Suunnittelupäällikkö Marja Riitta Pulkkinen

Transkriptio

1 Muistio Raision kaupunginvaltuuston strategiaseminaari Suunnittelup päällikkö Marja Riitta Pulkkinen

2 1 1. Tilaisuuden avaus Hallituksen puheenjohtaja Ari Leinonen toivotti osallistujat lämpimästi tervetulleiksi strategiaseminaariin. Hän totesi, että tällä valtuustokaudella tullaan tekemään Raision tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä päätöksiä. Hän toivoi vilkasta keskustelua mm. siitä, missä aluekokoonpanoissa Raision halutaan olevan tulevaisuudessa. 2. Raision kaupungin strategiset lähtökohdat Kaupunginjohtaja Ari Korhonen alusti niistä lähtökohdista, joita Raision kaupungin strategiatyössä tulee ottaa huomioon. Strategiatyön edetessä kyseisistä lähtökohdista seuloutuu sisältö Raision kaupungin strategialle. Liitteenä 1 on kaupunginjohtajan esitys. 3. Strategiat ja strateginen ajattelu Liikkeenjohdon konsultti Tapio Varis valotti strategista ajattelua ja kaupungin strategiatyön sisältöä. Hän korosti mm. yhteiskehittämisen merkitystä osana strategista ajattelua. Yhteiskehittämisessä henkilöstö, sidosryhmät ja asiakkaat osallistuvat strategiatyöhön. Lisäksi hän selvensi yleisisä ja kuntakentän kannalta erityisiä muutostekijöitä. Liitteenä 2 on Tapio Variksen esitysmateriaali. 4. Ryhmätyöt a. Toimintaympäristön muutosvoimat Työryhmissä (yhteensä 5) tarkasteltiin Raision toimintaympäristön muutosvoimia eri näkökulmista: talous politiikka, sosiaalinen kehitys teknologinen kehitys ekologinen kehitys lainsäädännölliset muutokset. Kukin työryhmä keskittyi lähinnä yhden nimetyn muutosympäristön arviointiin ja siihen liittyvien muutostekijöiden tunnistamiseen. Ryhmät kuvailivat muutokseen sisältyviä mahdollisuuksia Raision kannalta. Liitteenä 3 on kooste ryhmätyön tuloksista.

3 2 b. Raision menestystekijät Menestystekijät ovat asioita (tai asioiden yhdistelmiä), joissa Raision kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, esim. osaamista, järjestelmiä ja yhteistyösuhteita, ja joihin kaupunki pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan. Työryhmät puntaroivat millaisia voimavaroja Raision kaupungilla on edellisessä vaiheessa löydettyjen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Ryhmät arvioivat menestystekijöitä ja pohtivat menestystekijöiden hyötyjä ja merkittävyyttä. Liitteenä 4 kooste ryhmätyön tuloksista c. Yhteenveto ryhmätöistä Konsultti Tapio Varis on laatinut yhteenvedon molemmista ryhmätöistä. Liitteenä 5 on konsultti Tapio Variksen yhteenveto. 5. Yhteenveto ja strategiatyön eteneminen Kaupunginjohtaja totesi, että valtuuston seminaarityön pohjalta aloitetaan koko kaupungin strategialuonnoksen valmistelu. Strategian laadinnassa otetaan lähtökohtina huomioon seminaarityön tulosten lisäksi Raision sopeuttamistoimenpiteet sekä kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen vireillä olevat muutoshankkeet. Kaupunginhallitus käsittelee strategiatyötä kesäkuussa ja valtuusto syyskuussa. Koko kaupungin strategian on oltava niin konkreettinen, että keskukset ja lautakunnat löytävät siitä tartuntapintaa, jolle rakentavat esim. talousarviotavoitteensa. Strategiassa määritellään myös ne ohjelmat, joiden kautta strategiaa toteutetaan. 6. Seminaarin päätös Valtuuston puheenjohtaja Janne Laulumaa kiitti osallistujia aktiivisesta työskentelystä. Hän totesi, että seminaarissa on yhteisvoimin onnistuttu kokoamaan Raision strategiatyön keskeisiä lähtökohtia, joista kaupunginhallituksen on hyvä jatkaa valmistelua. Valtuusto pääsee syksyllä arvioimaan kaupunginhallituksen valmistelemaa strategialuonnosta.

4 Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari Mihin tarvitsemme strategiaa? 1

5 Tasalan pysäköintiratkaisut 2

6 3

7 Millaista vanhustenhoitoa haluamme? 4

8 Ohikulkutie

9 Ohikulkutie 1986 Ohikulkutie

10 Ohikulkutie

11 Aktiivisten ihmisten elävä ja väkevä Raisio Helpon arjen kotikaupunki Strategia on - Visioiden, tavoitteiden ja päämäärien asettamista - Toimintatapa, jolla tavoittelemme haluttua suuntaa - Tulevaisuuden hahmottamista ja siihen vaikuttamista - Varautumista - Mielikuvamainontaa 8

12 Millaista strategiaa tavoittelemme? Yksinkertaisuus Ymmärrettävyys Konkreettisuus Ei haaveilla, vaan haetaan todellisia vaihtoehtoja KEEP IT SIMPLE 9

13 Millainen Raisio? Ensimmäinen asiakirjamaininta 1292 (yli 700 v) Kauppalaksi 1966, kaupungiksi luvulla asukkaita alle luvulla noin luvulla nyt Ikärakenne 0-15-vuotiaat: 18 % vuotiaat: 65 % Yli 65-vuotiaat: 17 % Asukastiheys 498 henkilöä/km 2 Asuntoja Kerrostaloja 48 % Pientaloasuntoja 52 % Risteyksessä on elämää, uusia tuulia ja kauppa käy Aiemmin Suuren Postitien varrella ja nyt logistisessa solmukohdassa Alle 10 kilometrin säteellä lentokenttä, kaksi satamaa, rautatieasema ja mainiot maantieyhteydet 10

14 Ostosmatkaajan onnenmaa Kauppakeskus Myllyn ja IKEA-tavaratalon ympärille rakentunut 2000-luvulla koko Varsinais-Suomen kauppapaikka. Torin ympärillä Raisiokeskus eli 150 yritystä. Monen Myllyn Raisio Yrityksiä 1500 Työpaikkaomavaraisuus 93 % Työpaikkoja yli Elinekeinorakenne Palvelut 41 % Kauppa 27 % Teollisuus 20 % Rakentaminen 7 % Kuljetus 5 % Suurimmat työnantajat Raision kaupunki 1450 Kauppakeskus Mylly 1000 Raisio Oyj 400 Multilift Oy 220 Metso Paper Oy 200 Deltamarin Oy 191 IKEA-Raisio 190 TYKS/Raision sairaala 150 Veho Oy ja Veho Group Oy Ab 122 Bunge Finland Oy 120 Konepaja Häkkinen Oy 114 Bauhaus

15 Raision Portti vie tulevaisuuteen Uusi yritysalue vt8:n virrassa Yli 100 hehtaaria 10 km säteellä lentokenttä, kaksi satamaa, rautatieasema ja mainiot maaliikenneyhteydet: E18, Vt8 ja Kustavin saaristoyhteys Kerttulassa sykkii oranssi sydän, jäähallissa sinikeltainen 12

16 Mielikuvia Raisiosta Hyvät palvelut Tehokas Innovatiivinen Yritysmyönteinen Varsinais-Suomen kauppakeskus Liikuntakaupunki Tavallisten kaupunki Turku suburban Raision sosioekonominen rakenne 2010 Tuntematon 3 % Yrittäjät 5 % Muut 7 % Ylemmät toimihenkilöt 12 % Eläkeläiset 24 % Alemmat toimihenkilöt 23 % Opiskelijat 6 % Työntekijät 20 % Kuvaa koko väestöä 13

17 Raision sosioekonominen rakenne 2005 Liite 3 Muut 5 % Tuntematon 2 % Yrittäjät 5 % Eläkeläiset 21 % Ylemmät toimihenkilöt 13 % Alemmat toimihenkilöt 23 % Opiskelijat 6 % Työntekijät 25 % Ikä Väestö 2012 (henkilöä) Miehet Naiset 14

18 . 70 Kotimaisten yli 64-vuotiaiden muuttoliike Raisioon ja Raisiosta Alueelle muuttaneet yli 64 - vuotiaat Alueelta muuttaneet yli 64- vuotiaat

19 Suomenkieliset Raisiossa Suomenkieliset Muut kielet yhteensä Raisiossa Muut kielet yhteensä

20 Raision muuttajien keskimääräiset tulot euroa/vuosi: Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettovaikutus Lähde: Timo Aro: Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2013 Raisio Eläkkeellä olevien määrä kasvaa Työntekijöiden määrä vähentyy Muunkielisten määrä lisääntyy Tulonmuodostuksen kannalta muuttoliike on hieman tappiollista Väestömuutos kokonaisuudessaan on tulonmuodostuksen kannalta tappiollista 17

21 PIRILÄNLAAKSO MUSTIKKAMÄKI - KUUANLAAKSO NUORIKKALANMETSÄ KATTELUKSENMETSÄ RAISION KAUPUNKI KERROSTALOALUEET OMAKOTIALUEET Asunnot hallintamuodon mukaan Raisiossa Omistaa talon Arava tai korkotukivuokra asunto Asumisoikeusasunnot Omistaa asunnon osakkeet Muu vuokra asunto Muu tai tuntematon hallintaperuste

22 Asumiseen vaikuttaa keskeisesti myös Olemassa olevan infrastruktuurin täydentyminen Liikenteen sujuvuus ja joukkoliikenne Palveluverkot Työpaikkaomavaraisuus Tampereen, Turun ja Oulun kehyskunnissa

23 Pendelöinti eli työmatkaliikenne Suurin pendelöinti Raisiosta kohdistuu Turkuun 5089 (47%) Suurin pendelöijä Raisioon on Turku 2837 henkilöä. Suhteellisesti eniten Raisioon pendelöi ympäristökunnista maskulaisia (11 % Maskun työllisestä työvoimasta). Raisiossa yksityissektorin työpaikkojen osuus on 78,5 % kun esimerkiksi Turun osuus on 65,6 %. RAISION ELINKEINOELÄMÄ LUKUINA Aloittaneet yritykset josta Potkurin avulla Lopettaneet yritykset Yrityskanta Toimipaikat joissa työpaikkoja josta teollisuustyöpaikkoja Työpaikat Työlliset Työpaikkaomavaraisuus % 84, ,6 88,8 89 Työttömät (ka) Pendelöinti työp. Asuinkunnassa (n.32%) työp. Muussa kunnassa (n.67%) asuu muussa kunnassa (n.63%)

24 RAISION PROFILOITUMINEN SEUDULLISESTI ALUEKESKUSTASOISET PALVELUT (päivittäistavarakauppa, erikoisliikkeet, valtion aluehallinnon palvelut) TILAA VIEVÄ KAUPPA (autot, huonekalut, pienrauta, kodinkoneet) LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT (tutkimus, suunnittelu, tietotekniikka) LOGISTISET PALVELUT ELINTARVIKETEOLLISUUS, erityisesti TERVEYSVAIKUTTEISET ELINTARVIKKEET, oheispalvelut, biotekniikka MERI- JA METALLITEOLLISUUS, alihankinta Matkailukohteita ja aktiviteetteja kaupunkiseudun vahvuuksia tukien 21

25 Raisio tunnettu elinkeinopolitiikastaan Yritysilmastotutkimus sija sija sija Hyvä maine Elinkeinoelämän toimijoiden suora palaute Kehyskunnat yleisesti kärjessä Väestökehitykseen vaikutamme ensisijaisesti asuntopolitiikalla Tulomuodostukseen ja myös houkuttelevuuteen vaikutamme elinkeinopolitiikalla 22

26 Miten väestökehitys vaikuttaa palvelutarpeeseen? 23

27 24

28 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit /1000 asukasta Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa /1000 asukasta Raisio Varsina is- Suomi Raisio Varsina is- Suomi Raisio Varsinais -Suomi Raisio Varsinais -Suomi Ikävakioitu sairastavuusindeksi 91,6 93,7 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet ,3 9,7 10,1 9,8 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista 15,8 12,3 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä 11,7 10,8 5,06 7,49 6,08 7,22 8,7 8,8 Kuolleisuus/ asukasta Kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin/ ,9 374,3 273,5 376,7 asukasta 25

29 Raisio Varsinai s-suomi Raisio Varsinai s-suomi Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisistä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisistä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisistä Muistisairaat asiakkaat tehostetussa palveluasumisessa, % asukkaista Terveyskeskuksen 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , % vastaavanikäisistä 5,2 3,8 4,9 3,9 7,7 13,1 7,3 13,3 3,8 5,4 5,2 5,7 43,1 45,7 1,5 1,5 1,0 1, Raisio Varsinais -Suomi Raisio Varsinais -Suomi Työttömät, % työvoimasta 9,2 10,0 8,5 9,5 Pitkäaikaistyöttömiä, % työvoimasta 1,0 2,0 1,2 2,3 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, 7,4 6,0 7,7 5,9 % asukkaista Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % 8,7 7,9 9,4 7,8 lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, % 1,8 1,0 1,9 0,9 vastaavanikäisistä Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana Toimeentulotuki, /asukas Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 44,3 32,8 57,6 36,8 Päihteiden vuoksi sairaaloiden/terveyskeskusten 7,0 5,5 5,9 5,0 vuodeosastolla hoidossa olleet v /1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 0,7 1,7 1,2 1,5 asukasta Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % 1,3 1,3 1,3 1,3 vastaavanikäisistä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisistä 6,2 6,7 7,0 6,8 26

30 Raisiossa erityisesti Hoidon ja hoivan kustannukset nousseet ml. erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdeongelmia hieman keskimääristä enemmän Toimeentulotukiasiakkaita suhteellisesti paljon Kaikki saavat tarvitsemansa palvelut, mutta sillä on hintansa Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan menojen nettokasvu ,3 M eli 6,9 % ,5 M eli 4,1 % ,2 M eli 6,1 % ,7 M eli 7,0 % ,8 M eli 4,4 % ,5 M eli 5,7 % ,3 M eli 11,44 % ,1 M eli 10,0 % ,1 M eli 2,0 % ,1 M eli 8,9 % ,2 M eli 4,1 % ,2 M eli 5,7 % ,9 M eli 8,8 % 27

31 Mahdollisuuksia? Ennakointi Työntekijöiden saatavuus Järjestöjen yhteistyö ALAKOULUT lv luokka 2011 lv lv lv lv lv lv lv lv lv lv yhteensä ERIT.LK YHTEENSÄ VAISAARI Yhteensä ERIT.LK YLEISOP

32 Ei merkittäviä muutostarpeita koulu- ja päiväkotiverkkoon Tikanmaa-Tahvio Ihala-Krookila-Konsa Päivähoidon palveluseteli Uutisia tulevaisuudesta TS 2017: Raisio Suomen paras yrityskaupunki Rannikkoseutu 2016: Raision vanhustenhoidolle vuoden innovatiivisuuspalkinto TS 2015: Raision päivähoito Turun seudun paras TS 2016: Myllyn laajennus teki kauppakeskuksesta Suomen suurimman Rannikkoseutu 2020: Raision portti laajenee jälleen 100 yrityksen raja rikki 29

33 Uutisia tulevaisuudesta TS 2017: Raisio energiasäästöjen ykkönen Rannikkoseutu 2016: Tekemisen meininki vuoden parhaat matematiikkaosaajat Raision lukiosta TS 2015: Raision Loimu voitti Suomen mestaruuden HS 2019: Raisio Suomen innovatiivisin kunta 2018 Rannikkoseutu 2015: Raisio selätti talousvaikeudet Raision kaupunki ehdottaa henkilöstönsä lomauttamista Turun Sanomat :08 30

34 Kuntien taloustilanne heikkeni viime vuonna :21 1 Helsingin Sanomat Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski viime vuonna edellisestä vuodesta 369 miljoonalla eurolla. Kuntaliitto ennustaa lomautusten yleistyvän Kotimaa Turun Sanomat :16 Kuntaliitto arvioi, että kunnat lisäävät henkilöstönsä lomautuksia. Tähän asti kunnat ovat lomauttaneet työntekijöitään heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta vain vähän. Vain Salon kaupunki on lomauttanut työntekijöitään tänä vuonna laajasti peruspalveluissa. Samoja aikeita on vain Äänekoskella, jossa ovat käynnissä kaikkia työntekijöitä koskevat yt-neuvottelut. Kuntien budjettivalmistelut ovat siinä vaiheessa, että marraskuussa alkaa pudota kaikenlaisia esityksiä. Ennustan lomautusten yleistyvän, sillä kuntasektori on suuremmissa vaikeuksissa kuin koskaan ennen luvulla, toteaa Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento Turun Sanomille. 31

35 Valtion ja kuntien velka kasvoi yli 6 miljardia euroa :52 10 Helsingin Sanomat Kestävyysvaje johtuu ikääntymismenoista EK nettisivut Suomen huoli julkisen talouden kestävyydestä johtuu pääosin väestön ikääntymisestä. Lasten ja eläkeikäisten määrä suhteessa työikäisiin nousee noin tasolta 50 % tasolle 75 % vuoteen 2030 mennessä. 32

36 Kesäkuu 2012: Kaarina kiristämässä verotusta, myös Kaarina-lisä uhattuna Turun Sanomat :39 Salo karsii palveluita rajusti Virkamiesten tarjoama hevoskuuri tietää myös irtisanomisia Turun Sanomat

37 Loimaa aikeissa lomauttaa henkilöstönsä 2,5 viikoksi Turun Sanomat Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1)

38 Velkariski? Valtion kunnille asettamat velvoitteet 535 lakisääteistä tehtävää >200 lakia peruspalvelut 100 lakia infra 60 lakia hallinto ja sisäinen toiminta Muut hyvinvointipalvelut Muut toiminnat Yli 300 lakia säädetty vuoden 1991 jälkeen ja säädetään koko ajan lisää 35

39 Vuonna 1998 kuntien tuloveroprosenttien keskiarvo oli 17,51 prosenttia ja kuntalaisten maksama kunnallisvero kolme prosenttiyksikköä pienempi eli 14,51 prosenttia. Vuonna 2012 koko maan kunnallisveroprosentti oli noussut 19,25 prosenttiin ja kunnallisveroaste oli 14,32 prosenttia. Se oli siis alhaisempi kuin neljätoista vuotta aikaisemmin. Vähennyksistä johtuva ero nimellisen ja todellisen veroasteen välillä on kasvanut 4,93 prosenttiyksikköön. Kunnallisveroprosentti ja kunnallisveroaste (efektiivinen tuloveroaste) Lähde: Heikki Helin: Kaksi näkökulmaa: Kunnallisveroprosentti kunnallisveroaste Raision veroasteen ja valtionosuuksien kehittyminen Veroaste 17,5 18,0 18,50 Efektiivinen veroaste 14,37 13,65 14,12 Vuosi Verotulot/Menot 107 % 94 % 89 % 89 % 93 % 93 % 89 % 89 % 85 % 84 % 78 % 83 % VO/Menot 19 % 20 % 22 % 21 % 21 % 20 % 21 % 23 % 24 % 25 % 25 % 25 % 36

40 Kuntatalous Palvelutarpeen kasvu Velvoittavia lakeja jatkuvasti lisää Kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia (esim. ensihoito, selvitysvelvoitteet ym.) Verovähennykset Raision investoinnit (Meuroa) Kunnallistekniikka 7,345 7,74 7,37 7, Talonrakennus 3,03 3,35 5,6 6 Käyttöomaisuus 60 1,5 2,013 1,15 11,1 Maanostot 0,6 0,6 0,6 50 Muita 0,08 0,08 0,08 0,08 -TSME 40 (2. anti, 3. anti) 2, Joukkoliikenteen rahoitusjärjestelmä (mukana 30 käyttöomaisuusinvestoinneissa) - Jermuntien kiinteistöjen purku 0, Jättenpolttolaitoksen investointi 2015 mennessä? 10 Päihdeongelmaisten asumispalveluyksikkö? Tulos Investoinnit YHTEENSÄ 9,9 15,6 20,5-10 Esitetyt investoin -20 nit Velka 37

41 Kriisikunnan kriteerit Negatiivinen vuosikate: Raisio -3,3 M Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (v ,38%): Raisio 18,5 % Lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin (v euroa): Raisio v /asukas Omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista (%) Raisio: 52,1 % Suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % Raisio: 54,1 % Taseessa on kertynyttä alijäämää: Raisio -1,5M 38

42 SOTE-rakenneuudistus Kunnan väestöpohja yli asukasta (20 kuntaa +1 vuonna 2015 toteutuva liitos yli asukkaan kunnan kanssa) Voi järjestää laajan perustason sote-palveluja Kunta asukasta Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja omille asukkailleen, mutta ei muille nykyisen ratkaisun kunnille Kunta alle asukasta, nykyisessä yt-alueessa on mukana yli asukkaan kunta (21) Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sotealueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut Muut asiat Seudullisesti yhtiöitettävät palvelut teknisellä sektorilla? Ympäristökysymykset 39

43 Innovatiivista strategiapäivää! 40

44 Kaikki organisaatiot toteuttavat jotakin strategiaa. Osa tietämättään, osa tietoisia valintoja tehden. Sanotaan, että kaikki organisaatiot, jotka haluavat menestyä, tarvitsevat strategian. Strategiat ja strateginen ajattelu Raision kaupungin valtuustoseminaari Ajankohta ja paikka Osallistujat kello , Raision kaupungintalo, valtuustosali Valtuusto, tarkastuslautakunta ja johtoryhmä Esittelyaineiston laatija: Tapio Varis Liikkeenjohdon konsultti, LJK, TTM, PD Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Consulting Partners NETWORK/Incity Oy, Ilmeentie 3, Espoo, GSM tapio.varis@consultingpartners.fi, Consulting Partners Network 2013 Kaupungin strategia VALINTOJA, JOHTAMISTA JA OSAAMISTA Pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys Visio 2030 = valittu tulevaisuus Resurssien ohjaus/kohdistus vetovoima-/menestystekijöihin Voimavarojen suuntaus yhteiskehittämiseen -> Elinvoimaisuus Tavoitteellinen toiminta voimavarat 110 % käyttöön Kehittämismyönteinen ilmapiiri ja edellyttävä johtaminen Tasapainotettu kuntastrategia kuntalainen, toiminta, henkilöstö ja talous ovat tasapainossa toiminnan johtaminen strategian mukaisesti Strategia on vuorovaikutusta strategiatyössä voi kehittyä koko ajan! On aikamme tullut Consulting Partners Network

45 Consulting Partners Network 2013 Strategiatyön keskeiset käsitteet VISIO Organisaation tietoisesti määritelty kuva valitusta tulevaisuudesta, johon pyritään strategiassa määriteltyä polkua pitkin sovituilla toimenpiteillä. TOIMINTA-AJATUS/PERUSTEHTÄVÄ Toiminta-ajatuksessa kuvataan kunnan perustehtävä ja kehittämistehtävä. Tehtäväkuvaus kertoo siitä, mitä annettavaa kunnalla on kuntalaisille. STRATEGIA Strategia kertoo organisaation tekemistä valinnoista tulevaisuuden toimintaympäristössä sekä omien ja yhteistyöverkoston resurssien käytössä. STRATEGIALINJAUKSET JA PÄÄMÄÄRÄT Strategialinjaukset kertovat niistä ylivuotisista valinnoista, joiden pohjalta toimintaa johdetaan ja kehitetään. MENESTYSTEKIJÄT Asiat, joissa on ehdottomasti onnistuttava vision ja strategisten linjausten saavuttamiseksi. ARVIOINTIKRITEERIT/MITTARIT Kriteereillä ja mittareilla kuvataan sitä, miten menestystekijöiden suhteen on onnistuttu TAVOITE Tavoitteet (numeeriset, laadulliset) kertovat siitä, onko toimintamme johtanut sovittuihin tuloksiin olemmeko onnistuneet vai epäonnistuneet strategiassa. TOIMENPIDE Toimenpiteet ovat organisaation toiminnassa tehtyjä vuotuisia arjen valintoja, joilla vähä vähältä edetään sovittuihin päämääriin ja tavoitteisiin päätetyn strategian mukaisesti. ARVOT Arvot kuvaavat sitä, millaista toimintaa/tekijöitä pidämme tärkeänä arvostamme. Arvot kertovat niistä periaatteista, joiden mukaisesti toimimme eri vuorovaikutustilanteissa. 3 Strategian sisältö ja yhteys johtamiseen - esimerkki Toiminta-ajatus + kehittämistehtävä Arvot Visio 2030 valittu tulevaisuus Toimintaympäristön muutokset, mm. - tulkinta Yhteenvetoanalyysit Sisäinen toimintakyky/ alueen elinvoimaisuus - kohdistus Consulting Partners Network 2013 Nykytila kehityssuunnat Muutosvoimat ja -haasteet asiakasryhmittäiset muutokset palvelutarpeissa SWOT Menestystekijät - erinomaisuus kunnan elinvoimaisuus työyhteisön toimivuus esimiestyön laatu henkilöstön osaaminen työhyvinvointi taloudelliset voimavarat Strategialinjaukset, esim. pitkäjänteinen päätöksenteko Kehittyvä ja elinvoimainen kunta Hyvinvointi ja toimivat palvelut Uudistuvat rakenteet ja johtaminen Kestävä talous Osallistuva ja hyvinvoiva kuntalainen Valtuustokauden tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden toteutuminen ja seuranta vaikuttavuus/asiakkaat toiminta, prosessit ja verkosto henkilöstö ja osaaminen talous Strategiaohjelmat uudistumiskyky /kehittämisohjelmat esim. Henkilöstöstrategia Maankäyttö- ja rakentamisohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Asunto-ohjelma Taloussuunnitelma Investointikyky ja tulorahoitus Tasapainoinen kuntastrategia strategian toteuttaminen Talousarvio vuosisuunnitelma Seuranta/arviointi vuosittain Raision Visio 2025 Raisio on aktiivisten ihmisten elävä ja väkevä kaupunki Strategian toimeenpano 4 2

46 Johtoryhmä Kaupunginhallitus Kaupungin strategiatyön eteneminen - esimerkki Strategiatyön käynnistäminen Strategiatyön tavoitteet, sisältö Strategian toteutumisen arviointi Toimintaympäristö ja toimintavalmiudet muutokset Strategialuonnokset Strategialuonnokset Toiminta-ajatus ja arvot Visio 2030 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Strategioista päättäminen Johtoryhmän esitys Visio 2030 Strategialinjaukset Tasapainoinen kaupunkistrategia Yhteiskehittäminen Strategioilla johtaminen Strategiatyön eteneminen Strategiaohjelmien ja yhteiskehittämisen ohjaaminen Muutokset organisaatiossa Strategiatyöskentelyn arviointi Kaupunginvaltuusto Valtuustoseminaari I Kaupungin strateginen johtaminen Strategian toteutumisen arviointi Toimintaympäristö ja toimintavalmiudet muutokset Strategiapäivitykset Hallituksen linjaukset Toiminta-ajatus ja arvot Visio 2030 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Yhteiskehittäminen Valtuustoseminaari II Visio 2030 Strategialinjaukset Tasapainoinen kaupunkistrategia Strategia- kehittämis- ja yhteistyöohjelmien viitoittaminen Henkilöstö ja muut sidosryhmät Aikataulu Consulting Partners Network 2013 Esimiesvalmennus Esimiesvalmennus Strategioiden haastaminen Strategiasta toimintaan Visio, strategiset päämäärät ja kriittiset Tasapainoinen kaupunkistrategia virastoittain Talousarvio 2014 menestystekijät virastoittain Strategialinjaukset ja ohjelmat osaksi sidosryhmäyhteistyötä Tasapainoinen kuntastrategia Strategian toteuttaminen osana esimiestyötä käytännöt Avainsidosryhmien osallistaminen 04/ / / / / Kaupungin strategia, johtaminen ja vuorovaikutus Toiminta-ajatus Arvot Visio 2016 Toiminta-ajatus kehityssuunnat muutoshaasteet asiakasryhmittäiset muutokset palvelutarpeissa Yhteenvetoanalyysit SWOT menestystekijät arviointi vuosittain Sisäinen toimintakyky kaupungin elinvoimaisuus työyhteisön toimivuus esimiestyön laatu henkilöstön lisääminen työhyvinvointi Strategiset päämäärät ja mittarit Tavoitteet ja toimenpiteet toimialoittain/vastuualueittain/yksiköittäin x x vaikuttavuus/asiakkaat x toimina henkilöstö Valtuustokauden tavoitteet ja talous toimenpiteet Seuranta vuosi/valtuustokausi vaikuttavuus/asiakkaat toiminta Strategian toteuttamissuunnitelmat henkilöstö Taloussuunnitelma talous Talousarvio 2009 Toteuttamisohjelmat palveluohjelmat henkilöstöohjelma elinkeino-ohjelma investointiohjelma Seuranta/arviointi 1 2 krt/v Virastoittain analysoidaan - Toimintaympäristö - Voimavarat Kunnan strategialinjaukset -> Tasapainotettu kuntastrategia Esimiestyö ajattelun ja toiminnan johtaminen Kehityskeskustelut Kunnan tavoitteet Onnistuminen työssä Tavoitteet ja toimenpiteet työssä Osaaminen yleisosaaminen ammatillinen Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma Kehittymistavoitteet Toimenpiteet Consulting Partners Network

47 Yhteiskehittäminen osana strategista ajattelua Näkökulma Strategiaprosessi (Liike)toiminnan tavoitteet Arvon tuottaminen Resurssit Sisältö Asiakkaat, henkilöstö ja sidosryhmät osallistuvat strategian luomiseen Tavoitteena tukea asiakkaan (liike)toimintaa yhdessä luodulla kokonaisratkaisulla Painopiste asiakkaan ja hänen taustaryhmänsä palvelukokemuksen ja -prosessin tukemisessa Asiakkaan ja sidosryhmien resurssit aktiivisessa käytössä Kansalaiskysely I Consulting Partners Network >Yhteistyöaloitteet Kuntalaispaneelit 7 7 Kaupungin tai kunnan strategiset linjaukset menestysstrategian valintoja - esimerkkejä 1. Kasvu ja vetovoimaisuus -> elinvoimaisuus 2. Palveluiden järjestäminen ja hyvinvointi 3. Toimintaympäristön kehittäminen yhteistyössä - kuntalaisstrategia 4. Sisäisen toiminnan uudistaminen uusi sukupolvi 5. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen panostaminen - fokusointi 6. Itsenäisyys- ja yhteistyöteemoja talouden oikaiseminen taistelemme! 7. Strategiat eri kehitysvaihtoehdoille skenaarioille - ennakointistrategiat 8. Integroidut verkostostrategiat seutu ja oman alueen toimijat Strategiat toimivat meille erottautumisen, kilpailukyvyn ja ylivertaisuuden rakentamisen lähteinä. Mikkelin kaupunki Strategiat luovat identiteettiämme meidän yhteistä identiteettiä. Consulting Partners Network

48 Strateginen ajattelu on yhdessä ajattelua = dialogia ITSENSÄ ILMAISEMINEN Kykyä arvostaa omaa ajattelua Rohkeutta puhua ja ilmaista itseä omin sanoin Avaamattomien mahdollisuuksien avaaminen ODOTUS Tilan antaminen ajattelulle ja toiseudelle Kykyä malttaa nähdä, mitä tilanteessa tapahtuu YMMÄRRYS OSALLISUUS SITOUTUMINEN KUUNTELEMINEN - TUTKIMINEN Omien ja toisten ajatusten kuunteleminen Kuunteleminen ilman sisäistä hälyä Kultahippujen tunnistaminen KUNNIOITUS Kaikkien näkemykset ovat tärkeitä ja tarpeen Voimme oppia toisiltamme Rajojen kunnioittaminen JOUSTAVA LIIKKUMINEN DIALOGIN ERI ROOLEISSA Consulting Partners Network Toimintaympäristön muutosvoimat Muutosvoimat voivat sisältää uusia mahdollisuuksia ja toisaalta ne voivat olla luonteeltaan korostuneen uhkaavia. Tulevaisuuden kannalta merkittävää on tunnistaa, mitä nousee esille, kun maksimoidaan mahdollisuudet. Raision kaupungin strategia Consulting Partners Network

49 Miksi toimintaympäristöä kannattaa analysoida? Jokaisen organisaation on huomattava muutos toimintaympäristössä, ymmärrettävä sen seuraukset ja muutettava toimintaa tämän perusteella Parhaat organisaatiot yrittävät nähdä tulevaisuuden muutokset ennalta ja hyötyä tulevista mahdollisuuksista! Onnistuneeseen analyysiin vaaditaan objektiivisuutta, asiantuntijuutta, analyyttisyyttä, luovuutta ja halua kehittyä Onnistuneiden strategisten päätösten tekemiseksi tarvittava tieto liittyy suurelta osin tulevaisuuteen ja vain vähän menneisyyteen On tiedettävä alati muuttuvan toimintaympäristön tulevaisuudesta, joka sisältää aiempaa suurempia riskejä. Makroympäristön muutoksilla on eri vaikutukset eri organisaatioihin. Consulting Partners Network Toimintaympäristö muutoksessa Kuntakentän rakenteellinen uudistuminen Uudenlaiset yhteisöt Aito asiakaslähtöisyys ja polarisoituminen Alueellinen erilaistuminen ja eriytyminen Sopeutumista edellyttävä talouskehitys Kuntakenttä erilaistuu elinvoimaisuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisen edellytysten näkökulmasta Kuntaliitto syksy _en.pdf REGIONS 2020 An Assessment of Future Challenges for EU Regions Globalisaatio Väestörakenteen kehitys Ilmastonmuutos Teknologian kiihtyvä kehitys Sitra & Tekes Energian saatavuus Muutokset arvomaailmassa EVA & Etla Consulting Partners Network

50 Yleiset muutostekijät Globalisaatio Teollinen valmistus, tieto ja osaaminen sijoittuvat sinne, missä toimintaedellytykset ovat edullisimmat. Globalisaatio synnyttää uusia mahdollisuuksia osaamisen viennille. Väestörakenteen kehitys Suomen uhkana on työvoiman supistuminen. Eurooppa ikääntyy ja kehittyvissä talouksissa uhkana väestökasvu. Em. kehitys määrittää alueen elinvoimaisuuden kehityksen. Ilmastonmuutos Siirrytään ekologisesti kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Raaka-aineiden ja energian niukkuus nostavat hintatasoa. Moni elinkeino on uusien haasteiden ja mahdollisuuksien edessä. Consulting Partners Network Consulting Partners Network 2013 Yleiset muutostekijät Energian saatavuus Tavoitteena on ympäristön kannalta kestävä energiatalous. Energian käyttöä tehostetaan rakentamisessa, asumisessa, liikenteessä ja maataloudessa. Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö lisääntyvät voimakkaasti. Teknologian kiihtyvä kehitys Tieto-, viestintä-, bio- ja nanoteknologioiden aloilla syntyy jatkuvasti uutta tietoa ja tuloksia. Asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta perustuu erilaisten osaamisten ennakkoluulottomaan yhdistämiseen. Muutokset arvomaailmassa Yksilöllisyys ja yhteiskunnan tehokkuusvaatimukset lisääntyvät. Tehokkuusvaatimusten vastapainona inhimilliset ja ekologiset arvot vahvistuvat. Taloudelliseen toimintaan kytkeytyy ns. vihreä kasvu. Henkistä kasvua, kulttuuria ja koulutusta korostavat arvot vahvistuvat. Työltä odotetaan joustavuutta, mielekkyyttä ja mielenkiintoisuutta. Toimintaympäristön tarjoamat hyvän elämän edellytykset ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä. 14 7

51 Toimintaympäristön muuttuvat pelikentät Kuntaliiton taustamuistio Kuntakentän rakenteellinen uudistuminen Kuntakenttä mosaiikkimaistuu voimavaroiltaan, toimintaedellytyksiltään ja toimintamalleiltaan. Kuntatyön haasteena on tuottavuuden kohottaminen. Palvelujen kehittämiseen tulevat mukaan sekä käyttäjät että henkilöstö suuruuden ja pienuuden etujen yhteen sovittaminen. Uudenlaiset yhteisöt Ihmiset hakeutuvat itselle sopivien yhteisöjen äärelle. Verkossa ihmisiä ajavat arvot ja sosiaaliset tarpeet se merkitsee irtautumista ajallisesti ja paikallisesti pysyvistä yhteisöistä. Perinteinen edustuksellinen ja suora demokratia on murroksessa. Kiinnostus nopeaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen lisääntyy. Consulting Partners Network Toimintaympäristön muuttuvat pelikentät Kuntaliiton taustamuistio Alueellinen erilaistuminen ja eriytyminen Kaupunkiseudut käyvät kovaa kilpailua osaajista, asukkaista ja yrityksistä. Väestön keskittyminen aluekeskuksiin jatkuu. Tuotantotoiminnan ja työmarkkinoiden kiihtyvät muutossyklit avaavat mahdollisuuksia uudelle paikalliselle ja alueelliselle elinkeinotoiminnalle. Julkisten palveluiden tuottamisen lähtökohtana ovat monituottajamallit. Aito asiakaslähtöisyys ja polarisoituminen Palvelujen yhteiskehittäminen ja tuotanto yhdessä asiakkaan kanssa yleistyvät. Hyvinvointi ja taloudelliset mahdollisuudet jakaantuvat entistä epätasaisemmin. Ihmisten palvelutarpeet eriytyvät alueellisesti ja väestöryhmittäin. Maahanmuuton kasvu haastavat kuntia uudistamaan toimintatapojaan. Elämänhallinta ja yhteisöllisyys nähdään palvelukehittämisen mahdollisuuksina. Paikallisesti on luotava uutta arjen demokratiaa, jossa kuntalaisille avataan mahdollisuus kunnan- tai kaupunginosaa koskevaan palveluiden kehittämiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon. Consulting Partners Network

52 Toimintaympäristön muuttuvat pelikentät Kuntaliiton taustamuistio Sopeutumista edellyttävä talouskehitys Hitaan kasvun vaihe suuressa osassa maailmaa, jolloin julkisen talouden merkitys korostuu. Julkisen talouden haasteeksi muodostuu ns. kestävyysvaje. Julkisen toiminnan ja investointien ylläpitäminen merkitsee verojen ja maksujen korotuksia ja lainanoton kasvua. Tarvitaan myös säästöjä. priorisointia ja tuottavuuden kohottamista. EU:n sääntelyn lisääntyminen vähentää myös Suomessa paikallishallinnon roolia. Kunnan tulee kyetä edistämään välttämätöntä talouden kasvua, työllisyyttä ja siitä muodostuvia verotuloja, joilla voidaan jatkossa rahoittaa kuntapalvelut. Kuntakenttä erilaistuu elinvoimaisuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisen edellytysten näkökulmasta. Consulting Partners Network PESTEL tekijät Arvioitavat muutostekijät eri ympäristöissä Taloudellinen ympäristö; mm. Suhdanne, alueen tulotaso, perheiden käytettävissä olevat tulot, alueen talouden rakenne, työllisyys ja yritysten kasvu, rahamarkkinat, inflaatio, valuuttamuutokset, Mitkä ovat keskeiset kehityspiirteet - muutosvoimat? Mitkä ovat toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet kunnan kannalta Poliittinen ympäristö; mm. EU yhdentymiskehitys, paikalliset poliittiset käytännöt, yhteistyörakenteet, kuntakentän erilaistuminen, verotus, ennustettavuus Sosiaalinen ympäristö; mm. Väestökehitys (ks. ennuste), väestön sijoittuminen, ikäjakauma, arvomaailman muutokset, kulttuurierot, koulutustaso, Teknologinen ympäristö; mm. Tietoyhteiskunta, uudet teknologiat, sähköinen asiointi, reaaliaikaisuus, innovaatiot, palvelut monikanavaisesti, panostus tutkimukseen, Ekologinen ympäristö; mm. Luonnonvarat ja energian kulutus, maankäyttö, ympäristönsuojelu, kestävä kehitys, vihreä kuluttaminen, jäte, Lainsäädännöllinen ympäristö; mm. Lainsäädännön kehitys, EU lainsäädäntö, kuntalainsäädäntö, kilpailulainsäädäntö, kuluttajalainsäädäntö, Consulting Partners Network

53 Raision kaupungin tulevaisuuden menestystekijät Consulting Partners Network 2013 MENESTYSTEKIJÄT Missä meidän on onnistuttava? MENESTYSTEKIJÄT OVAT MEILLÄ OLEVAA TAI HANKITTAVAA Osaamista Järjestelmiä Yhteistyösuhteita Toimialan toimintalogiikan osaamista ja/tai uudistamista Todennettua kyvykkyyttä täyttää asiakkaan odotukset Ovat omalla toiminnalla vaikutettavissa olevia tekijöitä konkretia! Miten kunta ottaa käyttöön alueen menestystekijät -> STRATEGIA Consulting Partners Network 2013 Esimerkkejä menestystekijöistä: Perheiden ennakoiva ja tehokas tukeminen Sähköisten palvelujen kehittäminen Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Kolmannen sektorin aktiivisuus Hyvinvointia edistävä, turvallinen ja viihtyisä ympäristö Lakisääteisten ja muiden palveluiden hyvä saatavuus Operatiivisen ja poliittisen johtamisen toimivuus 20 10

54 RAISION STRATEGIAKARTTA Menestystekijät - Raision kaupungin strategia Ilmastonmuutoksen hillitseminen 7. Raisio on vahva ja itsenäinen toimija Turun seudulla 4. Perustason turvaaminen palveluissa 5. Viihtyisät asuinalueet ja turvallinen ja mielenkiintoinen elinympäristö 6. Vetovoimainen toimintaympäristö elinkeinoelämälle 3. Teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa 2. Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta 1. Tarvelähtöisten palvelumallien kehittäminen Talousarvio: Toimialoittain menestystekijät, mittarit, tavoitteet sekä toimenpiteet 2013 Siis tekemiseen ja kehittämiseen! Consulting Partners Network Tulevaisuuden menestystekijät Toimintaympäristön mahdollisuudet Raision (+yhteisön) elinvoimaisuus (voimavarat) Menestystekijä nimeäminen ja kuvaus Tulevaisuuden menestystekijä missä meidän on onnistuttava Hyödyt alueelle Kehittämispotentiaali Merkittävyys (1-5) Consulting Partners Network

55 Demokratia ja johtaminen Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Paikallinen identiteetti Toimiva lähidemokratia Kunnan strateginen kehittäminen Kunnan luottamushenkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet Kunnan viranhaltijajohdon asema ja toimintaedellytykset Palvelut ja asiakkaat Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelujen laatu Palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Uusien tuotantotapojen hyödyntäminen Teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen Kunnan elinvoimaisuustekijät Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Yhdyskunta ja ympäristö Tarkoituksenmukainen ja toimiva yhdyskuntarakenne Taajamien elinvoimaisuus Kylien elävyys Elinympäristön viihtyisyys Fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus Houkuttelevat asumisalueet Elinvoima ja kilpailukyky Monipuolinen elinkeinorakenne Hyvät yrittäjäpalvelut Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Kysyntää vastaava osaaminen Uudistumiskykyisen työvoiman turvaava koulutustarjonta Toimivan innovaatioympäristön kehittyminen Kunnan imago ja vetovoimaisuus Henkilöstö ja talous Verotulokertymä Veroprosentti ja tulorahoituksen riittävyys Kunnan kyky kohdata ulkoiset haasteet Kunnan strateginen kehittäminen Palvelukohtaiset yksikkökustannukset Henkilöstön kehittämismahdollisuudet Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi Consulting Partners Network Consulting Partners Network