luottamushenkilöt, joiden vaali tulee toimitettavaksi yleiskokouksessa, ja esittää perusteltu ehdotuksensa yleiskokoukselle. 22 Luottamushenkilöiden kelpoisuus ja toimikausi Järjestön luottamustoimeen voidaan valita vain järjestön henkilöjäsen. Luottamushenkilöitä ehdolle asetettaessa tulee ottaa mahdollisimman tarkoin huomioon toimielinten kokoonpanossa alueellinen ja kielellinen sekä kummankin sukupuolen ja eri ikäryhmien edustus. Neuvoston ja järjestön hallituksen jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä. Konkurssissa oleva tai liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) mukaiseen liiketoimintakieltoon määrätty henkilö ei voi olla neuvoston tai hallituksen jäsenenä. Henkilöjäsentä ei saa valita samaksi toimikaudeksi yhtaikaisesti neuvoston ja hallituksen jäsenyyteen. Yleiskokouksen valitsemien luottamushenkilöiden toimikausi alkaa heti yleiskokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan yleiskokouksen päättymiseen asti. Piirin ja osaston luottamushenkilöiden kelpoisuudesta sekä toimikauden alkamisesta ja päättymisestä määrätään piirien ja osastojen johtosäännössä noudattaen soveltuvilta osin, mitä tässä pykälässä säädetään.

6 3928 N:o Neuvoston kokoonpano ja tehtävät Neuvostossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 23 muuta yleiskokouksen valitsemaa jäsentä, joista jokaisella on yksi henkilökohtainen varajäsen. Neuvoston jäsenen ollessa estynyt henkilökohtainen varajäsen tulee hänen tilalleen neuvostoon. Muutoin noudatetaan varajäsenten osalta soveltuvin osin, mitä tässä asetuksessa säädetään neuvoston jäsenistä. Jokaisen piirin tulee olla edustettuna neuvostossa. Yleiskokouksen valitsemien jäsenten lisäksi neuvostossa on viisi valtiovallan nimeämää jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Valtiovallan nimeämistä jäsenistä yksi edustaa ulkoasiainministeriötä, yksi sisäasiaininisteriötä, yksi puolustusministeriötä, yksi opetusministeriötä ja yksi sosiaali- ja terveysministeriötä. Neuvoston tehtävänä on valvoa järjestön toiminnan toteutumista, taloutta ja hallintoa koko valtakunnan alueella. Neuvosto hyväksyy järjestön työjärjestyksen, taloussäännön sekä johtosäännöt piireille ja osastoille. 24 Neuvoston kokoontuminen Kokouskutsu neuvoston kokoukseen on lähetettävä neuvoston jäsenille ja tarvittaessa varajäsenille kirjeitse vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Neuvosto kokoontuu kerran vuodessa varsinaiseen kokoukseen toukokuun loppuun mennessä. Neuvoston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kuusi neuvoston jäsentä sitä vaatii. Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään asiat, joita varten se on kutsuttu koolle ja jotka hallitus on kokoukselle esittänyt. Neuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja sekä vähintään 15 muuta jäsentä on paikalla. Neuvoston kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen jäsenillä, pääsihteerillä, tilintarkastajilla sekä niillä henkilöillä, joille neuvosto on läsnäolo- ja puheoikeuden myöntänyt. 25 Neuvoston varsinainen kokous Neuvoston varsinaisessa kokouksessa: 1) käsitellään hallituksen kertomus ja tilinpäätös edelliseltä toimikaudelta; 2) esitetään yhteenveto piirien tilinpäätöksistä; 3) esitetään tilintarkastuskertomus; 4) vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä keskushallinnon tilivelvollisille; 5) vahvistetaan hallituksen esityksestä järjestön seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus ja kannatusmaksun vähimmäismäärä sekä niiden käyttö; 6) käsitellään muut hallituksen esittämät asiat; sekä 7) käsitellään ne neuvoston toimivaltaan kuuluvat muut asiat, jotka se yksimielisesti päättää ottaa käsiteltäväkseen. 26 Hallitus Hallitukseen kuuluvat järjestön puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa sekä kuusi yleiskokouksen valitsemaa muuta jäsentä. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet hallituksen jäsenistä kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna. 27 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on: 1) hyväksyä vuosittain järjestön toimintasuunnitelma ja siihen liittyen keskushallinnon ja piirien yhteinen taloussuunnitelma sekä keskushallinnon talousarvio; 2) valmistella yleiskokouksessa ja neuvostossa esille tulevat asiat sekä valvoa yleiskokouksen, neuvoston ja hallituksen päätösten täytäntöönpanoa; 3) kehittää järjestön toimintaa sekä päättää toiminta- ja talouspoliittisista periaatekysymyksistä; 4) päättää keskushallinnon kiinteän omaisuuden hankinnasta ja myymisestä sekä muista huomattavista investoinneista sekä ohjata ja valvoa järjestön taloudenhoitoa; 5) vahvistaa järjestön henkilöstöpoliittinen

7 N:o yleislinja sekä periaatteet henkilöstön edustuksesta eri toimiyksiköiden hallinnossa; 6) ottaa ja erottaa järjestön työjärjestyksen mukaisesti järjestön pääsihteeri ja keskushallinnon johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt; 7) asettaa keskuudestaan tai muista järjestön henkilöjäsenistä määräämäänsä tehtävää varten valio- tai toimikuntia taikka työryhmiä, joissa jäsenyys on määräaikainen; 8) asettaa tarvittaessa alaisiinsa laitoksiin johtokunnat ja määrätä tällöin niiden toiminnasta johtosäännöin; 9) valvoa osaltaan, että Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun nimeä ja tunnusta ei käytetä säädösten vastaisesti; 10) käsitellä muut pääsihteerin esittelemät asiat; sekä 11) käsitellä muita vastaavanlaisia asioita. Johtokunnat vastaavat laitostensa toiminnasta hallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti niiden johtosäännössä ja järjestön työjärjestyksessä määrätyllä tavalla. Hallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien asioiden ratkaisemisen valio-, toimi- tai johtokunnille, pääsihteerille tai toimihenkilöille siten kuin järjestön työjärjestyksessä määrätään. 28 Pääsihteeri Pääsihteerin tehtävänä on: 1) johtaa ja kehittää järjestön työtä; 2) vastata hallituksessa käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta ja esittelystä; 3) vastata yleiskokouksen, neuvoston ja hallituksen päätösten täytäntöönpanosta; 4) ohjata ja valvoa järjestön henkilöstön toimintaa; ja 5) seurata hallituksen puolesta, että järjestön omaisuutta ja varoja hoidetaan ja käytetään tarkoituksenmukaisesti. Pääsihteeri voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien yksittäisten asioiden käsittelyn ja ratkaisemisen toimihenkilöille siten kuin järjestön työjärjestyksessä määrätään. Pääsihteeri voi ottaa ratkaistavakseen tai esiteltäväkseen keskushallinnon toimihenkilölle kuuluvan asian tai siirtää jonkin asian hallituksen ratkaistavaksi. 29 Päätöksenteosta ja vaaleista Yleiskokouksessa sekä neuvoston ja hallituksen kokouksessa tulee sekä asia- että menettelytapakysymyksissä päätökseksi 20 :n 14 kohdasta, 25 :n 7 kohdasta ja 36 :stä johtuvin poikkeuksin se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet. Jos valittavana on yksi henkilö, valituksi tulemiseen tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Vaalit toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä, jos yksikin äänestystilanteessa läsnäoleva äänivaltainen henkilö sitä vaatii. 30 Esteellisyydestä Kukaan ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa järjestön edun kanssa yhdistyslain (503/1989) 26 tai 37 :ssä tarkoitetulla tavalla. 31 Oikeustoimikelpoisuus Suomen Punaisen Ristin sekä sen piirien ja osastojen kelpoisuudesta saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata on vastaavasti voimassa, mitä yhdistysrekisteriin merkityistä yhdistyksistä on säädetty. 32 Vahingonkorvausvelvollisuus Suomen Punaisen Ristin hallituksen jäsen, pääsihteeri, piirin tai osaston hallituksen jäsen tai järjestön palveluksessa oleva toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta järjestölle aiheuttanut. Sama koskee tätä asetusta rikkomalla järjestön jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

8 3930 N:o 1065 Järjestön jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti järjestön eikä sen piirin tai osaston velvoitteista. 33 Nimenkirjoittajat Suomen Punaisen Ristin nimen kirjoittavat järjestön puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat, kukin erikseen yhdessä pääsihteerin tai yhden hallituksen keskuudestaan valitseman jäsenen kanssa. Piirin nimen kirjoittavat piirin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai kumpikin erikseen yhdessä piirin toiminnanjohtajan kanssa. Osaston nimen kirjoittavat osaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai kumpikin erikseen yhdessä osaston sihteerin kanssa. Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liiketoimintakiellosta annetun lain mukaiseen liiketoimintakieltoon määrätty henkilö ei voi toimia järjestön, piirin tai osaston nimenkirjoittajana eikä voi edustaa järjestöä, piiriä tai osastoa. Haaste tai muu tiedoksianto on katsottava annetuksi Suomen Punaiselle Ristille taikka sen piirille tai osastolle, kun joku kyseisen yksikön nimen kirjoittamiseen oikeutetuista on saanut siitä tiedon. Järjestön hallitus pitää nimen kirjoittamiseen oikeutetuista henkilöistä luetteloa, joka on esillä järjestön keskustoimistossa ja josta annetaan tietoja ja otteita niitä haluaville. 34 Toiminta- ja tilikausi Järjestön toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. 35 Taloudenhoito, kirjanpito ja tilintarkastus Järjestön taloudenhoidossa ja kirjanpidossa on soveltuvin osin noudatettava kirjanpitolakia (655/1973) ja -asetusta (1575/1992) sekä tilintarkastuksessa tilintarkastuslakia (936/1994). Tarkempia määräyksiä järjestön keskushallinnon, piirien ja osastojen taloudenhoidosta, kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta annetaan neuvoston hyväksymässä taloussäännössä. 36 Sääntöjen muuttaminen sekä varojen käyttö järjestön lakatessa Muutoksista tähän asetukseen sisältyviin sääntöihin säädetään asetuksella sen jälkeen, kun asiasta on päätetty vähintään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä annetuista äänistä järjestön yleiskokouksessa. Yleiskokouksen päätös järjestön toiminnan lopettamiseksi on tehtävä edellä 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä. Järjestön lakatessa sen varat on käytettävä 3 :ssä mainitun tarkoituksen toteuttamiseen ottaen lisäksi huomioon lahjakirjoihin ja testamentteihin sisältyvät erityismääräykset. 37 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan 11 päivänä elokuuta 1950 annettu Suomen Punaisen Ristin säännöt sisältävä asetus (416/1950) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen asetuksen voimaantuloa. 38 Siirtymäsäännökset Tämän asetuksen voimaantultua pääsihteeri ei enää toimi hallituksen jäsenenä, vaan 6 :n 3 momentin mukaisena järjestön toimielimenä. Vuoden 1999 aikana kutsutaan koolle järjestön varsinainen yleiskokous muiden asioiden lisäksi valitsemaan neuvoston ja hallituksen jäsenet, joiden toimikausi alkaa 22 :n 4 momentin mukaisesti. Kumotun asetuksen mukaisten neuvoston ja keskushallituksen jäsenten toimikausi päättyy edellä 2 momentissa tarkoitetun yleiskokouksen päättyessä. Tämän asetuksen mukaisten piirin ja osaston toimielinten valitsemisesta ja toimikauden alkamisesta kumotun asetuksen mukaisten toimielinten sijaan määrää neuvosto.

9 N:o Yleiskokouksen aikana vaalitoimikunnan tehtävänä on todeta ne luottamushenkilöt, joiden vaali tulee toimitettavaksi yleiskokouksessa, ja esittää perusteltu ehdotuksensa yleiskokoukselle. Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam /149

10 3932 N:o 1066 Asetus tilastokeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997 Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan tilastokeskuksesta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun asetuksen (105/1992) 3, 6 :n 2 momentti sekä 7, 8 ja 10, sellaisina kuin niistä ovat 8 osaksi asetuksessa 1238/1994 ja 10 mainitussa asetuksessa, seuraavasti: 3 Tilastokeskukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, pääjohtaja tai, sen mukaan kuin työjärjestyksessä ja taloussäännössä määrätään, muu virkamies. 6 Pääjohtaja ratkaisee tilastokeskukselle kuuluvat asiat, joita ei ratkaista johtokunnassa tai joita ei työjärjestyksessä tai taloussäännössä ole annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi. 7 Pääjohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys hallintoon ja tilastokeskuksen toimialaan. Toimintayksikön johtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito, kehittämiskokemusta sekä hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan. 8 Tilastokeskuksen pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Toimintayksikön johtajan nimittää johtokunta. Viraston muun henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei sitä ole työjärjestyksessä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi. 10 Johtokunta määrää tilastokeskuksen pääjohtajan esityksestä tämän sijaisena toimivan toimintayksikön johtajan. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouni Backman

11 N:o Valtioneuvoston päätös metsätaloudesta saatujen tulojen verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997 Valtioneuvosto on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1558/1995) 96 :n 1 momentin 2 kohdan ja 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/1958) 68 a :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin viimeksi mainittu lainkohta on laissa 1251/1988, valtiovarainministeriön esittelystä vahvistanut tuottoperusteet metsätaloudesta saatujen tulojen verotusta varten seuraavasti: 1 keskimääräiset raha-arvot ovat seuraavat: Etelä-Suomen lääni Anjalankoski ,40 Artjärvi ,60 Asikkala ,20 Askola ,20 Elimäki ,90 Espoo... 99,70 89,70 Forssa ,60 Hamina ,20 Hanko... 89,30 75,90 Hartola ,60 Hattula ,30 Hauho ,50 Hausjärvi ,70 Heinola ,30 Helsinki... 96,10 85,50 Hollola ,30 Humppila ,00 Hyvinkää ,70 Hämeenkoski ,30 Hämeenlinna ,50 Iitti ,50 Imatra ,80 Inkoo ,50 95,30 Jaala ,60 Janakkala ,40 Jokioinen ,90 Joutseno ,30 Järvenpää ,10 Kalvola ,70 Karjaa ,20 Karjalohja ,20 Karkkila ,40 Lääni ja kunta I II III Kanto- Kanto- Kantohinta- hinta- hintaalue alue alue Lääni ja kunta I II III Kanto- Kanto- Kanto- Kauniainen... 99,70 Kerava ,10 hinta- hinta- hinta- Kirkkonummi... 98,80 86,90 alue alue alue Kotka... 99,50 86,60 Kouvola ,70 Kuusankoski ,50 Kärkölä ,20 Lahti ,20 Lammi ,90 Lapinjärvi ,90 Lappeenranta ,50 Lemi ,10 Liljendal ,10 Lohja ,40 Loppi ,20 Loviisa ,00 94,00 Luumäki ,10 Miehikkälä ,20 Myrskylä ,40 Mäntsälä ,20 Nastola ,10 Nummi-Pusula ,30 Nurmijärvi ,00 Orimattila ,00 Padasjoki ,50 Parikkala ,90 Pernaja ,00 92,90 Pohja ,70 Pornainen ,90 Porvoo ,60 96,00 Pukkila ,40 Pyhtää... 91,80 83,50 Rautjärvi ,20 Renko ,40 Riihimäki ,90 Ruokolahti ,20 Ruotsinpyhtää ,40 99,10

12 3934 N:o 1067 Lääni ja kunta I II III Lääni ja kunta I II III Kanto- Kanto- Kanto- Kanto- Kanto- Kantohinta- hinta- hinta- hinta- hinta- hintaalue alue alue alue alue alue Saari ,60 Sammatti ,50 Savitaipale ,50 Sipoo ,80 95,00 Siuntio ,00 99,80 Suomenniemi ,20 Sysmä ,90 Taipalsaari ,70 Tammela ,80 Tammisaari ,10 93,00 Tuulos ,50 Tuusula ,10 Uukuniemi ,00 Valkeala ,70 Vantaa... 96,10 Vehkalahti ,20 113,60 Vihti ,10 Virolahti ,20 104,30 Ylämaa ,00 Ypäjä ,60 Länsi-Suomen lääni Alahärmä ,40 Alajärvi... 93,70 Alastaro ,70 Alavus ,90 Askainen ,60 96,80 Aura ,70 Dragsfjärd... 96,50 87,80 Eura ,00 Eurajoki... 99,60 90,60 Evijärvi ,20 Halikko... 88,30 80,40 Halsua... 66,70 Hankasalmi ,90 Harjavalta ,70 Himanka... 73,80 67,90 Honkajoki... 94,60 Houtskari... 74,80 66,60 Huittinen ,20 Hämeenkyrö ,10 Ikaalinen ,50 106,90 Ilmajoki ,00 Iniö... 66,60 Isojoki... 91,50 Isokyrö... 96,60 Jalasjärvi ,90 Joutsa ,00 Jurva ,50 Juupajoki ,50 Jyväskylä ,30 Jyväskylän mlk ,30 Jämijärvi ,80 Jämsä ,60 Jämsänkoski ,60 Kaarina ,00 Kangasala ,80 Kankaanpää ,10 Kannonkoski ,00 Kannus... 77,70 Karijoki... 94,70 Karinainen ,00 Karstula... 96,40 Karvia... 97,10 Kaskinen... 90,10 85,60 Kauhajoki ,10 Kauhava ,50 Kaustinen... 99,80 Kemiö... 96,00 88,30 Keuruu ,10 Kihniö ,80 Kiikala ,40 Kiikoinen ,40 Kinnula ,00 Kisko ,30 Kiukainen ,00 Kivijärvi ,80 Kodisjoki ,50 Kokemäki ,00 Kokkola ,20 92,20 Konnevesi ,10 Korpilahti ,20 Korppoo... 74,80 66,60 Korsnäs... 94,20 86,70 Kortesjärvi ,90 Koski Tl ,20 Kristiinankaupunki... 97,80 88,00 Kruunupyy ,20 Kuhmalahti ,90 Kuhmoinen ,20 Kullaa ,90 Kuorevesi ,60 Kuortane ,90 Kurikka ,70 Kuru ,40

13 N:o Lääni ja kunta I II III Lääni ja kunta I II III Kanto- Kanto- Kanto- Kanto- Kanto- Kantohinta- hinta- hinta- hinta- hinta- hintaalue alue alue alue alue alue Kustavi ,40 96,80 Kuusjoki ,00 Kylmäkoski ,90 Kyyjärvi... 88,30 Kälviä... 78,00 71,80 Köyliö ,60 Laihia ,20 Laitila... 97,40 Lappajärvi... 94,00 Lappi ,80 Lapua ,00 Laukaa ,60 Lavia ,50 Lehtimäki ,10 Leivonmäki ,50 Lempäälä ,30 Lemu... 99,70 90,70 Lestijärvi... 86,70 Lieto ,20 Lohtaja... 72,30 65,80 Loimaa ,00 Loimaan kunta ,00 Luhanka ,90 Luopioinen ,70 Luoto ,70 98,60 Luvia ,60 93,40 Längelmäki ,60 Maalahti... 92,20 85,70 Maksamaa... 91,80 86,30 Marttila ,40 Masku... 99,50 89,60 Mellilä ,30 Merikarvia ,00 98,30 Merimasku ,70 98,00 Mietoinen ,70 Mouhijärvi ,50 Multia ,50 Mustasaari... 89,20 85,60 Muurame ,90 Muurla ,10 Mynämäki ,10 Mänttä ,60 Naantali ,80 95,90 Nakkila ,80 Nauvo... 79,50 68,40 Nokia ,00 Noormarkku ,60 Nousiainen... 99,40 Nurmo ,00 Närpiö... 90,10 80,20 Oravainen ,80 94,80 Oripää ,20 Orivesi ,20 Paimio ,00 Parainen... 83,90 66,10 Parkano ,50 Pedersöre... 99,70 90,70 Perho... 86,60 Perniö ,80 Pertteli ,50 Peräseinäjoki ,30 Petäjävesi ,80 Pietarsaari... 98,60 Pihtipudas... 95,30 Piikkiö ,80 Pirkkala ,10 Pomarkku ,90 Pori ,10 98,40 Punkalaidun ,00 Pyhäranta... 98,70 87,80 Pylkönmäki ,70 Pälkäne ,30 Pöytyä ,00 Raisio ,80 Rauma... 96,80 86,20 Ruovesi ,30 Rusko ,00 Rymättylä ,80 86,50 Saarijärvi ,90 Sahalahti ,10 Salo ,10 Sauvo ,20 91,80 Seinäjoki ,90 Siikainen ,50 Soini... 86,70 Somero ,50 Sumiainen ,60 Suodenniemi ,60 Suolahti ,50 Suomusjärvi ,90 Säkylä ,50 Särkisalo ,10 92,80 Taivassalo ,70 93,30 Tampere ,10 Tarvasjoki ,50

14 3936 N:o 1067 Lääni ja kunta I II III Lääni ja kunta I II III Kanto- Kanto- Kanto- Kanto- Kanto- Kantohinta- hinta- hinta- hinta- hinta- hintaalue alue alue alue alue alue Teuva ,00 Toholampi... 80,40 Toijala ,00 Toivakka ,30 Turku ,60 Töysä ,60 Ullava... 81,50 Ulvila ,00 Urjala ,30 Uurainen ,80 Uusikaarlepyy... 98,70 89,80 Uusikaupunki... 91,90 77,70 Vaasa... 90,60 82,40 Vahto ,20 Valkeakoski ,50 Vammala ,80 Vampula ,20 Vehmaa... 99,70 Velkua ,30 95,50 Vesilahti ,80 Veteli... 78,70 Viiala ,50 Viitasaari ,40 Viljakkala ,60 Vilppula ,30 Vimpeli... 96,70 Virrat ,30 Vähäkyrö... 98,40 Västanfjärd... 95,50 86,00 Vöyri... 91,80 Ylihärmä ,80 Ylistaro ,60 Yläne ,90 Ylöjärvi ,70 Äetsä ,50 Ähtäri ,30 Äänekoski ,40 Itä-Suomen lääni Anttola ,70 Eno ,00 Enonkoski ,50 Haukivuori ,00 Heinävesi ,60 Hirvensalmi ,70 Iisalmi ,90 Ilomantsi ,70 Joensuu ,00 Joroinen ,30 Juankoski ,40 Juuka ,30 95,10 Juva ,60 Jäppilä ,90 Kaavi ,30 Kangaslampi ,60 Kangasniemi ,20 Karttula ,70 Keitele ,40 Kerimäki ,90 Kesälahti ,90 Kiihtelysvaara ,40 Kitee ,70 Kiuruvesi... 98,80 Kontiolahti ,30 Kuopio ,90 Lapinlahti ,10 Leppävirta ,40 Lieksa ,80 107,50 89,70 Liperi ,70 Maaninka ,30 Mikkeli ,40 Mikkelin mlk ,40 Mäntyharju ,80 Nilsiä ,50 Nurmes ,20 100,10 81,70 Outokumpu ,70 Pertunmaa ,90 Pieksämäen mlk ,70 Pieksämäki ,70 Pielavesi ,30 Polvijärvi ,30 Punkaharju ,40 Puumala ,00 Pyhäselkä ,10 Rantasalmi ,40 Rautalampi ,40 Rautavaara... 90,50 Ristiina ,90 Rääkkylä ,00 Savonlinna ,60 Savonranta ,40 Siilinjärvi ,80 Sonkajärvi ,50 Sulkava ,40

15 N:o Lääni ja kunta I II III Lääni ja kunta I II III Kanto- Kanto- Kanto- Kanto- Kanto- Kantohinta- hinta- hinta- hinta- hinta- hintaalue alue alue alue alue alue Suonenjoki ,10 Tervo ,30 Tohmajärvi ,40 Tuupovaara ,40 Tuusniemi ,90 Valtimo ,00 88,20 Varkaus ,00 Varpaisjärvi ,20 Vehmersalmi ,40 Vesanto ,30 Vieremä ,30 Virtasalmi ,90 Värtsilä ,60 Oulun lääni Alavieska... 67,70 Haapajärvi... 80,00 Haapavesi... 77,40 Hailuoto... 84,20 Haukipudas... 84,90 78,10 Hyrynsalmi... 91,80 82,60 Ii... 73,70 Kajaani... 86,60 Kalajoki... 67,90 61,80 Kempele... 73,60 Kestilä... 61,20 Kiiminki... 78,30 Kuhmo... 92,50 90,70 Kuivaniemi... 72,40 Kuusamo... 66,30 62,30 61,00 Kärsämäki... 77,20 Liminka... 74,00 Lumijoki... 67,80 Merijärvi... 66,80 Muhos... 72,50 Nivala... 88,00 Oulainen... 82,50 Oulu... 72,80 Oulunsalo... 73,60 Paltamo... 94,30 Pattijoki... 67,90 Piippola... 67,90 Pudasjärvi... 75,70 73,40 Pulkkila... 69,50 Puolanka... 91,70 70,70 Pyhäjoki... 67,40 Pyhäjärvi... 75,90 Pyhäntä... 75,00 Raahe... 70,40 Rantsila... 73,40 Reisjärvi... 88,10 Ristijärvi... 92,60 Ruukki... 75,60 Sievi... 86,20 Siikajoki... 67,80 Sotkamo... 89,30 Suomussalmi... 90,30 89,40 Taivalkoski... 86,80 Temmes... 71,90 Tyrnävä... 74,20 Utajärvi... 79,60 77,20 Vaala... 80,20 Vihanti... 76,90 Vuolijoki... 74,50 Yli-Ii... 72,80 Ylikiiminki... 77,50 Ylivieska... 84,40 Lapin lääni Enontekiö... 27,70 0,00 Inari... 55,60 52,30 0,00 Kemi... 68,90 63,40 Kemijärvi... 69,80 Keminmaa... 68,90 Kittilä... 53,30 50,60 43,20 Kolari... 75,40 69,40 Muonio... 64,70 58,20 Pelkosenniemi... 65,20 Pello... 79,10 76,70 Posio... 70,90 Ranua... 59,00 53,10 Rovaniemen mlk... 69,30 54,90 Rovaniemi... 69,30 Salla... 67,30 59,90 Savukoski... 60,20 54,80 Simo... 63,00 58,00 Sodankylä... 65,00 59,80 Tervola... 63,20 Tornio... 73,20 65,90 Utsjoki... 0,00 Ylitornio... 77,80 70,80 Ahvenanmaan maakunta Brändö... 62,60 47,00 31,30 Eckerö... 91,70 82,50

16 3938 N:o 1067 Lääni ja kunta I II III Lääni ja kunta I II III Kanto- Kanto- Kanto- Kanto- Kanto- Kantohinta- hinta- hinta- hinta- hinta- hintaalue alue alue alue alue alue Finström... 91,70 Föglö... 82,30 73,40 53,50 Geta... 91,70 82,50 Hammarland... 91,70 82,50 Jomala... 91,70 Kumlinge... 73,10 54,80 36,60 Kökar... 22,00 Lemland... 91,70 82,50 Lumparland... 91,70 82,50 Maarianhamina... 91,70 Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997 Saltvik... 91,70 82,50 68,80 Sottunga... 70,30 52,70 35,20 Sund... 91,70 82,50 VDrdö... 82,30 65,80 53,50 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998, ja sitä sovelletaan vuodelta 1997 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa. Ministeri Jouko Skinnari Hallitusneuvos Maija-Leena Sarkko

17 3939 N:o 1068 Valtioneuvoston päätös porotaloudesta saatujen tulojen verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997 Valtioneuvosto on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 44 :n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1565/1995, valtiovarainministeriön esittelystä vahvistanut tuottoperusteet porotaloudesta saatujen tulojen verotusta varten seuraavasti: 1 Puhtaan tuoton raha-arvot vuotta vanhempaa poroa kohti ovat seuraavat: Akanlahti , Alakylä... 10, Hammastunturi... 79, Hirvasniemi , Isosydänmaa... 43, Ivalo , Jääskö... 49, Kaldoaivi... 66, Kemin-Sompio... 65, Paliskunta Puhtaan tuoton raha-arvo vuotta vanhempaa poroa kohti, mk Kolari... 12, Puhtaan tuoton Paliskunta raha-arvo vuotta Kuivasalmi... 10, vanhempaa poroa kohti, mk Kuukas... 36, Kyrö... 10, Oulun lääni Käsivarsi , Lappi... 54, Alakitka... 82, Lohijärvi... 39, Halla... 26, Muddusjärvi... 36, Hossa-Irni , Muonio... 10, Ikonen , Muotkatunturi , Jokijärvi... 74, Mäntyjärvi... 37, Kallioluoma... 46, Narkaus... 37, Kiiminki-Kollaja... 93, Niemelä... 10, Näljänkä... 16, Näkkälä... 10, Oijärvi... 91, Näätämö , Oivanki... 92, Orajärvi , Pintamo... 46, Oraniemi... 10, Pudasjärven Livo , Paatsjoki... 78, Pudasjärvi... 10, Paistunturi... 10, Taivalkoski , Palojärvi... 76, Pohjois-Salla... 66, Lapin lääni Poikajärvi... 64, Posion Livo... 80, Pyhä-Kallio... 42, Salla... 34, Sallivaara... 94, Sattasniemi... 30, Syväjärvi... 10, Timisjärvi... 26, Tolva , Vanttaus... 10, Vätsäri... 75,

18 3940 N:o mikuuta 1998, ja sitä sovelletaan vuodelta Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tam toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997 Ministeri Jouko Skinnari Hallitusneuvos Maija-Leena Sarkko

19 N:o N:o 1069 Opetusministeriön päätös ulkomailla toimivien peruskoulua vastaavien yksityiskoulujen yksikköhintojen määräämisperusteista annetun opetusministeriön päätöksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997 Opetusministeriö on muuttanut ulkomailla toimivien peruskoulua vastaavien yksityiskoulujen yksikköhintojen määräämisperusteista 16 päivänä helmikuuta 1995 annetun opetusministeriön päätöksen (201/1995) 1 :n 3 momentin seuraavasti: 1 Boliviassa, Keniassa, Papua-Uudessa-Guineassa, Tansaniassa ja Thaimaassa sijaitsevan koulun 1 momentissa mainittu yksikköhinta alennetaan 20 prosentilla. Tämä päätös tulee voimaan 10 päivänä joulukuuta Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen Hallitusneuvos Zoe Pohjanvirta

20 3942 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1070 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä päätöksistä Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 17 päivänä lokakuuta 1980 annetun asetuksen (696/1980) 2 b :n nojalla, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1364/1993): Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan päätöksen: Päätöksen nimike MMM:n määräyskokoelman n:o antopäivä voimaantulopäivä MMMp maatalouden ympäristötuen erityistuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta / Edellä mainittu päätös on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Päätös on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite Liisankatu 8, PL 250, Helsinki, puh. (09) Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Maatalousneuvos Heimo Hanhilahti N:o , 2 1 /2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1997