SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kaupan alan amk-yksikkö. Julio Vallejo Medina Ville-Pekka Mäkeläinen Anne Riihimäki Rainer Vainionkulma VIENTIOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kaupan alan amk-yksikkö. Julio Vallejo Medina Ville-Pekka Mäkeläinen Anne Riihimäki Rainer Vainionkulma VIENTIOPAS"

Transkriptio

1 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kaupan alan amk-yksikkö Julio Vallejo Medina Ville-Pekka Mäkeläinen Anne Riihimäki Rainer Vainionkulma VIENTIOPAS Argentiina ja Brasilia Seinäjoki 1999

2

3 ALKUSANAT Seinäjoen kaupan alan amk-yksikössä suoritettiin välisenä aikana laaja Etelä- Amerikan liiketoimintapotentiaalien ennakointi -projekti, jolle työministeriö myönsi ESR:n eli Euroopan sosiaalirahaston määrärahan. Projekti keskittyi kahden Etelä-Amerikan valtion, Argentiinan ja Brasilian, markkinoiden tutkimiseen. Etelä-Amerikan liiketoimintapotentiaalien ennakointi -projektilla oli tukenaan ohjausryhmä, johon kuului allekirjoittaneen ja puheenjohtajan ominaisuudessa toimineen lisäksi toimitusjohtaja Antero Auranen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista, toimitusjohtaja Reijo Pitkäkoski Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:stä, vientiasiamies Rainer Vainionkulma Etelä- Pohjanmaan TE-keskuksesta sekä koulutuspäällikkö Ari Virkamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulun kaupan alan amk-yksiköstä. Varsinaisen projektiryhmän muodostivat projektipäällikkö Ville-Pekka Mäkeläinen (TkL, kansainvälisen markkinoinnin yliopettaja), projektikoordinaattori Julio Vallejo Medina (arkkitehti) ja projektiassistentti Anne Riihimäki (BBA). Brasilian liiketoimintakulttuurin osuudesta vastasi professori Liisa Salo-Lee Jyväskylän yliopistosta. Kiitos projektin toteutumisesta ja onnistumisesta kuuluu em. ohjausryhmän ja projektiryhmän jäsenille sekä niille kaupan alan amk-yksikön tradenomeille (Essi Kylmäluoma, Liisa Kyrö, Tiina Peltola, Mira Peuru ja Jaana Sirkka), jotka tuottivat projektille materiaalia joko harjoitus- tai päättötöinä. Kiitos kuuluu myös Finpron Argentiinan ja Brasilian vientikeskuksille, jotka tukivat projektiamme merkittävällä tavalla. Toivomme, että projektin tuloksena syntyneet kirjalliset tuotokset auttavat suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita näkemään Etelä-Amerikan, erityisesti Argentiinan ja Brasilian, tarjoamat kaupalliset mahdollisuudet. Tärkeää on, että Etelä-Amerikkaa koskeva tutkimustoiminta jatkuu myös tulevaisuudessa ja tuottaa aktuellia markkinatietoa alueesta, jonka ennustetaan Aasian maiden kanssa muodostavan tulevaisuuden dynaamisimmin kehittyvän talousalueen. Kalevi Karjanlahti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kaupan alan amk-yksikön johtaja

4

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ETELÄ-AMERIKKA MARKKINA-ALUEENA ARGENTIINA MARKKINA-ALUEENA LUVUN TALOUDEN KÄÄNNEKOHDAT ULKOMAANKAUPPA JA TÄRKEIMMÄT KAUPPAKUMPPANIT Argentiinan ja Suomen välinen kauppa SUOMALAISTEN PÄÄSEKTORIT ARGENTIINAN MARKKINOILLA KLUSTERIANALYYSI VALIKOIDUISTA ARGENTIINAN TOIMIALOISTA ELINTARVIKESEKTORI: ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketuotanto Maataloustuotanto Teollisuustuotanto Juomateollisuus Elintarviketeollisuus Elintarviketuotteiden ulkomaankauppa Maataloustuotteiden vienti Elintarviketeollisuuden osuus kokonaisviennistä Argentiinan maataloustuotteiden viennin kohdemaat Elintarviketeknologia Maatalouskoneet Bioteknologia Vähittäiskauppa METSÄSEKTORI: MEKAANINEN PUUNJALOSTUSTEOLLISUUS Yleistä metsäsektorista Metsävarat Luonnonmetsät Istutetut metsät Ulkomaiset sijoitukset ja yritykset Puolivalmisteet Teknologia Huonekalusektori Yleistä huonekalusektorista Huonekaluteollisuus Huonekalujen kysyntä ja jakelukanavat Kansainvälinen kauppa Markkinamahdollisuuksia Sektorin tärkeimmät messut Johtopäätökset KAIVOSSEKTORI KEMIAN SEKTORI ENERGIASEKTORI TELEKOMMUNIKAATIOSEKTORI TERVEYDENHUOLTO- JA HYVINVOINTISEKTORI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA BRASILIA MARKKINA-ALUEENA LUVUN TALOUDEN KÄÄNNEKOHDAT TALOUSENNUSTEET ENSI VUOSIKYMMENELLE ULKOMAANKAUPPA JA TÄRKEIMMÄT KAUPPAKUMPPANIT Brasilian ja Suomen välinen kauppa BRASILIAN MARKKINOIDEN TARJOAMIA MAHDOLLISUUKSIA KLUSTERIANALYYSI VALIKOIDUISTA BRASILIAN TOIMIALOISTA... 82

6 8.1 ELINTARVIKESEKTORI Johdanto Maatalous ja elintarviketeollisuus Maatalous Viljellyt tuotteet ja maatilat Maidontuotanto Lihantuotanto Elintarviketeollisuuden markkinat Kuluttajat Kilpailutilanne Elintarvikkeiden jakelu Kasvualat ja trendit elintarvikesektorilla Elintarvikkeiden koneet ja laitteet Teknologian taso INVESTOINNIT ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA Asiakkaat Kilpailu Brasiliassa toimivia elintarviketeknologian yrityksiä Kaupan esteet Johtopäätökset METSÄSEKTORI: MEKAANINEN PUUNJALOSTUSTEOLLISUUS Perustietoa metsäteollisuudesta Saha- ja levyteollisuus Markkinoiden rakenteen kuvaus Trendit Huonekalu- ja puusepänteollisuus KAIVOSSEKTORI KEMIAN SEKTORI ENERGIASEKTORI TELEKOMMUNIKAATIOSEKTORI TERVEYDENHUOLTO- JA HYVINVOINTISEKTORI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ARGENTIINAN JA BRASILIAN KAUPPALIITTOUMAT MERCOSUR - ARGENTIINAN, BRASILIAN, PARAGUAYN JA URUGUAYN YHTEISMARKKINAT MUUT ARGENTIINAN JA BRASILIAN INTEGRAATIOHANKKEET VIENTIPÄÄTÖS MIKSI JA MITEN AB-MARKKINOILLE? Ulkomaankaupassa avustavat organisaatiot Finpron vientikeskukset Argentiinassa ja Brasiliassa Suomalaiset yritykset Argentiinassa ja Brasiliassa Investointirajoitukset Suositeltavat pankit Argentiinassa ja Brasiliassa TUTKIMUS: ARGENTIINAN JA BRASILIAN VIENTIIN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖN ONGELMAT SUOMALAISISSA YRITYKSISSÄ Yhteenvetotiedot kohdeyrityksistä Vientituotteet Argentiinassa ja Brasiliassa Vientimuodot Argentiinan ja Brasilian markkinaosuudet liikevaihdoittain ja toimialoittain Suomalaisten tuotteiden kilpailuedut Argentiinan ja Brasilian markkinoiden tiedonlähteet Yritysten markkinointiviestintä AB-maissa Vientiin vaikuttavat markkinakohtaiset tekijät ja käytännön ongelmat TARVITTAVAT VIENTIASIAKIRJAT Argentiina Brasilia LIIKETOIMINTAKULTTUURI Kymmenen käskyä Tutkimus: Suomalaisten yritysjohtajien kokemuksia Argentiinan ja Brasilian liiketoimintakulttuureista Suomalaisten yritysten ongelmat Argentiinan ja Brasilian markkinoilla Markkinoiden haasteet ja menestystekijät...170

7 Erityispiirteitä argentiinalaisesta liiketoimintakulttuurista Erityispiirteitä brasilialaisesta liiketoimintakulttuurista...173

8

9 1 JOHDANTO Läntisen Euroopan katseet ovat kääntyneet Aasian yskähtelevän talouskehityksen johdosta Etelä-Amerikkaan. Odotukset Etelä-Amerikan taloudellisen kehityksen suhteen ovat verraten korkealla. Tämä näkyy mm. eräiden Euroopan maiden yritysten voimakkaana etabloitumisena Etelä-Amerikan markkinoille. Erityisen aktiivisia ovat olleet Espanja ja Italia. Alueen selvästi suurin talous on Brasilia. Espanjankielisen alueen johtava talous on puolestaan Argentiina. Nämä ovatkin alueen ainoat taloudet, jotka paransivat kilpailukykyään Latinalaisessa Amerikassa vuosista 1993/94 vuosiin 1996/97 verrattuna. Mielenkiintoisen markkinan alueella tarjoaa myös Chile. Brasilian ja Argentiinan markkinoiden avautuminen ja kilpailua vääristävien rakenteiden purkaminen ovat jouduttaneet maiden talouskehitystä. Myös Mercosur/Mercosul on vauhdittanut taloudellisia aktiviteetteja alueella. Huolimatta viime aikojen talouden ongelmista, nähdään alueen talouden kasvumahdollisuudet erittäin huomattavina. On arvioitu, että vuoteen 2005 mennessä Pohjois-Amerikasta ja Etelä-Amerikasta muodostuu maailman suurin markkina-alue, jossa on n. 850 miljoonaa kuluttajaa, jotka käyttävät USD 13 triljoonaa tavaroihin ja palveluihin. Kuinka suomalaiset yritykset ovat mukana näillä markkinoilla? Suomalaiset yritykset ovat olleet mm. ruotsalaisia kilpakumppaneitaan huomattavasti passiivisempia Etelä-Amerikassa. Brasiliassa on n. 150 ruotsalaista yritystä, kun taas suomalaisia tytäryrityksiä ja edustajia on vain n. kolmannes tästä määrästä. Ruotsin vienti on myös kasvanut 90-luvulla Brasiliaan huomattavasti: Miksi näin? Syitä on varmasti monia. Tärkeintä on kuitenkin nyt huomata alueen taloudellisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet. Tutkimuksessamme selvitämme suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia Argentiinassa ja Brasiliassa valikoiduilla teollisuuden aloilla. Toisaalta tutkimme Argentiinaan ja Brasiliaan vievien yritysten käytännön kokemuksia vientitoiminnastaan. Vientiasiakirjat ovat keskeinen osa vientiprosessia ko. markkinoille. Myös näitä asioita on tutkittu erityisesti vientiä aloittavia yrityksiä silmällä pitäen. Käytännön kaupankäyntiin liittyvät asiat tulevat myös esille maiden liiketoimintakulttuureja käsiteltäessä. Uskomme tämän tutkimuksen antavan hyvän käsityksen alueen talouden kehityksestä, ja toisaalta niistä mahdollisuuksista, joita alue tarjoaa. Käytännön vientitoimintaan ja kaupankäyntiin toivomme tutkimuksemme myös antavan perustiedot, joiden avulla suomalaiset yritykset voivat toimintansa alkutaipaleella välttää ensimmäiset karikot, joihin moni ko. markkinoilla törmää. Ville-Pekka Mäkeläinen 9

10 2 ETELÄ-AMERIKKA MARKKINA-ALUEENA Perustietoja Etelä-Amerikka on pinta-alaltaan maailman 4. suurin ja asukasluvultaan maailman 5. suurin maanosa. Sen itsenäiset valtiot ovat Argentiina, Brasilia, Bolivia, Chile, Ecuador, Guyana Kolumbia, Paraguay, Peru, Surinam, Uruguay ja Venezuela. Ranskan hallinnassa on Ranskan Guyana ja Iso-Britannian hallinnassa Falklandin saaret (Islas Malvinas). Jokainen Etelä- Amerikan valtio on erilainen, eivätkä muistuta sen enempää toisiaan kuin Suomi ja Ruotsi tai Korea ja Japani. Suurin kieliryhmä Etelä-Amerikassa on espanja, mutta esimerkiksi Brasilian virallinen kieli on portugali. Etelä-Amerikka on urbaani maanosa, sillä yli 70 % väestöstä asuu kaupungeissa. Maiden pääkaupungit ovat yleensä maiden teollisia, kaupallisia, taloudellisia, kultturellisia ja hallinnollisia keskuksia (Bulmer-Thomas, 1994). Koska suurimmat kaupungit sijaitsevat rannikolla, räjähdysmäinen väestönkasvu heijastuu erityisesti näille alueille. Etelä-Amerikassa on valtavia luonnonrikkauksia kuten metsää, malmeja ja öljyä. Siellä sijaitsee kaksi Latinalaisen Amerikan kolmesta suurimmasta yrityksestä, jotka kaikki ovat öljy-yhtiöitä. Suurin yrityksistä on Venezuelassa toimiva PDVSA, jonka myynti viime vuonna oli 34 miljardia dollaria. Yritys suunnittelee kaksinkertaistavansa öljyntuotannon vuoteen 2006 mennessä. Kolmanneksi suurin yritys on brasilialainen Petrobrás, joka myös ennakoi tuotantonsa lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2000 mennessä. Etelä-Amerikan talouselämässä tulee esiin suuria vastakohtia. Elintaso vaihtelee jyrkästi yhteiskuntaluokittain ja eri valtioidenkin välillä. Talouselämän painopisteet ovat rannikoilla, ja taloudellisesti kehittyneimmät alueet ovat Argentiina, Keski-Chile ja Pohjois-Venezuela. Kansantulo jakautuu epätasaisesti ja se näkyy erityisesti maanomistusoloissa. Etelä-Amerikka vie ulkomaille etupäässä kaivosteollisuuden ja maatalouden tuotteita. Talouselämän kehittymättömyydestä johtuen suurin osa tuotteista viedään jalostamattomina raaka-aineina. Vastaavasti Etelä-Amerikka tuo monia teollisuuden tuotteita, vaikka oma teollisuus onkin jo varsin kehittynyttä. Lähes kaikilla Etelä-Amerikan mailla tuonti kasvaa nopeammin kuin kokonaistuotanto ja vienti, mikä on johtanut yhdessä korkeiden ulkomaanvelan korkojen kanssa krooniseen vaihtotaseen alijäämäisyyteen. Talouspolitiikkaa ollaan kuitenkin muuttamassa markkinatalouden suuntaan, mikä on näkynyt mm. valtion yritysten yksityistämisenä ja kaupan esteiden poistamisena. Taloudelliset ennusteet ensi vuosikymmenelle Lyhyellä tähtäimellä Etelä-Amerikka ja koko Latinalainen Amerikka on yhä tietyllä tavalla epävakaa markkina-alue (Wilska, 1999c). Maailmanpankin mukaan talouskasvu voi kuitenkin olla jopa 6 %:n vuositasoa ensi vuosikymmenellä. Jotta tällaiseen kasvuun päästäisiin, ympäristön olisi pystyttävä tarjoamaan sellaiset puitteet, joissa kasvu on mahdollista. Tällaisia olosuhteita on vaikea luoda ja ylläpitää Suomen kaltaisessa teollisuusvaltiossakin, jossa inflaationvastainen EU-politiikka usein johtaa kasvavaan työttömyyteen. Vielä ongelmallisempi tilanne on Etelä-Amerikassa, jossa on köyhyyttä, jyrkät tuloerot ja harmaata taloutta. Arvioiden mukaan noin 40 % Etelä-Amerikan väestöstä elää YK:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella (Valtonen, 1997), ja tuloerojen sanotaan olevan suurimmat koko maailmassa. Tuloeroja ovat lisänneet mm. markkinatalouteen liittyvät reformit, vientituotteiden yksipuolisuus, taloudelliset shokit ja valtiontalouksien tasapainottomuudet (Select, ). Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan yli puolet Latinalaisen 10

11 Amerikan työvoimasta työskentelee tällä hetkellä harmaan talouden piirissä ja määrä on jatkuvasti kasvussa (Select, ). Köyhyyden vähentäminen, tuloerojen pienentäminen sekä infrastruktuurin ja koulutuksen parantaminen ovat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä jatkuvan taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi. Taulukko 1. Latinalaisen Amerikan kasvuennusteet luvun alku bruttokansantuote a Säästöt (% bkt:sta) Yksityinen Julkinen Ulkomainen Investoinnit (% bkt:sta) Infrastruktuuri Koulutus c a = Keskimääräinen kasvuprosentti vuodessa c = Keskimääräinen koulutusaika vuosissa Lähde: Oroza, Ennusteet vuoteen 2003 asti lupaavat parannusta nykyiseen tilanteeseen: Sekä yksityinen että julkinen säästämisaste, investoinnit infrastruktuurissa ja koulutus lisääntyvät Latinalaisessa Amerikassa (Taulukko 1). Säästämisasteen kasvaminen tekee talouden omavaraisemmaksi ja vähemmän riippuvaiseksi ulkomaisesta pääomasta. Tuottavuuden uskotaan kasvavan paremman koulutuksen, valtiovallan roolin vähentämisen, yksityistämisen ja talouselämän avoimuuden seurauksena. Maailmanpankin mukaan investointeja olisi kuitenkin tehtävä raskaalla kädellä: Yrityssektorin infrastruktuuriin tai julkisen sektorin sosiaalisiin palveluihin pitäisi investoida massiiviset USD 60 miljardia vuosittain aina vuoteen 2005 saakka. VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) mukaan (Oroza, 1997) Latinalainen Amerikka kohtaa seuraavia haasteita ensi vuosikymmeneltä alkaen: - Huolimatta vahvasta kotimaisten investointien elpymisestä säästämisaste ja investoinnit eivät riitä takaamaan taloudellista kasvua. Pitkällä aikavälillä kotimainen säästämisaste on oltava suurempi, sillä alue ei voi luottaa yksistään ulkomaiseen pääomaan. - Uudistusten on luotava sellaiset puitteet, jotka auttavat investoijia ja työntekijöitä toimimaan tehokkaasti ja kilpailemaan globaalilla tasolla. Uudistusten on parannettava yritystason kannusteita dynaamisimmilla talouden sektoreilla. - Jatkuva kasvu riippuu suurimmalta osin viennin kasvamisesta ja pääsystä rikkaiden maiden markkinoille. - Koulutukseen ja ihmisten hyvinvointiin on investoitava, tuloeroja pienennettävä, infrastruktuuria parannettava, valtiota nykyaikaistettava ja korruption seurantaa tehostettava. Vaikka taloudellinen tilanne sekä Etelä-Amerikassa että Aasiassa näyttää tänä päivänä epävakaalta, molempien alueiden uskotaan ärhentelevän lähes vanhaan malliin seuraavan vuosikymmenen alkuvuosina. Kent Wilska toteaa Ulkomaankauppaliiton julkaisusarjassa (1995), että pidemmällä tähtäimellä Latinalainen Amerikka yhdessä Aasian maiden kanssa (Tyynenmeren alue) tulee todennäköisesti muodostamaan tulevaisuuden dynaamisimmin kehittyvän talousalueen. VATT:n mukaan Etelä-Amerikan talouspolitiikan suurimpina haasteina ovat inflaation pitäminen alhaalla, kauppataseen tasapaino ja kotimaisen säästämisasteen kasvattaminen. Etelä-Amerikka seuraa liiaksi maailmalla tapahtuvia 11

12 heilahteluita, mikä suureksi osaksi johtuu siitä, että päävientituotteet ovat maailmanmarkkinahintojen heilahteluille alttiita raaka-aineita ja että ulkomaista rahoitusta joudutaan käyttämään budjettialijäämän rahoittamiseksi. Ulkomaisia, pitkäaikaisia sijoituksia houkutellakseen talouskehitystä olisi syytä yrittää vakiinnuttaa, jottei talous heittelisi jyrkästi laskukaudesta nousukauteen. Sosiaalisten olojen parantaminen on oleellista poliittisen tasapainon kannalta, sillä köyhyys ja eriarvoisuus pitävät jatkuvasti yllä levottomuuksien pelkoa. Olojen parantaminen ei kuitenkaan onnistu, jos valtiolla ei ole rahaa panostaa koulutukseen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Paras tapa valtion tulojen kasvattamiseen lienee veronkeräyksen tehostaminen: Joissakin Etelä-Amerikan maissa jopa puolet taloudesta on harmaata taloutta, josta verotuloja ei tule. Vasta kun yhteiskunta tiettyine perusedellytyksineen on kunnossa, Etelä-Amerikan on mahdollista saavuttaa taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen tasapaino. 12

13 Etelä-Amerikan kulttuuripiirteet Arkkitehti Julio Vallejo Medina Etelä-Amerikka jakautuu moniin erillisiin valtioihin, mutta historiallisesti ja kulttuurisesti se on yhtenäinen alue. Perulainen runoilija Nicomedes Santacruz sanoo laulussaan América Latina: Yo no coloreé mi continente En värittänyt maanosaani ni pinté de verde a Brasil, enkä maalannut Brasiliaa vihreäksi, amarillo al Perú y roja a Bolivia Perua keltaiseksi, enkä Boliviaa punaiseksi. yo no tracé lineas territoriales En ole piirtänyt maiden rajoja separando al hermano del hermano erottaakseni veljen veljestä Laulun sanat välittävät maanosan maiden yhtenäisyyden idean, joka on juurtunut eteläamerikkalaiseen sieluun. Yhdistymisajatus oli olemassa jo viime vuosisadalla, kun kenraali Simon Bolivar, Etelä-Amerikan itsenäisyystaistelujen sankari, ehdotti Suurkolumbian muodostamista. Myöhemmin tällä vuosisadalla Argentiinan presidentti Juan Peron puollusti yhdistämisideaa. Monien mielestä Mercosur-alueen muodostuminen on valtioiden yhdistymisen toteutumista. Globalisoituvassa maailmassa tämä Etelä-Amerikan maiden ensimmäinen yhdistymisaskel avaa ovet uusille mahdollisuuksille. Kulttuurikatsauksen pohjalta voidaan tehdä seuraavat kiteytykset: 1. Etelä-Amerikalla on oma kulttuuri-identiteettinsä. Valotettaessa eteläamerikkalaista kulttuuria eri näkökulmista näkyy, että eurooppalaisten saapumisen jälkeen kulttuuri on kehittynyt rinnan länsimaisen kehityksen kanssa. Tästä rinnakkaisesta ja usein myös vastavuoroisesta kehityksestä huolimatta eteläamerikkalaisen kulttuurin moniaineksisuus on luonut mahdollisuuden oman kulttuuri-identiteetin kehittymiseen. 2. Etelä-Amerikassa on valtioiden rajoja ylittäviä alueellisia kulttuureja. Etelä-Brasilian Rio Grande do Sulia, Uruguayta ja Argentiinan Pampan aluetta esimerkiksi yhdistää sama karjapaimenkulttuuri. Yhtenäisen kulttuurin alueita löytyy myös Kaakkois-Argentiinalla Andien maiden sekä Koillis-Brasilialla, Kolumbian ja Venezuelan kanssa. 3. Rannikoiden suurkaupunkikulttuuri ja maaseudun kulttuuri poikkeavat varsin paljon toisistaan. Argentiinan ja Brasilian rannikoiden satamakaupungit, joissa suurin osa väestöstä asuu, ovat olleet aina avoimia ulkoa tuleville ihmisille ja kulttuurivaikuttelle. Sisämaassa on säilynyt pidempään espanjalaisen ja portugalilaisen sekä alkuperäiskulttuurin perinteisiä arvoja korostava vaikutus. 4. Etelä-Amerikassa on saavutettu poliittinen rauha. Etelä-Amerikka on koko historiansa ajan ollut konservatiivien ja liberaalien taistelutanner. Konservatiivien toimintafilosofia on perustunut protektionismiin ja paikalliskulttuurien arvojen säilyttämiseen. Liberaalit ovat sitävastoin painottaneet kaupan vapautta ja avoimmuutta uusille kulttuurivaikutteille ja demokraattisille toimintatavoille. Viimeisten diktatuurien kaatumisten jälkeen näyttää siltä, kuin nämä vastakkaiset intressitahot olisivat tehneet poliittisen kompromissin vakaan kehityksen turvaamiseksi. 13

14 ARGENTIINA - ARGENTINA * Pinta-alaltaan maailman 8. suurin valtio ja Etelä-Amerikan 2. suurin valtio * Maailman 5. suurin viinintuottaja ja 8. suurin elintarviketuottaja * Eurooppalaistyylinen valtio * Avoin markkinapolitiikka * Yhteismarkkina-alue Mercosurin jäsen => Pääsy Mercosurin markkinoille, jossa 230 milj. kuluttajaa ja bkt USD mrd * Kehittyvä talous * Hyvinkoulutettu työvoima * Rikkaat luonnonvarat * Monta kasvavaa toimialaa mm. metsä- ja kaivosteollisuus sekä telekommunikaatio * Kysyntää monille erilaisille tuotteille, sekä teollisuustuotteille että kulutushyödykkeille 14

15 3 ARGENTIINA MARKKINA-ALUEENA Argentiina pähkinänkuoressa Virallinen nimi: Argentiinan tasavalta (República Argentina) Valtiomuoto: Tasavalta Presidentillä on suuret valtaoikeudet, mm. oikeus hallituksennimitykseen ja ministerien vaihdokseen. Presidentti valitaan suorilla vaaleilla neljäksi vuodeksi, ja hän voi sen jälkeen asettua kerran uudelleenvalittavaksi. Kaksikamarinen kansanedustuslaitos (parlamentti) koostuu edustajainhuoneesta (257 jäsentä) ja senaatista (72 jäsentä). Edustajainhuoneen jäsenet valitaan vapailla vaaleilla neljäksi vuodeksi. Provinssit valitsevat senaatin jäsenet kuudeksi vuodeksi. Presidentti: Carlos Saúl Menem Seuraavat vaalit: Lokakuu 1999 (presidentin- ja kongressivaalit) Rahayksikkö: Argentiinan peso ARP = 100 centavos (1 ARP = 1 USD) Aika: GMT -3 (-5 tuntia Suomen talviaikaan). Vuodenajat päinvastaiset mitä Suomessa. Liikeaika (business hours): Klo ( ) Kokonaispinta-ala: km2 Rajanaapurit: Bolivia (832 km), Brasilia (1 224 km), Chile (5 150 km), Paraguay (1 880 km), Uruguay (579 km) Asukasluku: 36,3 miljoonaa (1998) Suurimmat kaupungit: Buenos Aires (12 milj.), Cordóba (1,5 milj.), Rosario (1,3 milj.) Pääkaupunki: Buenos Aires Virallinen kieli: Espanja Uskonto: Roomalaiskatolisuus (90 %), protestantteja, juutalaisia Etniset ryhmät: Eurooppalaisperäisiä (85 %), mestitsejä* ja intiaaneja (8 %), muita (7 %) BKT/capita: USD (1997) Keskimääräinen kuukausipalkka: USD 500 (työläinen), USD (korkeakoulutettu) Pääteollisuustuotteet: Elintarvikkeet, moottoriajoneuvot, kestokulutushyödykkeet, tekstiilit, kemikaalit, petrokemianteollisuuden tuotteet, teräs Luonnonvarat: Viljava pampa, metsät, lyijy, sinkki, tina, kupari, rautamalmi, mangaani, raakaöljy, uraani *mestitsi = Intiaanin ja eurooppalaisen jälkeläinen. Kolumbian, Paraguayn ja Venezuelan väestö on suurimmaksi osaksi mestitsejä (Bosrock, 1997). Lähde: Paavilainen, 1999a. 15

16 Argentiina jakautuu 23 provinssiin ja yhteen liittovaltion keskukseen Buenos Airesiin (distrito federal). Buenos Airesissa asuu kolmannes Argentiinan väestöstä, ja se on maan teollisuuden, kaupan ja kulttuurin keskus. Provinssin pääkaupunki on Buenos Aires, joka on Etelä-Amerikan huomattavin kulttuurikaupunki: Siellä on mm. 300 teatteria, 100 taidegalleriaa ja 70 museota. Keskustassa sijaitseva Teatro Colón on eräs maailman tunnetuimpia oopperataloja. Kaupungin liike-elämä on keskittynyt Plaza de Mayo-aukion pohjois- ja länsipuolelle, joita sivuaa maailman levein katu Avenida 9 de Julio. Kaupunki on rakennettu ruutuasemakaavaan, joten se vaikuttaa selkeältä ja ilmavalta lukuisine puistoineen ja leveine avenuineen. Provinssit ovat Catamarca, Chaco, Chubut, Córdoba, Corrientes, Entre Ríos, Formosa, Jujuy, La Pampa, La Rioja, Mendoza, Misiones, Neuquen, Rio Negro, Salta, San Juan, San Luis, Santa Cruz, Santa Fé, Santiago del Estero, Tierra del Fuego, Antartida e Islas del Atlantico Sur ja Tucumán. Lähes 90 % argentiinalaisista asuu kaupungeissa. Kaupungeissa noin 70 %:lla asukkaista on mahdollisuus puhtaan veden saantiin, kun taas maaseudulla vain noin 20 %:lla (The Economist, ). Suurin osa argentiinalaisista kuuluu keskiluokkaan. 96,3 % argentiinalaisista on lukutaitoisia. Maantieteellisesti Argentiinasta voidaan erottaa seitsemän erilaista aluetta: 1) Chacossa, Argentiinan pohjoisosassa (Chaco ja Formosa), on laajoja subtrooppisia savanneja, joilla karjankasvatus ja maanviljelys ovat tärkeimmät elinkeinot. Chacon osavaltio on Argentiinan suurin puuvillantuottaja sekä toiseksi suurin metsäteollisuustuotteiden valmistaja. Formosassa tuotetaan puolestaan sitrushedelmiä ja muita hedelmiä kuten banaaneja. 2) Luoteis-Argentiina (Catamarca, Jujuy, Salta ja Tucumán) on tunnettu sokerin ja tupakan tuotannosta. Jujuyn osavaltiossa on Argentiinan suurin sokeritehdas. 3) Mesopotamia (Corrientes, Entre Ríos, Misiones ja Santa Fé) sijaitsee Argentiinan koillisosassa. Alueella tuotetaan paljon riisiä, ruokosokeria, puuvillaa, tupakkaa ja sitrushedelmiä sekä kuivatuista lehdistä valmistettavaa argentiinalaisten kansallisjuomaa mate-teetä. 4) Andien keskiosa (La Rioja, Mendoza ja San Juan) on puolestaan Argentiinan suurin viinintuotantoalue. Alueella on yli viinitarhaa, joiden ansiosta Argentiina on maailman 16

17 viidenneksi suurin viinintuottaja. Viinirypäleet ja oliivit ovat alueen tärkeimpiä maataloustuotteita. 5) Argentiinan keskiosassa (Córdoba, San Luis, Santiago del Estero) on sekä teollis- että maataloustuotantoa. Alueella tuotetaan mm. muroja, eläinrehua, soijapapuja ja perunoita. 6) Pampa (Buenos Aires ja La Pampa) on hedelmällistä ruohotasankoa, joten se on Argentiinan maanviljelyksen ja karjanhoidon keskus. Sen koillisosassa sijaitsee maan pääkaupunki Buenos Aires, jonka provinssi tuottaa yli 50 % maan teollisuustuotteista. Argentiina tunnetaan ulkomailla usein juuri pampan laajoista karjankasvatustiloista ja niiden erinomaisesta lihasta. Pampalla ovat eläneet Argentiinan legendaariset karjapaimenet, gauchot, jotka kesytetyillä villihevosilla keräsivät karjaa ja myivät niistä saatuja vuotia kylästä kylään kulkien. Gauchoja ihannoidaan heidän kulkuriluonteensa ja yksinkertaisen elämänsä vuoksi; he omistivat vain hevosen, satulan, vaatekerran ja veitsen, söivät paljon lihaa ja joivat paljon mate-teetä. Perinteiset gauchot katosivat 1800-luvun lopulla, mutta he elävät kuitenkin yhä kirjallisuudessa ja, kuten argentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges on kirjoittanut, jokaisen argentiinalaisen veressä. 7) Eteläinen Patagonian (Chubut, Islas del Atlántico Sur, Neuquén, Río Negro, Santa Cruz ja Tierra del Fuego) alue peittää yli neljänneksen Argentiinan pinta-alasta, mutta alueella asuu silti vajaat kolme prosenttia maan väestöstä. Harvaanasutulla seudulla kiemurtelee paljon jokia, ja aavoilla tasangoilla näkee kasvatettavan lampaita. Myös maanviljelys on merkittävää, sillä Patagonian omena- ja päärynäsadot vastaavat 70 % koko maan tuotannosta. Itärannikolla esiintyy arktisia eläinlajeja kuten pingviinejä ja merileijonia (<www.invertir.com/argentina>). 17

18 luvun talouden käännekohdat Argentiina oli lähes 50 vuoden ajan aina 1990-luvulle asti kaupankäynnin kannalta suljettu maa ja sotilashallinnon alla tai sen vaikutuksen alaisena useaan kertaan (vuosina , , , ) (<www.finpro.com.ar>). Taloudellisten ja poliittisten muutosten voidaan katsoa alkaneen vuodesta 1989, jolloin presidentinvaalit voitti peronistinen Carlos Menem. Menemin hallitus joutui kohtaamaan vuosikymmeniä korkealla laukanneen inflaation, kansainvälisen eristyneisyyden, paikalle jähmettyneen talouden ja valtion kroonisen budjettivajeen. Menemin odotettiin jatkavan peronistista linjaa, mutta hän alkoikin tehdä rajuja muutoksia talousministeri Domingo Cavallon kanssa. Vuoden 1991 talousohjelman päätavoitteina oli hyperinflaation taltuttaminen, talouden avaaminen kansainväliselle kaupalle ja investoinneille, kaupan esteiden poistaminen, valtion roolin supistaminen sekä valuutan, peson, sitominen dollariin. Ajatuksena oli pyrkiä kohti markkinataloutta ja valtion talouden tervehdyttäminen. Keskeinen osa Menemin hallituksen uutta talouspolitiikkaa oli vuonna säädetty laki (Ley de convertibilidad), jossa Argentiinan peso sidottiin kiinteästi USA:n dollariin suhteessa 1:1 (Press and Diffusion Secretariat). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskuspankki on sitoutunut rahanvaihtoon kiinteän kurssin mukaisesti ja että liikkeelle lasketulla kotimaisella rahalla on aina katteena vastaava ulkomainen valuuttavaranto. Valuuttakuri pakottaa kuluttajahintoja pysymään alhaalla ehkäisten inflaatiota, vaikkakin aluksi se aiheuttaa valuutan yliarvostumista ja viennin supistumista. Valuuttakuripolitiikka saattaa kuitenkin nostaa korkotasoa, minkä tarkoituksena on ehkäistä valuuttavarantojen pienenemistä. Markkinatalouden periaatteiden mukaisesti Argentiinassa vapautettiin raha- ja pääomamarkkinat. Tämä näkyy mm. hintojen, investointien sekä kotimaisen ja kansainvälisen kaupan vapautena sekä kaikenlaisten taloudellista toimintaa rajoittavien esteiden poistamisena. Markkinatalouden mukaisesti kuluttajahintojen kontrolli lopetettiin ja pankkilainoja alettiin myöntää entistä enemmän ja paremmin korkoehdoin. Argentiina alkoi solmia kahdenkeskisiä sopimuksia naapurimaidensa kanssa sekä avasi diplomaattiset suhteet Iso-Britanniaan. Demokratisoitumisen myötä valtion rooli on vähentynyt, ja se on delegoinut tehtäviään provinsseille ja paikallisille hallituksille, jotka huolehtivat etupäässä koulutuksen ja terveydenhuollon järjestämisestä. Tehtävien delegoiminen paikalliselle tasolle on vähentänyt valtion kustannuksia ja tervehdyttänyt budjettia. Tulojen muodostumista ovat vauhdittaneet myös verojärjestelmän uudistukset. Uudistetun verotuksen ansiosta verotulot kasvoivat kolmeneljäsosaa vuodesta 1989 vuoteen 1992 ja tuloverosta saadut tulot lähes 70 %. Veronkiertoon arvioidaan kuitenkin yhä häviävän USD 20 miljardia vuodessa (Bergvist, 1997). Näkyvä todiste talouspolitiikan suunnan muutoksesta on ollut valtion yritysten yksityistäminen. Yksityistämisohjelmasta säädettiin uudistuslailla vuonna 1989, jonka jälkeen hallitus on yksityistänyt lähes kaikki valtion omistamista yrityksistä. Yksityistämisen syy oli puhtaasti taloudellinen: Hallitus ilmoitti, ettei sillä ollut enää varaa näiden teollisuusalojen tukemiseen tai niihin investoimiseen. Vuosina hallitus yksityisti 121 valtionyritystä. Vuoden 1994 puolivälissä yksityistäminen oli synnyttänyt USD 10,4 miljardia käteistä rahaa ja vähentänyt julkista velkaa USD 13,4 miljardin edestä. Teollisuuden tuottavuus oli parantunut 40 %:lla ja 18

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

ETELÄ-AMERIKAN PUNAVIINEJÄ

ETELÄ-AMERIKAN PUNAVIINEJÄ ETELÄ-AMERIKAN PUNAVIINEJÄ Markku Sumanen 19.10.2015 Ei sidonnaisuuksia Viini on kaikissa latinalaisissa maissa ruokajuoma. Siksi sitä myös tuotetaan kaikissa maanosan maissa. Maailmanmaineeseen ovat

Lisätiedot

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot