IMATRAN SEUDUN SUKUTUTKIJAT RY HISTORIIKKI

Transkriptio

1 IMATRAN SEUDUN SUKUTUTKIJAT RY HISTORIIKKI Yhdistyksen 20-vuotisjuhlat vietettiin Imatran kulttuurikeskuksessa Imatran Seudun Sukututkijat ry Imatran Seudun Sukututkijat ry:n syntysanat lausuttiin kesällä 1988 Jaakkiman Kristillisellä kansanopistolla järjestetyn sukututkimuskurssin päättäjäistilaisuudessa. Kurssille osallistunut Aino Punnonen esitti ajatuksen sukututkijoiden yhteisestä tapaamisesta Imatralla. Ideaa ryhtyivät innokkaasti kehittelemään Unto Hirvonen ja Pauli Nissinen. Sanomalehti Ylä-Vuokseen laadittiin ilmoitus, jossa kutsuttiin koolle sukututkimuksesta kiinnostuneita henkilöitä. Lehtiilmoituksen innoittamana saapuivat Imatran kulttuurikeskuksen Imatra-saliin Meri-Ilma Hinkkanen, Unto Hirvonen, Pentti Niinimäki, Pauli Nissinen ja Bo Sundqvist keskustelemaan yhdistyksen tarpeellisuudesta. Olavi ja Anja Simola osallistuivat palaveriin puhelimen välityksellä. Yksimielisesti todettiin, että Imatralla tarvitaan sukututkimusyhdistys ja perustava kokous päätettiin kutsua koolle. Perustava kokous pidettiin Imatran kulttuurikeskuksen Imatra-salissa Kokouksen puheenjohtajana toimi Pentti Niinimäki ja sihteerinä Pauli Nissinen. Muut kokouksen osallistujat olivat: Matti Asomäki, Risto Haakana, Anssi Hakman, Lauri Hannikainen, Reino Hannukainen, Eila 1 (10)

2 Hikipää, Meri-Ilma Hinkkanen, Unto Hirvonen, Olavi Karjalainen, Mervi Lampi, Anja Malinen, Aino Mustonen, Terttu Nuotio, Lasse Pousi, Olavi Simola, Bo Sundqvist, Pentti Rinkinen, Pentti Vuorisalo ja Erkki Wederhorn. Yhdistyksen nimeksi päätettiin Imatran Seudun Sukututkijat ry ja kotipaikaksi Imatra. Perustamiskokouksessa hyväksyttiin uuden yhdistyksen säännöt ja päätettiin rekisteröidä yhdistys. Sääntöjä uudistettiin vuoden 2011 aikana nykykäytäntöä vastaavaksi. Uudet säännöt hyväksyttiin Patentti- ja rekisterihallituksessa Kuukausikokoukset Yhdistyksen vuosi-, syys- ja kuukausikokoukset on pidetty pääasiassa Imatran Kulttuurikeskuksen Kaleva-salissa kahden tunnin mittaisina. Kokouksien alussa on käsitelty yhdistys- ja tiedotusasioita. Suurin osa ajasta on varattu kokousesitelmälle. Kokousesitelmien aiheina on ollut jäsenten tekemät sukututkimukset, sukututkimusmenetelmien ja -aineiston hankinnan opastus, internetin ja sukututkimuksen apuvälineiden käytön opastus sekä Suomen ja paikallinen historia. Luennoitsijoina ovat olleet yhdistyksen jäsenet, paikalliset historiantuntijat ja valtakunnantason historian ja sukututkimuksen asiantuntijat. Kuukausikokouksia ei ole pidetty kesä-, heinä- ja elokuussa. Hallituksen kokoukset Yhdistyksen käytännön toimintaa on johtanut hallitus. Vuoteen 2011 asti yhdistyksen kokous valitsi puheenjohtajan, neljä varsinaista ja kaksi varajäsentä. Hallitus kokoontui aina varajäsenineen ja nimesi keskuudestaan jokaiselle hallitukseen kuuluvalle oman vastuualueen. Vuonna 2012 voimaan tulleiden uusien sääntöjen mukaan hallituksessa ei ole enää varajäseniä vaan kaikki ovat varsinaisia jäseniä. Syyskokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja kuusi jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus on kokoontunut yleensä aina ennen kuukausikokousta. Hallitus on käsitellyt normaalien yhdistysrutiinien lisäksi mm. kokousesitelmien, koulutustilaisuuksien ja retkien valmistelut. Koulutus Helmikuussa 1990 pidetyssä ensimmäisessä vuosikokouksessa hyväksyttiin yhdistykselle toimintaja taloussuunnitelma. Toiminta painottui aluksi arkistoihin ja tutkimusaineistoihin tutustumiseen sekä kurssitukseen. Myös vakituiset tutkijatapaamiset aloitettiin, jotka jatkuvat vielä nykyäänkin kuukausikokousten nimikkeellä talvikauden syksystä kevääseen. Imatran työväenopiston kanssa aloitettiin sukututkimuksen alkeiskurssit, jotka laajenivat myöhemmin myös Joutsenoon ja ovat viimevuosina painottuneet yhä enemmän tietotekniikan käyttöön sukututkimuksessa. Opettajina ovat toimineet jäsenistämme Pentti Niinimäki, Kari Niemi ja Tuula Vitikainen. Lisäksi on järjestetty omia sukututkimuskursseja Karjan Liiton avustuksella ja pyöritetty opintokerhoa jäsenistön piirissä. Vuonna 1993 alkoi tietokoneen käyttö yleistyä sukututkimuksessa. Yhdistys järjesti ensimmäisen tietotekniikkakurssin yhdessä Sukutietotekniikan kanssa Iskote-talolla. Tietotekniikka on ollut tämän jälkeen joissain muodossa aina yhtenä aiheena kuukausikokouksissa ja järjestetyissä kursseissa Lauri Pietiläisen johdolla. Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston kanssa on järjestetty yhteisiä koulutustilaisuuksia, joissa on ollut aiheina mm. vanhat käsialat sekä henki- ja tuomiokirjat, kouluttajina Anneli Mäkelä-Alitalo ja Kari-Matti Piilahti. Vuosien aikana on tehty useita tutustumismatkoja ja arkistoretkiä mm. Viipurin entiseen maakuntaarkistoon, Helsingin Kansallisarkistoon (ent. valtionarkisto), Sota-arkistoon, Tukholman Ruotsin valtioarkistoon, Mikkelin ja Joensuun maakunta-arkistoihin ja 2 (10)

3 Kouvolan Maanmittaushallituksen karttakeskukseen. Samoin yhdistyksen retkiohjelmassa on ollut aina osallistuminen vuosittain sukututkimuspäiville ja muihin sukututkijoiden valtakunnallisiin yhteistapaamisiin. Lähiseudun historiaan on tutustuttu yhteisillä retkillä, joita on järjestetty mm. Niskalammelle, Siitolan kartanoon, Konnunsuon vankilaalueelle, Rauhaan ja Rautjärven museotielle. Yleisötapahtumat järjestettiin Suomen Sukututkimusseuran sukututkimuspäivät Imatran Kulttuurikeskuksessa. Tutkijoita saapui ympäri Suomea yli 200 henkilöä. Päivien puuhamiehenä toimi Pentti Niinimäki organisoiden koko yhdistyksen ja perheensä toimimaan päivien onnistumiseksi. Mikkelin maakunta-arkiston retki järjestettiin yhdessä Karjalaliiton kanssa Karjalainen Sukupäivä Imatran kulttuurikeskuksessa. Päivän ohjelmaan osallistui runsaasti Karjalaisten sukujen tutkijoita ympäri Suomea Imatran urheilutalolla järjestettyyn harrastemessuihin osallistuimme omalla esittelyosastolla. Imatran kulttuurikeskuksessa ja kirjaston teemapäivillä on annettu vuosittain yhdistyksen toimesta sukututkimusopastusta sekä järjestetty sukututkimusnäyttelyitä. Sukututkijoiden yhteistyö Digikurssi Toiminta yhdistyksessämme on saattanut yhteen monia paikkakunnalla asuvia sukututkijoita. On voitu vertailla keskenämme tutkimustuloksia ja auttaa muita samaa sukua tai aluetta tutkivaa. Suurin tällainen yhteisö on ollut Rautjärven alueen tutkijoilla, jotka ovat vuodesta 2007 lähtien kokoontuneet kirjastolla Kari Niemen johdolla. Rautjärvi on sukututkijalle tavallista haastavampi kohde, kos- 3 (10) Kuukausikokouksen joulukahvit

4 ka vanhat asiakirjat ovat suurelta osin tuhoutuneet. Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistyksen kanssa pidettiin vuonna 2010 yhteinen hallitusten kokous, jossa keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista ja päätettiin julkaista Sukujen Vuoksi lehdessä molempien yhdistysten tuottamaa aineistoa. Yhteisiä lehtiä ilmestyi vuonna 2011 kaksi kappaletta. Myös retkiä ja koulutustilaisuuksia on järjestetty yhteistyössä. Toukokuussa 2010 käytiin Lappeenrannan seudun sukututkijoiden kanssa tutustumassa lopettamispäätöksen saaneeseen Konnunsuon vankilaan. Oppaana oli vankilanjohtaja Lea Lehtonen. Toukokuussa 2012 tutustuttiin Rauhan hotellihistoriaan Lappeenrannan seudun sukututkijoiden kanssa. Oppaana toimi Lauri Pietiläinen. Tutkijahuone Vuoteen 2012 asti oli Imatran pääkirjastossa käytössämme tutkijahuone, johon kirjasto sijoitti kolme mikrofilmien ja yhden korttien lukulaitteen sekä vuonna 1993 MikroMikko 286 tietokoneen ja matriisikirjoittimen. Tietokonelaitteistoa uusittiin yhdistyksen varoin vuosien mittaan tekniikan kehityksen seurauksena ja vuonna 2003 hankittiin tutkijahuoneeseen uusi tietokone ja siihen internetyhteys. Tutkijahuoneessa oli myös yhdistyksen arkisto johon vuosien mittaan hankittiin ja saatiin lahjoituksina sukututkimukseen liittyvää kirjallisuutta ja sukututkimuksia. Näistä tiloista jouduttiin luopumaan kun kirjasto tarvitsi tilat muuhun käyttöön. Uusi tutkijahuone on pieni, mutta siellä on monipuoliset digitointilaitteet. Yhdistyksemme kirjastoa ja arkistoa ei tähän tilaan kuitenkaan voitu sijoittaa, vaan ne saivat uuden sijoituspaikan Ruokolahdelta, vanhasta emäpitäjästä. Kirjat ovat Ruokolahden kirjastossa ja muu aineisto kotiseutuarkistossa. 4 (10)

5 Suomen suku eli HisKi-projekti Vuonna 1990 Sukutietotekniikka ry teki tallennusohjelman nimeltä Kastetut. Pentti Niinimäki huomasi heti uuden tekniikan mahdollisuuden sukututkimuksessa ja aloitti omasta Nakkilan seurakunnasta tietojen tallennuksen. Tämän jälkeen olikin vuorossa Ulvila, Ikaalinen ja Pori. Projekti laajeni kattamaan kastettujen lisäksi myös vihittyjen, haudattujen ja muuttaneiden luettelot ja sai uudeksi nimeksi Suomen suku eli HisKi-projekti. Imatran Seudun Sukututkijoiden työkenttänä oli Etelä-Karjalan alue Parikkalasta Virolahdelle. Päätehtävänä oli alkuvaiheessa siirtää ns. Mustat kirjat, eli Suomen Sukututkimusseuran aikoinaan käsin kopioimat kirjat tietokoneelle. Mustat kirjat alkavat joidenkin seurakuntien osalta 1600-luvulta, mutta useimmiten vasta isonvihan jälkeen 1730-luvulta. Kirjat on yleensä kopioitu n. vuoteen HisKi-projektin edetessä on myös aloitettu 1800-luvun jälkipuoliskon tietojen tallennus. Aluksi tallennettiin tietoja mikrokorteilta ja myöhemmin tallentajan käyttöön annettiin paperitulosteita mikrokorteilla tai rullafilmeillä olevista alkuperäisistä luetteloista. Projekti on nopeasti siirtymässä pelkästään alkuperäisten luetteloiden tallennukseen. Projekti on työllistänyt vuosien varrella monia yhdistyksemme jäseniä joista eniten Pentti Niinimäkeä ja jo edesmennyttä Arvi Mäkystä. Arvi Mäkynen teki lukuisia apuohjelmia systemaattisten virheiden hakuun ja korjaukseen. Yhdistys palkkasi myös työttömiä henkilöitä valtion yhdistelmätuella tallentamaan tiedostoja Pentti Niinimäen johdolla. Kirkonkirjojen digitointiprojekti Vuonna 2008 yhdistys liittyi Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) digitointiprojektiin joka mahdollistaa alkuperäisen arkistomateriaalin tutkimisen internetin välityksellä. Lappeenrannassa järjestettyyn koulutukseen osallistui yhdistyksemme jäsenistä Kari Niemi, Erkki Huhtanen, Esko Ovaska, Kyösti Suikkanen, Pekka Suonsivu ja Lauri Pietiläinen. Koulutus oli ja ensimmäinen skannauspäivä oli jo keskiviikkona jolloin aloitettiin Joutsenon rippikirjojen digitointi jota seurasivat Ruokolahti, Parikkala ja Rautjärvi. Pääsimme työssä hyvään alkuun ja jatkamme sitä pari kolme päivää viikossa yhdistyksen digivastaavan Erkki Huhtanen johdolla. SSHY:n sivuilta löytyvät digitoidut rippi- ja muita kirkonkirjoja. 125 vuotta vanhemmat kirjat ovat kaikkien vapaasti tutkittavina. SSHY:n jäsenet saavat myös muita SSHY:n tuottamia lähteitä tutkittaviksi kuvatietokantamme kautta. Tiedotus Vuonna 1991 ilmestyi ensimmäinen jäsenlehti Jäsentiedote 7-sivuisena. Lehti on ilmestynyt vuosittain aluksi sihteerin toimittamana. Vuonna 2001 lehden nimi muutettiin nimikilpailun jälkeen yhteisellä päätöksellä muotoon Sukujen Vuoksi. Lehden toimittaminen siirrettiin sihteerin vastuulta hallituksen nimeämälle vastaavalle toimittajalle. He ovat olleet v Eeva Hasunen, 2002 Toivo Luukkanen ja Mauri Lehikoinen. Lehti arvosteltiin v ja 2011 Suomen sukuseurojen keskusliiton jäsenlehtien kilpailussa Suomen parhaaksi sukututkimusyhdistyksen jäsenlehdeksi. Vuonna 2003 Yhdistyksen tiedotusta päätettiin parantaa ottamalla vanhojen tiedotusmuotojen lisäksi käyttöön sähköinen tiedotus. Yhdistykselle tehtiin omat internet sivut Etelä-Karjalan maakuntaporttaaliin Lauri Pietiläisen toimesta, lisäksi aloitettiin enemmissä määrin sähköpostin käyttö tiedotuksessa. Yhdistyksen jäseniä on innoitettu julkaisemaan sukututkimuksiaan ja tekemään esipolvitauluja esivanhemmistaan. Sukutauluja on julkaistu aikanaan Jäsentiedotteessa ja näin soisi tehtävän myös jatkossa Sukujen Vuoksessa. 5 (10)

6 Yhdistyksen tunnukset Vuonna 1990 hankittiin yhdistykselle logo. Useiden malliehdotusten joukosta Anne Malinen viimeisteli Katri Kuparisen ehdotuksen pohjalta nykyisen logomme. Vuonna 2002 logo tehtiin digitaaliseen muotoon Lauri Pietiläisen toimesta. Logoa hieman yksinkertaistettiin ja viivoja vahvistettiin vastaamaan paremmin sähköisen viestinnän tarpeita. Vuonna 2008 yhdistykselle hankiin pöytästandaari. Standaarin suunnitteli ja luovutussäännöt laati Mauri Lehikoinen. Standaari ja säännöt hyväksyttiin hallituksen kokouksessa Ensimmäinen kappale luovutettiin kunniapuheenjohtajalle Pentti Niinimäelle vuotisjuhla 1999 oli yhdistyksen 10. toimintavuosi. Juhlavuoden toimintaa suunnittelemaan oli syyskokouksessa valittu 10-vuotisjuhlatoimikunta, johon kuuluivat Olavi Sääski, kokoonkutsujana sekä Matti Hyle, Eeva Hasunen, Anja Malinen, Pentti Niinimäki, Pauli Nissinen, Pentti Rinkinen ja Heikki Teittinen. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Imatran taideviikolla ohjelmallinen kokous , johon osallistui runsas joukko yhdistyksen jäseniä ja kutsuvieraita. Tilaisuudessa piti Matti Hyle sukututkimusta käsittelevän esitelmän ja juhlapuheen piti Imatran ortodoksisen kirkon pastori isä Timo, Timo Tynkkynen. Juhlakokouksessa nimettiin yhdistyksen kunniajäseniksi Pauli Nissinen ja Pentti Niinimäki. Sukututkimusta esittelevä näyttely oli Imatran Kulttuurikeskuksen Käytävä-galleriassa Mikrokorttien ja -filmien esittelyä ja opastusta sukututkimuksen pariin annettiin asiasta kiinnostuneille Imatran pääkirjaston tutkijahuoneessa. Yhdistys ja sukututkimusharrastus sai runsaasti myönteistä julkisuutta paikallisessa lehdistössä ja alueradiossa. 20-vuotisjuhla Yhdistys päätti järjestää lauantaina yhdistyksen 20-vuotisjuhlan Imatran kulttuurikeskuksen Kaleva salissa. Juhlatoimikunnan puheenjohtajaksi nimettiin Pertti Pispa ja jäseniksi Kaija Linnahalme, Kari Niemi, Erkki Huhtanen, Pekka Suonsivu, Tapio Rossi, Lauri Pietiläinen ja Mauri Lehikoinen. Juhlaohjelma: Onnittelujen vastaanotto ja kahvitarjoilucafe Paussi klo Pääjuhla Kaleva-salissa klo 14 Kanteleen soittoa: Director musices Hannu Sopanen Tervehdyspuhe: Imatran Seudun Sukututkijat ry:n puheenjohtaja Kari Niemi Tervehdykset: Yhteisöt ja yhdistykset Lauluja Karjalasta: Kalevi Ignatius säestää Samuli Saarela piano Juhlapuhe: Suomen Sukututkimusseuranesimies Markku Kuorilehto Yhdistyksen standaarien jako: Puheenjohtaja Kari Niemi ja varapuheenjohtaja Pertti Pispa Esitelmä: Suvut ja henkilöt kirjailijan näkökulmasta kirjailija, professori Laila Hirvisaari ja Sakari Tossavainen Päätössanat: Varapuheenjohtaja Pertti Pispa Karjalaisten laulu: Juhlayleisö 6 (10)

7 25-vuotisjuhla Yhdistyksen 25-vuotisjuhlaa vietettiin Jaakkiman opistolla Ruokolahdella. Ohjelmassa oli juhlalounas ja Lauri Pietiläisen juhlaesitelmä, Gustaf Alm - Imatran seudun matkailun edelläkävijä. Jäsenmäärän kehitys 7 (10)

8 Toimihenkilöt Kunniapuheenjohtaja Pentti Niinimäki Puheenjohtajat Pauli Nissinen Heikki Teittinen 1997 Matti Hyle Olavi Sääski Kari Niemi Pertti Pispa Kaarina Haakana Varapuheenjohtajat Pentti Niinimäki 2008 Erkki Huhtanen 2009 Pertti Pispa 2010 Liisa Raitinpää 2011 Martti Monto 2012 Kari Niemi Pertti Pispa Sihteeri-rahastonhoitajat Unto Hirvonen Risto Haakana Eeva Hasunen Mauri Lehikoinen Sihteerit 2004 Lauri Sarasmaa 2004 Paavo Simonen Marjo Savolainen Tapio Rossi 2009 Erkki Huhtanen 2010 Kari Niemi Liisa Raitinpää Taloudenhoitajat Mauri Lehikoinen Pekka Suonsivu Erkki Huhtanen Kunniajäsenet Kunniajäsenyys on Imatran Seudun Sukututkijat ry:n merkittävin arvostuksen merkki. Se on myönnetty seuraaville henkilöille: 1999 Pauli Nissinen, perustajajäsen, puheenjohtaja Pentti Niinimäki, perustajäsen, varapuheenjohtaja , kunniapuheenjohtaja Matti Hyle, liittynyt v. 1992, puheenjohtaja Olavi Sääski, liittynyt v. 1997, puheenjohtaja Kari Niemi, puheenjohtaja Pentti Rinkinen, perustajajäsen 8 (10)

9 20-vuotisjuhlassa palkitut. Kuvasta puuttuu Pauli Nissinen Yhdistyksen pöytästandaarin luovutus Standaari on luovutettu seuraaville: Pentti Niinimäki Pekka Suonsivu Pauli Nissinen Unto Hirvonen Matti Hyle Olavi Sääski Eila Hikipää Bo Sundqvist Pentti Rinkinen Kari Niemi Suomen Sukututkimusseura ry Lauri Pietiläinen Mauri Lehikoinen Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys Sukututkimuksen tulevaisuudennäkymät Sukututkimus on ollut pääasiassa varttuneemman väen harrastus. Arkistojen muuttaminen digitaaliseen muotoon ja niiden julkaisu internetissä on tuonut harrastuksen pariin myös nuorempaa väkeä. Toivottavasti sukututkimuksen teknistyminen ja tietotekniikka-painotteisuus lisäävät vielä nuoremman väen kiinnostusta asiaan. Yhdistysten jäsenmäärät ovat lisääntyneet tasaisesti, eikä siihen ole lähivuosina odotettavissa tasaantumisen merkkejä. Onhan sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat juuri eläköitymässä ja etsimässä uusia harrastuksia. Sukututkimuksen luonne saattaa ajan myötä muuttua, kun yhä suurempi osa suvuista on tutkittu. Työtä kyllä riittää jatkossakin, kun historiasta paljastuu lisää yksityiskohtia, aineiston siirtyessä digitoinnin myötä internettiin. Sukututkimus on siirtynyt tai siirtymässä tutkijasaleista ja arkistoista koteihin. Tämä suuntaus on myös yhdistyksen otettava huomioon suunnitelmissaan. Aineiston lisääntyminen internetissä asettaa suuria haasteita aineiston käytettävyyden parantamiselle ja hakujärjestelmien yhdenmukaistamiselle. 9 (10)

10 Digitaalinen painomenetelmä mahdollistaa pienenkin suvun sukujulkaisun tekemisen. Valokuvakirjan voi jo nyt tehdä helposti netistä saatavalla ohjelmalla. Kuvien lisäksi kirjaan voi lisätä myös tekstiä. Valmis aineisto lähetetään kuvavalmistamoon internetin kautta ja tilausmäärä voi olla yhdestä kappaleesta alkaen. Ei ole kaukana se vaihe jolloin sukukirjankin voi tehdä kotona valmiiksi asti digipainoon lähetettäväksi. Julkaisu voisi olla myös pienimuotoinen merkkipäivälahja lahjansaajan esivanhemmista. Toinen mahdollisuus on jakaa sukukirjaa DVD-levylle tehtynä, selaimella selattavana aineistona. Internetin käyttö sukututkimusaineiston julkaisukanavana tulee varmasti lisääntymään. Julkaisujen tekeminen valmiiksi digitaaliseen muotoon tulee aiheuttamaan lisääntyviä koulutustarpeita. Geenitutkimus on menetelmä sukulaisuuden määrittelemiseksi. Suvun mieslinjojen Y-DNAtutkimustulokset ovat lähes samoja, jos tutkitut miehet ovat esim. saman 1500-luvulla eläneen kantaisän biologisia jälkeläisiä. Sama pätee myös suvun äiti-linjoihin. Äitihän antaa kaikille lapsilleen oman mitokondrionsa DNA:n. Perinteinen sukututkimus nojautuu mm. kirkonkirjoihin, joiden tiedoista keskimääräinen 5% on virheellisiä. DNA-tutkimusta voidaan käyttää jo tehdyn sukututkimusten tarkastamiseen. DNA-sukututkimus on kiinnostava lisä perinteiselle sukututkimukselle, keino saada lisää tietoa ajasta ennen kirkonkirjoja. Yhteistyö geenitutkimusta ja sukuhistoriatutkimusta harrastavien kesken kasvaa koko ajan myös Imatran seudun sukututkijoiden parissa. Suomen perustuslaissa on säädetty sananvapaus. Vapauteen liittyy kuitenkin aina vastuu. Yksityisyyden suoja kuuluu myös perustuslaillisiin oikeuksiin. Jokaisella on oikeus tietää ja päättää itseään koskevien henkilötietojen käytöstä. Henkilötietojen hyvästä käsittelytavasta säädetään henkilötietolaissa. Sukututkimusjärjestöt ovat tehneet lain soveltamisohjeen: Hyvä henkilötietojen käsittely sukututkimuksessa ja sukuyhteisössä. Sukututkimustoimialan käytännesäännöt. Yhdistyksemme on ottanut tämän huomioon julkaisu- ja tiedotustoiminnassaan, sekä kehottaa jäseniään tutustumaan tarkoin henkilötietolakiin ja käytännesääntöihin julkaistessaan henkilötietoja. 10 (10)