SELVITYS REUNA-ALUEILLE SIJOITTUVISTA PALVELUTILOISTA JA NIIDEN KAPASITEETISTA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS REUNA-ALUEILLE SIJOITTUVISTA PALVELUTILOISTA JA NIIDEN KAPASITEETISTA"

Transkriptio

1 SELVITYS REUNA-ALUEILLE SIJOITTUVISTA PALVELUTILOISTA JA NIIDEN KAPASITEETISTA Työryhmä

2 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 1 1

3 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 JOHDANTO 6 1. TOIMEKSIANTO 7 2. TEHTÄVÄN KUVAUS JA RAJAUS 7 3. LÄHTÖKOHDAT Tarkastelualueet Mitoitusperusteet Päivähoito Koulut Terveyskeskuspalvelut KUNTA-ARVIOT Espoo Tarkastelualueet Päivähoito Peruskoulut Helsinki Tarkastelualueet Päivähoito Peruskoulut Kauniainen Tarkastelualue Päivähoito Peruskoulut Vantaa Määrittelyt Päivähoito Peruskoulut KUNTIEN VÄLINEN ALUEITTAINEN TARKASTELU - JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Alue 1 Malminkartano Kannelmäki 53 Myyrmäki Kaivoksela 5.2 Alue 2 Konala - Pitäjänmäki Leppävaara 55 Hämevaara Hämeenkylä - Linnainen 2

4 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA Alue 3 Munkkiniemi Lauttasaari 56 Tapiola Otaniemi Laajalahti 5.4 Alue 4 Suutarila Puistola Jakomäki 57 Viertola Tikkurila - Kuninkaala 5.5 Alue 5 Kontula Vesala - Mellunmäki 59 Rajakylä Länsimäki 5.6 Alue 6 Kauniainen ja sen ympäristöalueet Alue 7 Niipperi Kalajärvi Askisto Terveyskeskuspalvelut kaikilla alueilla 63 LIITE 1 LIITE 2 Päiväkotien kapasiteetit alueittain Peruskoulujen kapasiteetit alueittain 3

5 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 4 TIIVISTELMÄ Miten selvitys tehtiin Työryhmä on tarkastellut yhteistyömahdollisuuksia seitsemällä reunaalueella, joista yksi on Espoon ja Helsingin välinen (alue 3), kolme Helsingin ja Vantaan välistä( 1,4 ja 5) yksi Espoon, Helsingin ja Vantaan välinen (2), yksi Espoon ja Kauniaisten välinen (6) sekä yksi Espoon ja Vantaan välinen (7). Alueiden asukasluvut vaihtelevat välillä Kapasiteettitarkastelut perustuvat kaupunkien vuonna 2004 tehtyihin väestöennusteisiin vuosina 2004 ja Tarkastelut tehtiin po. reunaalueilla erikseen molemmin puolin rajaa. Päivähoidon tarkastelut perustuvat 1-6 vuotiaitten määriin näillä alueilla. Koulujen osalta tarkasteltiin erikseen peruskoulun ikäryhmiä 7-12 vuotiaat ja vuotiaat. Päivähoidon tarkastelu rajattiin kunnallisiin päiväkoteihin. Päivähoitopaikka- ja koulupaikkatarve on laskettu vuosina 2004 ja Päiväkodeissa 2004 olleiden lasten määrä vastaa marraskuun 2004 tilannetta. Vuonna 2010 päiväkodeissa olevien lasten määrä on arvioitu siten, että sama prosenttiosuus alueen päivähoitoikäisistä lapsista on hoidettavana päiväkodeissa vuonna 2010 kuin Vastaavasti koulutarkastelussa on oletettu että sama prosenttiosuus alueen kouluikäisistä käy oman alueensa koulua vuonna 2010 kuin Päiväkotien kapasiteetit po. alueilla on arvioitu päiväkotien todellisten hoitopaikkojen perusteella ottaen huomioon käyttöönotettavat uudet päiväkodit ja tiedossa olevat päiväkotien lakkauttamiset. Vertaamalla hoidettavia lapsia ja päiväkotien em. hoitopaikkojen määrää on saatu päiväkotien täyttöasteet vuosina 2004 ja 2010 po. alueilla. Koulujen kapasiteetit on arvioitu vastaavalla tavalla käyttämällä opetushallituksen peruskoulujen ryhmäkokosuosituksen keskiarvoa (27 oppilasta/ryhmä, Espoo, Vantaa). Helsingissä koulurakennuksen oppilaspaikkojen lukumäärä perustuu opetushallituksen tilantarpeen tunnuslukuihin (hym2/oppilas). Lisäksi on huomioitu rakennuksen erityispiirteet sekä oppilashuollon, erityisopetuksen ja alueellisista syistä johtuvat tarpeet. Mitoitus on sama kuin Helsingin samaan aikaan tehdyssä kouluverkkoselvityksessä. Vertaamalla oppilaspaikkojen tarvetta kapasiteettiin laskettiin koulujen alueittaiset täyttöasteet vuosina 2004 ja Täyttöasteet näyttävät suuntaa siihen, missä on syntymässä väljyyttä, missä taas pulaa hoitotai oppilaspaikoista. Terveyskeskuspalveluissa ei katsottu järkeväksi tehdä päiväkotien ja koulujen kaltaista kapasiteettitarkastelua mm. siksi, että terveysasemien kohdalla toimitilojen riittävyys on toissijainen tekijä verrattuna muihin 4

6 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 5 Johtopäätökset resurssitekijöihin kuten työvoiman saatavuuteen, ostopalvelujen käyttöön ja palvelujen tarjonta-aikojen lisäämismahdollisuuteen nykyisen tilakapasiteetin puitteissa. Kohdassa 5 kaupunkien vastinalueiden kapasiteettitilannetta on verrattu kullakin tarkastelualueella. Malminkartanon - Myyrmäen alueella (alue1) päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa Vantaan puolella ja Malminkartanon alueelle näyttää syntyvän väljyyttä. Vantaa voisi hyödyntää tätä väljyyttä esim. vuokraamalla Helsingin rajan pinnasta mahdollisesti tyhjenevän päiväkodin. Runotien avaaminen liikenteelle parantaa yhteiskäytön edellytyksiä. Konalan Pitäjänmäen Uusmäen - Pajuniityn alueella (alue 2) voisi olla vuosikymmenen lopulla mahdollinen yhteinen päiväkotihanke Espoon ja Helsingin rajan tuntumassa. Alueen 3 (Tapiola Munkkiniemi - Lauttasaari) koulutilanne on samansuuntainen Helsingissä ja Espoossa: kouluihin on syntymässä väljyyttä. Helsingin Lauttasaaressa on päivähoitopaikoista lisäkysyntää, mutta sen tyydyttäminen Pohjois-Tapiolassa ja Laajalahdessa, jonne on syntymässä väljyyttä, on etäisyyden vuoksi kyseenalaista. Näyttää siltä, että alueella 3 peruskorjausten aiheuttama tilapäinen kapasiteettitarve voisi olla jatkossa yhteistyömuotona. Alueeella 4 on Helsingin Suutarilaan Puistolaan syntymässä vapaata päivähoitokapasiteettia. Vantaan puolella on pulaa hoitopaikoista. Helsingin puoli on kohtuullisen saavutettavuuden piirissä niin Viertolan Tikkurilan kuin myös nopeasti rakentuvan Keski-Vantaan näkökulmasta, joten sosiaalitoimien kannattaa selvittää yhteiskäyttömahdollisuuksia puuttuvan kapasiteetin hoitamisesta Suutarilan - Puistolan vapautuvista paikoista. Koulutiloissa tulee olemaan väljyyttä sekä Helsingin että Vantaan puolella. Alueella 5 Helsingin puolella päivähoitoikäisten lasten määrä vähenee. Mahdollisten alueella vapautuvien paikkojen osalta selvitetään ensin suurpiirin sisällä olevien päivähoitoalueiden päivähoitopaikkojen tarve ja sen jälkeen voidaan tarkastella kuntien välistä yhteiskäyttöä. Samoin Vantaan puolella lapsimäärä vähenee. Koulutiloissa sekä Vantaalle että Helsinkiin on syntymässä väljyyttä lähivuosina. Koulujen mahdollisessa lakkauttamisessa voitaneen tarvittaessa tukeutua rajan toisella puolella oleviin vapaisiin oppilaspaikkoihin. 5

7 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 6 Alueella 6 Kauniaisten lapsimäärän laskiessa tulevina vuosina voisi olla mahdollista osoittaa joitakin paikkoja tai äärimmäisessä tapauksessa vapauttaa koko Satuvuoren päiväkoti joksikin aikaa esim. läheisen Ymmerstan tarpeisiin ja keskittää Kauniaisten päivähoito muihin käytössä oleviin päiväkoteihin. Kauniainen ja Espoo ovat tehneet valtuustojen hyväksymän sopimuksen mukaisesti kouluyhteistyötä vuodesta Espoosta on sovittu tulevan n. 40 oppilasta vuosittain Kasavuoren yläkouluun. Espoo tulee osoittamaan koulutuspaikan Kasavuoreen lähinnä Ymmerstan yläkoululaisille. Alueella 7 Espoon peruskoulun alakoulujen opetuspaikkojen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Yläkouluissa on tällä hetkellä vapaata kapasiteettia, mutta vuosikymmenen lopulla alueen lisääntyvä lapsimäärä täyttää koulutilat. Askiston puolella löytyy vajaata kapasiteettia ylä- ja alakouluista alueen lasten vähetessä. Yhteistyö alueiden välillä olisi mahdollista, mutta sitä heikentää alueiden välisen suoran yhteyden puute. 6

8 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 7 JOHDANTO Työryhmä sai helmikuussa 2005 pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalta tehtäväksi laatia selvitys reuna-alueille sijoittuvista palvelutiloista ja niiden kapasiteetista. Hanke kuuluu asiakokonaisuuteen hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan parantaminen erilaisilla yhteistyömuodoilla. Tarkoituksena oli selvittää kaupunkien reuna-alueille sijoittuvat päiväkoti-, koulu- ja terveysasematilat nyt ja tulevaisuudessa (2010). Kapasiteettitarkastelun perusteella on selvitetty alueittain potentiaaliset yhteiskäyttömahdollisuudet lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Työryhmä on toimeksiannon mukaisesti rajannut tarkastelun päiväkotiperuskoulu- ja terveysasemapalvelutiloihin. Työryhmä on valinnut 7 tarkastelualuetta, joista yksi on Helsingin ja Espoon välinen, kolme Helsingin ja Vantaan välistä, yksi Espoon, Helsingin ja Vantaan välinen, yksi Espoon ja Kauniaisten välinen ja yksi Espoon ja Vantaan välinen. Alueet on rajattu niin, että eri puolilla kaupunkien rajaa olevilla osaalueilla on luontevat yhteydet ja että alueiden rajat ovat mahdollisuuksien mukaan ns. luonnollisia rajoja. Näin muodostuneiden alueiden asukasluvut vaihtelevat välillä Työryhmään ovat kuuluneet johtava suunnittelija Vesa Sauramo Helsingistä, taloussuunnittelupäällikkö Jyrki Noponen Espoosta, rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa, Vantaa ja yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju Kauniaisista. Työhön ovat osallistuneet kaupunkien ao. toimialojen asiantuntijat: asiantuntija Seija Nordqvist, koulutussuunnittelija Sinikka Sorvari ja hallintoylilääkäri Aila Pohjanpalo Espoosta, suunnittelija Marjo Salminen, suunnittelija Ulla Lehtonen, johtava arkkitehti Kaisa Nuikkinen, johtava koulutuskonsultti Inari Salonen ja suunnittelija Mervi Wallin Helsingistä, päivähoitopäällikkö Leena Keravuori, koulutoimenjohtaja Antti Rönkä ja sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen Kauniaisista ja kehittämispäällikkö Sole Askola Vehviläinen ja suunnittelupäällikkö Eila Tanninen Vantaalta. Työryhmä kiittää kaikkia yhteistyöstä. Työ on tehty samaan aikaan, kun mukana olevissa kaupungeissa on ollut menossa tiivis kouluverkon kehittämistyö. Tässä selvityksessä on otettu huomioon tämä työ toukokuun 2005 alun tilanteen mukaisena. Selvityksessä käytetty aineisto on saatu kaupunkien ao. toimialoilta, mutta johtopäätöksistä ja ehdotuksista vastaa työryhmä. 7

9 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 8 1. TOIMEKSIANTO Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi osana vuoden 2005 työsuunnitelmaa osaprojektin , selvitys reuna-alueille sijoittuvista palvelutiloista ja niiden kapasiteetista. Tehtävä kuuluu osana otsikon palvelujen yhteiskäytön periaatteet alle. 2. TEHTÄVÄN KUVAUS JA RAJAUS 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Tarkastelualueet Tehtävään nimettiin työryhmä, jolle asetettiin määräajaksi Tarkoituksena oli selvittää kaupunkien reuna-alueille sijoittuvat palvelutilat, selvittää niiden kapasiteetti nyt ja tulevaisuudessa (2010). Tarkastelun kohteina ovat päiväkoti-, koulu- ja terveysasematilat. Kapasiteettitarkastelun perusteella selvitetään alueittain potentiaaliset yhteiskäyttömahdollisuudet lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Työryhmän työ käynnistyi ja työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. Tämä loppuraportti valmistui. Työryhmä päätyi valitsemaan 7 tarkastelualuetta (kuva) joista yksi on Helsingin ja Espoon välinen, kolme Helsingin ja Vantaan välistä, yksi Espoon, Helsingin ja Vantaan välinen, yksi Espoon ja Kauniaisten välinen ja yksi Espoon ja Vantaan välinen. Alueet rajattiin niin, että eri puolilla kaupunkien rajaa olevilla osaalueilla on luontevat yhteydet, että alueiden rajat ovat ns. luonnollisia rajoja (isot liikenneväylät ) ja että alueet ovat summautuvia väestöennusteiden pienaluejaosta. Alueiden asukasluvut vaihtelevat n. 7000:sta (alue 6) n :een (alue 2). Yhteensä tarkastelualueilla asui vuonna 2004 n asukasta. 1. Malminkartano Hakuninmaa - Kannelmäki (Helsinki) Myyrmäki Kaivoksela (Vantaa) (Es- 2. Konala - Reimarla Pitäjänmäki - (Helsinki) Jupperi - Laaksolahti - Leppävaara - Uusimäki- Lintuvaara poo) Linnainen Hämevaara Hämeenkylä (Vantaa) 3. Munkkiniemi Lauttasaari (Helsinki) Tapiola Westend Otaniemi - Laajalahti (Espoo) 8

10 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 9 Alueet (kartan numerointi) ovat : 3.2 Mitoitusperusteet 4. Suutarila Puistola Jakomäki (Helsinki) Viertola - Tikkurila Kuninkaala (Vantaa) 5. Kontula Vesala- Mellunmäki (Helsinki) Rajakylä - Länsimäki (Vantaa) 6. Kauniainen Espoo 7. Niipperi Kalajärvi (Espoo) Askisto (Vantaa) Kapasiteettitarkastelut perustuvat kaupunkien vuonna 2004 tehtyihin väestöennusteisiin vuosina 2004 ja Päivähoidon tarkastelut perustuvat 1-6 vuotiaitten määriin po. alueilla ja koulujen osalta erikseen 9

11 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 10 ala-asteikäisten eli 7-12 vuotiaitten ja yläasteikäisten eli vuotiaitten määriin. 3.3 Päivähoito Tarkastelu koskee suomenkielisiä kunnallisia päiväkoteja, sillä ruotsinkielisistä palveluista laaditaan erillinen selvitys. Poikkeuksena on Kauniainen, jossa on mukana kaikki kunnalliset päiväkodit. Muut päiväkotitilat ja -muodot on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, koska niiden kapasiteetissa tapahtuu nopeitakin muutoksia. Kun tarkastelun tarkoituksena on selvittää tilojen yhteiskäytön mahdollisuuksia yli kuntarajojen, on rajaus työryhmän mielestä perusteltu. Mukaan otettujen kunnallisten päiväkotien osuus päivähoidon piirissä olevista lapsista on kunnissa seuraava: Helsinki 85,0 % Espoo 58,3 % Vantaa 55,0 % Kauniainen 75,9 % Hoidossa olleiden lasten määrä vastaa marraskuun 2004 tilannetta. Tarkasteltavien alueiden päivähoitoikäisten (1-6 v.) lasten määrä vuonna 2004 vastaa vuoden alun tilannetta, Helsingissä vuoden 2005 alun tilannetta. Vuoden 2010 tiedot vastaavat vuoden alun tilannetta. Vuoden 2010 päiväkodeissa hoidossa olevien lasten määrä on arvioitu siten, että sama prosenttiosuus alueen päivähoitoikäisistä lapsista on hoidettavana päiväkodeissa vuonna 2010 kuin vuonna Laskelma on teoreettinen, mutta antaa kuvan alueella tapahtuvasta muutoksen suunnasta ja suuruudesta 3.4 Koulut Peruskoulujen tarkastelussa on käytetty samaa aluejakoa ja samoja tarkasteluvuosia kuin päivähoidossakin. Koulujen oppilaat vuonna 2009 on arvioitu siten, että sama prosenttiosuus alueen kouluikäisistä lapsista käy oman alueensa koulua vuonna 2009 kuin vuonna Laskelma on teoreettinen, mutta antaa kuvan alueella tapahtuvasta muutoksen suunnasta ja suuruudesta. Alueen kouluikäisten määrä on kaupungin virallisesta väestöennusteesta Helsingissä ja Vantaalla samanaikaisesti tehtyjä kouluverkkoselvityksiä on huomioitu siltä osin kuin se on ollut mahdollista. Työryhmän käytössä on ollut luonnos ns. KUJA -raportista, jossa pääkaupunkiseudun sivistystoimesta vastaavat tahot ovat selvittäneet koulutoimen yhteiskäyttömahdollisuuksia. 10

12 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA Terveyskeskuspalvelut Työryhmä on päätynyt tarkastelemaan terveysasemia eri tavalla kuin muita palvelutiloja. Päiväkotien ja koulujen kaltaista kapasiteettitarkastelua ei katsottu järkeväksi tehdä, sillä terveysasemien toiminnallisen kapasiteetin arvioinnissa käytettävissä olevien toimitilojen riittävyys on toissijainen tekijä verrattuna muihin toimintaan vaikuttaviin resurssitekijöihin. Kapasiteettitarkastelu tulisi kohdistaa terveyspalvelujen kysyntätekijöiden ja kokonaisresurssien, joissa keskeisiä ovat henkilöstöresurssit ja ostopalvelujen käyttö, väliseen suhteeseen. Olennainen kysymys resurssitarkastelussa on mm. työvoiman saatavuus ja palvelun tarjonta-aikojen lisäämismahdollisuudet nykyisen tilakapasiteetin puitteissa. Kaupunkien välistä vertailua vaikeuttaa saatujen selvitysten perusteella se, että eri kaupungeissa terveyspalvelujen tuottaminen on organisoitu eri tavoin mm. neuvolatoiminnan, koululaisten ja opiskelijoiden sekä vanhusten terveyspalvelujen osalta. Lisäksi terveysasemaverkon harvuus ja terveysasemien maantieteellinen sijainti sekä väestövastuualueiden laajuus eivät mahdollista reunaaluetarkastelua vastaavalla tavalla kuin päiväkotien ja koulujen osalta voidaan tehdä. Väestövastuualueet ulottuvat lisäksi useimmiten syvälle kunkin kaupungin sisällä. 11

13 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA KUNTA-ARVIOT 4.1 ESPOO 4.11 Tarkastelualueet Tarkasteltavien alueiden rajaus ulottuu pääsääntöisesti aivan rajaalueiden lisäksi kauemmas Espoon puolelle, sillä rajautuminen vain kapeaan reuna-alueeseen saattaisi vääristää tuloksia toimitilojen pienaluerajaan nähden sattumanvaraisen sijainnin vuoksi. Laajemman alueen tarkastelu poistaa tämän sattumanvaraisuuden, mutta toisaalta lisää etäisyyttä rajaan. Koulujen ja päiväkotien osalta on käytetty samaa alla kuvattua aluejakoa. Alue ei vastaa Espoon peruskoulujen oppilaaksi oton aluetta, mutta tarkastelukulma puoltaa ratkaisua. Espoon tarkasteltavien alueiden rajaus on tehty seuraavasti Leppävaaran alue rajautuu lännessä Helsingin Konalaan ja Pitäjänmäkeen. Helsinkiin rajautuva alue käsittää pienalueet ja ulottuu etelästä Perkkaalta ja Etelä-Leppävaarasta pohjoiseen Lintuvaaraan ja Uusmäkeen. Lännessä alue on rajattu Kiloon ja Karakallioon. Vantaan suuntaan rajautuva Leppävaaran alue käsittää Jupperin (143) ja Laaksolahden ( ) sekä Karakallion (133). Etelästä Lintuvaara (117), jolla on yhteys Helsingin suuntaan, rajautuu välittömästi myös Vantaan Hämevaaraan. Tapiolassa Länsiväylän ja Munkkinimen suunnan kannalta keskeisin tarkastelualue on Tapiolan eteläosa (pienalueet ), Westend (231) sekä Otaniemi (222), mutta tarkasteluun on otettu myös Kehä I:n suunnan vaikutusalueella olevat Pohjois-Tapiola (215) ja Laajalahti ( ). Kauniaisten ympäristö on rajattu niihin pienalueisiin, joilla on yhteistä rajapintaa Kauniaisten kanssa. Kauniaisten ympäristöalueen koulutarkastelun oppilasalueet ovat tarkastelualuetta laajemmat, mikä hankaloittaa etenkin Espoon Keskustan ympäristöalueen koulujen kapasiteetin arviointia. Kalajärven ja Niipperin (721 ja 715) vastinparina Vantaan puolella on Askisto, jonne on yhteydet Vihdintien ja Kehä III:n vartta kulkevan Uudenkyläntien kautta. Suoraa yhteyttä Askiston ja Niipperin välillä ei ole. Tarkasteluun on liitetty kartat, joista näkyy olemassa olevat päiväkodit, peruskoulut ja kaudella aikana rakennettavat uudet hankkeet. 12

14 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA PÄIVÄHOITO Päivähoidon kokonaiskuva Kapasiteettilaskelmien lähtökohdat Päivähoidon piirissä oli vuonna 2004 yhteensä lasta. Näistä (58 %) oli kunnallisissa päiväkodeissa. Muiden hoitomuotojen piirissä olevat lapset jakautuivat varsin tasaisesti eri hoitomuotojen kesken. Kotihoidon tuen piirissä oli edellisten lisäksi lasta ja päivähoitojärjestelmän ulkopuolella noin 900 lasta. Kunnalliset päiväkodit on merkittävin yksittäinen hoitomuoto, mutta kun kotihoidon tuki lasketaan mukaan jää sen osuudeksi vain noin 40 %. Tässä tarkastelussa päiväkotien hoitopaikat on arvioitu alueiden todellisten hoitopaikkojen perusteella. Hoidossa olleiden lasten määrä vastaa marraskuun 2004 tilannetta. Tarkasteltavien alueiden päivähoitoikäisten (1-6 v.) lasten määrä vuonna 2004 vastaa vuoden alun tilannetta. Vuoden 2009 päiväkodeissa hoidossa olevien lasten määrä on arvioitu siten, että sama prosenttiosuus alueen päivähoitoikäisistä lapsista on hoidettavana päiväkodeissa vuonna 2009 kuin vuonna Laskelma on teoreettinen, mutta antaa kuvan alueella tapahtuvasta muutoksen suunnasta ja suuruudesta. Alue 2: Jupperi, Laaksolahti, Leppävaara, Uusmäki, Lintuvaara Kehä III VANHAKARTANO 143 JÄRVENPERÄ LAAKSOLAHTI KARAKALLIO LIPPAJÄRVI VIHERLAAKSO KILO 133 Rantarata Turunväylä LINTUVAARA Päiväkodit ja pk-hankkeet Päiväkoti Pk-hanke Rautatie Päätiet Pienalue Rakennetut alueet Vesialueet Leppävaaran tarkastelualueella oli vuonna 2004 yhteensä 19 päiväkotia ja vuoden 2009 loppuun mennessä (2005 ja 2007) otetaan käyttöön 13

15 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 14 2 uutta päiväkotia. Päiväkodeissa oli vuonna 2004 yhteensä hoitopaikkaa ja vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan Hoidettavia lapsia oli marraskuussa 2004 yhteensä 1 045, jolloin vapaiden paikkojen kokonaismäärä oli 38 paikkaa ja päiväkotien täyttöaste oli 96,5 prosenttia. Kun alueen päivähoitoikäinen (1-6 v.) lapsimäärä oli vuonna 2004 yhteensä lasta, hoidettiin alueen päiväkodeissa näistä 36,6 prosenttia. Päivähoitopaikkoja oli 37,9 prosenttia alueen lapsimäärästä. Väestöennusteen mukaan vuoden 2009 lopun 1-6 -vuotiaiden määrä alueella tulee olemaan lasta. Mikäli näistä lapsista hoidettaisiin edelleen 36,6 prosenttia alueen päiväkodeissa, valmistuvat päiväkodit mukaan lukien, olisi alueella päivähoitopaikkojen vajausta 27 paikkaa ja päiväkotien täyttöaste olisi 102,3 prosenttia. Merkittävimmät muutokset lapsimäärissä ovat alueilla 111 Pohjois- Leppävaara ja 112 Etelä-Leppävaara, joilla 1-6 -vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Lisäystä näillä alueilla on yhteensä noin 750 lasta. Alueella on vuoden 2005 alusta otettu käyttöön uusi päiväkoti ja toinen valmistuu vuonna Tarkastelukauden jälkeen alueelle valmistuu vuonna vielä 2010 yksi päiväkoti. Myös Uusmäen lapsimäärä alkaa kasvaa vuodesta 2008 alkaen, mutta ympäristöalueiden lapsimäärän väheneminen tasapainottanee päiväkotipaikkojen kysynnän tarjonnan vuosikymmenen loppuun asti. Uusmäen pohjoisosan rakentaminen alkanee vuoden 2010 jälkeen ja asukkaita alueelle tulee Alueella on varaus koulua varten ja päiväkotivaraukset arvioidaan asemakaavoituksen yhteydessä. Pajuniityn rakentaminen alkanee 2007, asukkaita alueelle tulee ja alueella on varaus alakoulua ja päiväkotia varten. Selvimmin vähenee Jupperin ja Laaksolahden alueiden lapsimäärä. Vähennystä on yhteensä 295 lasta (-39 %). Koko tarkasteltavan alueen lapsimäärä tulee kasvamaan 514 lapsella (28 %) kun päiväkotien päivähoitopaikkojen määrä kasvaa suunnitelmien mukaan 123 paikalla (11 %). Kokonaisuudessaan Leppävaaran tarkastelualueen päivähoitotilanne on tällä hetkellä tasapainossa, mutta alueen sisällä on odotettavissa suuria vaihteluja. Merkittävää "rajanylitystarvetta" ei lähivuosina näyttäisi olevan. Ylimääräistä kapasiteettia on syntymässä Laaksolahteen ja Jupperiin, jotka ovat Vantaan reuna-alueella, mutta tähän voi vaikuttaa myös päivähoidon kysynnässä tapahtuvat rakennemuutokset. 14

16 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 15 Uusmäessä ja Pajuniityssä päivähoitokapasiteetista tulee pulaa vuoden 2010 paikkeilla. Alue 3: Tapiola, Westend, Otaniemi, Laajalahti Turunväylä LAAJALAHTI MANKKAA Etelä- ja Pohjois-Leppävaaran pienalueille on tulossa paljon lisää lapsia ja kapasiteettitarvetta saattaa syntyä vaikka uusia päiväkoteja on rakenteilla. Alue ei ole liian etäällä Helsingistä ja kulkuyhteydet ovat hyvät. NIITTY- KUMPU Länsiväylä HAUKILAHTI 215 POHJ-TAPIOLA OTANIEMI WESTEND 231 Päiväkodit ja pk-hankkeet Päiväkoti Pk-hanke Rautatie Päätiet Pienalue Rakennetut alueet Vesialueet Tapiolan tarkastelualueella vuonna 2004 oli 12 kunnallista päiväkotia, joissa oli yhteensä 674 hoitopaikkaa. Vuoden 2005 alusta 21 - paikkainen Metsolan päiväkoti muutettiin avoimeksi päiväkodiksi, jolloin paikkamäärä vähenee 653 paikkaan. Hoidettavia lapsia vuoden 2004 marraskuussa oli 632. Vapaita paikkoja oli 42 ja päiväkotien täyttöaste oli 93,8 %. Päivähoitoikäisiä lapsia alueella oli 1 485, jolloin kunnallisissa päiväkodeissa oli 42,6 % alueen lapsista. Vuoteen 2010 mennessä koko alueen lasten määrä vähenee 121 lapsella ja mikäli päivähoidon kysyntärakenne pysyy ennallaan, on päiväkodeissa vuonna 2009 yhteensä 72 vapaata paikka ja täyttöaste olisi 88,9 %. Voimakkaimmat muutosalueet ovat Laajalahti ja Pohjois- Tapiola, jossa 1-6 -vuotiaiden lukumäärä vähenee yhteensä 160 lapsella. Muilla alueilla ei suuria muutoksia ole odotettavissa. 15

17 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 16 Kaiken kaikkiaan Tapiolan alue näyttää nyt ja jatkossakin varsin tasapainoiselta päivähoidon osalta. Vapaata kapasiteettia syntyy alueen pohjoisosiin jonkin verran, mikäli päivähoidon kysynnän rakenteessa ei tapahdu muutoksia. Alue 6: Kauniaisten ympäristö KARAKALLIO KARHUSUO MUURALA Kehä III 611 KAUPUNGIN- KALLIO 631 KARVASMÄKI Rantarata LIPPAJÄRVI 152 KAUNIAINEN KUURINNIITTY 151 VIHERLAAKSO 161 SEPÄNKYLÄ KILO Turunväylä MANKKAA Päiväkodit ja pk-hankkeet Päiväkoti Pk-hanke Rautatie Päätiet Pienalue Rakennetut alueet Vesialueet Kauniaisten ympäristön tarkastelualueella vuonna 2004 oli 18 kunnallista päiväkotia, joissa oli yhteensä 888 hoitopaikkaa. Vuonna 2009 valmistuu Tuomarilaan päiväkoti, joka lisää paikkoja 21:llä. Ymmerstan päiväkoti valmistuu tarkastelujakson jälkeen vuonna Hoidettavia lapsia vuoden 2004 marraskuussa oli 869. Vapaita paikkoja oli 19 ja päiväkotien täyttöaste oli 97,9 %. Päivähoitoikäisiä lapsia alueella oli 2 237, jolloin kunnallisissa päiväkodeissa oli 39.7 % alueen lapsista. Vuoteen 2010 mennessä koko alueen lasten määrä kasvaa 356 lapsella (15,9 %) ja mikäli päivähoidon kysyntärakenne pysyy ennallaan, on päiväkodeissa vuonna 2009 vajausta yhteensä 98 paikka ja täyttöaste olisi 110,8 %. Kasvua tapahtuu eniten Kauniaisten lounaispuolelle Kirkkojärven - Tuomarilan - Ymmerstan alueelle, jonka lapsimäärä kasvaa yhteensä 293 päivähoitoikäisellä lapsella. Vuonna 2010 valmistuva Ymmerstan päiväkoti peittää tätä vajausta. Muilla alueilla ei voimakkaita muutoksia ole odotettavissa. Ainoastaan Viherlaakson - Lippajärven alueella lapsiluvun ennakoidaan hieman vähenevän (64 lasta) 16

18 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 17 Kokonaisuutena Kauniaisten ympäristön alueella päivähoidon kysyntä ja tarjonta näyttäisi olevan tasapainossa. Alueella on kuitenkin suuria eroja, jotka eivät kompensoi toisiaan alueen hajanaisuuden vuoksi. Espoon Keskustan tuntumassa lasten lukumäärä on voimakkaassa kasvussa, Alueen pohjoisosissa lasten lukumäärä on vähentymässä. Alue 7: Niipperi - Kalajärvi LUUKKI Vihdintie Vihdintie Vihdintie Vihdintie Vihdintie Vihdintie Vihdintie Vihdintie Vihdintie LAHNUS KALAJÄRVI 721 RÖYLÄ BODOM PERUSMÄKI Kehä III NIIPPERI 715 VANHAKARTANO Päiväkodit ja pk-hankkeet Päiväkoti Pk-hanke Rautatie Päätiet Pienalue Rakennetut alueet Vesialueet Kalajärvi - Niipperin tarkastelualueella vuonna 2004 oli 3 kunnallista päiväkotia, joissa oli yhteensä 217 hoitopaikkaa. Hoidettavia lapsia vuoden 2004 marraskuussa oli 220. Päiväkotien keskimääräinen täyttöaste oli 101,4 %. Päivähoitoikäisiä lapsia alueella oli 623, jolloin kunnallisissa päiväkodeissa oli 35.3 % alueen lapsista. Vuoteen 2010 mennessä koko alueen lasten määrä kasvaa 319 lapsella (51,2 %). Kasvu on voimakkainta tarkasteltavista alueista. Lapsimäärän kasvu kohdentuu kokonaisuudessaan Niipperin alueelle. Kasvu johtuu voimakkaasta hajarakentamisesta sekä alueelle suuntautuvasta lapsiperheiden muutosta. Mikäli päivähoidon kysynnän rakenne pysyy ennallaan, on päiväkodeissa vuonna 2009 vajausta yhteensä 116 paikkaa ja täyttöaste olisi 17

19 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA PERUSKOULUT Peruskoulujen kokonaiskuva 2004 Kapasiteettilaskelmien lähtökohdat 153,3 %. Alueelle ei vuosien rakentamisohjelmassa ole tulossa uusia päiväkoteja. Mikäli päivähoidon kysynnän rakenne säilyy nykyisellään, syntyy etenkin Niipperin alueella puutetta kunnallisista paikoista. Alueelta on yhteys Vantaalle Askistoon, mutta etäisyys suoran tieyhteyden puuttuessa muodosta ongelman. Tarkastelu koskee suomenkielistä peruskoulua, joka on jaettu alakouluihin (luokat 1-6) ja yläkouluihin (luokat 7-9). Leppävaaran erityiskoulut ja koulujen erityisluokat sisältyvät tarkasteluun, mutta näiden kapasiteetit on laskettu niiden omien normien mukaisesti. Suomenkielisessä peruskoulussa oli syksyllä 2004 yhteensä oppilasta. Näistä oli yleisopetuksen piirissä. Erityisopetusryhmissä ja erityiskouluissa oli oppilasta ja erilaisten kieliohjelmien piirissä yhteensä oppilasta. Loput oppilaat olivat esi- ja starttiryhmissä (568) sekä valmistavassa (96) ja montessoriopetuksessa (88). Tarkastelussa koulujen oppilaspaikat on kouluittain ja alueittain arvioitu käyttämällä opetushallituksen peruskoulujen ryhmäkokoja koskevan suosituksen minimi- ja maksimiryhmäkokojen keskiarvoa, joka on 27 oppilasta/ryhmä. Peruskoulujen todelliset ryhmäkoot poikkesivat lukuvuonna laskennassa käytetystä opetushallituksen mitoituksesta. Luokilla 1-2 keskimääräinen ryhmäkoko oli 21 oppilasta, luokilla 3-6 keskikoko oli 24 oppilasta ja yläkoulun 7-9 luokilla 19 oppilasta. Laskelmissa käytetään edellä todettua 27 oppilaan laskennallista keskikokoa kaupunkienkeskinäisen vertailtavuuden vuoksi. Laskennallisella 27 oppilaan ryhmäkoolla laskettuna alakoulujen oppilaspaikkoja on tarkastelualueilla yhteensä hieman yli 8 300, Mikäli laskelmissa käytettäisiin Espoon keskimääräistä 23 oppilaan keskikokoa, oppilaspaikkoja olisi noin Oppilaiden kokonaismäärä alueilla oli syksyllä 2004 noin eli nykyisellä ryhmäkoolla koulut ovat täynnä. Mikäli ryhmäkoko nostettaisiin laskennassa käytettyyn 27 oppilaaseen, olisi tarkastelualueen kouluissa vapaata tilaa oppilaalle. 18

20 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 19 Yläkouluissa ero on vielä suurempi johtuen yläkoulujen pienistä opetusryhmistä. Laskennallisia 27 ryhmäkoon paikkoja on noin 2 900, mutta 19 oppilaan ryhmäkoolla laskettuna paikkoja on vain Kun oppilaita oli vuonna 2004 yhteensä niin nykyisen kokoisilla opetusryhmillä paikoista on pulaa. Mikäli ryhmäkoko nostettaisiin laskennassa käytettyyn 27 oppilaaseen, olisi tarkastelualueen yläkouluissa vapaata tilaa 500 oppilaalle. Vuonna 2009 koulujen oppilaat on arvioitu siten, että sama prosenttiosuus alueen kouluikäisistä lapsista käy oman alueensa koulua vuonna 2009 kuin vuonna Laskelma on teoreettinen, mutta antaa kuvan alueella tapahtuvasta muutoksen suunnasta ja suuruudesta. Alue 2: Jupperi, Laaksolahti, Leppävaara, Uusmäki, Lintuvaara Tarkasteltava alue ja sen olemassa olevat sekä vuosina rakentamisohjelmassa olevat peruskoulut näkyvät seuraavasta kartasta: Kehä III VANHAKARTANO JÄRVENPERÄ LAAKSOLAHTI KARAKALLIO LIPPAJÄRVI VIHERLAAKSO KILO 133 Rantarata Turunväylä LINTUVAARA Koulut ja hankkeet Alakoulu. Erityiskoulu. Yläkoulu Kouluhanke Rautatie Päätiet Pienalue Rakennetut alueet Vesialue Leppävaaran tarkastelualueella oli vuonna 2004 yhteensä 11 alakoulua ja 5 yläkoulua. Näistä Vallivaaran ja Veräjänkulman koulut ovat erityskouluja. Myös muissa kouluissa on erityisluokkia, joiden ryhmäkoot on laskettu 8 oppilaspaikan mukaan. Vuonna 2008 valmistuu Rastaalan koulun laajennus, jonka koko määritellään suunnittelun alkaessa. Tarkasteltavan alueen alakouluissa oli vuonna 2004 käytetyn laskentatavan mukaan yhteensä oppilaspaikkaa. Vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan sama määrä. 19

21 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 20 Oppilaita alakouluissa oli syyslukukaudella 2004 yhteensä 2 952, vapaita oppilaspaikkoja oli yhteensä 501 ja alakoulujen keskimääräinen täyttöaste oli 85,5 prosenttia. Vuonna 2004 alueen yläkouluissa oli 949 oppilaspaikkaa ja oppilaita yhteensä 799. Vapaita paikkoja oli 150 ja koulujen keskimääräinen täyttöaste oli 84,2. Väestöennusteen mukaan vuoden 2009 lopulla alueen vuotiaiden lukumäärä alenee jonkin verran, jolloin vapaata kapasiteettia löytyy alakouluista käytetyllä laskentatavalla hieman nykyistä enemmän. Sen sijaa yläkoulujen täyttöaste nousee väestöennusteeseen perustuen vuonna 2009 noin 93,7 prosenttiin vuotiaiden lukumäärän kasvaessa noin 150 lapsella. Alakouluikäisten määrä vähenee voimakkaimmin Laaksolahden - Jupperin alueella, vähennystä on yhteensä vajaa 300 lasta (30 %). Etelä- Leppävaaraan tulee vuoteen 2009 mennessä 240 alakouluikäistä lasta lisää, mutta Ruusutorpan (valmistunut 2002) ja Perkkaanpuiston kouluissa on väljyyttä. Myös Uusmäen alueen alakouluikäisten määrä alkaa kasvaa, mutta ympäristöalueen lasten lukumäärä vähenee yli 200 lapsella. Lisäksi Lintuvaaran kouluissa on jo nykyisellään väljyyttä. Väljyyttä kouluihin on syntymässä etenkin Vantaan rajan tuntumassa. Uusmäen ja Pajuniityn rakentuminen alkaa täyttää koulutiloja vuoden 2010 jälkeen vuotiaiden lukumäärä kasvaa vuoteen 2009 mennessä lähes kaikilla alueilla. Kasvu ei kuitenkaan ole voimakasta ja yläkoulujen tilat riittänevät kattamaan kasvun vuoteen 2009 asti. Varsinkin Ruusutorpan vasta valmistunut yläkoulu tarjoaa tilaa usean vuoden ajan. Koulutiloissa väljyyttä tulee olemaan Laaksolahden - Jupperin alueille, myös Lintuvaarassa on väljyyttä lähivuosina kunnes Uusmäen - Pajuniityn alueen kouluikäisten määrä lähtee kasvuun 2010 jälkeen. Myös muualla Leppävaaran tarkastelualueella koulutilat riittänevät vuosikymmenen vaihteeseen. Etelä-Leppävaarassa koulukapasiteettia on turvaamassa vastavalmistuneet Ruusutorpan ala- ja yläkoulut. Alue 3: Tapiola, Westend, Otaniemi, Laajalahti Tapiolan tarkasteltava alue ja sen olemassa olevat sekä vuosina rakentamisohjelmassa olevat peruskoulut näkyvät seuraavasta kartasta: 20

22 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 21 Turunväylä MANKKAA LAAJALAHTI NIITTY- KUMPU Länsiväylä HAUKILAHTI POHJ-TAPIOLA WESTEND 231 OTANIEMI Koulut ja hankkeet Alakoulu. Erityiskoulu. Yläkoulu Kouluhanke Rautatie Päätiet Pienalue Rakennetut alueet Vesialue Tapiolassa vuonna 2004 alakouluja oli viisi ja niissä oli 27 oppilaan ryhmäkoolla laskien yhteensä oppilaspaikkaa. Alueella asui kouluikäistä 7-12-vuotiasta lasta. Oppilaita kouluissa oli 1471, jolloin vapaita paikkoja oli noin 200 ja koulujen täyttöaste oli 88 %. Väljyys selittyy pääosin sillä, että Revontulen koulun korvannut Westendinpuiston koulu otettiin käyttöön vuonna 2004 ja koulu täyttyy uusien vuosiluokkien kouluun tulon myötä. Seuraavien viiden vuoden aikana alueen 7-12-vuotiaiden lasten määrä vähenee 244 lapsella (15,3 %) ja vapaita oppilaspaikkoja tulee olemaan vuonna 209 yhteensä 426 paikkaa jos sama 92,1 % alueen lapsista käy alueen alakouluissa. Lasten väheneminen on voimakkainta Pohjois-Tapiolassa, Laajalahdessa ja Westendissä. Vain Otaniemessä on odotettavissa lasten lukumäärän kasvua. Otaniemen väestöennuste on kuitenkin epävakaa runsaan opiskelijamäärän vuoksi. Muuttoliike alueelta ja alueelle on poikkeavan runsasta. Yläkouluja alueella oli kolme ja oppilaspaikkoja vuonna 2004 oli yhteensä 794. Oppilaita vuonna 2004 oli 740. Vapaita paikkoja oli 54 ja koulujen täyttöaste oli keskimäärin 93 %. Vuoteen 2009 alueen yläkouluikäisten lasten lukumäärä vähenee vain hieman ja täyttöaste laskee yhdellä prosenttiyksiköllä. Tapiolan tarkastelualueella vapaata kapasiteettia syntyy Pohjois- Tapiolan ja Laajalahden alueiden alakouluihin. Westendinpuiston alakouluun jäänee myös väljyyttä alueen lapsimäärän vähentyessä. Muilta osin kysyntä ja tarjonta ovat suunnilleen tasapainossa. 21

23 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 22 Alue 6: Kauniaisten ympäristö KARAKALLIO KARHUSUO MUURALA Kehä III 611 Tarkasteltava alue ja sen olemassa olevat sekä vuosina rakentamisohjelmassa olevat peruskoulut näkyvät seuraavasta kartasta: KAUPUNGIN- KALLIO KARVASMÄKI Rantarata LIPPAJÄRVI KUURINNIITTY 151 KAUNIAINEN 631 VIHERLAAKSO 161 SEPÄNKYLÄ KILO Turunväylä MANKKAA Koulut ja hankkeet Alakoulu. Erityiskoulu. Yläkoulu Kouluhanke Rautatie Päätiet Pienalue Rakennetut alueet Vesialue Kauniaisten ympäristön alueella vuonna 2004 oli 8 alakoulua, joissa oli yhteensä oppilaspaikkaa. Kouluissa oli yhtensä oppilasta, jolloin vapaita paikkoja oli 406 ja koulujen täyttöaste oli keskimäärin 83,6 %. Väljyyttä oli ennen kaikkea Ymmerstan alakoulussa, joka valmistui vuonna 2003 eikä koulu ole vielä täyttynyt. Kouluun tulee myös oppilaita tarkastelualueen ulkopuolelta. Tarkastelujaksolla alueelle valmistuu Koulumestarin alakoulu vuonna 2006 ja Kirkkojärven koulun vanhan koulun korvaava uudisrakennus vuonna 2009, jolloin Espoon keskustan alueelle syntyy 474 uutta koulupaikkaa. Alueen 7-12-vuotiaiden lasten lukumäärä kasvaa 2009 mennessä 356 lapsella. Alueen koulutilojen väljyys näyttäisi kasvavan uusien koulujen valmistuessa, mutta koulujen oppilasalueet ovat laajempia kuin nyt tarkasteltava alue, eikä tarkasteluun otetun alueen mukainen alueen lasten lukumäärä anna oikeaa kuvaa tilanteesta. Kilon suunnassa alakouluikäisten lasten määrä on kasvussa, mutta Rastaalan koulun tuleva laajennus vastaa syntyvään tilatarpeeseen. Yläkouluja tarkasteluun valitulla alueella oli vain kaksi, Viherlaakson ja Kilonpuiston koulut, joissa oppilaspaikkoja oli yhteensä 692. Oppilaita kouluissa oli 585, vapaita paikkoja oli 107 ja koulujen täyttöaste oli 84,5 %. Vuoteen 2009 yläkouluikäisten lasten määrä kasvaa 202 lapsella (24,0 %). 22

24 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 23 Alue 7: Niipperi - Kalajärvi Espoon keskustan alueelle valmistuu vuonna 2009 Kirkkojärven 361- paikkainen yläkoulu. Alueen vuotiaiden lukumäärä kasvaa 74 lapsella, mutta koulun oppilasalue on tarkasteltavaa aluetta laajempi. Nuijalan ja Kuninkaisten alueen yläkouluikäisten lasten määrä kasvaa tarkastelukaudella noin 100 lapsella, mutta Kilonpuiston ja Karakallion kouluissa on riittävästi kapasiteettia näille lapsille. Espoon keskustan ympäristössä on väljyyttä joissain alakouluissa, mutta alueelle kaavoitetaan jatkuvasti uutta asutusta. Yläkouluissa kapasiteetti riittää vuosikymmenen loppuun Kirkkojärven koulun valmistuessa vuonna Kauniaisten ympäristön alueen arviointia haittaa se, että koulujen oppilasalueet ovat huomattavasti valittua tarkastelualuetta laajemmat ja alueen uudet koulut on mitoitettu laajempaa oppilasmäärää varten. Vastaavasti alueen lapset saattavat hakeutua kouluihin, jotka sijaitsevat oman oppilasalueen ulkopuolella. Tarkasteltava alue ja sen olemassa olevat sekä vuosina rakentamisohjelmassa olevat peruskoulut näkyvät seuraavasta kartasta: LUUKKI Vihdintie Vihdintie Vihdintie Vihdintie Vihdintie Vihdintie Vihdintie Vihdintie Vihdintie LAHNUS KALAJÄRVI 721 RÖYLÄ BODOM PERUSMÄKI Kehä III NIIPPERI 715 VANHAKARTANO Koulut ja hankkeet Alakoulu. Erityiskoulu. Yläkoulu Kouluhanke Rautatie Päätiet Pienalue Rakennetut alueet Vesialue 23

25 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 24 Kalajärven - Niipperin alueella vuonna 2004 oli 3 alakoulua, joissa oli yhteensä 725 oppilaspaikka. Kouluissa oli vuonna 2004 yhteensä 708 oppilasta ja vapaita paikkoja oli 17. Koulujen täyttöaste oli 97,7 %. Alueella oli vuonna 2004 alakouluikäisiä lapsia 635, eli vähemmän kuin mitä kouluissa oli oppilaita joten alueen oppilasalue on laajempi kuin tarkasteltava alue. Niipperin alueen koulujen täyttöaste oli keskimäärin lähes100 %. Kalajärven alakoulun täyttöaste oli hieman yli 100 prosentin. Koko alueen alakouluikäisten lasten määrä ei juurikaan lisäänny vuoteen 2009 mennessä, joten lähivuosina alakoulun oppilaspaikkojen kysyntä ja tarjonta näyttäisivät olevan tasapainossa. Alueen päivähoitoikäisten lasten lukumäärän kasvu ennakoi oppilasmäärän kasvua myöhemmin myös alakouluihin. Alueen kahdesta yläkoulusta Kalajärven koulu toimi lähes täydellä kapasiteetilla, oppilaspaikkoja oli 241 ja oppilaita oli 222. Koulun täyttöaste oli 92,1. Vuoteen 2009 mennessä yläkouluikäisten lasten määrä kasvaa hieman, mutta koulun kapasiteetti riittää kattamaan kasvun. Juvanpuiston yläaste valmistui vuonna 2004 ja koulun täyttöaste oli tästä johtuen vuonna 2004 vain 21,7 prosenttia. Vapaita paikkoja oli vuonna 2004 koulussa lähes 200. Niipperin vuotiaiden lasten määrän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2009 mennessä noin 100 lapsella, mutta koulun kapasiteetti riittää kattamaan kysynnän. Kalajärven - Niipperin alueella uuden koulun vuoksi ylimääräistä kapasiteettia löytyy Niipperin alueen yläkoulusta, vapaata kapasiteettia on väestöennusteen perusteella vielä vuonna Muilta osin alueen koulupaikkojen kysyntä ja tarjonta on tasapainossa. 24

26 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA HELSINKI 4.22 Tarkastelualueet Päiväkotien ja koulujen osalta on käytetty samaa alla kuvattua aluejakoa. Tarkastelualue 1 käsittää Helsingin puolella peruspiirin 205 eli Malminkartanon Hakuninmaan Kannelmäen Kaarelan alueen. Alue rajautuu lännessä Vihdintiehen, etelässä Kehä I:een ja idässä keskuspuistoon. Alue vastaa suunnilleen Apollon yhteiskoulun yläasteen ja Etelä-Kaarelan yläasteen oppilaaksiottoaluetta. Vastinalueina Vantaan puolella ovat Myyrmäki, Kaivoksela ja Vapaala Tarkastelualue 2 käsittää Helsingin puolella Konalan Reimarlan- Pitäjänmäen alueen eli peruspiirin 204. Vastinalueena Espoon puolella ovat Leppävaaran Lintuvaaran- Uusimäen alueeseen. Etelässä alue rajautuu Munkkivuoreen. Alue vastaa Pitäjänmäen yläasteen oppilaaksiottoaluetta. Tarkastelualueeseen 3 on otettu Munkkiniemen- Lauttasaaren alueet eli peruspiirit 202 ja 105. Vastinalueena Espoossa ovat Tapiola, Westend, Otaniemi ja Laajalahti.. Alue vastaa suunnilleen Munkkiniemen ja Lauttasaaren yhteiskoulujen oppilaaksiottoalueita Tarkastelualue 4 käsittää Suutarilan - Puistolan Jakomäen alueen eli mainitut peruspiirit 504,505 ja 506. Alue rajautuu etelässä Tapaninkylän Suurmetsäntiehen, idässä Porvoon moottoritiehen ja pohjoisessa Vantaan rajaan. Alue vastaa suunnilleen Suutarilan yläasteen, Hiidenkiven peruskoulun, Puistolan peruskoulun ja Jakomäen yläasteen oppilaaksiottoalueita. Vastinalueena Vantaalla on nauhamainen alue, joka käsittää Pakkalan, Viertolan ja Tikkurilan. Tarkastelualue 5 käsittää Kontulan Vesalan Mellunmäen alueen koostuen peruspiiristä 703 sekä Mustavuoren osa-alueesta (549), joka kuuluu Vuosaaren peruspiiriin. Päiväkotitarkastelussa on Kivikko ja Kurkimäki jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Koulujen tarkastelussa ovat mukana Vesalan yläasteen ja Helsingin yhteislyseon oppilaaksiottoalueet. Vastinparina Vantaan puolella on Rajakylä Länsimäki. Tarkasteluun on liitetty kartat, joista näkyvät tarkastelussa mukana olevat nykyiset ja uudet päiväkodit ja koulut. 25

27 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA PÄIVÄHOITO Kokonaiskuva Helsingissä oli yhteensä vuotiasta lasta (suomenja ruotsinkieliset). Päivähoidon piirissä tästä oli lasta eli 62,5% 1-6 v. väestöstä. Kunnallisissa päiväkodeissa oli lasta (52,7%), perhepäivähoidossa (5,9%) ja ostosopimuspäiväkodeissa lasta (3,5%). Tukien piirissä oli yhteensä lasta eli 32,9% ja tukijärjestelmän ulkopuolella lasta (5,0 %). Kapasiteettilaskelmien lähtökohdat Tässä tarkastelussa päiväkotien päivähoitopaikat on arvioitu alueiden todellisten hoitopaikkojen perusteella. Hoidossa olevien lasten määrä vastaa marraskuun 2004 tilannetta. Tarkasteltavien alueiden päivähoitoikäisten (1-6 v.) lasten määrä vastaa vuoden alun tilannetta Vuoden 2009 lopun tilanne perustuu keväällä 2004 laadittuun väestöennusteeseen. Helsingin osalta väestöennusteessa on vain suomenkieliset lapset, koska Helsingissä suomen- ja ruotsinkieliset väestöennusteet laaditaan eri vastuualueilla. Vuoden 2009 päiväkodeissa hoidossa olevien lasten määrä on arvioitu siten, että sama prosenttiosuus alueen päivähoitoikäisistä lapsista on hoidettavana päiväkodeissa vuonna 2009 kuin vuonna Laskelma on teoreettinen, mutta antaa kuvan alueella tapahtuvan muutoksen suunnasta ja suuruudesta. Alue 1: Malminkartanon, Kannelmäen ja Hakuninmaan osa-alueet Tarkastelualueella oli vuonna 2004 yhteensä 13 kunnallista päiväkotia ja vuonna 2010 arvioidaan päiväkoteja olevan edelleen 13. Päiväko- 26

28 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 27 deissa oli vuonna 2004 yhteensä 946 hoitopaikkaa ja vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan edelleen 946. Hoidettavia lapsia oli alueella marraskuussa 2004 yhteensä 829, jolloin vapaita paikkoja oli tämän laskelman mukaan 117 ja päiväkotien täyttöaste 88%. Tarkastelussa mukana olevien alueiden 1-6 vuotiaiden lasten määrä oli 1614 lasta, jolloin päiväkodeissa hoidettiin 51,4% lapsista. Vuonna vuotiaiden määrä on Mikäli näistä lapsista edelleen hoidettaisiin 51,4 % alueen päiväkodeissa olisi alueella vapaita hoitopaikkoja tämän laskelman mukaan 158 paikkaa ja päiväkotien täyttöaste olisi 83,3 %. Vuodesta 2005 vuoteen 2010 lasten määrä tarkasteltavalla alueella vähenee 80 lasta. Tässä tarkastelussa on päivähoitopaikkojen määrä pidetty nykyisellä tasolla, koska palveluverkon toimenpiteet on kohdennettu vasta vuosille 2005 ja Näin ollen alueen päivähoitopaikkojen kokonaisvähenemä näyttää tällä hetkellä pienemmältä kuin väestö ennustaa. Palveluverkkoa tarkennetaan vuosittain väestöennusteen ja toteutuneen väestön perusteella. Alueen päivähoitotilanne tarkoittaa sitä, että kun alueella vapautuu jonkin verran päivähoitopaikkoja tarkastelujakson aikana vuosina , on näitä paikkoja mahdollista kulloisenkin tilanteen mukaan tarjota myös naapurikunnille. 27

29 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 28 Alue 2: Konalan, Pajamäen ja Pitäjänmäen teollisuusalueen osa-alueet Tarkastelualueella oli vuonna 2004 yhteensä 5 kunnallista päiväkotia ja vuonna 2010 arvioidaan päiväkoteja olevan edelleen 5. Päiväkodeissa oli vuonna 2004 yhteensä 456 hoitopaikkaa ja vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan edelleen 456. Hoidettavia lapsia oli marraskuussa 2004 yhteensä 410, jolloin vapaita päivähoitopaikkoja oli tämän laskelman mukaan 46 paikkaa ja päiväkotien täyttöaste oli 89,9 %. Alueen 1-6 vuotiaiden lasten määrä oli oli 736 lasta, jolloin päiväkodeissa hoidettiin 55,7% lapsista. Vuonna 2010 alueen 1-6 vuotiaiden lasten määrän on ennustettu kasvavan 57:llä ja olevan 793. Mikäli näistä lapsista edelleen hoidettaisiin sama osuus alueen päiväkodeissa, olisi alueella vapaita hoitopaikkoja tämän laskelman mukaan 14 kappaletta ja päiväkotien täyttöaste olisi 96,9%. Päivähoitopaikkojen määrä on tässä tarkastelussa pidetty nykyisellä tasolla, koska palveluverkon tarkistamisesta johtuvat toimenpiteet on kohdennettu vasta vuosille 2005 ja Palveluverkkoa tarkennetaan vuosittain väestöennusteen ja toteutuneen väestön perusteella. Kun alueella väestö lisääntyy koko tarkastelujakson välisenä aikana, tulee alue tarvitsemaan lisää päivähoitopaikkoja. Näitä paikkoja voidaan kulloisenkin tilanteen mukaan järjestää oman kunnan sisällä tai kuntien rajojen yli yhteistyönä. 28

30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 29 Alue 3: Munkkiniemi- Lauttasaari Munkkiniemi - Lauttasaari alueella oli vuonna 2004 yhteensä 10 kunnallista päiväkotia ja vuonna 2010 arvioidaan päiväkoteja olevan 11. Päiväkodeissa oli vuonna 2004 yhteensä 633 hoitopaikkaa ja vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan 685. Hoidettavia lapsia oli marraskuussa 2004 yhteensä 617, jolloin vapaita paikkoja oli 16 ja päiväkotien täyttöaste oli 97,5 %. Munkkiniemen- Lauttasaaren alueella 1-6 vuotiaiden määrä oli 1490 lasta, jolloin kunnallisissa päiväkodeissa hoidettiin 41,4 % lapsista. Vuonna vuotiaiden määrä on 1581 lasta. Mikäli näistä lapsista edelleen hoidettaisiin 41,4 % alueen päiväkodeissa olisi alueella vapaita hoitopaikkoja 31 kappaletta ja päiväkotien täyttöaste olisi 95,5%. Merkittävin muutos lapsimäärässä on Lauttasaaressa, 1-6 -vuotiaiden määrä lisääntyy noin 100 lapsella, Munkkiniemen 1-6 vuotiaan lapsiväestön pysyessä lähes ennallaan. Koko tarkasteltavan alueen lapsimäärä tulee kasvamaan 91:llä kun päiväkotien päivähoitopaikkojen määrä kasvaa suunnitelmien mukaan 42 paikalla. Kokonaisuutena alueen lapsiväestö lisääntyy ja tilanteeseen vaikuttaa luonnollisesti myös muiden päivähoitomuotojen ja niiden kysynnän kehitys. 29

31 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 30 Alue 4: osa-alue:suutarilan peruspiiri Suutarilan peruspiirissä oli vuonna 2004 yhteensä 7 kunnallista päiväkotia ja vuonna 2010 arvioidaan päiväkoteja olevan 6, kun päiväkoti Santun toiminta on suunniteltu lopetettavaksi vuonna Päiväkodeissa oli vuonna 2004 yhteensä 567 hoitopaikkaa ja vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan 509. Hoidettavia lapsia oli marraskuussa 2004 yhteensä 461, jolloin tämän laskelman mukaan vapaita paikkoja oli 106 ja päiväkotien täyttöaste oli 81,3%. Suutarilan peruspiirin 1-6 vuotiaiden määrä oli 805 lasta, jolloin päiväkodeissa hoidettiin 57,3 % lapsista. Vuonna vuotiaiden määrä on 672. Mikäli näistä lapsista edelleen hoidettaisiin sama osuus alueen päiväkodeissa, olisi alueella tämän laskelman mukaan vapaita hoitopaikkoja 124 ja päiväkotien täyttöaste olisi 75,6 %. Vuodesta 2005 vuoteen 2010 Suutarilan peruspiirin alueella lapset vähenevät sekä Siltamäen että Töyrynummen osa-alueilla. Siltamäen alueella vähenemä on 37 lasta ja Töyrynummen alueella vähenemä on 96 lasta. Koko tarkasteltavan alueen lapsimäärä tulee vähenemään 133 lapsella (16,5 %) kun päiväkotien päivähoitopaikkojen määrä vähenee suunnitelmien mukaan 58:llä paikalla (10,2 %). Kokonaisuudessaan Suutarilan peruspiirin päivähoitotilanne näyttää siltä, että päivähoitoikäisten lasten (1-6v.) määrä vähenee jolloin myös päivähoidon tarve vähenee. Tässä tarkastelussa on vähennetty päivähoitopaikkoja yksikköihin kohdennettuina vain vuosille 2005 ja 2006, joten peruspiirin päivähoitopaikkojen kokonaisvähenemä näyttää vuonna 30

32 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA pienemmältä kuin väestö ennustaa. Palveluverkkoa tarkennetaan vuosittain väestöennusteen ja toteutuneen väestön perusteella. Suutarilan peruspiirin päivähoitotilanne näyttää siltä, että kun alueella vapautuu päivähoitopaikkoja koko tarkastelujakson aikana vuosina , on näitä paikkoja mahdollista tarjota myös Vantaalle. Osa-alue: Puistolan peruspiiri Puistolan peruspiirissä oli vuonna 2004 yhteensä 9 kunnallista päiväkotia ja vuonna 2010 arvioidaan päiväkoteja olevan edelleen 9. Päiväkodeissa oli vuonna 2004 yhteensä 661 hoitopaikkaa ja vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan 640. Hoidettavia lapsia oli marraskuussa 2004 yhteensä 639, jolloin vapaita paikkoja oli tämän laskelman mukaan 22 ja päiväkotien täyttöaste 96,7%. Puistolan peruspiirin 1-6 vuotiaiden määrä oli 1350 lasta, jolloin päiväkodeissa hoidettiin 47,3 % lapsista. Väestöennusteen mukaan vuonna vuotiaiden määrä on Mikäli näistä lapsista edelleen hoidettaisiin 47,3% alueen päiväkodeissa olisi alueella vapaita hoitopaikkoja tämän laskelman mukaan 34 ja päiväkotien täyttöaste olisi 94,7 %. Vuodesta 2005 vuoteen 2010 Puistolan peruspiirin alueella päivähoitoikäisten lasten määrä vähenee Tapulikaupungin ja Heikinlaakson osa-alueilla ja kasvaa Puistolan osa-alueella. Koko tarkasteltavan alueen lapsimäärä tulee vähenemään 69:llä lapsella (5,1%) kun päiväkotien päivähoitopaikkojen määrä vähenee suunnitelmien mukaan 21:llä paikalla (3,2%). Puistolan peruspiirin päivähoitoikäisten lasten (1-6v.) määrä vähenee jonkin verran jolloin myös päivähoidon tarve vähenee. Tässä tarkastelussa on vähennetty päivähoitopaikkoja yksikköihin kohdennettuina vain vuosille 2005 ja 2006, joten peruspiirin päivähoitopaikkojen kokonaisvähenemä näyttää vuonna 2010 pienemmältä kuin väestö ennustaa. Palveluverkkoa tarkennetaan vuosittain väestöennusteen ja toteutuneen väestön perusteella. Puistolan peruspiirin alueella vapautuu päivähoitopaikkoja koko tarkastelujakson aikana vuosina jonkin verran, jolloin näitä paikkoja on kulloisenkin tilanteen mukaan mahdollista tarjota myös Vantaalle. Osa-alue: Jakomäen peruspiiri Jakomäen peruspiirissä oli vuonna 2004 yhteensä 3 kunnallista päiväkotia ja vuonna 2010 arvioidaan päiväkoteja olevan edelleen 3. Päivä- 31

33 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 32 kodeissa oli vuonna 2004 yhteensä 208 hoitopaikkaa ja vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan edelleen 208. Hoidettavia lapsia oli marraskuussa 2004 yhteensä 179, jolloin vapaita paikkoja oli tämän laskelman mukaan 29 ja päiväkotien täyttöaste 86,1%. Jakomäen peruspiirin 1-6 vuotiaiden määrä oli 356 lasta, jolloin päiväkodeissa hoidettiin 50,3 % lapsista. Vuonna 2010 Jakomäen peruspiirin 1-6 vuotiaiden määrä on 360. Mikäli näistä lapsista edelleen hoidettaisiin 50,3 % alueen päiväkodeissa olisi alueella vapaita hoitopaikkoja tämän laskelman mukaan 27 kappaletta ja päiväkotien täyttöaste olisi 87 %. Kun alueen lapsimäärä pysyy suunnilleen samana vuosina , ei Jakomäki pysty tarjoamaan päivähoitopaikkoja naapurikunnille. Toisaalta Jakomäki ei näillä näkymin tarvitse myöskään paikkoja naapurikunnilta, joten on tässä suhteessa omavarainen. Alue 5: Kontula-Vesala-Mellunmäki-Mustavuori Alueella oli vuonna 2004 yhteensä 10 kunnallista päiväkotia ja vuonna 2010 arvioidaan päiväkoteja olevan 11. Päiväkodeissa oli vuonna 2004 yhteensä 722 hoitopaikkaa ja vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan 785. Hoidettavia lapsia oli marraskuussa 2004 yhteensä 716, jolloin vapaita paikkoja oli 6 ja päiväkotien täyttöaste 99,2%. Alueen 1-6 vuotiaiden määrä oli 1719 lasta, jolloin päiväkodeissa hoidettiin 41,7 % lapsista. Vuonna vuotiaiden suomenkielisten lasten määrä on Mikäli näistä lapsista edelleen hoidettaisiin 41,7 % alueen päiväkodeissa olisi alueella vapaita hoitopaikkoja 160 kappaletta ja päiväkotien täyttöaste olisi 79,7 %. Vapaiden paikkojen määrä vaikuttaa tarkaste- 32

34 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA PERUSKOULUT Peruskoulujen kokonaiskuva 2004 Kapasiteettilaskelmien lähtökohdat lussa runsaalta. Mutta päivähoitoalueen palveluverkkoa tarkistetaan vuosittain, tällä hetkellä toteutuneen väestökehityksen ja päivähoidon hakutilanteen valossa ei ole vuosille suunnitelmissa päiväkotien sulkemisia. Merkittävimmät muutokset 1-6-vuotiaiden lasten määrissä ennustetaan olevan Vesalassa noin 150 lasta vähemmän ja Kontulassa noin 90 lasta vähemmän. Mustavuori alkaa rakentua niin, että vuosikymmenen vaihteessa siellä ennustetaan olevan 1-6-vuotiaita lapsia noin 40 ja vuonna 2013 noin 175 lasta. Koko tarkasteltavan alueen lapsimäärä ennustetaan vähenevän noin 200 lapsella (12 %) kun päiväkotien päivähoitopaikkojen määrä kasvaa suunnitelmien mukaan 63 paikalla (8 %). Alueen päivähoitotilanne näyttäisi olevan tällä hetkellä melko tasapainossa. Kokonaistilanteeseen vaikuttaa luonnollisesti myös muiden päivähoitomuotojen ja niiden kysynnän kehitys. Kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa halutaan kehittää ja pitää määrällisesti nykyisellä tasolla, mutta ongelmana alueella on, että vanhat hoitajat jäävät eläkkeelle ja uusia on vaikea saada. Tämä aiheuttaa päiväkotipaikkojen tarvetta. Toisaalta myös koko suurpiirin yleisenä kehityksenä on todettava, että kotihoidon tuen käyttö on vähentynyt, se lisää osaltaan päivähoitoon hakeutuvien lasten määrää. Selvää on, että uutena hankkeena esitetyn päiväkoti Fallbackan tarpeellisuus tulee sosiaalivirastossa arvioida. Väestön todellisen kehityksen lisäksi siihen kuitenkin vaikuttaa myös Vuosaaren päivähoitotilanteen kehittyminen. Kuntien yhteistyön kannalta tämä merkitsee tulevaisuudessa, että mahdollisten alueella vapautuvien paikkojen osalta selvitetään ensin suurpiirin sisällä olevien päivähoitoalueiden päivähoitopaikkojen tarve ja sen jälkeen voidaan tarkastella kuntien välistä yhteiskäyttöä. Tarkastelu koskee suomenkielisiä peruskouluja. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon alueilla sijaitsevia koko kaupunkia palvelevia kouluja.) Suomenkielisessä peruskoulussa oli syksyllä 2004 yhteensä oppilasta. Näistä oli luokka-asteilla 1-6, luokka-asteilla 7 9 ja 408 lisäopetuksessa. Erityisopetuksessa oli oppilasta, joista 454 opiskelee erityiskouluissa. Koulurakennusten kapasiteetin (= oppilaspaikkojen lukumäärä koulurakennuksen tehokkaassa käytössä) määrittämiseksi käytetään opetus- 33

35 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 34 hallituksen tilantarpeen tunnuslukuja hyötyneliömetriä/oppilas olemassa olevan koulurakennuksen hyötyalan jakajana. Lisäksi otetaan huomioon rakennuksen erityispiirteet sekä oppilashuollon, erityisopetuksen ja alueellisista syistä johtuvat tarpeet. ALUE 1 Vuonna 2009 koulujen oppilaat on arvioitu siten, että sama prosenttiosuus alueen kouluikäisistä lapsista käy oman alueensa koulua vuonna 2009 kuin vuonna Laskelma on teoreettinen, mutta antaa kuvan alueella tapahtuvasta muutoksen suunnasta ja suuruudesta. Alueen kouluikäisten määrä on kaupungin virallisesta väestöennusteesta. Tarkasteltava alue ja sen olemassa olevat peruskoulut näkyvät seuraavasta kartasta. Rakentamisohjelmassa ei ole kouluhankkeita alueelle Malminkartanon alueella on seuraavat koulut: Malminkartanon aa (9), Malminkartanon ala-asteen sivukoulu, Pihkapuiston aa (10), Apollon yhteiskoulu (14). Koulujen yhteenlaskettu kapasiteetti on yhteensä 861 oppilaspaikkaa. Kouluverkkotarkistuksen yhteydessä ehdotetaan luovuttavan yhdestä viipalekoulusta, joka ei sisälly yhteenlaskettuun kapasiteettiin. Kannelmäen ja Hakuninmaan alueella on seuraavat koulut: Etelä- Kaarelan yläaste (13), Kannelmäen ala-aste (11), Kannelmäen alaasteen sivukoulu ja Pelimannin aa (12). Koulujen yhteenlaskettu kapasiteetti on yhteensä 1199 oppilaspaikkaa. Kouluverkkotarkistuksen yhteydessä ehdotetaan luovuttavan kahdesta viipalekoulusta, jotka eivät sisälly yhteenlaskettuun kapasiteettiin. 34

36 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 35 Ennusteen mukaan arvioitu koko alueen oppilasmäärä muuttuu seuraavasti: luokkien 1-6 oppilaiden määrä vähenee 357:llä ja luokkien 7-9 oppilasmäärä vähenee 50:llä. Yhteensä oppilasmäärä vähenee 407 oppilasta. ALUE 2: Koulutiloissa väljyyttä tulee olemaan alueilla lähivuosina kunnes Malminkartanon rakennetaan uutta asuntokerrosalaa m2 ja Hakuninmaalle m2. Tällöin tarvitaan uutta koulurakentamista. Tarkasteltava alue ja sen olemassa olevat peruskoulut näkyvät seuraavasta kartasta. Rakentamisohjelmassa ei ole kouluhankkeita alueelle. 6b Tarkastelualueella on seuraavat koulut: Konalan aa (6) ja sen sivukoulu Hilatien aa (6b), Pitäjänmäen peruskoulu (7), Strömbergin aa (8). Koulujen yhteenlaskettu kapasiteetti on yhteensä 1200 oppilaspaikkaa. Kouluverkkotarkistuksen yhteydessä ehdotetaan luovuttavan Hilatien toimipaikasta, kapasiteetti 43, 997 hym2. Ennusteen mukaan arvioitu alueen oppilasmäärä muuttuu seuraavasti: luokkien 1-6 oppilaiden määrä kasvaa 46:lla ja luokkien 7-9 oppilasmäärä kasvaa 20:llä. Yhteensä on 66 oppilasta kasvua. Koulutiloissa tulee olemaan väljyyttä lähivuosina kunnes Reimarlan alueelle tulee uutta asuntokerrosalaa m2 ja Konalaan m2. Tällöin mahdollisesti tarvitaan uutta koulurakentamista. ALUE 3: 35

37 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 36 Tarkasteltava alue ja sen olemassa olevat peruskoulut näkyvät seuraavasta kartasta. Rakentamisohjelmassa ei ole kouluhankkeita alueelle Pajamäen, Munkkiniemen ja Lehtisaaren alueella sijaitsevat seuraavat koulut: Munkkivuoren ala-aste (1) vuokratiloineen, Munkkiniemen alaaste (2) ja Munkkiniemen yhteiskoulu (4). Koulujen yhteenlaskettu kapasiteetti on yhteensä 1012 oppilaspaikkaa. Alueella on kouluverkkotarkistukseen liittyviä ehdotuksia. Lauttasaaren alueella sijaitsevat seuraavat koulut: Lauttasaaren alaaste (3) sivukouluineen ja Lauttasaaren yhteiskoulu (5). Koulujen yhteenlaskettu kapasiteetti on yhteensä 774 oppilaspaikkaa. Alueella ei ole kouluverkkotarkistukseen liittyviä ehdotuksia. Ennusteen mukaan arvioitu koko alueen oppilasmäärä muuttuu seuraavasti: luokkien 1-6 oppilaiden määrä vähenee 128:lla ja luokkien 7-9 oppilasmäärä kasvaa 24:llä. Yhteensä oppilasmäärä vähenee 104 oppilasta. Koulutiloissa tulee olemaan vähäistä väljyyttä lähivuosina. Asiaa selvitetään seuraavan kouluverkkotarkastelun yhteydessä. 36

38 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 37 ALUE 4 Tarkasteltava alue ja sen olemassa olevat peruskoulut näkyvät seuraavasta kartasta. Rakentamisohjelmassa ei ole kouluhankkeita alueelle Suutarilan ja Töyrynummen alueella on seuraavat koulut: Suutarilan yläaste (25), Suutarilan ala-aste (15), Siltamäen ala-aste (17 ) ja Töyrynummen ala-aste (16). Koulujen yhteenlaskettu kapasiteetti on yhteensä 1435 oppilaspaikkaa. Alueella ei ole kouluverkkotarkistukseen liittyviä ehdotuksia. Puistolan ja Suurmetsän alueella sijaitsevat seuraavat koulut: Puistolan peruskoulu (22), Puistolan aa (21) ja Nurkkatien aa (23). Koulujen yhteenlaskettu kapasiteetti on yhteensä 1269 oppilaspaikkaa. Alueella on kouluverkkotarkistukseen liittyviä ehdotuksia. Tapulikaupungin ja Tapanilan alueella sijaitsevat seuraavat koulut: Hiidenkiven peruskoulu (19), Maatullin aa (18), Tapanilan aa (20). Koulujen yhteenlaskettu kapasiteetti on yhteensä 1577 oppilaspaikkaa. Alueella on kouluverkkotarkistukseen liittyviä ehdotuksia. Jakomäen alueella sijaitsevat seuraavat koulut: Jakomäen ala-aste (24) ja Jakomäen yläaste (26). Koulujen yhteenlaskettu kapasiteetti on yhteensä 820 oppilaspaikkaa. Alueella ei ole kouluverkkotarkistukseen liittyviä ehdotuksia. Ennusteen mukaan arvioitu koko alueen oppilasmäärä muuttuu seuraavasti: luokkien 1-6 oppilaiden määrä vähenee 881:llä ja luokkien 7-9 oppilasmäärä vähenee 162:llä. Yhteensä oppilasmäärä vähenee 1043 oppilasta. Koulutiloissa tulee olemaan väljyyttä lähivuosina kunnes Suutarilaan rakennetaan uutta asuntokerrosalaa m2 ja Jakomäkeen m2. Todennäköisesti tällöin tukeudutaan olemassa 37

39 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 38 ALUE 5: oleviin koulurakennuksiin. Alueella sijaitsee helsingin kristillinen koulu, jonka tila- ja sijoittumisratkaisut tulevat vaikuttamaan alueen käytettävissä olevaan tilakapasiteettiin. Tarkasteltava alue ja sen olemassa olevat peruskoulut näkyvät seuraavasta kartasta. Rakentamisohjelmassa ei ole kouluhankkeita alueelle Kontulan, Kivikon ja Kurkimäen alueella sijaitsevat seuraavat koulut: Vesalan yläaste (32), Vesalan ala-aste (27), Vesalan ala-asteen sivukoulu, Keinutien ala-aste (28) ja Keinutien ala-asteen sivukoulu. Koulujen yhteenlaskettu kapasiteetti on yhteensä oppilaspaikkaa. Alueella ei ole kouluverkkotarkistukseen liittyviä ehdotuksia. Mellunmäen alueella sijaitsevat seuraavat koulut: Mellunmäen ala-aste (31), Laakavuoren ala-aste vuokratiloineen (30), Kontulan ala-aste (29) ja Helsingin yhteislyseo (33). Koulujen yhteenlaskettu kapasiteetti on yhteensä oppilaspaikkaa. Alueella on kouluverkkotarkistukseen liittyvä viipaleen poisto, jota ei ole laskettu kapasiteettiin mukaan. Ennusteen mukaan arvioitu koko alueen oppilasmäärä muuttuu seuraavasti: luokkien 1-6 oppilaiden määrä vähenee 453:lla ja luokkien 7-9 oppilasmäärä vähenee 229:llä. Yhteensä oppilasmäärä vähenee 682 oppilasta. Koulutiloissa tulee olemaan väljyyttä lähivuosina. Tilannetta tarkastellaan uudelleen seuraavan kouluverkkotarkastelun yhteydessä uudeb väestöennusteen valmistuttua. 38

40 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA KAUNIAINEN 4.41 Tarkastelualue 4.42 Päivähoito Kauniainen on pinta-alaltaan n. 6 km2:n suuruinen huvilakaupunki, jossa on n asukasta. Asukkaista 58 % on suomen- ja 39 % ruotsinkielisiä. Asukkaiden määrä on viimeisen vuoden aikana ollut hiukan laskussa, mutta uuden täydennysrakentamisen, erityisesti uudistuvan keskustan myötä asukasmäärä noussee n asukkaaseen kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Mitoittavana tekijänä Kauniaisten palvelurakenteelle pidetään n asukasta. Kauniainen on asukastiheydeltään Suomen toiseksi tihein kaupunki Helsingin jälkeen, ja lyhyiden välimatkojen ansiosta kaikki palvelut sijoittuvat kävelyetäisyydelle. Kauniaisilla ja Espoolla on perinteisesti hyvä yhteistyö useiden eri palveluiden tuottamisessa. KARAKALLIO KARHUSUO MUURALA Kehä III 611 KAUPUNGIN- KALLIO 631 KARVASMÄKI Rantarata LIPPAJÄRVI 152 KAUNIAINEN KUURINNIITTY 151 VIHERLAAKSO 161 SEPÄNKYLÄ KILO Turunväylä MANKKAA Päivähoidon ja esiopetuksen piirissä oli vuonna 2004 yhteensä 432 suomen- ja ruotsinkielistä lasta, joista 92 lasta oli ostopalvelun piirissä. Tämän lisäksi yksityisessä leikkikoulussa oli 12 lasta. Kauniaisissa ei ole kunnallista perhepäivähoitoa, vaan kaikki lapset ovat päiväkodeissa ja kolmessa päiväkotien yhteydessä toimivassa ryhmäperhepäiväkodissa. Päivähoidon ja esiopetuksen piirissä oli vuoden 2004 lopussa 65% ikäluokasta. Kotihoidon tukea sai 91 perhettä, joissa sisaruksia oli

41 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 40 Tällä hetkellä päivähoidon kapasiteetti on lähes sataprosenttisesti hyödynnetty. Päivähoitopaikkoja oli muutama vapaana , mutta ne täyttyivät kahta kielikylpypaikkaa lukuun ottamatta heti vuoden 2005 alussa. Lapsimäärän ennustetaan laskevan tulevina vuosina. Jo nyt on nähtävissä, että suomenkielisiä lapsia on hakemassa päivähoitoa noin 10 lasta vähemmän kuin viime vuonna. Ruotsinkielisiä sitä vastoin on hakemassa hieman enemmän. Lapsilukumäärään vaikuttanee keskustasuunnitelman toteutuminen. Kaupungin väestömäärän kasvaessa on odotettavissa myös lasten lukumäärän kasvu tai ainakin pysyminen ennallaan Peruskoulut KARAKALLIO KARHUSUO MUURALA Kehä III 611 KAUPUNGIN- KALLIO KARVASMÄKI Rantarata LIPPAJÄRVI KUURINNIITTY 151 KAUNIAINEN 631 VIHERLAAKSO 161 SEPÄNKYLÄ KILO Turunväylä MANKKAA Kauniaisten suomenkielisissä peruskouluissa on 738 oppilasta. Peruskouluja on kaksi. Mäntymäen alakoulu on suunniteltu 22 perusopetusryhmälle ja Kasavuoren yläkoulu 6-sarjaiseksi yläasteen kouluksi. Kummassakin koulussa on tilakapasiteettia mikäli laskentaperusteena käytetään 27 oppilaan luokkaa alakoulussa ja 22 oppilaan luokkaa yläkoulussa. Näin laskien tilaa on alakoulussa 157:lle ja yläkoulussa 68 oppilaalle. Koulujen oppilasmäärä näyttää pysyvän melko vakiona seuraavina vuosina. Tällä hetkellä Mäntymäen alakoulussa on 53 espoolaista oppilasta, Kasavuoren yläkoulussa puolestaan 128 espoolaista oppilasta. 40

42 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA VANTAA 4.41 MÄÄRITTELYT JA KÄSITTEET Tarkastelualueiden rajaus Tarkasteltavien alueiden rajaus ulottuu kohdassa 3 määriteltyihin kaupunginosiin, jotka sijaitsevat raja-alueilla. Kauempana rajaa olevat kaupunginosat on suljettu pois liian pitkiksi muodostuvien etäisyyksien takia. Koulujen ja päiväkotien osalta on käytetty samaa aluejakoa. Alue ei vastaa esim. peruskoulujen oppilaaksioton aluetta, myös päivähoidon aluejaot (piirit) ovat huomattavasti tarkastelualueita suuremmat. Samoin pitää huomioida, että koulunkäyntialueet eivät noudata valittuja kaupunginosajakoa, mutta aluevalinnoissa on huomioitu raja-alueen läheisyyden lisäksi myös kulkuyhteydet naapurikaupunkiin. Terveysasemien vaikutusalueet ovat toimipisteiden verkoston harvuuden vuoksi laajempi ja tarkastelualue poikkeaa edellisestä. Tarkasteltavien kiinteistöjen täyttöasteita on selvitetty yhteistyössä toimialojen kanssa. Lisäksi alueittain on tarkasteltu myös vuoden 2004 yleiskaavaluonnoksen yhteydessä tehtyjä tarkastelualueiden asemakaavoitettujen alueiden ennustettuja väestönmuutoksia vuoteen Keväällä 2005 Vantaalla tehtyjä koulu- ja päiväkotiverkkoselvitysten vaikutus tiloihin on huomioitu siltä osin kuin se on ollut mahdollista. Vantaan tarkasteltavien alueiden rajaus on tehty seuraavasti: Askiston vastinparina Espoon puolella on Kalajärven ja Niipperin alueet, jonne on hyvät yhteydet Vihdintien ja Kehä III:n vartta kulkevan Uudenkyläntien kautta. Hämevaara Hämeenkylä Linnainen alueet rajoittuvat Espooseen alueelle Jupperi, Laaksolahti, Karakallio, Lintuvaara.. Tässä selvityksessä on vertailtu alueen yhteistyömahdollisuuksia vain Espoon kanssa, mutta tältä tarkastelualueelta on yhteys mahdollinen myös Helsinkiin Malminkartanon Konalan alueelle. Myyrmäki Kaivoksela alueet rajoittuvat Helsingin puolelle alueille Malminkartano, Kannelmäki, joihin on myös ratayhteys. Viertola Tikkurila Kuninkaala alueiden vastinparina on käytetty Suutarila, Puistola Jakomäki alueita Helsingin puolelta. Tikkurilasta etelän suuntaan on myös ratayhteys. Alueen yhteiskäytön haittana on jakavana kulkeva kehä III, joka osin heikentänee ainakin koulutoimen yhteistyömahdollisuuksia. 41

43 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 42 Rajakylä - Länsimäki alueita on verrattu Helsingin alueisiin Kontula, Vesala, Mellunmäki. Raja-alueiden välillä voidaan todeta olevan mainiot liikenneyhteydet, jotka eivät miltään osin rajoita yhteiskäyttömahdollisuuksia. Tarkasteluun on liitetty kartat, joista näkyy olemassa olevat päiväkodit, peruskoulut PÄIVÄHOITO Päivähoidon kokonaiskuva Kapasiteettilaskelmien lähtökohdat Päivähoitojärjestelmän piirissä oli vuonna 2004 yhteensä lasta. Näistä 7527 (55 %) oli kunnallisissa päiväkodeissa. Kotihoidon tuen piirissä oli 4308 lasta ja päivähoitojärjestelmän ulkopuolella noin 876 lasta. Kunnalliset päiväkodit ovat merkittävin yksittäinen hoitomuoto, joskin kotihoidon tuen osuus on 31 %. Tässä selvityksessä on tarkastelu määrättyjen raja-alueiden kaupunginosien kunnallisten päiväkotien käyttöä ja arvioitu sen kehittymistä. Tässä tarkastelussa päiväkotien hoitopaikat on arvioitu alueiden todellisten hoitopaikkojen perusteella. Hoidossa olleiden lasten määrä vastaa marraskuun 2004 tilannetta. Tarkasteltavien alueiden päivähoitoikäisten (1-6 v.) lasten määrä vuonna 2004 vastaa vuoden alun tilannetta. Arvio perustuu tarkasteluhetkellä käytettävissä olleeseen vuoden 2003 väestöennusteeseen, jota päivähoito on täydentänyt ennakkotiedoin keväällä 2005 valmistuvasta uudesta väestöennusteesta. Vuoden 2010 alussa päiväkodeissa hoidossa olevien lasten määrä on arvioitu siten, että sama prosenttiosuus alueen päivähoitoikäisistä lapsista on hoidettavana päiväkodeissa kuin vuonna Laskelma on teoreettinen, mutta antaa kuvan alueella tapahtuvasta muutoksen suunnasta ja suuruudesta. 42

44 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 43 ALUE 1: Myyrmäki, Kaivoksela Myyrmäen ja Kaivokselan alueilla oli vuonna kunnallista päiväkotia ja niissä yhteensä 868 hoitopaikkaa. Hoidettavia lapsia alueella loppuvuonna 2004 oli 866, vapaita paikkoja päiväkodeissa 2, joten täyttöaste oli 99,8 %. Päivähoitoikäisiä lapsia näissä kaupunginosissa oli 1301, jolloin kunnallisissa päiväkodeissa hoidettiin 66,7 % alueen päivähoitoikäisistä. Vuoteen 2010 mennessä alueen lasten määrä kasvaa 64 lapsella (5 %) ja mikäli päivähoidon kysyntärakenne pysyy ennallaan, on alueen päiväkodeissa vuonna 2010 vapaita paikkoja 20 lapselle. Esitetyn uuden päiväkodin (Kilterinmäki 2008 / 75 paikkaa) hoitopaikat sisältyvät em. lukuun. Alueelle näyttää olevan syntymässä vähäisessä määrin laskennallista ylikapasiteettia. 43

45 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 44 ALUE 2: Linnainen, Hämevaara,Hämeenkylä Hämevaaran ja Hämeenkylän alueilla oli vuonna kunnallista päiväkotia ja niissä yhteensä 447 hoitopaikkaa. Linnaisten alueella ei päiväkotia ole. Hoidettavia lapsia alueella loppuvuonna 2004 oli 441, vapaita paikkoja päiväkodeissa 6, joten täyttöaste oli 98,6 %. Päivähoitoikäisiä lapsia näissä kaupunginosissa oli 1087, jolloin kunnallisissa päiväkodeissa hoidettiin 40,6 % alueen 1-6 vuotiaista. Vuoteen 2010 mennessä koko alueen lasten määrä vähenee 126 lapsella (11 %) ja mikäli päivähoidon kysyntärakenne pysyy ennallaan, on päiväkodeissa vuonna 2010 yhteensä 57 vapaata paikka ja täyttöaste olisi 87,2 %. Suhteellisesti merkittävimmät pudotukset tapahtuvat lapsimääriltään pienimillä Hämevaaran ja Linnaisten alueella. Uusia päiväkoti-investointeja ei alueelle ole tulossa tarkastelujaksona. Alueelle on väestönkehityksen perusteella syntymässä päiväkotipaikkojen vajaakäyttöä, mikäli kysyntärakenne pysyy ennallaan. Toisaalta Myyrmäen alueelle syntyvää paikkatarvetta on mahdollista täyttää tälle tarkastelualueelle. ALUE 4: Viertola, Tikkurila, Kuninkaala 44

46 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 45 Tarkastelualueilla oli vuonna kunnallista päiväkotia ja niissä yhteensä 799 hoitopaikkaa. Hoidettavia lapsia alueella loppuvuonna 2004 oli 800, joten päiväkodeista puuttui 1 paikka täyttöasteen ollessa 100,1 %. Päivähoitoikäisiä lapsia näissä kaupunginosissa oli 1032, jolloin kunnallisissa päiväkodeissa hoidettiin 77,6 % alueen 1-6 vuotiaista. Vuoteen 2010 mennessä alueen lasten määrä vielä kasvaa 128 lapsella (12 %) ja mikäli päivähoidon kysyntärakenne pysyy ennallaan, on alueen päiväkodeissa vuonna 2010 lisäpaikkatarvetta 101 lapselle. Kasvua on Tikkurilan ja Viertolan alueilla, kun taas Kuninkaalassa lapsimäärä vähenee. Mikäli päiväkotipaikkojen kysyntärakenne säilyy ennallaan, jatkuu alueen pula päivähoitopaikoista. Toisaalta päiväkotipaikkojen osuutta hoidettavista lapsista (77,6 %) on pidettävä poikkeuksellisen korkeana, mikä viittaa siihen, että tämän alueen päiväkodeissa hoidetaan myös muiden kaupunginosien esim. kasvavan Keski-Vantaan tämänhetkistä vajaakapasiteettia. Mikäli Keski-Vantaan päiväkotitarpeet täytetään suunnitellun mukaisesti, tulee se helpottamaan olennaisesti tilannetta Tikkurilassa ja Viertolassa. Tällä hetkellä alueelle ei ole tulossa uusia päiväkoteja. Nopeasti kasvavaa Keski-Vantaan aluetta ei ole tässä selvityksessä erikseen huomioitu, koska alueelle on suunnitteilla merkittävää omaa palvelurakentamista ja toisaalta yhteydet Helsingin raja-alueille eivät ole kovin hyvät. Koska kuitenkin Helsingin Suutarilaan, mikä on saavutettavuuden piirissä, on syntymässä vapaata päivähoitokapasiteettia, kannattaa sosi- 45

47 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 46 aalitoimen selvittää yhteiskäyttömahdollisuuksia puuttuvan kapasiteetin hoitamisesta täällä vapautuvista paikoista. ALUE 5: Rajakylä, Länsimäki Tarkastelualueilla oli vuonna kunnallista päiväkotia ja niissä yhteensä 554 hoitopaikkaa. Hoidettavia lapsia alueella loppuvuonna 2004 oli 540, joten vapaita paikkoja oli 14 täyttöasteen ollessa 97,4 %. Päivähoitoikäisiä lapsia näissä kaupunginosissa oli 786, jolloin kunnallisissa päiväkodeissa hoidettiin 68,7 % alueen päivähoitoikäisistä. Vuoteen 2010 mennessä alueen lasten määrä vähenee 27 lapsella (3 %) ja mikäli päivähoidon kysyntärakenne pysyy ennallaan, on alueen päiväkodeissa suunniteltu hoitopaikkojen vähentäminen huomioiden vuonna 2010 kapasiteettitarvetta 48 lapselle. Lapsimäärä vähenee suhteellisesti ottaen tasaisesti molemmissa tarkasteltavassa kaupunginosissa. Myös viereisellä Hakunilan alueella lapsimäärät ovat laskussa ja päivähoitopaikkojen määrää onkin sosiaalitoimessa tehdyssä palveluverkkoselvityksessä tarkasteltu kokonaisuutena koko Hakunilan palvelualueella, mikä selittää em. laskennallisen kapasiteettitarpeen. 46

48 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 47 ALUE 7: Askisto Askiston tarkastelualueella oli vuonna 2004 yksi päiväkoti ja siinä 96 hoitopaikkaa. Vuonna 2009 otetaan käyttöön 1 uusi päiväkoti, jolloin hoitopaikkoja alueella tulee olemaan arviolta 156. Hoidettavia lapsia oli marraskuussa 2004 yhteensä 93 ja vapaiden paikkojen määrä oli 3 paikkaa eli päiväkotien täyttöaste oli 97,1 prosenttia. Alueen päivähoitoikäinen (1-6 v.) lapsimäärä oli vuonna 2004 yhteensä 208 lasta, Kimaran päiväkodissa hoidettiin näistä 44.7 prosenttia. Väestöennusteen mukaan vuoden 2009 lopun 1-6 -vuotiaiden määrä alueella tulee olemaan 143 lasta. Mikäli näistä lapsista hoidettaisiin edelleen 44,7 prosenttia alueen päiväkodeissa, valmistuva päiväkoti mukaan lukien, olisi alueella vapaita päivähoitopaikkoja 91 paikkaa ja kahden päiväkodin täyttöaste yhteensä olisi vain 42 prosenttia. Tätä kaupunginosakohtaista tarkastelua vääristää kyseisen raja-alueen pienuus ja se, että alueen päiväkodit tarjoavat hoitopaikkoja myös Länsi-Vantaan pohjoisosille, joilla kunnallisia päiväkoteja ei sijaitse PERUSKOULUT Peruskoulujen kokonaiskuva Tarkastelu koskee suomenkielistä peruskoulua, joka on jaettu alakouluihin (luokat 1-6) ja yläkouluihin (luokat 7-9). Erityiskouluja ei tässä selvityksessä ole huomioitu. 47

49 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 48 Suomenkielisessä peruskoulussa oli Vantaalla syksyllä 2004 yhteensä oppilasta. Näistä oli 'normaaleilla' alakoulun 1-6 luokilla ja 5959 yläkoulun luokilla 7-9. Erityisopetuksessa oli 2064 oppilasta, erityiskouluissa 478 ja erilaisten kieliohjelmien piirissä yhteensä 797 oppilasta. Tässä selvityksessä on tarkastelu määrättyjen raja-alueiden kaupunginosien suomenkielisten ala- ja yläkoulujen käyttöä ja arvioitu sen kehittymistä. Kapasiteettilaskelmien lähtökohdat Tarkastelussa koulujen oppilaspaikat on kouluittain ja alueittain arvioitu käyttämällä opetushallituksen peruskoulujen ryhmäkokoja koskevan suosituksen minimi- ja maksimiryhmäkokojen keskiarvoa, joka on 27 oppilasta/ryhmä. Peruskoulujen todelliset ryhmäkoot poikkesivat lukuvuonna laskennassa käytetystä opetushallituksen suosituksesta. Vantaalla Luokilla 1-2 keskimääräinen ryhmäkoko oli 18,9 oppilasta, luokilla 3-6 keskikoko oli 20,3 oppilasta ja yläkoulun 7-9 luokilla noin 20 oppilasta. Laskelmissa käytetään edellä todettua 27 oppilaan laskennallista keskikokoa kaupunkien vertailtavuuden vuoksi. Se antaa myös paremman kuvan tilakapasiteetin maksimikäytettävyydestä. Tästä syystä on todettava, että käytetty laskentapohja antaa oppilaspaikoista ja täyttöasteesta todellista huomattavasti huonomman kuvan, koska käytännön ryhmäkoot ovat siis paljon pienemmät kuin tilojen laskennallinen kapasiteetti. Vuonna 2009 koulujen oppilaat on arvioitu siten, että sama prosenttiosuus alueen kouluikäisistä lapsista käy oman alueensa koulua vuonna 2009 kuin vuonna Laskelma on teoreettinen, mutta antaa kuvan alueella tapahtuvasta muutoksen suunnasta ja suuruudesta. 48

50 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 49 ALUE 1: Myyrmäki, Kaivoksela Tarkastelualueella oli vuonna 2004 yhteensä 2 alakoulua ja 2 yläkoulua. Uomarinteen alakoulua ei tässä ole huomioitu sen erityisopetuksen laajuuden takia. Toisaalta tämän alueen yhteydessä on huomioitu Vapaalan Rajatorpan koulu, koska se sijaitsee lähellä tarkastelualuetta ja Helsingin rajaa. Myyrmäen yläkoulun muuttaminen pelkästään lukioksi on suunnitteilla, mitä ei ole huomioitu vielä lukumäärissä, koska lopulliset päätökset puuttuvat. Koska Hämeenkylän yläkoulu/lukio on toisaalta suunnitteilla muuttaa pelkäksi yläkouluksi, nämä muutokset korjaavat toisensa vierekkäisissä kaupunginosissa, eikä niistä aiheudu todellista oppilasmäärän lisääntymistä tai vähenemistä. Alueen tarkasteltavissa alakouluissa oli vuonna 2004 yhteensä 1022 oppilaspaikkaa. Vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan sama määrä. Oppilaita alakouluissa oli syyslukukaudella 2004 yhteensä 876, jolloin vapaita oppilaspaikkoja oli 27 oppilaan keskimääräisellä ryhmäkoolla laskien yhteensä 146 ja alakoulujen keskimääräinen täyttöaste oli 85,7 prosenttia. Vuonna 2004 alueen yläkoulussa 840 oli oppilaspaikkaa ja oppilaita yhteensä 861. Laskennallista paikkapulaa oli 21 ja koulujen keskimääräinen täyttöaste oli 102,5 %. Väestöennusteen mukaan vuoden 2009 lopulla alueen 7-12 vuotiaiden lukumäärä alenee noin 300:lla ja yläkouluikäisten lukumäärä alenee noin 50:llä. Tällöin vapaata kapasiteettia löytyy alakouluista käytetyllä laskentatavalla nykyistä enemmän. Yläkoululaisten lukumäärän aleneminen tuo hieman laskennallista väljyyttä. Todellisilla ryhmäkooilla vapaata kapasiteettia ei merkittävästi ole. 49

51 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 50 ALUE 2: Hämevaara, Hämeenkylä, Linnainen Tarkastelualueella oli vuonna 2004 yhteensä 2 alakoulua ja 1 yläkoulua. Hämeenkylän yläkoulun muuttaminen pelkästään yläkouluksi (lukiosta luopuminen) on suunnitteilla, mitä ei ole huomioitu vielä lukumäärissä, koska lopulliset päätökset puuttuvat. Koska Myyrmäen yläkoulu/lukio on toisaalta suunnitteilla muuttaa pelkäksi lukioksi, nämä muutokset korjaavat toisensa vierekkäisissä kaupunginosissa, eikä niistä aiheudu todellista oppilasmäärän lisääntymistä tai vähenemistä. Tarkasteltavan alueen alakouluissa oli vuonna 2004 yhteensä 728 oppilaspaikkaa. Vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan sama määrä. Oppilaita alakouluissa oli syyslukukaudella 2004 yhteensä 599, jolloin vapaita oppilaspaikkoja oli 27 oppilaan keskimääräisellä ryhmäkoolla laskien yhteensä 129 ja alakoulujen keskimääräinen täyttöaste oli 82,3 prosenttia. Vuonna 2004 alueen yläkoulussa 336 oli oppilaspaikkaa ja oppilaita yhteensä 353. Laskennallista paikkapulaa oli 17 ja koulujen keskimääräinen täyttöaste oli 105,1 %. Väestöennusteen mukaan vuoden 2009 lopulla alueen 7-12 vuotiaiden lukumäärä kasvaa ja yläkouluikäisten lukumäärä alenee jonkin verran, jolloin vapaata kapasiteettia löytyy yläkouluista käytetyllä 50

52 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 51 laskentatavalla hieman nykyistä enemmän. Alakoulujen täyttöaste taas nousee 88 %:n. ALUE 4: Viertola, Tikkurila, Kuninkaala Tarkastelualueelta huomioitiin vuoden 2004 osalta yhteensä 3 alakoulua ja 1 yläkoulua. (Peltolan koulua ei ole huomioitu, koska yhteydet ja sijainti raja-alueella ei ole potentiaalinen yhteiskäytön kannalta) Alueen tarkasteltavissa alakouluissa oli vuonna 2004 yhteensä 1232 oppilaspaikkaa. Vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan sama määrä. Tässä selvityksessä ei ole huomioitu mahdollista Tikkurilan koulujen lakkauttamista, koska päätökset asiasta puuttuvat. Oppilaita alakouluissa oli syyslukukaudella 2004 yhteensä 1074, jolloin vapaita oppilaspaikkoja oli 27 oppilaan keskimääräisellä ryhmäkoolla laskien yhteensä 158 ja alakoulujen keskimääräinen täyttöaste oli 87,2 prosenttia. Vuonna 2004 alueen yläkoulussa 252 oli oppilaspaikkaa ja oppilaita yhteensä 307. Laskennallista paikkapulaa oli 55 ja koulun keskimääräinen täyttöaste oli 121,8 %. Väestöennusteen mukaan vuoden 2009 lopulla alueen 7-12 vuotiaiden lukumäärä alenee noin 150:lla ja yläkouluikäisten lukumäärä alenee noin 20:llä. Tällöin vapaata kapasiteettia löytyy alakouluista käytetyllä laskentatavalla nykyistä enemmän. Yläkoululaisten lukumäärän aleneminen tuo helpotusta tilapulaan. 51

53 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 52 ALUE 5: Rajakylä, Länsimäki Tarkastelualueella oli vuonna 2004 yhteensä 2 alakoulua ja 1 yläkoulu. Alueen tarkasteltavissa alakouluissa oli vuonna 2004 yhteensä 1008 oppilaspaikkaa. Vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan sama määrä. Alueelle on valmistunut Rajakylän koulun laajennus ja entisistä paviljongeista on luovuttu. Oppilaita alakouluissa oli syyslukukaudella 2004 yhteensä 720, jolloin vapaita oppilaspaikkoja oli 27 oppilaan keskimääräisellä ryhmäkoolla laskien yhteensä 288 ja alakoulujen keskimääräinen täyttöaste oli 71,4 prosenttia. Vuonna 2004 alueen yläkoulussa oli 462 oppilaspaikkaa ja oppilaita yhteensä 372. Vapaita paikkoja käytetyllä laskentatavalla 90 ja koulun keskimääräinen täyttöaste oli 80,5 %. Väestöennusteen mukaan vuoden 2009 lopulla alueen 7-12 vuotiaiden lukumäärä alenee noin 80:lla ja yläkouluikäisten lukumäärä alenee noin 20:llä. Tällöin vapaata kapasiteettia löytyy alakouluista käytetyllä laskentatavalla nykyistä enemmän. Yläkoululaisten lukumäärän aleneminen ei tuo sanottavaa muutosta. 52

54 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 53 ALUE 7: Askisto Askiston tarkastelualueella oli vuonna 2004 yhteensä 1 alakoulu, eikä alueelle ole suunnitteilla koulurakentamista. Tarkasteltavan alueen alakoulussa oli vuonna 2004 yhteensä 280 oppilaspaikkaa. Vuoden 2009 lopussa niitä arvioidaan olevan sama määrä. Oppilaita alakoulussa oli syyslukukaudella 2004 yhteensä 201, jolloin vapaita oppilaspaikkoja oli 79. ja keskimääräinen täyttöaste oli 71,8 prosenttia. Yläkouluja alueella ei ole, joten opetus tukeutuu muiden lähialueiden kuten esim. Hämeenkylän yläkouluihin. Väestöennusteen mukaan vuoden 2009 lopulla alueen vuotiaiden lukumäärä alenee jonkin verran, jolloin vapaata kapasiteettia löytyy alakouluista käytetyllä laskentatavalla nykyistä enemmän. Samoin yläkouluikäisten määrä on laskusuuntainen, joskaan ei siinä määrin kuin alakoululaisten. 53

55 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN ALUEITTAINEN TARKASTELU - JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 ALUE 1 Helsinki: Malminkartano Hakuninmaa Kannelmäki Vantaa: Myyrmäki - Kaivoksela Kaivoksela Myyrmäki Malminkartano Hakuninmaa Kannelmäki Päivähoito Helsingin puolella oli vuonna 2004 vapaita paikkoja alueen päiväkodeissa 117 ja päiväkotien täyttöaste 88%. Vuodesta 2005 vuoteen 2010 lasten määrä vähenee 80 lasta. Kun alueella vapautuu jonkin verran päivähoitopaikkoja tarkastelujakson aikana vuosina , on näitä paikkoja mahdollista kulloisenkin tilanteen mukaan tarjota myös naapurikunnille. Vantaan puolella vuoteen 2010 mennessä alueen lasten määrä kasvaa 64 lapsella (5 %) ja alueelle onkin suunnitteilla yksi 75 paikkainen päiväkoti. Ennen esitetyn Kilterinmäen päiväkodin lopullista investointipäätöstä tulee selvittää onko alueelle syntyvä hoitopaikkatarve täytettävissä Vantaan sisällä viereisellä Hämeenkylän, Hämevaaran alueille vapautuvilla paikoilla. Lisäksi Helsingin Malminkartanon alueelle näyttää syntyvän kapasiteettia, jota on mahdollista hyödyntää tai jopa korvata omaa uudisrakentamista esim. vuokraamalla Helsingiltä rajan pinnasta mahdollisesti tyhjentyvä päiväkoti. Runotien juuri tapahtunut avaaminen liikenteelle Myyrmäen ja Malminkartanon välillä lähentää alueita entisestään toisiinsa. Joukkoliikenneyhteydet ovat Martinlaakson radan ansiosta jo ennestään erinomaiset. Näiden toimien yhteisvaikutuksena voidaan todennäköisesti tarkastella em. päiväkotihankkeen rakentamisen siirtämistä eteenpäin. Erityisesti 54

56 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 55 Peruskoulut uusinvestoinnin ajoittamiseen vaikuttaa Myyrmäen alueen täydennyskaavan toteutumisnopeus. Helsingissä ennusteen mukaan arvioitu alueen oppilasmäärä muuttuu seuraavasti: luokkien 1-6 oppilaiden määrä vähenee 357:llä ja luokkien 7-9 oppilasmäärä vähenee 50:llä. Yhteensä oppilasmäärä vähenee 407 oppilasta. Koulutiloissa tulee olemaan väljyyttä lähivuosina kunnes Malminkartanoon rakennetaan uutta asuntokerrosalaa m2 ja Hakuninmaalle m2. Tällöin tarvitaan uutta koulurakentamista. Vantaan puolella rajaa 7-12 vuotiaiden lukumäärä alenee vuoteen 2010 mennessä noin 300:lla ja yläkouluikäisten lukumäärä alenee noin 50:llä. Tällöin vapaata kapasiteettia löytyy alakouluista käytetyllä laskentatavalla nykyistä enemmän. Yläkoululaisten lukumäärän aleneminen tuo hieman laskennallista väljyyttä. Huomioiden tämän tarkastelun laskentatavan ja todelliset ryhmäkokojen aiheuttaman vinoutuman tuloksiin ei tarkastelualueen yläkouluissa ole todettavissa ylimääräistä koulukapasiteettia, vaan nykyinen tilaahtaus hieman helpottuu. Koulukapasiteetin käyttöä on ohjattu myös tehdyssä kouluverkkoselvityksessä Myyrmäen ja Hämeenkylän yläkoulujen/lukioiden osalta. Alakouluille on syntymässä lievää väljyyttä. Alueen täydennyskaavassa on varausta rakentamiseen, jonka käynnistymisen nopeus on huomioitava tulevissa tilatarveselvityksissä tarkastelualueella. 55

57 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA ALUE 2 Helsinki: Konala - Reimarla - Pitäjänmäki Espoo: Jupperi - Laaksolahti - Leppävaara- Mäkkylä - Uusmäki - Lintuvaara Pähkinärinne Hämeenkylä Lintuvaara Leppävaara Konala Pitäjänmäki Päivähoidossa Helsingin puolella on hieman vapaata kapasiteettia, mutta alueen lasten lukumäärä kasvaa tarkastelukaudella sillä Reimarlaan ja Konalaan on myöhemmin odotettavissa uutta rakentamista. Espoon Helsinkiin nojaavalla raja-alueella syntyy päivähoidon kapasiteettitarvetta Uusmäen ja Pajuniityn alkaessa vuosikymmenen lopulla rakentua. Yhteinen päiväkotihanke voisi olla tuolloin mahdollinen ratkaisu rajapinnan tuntumassa. Espoon puolen läntisillä alueilla (Leppävaaran eteläinen ja pohjoinen pienalue) lasten lukumäärän kasvu edellyttää myös lisäkapasiteetin rakentamista. Peruskoulussa Helsingin ja Espoon välillä Helsingin puolella on tällä hetkellä vapaata kapasiteettia. Helsinki on mahdollisesti luopumassa Hilatien sivukoulusta vuonna Espoon puolella kysyntä ja tarjonta ovat tällä hetkellä tasapainossa ja väljyyttä on syntynyt tilapäisesti Ruusutorpan koulun valmistumisen jälkeen. Uusmäen ja Pajuniityn rakentuminen sattunevat samaan aikaan kuin Helsingin puolella Konalan(n kem2) ja Reimarlan ( kem2) ja tällöin yhteishanke olisi mahdollinen ratkaisu ainakin kasvun alkuvaiheessa. 56

58 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 57 Espoo: Jupperi - Laaksolahti - Karakallio- Uusmäki - Lintuvaara Vantaa: Hämevaara - Hämeenkylä Linnainen Espoossa ja Vantaalla on raja-alueilla syntymässä päivähoitoon väljyyttä alueen lasten vähetessä. Vantaan tarkastelualueen päiväkodit voivat tarjota ensisijaisesti paikkoja Myyrmäen alueen tulevaan hoitopaikkatarpeeseen. Hämevaaran päiväkodit voisivat helpottaa myös Pohjois-Leppävaaran pienalueen lisääntyvää kysyntää, mutta samalla etäisyydellä on myös Espoon puolella vapautuvaa päivähoitotilaa. Peruskouluissa kapasiteettia on tällä hetkellä kummallakin puolella rajaa tarpeeksi. Vantaalla kysyntä ala- ja yläkoulun välillä tasaantuu vuosikymmenen loppua kohden. Espoossa on lasten lukumäärän vähetessä syntymässä väljyyttä. Koulutilojen yhteiskäyttöä arvioitaessa on jatkossa selvitettävä alueen koulujen perusparannusten yhteydessä syntyvien väistötilojen tarvetta. 5.3 ALUE 3: Helsinki: Munkkiniemi - Lauttasaari Espoo: Tapiola - Westend - Otaniemi Laajalahti Laajalahti Munkkiniemi Otaniemi Tapiola Lauttasaaari Helsingin puolella päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa tarkastelukaudella ja päiväkotien täyttöaste oli vuonna 2004 noin 97 %. Alueelle on suunnitteilla uusi päiväkoti Lauttasaareen, jonka lapsimäärä kasvaa 100 lapsella. Espoon puolella koko alueen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, mutta Pohjois- Tapiolaan ja Laajalahteen on syntymässä myöhemmin väljyyttä. Lauttasaaren suunnasta yhteistoiminta on etäisyyden vuoksi kuitenkin kyseenalaista. Alueen vapautuvaa kapasiteettia voitaisiin hyödyntää myös Leppävaarasta käsin. 57

59 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA ALUE 4 Helsinki: Suutarila Puistola - Jakomäki Vantaa: Viertola Tikkurila Kuninkaala Alakouluissa Helsingin puolella on syntymässä väljyyttä, mutta näin on käymässä myös Espoon puolella etenkin alueen pohjoisosissa. Sen sijaa yläkouluissa kysyntä ja tarjonta ovat kummassakin kaupungissa tasapainossa. Myös tällä alueella peruskorjausten aiheuttama tilapäinen kapasiteetin tarve voisi olla tulevaisuuden yhteistyömuoto. Tikkurila Viertola ALUE 4 Pakkala Suutarila Puistola Jakomäki Päivähoito Helsingin Suutarilassa vuodesta 2005 vuoteen 2010 Suutarilan peruspiirin alueella lapset vähenevät sekä Siltamäen että Töyrynummen osaalueilla. Myös Puistolan peruspiirin päivähoitoikäisten lasten määrä vähenee jonkin verran. Jakomäessä lapsimäärä pysyy suunnilleen samana vuosina , eikä Jakomäki siten pysty tarjoamaan päivähoitopaikkoja rajan yli. Toisaalta Jakomäki ei näillä näkymin tarvitse myöskään paikkoja naapurikunnilta, joten se on tässä suhteessa omavarainen. Koko alueen täyttöaste on 86 % vuonna 2010 ja vapaita paikkoja on 185, ellei palveluverkon tarjontaa pienennetä. Näitä paikkoja on mahdollista tarjota Vantaalle. Vantaan puolella vuoteen 2010 mennessä alueen lasten määrä vielä kasvaa ja mikäli päivähoidon kysyntärakenne pysyy ennallaan, on alueen päiväkodeissa vuonna 2010 lisäpaikkatarvetta 101 lapselle. Kas- 58

60 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 59 vua on Tikkurilan ja Viertolan alueilla, kun taas Kuninkaalassa lapsimäärä vähenee. Mikäli päiväkotipaikkojen kysyntärakenne säilyy ennallaan, jatkuu alueen pula päivähoitopaikoista. Toisaalta päiväkotipaikkojen osuutta hoidettavista lapsista (77,6 %) on pidettävä poikkeuksellisen korkeana, mikä viittaa siihen, että myös tämän alueen päiväkodeissa hoidetaan muiden kaupunginosien esim. kasvavan Keski-Vantaan vajaakapasiteettia. Mikäli Keski Vantaan päiväkotitarpeet täytetään suunnitellun rakentamisohjelman mukaisesti, helpottaa se olennaisesti tilannetta myös Tikkurilassa ja Viertolassa. Tällä hetkellä alueelle ei ole tulossa uusia päiväkoteja. Helsingin Suutarilaan Puistolaan on syntymässä vapaata päivähoitokapasiteettia. Kyseinen alue on kohtuullisen saavutettavuuden piirissä niin Viertola Tikkurila kuin myös nopeasti rakentuvan Keski-Vantaan näkökulmasta, joten sosiaalitoimen kannattaa selvittää yhteiskäyttömahdollisuuksia puuttuvan kapasiteetin hoitamisesta täällä vapautuvista paikoista. Peruskoulut Helsingin puolella ennusteen mukaan arvioitu koko alueen oppilasmäärä muuttuu seuraavasti: luokkien 1-6 oppilaiden määrä vähenee 881:llä ja luokkien 7-9 oppilasmäärä vähenee 162:llä. Yhteensä oppilasmäärä vähenee 1043 oppilasta. Koulutiloissa väljyyttä tulee olemaan alueilla lähivuosina kunnes Suutarilaan rakennetaan uutta asuntokerrosalaa m2 ja Jakomäkeen m2. Todennäköisesti tällöin tukeudutaan olemassa oleviin koulurakennuksiin. Tilanteeseen vaikuttaa lisäksi Helsingin kristillisen koulun tila- ja sijoittumisratkaisut. Vantaalla väestöennusteen mukaan vuoden 2009 lopulla alueen 7-12 vuotiaiden lukumäärä alenee noin 150:lla ja yläkouluikäisten lukumäärä alenee noin 20:llä. Tällöin vapaata kapasiteettia löytyy alakouluista käytetyllä laskentatavalla nykyistä enemmän. Yläkoululaisten lukumäärän aleneminen tuo helpotusta tilapulaan. Huomioiden tämän tarkastelun laskentatavan ja todellisten ryhmäkokojen aiheuttaman vinoutuman tuloksiin ei tarkastelualueen yläkouluissa ole todettavissa ylimääräistä koulukapasiteettia, vaan nykyinen tilaahtaus hieman helpottuu tarkastelujaksolla. Alakouluille on syntymässä lievää väljyyttä, mikä purkautuu mahdollisen kouluverkkoselvityksessäkin esitetyn Tikkurilan / Orvokkitien koulujen lakkauttamisen yhteydessä. 59

61 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA ALUE 5 Helsinki: Kontula Vesala Mellunmäki Vantaa: Rajakylä - Länsimäki Rajakylä Länsimäki Kontula Vesala Mellunmäki Päivähoito Helsingin tarkastelualueilla päiväkodit olivat vuonna 2004 täynnä sillä päiväkotien täyttöaste oli 99,2 %. Alueen päivähoitotilanne näyttäisi olevan tällä hetkellä melko tasapainossa. Vaikka alueen kaakkoiskulmaan rakennetaan Fallbackan ja Mustavuoren alueet, koko tarkastelualueen lapsimäärän ennustetaan vähenevän noin 200 lapsella (12 %).Päiväkotien päivähoitopaikkojen määrä kasvaa suunnitelmien mukaan 63 paikalla jos suunnitelmissa oleva Fallbackan uusi päiväkoti rakennetaan. Senkin tarpeellisuus tulee vielä kriittisesti arvioida. Toisaalta Vuosaaren päivähoitotilanteen kehittyminen vaikuttaa myös tämän alueen päivähoitotilanteeseen. Mahdollisten alueella vapautuvien paikkojen osalta selvitetään ensin suurpiirin sisällä olevien päivähoitoalueiden päivähoitopaikkojen tarve ja sen jälkeen voidaan tarkastella kuntien välistä yhteiskäyttöä. Vantaan tarkastelualueilla vuoteen 2010 mennessä alueen lasten määrä vähenee 27 lapsella (3 %). Uusia päiväkoteja ei alueelle ole suunnitteilla. Mikäli päiväkotipaikkojen kysyntärakenne säilyy ennallaan ja suunnitellut paikkojen vähennykset toteutetaan, voidaan tarkastelualueen sekä Hakunilan palvelualueen päiväkotitilanteen todeta olevan omavarainen myös tarkastelujakson lopulla, kun huomioidaan palveluverkkoselvityksessä jo esitetty tilankäytön tehostaminen. 60

62 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 61 Peruskoulut Helsingin puolella alueen oppilasmäärä muuttuu seuraavasti: luokkien 1-6 oppilaiden määrä vähenee 453:lla ja luokkien 7-9 oppilasmäärä vähenee 229:llä. Yhteensä oppilasmäärä vähenee 682 oppilasta. 5.6 ALUE 6 Kauniainen ja sen ympäristöalueet Koulutiloissa tulee olemaan väljyyttä lähivuosina. Asiaa selvitetään seuraavan kouluverkkotarkastelun yhteydessä. Vantaan Rajakylässä ja Länsimäessä 7-12 vuotiaiden lukumäärä alenee noin 80:lla ja yläkouluikäisten lukumäärä alenee noin 20:llä. Tällöin vapaata kapasiteettia löytyy alakouluista käytetyllä laskentatavalla nykyistä enemmän. Yläkoululaisten lukumäärän aleneminen ei tuo sanottavaa muutosta. Huomioiden tämän tarkastelun laskentatavan ja todelliset ryhmäkokojen aiheuttaman vinoutuman tuloksiin ei tarkastelualueen yläkouluissa ole todettavissa merkittävää ylikapasiteettia. Lisäksi Tikkurilan alueen kouluverkkojärjestelyissä on huomioitu Hakunilan alueen aleneva oppilasmäärä, joten oppilaita ohjataan Hakunilaan. Alakouluille on syntymässä väljyyttä, jonka käyttömahdollisuus tulee selvittää Hakunilan alueiden koulujen perusparannusten väistötilatarpeisiin. Sekä Vantaalle että Helsinkiin on syntymässä väljyyttä lähivuosina. Koulujen mahdollisessa lakkauttamisessa voitaneen tarvittaessa tukeutua rajan toisella puolella oleviin vapaisiin oppilaspaikkoihin. Päivähoidossa Espoon puolella kapasiteetin puutetta on syntymässä Espoon Keskustan ympäristössä, jonne on myös suunnitteilla uusia 61

63 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 62 päiväkoteja. Sen sijaa Kauniaisten pohjoispuolelle Viherlaaksoon ja Lippajärvelle on syntymässä vapaata tilaa. Kauniaisissa on tällä hetkellä päivähoidon kapasiteetti on lähes sataprosenttisesti hyödynnetty. Päivähoitopaikkoja oli muutama vapaana , mutta ne täyttyivät kahta kielikylpypaikkaa lukuun ottamatta heti vuoden 2005 alussa.lapsimäärän laskiessa tulevina vuosina voisi olla mahdollista osoittaa joitakin paikkoja tai äärimmäisessä tapauksessa vapauttaa koko Satuvuoren päiväkoti joksikin aikaa esim. läheisen Ymmerstan tarpeisiin ja keskittää Kauniaisten päivähoito muihin käytössä oleviin päiväkoteihin. Toinen vaihtoehto voisi olla ryhmäkokojen pienentäminen ja kaikkien nykyisin käytössä olevien tilojen edelleen hyödyntäminen. Oletettavasti myös Satuvuoren päiväkotia tarvitaan jatkossakin Kauniaisten omiin tarpeisiin väestömäärän kääntyessä kasvuun. Uuden ryhmäperhepäiväkodin perustaminen saattaa myös tulla ajankohtaiseksi. Peruskoulut Terveysasemat Kauniainen ja Espoo ovat tehneet valtuustojen hyväksymän sopimuksen mukaisesti kouluyhteistyötä vuodesta Sopimusta on uudistettu pari kertaa. Tällä hetkellä sopimus on myös uudistuksen kohteena. Se muotoillaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteisesti sopimien periaatteiden mukaiseksi. Espoosta on sovittu tulevan n. 40 oppilasta vuosittain Kasavuoren yläkouluun. Espoo tulee osoittamaan koulutuspaikan Kasavuoreen lähinnä Ymmerstan yläkoululaisille. Yhteistyöhön kuuluvat myös erityisopetuksen ja englanninkielisen opetuksen sekä 10-luokan opetuksen järjestäminen Espoon kouluissa. Kauniaisten terveysaseman nykyinen toimintakapasiteetti on suunniteltu palvelemaan nykyistä väestöä, joten tiloja tai henkilöstökapasiteettia palvelujen tarjoamiseen muiden kuntien väestölle ei ole. Kauniaisilla on perinteisesti hyvää yhteistyötä Espoon kanssa. Kauniainen ostaa mm. perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon päivystyspalveluja Espoolta. Myös laitoshoidossa on tehty yhteistyötä: Kauniainen on voinut myydä muutamille ruotsinkielisille espoolaisille vanhuksille laitoshoitopaikkoja. 62

64 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA ALUE 7 Espoo: Niipperi - Kalajärvi Vantaa: Askisto Kalajärvi Niipperi Askisto Espoon puolella ennen kaikkea Niipperin alueella syntyy päivähoidon kapasiteettivajausta vuosikymmenen loppuun mennessä. Vantaan Askistoon on syntymässä vajaata kapasiteettia lasten lukumäärän vähetessä. Uuden suunnitteilla olevan päiväkodin rakentaminen Askistoon lisäisi päivähoidon ylitarjontaa, joten ennen lopullista investointipäätöstä tulee tarkistaa alueella olevan kaavoitetun rakennusvarannon toteutuminen. Yleiskaavaluonnoksen 2004 aineiston perusteella sen ei ennusteta toteutuvan tarkastelukaudella Espoon peruskoulun alakoulujen opetuspaikkojen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Yläkouluissa on tällä hetkellä vapaata kapasiteettia, mutta vuosikymmenen lopulla alueen lisääntyvä lapsimäärä täyttää koulutilat. Askiston puolella löytyy vajaata kapasiteettia ylä- ja alakouluista alueen lasten vähetessä. Yhteistyö alueiden välillä olisi mahdollista, mutta sitä heikentää alueiden välisen suoran yhteyden puute. Vantaan puolella koulutiloissa tulee olemaan väljyyttä selvityksen mukaisin laskentaperustein. Väljyys tulee purkautumaan siinä vaiheessa, kun alueen oleva asemakaavavaranto rakentuu, mikä yleiskaavaluonnoksen 2004 mukaan tapahtuu seuraavan vuosikymmenen aikana. 63

Lista Nobinan HSL-alueella kulkevista bussilinjoista

Lista Nobinan HSL-alueella kulkevista bussilinjoista Lista Nobinan HSL-alueella kulkevista bussilinjoista Helsingin sisäiset linjat 79 Herttoniemi (M) - Latokartano - Malmi - Siltamäki - Puistolan asema 80 Herttoniemi(M) - Roihuvuori - Roihupelto 81 Kulosaari

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Muurala EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Jouppi-Kirstinsyrjä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 003 Tuomarila

Lisätiedot

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen 8.10.2014 Outi Salo linjanjohtaja Peruskoulut Helsingissä 1.8.2014 yhteensä 143 Peruskoulun oppilasmäärät Helsingissä 20.9.2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 174. 174 Perusopetuksen lukuvuoden 2016-2017 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 174. 174 Perusopetuksen lukuvuoden 2016-2017 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4433/12.01.02/2015 174 Perusopetuksen lukuvuoden 2016-2017 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190. 190 Perusopetuksen lukuvuoden 2015-2016 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 190. 190 Perusopetuksen lukuvuoden 2015-2016 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4277/12.01.02/2014 190 Perusopetuksen lukuvuoden 2015-2016 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Linjojen liikennöinti bussilakon aikana 1

Linjojen liikennöinti bussilakon aikana 1 Linjojen liikennöinti bussilakon aikana 1 11 Rautatientori - Korkeasaari(Mustikkamaa) 14 Eira - Pajamäki 14B Hernesaari - Meilahden klinikat 15 Länsisatamank. - Ruoholahti(M) - Länsiterminaali 15V Salmisaari

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 13.03.2012 Sivu 1 / 1 1199/12.01.02/2012 35 Lukuvuoden 2012-2013 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Astrid Kauber, puh. (09) 816

Lisätiedot

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon

Lisätiedot

Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma

Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Suomenkielisen opetuksen Tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Perustuu kaupungin omiin väestöennusteisiin perusopetus- ja lukioikäisten määrän kehityksestä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 Siltamäen en koulun johtokunta Suutarilan en koulun johtokunta Töyrynummen en koulun johtokunta Suutarilan yläasteen koulun johtokunta Maatullin en koulun johtokunta

Lisätiedot

Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma Juha Nurmi Kehittämispäällikkö Suomenkielinen opetus

Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma Juha Nurmi Kehittämispäällikkö Suomenkielinen opetus Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2018-2027 Juha Nurmi Kehittämispäällikkö Suomenkielinen opetus Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2018-2027 Tilaisuuden ohjelma: Tilaisuuden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun bussiliikenne AKT:n lakon aikana

Pääkaupunkiseudun bussiliikenne AKT:n lakon aikana Tyyppi Linja Reitti Liikennöitsijä 1 Liikennöitsijä 2 Liikennöitsijä 3 Liikennöinti Helsinki 11 Rautatientori - Korkeasaari(Mustikkamaa) Nobina Ei ajeta Helsinki 14 Eira - Pajamäki Helsingin Bussiliikenne

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 19.03.2014 Sivu 1 / 1 1238/12.01.02/2014 34 Lukuvuoden 2014-2015 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (6) Sosiaalilautakunta Sosj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (6) Sosiaalilautakunta Sosj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (6) 408 Suomenkielisen lasten päivähoidon palveluverkkosuunnitelman tarkistaminen Pöydälle HEL 2011-008947 T 05 01 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 20.03.2013 Sivu 1 / 1 1384/12.01.00/2013 103 Lukuvuoden 2013-2014 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Kauber Astrid, puh. (09) 816 52024 Nurmi Juha, puh. (09) 816

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 22.03.2017 Sivu 1 / 1 1256/2017 12.01.00.00 46 Lukuvuoden 2017-2018 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Merivuokko Gould, puh. 043 825 1832 Christina Rissanen, puh.

Lisätiedot

starttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut

starttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut peruslinja TAD ja lukuvuonna 2012-2013 30.5.2012 - ETELÄINEN Elias-koulu s 0 Helsingin normaalilyseo v 0 Kaisaniemen aa k 0 Kruunuhaan yläaste k 0 Lauttasaaren aa s 0 Lauttasaaren yk s 0 Ressun pk k 0

Lisätiedot

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden asukasilta ( tarkistettu versio)

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden asukasilta ( tarkistettu versio) Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden asukasilta 23.10.2014 (27.10.2014 tarkistettu versio) Outi Salo Linjanjohtaja Tulevaisuuden koulu - jalostammeko vain olemassa olevaa vai rakennammeko

Lisätiedot

20. Kalajärvi Kalajärven palvelukeskus Ruskatalo Ruskaniitty 4

20. Kalajärvi Kalajärven palvelukeskus Ruskatalo Ruskaniitty 4 Vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Edellisistä vaaleista muuttuneet tiedot on merkitty punaisella Änestysalueen numero ja nimi Äänestyspaikka 1. Muurala Lagstads skola Espoonkatu

Lisätiedot

Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Päiväkoti Päiväkoti Koulu

Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Päiväkoti Päiväkoti Koulu ESIOPETUSPAIKAT LUKUVUONNA 2015-2016 Perusopetukseen valmistavaan esiopetukseen liittyvät yksiköt on merkitty lihavoituina ESPOONLAHTI Esiopetuksen järjestää 1. Aallonhuippu 1. Eestinkallio X 2. Eestinmetsä

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 18.03.2015 Sivu 1 / 1 1228/12.01.02/2015 32 Lukuvuoden 2015-2016 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297

Lisätiedot

ESPOONLAHTI Kunnalliset päiväkodit Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Koulun tiloissa esiopetus varhaiskasvatuksen

ESPOONLAHTI Kunnalliset päiväkodit Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Koulun tiloissa esiopetus varhaiskasvatuksen ESIOPETUSYKSIKÖT JA ESIOPPILAIDEN SIJOITTUMINEN LUKUVUONNA 2014-2015 Päivitetty 10.3.2014 Perusopetukseen valmistavaa esiopetusta järjestävät koulut on merkitty lihavoituina ESPOONLAHTI Kunnalliset 1.

Lisätiedot

LEPPÄVAARA ITÄINEN. Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväiväkotien esiopetus Päiväkoti. Koulu. tiloissa. issa

LEPPÄVAARA ITÄINEN. Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväiväkotien esiopetus Päiväkoti. Koulu. tiloissa. issa LEPPÄVAARA ITÄINEN tilo Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväiväkotien esiopetus Kepelin päiväkoti Lintulaakso Yksityisen hoidon tuki: Mäkkylän päiväkoti Perkkaanpuisto Englanninkielinen pk Albatrossi

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivä / Självständighetsdagen / Independence Day Lisälähdöt sunnuntailiikenteen lisäksi / Extra turer / Additional bus service

Itsenäisyyspäivä / Självständighetsdagen / Independence Day Lisälähdöt sunnuntailiikenteen lisäksi / Extra turer / Additional bus service Itsenäisyyspäivä / Självständighetsdagen / Independence Day 6.12.2014 Lisälähdöt sunnuntailiikenteen lisäksi / Extra turer / Additional bus service Helsinki / Helsingfors 18 N Kruununhaka 1:44 18 N Kruununhaka

Lisätiedot

Pyhäinpäivä / Alla helgons dag / All Saints' Day Lisälähdöt sunnuntailiikenteen lisäksi / Extra turer / Additional bus service

Pyhäinpäivä / Alla helgons dag / All Saints' Day Lisälähdöt sunnuntailiikenteen lisäksi / Extra turer / Additional bus service Pyhäinpäivä / Alla helgons dag / All Saints' Day 1.11.2014 Lisälähdöt sunnuntailiikenteen lisäksi / Extra turer / Additional bus service Helsinki / Helsingfors 18 N Kruununhaka 1:44 18 N Kruununhaka 2:04

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Päiväkoti Päiväkoti Koulu

Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväkodit. Päiväkoti Päiväkoti Koulu ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISVASTUU LUKUVUODESTA 2014-2015 ALKAEN Perusopetukseen valmistavaan esiopetukseen liittyvät koulut on merkitty lihavoituina ESPOONLAHTI Esiopetuksen järjestää 1. Aallonhuippu Yksityisen

Lisätiedot

ERITYISLUOKKAVERKKO LUKUVUONNA KAUPUNGIN KOULUJEN ERITYISLUOKAT

ERITYISLUOKKAVERKKO LUKUVUONNA KAUPUNGIN KOULUJEN ERITYISLUOKAT n Aleksis Kiven peruskoulu 4 413 3 3 Alppilan yläasteen koulu 3 230 1 1 Arabian peruskoulu 4 615 2 2 Aurinkolahden peruskoulu 1 753 2 4 6 Brahenpuiston koulu 89 11 11 Eläintarhan ala-asteen koulu 4 209

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

LEPPÄVAARA ITÄINEN LEPPÄVAARA LÄNTINEN. Koulun esiopetus opetustoimen järjestämänä. Koulun tiloissa esiopetus varhaiskasvatuksen järjestämänä

LEPPÄVAARA ITÄINEN LEPPÄVAARA LÄNTINEN. Koulun esiopetus opetustoimen järjestämänä. Koulun tiloissa esiopetus varhaiskasvatuksen järjestämänä LEPPÄVAARA ITÄINEN varhaiskasvatuksen 1. Roosaliina Ostopalvelu: 1. Veräjäpelto 1. Lintulaakso 2. Kepeli 1. Montessori lastentalo 2. Lintuvaara 2. Perkkaanpuisto 3. Painiitty Yksityisen hoidon tuki: 3.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 44

Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 09.04.2014 Sivu 1 / 1 1598/12.01.02/2014 44 Lukuvuoden 2014-2015 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 1-6 Valmistelijat / lisätiedot: Tero Latvala, puh. 043 826 5256 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297

Lisätiedot

LUONTO-TIEDE sov.koe. KUVATAIDE sov.koe LIIKUNTA sov.koe

LUONTO-TIEDE sov.koe. KUVATAIDE sov.koe LIIKUNTA sov.koe 1 Soveltuvuuskokeilla valitut vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärät 20.9.2013 1 7 Aurinkolahden peruskoulu 451 0 0,0 1 6 Herttoniemen ala-asteen koulu 211 0 0,0 1 6 Herttoniemenrannan ala-asteen koulu 492 0

Lisätiedot

KOULUTILASELVITYS Jukka Penttinen ja Lasse Utti

KOULUTILASELVITYS Jukka Penttinen ja Lasse Utti KOULUTILASELVITYS 2.12.2016 Jukka Penttinen ja Lasse Utti SISÄLTÖ Yleistä 2 Metodit 2 Kuntaso 3 Alueittainen tarkastelu koulumuodoittain 3 Pienet alakoulut 5 Suuret alakoulut 6 Yhtenäiskoulut 18 Yläkoulut

Lisätiedot

ESIOPETUSYKSIKÖT LUKUVUONNA Ne yksiköt, joissa järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta on lihavoitu. LEPPÄVAARA ITÄINEN

ESIOPETUSYKSIKÖT LUKUVUONNA Ne yksiköt, joissa järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta on lihavoitu. LEPPÄVAARA ITÄINEN LEPPÄVAARA ITÄINEN Ostopalvelu- ja yksityisen hoidon tuen päiväiväkotien esiopetus Kepelin päiväkoti 23 Lintulaakso 66 Ostopalvelut: Mäkkylän päiväkoti 20 Perkkaanpuisto 33 Montessori Lastentalo 5 Painiityn

Lisätiedot

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016*

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016* - 6-1 SUUR-LEPPÄVAARA 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä Suur-Leppävaara; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 7 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/005 0.10.005 KUNNALLISVAALIT ESPOOSSA VUONNA 004 Santeri Paakko 30 5 6 5 4 1996 000 004 0 15 14 13 13 14 13 13 11 10 8 9 8 7 7 5 0 4 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 1 Kok SDP Vihr. RKP Kesk. Sit. Vas.

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Auroran koulun ja päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvityksen hyväksyminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Auroran koulun ja päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvityksen hyväksyminen 16.02.2012 Sivu 1 / 1 747/10.03.02/2012 25 Auroran koulun ja päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvityksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. (09) 816 52137 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 125

Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 10.04.2013 Sivu 1 / 1 1640/12.01.00/2013 125 Lukuvuoden 2013-2014 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 1-6 Valmistelijat / lisätiedot: Latvala Tero, puh. (09) 816 52045, yleisopetus, painotukset

Lisätiedot

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit Euroopan unioni on esittänyt kaupunkipolitiikan indikaattorit, joiden avulla kunnat voivat seurata kestävää kehitystä

Lisätiedot

Suomenkielisen opetuksen päivitetty tilankäyttösuunnitelma. Juha Nurmi Kehittämispäällikkö Suomenkielinen opetus

Suomenkielisen opetuksen päivitetty tilankäyttösuunnitelma. Juha Nurmi Kehittämispäällikkö Suomenkielinen opetus Suomenkielisen opetuksen päivitetty tilankäyttösuunnitelma 2018-2027 Juha Nurmi Kehittämispäällikkö Suomenkielinen opetus 6.2.2018 Päätöksentekoprosessi ja vaikuttaminen Kuntalaiset antoivat palautetta

Lisätiedot

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn)

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) A1: Itäinen ja kaakkoinen alue Nykyinen kielitarjonat Ehdotus kieliohjelmaksi 1.8.16/

Lisätiedot

Palveluverkko Ehdotukset

Palveluverkko Ehdotukset Palveluverkko Ehdotukset Kaikki virastot (luonnos) 25.11.2009 Tulosteen koko: A2 Maatullin ala-aste Tapulikaupungin kirjasto Puistolan terveysasema Töyrynummen ala-aste Siltamäen ala-aste Puistolan kirjasto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 05.04.2016 Sivu 1 / 1 57 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen ei kuntalain

Lisätiedot

Kotikadut kuntoon tilannekatsaus Petri Vainio

Kotikadut kuntoon tilannekatsaus Petri Vainio Kotikadut kuntoon tilannekatsaus 2015 Petri Vainio Katu- ja viherpalveluiden julkaisuja 3/2015 1 Sisällysluettelo 1. Esipuhe... 2 2. KTP-alueiden ohjelma... 3 2.1 KTP-alueiden määritelmä... 3 2.2 KTP-alueiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 211. 211 Perusopetuksen lukuvuoden 2014-2015 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 211. 211 Perusopetuksen lukuvuoden 2014-2015 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset 23.10.2013 Sivu 1 / 1 4472/12.01.02/2013 211 Perusopetuksen lukuvuoden 2014-2015 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Valtuuston seminaari

Valtuuston seminaari Valtuuston seminaari Koulu- ja päiväkotihankkeiden priorisointi vuosien 2016-2020 investointiohjelmassa sekä alustava investointiohjelma v. 2016-2024 Pekka Eurasto Korjausvelasta 350 000 300 000 250 000

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192 25.09.2013 Sivu 1 / 1 4061/02.02.02/2013 192 varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston (Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan) investointien toiminta- ja taloussuunnitelmasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 19.04.2017 Sivu 1 / 1 1755/2017 12.01.00.00 66 Lukuvuoden 2017-2018 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 1-6 Valmistelijat / lisätiedot: Merivuokko Gould, puh. 043 825 1832 Astrid Kauber, puh. 046

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 10.06.2015 Sivu 1 / 1 116 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia

Lisätiedot

SKANSSIN KOULUN JA PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS Osa B

SKANSSIN KOULUN JA PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS Osa B SKANSSIN KOULUN JA PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS Osa B Tarveselvitysryhmä 6.11.2013 1 SKANSSIN KOULUN JA PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS 7 100 ASUKKAAN KASVUTAVOIT- TEESSA 1. Väestönkasvun vaikutus peruskoulupaikkojen

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi

Lisätiedot

Koulu. aloituspaikoista paikat, paikat, minimi

Koulu. aloituspaikoista paikat, paikat, minimi 3.10.17 3.10.17 Facta.9.17, lv 17-18 16,3 u %.9.16 eet Alueella asuvat koulutulokkaat eli kouluun 83,7 % v. 11 Aurinkolahden peruskoulu Itäkeskuksen peruskoulu Keinutien ala-asteen koulu Kontulan ala-asteen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1707/12.01.02/2015 49 Lukuvuoden 2015-2016 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 1-6 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297

Lisätiedot

INVESTOINTIOHJELMA PVM:

INVESTOINTIOHJELMA PVM: INVESTOINTIOHJELMA 2016 Määrärahat 1000 PVM: 19.8.2015 Tilakeskus -liikelaitos Laajuus, Toteutuma Ennuste Jälkeen INVESTOINTIHANKKEET RYHMITTÄIN brm2 K-arvio yhteensä 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2020

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 55

Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 05.04.2016 Sivu 1 / 1 1263/2016 12.01.00.00 55 Lukuvuoden 2016-2017 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 1-6 Valmistelijat / lisätiedot: Merivuokko Gould, puh. 043 825 1832 Astrid Kauber, puh. 046

Lisätiedot

Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella

Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella Keskusta-Ounasjoen palveluverkkoselvitys Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella Koulutuslautakunta 17.12.2015 148 Ylikylän Vennivaaran alueen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2014 1 (5) 386 V 23.4.2014, Eläintarhan ala-asteen koulun, Länsi-Pasilan ala-asteen koulun ja Alppilan yläasteen koulun hallinnollinen yhdistäminen esitti kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2011 Päivähoitoikäiset (10kk 6v) ikäryhmittäin 31.12.2011 Kuusikon kunnissa sekä muutos

Lisätiedot

ALEPA Toimipaikka Myymäläpäällikkö Sähköposti

ALEPA Toimipaikka Myymäläpäällikkö Sähköposti ALEPA Toimipaikka Myymäläpäällikkö Sähköposti Hämeentie 010 76 69000 0222012mp@sok.fi Asematunneli 010 76 69010 0222018mp@sok.fi Laajasalo 010 76 69030 0222020mp@sok.fi Forum 010 76 69910 0222023mp@sok.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto POL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto POL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (7) 4 Palveluverkon kehittäminen Tapanilan ja Tapulikaupungin alueella HEL 2014-013453 T 12 00 01 Esitys Käsittely esitti opetuslautakunnalle ja edelleen kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Karhusuon koulun ja päiväkodin, Kirstin koulun ja Tuomarilan koulun rakennushankkeiden tarveselvitykset

Espoon kaupunki Pöytäkirja Karhusuon koulun ja päiväkodin, Kirstin koulun ja Tuomarilan koulun rakennushankkeiden tarveselvitykset 26.02.2014 Sivu 1 / 1 933/10.03.02/2014 18 Karhusuon koulun ja päiväkodin, Kirstin koulun ja Tuomarilan koulun rakennushankkeiden tarveselvitykset Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. 09 816

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Liite 1 - Linjakortit LUONNOS 4.2.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällys KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO... 3 Linja 57... 4 Linja 68... 5 Linja 69... 6 Linja 70...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 221

Espoon kaupunki Pöytäkirja 221 19.11.2014 Sivu 1 / 1 4707/12.01.01/2014 221 Esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2015-2016 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Elina Pulli, puh. 046 877 3888 Harri Rinta-aho,

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

(sisäänhuuto 10 minuuttia ennen lähtöä) Jos kohta on tyhjä, luokkaa ei ole ilmoitettu viesteihin Luokan sukkulaviesti- Koulun nimi ja luokan tunnus

(sisäänhuuto 10 minuuttia ennen lähtöä) Jos kohta on tyhjä, luokkaa ei ole ilmoitettu viesteihin Luokan sukkulaviesti- Koulun nimi ja luokan tunnus (sisäänhuuto 10 minuuttia ennen lähtöä) Jos kohta on tyhjä, luokkaa ei ole ilmoitettu viesteihin Luokan sukkulaviesti- Koulun nimi ja luokan tunnus Sukkulaviestien lähtö joukkueen numero Liikuntapiste

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh 20.05.2015 Sivu 1 / 1 2271/02.08.00/2015 69 Hansakallion koulun siirtokelpoisten tilojen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh. 043 824 8456 Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu

Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja 31.5.2012 Anna Isopoussu Taustaa Kuntien yhdistyminen vuonna 2009 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Kymppi-Moni hankkeen aloituskokous Tampere 30.11.2011 Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 2010: 51 063 2020: 51 598 1. Mikä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto POL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto POL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) 51 Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen perusteet HEL 2014-004410 T 12 00 01 Päätös päätti seuraavista soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen

Lisätiedot

KESKUSTAKIRJASTON SIMULAATIO

KESKUSTAKIRJASTON SIMULAATIO KESKUSTAKIRJASTON SIMULAATIO Vuoden 2023 väestöennusteella Jaani Lahtinen 040-554 6581 Simulaatiossa huomioitu Julkisen liikenneverkon muutokset Saavutettavuus Länsimetron 1 vaiheen mukaan Väestön paikalliset

Lisätiedot

Muistio 1 (4) 1.12.2013. Ehdotus vuonna 2014 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa

Muistio 1 (4) 1.12.2013. Ehdotus vuonna 2014 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa Muistio 1 (4) 1.12.2013 Ehdotus vuonna 2014 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla 1 Toimikunnan tehtävä ja kokoonpano HSY:n hallituksen asettama

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120

Lisätiedot

Itäisen Leppävaaran oppilasalueen yläkouluihin hakeutuminen. Huoltajakyselyn tulokset 1.6.2015

Itäisen Leppävaaran oppilasalueen yläkouluihin hakeutuminen. Huoltajakyselyn tulokset 1.6.2015 Itäisen Leppävaaran oppilasalueen yläkouluihin hakeutuminen Huoltajakyselyn tulokset 1.6.215 Kohderyhmä ja vastaajien lukumäärä Perkkaanpuiston koulu 1.-6.-luokkalaisten huoltajat lukuvuonna 214-215 Tulevien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 22.03.2017 Sivu 1 / 1 59 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen ei kuntalain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024 Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Marja Verkko 7.4.2015 ASUNTOMESSUALUE Viehättävä Vantaan Kivistö Asuntomessut_Vantaalla_2015_

Lisätiedot

TILAPALVELUT-LIIKELAITOS ESITYS TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI VUOSILLE INVESTOINTIEN OSALTA

TILAPALVELUT-LIIKELAITOS ESITYS TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI VUOSILLE INVESTOINTIEN OSALTA TILAPALVELUT-LIIKELAITOS ESITYS TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI VUOSILLE 2017-2021 INVESTOINTIEN OSALTA TILAPALVELUT-LIIKELAITOS Investoinnit Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (6) 8 Palveluverkkotarkastelun keskeiset linjaukset ja tavoitteet HEL 2014-014402 T 12 00 00 Päätösehdotus Päivähoito Perusopetus Lukiokoulutus päättää palveluverkkotarkastelun

Lisätiedot

Länsimäki-Rajakylä-Vaarala Vanhempainyhdistys

Länsimäki-Rajakylä-Vaarala Vanhempainyhdistys Länsimäki-Rajakylä-Vaarala Vanhempainyhdistys 3.10.2017 Väestöennuste yleistä Ennuste tehdään vuosittain Ennuste tehdään erikseen koko kaupungin tasolla ja osa-aluetasolla, MUTTA... Osa-aluetason ennuste

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja 23.09.2014 Sivu 1 / 1 3843/12.01.01/2014 178 Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina 2015-2016 ja 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Perusopetuksen kouluverkkoselvitys 2015 (Yleisötilaisuus ) LUONNOS

Perusopetuksen kouluverkkoselvitys 2015 (Yleisötilaisuus ) LUONNOS Perusopetuksen kouluverkkoselvitys 2015 (Yleisötilaisuus 30.11.2015) LUONNOS Kuulemistilaisuus 30.11.2015 Tilaisuuden tarkoitus on kertoa perusopetuksen kouluverkkoon esitettävistä muutoksista Koulujen

Lisätiedot

Vuosaaren alueen palveluverkko. Ehdotukset kartat ja tekstit

Vuosaaren alueen palveluverkko. Ehdotukset kartat ja tekstit Vuosaaren alueen palveluverkko Ehdotukset kartat ja tekstit Vaihtoehto Vuosaaren peruskoulu, Vuosaaren peruskoulu, sivukoulu lv 205-206 2 Vuosaaren ala-aste 3 Heteniityn ala-aste Aurinkolahden peruskoulu

Lisätiedot

Hyria Riihimäki Hämeenkaari Hämeenkadun koulu Hämeenkylän koulu. Iivisniemen koulu Isoniitun koulu Jokelan koulukeskus

Hyria Riihimäki Hämeenkaari Hämeenkadun koulu Hämeenkylän koulu. Iivisniemen koulu Isoniitun koulu Jokelan koulukeskus Pelipaikka Ahjon koulu Anttilan koulun Arabian peruskoulu Aurinkolahden peruskoulu Diakonissalaitos Eestinkallion koulu Energia Areena Espoonlahden koulu. Espoonlahden urheiluhalli Fortum pääkonttori Gesterbyn

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 16.02.2017 Sivu 1 / 1 510/2017 12.01.03 26 Aarnivalkean koulun opetuksen järjestäminen kevätkauden 2017 aikana Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Eeva-Kaisa Ikonen, puh. 046 877

Lisätiedot

KUULUTUS. Vaalipäivä. Vaalipäivän äänestysalueet ja äänestyspaikat Espoossa KUNTAVAALIT ESPOON KAUPUNGISSA

KUULUTUS. Vaalipäivä. Vaalipäivän äänestysalueet ja äänestyspaikat Espoossa KUNTAVAALIT ESPOON KAUPUNGISSA KUULUTUS KUNTAVAALIT ESPOON KAUPUNGISSA Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa,

Lisätiedot

Liite 1 Joukkoliikenteen palvelutaso

Liite 1 Joukkoliikenteen palvelutaso Liite 1 Joukkoliikenteen palvelutaso 2016-2021 HSL Helsingin seudun liikenne 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 Alueittainen palvelutaso... 4 1.1 Helsinki... 4 1.1.1 Eteläinen suurpiiri... 4 1.1.2 Läntinen

Lisätiedot

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari Koulutuslautakunta Valtuustoseminaari 16.9.2013 VARHAISKASVATUS Kaupungin päiväkoteja 32 Ostopalvelupäiväkoteja 13 Perhepäivähoitajia 45 Kaupungin ryhmäperhepäiväkoteja 3 Avointa päiväkotitoimintaa 6 toimipisteessä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 14.11.2016 Sivu 1 / 1 4390/2016 02.02.00 88 Tilapalveluiden selvitys investointiohjelman riittävyydestä Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Yrjölä, puh. 050 599 4076 Antti Mäntynen, puh. 043 826 8978 Kimmo

Lisätiedot

Olarin ja Suurpelto-Henttaan koulupalvelut. Juha Nurmi Kehittämispäällikkö

Olarin ja Suurpelto-Henttaan koulupalvelut. Juha Nurmi Kehittämispäällikkö Olarin ja Suurpelto-Henttaan koulupalvelut Juha Nurmi Kehittämispäällikkö Tehdyt päätökset Päivänkehrän koulun rehtori johtaa myös Komeetan koulua lukuvuoden 2016-17 loppuun Päivänkehrän koulun peruskorjaus

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot