Suunnittelupäällikkö Marja Riitta Pulkkinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suunnittelupäällikkö Marja Riitta Pulkkinen"

Transkriptio

1 Muistio Raision kaupunginvaltuuston strategiaseminaari Suunnittelup päällikkö Marja Riitta Pulkkinen

2 1 1. Tilaisuuden avaus Hallituksen puheenjohtaja Ari Leinonen toivotti osallistujat lämpimästi tervetulleiksi strategiaseminaariin. Hän totesi, että tällä valtuustokaudella tullaan tekemään Raision tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä päätöksiä. Hän toivoi vilkasta keskustelua mm. siitä, missä aluekokoonpanoissa Raision halutaan olevan tulevaisuudessa. 2. Raision kaupungin strategiset lähtökohdat Kaupunginjohtaja Ari Korhonen alusti niistä lähtökohdista, joita Raision kaupungin strategiatyössä tulee ottaa huomioon. Strategiatyön edetessä kyseisistä lähtökohdista seuloutuu sisältö Raision kaupungin strategialle. Liitteenä 1 on kaupunginjohtajan esitys. 3. Strategiat ja strateginen ajattelu Liikkeenjohdon konsultti Tapio Varis valotti strategista ajattelua ja kaupungin strategiatyön sisältöä. Hän korosti mm. yhteiskehittämisen merkitystä osana strategista ajattelua. Yhteiskehittämisessä henkilöstö, sidosryhmät ja asiakkaat osallistuvat strategiatyöhön. Lisäksi hän selvensi yleisisä ja kuntakentän kannalta erityisiä muutostekijöitä. Liitteenä 2 on Tapio Variksen esitysmateriaali. 4. Ryhmätyöt a. Toimintaympäristön muutosvoimat Työryhmissä (yhteensä 5) tarkasteltiin Raision toimintaympäristön muutosvoimia eri näkökulmista: talous politiikka, sosiaalinen kehitys teknologinen kehitys ekologinen kehitys lainsäädännölliset muutokset. Kukin työryhmä keskittyi lähinnä yhden nimetyn muutosympäristön arviointiin ja siihen liittyvien muutostekijöiden tunnistamiseen. Ryhmät kuvailivat muutokseen sisältyviä mahdollisuuksia Raision kannalta. Liitteenä 3 on kooste ryhmätyön tuloksista.

3 2 b. Raision menestystekijät Menestystekijät ovat asioita (tai asioiden yhdistelmiä), joissa Raision kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, esim. osaamista, järjestelmiä ja yhteistyösuhteita, ja joihin kaupunki pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan. Työryhmät puntaroivat millaisia voimavaroja Raision kaupungilla on edellisessä vaiheessa löydettyjen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Ryhmät arvioivat menestystekijöitä ja pohtivat menestystekijöiden hyötyjä ja merkittävyyttä. Liitteenä 4 kooste ryhmätyön tuloksista c. Yhteenveto ryhmätöistä Konsultti Tapio Varis on laatinut yhteenvedon molemmista ryhmätöistä. Liitteenä 5 on konsultti Tapio Variksen yhteenveto. 5. Yhteenveto ja strategiatyön eteneminen Kaupunginjohtaja totesi, että valtuuston seminaarityön pohjalta aloitetaan koko kaupungin strategialuonnoksen valmistelu. Strategian laadinnassa otetaan lähtökohtina huomioon seminaarityön tulosten lisäksi Raision sopeuttamistoimenpiteet sekä kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen vireillä olevat muutoshankkeet. Kaupunginhallitus käsittelee strategiatyötä kesäkuussa ja valtuusto syyskuussa. Koko kaupungin strategian on oltava niin konkreettinen, että keskukset ja lautakunnat löytävät siitä tartuntapintaa, jolle rakentavat esim. talousarviotavoitteensa. Strategiassa määritellään myös ne ohjelmat, joiden kautta strategiaa toteutetaan. 6. Seminaarin päätös Valtuuston puheenjohtaja Janne Laulumaa kiitti osallistujia aktiivisesta työskentelystä. Hän totesi, että seminaarissa on yhteisvoimin onnistuttu kokoamaan Raision strategiatyön keskeisiä lähtökohtia, joista kaupunginhallituksen on hyvä jatkaa valmistelua. Valtuusto pääsee syksyllä arvioimaan kaupunginhallituksen valmistelemaa strategialuonnosta.

4 Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari Mihin tarvitsemme strategiaa? 1

5 Tasalan pysäköintiratkaisut 2

6 3

7 Millaista vanhustenhoitoa haluamme? 4

8 Ohikulkutie

9 Ohikulkutie 1986 Ohikulkutie

10 Ohikulkutie

11 Aktiivisten ihmisten elävä ja väkevä Raisio Helpon arjen kotikaupunki Strategia on - Visioiden, tavoitteiden ja päämäärien asettamista - Toimintatapa, jolla tavoittelemme haluttua suuntaa - Tulevaisuuden hahmottamista ja siihen vaikuttamista - Varautumista - Mielikuvamainontaa 8

12 Millaista strategiaa tavoittelemme? Yksinkertaisuus Ymmärrettävyys Konkreettisuus Ei haaveilla, vaan haetaan todellisia vaihtoehtoja KEEP IT SIMPLE 9

13 Millainen Raisio? Ensimmäinen asiakirjamaininta 1292 (yli 700 v) Kauppalaksi 1966, kaupungiksi luvulla asukkaita alle luvulla noin luvulla nyt Ikärakenne 0-15-vuotiaat: 18 % vuotiaat: 65 % Yli 65-vuotiaat: 17 % Asukastiheys 498 henkilöä/km 2 Asuntoja Kerrostaloja 48 % Pientaloasuntoja 52 % Risteyksessä on elämää, uusia tuulia ja kauppa käy Aiemmin Suuren Postitien varrella ja nyt logistisessa solmukohdassa Alle 10 kilometrin säteellä lentokenttä, kaksi satamaa, rautatieasema ja mainiot maantieyhteydet 10

14 Ostosmatkaajan onnenmaa Kauppakeskus Myllyn ja IKEA-tavaratalon ympärille rakentunut 2000-luvulla koko Varsinais-Suomen kauppapaikka. Torin ympärillä Raisiokeskus eli 150 yritystä. Monen Myllyn Raisio Yrityksiä 1500 Työpaikkaomavaraisuus 93 % Työpaikkoja yli Elinekeinorakenne Palvelut 41 % Kauppa 27 % Teollisuus 20 % Rakentaminen 7 % Kuljetus 5 % Suurimmat työnantajat Raision kaupunki 1450 Kauppakeskus Mylly 1000 Raisio Oyj 400 Multilift Oy 220 Metso Paper Oy 200 Deltamarin Oy 191 IKEA-Raisio 190 TYKS/Raision sairaala 150 Veho Oy ja Veho Group Oy Ab 122 Bunge Finland Oy 120 Konepaja Häkkinen Oy 114 Bauhaus

15 Raision Portti vie tulevaisuuteen Uusi yritysalue vt8:n virrassa Yli 100 hehtaaria 10 km säteellä lentokenttä, kaksi satamaa, rautatieasema ja mainiot maaliikenneyhteydet: E18, Vt8 ja Kustavin saaristoyhteys Kerttulassa sykkii oranssi sydän, jäähallissa sinikeltainen 12

16 Mielikuvia Raisiosta Hyvät palvelut Tehokas Innovatiivinen Yritysmyönteinen Varsinais-Suomen kauppakeskus Liikuntakaupunki Tavallisten kaupunki Turku suburban Raision sosioekonominen rakenne 2010 Tuntematon 3 % Yrittäjät 5 % Muut 7 % Ylemmät toimihenkilöt 12 % Eläkeläiset 24 % Alemmat toimihenkilöt 23 % Opiskelijat 6 % Työntekijät 20 % Kuvaa koko väestöä 13

17 Raision sosioekonominen rakenne 2005 Liite 3 Muut 5 % Tuntematon 2 % Yrittäjät 5 % Eläkeläiset 21 % Ylemmät toimihenkilöt 13 % Alemmat toimihenkilöt 23 % Opiskelijat 6 % Työntekijät 25 % Ikä Väestö 2012 (henkilöä) Miehet Naiset 14

18 . 70 Kotimaisten yli 64-vuotiaiden muuttoliike Raisioon ja Raisiosta Alueelle muuttaneet yli 64 - vuotiaat Alueelta muuttaneet yli 64- vuotiaat

19 Suomenkieliset Raisiossa Suomenkieliset Muut kielet yhteensä Raisiossa Muut kielet yhteensä

20 Raision muuttajien keskimääräiset tulot euroa/vuosi: Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettovaikutus Lähde: Timo Aro: Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2013 Raisio Eläkkeellä olevien määrä kasvaa Työntekijöiden määrä vähentyy Muunkielisten määrä lisääntyy Tulonmuodostuksen kannalta muuttoliike on hieman tappiollista Väestömuutos kokonaisuudessaan on tulonmuodostuksen kannalta tappiollista 17

21 PIRILÄNLAAKSO MUSTIKKAMÄKI - KUUANLAAKSO NUORIKKALANMETSÄ KATTELUKSENMETSÄ RAISION KAUPUNKI KERROSTALOALUEET OMAKOTIALUEET Asunnot hallintamuodon mukaan Raisiossa Omistaa talon Arava tai korkotukivuokra asunto Asumisoikeusasunnot Omistaa asunnon osakkeet Muu vuokra asunto Muu tai tuntematon hallintaperuste

22 Asumiseen vaikuttaa keskeisesti myös Olemassa olevan infrastruktuurin täydentyminen Liikenteen sujuvuus ja joukkoliikenne Palveluverkot Työpaikkaomavaraisuus Tampereen, Turun ja Oulun kehyskunnissa

23 Pendelöinti eli työmatkaliikenne Suurin pendelöinti Raisiosta kohdistuu Turkuun 5089 (47%) Suurin pendelöijä Raisioon on Turku 2837 henkilöä. Suhteellisesti eniten Raisioon pendelöi ympäristökunnista maskulaisia (11 % Maskun työllisestä työvoimasta). Raisiossa yksityissektorin työpaikkojen osuus on 78,5 % kun esimerkiksi Turun osuus on 65,6 %. RAISION ELINKEINOELÄMÄ LUKUINA Aloittaneet yritykset josta Potkurin avulla Lopettaneet yritykset Yrityskanta Toimipaikat joissa työpaikkoja josta teollisuustyöpaikkoja Työpaikat Työlliset Työpaikkaomavaraisuus % 84, ,6 88,8 89 Työttömät (ka) Pendelöinti työp. Asuinkunnassa (n.32%) työp. Muussa kunnassa (n.67%) asuu muussa kunnassa (n.63%)

24 RAISION PROFILOITUMINEN SEUDULLISESTI ALUEKESKUSTASOISET PALVELUT (päivittäistavarakauppa, erikoisliikkeet, valtion aluehallinnon palvelut) TILAA VIEVÄ KAUPPA (autot, huonekalut, pienrauta, kodinkoneet) LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT (tutkimus, suunnittelu, tietotekniikka) LOGISTISET PALVELUT ELINTARVIKETEOLLISUUS, erityisesti TERVEYSVAIKUTTEISET ELINTARVIKKEET, oheispalvelut, biotekniikka MERI- JA METALLITEOLLISUUS, alihankinta Matkailukohteita ja aktiviteetteja kaupunkiseudun vahvuuksia tukien 21

25 Raisio tunnettu elinkeinopolitiikastaan Yritysilmastotutkimus sija sija sija Hyvä maine Elinkeinoelämän toimijoiden suora palaute Kehyskunnat yleisesti kärjessä Väestökehitykseen vaikutamme ensisijaisesti asuntopolitiikalla Tulomuodostukseen ja myös houkuttelevuuteen vaikutamme elinkeinopolitiikalla 22

26 Miten väestökehitys vaikuttaa palvelutarpeeseen? 23

27 24

28 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit /1000 asukasta Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa /1000 asukasta Raisio Varsina is- Suomi Raisio Varsina is- Suomi Raisio Varsinais -Suomi Raisio Varsinais -Suomi Ikävakioitu sairastavuusindeksi 91,6 93,7 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet ,3 9,7 10,1 9,8 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista 15,8 12,3 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä 11,7 10,8 5,06 7,49 6,08 7,22 8,7 8,8 Kuolleisuus/ asukasta Kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin/ ,9 374,3 273,5 376,7 asukasta 25

29 Raisio Varsinai s-suomi Raisio Varsinai s-suomi Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisistä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisistä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisistä Muistisairaat asiakkaat tehostetussa palveluasumisessa, % asukkaista Terveyskeskuksen 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , % vastaavanikäisistä 5,2 3,8 4,9 3,9 7,7 13,1 7,3 13,3 3,8 5,4 5,2 5,7 43,1 45,7 1,5 1,5 1,0 1, Raisio Varsinais -Suomi Raisio Varsinais -Suomi Työttömät, % työvoimasta 9,2 10,0 8,5 9,5 Pitkäaikaistyöttömiä, % työvoimasta 1,0 2,0 1,2 2,3 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, 7,4 6,0 7,7 5,9 % asukkaista Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % 8,7 7,9 9,4 7,8 lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, % 1,8 1,0 1,9 0,9 vastaavanikäisistä Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana Toimeentulotuki, /asukas Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 44,3 32,8 57,6 36,8 Päihteiden vuoksi sairaaloiden/terveyskeskusten 7,0 5,5 5,9 5,0 vuodeosastolla hoidossa olleet v /1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 0,7 1,7 1,2 1,5 asukasta Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % 1,3 1,3 1,3 1,3 vastaavanikäisistä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisistä 6,2 6,7 7,0 6,8 26

30 Raisiossa erityisesti Hoidon ja hoivan kustannukset nousseet ml. erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdeongelmia hieman keskimääristä enemmän Toimeentulotukiasiakkaita suhteellisesti paljon Kaikki saavat tarvitsemansa palvelut, mutta sillä on hintansa Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan menojen nettokasvu ,3 M eli 6,9 % ,5 M eli 4,1 % ,2 M eli 6,1 % ,7 M eli 7,0 % ,8 M eli 4,4 % ,5 M eli 5,7 % ,3 M eli 11,44 % ,1 M eli 10,0 % ,1 M eli 2,0 % ,1 M eli 8,9 % ,2 M eli 4,1 % ,2 M eli 5,7 % ,9 M eli 8,8 % 27

31 Mahdollisuuksia? Ennakointi Työntekijöiden saatavuus Järjestöjen yhteistyö ALAKOULUT lv luokka 2011 lv lv lv lv lv lv lv lv lv lv yhteensä ERIT.LK YHTEENSÄ VAISAARI Yhteensä ERIT.LK YLEISOP

32 Ei merkittäviä muutostarpeita koulu- ja päiväkotiverkkoon Tikanmaa-Tahvio Ihala-Krookila-Konsa Päivähoidon palveluseteli Uutisia tulevaisuudesta TS 2017: Raisio Suomen paras yrityskaupunki Rannikkoseutu 2016: Raision vanhustenhoidolle vuoden innovatiivisuuspalkinto TS 2015: Raision päivähoito Turun seudun paras TS 2016: Myllyn laajennus teki kauppakeskuksesta Suomen suurimman Rannikkoseutu 2020: Raision portti laajenee jälleen 100 yrityksen raja rikki 29

33 Uutisia tulevaisuudesta TS 2017: Raisio energiasäästöjen ykkönen Rannikkoseutu 2016: Tekemisen meininki vuoden parhaat matematiikkaosaajat Raision lukiosta TS 2015: Raision Loimu voitti Suomen mestaruuden HS 2019: Raisio Suomen innovatiivisin kunta 2018 Rannikkoseutu 2015: Raisio selätti talousvaikeudet Raision kaupunki ehdottaa henkilöstönsä lomauttamista Turun Sanomat :08 30

34 Kuntien taloustilanne heikkeni viime vuonna :21 1 Helsingin Sanomat Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski viime vuonna edellisestä vuodesta 369 miljoonalla eurolla. Kuntaliitto ennustaa lomautusten yleistyvän Kotimaa Turun Sanomat :16 Kuntaliitto arvioi, että kunnat lisäävät henkilöstönsä lomautuksia. Tähän asti kunnat ovat lomauttaneet työntekijöitään heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta vain vähän. Vain Salon kaupunki on lomauttanut työntekijöitään tänä vuonna laajasti peruspalveluissa. Samoja aikeita on vain Äänekoskella, jossa ovat käynnissä kaikkia työntekijöitä koskevat yt-neuvottelut. Kuntien budjettivalmistelut ovat siinä vaiheessa, että marraskuussa alkaa pudota kaikenlaisia esityksiä. Ennustan lomautusten yleistyvän, sillä kuntasektori on suuremmissa vaikeuksissa kuin koskaan ennen luvulla, toteaa Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento Turun Sanomille. 31

35 Valtion ja kuntien velka kasvoi yli 6 miljardia euroa :52 10 Helsingin Sanomat Kestävyysvaje johtuu ikääntymismenoista EK nettisivut Suomen huoli julkisen talouden kestävyydestä johtuu pääosin väestön ikääntymisestä. Lasten ja eläkeikäisten määrä suhteessa työikäisiin nousee noin tasolta 50 % tasolle 75 % vuoteen 2030 mennessä. 32

36 Kesäkuu 2012: Kaarina kiristämässä verotusta, myös Kaarina-lisä uhattuna Turun Sanomat :39 Salo karsii palveluita rajusti Virkamiesten tarjoama hevoskuuri tietää myös irtisanomisia Turun Sanomat

37 Loimaa aikeissa lomauttaa henkilöstönsä 2,5 viikoksi Turun Sanomat Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1)

38 Velkariski? Valtion kunnille asettamat velvoitteet 535 lakisääteistä tehtävää >200 lakia peruspalvelut 100 lakia infra 60 lakia hallinto ja sisäinen toiminta Muut hyvinvointipalvelut Muut toiminnat Yli 300 lakia säädetty vuoden 1991 jälkeen ja säädetään koko ajan lisää 35

39 Vuonna 1998 kuntien tuloveroprosenttien keskiarvo oli 17,51 prosenttia ja kuntalaisten maksama kunnallisvero kolme prosenttiyksikköä pienempi eli 14,51 prosenttia. Vuonna 2012 koko maan kunnallisveroprosentti oli noussut 19,25 prosenttiin ja kunnallisveroaste oli 14,32 prosenttia. Se oli siis alhaisempi kuin neljätoista vuotta aikaisemmin. Vähennyksistä johtuva ero nimellisen ja todellisen veroasteen välillä on kasvanut 4,93 prosenttiyksikköön. Kunnallisveroprosentti ja kunnallisveroaste (efektiivinen tuloveroaste) Lähde: Heikki Helin: Kaksi näkökulmaa: Kunnallisveroprosentti kunnallisveroaste Raision veroasteen ja valtionosuuksien kehittyminen Veroaste 17,5 18,0 18,50 Efektiivinen veroaste 14,37 13,65 14,12 Vuosi Verotulot/Menot 107 % 94 % 89 % 89 % 93 % 93 % 89 % 89 % 85 % 84 % 78 % 83 % VO/Menot 19 % 20 % 22 % 21 % 21 % 20 % 21 % 23 % 24 % 25 % 25 % 25 % 36

40 Kuntatalous Palvelutarpeen kasvu Velvoittavia lakeja jatkuvasti lisää Kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia (esim. ensihoito, selvitysvelvoitteet ym.) Verovähennykset Raision investoinnit (Meuroa) Kunnallistekniikka 7,345 7,74 7,37 7, Talonrakennus 3,03 3,35 5,6 6 Käyttöomaisuus 60 1,5 2,013 1,15 11,1 Maanostot 0,6 0,6 0,6 50 Muita 0,08 0,08 0,08 0,08 -TSME 40 (2. anti, 3. anti) 2, Joukkoliikenteen rahoitusjärjestelmä (mukana 30 käyttöomaisuusinvestoinneissa) - Jermuntien kiinteistöjen purku 0, Jättenpolttolaitoksen investointi 2015 mennessä? 10 Päihdeongelmaisten asumispalveluyksikkö? Tulos Investoinnit YHTEENSÄ 9,9 15,6 20,5-10 Esitetyt investoin -20 nit Velka 37

41 Kriisikunnan kriteerit Negatiivinen vuosikate: Raisio -3,3 M Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (v ,38%): Raisio 18,5 % Lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin (v euroa): Raisio v /asukas Omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista (%) Raisio: 52,1 % Suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % Raisio: 54,1 % Taseessa on kertynyttä alijäämää: Raisio -1,5M 38

42 SOTE-rakenneuudistus Kunnan väestöpohja yli asukasta (20 kuntaa +1 vuonna 2015 toteutuva liitos yli asukkaan kunnan kanssa) Voi järjestää laajan perustason sote-palveluja Kunta asukasta Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja omille asukkailleen, mutta ei muille nykyisen ratkaisun kunnille Kunta alle asukasta, nykyisessä yt-alueessa on mukana yli asukkaan kunta (21) Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sotealueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut Muut asiat Seudullisesti yhtiöitettävät palvelut teknisellä sektorilla? Ympäristökysymykset 39

43 Innovatiivista strategiapäivää! 40

44 Kaikki organisaatiot toteuttavat jotakin strategiaa. Osa tietämättään, osa tietoisia valintoja tehden. Sanotaan, että kaikki organisaatiot, jotka haluavat menestyä, tarvitsevat strategian. Strategiat ja strateginen ajattelu Raision kaupungin valtuustoseminaari Ajankohta ja paikka Osallistujat kello , Raision kaupungintalo, valtuustosali Valtuusto, tarkastuslautakunta ja johtoryhmä Esittelyaineiston laatija: Tapio Varis Liikkeenjohdon konsultti, LJK, TTM, PD Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Consulting Partners NETWORK/Incity Oy, Ilmeentie 3, Espoo, GSM Consulting Partners Network 2013 Kaupungin strategia VALINTOJA, JOHTAMISTA JA OSAAMISTA Pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys Visio 2030 = valittu tulevaisuus Resurssien ohjaus/kohdistus vetovoima-/menestystekijöihin Voimavarojen suuntaus yhteiskehittämiseen -> Elinvoimaisuus Tavoitteellinen toiminta voimavarat 110 % käyttöön Kehittämismyönteinen ilmapiiri ja edellyttävä johtaminen Tasapainotettu kuntastrategia kuntalainen, toiminta, henkilöstö ja talous ovat tasapainossa toiminnan johtaminen strategian mukaisesti Strategia on vuorovaikutusta strategiatyössä voi kehittyä koko ajan! On aikamme tullut Consulting Partners Network

45 Consulting Partners Network 2013 Strategiatyön keskeiset käsitteet VISIO Organisaation tietoisesti määritelty kuva valitusta tulevaisuudesta, johon pyritään strategiassa määriteltyä polkua pitkin sovituilla toimenpiteillä. TOIMINTA-AJATUS/PERUSTEHTÄVÄ Toiminta-ajatuksessa kuvataan kunnan perustehtävä ja kehittämistehtävä. Tehtäväkuvaus kertoo siitä, mitä annettavaa kunnalla on kuntalaisille. STRATEGIA Strategia kertoo organisaation tekemistä valinnoista tulevaisuuden toimintaympäristössä sekä omien ja yhteistyöverkoston resurssien käytössä. STRATEGIALINJAUKSET JA PÄÄMÄÄRÄT Strategialinjaukset kertovat niistä ylivuotisista valinnoista, joiden pohjalta toimintaa johdetaan ja kehitetään. MENESTYSTEKIJÄT Asiat, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision ja strategisten linjausten saavuttamiseksi. ARVIOINTIKRITEERIT/MITTARIT Kriteereillä ja mittareilla kuvataan sitä, miten menestystekijöiden suhteen on onnistuttu TAVOITE Tavoitteet (numeeriset, laadulliset) kertovat siitä, onko toimintamme johtanut sovittuihin tuloksiin olemmeko onnistuneet vai epäonnistuneet strategiassa. TOIMENPIDE Toimenpiteet ovat organisaation toiminnassa tehtyjä vuotuisia arjen valintoja, joilla vähä vähältä edetään sovittuihin päämääriin ja tavoitteisiin päätetyn strategian mukaisesti. ARVOT Arvot kuvaavat sitä, millaista toimintaa/tekijöitä pidämme tärkeänä arvostamme. Arvot kertovat niistä periaatteista, joiden mukaisesti toimimme eri vuorovaikutustilanteissa. 3 Strategian sisältö ja yhteys johtamiseen - esimerkki Toiminta-ajatus + kehittämistehtävä Arvot Visio 2030 valittu tulevaisuus Toimintaympäristön muutokset, mm. - tulkinta Yhteenvetoanalyysit Sisäinen toimintakyky/ alueen elinvoimaisuus - kohdistus Consulting Partners Network 2013 Nykytila kehityssuunnat Muutosvoimat ja -haasteet asiakasryhmittäiset muutokset palvelutarpeissa SWOT Menestystekijät - erinomaisuus kunnan elinvoimaisuus työyhteisön toimivuus esimiestyön laatu henkilöstön osaaminen työhyvinvointi taloudelliset voimavarat Strategialinjaukset, esim. pitkäjänteinen päätöksenteko Kehittyvä ja elinvoimainen kunta Hyvinvointi ja toimivat palvelut Uudistuvat rakenteet ja johtaminen Kestävä talous Osallistuva ja hyvinvoiva kuntalainen Valtuustokauden tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden toteutuminen ja seuranta vaikuttavuus/asiakkaat toiminta, prosessit ja verkosto henkilöstö ja osaaminen talous Strategiaohjelmat uudistumiskyky /kehittämisohjelmat esim. Henkilöstöstrategia Maankäyttö- ja rakentamisohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Asunto-ohjelma Taloussuunnitelma Investointikyky ja tulorahoitus Tasapainoinen kuntastrategia strategian toteuttaminen Talousarvio vuosisuunnitelma Seuranta/arviointi vuosittain Raision Visio 2025 Raisio on aktiivisten ihmisten elävä ja väkevä kaupunki Strategian toimeenpano 4 2

46 Johtoryhmä Kaupunginhallitus Kaupungin strategiatyön eteneminen - esimerkki Strategiatyön käynnistäminen Strategiatyön tavoitteet, sisältö Strategian toteutumisen arviointi Toimintaympäristö ja toimintavalmiudet muutokset Strategialuonnokset Strategialuonnokset Toiminta-ajatus ja arvot Visio 2030 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Strategioista päättäminen Johtoryhmän esitys Visio 2030 Strategialinjaukset Tasapainoinen kaupunkistrategia Yhteiskehittäminen Strategioilla johtaminen Strategiatyön eteneminen Strategiaohjelmien ja yhteiskehittämisen ohjaaminen Muutokset organisaatiossa Strategiatyöskentelyn arviointi Kaupunginvaltuusto Valtuustoseminaari I Kaupungin strateginen johtaminen Strategian toteutumisen arviointi Toimintaympäristö ja toimintavalmiudet muutokset Strategiapäivitykset Hallituksen linjaukset Toiminta-ajatus ja arvot Visio 2030 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Yhteiskehittäminen Valtuustoseminaari II Visio 2030 Strategialinjaukset Tasapainoinen kaupunkistrategia Strategia- kehittämis- ja yhteistyöohjelmien viitoittaminen Henkilöstö ja muut sidosryhmät Aikataulu Consulting Partners Network 2013 Esimiesvalmennus Esimiesvalmennus Strategioiden haastaminen Strategiasta toimintaan Visio, strategiset päämäärät ja kriittiset Tasapainoinen kaupunkistrategia virastoittain Talousarvio 2014 menestystekijät virastoittain Strategialinjaukset ja ohjelmat osaksi sidosryhmäyhteistyötä Tasapainoinen kuntastrategia Strategian toteuttaminen osana esimiestyötä käytännöt Avainsidosryhmien osallistaminen 04/ / / / / Kaupungin strategia, johtaminen ja vuorovaikutus Toiminta-ajatus Arvot Visio 2016 Toiminta-ajatus kehityssuunnat muutoshaasteet asiakasryhmittäiset muutokset palvelutarpeissa Yhteenvetoanalyysit SWOT menestystekijät arviointi vuosittain Sisäinen toimintakyky kaupungin elinvoimaisuus työyhteisön toimivuus esimiestyön laatu henkilöstön lisääminen työhyvinvointi Strategiset päämäärät ja mittarit Tavoitteet ja toimenpiteet toimialoittain/vastuualueittain/yksiköittäin x x vaikuttavuus/asiakkaat x toimina henkilöstö Valtuustokauden tavoitteet ja talous toimenpiteet Seuranta vuosi/valtuustokausi vaikuttavuus/asiakkaat toiminta Strategian toteuttamissuunnitelmat henkilöstö Taloussuunnitelma talous Talousarvio 2009 Toteuttamisohjelmat palveluohjelmat henkilöstöohjelma elinkeino-ohjelma investointiohjelma Seuranta/arviointi 1 2 krt/v Virastoittain analysoidaan - Toimintaympäristö - Voimavarat Kunnan strategialinjaukset -> Tasapainotettu kuntastrategia Esimiestyö ajattelun ja toiminnan johtaminen Kehityskeskustelut Kunnan tavoitteet Onnistuminen työssä Tavoitteet ja toimenpiteet työssä Osaaminen yleisosaaminen ammatillinen Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma Kehittymistavoitteet Toimenpiteet Consulting Partners Network

47 https://www.innokyla.fi/kehittaminen/etsi-ja-loyda/menetelma/yhteiskehittaminen-ja-osallistaminen Yhteiskehittäminen osana strategista ajattelua Näkökulma Strategiaprosessi (Liike)toiminnan tavoitteet Arvon tuottaminen Resurssit Sisältö Asiakkaat, henkilöstö ja sidosryhmät osallistuvat strategian luomiseen Tavoitteena tukea asiakkaan (liike)toimintaa yhdessä luodulla kokonaisratkaisulla Painopiste asiakkaan ja hänen taustaryhmänsä palvelukokemuksen ja -prosessin tukemisessa Asiakkaan ja sidosryhmien resurssit aktiivisessa käytössä Kansalaiskysely I Consulting Partners Network >Yhteistyöaloitteet Kuntalaispaneelit 7 7 Kaupungin tai kunnan strategiset linjaukset menestysstrategian valintoja - esimerkkejä 1. Kasvu ja vetovoimaisuus -> elinvoimaisuus 2. Palveluiden järjestäminen ja hyvinvointi 3. Toimintaympäristön kehittäminen yhteistyössä - kuntalaisstrategia 4. Sisäisen toiminnan uudistaminen uusi sukupolvi 5. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen panostaminen - fokusointi 6. Itsenäisyys- ja yhteistyöteemoja talouden oikaiseminen taistelemme! 7. Strategiat eri kehitysvaihtoehdoille skenaarioille - ennakointistrategiat 8. Integroidut verkostostrategiat seutu ja oman alueen toimijat Strategiat toimivat meille erottautumisen, kilpailukyvyn ja ylivertaisuuden rakentamisen lähteinä. Mikkelin kaupunki Strategiat luovat identiteettiämme meidän yhteistä identiteettiä. Consulting Partners Network

48 Strateginen ajattelu on yhdessä ajattelua = dialogia ITSENSÄ ILMAISEMINEN Kykyä arvostaa omaa ajattelua Rohkeutta puhua ja ilmaista itseä omin sanoin Avaamattomien mahdollisuuksien avaaminen ODOTUS Tilan antaminen ajattelulle ja toiseudelle Kykyä malttaa nähdä, mitä tilanteessa tapahtuu YMMÄRRYS OSALLISUUS SITOUTUMINEN KUUNTELEMINEN - TUTKIMINEN Omien ja toisten ajatusten kuunteleminen Kuunteleminen ilman sisäistä hälyä Kultahippujen tunnistaminen KUNNIOITUS Kaikkien näkemykset ovat tärkeitä ja tarpeen Voimme oppia toisiltamme Rajojen kunnioittaminen JOUSTAVA LIIKKUMINEN DIALOGIN ERI ROOLEISSA Consulting Partners Network Toimintaympäristön muutosvoimat Muutosvoimat voivat sisältää uusia mahdollisuuksia ja toisaalta ne voivat olla luonteeltaan korostuneen uhkaavia. Tulevaisuuden kannalta merkittävää on tunnistaa, mitä nousee esille, kun maksimoidaan mahdollisuudet. Raision kaupungin strategia Consulting Partners Network

49 Miksi toimintaympäristöä kannattaa analysoida? Jokaisen organisaation on huomattava muutos toimintaympäristössä, ymmärrettävä sen seuraukset ja muutettava toimintaa tämän perusteella Parhaat organisaatiot yrittävät nähdä tulevaisuuden muutokset ennalta ja hyötyä tulevista mahdollisuuksista! Onnistuneeseen analyysiin vaaditaan objektiivisuutta, asiantuntijuutta, analyyttisyyttä, luovuutta ja halua kehittyä Onnistuneiden strategisten päätösten tekemiseksi tarvittava tieto liittyy suurelta osin tulevaisuuteen ja vain vähän menneisyyteen On tiedettävä alati muuttuvan toimintaympäristön tulevaisuudesta, joka sisältää aiempaa suurempia riskejä. Makroympäristön muutoksilla on eri vaikutukset eri organisaatioihin. Consulting Partners Network Toimintaympäristö muutoksessa Kuntakentän rakenteellinen uudistuminen Uudenlaiset yhteisöt Aito asiakaslähtöisyys ja polarisoituminen Alueellinen erilaistuminen ja eriytyminen Sopeutumista edellyttävä talouskehitys Kuntakenttä erilaistuu elinvoimaisuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisen edellytysten näkökulmasta Kuntaliitto syksy _en.pdf REGIONS 2020 An Assessment of Future Challenges for EU Regions Globalisaatio Väestörakenteen kehitys Ilmastonmuutos Teknologian kiihtyvä kehitys Sitra & Tekes Energian saatavuus Muutokset arvomaailmassa EVA & Etla Consulting Partners Network

50 Yleiset muutostekijät Globalisaatio Teollinen valmistus, tieto ja osaaminen sijoittuvat sinne, missä toimintaedellytykset ovat edullisimmat. Globalisaatio synnyttää uusia mahdollisuuksia osaamisen viennille. Väestörakenteen kehitys Suomen uhkana on työvoiman supistuminen. Eurooppa ikääntyy ja kehittyvissä talouksissa uhkana väestökasvu. Em. kehitys määrittää alueen elinvoimaisuuden kehityksen. Ilmastonmuutos Siirrytään ekologisesti kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Raaka-aineiden ja energian niukkuus nostavat hintatasoa. Moni elinkeino on uusien haasteiden ja mahdollisuuksien edessä. Consulting Partners Network Consulting Partners Network 2013 Yleiset muutostekijät Energian saatavuus Tavoitteena on ympäristön kannalta kestävä energiatalous. Energian käyttöä tehostetaan rakentamisessa, asumisessa, liikenteessä ja maataloudessa. Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö lisääntyvät voimakkaasti. Teknologian kiihtyvä kehitys Tieto-, viestintä-, bio- ja nanoteknologioiden aloilla syntyy jatkuvasti uutta tietoa ja tuloksia. Asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta perustuu erilaisten osaamisten ennakkoluulottomaan yhdistämiseen. Muutokset arvomaailmassa Yksilöllisyys ja yhteiskunnan tehokkuusvaatimukset lisääntyvät. Tehokkuusvaatimusten vastapainona inhimilliset ja ekologiset arvot vahvistuvat. Taloudelliseen toimintaan kytkeytyy ns. vihreä kasvu. Henkistä kasvua, kulttuuria ja koulutusta korostavat arvot vahvistuvat. Työltä odotetaan joustavuutta, mielekkyyttä ja mielenkiintoisuutta. Toimintaympäristön tarjoamat hyvän elämän edellytykset ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä. 14 7

51 Toimintaympäristön muuttuvat pelikentät Kuntaliiton taustamuistio Kuntakentän rakenteellinen uudistuminen Kuntakenttä mosaiikkimaistuu voimavaroiltaan, toimintaedellytyksiltään ja toimintamalleiltaan. Kuntatyön haasteena on tuottavuuden kohottaminen. Palvelujen kehittämiseen tulevat mukaan sekä käyttäjät että henkilöstö suuruuden ja pienuuden etujen yhteen sovittaminen. Uudenlaiset yhteisöt Ihmiset hakeutuvat itselle sopivien yhteisöjen äärelle. Verkossa ihmisiä ajavat arvot ja sosiaaliset tarpeet se merkitsee irtautumista ajallisesti ja paikallisesti pysyvistä yhteisöistä. Perinteinen edustuksellinen ja suora demokratia on murroksessa. Kiinnostus nopeaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen lisääntyy. Consulting Partners Network Toimintaympäristön muuttuvat pelikentät Kuntaliiton taustamuistio Alueellinen erilaistuminen ja eriytyminen Kaupunkiseudut käyvät kovaa kilpailua osaajista, asukkaista ja yrityksistä. Väestön keskittyminen aluekeskuksiin jatkuu. Tuotantotoiminnan ja työmarkkinoiden kiihtyvät muutossyklit avaavat mahdollisuuksia uudelle paikalliselle ja alueelliselle elinkeinotoiminnalle. Julkisten palveluiden tuottamisen lähtökohtana ovat monituottajamallit. Aito asiakaslähtöisyys ja polarisoituminen Palvelujen yhteiskehittäminen ja tuotanto yhdessä asiakkaan kanssa yleistyvät. Hyvinvointi ja taloudelliset mahdollisuudet jakaantuvat entistä epätasaisemmin. Ihmisten palvelutarpeet eriytyvät alueellisesti ja väestöryhmittäin. Maahanmuuton kasvu haastavat kuntia uudistamaan toimintatapojaan. Elämänhallinta ja yhteisöllisyys nähdään palvelukehittämisen mahdollisuuksina. Paikallisesti on luotava uutta arjen demokratiaa, jossa kuntalaisille avataan mahdollisuus kunnan- tai kaupunginosaa koskevaan palveluiden kehittämiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon. Consulting Partners Network

52 Toimintaympäristön muuttuvat pelikentät Kuntaliiton taustamuistio Sopeutumista edellyttävä talouskehitys Hitaan kasvun vaihe suuressa osassa maailmaa, jolloin julkisen talouden merkitys korostuu. Julkisen talouden haasteeksi muodostuu ns. kestävyysvaje. Julkisen toiminnan ja investointien ylläpitäminen merkitsee verojen ja maksujen korotuksia ja lainanoton kasvua. Tarvitaan myös säästöjä. priorisointia ja tuottavuuden kohottamista. EU:n sääntelyn lisääntyminen vähentää myös Suomessa paikallishallinnon roolia. Kunnan tulee kyetä edistämään välttämätöntä talouden kasvua, työllisyyttä ja siitä muodostuvia verotuloja, joilla voidaan jatkossa rahoittaa kuntapalvelut. Kuntakenttä erilaistuu elinvoimaisuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisen edellytysten näkökulmasta. Consulting Partners Network PESTEL tekijät Arvioitavat muutostekijät eri ympäristöissä Taloudellinen ympäristö; mm. Suhdanne, alueen tulotaso, perheiden käytettävissä olevat tulot, alueen talouden rakenne, työllisyys ja yritysten kasvu, rahamarkkinat, inflaatio, valuuttamuutokset, Mitkä ovat keskeiset kehityspiirteet - muutosvoimat? Mitkä ovat toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet kunnan kannalta Poliittinen ympäristö; mm. EU yhdentymiskehitys, paikalliset poliittiset käytännöt, yhteistyörakenteet, kuntakentän erilaistuminen, verotus, ennustettavuus Sosiaalinen ympäristö; mm. Väestökehitys (ks. ennuste), väestön sijoittuminen, ikäjakauma, arvomaailman muutokset, kulttuurierot, koulutustaso, Teknologinen ympäristö; mm. Tietoyhteiskunta, uudet teknologiat, sähköinen asiointi, reaaliaikaisuus, innovaatiot, palvelut monikanavaisesti, panostus tutkimukseen, Ekologinen ympäristö; mm. Luonnonvarat ja energian kulutus, maankäyttö, ympäristönsuojelu, kestävä kehitys, vihreä kuluttaminen, jäte, Lainsäädännöllinen ympäristö; mm. Lainsäädännön kehitys, EU lainsäädäntö, kuntalainsäädäntö, kilpailulainsäädäntö, kuluttajalainsäädäntö, Consulting Partners Network

53 Raision kaupungin tulevaisuuden menestystekijät Consulting Partners Network 2013 MENESTYSTEKIJÄT Missä meidän on onnistuttava? MENESTYSTEKIJÄT OVAT MEILLÄ OLEVAA TAI HANKITTAVAA Osaamista Järjestelmiä Yhteistyösuhteita Toimialan toimintalogiikan osaamista ja/tai uudistamista Todennettua kyvykkyyttä täyttää asiakkaan odotukset Ovat omalla toiminnalla vaikutettavissa olevia tekijöitä konkretia! Miten kunta ottaa käyttöön alueen menestystekijät -> STRATEGIA Consulting Partners Network 2013 Esimerkkejä menestystekijöistä: Perheiden ennakoiva ja tehokas tukeminen Sähköisten palvelujen kehittäminen Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Kolmannen sektorin aktiivisuus Hyvinvointia edistävä, turvallinen ja viihtyisä ympäristö Lakisääteisten ja muiden palveluiden hyvä saatavuus Operatiivisen ja poliittisen johtamisen toimivuus 20 10

54 RAISION STRATEGIAKARTTA Menestystekijät - Raision kaupungin strategia Ilmastonmuutoksen hillitseminen 7. Raisio on vahva ja itsenäinen toimija Turun seudulla 4. Perustason turvaaminen palveluissa 5. Viihtyisät asuinalueet ja turvallinen ja mielenkiintoinen elinympäristö 6. Vetovoimainen toimintaympäristö elinkeinoelämälle 3. Teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa 2. Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta 1. Tarvelähtöisten palvelumallien kehittäminen Talousarvio: Toimialoittain menestystekijät, mittarit, tavoitteet sekä toimenpiteet 2013 Siis tekemiseen ja kehittämiseen! Consulting Partners Network Tulevaisuuden menestystekijät Toimintaympäristön mahdollisuudet Raision (+yhteisön) elinvoimaisuus (voimavarat) Menestystekijä nimeäminen ja kuvaus Tulevaisuuden menestystekijä missä meidän on onnistuttava Hyödyt alueelle Kehittämispotentiaali Merkittävyys (1-5) Consulting Partners Network

55 Demokratia ja johtaminen Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Paikallinen identiteetti Toimiva lähidemokratia Kunnan strateginen kehittäminen Kunnan luottamushenkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet Kunnan viranhaltijajohdon asema ja toimintaedellytykset Palvelut ja asiakkaat Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelujen laatu Palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Uusien tuotantotapojen hyödyntäminen Teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen Kunnan elinvoimaisuustekijät Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Yhdyskunta ja ympäristö Tarkoituksenmukainen ja toimiva yhdyskuntarakenne Taajamien elinvoimaisuus Kylien elävyys Elinympäristön viihtyisyys Fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus Houkuttelevat asumisalueet Elinvoima ja kilpailukyky Monipuolinen elinkeinorakenne Hyvät yrittäjäpalvelut Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Kysyntää vastaava osaaminen Uudistumiskykyisen työvoiman turvaava koulutustarjonta Toimivan innovaatioympäristön kehittyminen Kunnan imago ja vetovoimaisuus Henkilöstö ja talous Verotulokertymä Veroprosentti ja tulorahoituksen riittävyys Kunnan kyky kohdata ulkoiset haasteet Kunnan strateginen kehittäminen Palvelukohtaiset yksikkökustannukset Henkilöstön kehittämismahdollisuudet Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi Consulting Partners Network Consulting Partners Network

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Kuntien elinvoimapolitiikka. Varkaus 25.8.2014 Jarkko Huovinen

Kuntien elinvoimapolitiikka. Varkaus 25.8.2014 Jarkko Huovinen Kuntien elinvoimapolitiikka Varkaus 25.8.2014 Jarkko Huovinen Miksi elinvoimapolitiikka Rakennemuutos nopeutuu (digitalisoituminen, kansainvälistyminen) työpaikkoja poistuu ja syntyy koko ajan Elinvoimainen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014 Jari Rantala Ajankohtaista marraskuussa 2014 LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla VISIO 2020 +++ Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi-ja palvelukeskus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Tikkakosken kuntalaistilaisuus 8.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Uusi kunta on mahdollisuus Erityisselvityksen tavoitteena

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Visio vuoteen 2020 Onnellinen Kerava erava Keravan kaupungin strategia 2020 Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava" Viherkaupunki jossa kaikkien on hyvä olla. Keravan missio Kerava on metropolialueen kärjessä kulkeva, vetovoimainen, rohkea,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet. Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen

Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet. Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen Miksi elinvoimapolitiikka Rakennemuutos nopeutuu (digitalisoituminen,

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Uuden aallon Jyväskylä Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Jyväskylän kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 22.3.2010 Strategiaperusta yhdistymissopimus 18.2.2008 Jyväskylä - kilpailukykyinen

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi Valtuusto 9.6.2014 Vahvuudet - Hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet - Monimuotoinen ja puhdas luonto - Erinomaiset liikuntamahdollisuudet - Laaja ja monipuolinen yritystoiminta - Hyvät kunnalliset palvelut

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ PORMESTARIMALLI

PIRKKALAN KUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ PORMESTARIMALLI PIRKKALAN KUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ PORMESTARIMALLI Helena Rissanen 10.9.2015 Pirkkala lyhyesti Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 63. suurin kunta asukasluvun mukaan (31.8.2013) Asukkaita

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot