SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kaupan alan amk-yksikkö. Julio Vallejo Medina Ville-Pekka Mäkeläinen Anne Riihimäki Rainer Vainionkulma VIENTIOPAS

Transkriptio

1 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kaupan alan amk-yksikkö Julio Vallejo Medina Ville-Pekka Mäkeläinen Anne Riihimäki Rainer Vainionkulma VIENTIOPAS Argentiina ja Brasilia Seinäjoki 1999

2

3 ALKUSANAT Seinäjoen kaupan alan amk-yksikössä suoritettiin välisenä aikana laaja Etelä- Amerikan liiketoimintapotentiaalien ennakointi -projekti, jolle työministeriö myönsi ESR:n eli Euroopan sosiaalirahaston määrärahan. Projekti keskittyi kahden Etelä-Amerikan valtion, Argentiinan ja Brasilian, markkinoiden tutkimiseen. Etelä-Amerikan liiketoimintapotentiaalien ennakointi -projektilla oli tukenaan ohjausryhmä, johon kuului allekirjoittaneen ja puheenjohtajan ominaisuudessa toimineen lisäksi toimitusjohtaja Antero Auranen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista, toimitusjohtaja Reijo Pitkäkoski Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:stä, vientiasiamies Rainer Vainionkulma Etelä- Pohjanmaan TE-keskuksesta sekä koulutuspäällikkö Ari Virkamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulun kaupan alan amk-yksiköstä. Varsinaisen projektiryhmän muodostivat projektipäällikkö Ville-Pekka Mäkeläinen (TkL, kansainvälisen markkinoinnin yliopettaja), projektikoordinaattori Julio Vallejo Medina (arkkitehti) ja projektiassistentti Anne Riihimäki (BBA). Brasilian liiketoimintakulttuurin osuudesta vastasi professori Liisa Salo-Lee Jyväskylän yliopistosta. Kiitos projektin toteutumisesta ja onnistumisesta kuuluu em. ohjausryhmän ja projektiryhmän jäsenille sekä niille kaupan alan amk-yksikön tradenomeille (Essi Kylmäluoma, Liisa Kyrö, Tiina Peltola, Mira Peuru ja Jaana Sirkka), jotka tuottivat projektille materiaalia joko harjoitus- tai päättötöinä. Kiitos kuuluu myös Finpron Argentiinan ja Brasilian vientikeskuksille, jotka tukivat projektiamme merkittävällä tavalla. Toivomme, että projektin tuloksena syntyneet kirjalliset tuotokset auttavat suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita näkemään Etelä-Amerikan, erityisesti Argentiinan ja Brasilian, tarjoamat kaupalliset mahdollisuudet. Tärkeää on, että Etelä-Amerikkaa koskeva tutkimustoiminta jatkuu myös tulevaisuudessa ja tuottaa aktuellia markkinatietoa alueesta, jonka ennustetaan Aasian maiden kanssa muodostavan tulevaisuuden dynaamisimmin kehittyvän talousalueen. Kalevi Karjanlahti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kaupan alan amk-yksikön johtaja

4

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ETELÄ-AMERIKKA MARKKINA-ALUEENA ARGENTIINA MARKKINA-ALUEENA LUVUN TALOUDEN KÄÄNNEKOHDAT ULKOMAANKAUPPA JA TÄRKEIMMÄT KAUPPAKUMPPANIT Argentiinan ja Suomen välinen kauppa SUOMALAISTEN PÄÄSEKTORIT ARGENTIINAN MARKKINOILLA KLUSTERIANALYYSI VALIKOIDUISTA ARGENTIINAN TOIMIALOISTA ELINTARVIKESEKTORI: ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketuotanto Maataloustuotanto Teollisuustuotanto Juomateollisuus Elintarviketeollisuus Elintarviketuotteiden ulkomaankauppa Maataloustuotteiden vienti Elintarviketeollisuuden osuus kokonaisviennistä Argentiinan maataloustuotteiden viennin kohdemaat Elintarviketeknologia Maatalouskoneet Bioteknologia Vähittäiskauppa METSÄSEKTORI: MEKAANINEN PUUNJALOSTUSTEOLLISUUS Yleistä metsäsektorista Metsävarat Luonnonmetsät Istutetut metsät Ulkomaiset sijoitukset ja yritykset Puolivalmisteet Teknologia Huonekalusektori Yleistä huonekalusektorista Huonekaluteollisuus Huonekalujen kysyntä ja jakelukanavat Kansainvälinen kauppa Markkinamahdollisuuksia Sektorin tärkeimmät messut Johtopäätökset KAIVOSSEKTORI KEMIAN SEKTORI ENERGIASEKTORI TELEKOMMUNIKAATIOSEKTORI TERVEYDENHUOLTO- JA HYVINVOINTISEKTORI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA BRASILIA MARKKINA-ALUEENA LUVUN TALOUDEN KÄÄNNEKOHDAT TALOUSENNUSTEET ENSI VUOSIKYMMENELLE ULKOMAANKAUPPA JA TÄRKEIMMÄT KAUPPAKUMPPANIT Brasilian ja Suomen välinen kauppa BRASILIAN MARKKINOIDEN TARJOAMIA MAHDOLLISUUKSIA KLUSTERIANALYYSI VALIKOIDUISTA BRASILIAN TOIMIALOISTA... 82

6 8.1 ELINTARVIKESEKTORI Johdanto Maatalous ja elintarviketeollisuus Maatalous Viljellyt tuotteet ja maatilat Maidontuotanto Lihantuotanto Elintarviketeollisuuden markkinat Kuluttajat Kilpailutilanne Elintarvikkeiden jakelu Kasvualat ja trendit elintarvikesektorilla Elintarvikkeiden koneet ja laitteet Teknologian taso INVESTOINNIT ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA Asiakkaat Kilpailu Brasiliassa toimivia elintarviketeknologian yrityksiä Kaupan esteet Johtopäätökset METSÄSEKTORI: MEKAANINEN PUUNJALOSTUSTEOLLISUUS Perustietoa metsäteollisuudesta Saha- ja levyteollisuus Markkinoiden rakenteen kuvaus Trendit Huonekalu- ja puusepänteollisuus KAIVOSSEKTORI KEMIAN SEKTORI ENERGIASEKTORI TELEKOMMUNIKAATIOSEKTORI TERVEYDENHUOLTO- JA HYVINVOINTISEKTORI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ARGENTIINAN JA BRASILIAN KAUPPALIITTOUMAT MERCOSUR - ARGENTIINAN, BRASILIAN, PARAGUAYN JA URUGUAYN YHTEISMARKKINAT MUUT ARGENTIINAN JA BRASILIAN INTEGRAATIOHANKKEET VIENTIPÄÄTÖS MIKSI JA MITEN AB-MARKKINOILLE? Ulkomaankaupassa avustavat organisaatiot Finpron vientikeskukset Argentiinassa ja Brasiliassa Suomalaiset yritykset Argentiinassa ja Brasiliassa Investointirajoitukset Suositeltavat pankit Argentiinassa ja Brasiliassa TUTKIMUS: ARGENTIINAN JA BRASILIAN VIENTIIN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖN ONGELMAT SUOMALAISISSA YRITYKSISSÄ Yhteenvetotiedot kohdeyrityksistä Vientituotteet Argentiinassa ja Brasiliassa Vientimuodot Argentiinan ja Brasilian markkinaosuudet liikevaihdoittain ja toimialoittain Suomalaisten tuotteiden kilpailuedut Argentiinan ja Brasilian markkinoiden tiedonlähteet Yritysten markkinointiviestintä AB-maissa Vientiin vaikuttavat markkinakohtaiset tekijät ja käytännön ongelmat TARVITTAVAT VIENTIASIAKIRJAT Argentiina Brasilia LIIKETOIMINTAKULTTUURI Kymmenen käskyä Tutkimus: Suomalaisten yritysjohtajien kokemuksia Argentiinan ja Brasilian liiketoimintakulttuureista Suomalaisten yritysten ongelmat Argentiinan ja Brasilian markkinoilla Markkinoiden haasteet ja menestystekijät...170

7 Erityispiirteitä argentiinalaisesta liiketoimintakulttuurista Erityispiirteitä brasilialaisesta liiketoimintakulttuurista...173

8

9 1 JOHDANTO Läntisen Euroopan katseet ovat kääntyneet Aasian yskähtelevän talouskehityksen johdosta Etelä-Amerikkaan. Odotukset Etelä-Amerikan taloudellisen kehityksen suhteen ovat verraten korkealla. Tämä näkyy mm. eräiden Euroopan maiden yritysten voimakkaana etabloitumisena Etelä-Amerikan markkinoille. Erityisen aktiivisia ovat olleet Espanja ja Italia. Alueen selvästi suurin talous on Brasilia. Espanjankielisen alueen johtava talous on puolestaan Argentiina. Nämä ovatkin alueen ainoat taloudet, jotka paransivat kilpailukykyään Latinalaisessa Amerikassa vuosista 1993/94 vuosiin 1996/97 verrattuna. Mielenkiintoisen markkinan alueella tarjoaa myös Chile. Brasilian ja Argentiinan markkinoiden avautuminen ja kilpailua vääristävien rakenteiden purkaminen ovat jouduttaneet maiden talouskehitystä. Myös Mercosur/Mercosul on vauhdittanut taloudellisia aktiviteetteja alueella. Huolimatta viime aikojen talouden ongelmista, nähdään alueen talouden kasvumahdollisuudet erittäin huomattavina. On arvioitu, että vuoteen 2005 mennessä Pohjois-Amerikasta ja Etelä-Amerikasta muodostuu maailman suurin markkina-alue, jossa on n. 850 miljoonaa kuluttajaa, jotka käyttävät USD 13 triljoonaa tavaroihin ja palveluihin. Kuinka suomalaiset yritykset ovat mukana näillä markkinoilla? Suomalaiset yritykset ovat olleet mm. ruotsalaisia kilpakumppaneitaan huomattavasti passiivisempia Etelä-Amerikassa. Brasiliassa on n. 150 ruotsalaista yritystä, kun taas suomalaisia tytäryrityksiä ja edustajia on vain n. kolmannes tästä määrästä. Ruotsin vienti on myös kasvanut 90-luvulla Brasiliaan huomattavasti: Miksi näin? Syitä on varmasti monia. Tärkeintä on kuitenkin nyt huomata alueen taloudellisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet. Tutkimuksessamme selvitämme suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia Argentiinassa ja Brasiliassa valikoiduilla teollisuuden aloilla. Toisaalta tutkimme Argentiinaan ja Brasiliaan vievien yritysten käytännön kokemuksia vientitoiminnastaan. Vientiasiakirjat ovat keskeinen osa vientiprosessia ko. markkinoille. Myös näitä asioita on tutkittu erityisesti vientiä aloittavia yrityksiä silmällä pitäen. Käytännön kaupankäyntiin liittyvät asiat tulevat myös esille maiden liiketoimintakulttuureja käsiteltäessä. Uskomme tämän tutkimuksen antavan hyvän käsityksen alueen talouden kehityksestä, ja toisaalta niistä mahdollisuuksista, joita alue tarjoaa. Käytännön vientitoimintaan ja kaupankäyntiin toivomme tutkimuksemme myös antavan perustiedot, joiden avulla suomalaiset yritykset voivat toimintansa alkutaipaleella välttää ensimmäiset karikot, joihin moni ko. markkinoilla törmää. Ville-Pekka Mäkeläinen 9

10 2 ETELÄ-AMERIKKA MARKKINA-ALUEENA Perustietoja Etelä-Amerikka on pinta-alaltaan maailman 4. suurin ja asukasluvultaan maailman 5. suurin maanosa. Sen itsenäiset valtiot ovat Argentiina, Brasilia, Bolivia, Chile, Ecuador, Guyana Kolumbia, Paraguay, Peru, Surinam, Uruguay ja Venezuela. Ranskan hallinnassa on Ranskan Guyana ja Iso-Britannian hallinnassa Falklandin saaret (Islas Malvinas). Jokainen Etelä- Amerikan valtio on erilainen, eivätkä muistuta sen enempää toisiaan kuin Suomi ja Ruotsi tai Korea ja Japani. Suurin kieliryhmä Etelä-Amerikassa on espanja, mutta esimerkiksi Brasilian virallinen kieli on portugali. Etelä-Amerikka on urbaani maanosa, sillä yli 70 % väestöstä asuu kaupungeissa. Maiden pääkaupungit ovat yleensä maiden teollisia, kaupallisia, taloudellisia, kultturellisia ja hallinnollisia keskuksia (Bulmer-Thomas, 1994). Koska suurimmat kaupungit sijaitsevat rannikolla, räjähdysmäinen väestönkasvu heijastuu erityisesti näille alueille. Etelä-Amerikassa on valtavia luonnonrikkauksia kuten metsää, malmeja ja öljyä. Siellä sijaitsee kaksi Latinalaisen Amerikan kolmesta suurimmasta yrityksestä, jotka kaikki ovat öljy-yhtiöitä. Suurin yrityksistä on Venezuelassa toimiva PDVSA, jonka myynti viime vuonna oli 34 miljardia dollaria. Yritys suunnittelee kaksinkertaistavansa öljyntuotannon vuoteen 2006 mennessä. Kolmanneksi suurin yritys on brasilialainen Petrobrás, joka myös ennakoi tuotantonsa lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2000 mennessä. Etelä-Amerikan talouselämässä tulee esiin suuria vastakohtia. Elintaso vaihtelee jyrkästi yhteiskuntaluokittain ja eri valtioidenkin välillä. Talouselämän painopisteet ovat rannikoilla, ja taloudellisesti kehittyneimmät alueet ovat Argentiina, Keski-Chile ja Pohjois-Venezuela. Kansantulo jakautuu epätasaisesti ja se näkyy erityisesti maanomistusoloissa. Etelä-Amerikka vie ulkomaille etupäässä kaivosteollisuuden ja maatalouden tuotteita. Talouselämän kehittymättömyydestä johtuen suurin osa tuotteista viedään jalostamattomina raaka-aineina. Vastaavasti Etelä-Amerikka tuo monia teollisuuden tuotteita, vaikka oma teollisuus onkin jo varsin kehittynyttä. Lähes kaikilla Etelä-Amerikan mailla tuonti kasvaa nopeammin kuin kokonaistuotanto ja vienti, mikä on johtanut yhdessä korkeiden ulkomaanvelan korkojen kanssa krooniseen vaihtotaseen alijäämäisyyteen. Talouspolitiikkaa ollaan kuitenkin muuttamassa markkinatalouden suuntaan, mikä on näkynyt mm. valtion yritysten yksityistämisenä ja kaupan esteiden poistamisena. Taloudelliset ennusteet ensi vuosikymmenelle Lyhyellä tähtäimellä Etelä-Amerikka ja koko Latinalainen Amerikka on yhä tietyllä tavalla epävakaa markkina-alue (Wilska, 1999c). Maailmanpankin mukaan talouskasvu voi kuitenkin olla jopa 6 %:n vuositasoa ensi vuosikymmenellä. Jotta tällaiseen kasvuun päästäisiin, ympäristön olisi pystyttävä tarjoamaan sellaiset puitteet, joissa kasvu on mahdollista. Tällaisia olosuhteita on vaikea luoda ja ylläpitää Suomen kaltaisessa teollisuusvaltiossakin, jossa inflaationvastainen EU-politiikka usein johtaa kasvavaan työttömyyteen. Vielä ongelmallisempi tilanne on Etelä-Amerikassa, jossa on köyhyyttä, jyrkät tuloerot ja harmaata taloutta. Arvioiden mukaan noin 40 % Etelä-Amerikan väestöstä elää YK:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella (Valtonen, 1997), ja tuloerojen sanotaan olevan suurimmat koko maailmassa. Tuloeroja ovat lisänneet mm. markkinatalouteen liittyvät reformit, vientituotteiden yksipuolisuus, taloudelliset shokit ja valtiontalouksien tasapainottomuudet (Select, ). Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan yli puolet Latinalaisen 10

11 Amerikan työvoimasta työskentelee tällä hetkellä harmaan talouden piirissä ja määrä on jatkuvasti kasvussa (Select, ). Köyhyyden vähentäminen, tuloerojen pienentäminen sekä infrastruktuurin ja koulutuksen parantaminen ovat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä jatkuvan taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi. Taulukko 1. Latinalaisen Amerikan kasvuennusteet luvun alku bruttokansantuote a Säästöt (% bkt:sta) Yksityinen Julkinen Ulkomainen Investoinnit (% bkt:sta) Infrastruktuuri Koulutus c a = Keskimääräinen kasvuprosentti vuodessa c = Keskimääräinen koulutusaika vuosissa Lähde: Oroza, Ennusteet vuoteen 2003 asti lupaavat parannusta nykyiseen tilanteeseen: Sekä yksityinen että julkinen säästämisaste, investoinnit infrastruktuurissa ja koulutus lisääntyvät Latinalaisessa Amerikassa (Taulukko 1). Säästämisasteen kasvaminen tekee talouden omavaraisemmaksi ja vähemmän riippuvaiseksi ulkomaisesta pääomasta. Tuottavuuden uskotaan kasvavan paremman koulutuksen, valtiovallan roolin vähentämisen, yksityistämisen ja talouselämän avoimuuden seurauksena. Maailmanpankin mukaan investointeja olisi kuitenkin tehtävä raskaalla kädellä: Yrityssektorin infrastruktuuriin tai julkisen sektorin sosiaalisiin palveluihin pitäisi investoida massiiviset USD 60 miljardia vuosittain aina vuoteen 2005 saakka. VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) mukaan (Oroza, 1997) Latinalainen Amerikka kohtaa seuraavia haasteita ensi vuosikymmeneltä alkaen: - Huolimatta vahvasta kotimaisten investointien elpymisestä säästämisaste ja investoinnit eivät riitä takaamaan taloudellista kasvua. Pitkällä aikavälillä kotimainen säästämisaste on oltava suurempi, sillä alue ei voi luottaa yksistään ulkomaiseen pääomaan. - Uudistusten on luotava sellaiset puitteet, jotka auttavat investoijia ja työntekijöitä toimimaan tehokkaasti ja kilpailemaan globaalilla tasolla. Uudistusten on parannettava yritystason kannusteita dynaamisimmilla talouden sektoreilla. - Jatkuva kasvu riippuu suurimmalta osin viennin kasvamisesta ja pääsystä rikkaiden maiden markkinoille. - Koulutukseen ja ihmisten hyvinvointiin on investoitava, tuloeroja pienennettävä, infrastruktuuria parannettava, valtiota nykyaikaistettava ja korruption seurantaa tehostettava. Vaikka taloudellinen tilanne sekä Etelä-Amerikassa että Aasiassa näyttää tänä päivänä epävakaalta, molempien alueiden uskotaan ärhentelevän lähes vanhaan malliin seuraavan vuosikymmenen alkuvuosina. Kent Wilska toteaa Ulkomaankauppaliiton julkaisusarjassa (1995), että pidemmällä tähtäimellä Latinalainen Amerikka yhdessä Aasian maiden kanssa (Tyynenmeren alue) tulee todennäköisesti muodostamaan tulevaisuuden dynaamisimmin kehittyvän talousalueen. VATT:n mukaan Etelä-Amerikan talouspolitiikan suurimpina haasteina ovat inflaation pitäminen alhaalla, kauppataseen tasapaino ja kotimaisen säästämisasteen kasvattaminen. Etelä-Amerikka seuraa liiaksi maailmalla tapahtuvia 11

12 heilahteluita, mikä suureksi osaksi johtuu siitä, että päävientituotteet ovat maailmanmarkkinahintojen heilahteluille alttiita raaka-aineita ja että ulkomaista rahoitusta joudutaan käyttämään budjettialijäämän rahoittamiseksi. Ulkomaisia, pitkäaikaisia sijoituksia houkutellakseen talouskehitystä olisi syytä yrittää vakiinnuttaa, jottei talous heittelisi jyrkästi laskukaudesta nousukauteen. Sosiaalisten olojen parantaminen on oleellista poliittisen tasapainon kannalta, sillä köyhyys ja eriarvoisuus pitävät jatkuvasti yllä levottomuuksien pelkoa. Olojen parantaminen ei kuitenkaan onnistu, jos valtiolla ei ole rahaa panostaa koulutukseen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Paras tapa valtion tulojen kasvattamiseen lienee veronkeräyksen tehostaminen: Joissakin Etelä-Amerikan maissa jopa puolet taloudesta on harmaata taloutta, josta verotuloja ei tule. Vasta kun yhteiskunta tiettyine perusedellytyksineen on kunnossa, Etelä-Amerikan on mahdollista saavuttaa taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen tasapaino. 12

13 Etelä-Amerikan kulttuuripiirteet Arkkitehti Julio Vallejo Medina Etelä-Amerikka jakautuu moniin erillisiin valtioihin, mutta historiallisesti ja kulttuurisesti se on yhtenäinen alue. Perulainen runoilija Nicomedes Santacruz sanoo laulussaan América Latina: Yo no coloreé mi continente En värittänyt maanosaani ni pinté de verde a Brasil, enkä maalannut Brasiliaa vihreäksi, amarillo al Perú y roja a Bolivia Perua keltaiseksi, enkä Boliviaa punaiseksi. yo no tracé lineas territoriales En ole piirtänyt maiden rajoja separando al hermano del hermano erottaakseni veljen veljestä Laulun sanat välittävät maanosan maiden yhtenäisyyden idean, joka on juurtunut eteläamerikkalaiseen sieluun. Yhdistymisajatus oli olemassa jo viime vuosisadalla, kun kenraali Simon Bolivar, Etelä-Amerikan itsenäisyystaistelujen sankari, ehdotti Suurkolumbian muodostamista. Myöhemmin tällä vuosisadalla Argentiinan presidentti Juan Peron puollusti yhdistämisideaa. Monien mielestä Mercosur-alueen muodostuminen on valtioiden yhdistymisen toteutumista. Globalisoituvassa maailmassa tämä Etelä-Amerikan maiden ensimmäinen yhdistymisaskel avaa ovet uusille mahdollisuuksille. Kulttuurikatsauksen pohjalta voidaan tehdä seuraavat kiteytykset: 1. Etelä-Amerikalla on oma kulttuuri-identiteettinsä. Valotettaessa eteläamerikkalaista kulttuuria eri näkökulmista näkyy, että eurooppalaisten saapumisen jälkeen kulttuuri on kehittynyt rinnan länsimaisen kehityksen kanssa. Tästä rinnakkaisesta ja usein myös vastavuoroisesta kehityksestä huolimatta eteläamerikkalaisen kulttuurin moniaineksisuus on luonut mahdollisuuden oman kulttuuri-identiteetin kehittymiseen. 2. Etelä-Amerikassa on valtioiden rajoja ylittäviä alueellisia kulttuureja. Etelä-Brasilian Rio Grande do Sulia, Uruguayta ja Argentiinan Pampan aluetta esimerkiksi yhdistää sama karjapaimenkulttuuri. Yhtenäisen kulttuurin alueita löytyy myös Kaakkois-Argentiinalla Andien maiden sekä Koillis-Brasilialla, Kolumbian ja Venezuelan kanssa. 3. Rannikoiden suurkaupunkikulttuuri ja maaseudun kulttuuri poikkeavat varsin paljon toisistaan. Argentiinan ja Brasilian rannikoiden satamakaupungit, joissa suurin osa väestöstä asuu, ovat olleet aina avoimia ulkoa tuleville ihmisille ja kulttuurivaikuttelle. Sisämaassa on säilynyt pidempään espanjalaisen ja portugalilaisen sekä alkuperäiskulttuurin perinteisiä arvoja korostava vaikutus. 4. Etelä-Amerikassa on saavutettu poliittinen rauha. Etelä-Amerikka on koko historiansa ajan ollut konservatiivien ja liberaalien taistelutanner. Konservatiivien toimintafilosofia on perustunut protektionismiin ja paikalliskulttuurien arvojen säilyttämiseen. Liberaalit ovat sitävastoin painottaneet kaupan vapautta ja avoimmuutta uusille kulttuurivaikutteille ja demokraattisille toimintatavoille. Viimeisten diktatuurien kaatumisten jälkeen näyttää siltä, kuin nämä vastakkaiset intressitahot olisivat tehneet poliittisen kompromissin vakaan kehityksen turvaamiseksi. 13

14 ARGENTIINA - ARGENTINA * Pinta-alaltaan maailman 8. suurin valtio ja Etelä-Amerikan 2. suurin valtio * Maailman 5. suurin viinintuottaja ja 8. suurin elintarviketuottaja * Eurooppalaistyylinen valtio * Avoin markkinapolitiikka * Yhteismarkkina-alue Mercosurin jäsen => Pääsy Mercosurin markkinoille, jossa 230 milj. kuluttajaa ja bkt USD mrd * Kehittyvä talous * Hyvinkoulutettu työvoima * Rikkaat luonnonvarat * Monta kasvavaa toimialaa mm. metsä- ja kaivosteollisuus sekä telekommunikaatio * Kysyntää monille erilaisille tuotteille, sekä teollisuustuotteille että kulutushyödykkeille 14

15 3 ARGENTIINA MARKKINA-ALUEENA Argentiina pähkinänkuoressa Virallinen nimi: Argentiinan tasavalta (República Argentina) Valtiomuoto: Tasavalta Presidentillä on suuret valtaoikeudet, mm. oikeus hallituksennimitykseen ja ministerien vaihdokseen. Presidentti valitaan suorilla vaaleilla neljäksi vuodeksi, ja hän voi sen jälkeen asettua kerran uudelleenvalittavaksi. Kaksikamarinen kansanedustuslaitos (parlamentti) koostuu edustajainhuoneesta (257 jäsentä) ja senaatista (72 jäsentä). Edustajainhuoneen jäsenet valitaan vapailla vaaleilla neljäksi vuodeksi. Provinssit valitsevat senaatin jäsenet kuudeksi vuodeksi. Presidentti: Carlos Saúl Menem Seuraavat vaalit: Lokakuu 1999 (presidentin- ja kongressivaalit) Rahayksikkö: Argentiinan peso ARP = 100 centavos (1 ARP = 1 USD) Aika: GMT -3 (-5 tuntia Suomen talviaikaan). Vuodenajat päinvastaiset mitä Suomessa. Liikeaika (business hours): Klo ( ) Kokonaispinta-ala: km2 Rajanaapurit: Bolivia (832 km), Brasilia (1 224 km), Chile (5 150 km), Paraguay (1 880 km), Uruguay (579 km) Asukasluku: 36,3 miljoonaa (1998) Suurimmat kaupungit: Buenos Aires (12 milj.), Cordóba (1,5 milj.), Rosario (1,3 milj.) Pääkaupunki: Buenos Aires Virallinen kieli: Espanja Uskonto: Roomalaiskatolisuus (90 %), protestantteja, juutalaisia Etniset ryhmät: Eurooppalaisperäisiä (85 %), mestitsejä* ja intiaaneja (8 %), muita (7 %) BKT/capita: USD (1997) Keskimääräinen kuukausipalkka: USD 500 (työläinen), USD (korkeakoulutettu) Pääteollisuustuotteet: Elintarvikkeet, moottoriajoneuvot, kestokulutushyödykkeet, tekstiilit, kemikaalit, petrokemianteollisuuden tuotteet, teräs Luonnonvarat: Viljava pampa, metsät, lyijy, sinkki, tina, kupari, rautamalmi, mangaani, raakaöljy, uraani *mestitsi = Intiaanin ja eurooppalaisen jälkeläinen. Kolumbian, Paraguayn ja Venezuelan väestö on suurimmaksi osaksi mestitsejä (Bosrock, 1997). Lähde: Paavilainen, 1999a. 15

16 Argentiina jakautuu 23 provinssiin ja yhteen liittovaltion keskukseen Buenos Airesiin (distrito federal). Buenos Airesissa asuu kolmannes Argentiinan väestöstä, ja se on maan teollisuuden, kaupan ja kulttuurin keskus. Provinssin pääkaupunki on Buenos Aires, joka on Etelä-Amerikan huomattavin kulttuurikaupunki: Siellä on mm. 300 teatteria, 100 taidegalleriaa ja 70 museota. Keskustassa sijaitseva Teatro Colón on eräs maailman tunnetuimpia oopperataloja. Kaupungin liike-elämä on keskittynyt Plaza de Mayo-aukion pohjois- ja länsipuolelle, joita sivuaa maailman levein katu Avenida 9 de Julio. Kaupunki on rakennettu ruutuasemakaavaan, joten se vaikuttaa selkeältä ja ilmavalta lukuisine puistoineen ja leveine avenuineen. Provinssit ovat Catamarca, Chaco, Chubut, Córdoba, Corrientes, Entre Ríos, Formosa, Jujuy, La Pampa, La Rioja, Mendoza, Misiones, Neuquen, Rio Negro, Salta, San Juan, San Luis, Santa Cruz, Santa Fé, Santiago del Estero, Tierra del Fuego, Antartida e Islas del Atlantico Sur ja Tucumán. Lähes 90 % argentiinalaisista asuu kaupungeissa. Kaupungeissa noin 70 %:lla asukkaista on mahdollisuus puhtaan veden saantiin, kun taas maaseudulla vain noin 20 %:lla (The Economist, ). Suurin osa argentiinalaisista kuuluu keskiluokkaan. 96,3 % argentiinalaisista on lukutaitoisia. Maantieteellisesti Argentiinasta voidaan erottaa seitsemän erilaista aluetta: 1) Chacossa, Argentiinan pohjoisosassa (Chaco ja Formosa), on laajoja subtrooppisia savanneja, joilla karjankasvatus ja maanviljelys ovat tärkeimmät elinkeinot. Chacon osavaltio on Argentiinan suurin puuvillantuottaja sekä toiseksi suurin metsäteollisuustuotteiden valmistaja. Formosassa tuotetaan puolestaan sitrushedelmiä ja muita hedelmiä kuten banaaneja. 2) Luoteis-Argentiina (Catamarca, Jujuy, Salta ja Tucumán) on tunnettu sokerin ja tupakan tuotannosta. Jujuyn osavaltiossa on Argentiinan suurin sokeritehdas. 3) Mesopotamia (Corrientes, Entre Ríos, Misiones ja Santa Fé) sijaitsee Argentiinan koillisosassa. Alueella tuotetaan paljon riisiä, ruokosokeria, puuvillaa, tupakkaa ja sitrushedelmiä sekä kuivatuista lehdistä valmistettavaa argentiinalaisten kansallisjuomaa mate-teetä. 4) Andien keskiosa (La Rioja, Mendoza ja San Juan) on puolestaan Argentiinan suurin viinintuotantoalue. Alueella on yli viinitarhaa, joiden ansiosta Argentiina on maailman 16

17 viidenneksi suurin viinintuottaja. Viinirypäleet ja oliivit ovat alueen tärkeimpiä maataloustuotteita. 5) Argentiinan keskiosassa (Córdoba, San Luis, Santiago del Estero) on sekä teollis- että maataloustuotantoa. Alueella tuotetaan mm. muroja, eläinrehua, soijapapuja ja perunoita. 6) Pampa (Buenos Aires ja La Pampa) on hedelmällistä ruohotasankoa, joten se on Argentiinan maanviljelyksen ja karjanhoidon keskus. Sen koillisosassa sijaitsee maan pääkaupunki Buenos Aires, jonka provinssi tuottaa yli 50 % maan teollisuustuotteista. Argentiina tunnetaan ulkomailla usein juuri pampan laajoista karjankasvatustiloista ja niiden erinomaisesta lihasta. Pampalla ovat eläneet Argentiinan legendaariset karjapaimenet, gauchot, jotka kesytetyillä villihevosilla keräsivät karjaa ja myivät niistä saatuja vuotia kylästä kylään kulkien. Gauchoja ihannoidaan heidän kulkuriluonteensa ja yksinkertaisen elämänsä vuoksi; he omistivat vain hevosen, satulan, vaatekerran ja veitsen, söivät paljon lihaa ja joivat paljon mate-teetä. Perinteiset gauchot katosivat 1800-luvun lopulla, mutta he elävät kuitenkin yhä kirjallisuudessa ja, kuten argentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges on kirjoittanut, jokaisen argentiinalaisen veressä. 7) Eteläinen Patagonian (Chubut, Islas del Atlántico Sur, Neuquén, Río Negro, Santa Cruz ja Tierra del Fuego) alue peittää yli neljänneksen Argentiinan pinta-alasta, mutta alueella asuu silti vajaat kolme prosenttia maan väestöstä. Harvaanasutulla seudulla kiemurtelee paljon jokia, ja aavoilla tasangoilla näkee kasvatettavan lampaita. Myös maanviljelys on merkittävää, sillä Patagonian omena- ja päärynäsadot vastaavat 70 % koko maan tuotannosta. Itärannikolla esiintyy arktisia eläinlajeja kuten pingviinejä ja merileijonia (< 17

18 luvun talouden käännekohdat Argentiina oli lähes 50 vuoden ajan aina 1990-luvulle asti kaupankäynnin kannalta suljettu maa ja sotilashallinnon alla tai sen vaikutuksen alaisena useaan kertaan (vuosina , , , ) (< Taloudellisten ja poliittisten muutosten voidaan katsoa alkaneen vuodesta 1989, jolloin presidentinvaalit voitti peronistinen Carlos Menem. Menemin hallitus joutui kohtaamaan vuosikymmeniä korkealla laukanneen inflaation, kansainvälisen eristyneisyyden, paikalle jähmettyneen talouden ja valtion kroonisen budjettivajeen. Menemin odotettiin jatkavan peronistista linjaa, mutta hän alkoikin tehdä rajuja muutoksia talousministeri Domingo Cavallon kanssa. Vuoden 1991 talousohjelman päätavoitteina oli hyperinflaation taltuttaminen, talouden avaaminen kansainväliselle kaupalle ja investoinneille, kaupan esteiden poistaminen, valtion roolin supistaminen sekä valuutan, peson, sitominen dollariin. Ajatuksena oli pyrkiä kohti markkinataloutta ja valtion talouden tervehdyttäminen. Keskeinen osa Menemin hallituksen uutta talouspolitiikkaa oli vuonna säädetty laki (Ley de convertibilidad), jossa Argentiinan peso sidottiin kiinteästi USA:n dollariin suhteessa 1:1 (Press and Diffusion Secretariat). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskuspankki on sitoutunut rahanvaihtoon kiinteän kurssin mukaisesti ja että liikkeelle lasketulla kotimaisella rahalla on aina katteena vastaava ulkomainen valuuttavaranto. Valuuttakuri pakottaa kuluttajahintoja pysymään alhaalla ehkäisten inflaatiota, vaikkakin aluksi se aiheuttaa valuutan yliarvostumista ja viennin supistumista. Valuuttakuripolitiikka saattaa kuitenkin nostaa korkotasoa, minkä tarkoituksena on ehkäistä valuuttavarantojen pienenemistä. Markkinatalouden periaatteiden mukaisesti Argentiinassa vapautettiin raha- ja pääomamarkkinat. Tämä näkyy mm. hintojen, investointien sekä kotimaisen ja kansainvälisen kaupan vapautena sekä kaikenlaisten taloudellista toimintaa rajoittavien esteiden poistamisena. Markkinatalouden mukaisesti kuluttajahintojen kontrolli lopetettiin ja pankkilainoja alettiin myöntää entistä enemmän ja paremmin korkoehdoin. Argentiina alkoi solmia kahdenkeskisiä sopimuksia naapurimaidensa kanssa sekä avasi diplomaattiset suhteet Iso-Britanniaan. Demokratisoitumisen myötä valtion rooli on vähentynyt, ja se on delegoinut tehtäviään provinsseille ja paikallisille hallituksille, jotka huolehtivat etupäässä koulutuksen ja terveydenhuollon järjestämisestä. Tehtävien delegoiminen paikalliselle tasolle on vähentänyt valtion kustannuksia ja tervehdyttänyt budjettia. Tulojen muodostumista ovat vauhdittaneet myös verojärjestelmän uudistukset. Uudistetun verotuksen ansiosta verotulot kasvoivat kolmeneljäsosaa vuodesta 1989 vuoteen 1992 ja tuloverosta saadut tulot lähes 70 %. Veronkiertoon arvioidaan kuitenkin yhä häviävän USD 20 miljardia vuodessa (Bergvist, 1997). Näkyvä todiste talouspolitiikan suunnan muutoksesta on ollut valtion yritysten yksityistäminen. Yksityistämisohjelmasta säädettiin uudistuslailla vuonna 1989, jonka jälkeen hallitus on yksityistänyt lähes kaikki valtion omistamista yrityksistä. Yksityistämisen syy oli puhtaasti taloudellinen: Hallitus ilmoitti, ettei sillä ollut enää varaa näiden teollisuusalojen tukemiseen tai niihin investoimiseen. Vuosina hallitus yksityisti 121 valtionyritystä. Vuoden 1994 puolivälissä yksityistäminen oli synnyttänyt USD 10,4 miljardia käteistä rahaa ja vähentänyt julkista velkaa USD 13,4 miljardin edestä. Teollisuuden tuottavuus oli parantunut 40 %:lla ja 18