SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kaupan alan amk-yksikkö. Julio Vallejo Medina Ville-Pekka Mäkeläinen Anne Riihimäki Rainer Vainionkulma VIENTIOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kaupan alan amk-yksikkö. Julio Vallejo Medina Ville-Pekka Mäkeläinen Anne Riihimäki Rainer Vainionkulma VIENTIOPAS"

Transkriptio

1 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kaupan alan amk-yksikkö Julio Vallejo Medina Ville-Pekka Mäkeläinen Anne Riihimäki Rainer Vainionkulma VIENTIOPAS Argentiina ja Brasilia Seinäjoki 1999

2

3 ALKUSANAT Seinäjoen kaupan alan amk-yksikössä suoritettiin välisenä aikana laaja Etelä- Amerikan liiketoimintapotentiaalien ennakointi -projekti, jolle työministeriö myönsi ESR:n eli Euroopan sosiaalirahaston määrärahan. Projekti keskittyi kahden Etelä-Amerikan valtion, Argentiinan ja Brasilian, markkinoiden tutkimiseen. Etelä-Amerikan liiketoimintapotentiaalien ennakointi -projektilla oli tukenaan ohjausryhmä, johon kuului allekirjoittaneen ja puheenjohtajan ominaisuudessa toimineen lisäksi toimitusjohtaja Antero Auranen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista, toimitusjohtaja Reijo Pitkäkoski Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:stä, vientiasiamies Rainer Vainionkulma Etelä- Pohjanmaan TE-keskuksesta sekä koulutuspäällikkö Ari Virkamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulun kaupan alan amk-yksiköstä. Varsinaisen projektiryhmän muodostivat projektipäällikkö Ville-Pekka Mäkeläinen (TkL, kansainvälisen markkinoinnin yliopettaja), projektikoordinaattori Julio Vallejo Medina (arkkitehti) ja projektiassistentti Anne Riihimäki (BBA). Brasilian liiketoimintakulttuurin osuudesta vastasi professori Liisa Salo-Lee Jyväskylän yliopistosta. Kiitos projektin toteutumisesta ja onnistumisesta kuuluu em. ohjausryhmän ja projektiryhmän jäsenille sekä niille kaupan alan amk-yksikön tradenomeille (Essi Kylmäluoma, Liisa Kyrö, Tiina Peltola, Mira Peuru ja Jaana Sirkka), jotka tuottivat projektille materiaalia joko harjoitus- tai päättötöinä. Kiitos kuuluu myös Finpron Argentiinan ja Brasilian vientikeskuksille, jotka tukivat projektiamme merkittävällä tavalla. Toivomme, että projektin tuloksena syntyneet kirjalliset tuotokset auttavat suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita näkemään Etelä-Amerikan, erityisesti Argentiinan ja Brasilian, tarjoamat kaupalliset mahdollisuudet. Tärkeää on, että Etelä-Amerikkaa koskeva tutkimustoiminta jatkuu myös tulevaisuudessa ja tuottaa aktuellia markkinatietoa alueesta, jonka ennustetaan Aasian maiden kanssa muodostavan tulevaisuuden dynaamisimmin kehittyvän talousalueen. Kalevi Karjanlahti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kaupan alan amk-yksikön johtaja

4

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ETELÄ-AMERIKKA MARKKINA-ALUEENA ARGENTIINA MARKKINA-ALUEENA LUVUN TALOUDEN KÄÄNNEKOHDAT ULKOMAANKAUPPA JA TÄRKEIMMÄT KAUPPAKUMPPANIT Argentiinan ja Suomen välinen kauppa SUOMALAISTEN PÄÄSEKTORIT ARGENTIINAN MARKKINOILLA KLUSTERIANALYYSI VALIKOIDUISTA ARGENTIINAN TOIMIALOISTA ELINTARVIKESEKTORI: ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketuotanto Maataloustuotanto Teollisuustuotanto Juomateollisuus Elintarviketeollisuus Elintarviketuotteiden ulkomaankauppa Maataloustuotteiden vienti Elintarviketeollisuuden osuus kokonaisviennistä Argentiinan maataloustuotteiden viennin kohdemaat Elintarviketeknologia Maatalouskoneet Bioteknologia Vähittäiskauppa METSÄSEKTORI: MEKAANINEN PUUNJALOSTUSTEOLLISUUS Yleistä metsäsektorista Metsävarat Luonnonmetsät Istutetut metsät Ulkomaiset sijoitukset ja yritykset Puolivalmisteet Teknologia Huonekalusektori Yleistä huonekalusektorista Huonekaluteollisuus Huonekalujen kysyntä ja jakelukanavat Kansainvälinen kauppa Markkinamahdollisuuksia Sektorin tärkeimmät messut Johtopäätökset KAIVOSSEKTORI KEMIAN SEKTORI ENERGIASEKTORI TELEKOMMUNIKAATIOSEKTORI TERVEYDENHUOLTO- JA HYVINVOINTISEKTORI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA BRASILIA MARKKINA-ALUEENA LUVUN TALOUDEN KÄÄNNEKOHDAT TALOUSENNUSTEET ENSI VUOSIKYMMENELLE ULKOMAANKAUPPA JA TÄRKEIMMÄT KAUPPAKUMPPANIT Brasilian ja Suomen välinen kauppa BRASILIAN MARKKINOIDEN TARJOAMIA MAHDOLLISUUKSIA KLUSTERIANALYYSI VALIKOIDUISTA BRASILIAN TOIMIALOISTA... 82

6 8.1 ELINTARVIKESEKTORI Johdanto Maatalous ja elintarviketeollisuus Maatalous Viljellyt tuotteet ja maatilat Maidontuotanto Lihantuotanto Elintarviketeollisuuden markkinat Kuluttajat Kilpailutilanne Elintarvikkeiden jakelu Kasvualat ja trendit elintarvikesektorilla Elintarvikkeiden koneet ja laitteet Teknologian taso INVESTOINNIT ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA Asiakkaat Kilpailu Brasiliassa toimivia elintarviketeknologian yrityksiä Kaupan esteet Johtopäätökset METSÄSEKTORI: MEKAANINEN PUUNJALOSTUSTEOLLISUUS Perustietoa metsäteollisuudesta Saha- ja levyteollisuus Markkinoiden rakenteen kuvaus Trendit Huonekalu- ja puusepänteollisuus KAIVOSSEKTORI KEMIAN SEKTORI ENERGIASEKTORI TELEKOMMUNIKAATIOSEKTORI TERVEYDENHUOLTO- JA HYVINVOINTISEKTORI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ARGENTIINAN JA BRASILIAN KAUPPALIITTOUMAT MERCOSUR - ARGENTIINAN, BRASILIAN, PARAGUAYN JA URUGUAYN YHTEISMARKKINAT MUUT ARGENTIINAN JA BRASILIAN INTEGRAATIOHANKKEET VIENTIPÄÄTÖS MIKSI JA MITEN AB-MARKKINOILLE? Ulkomaankaupassa avustavat organisaatiot Finpron vientikeskukset Argentiinassa ja Brasiliassa Suomalaiset yritykset Argentiinassa ja Brasiliassa Investointirajoitukset Suositeltavat pankit Argentiinassa ja Brasiliassa TUTKIMUS: ARGENTIINAN JA BRASILIAN VIENTIIN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖN ONGELMAT SUOMALAISISSA YRITYKSISSÄ Yhteenvetotiedot kohdeyrityksistä Vientituotteet Argentiinassa ja Brasiliassa Vientimuodot Argentiinan ja Brasilian markkinaosuudet liikevaihdoittain ja toimialoittain Suomalaisten tuotteiden kilpailuedut Argentiinan ja Brasilian markkinoiden tiedonlähteet Yritysten markkinointiviestintä AB-maissa Vientiin vaikuttavat markkinakohtaiset tekijät ja käytännön ongelmat TARVITTAVAT VIENTIASIAKIRJAT Argentiina Brasilia LIIKETOIMINTAKULTTUURI Kymmenen käskyä Tutkimus: Suomalaisten yritysjohtajien kokemuksia Argentiinan ja Brasilian liiketoimintakulttuureista Suomalaisten yritysten ongelmat Argentiinan ja Brasilian markkinoilla Markkinoiden haasteet ja menestystekijät...170

7 Erityispiirteitä argentiinalaisesta liiketoimintakulttuurista Erityispiirteitä brasilialaisesta liiketoimintakulttuurista...173

8

9 1 JOHDANTO Läntisen Euroopan katseet ovat kääntyneet Aasian yskähtelevän talouskehityksen johdosta Etelä-Amerikkaan. Odotukset Etelä-Amerikan taloudellisen kehityksen suhteen ovat verraten korkealla. Tämä näkyy mm. eräiden Euroopan maiden yritysten voimakkaana etabloitumisena Etelä-Amerikan markkinoille. Erityisen aktiivisia ovat olleet Espanja ja Italia. Alueen selvästi suurin talous on Brasilia. Espanjankielisen alueen johtava talous on puolestaan Argentiina. Nämä ovatkin alueen ainoat taloudet, jotka paransivat kilpailukykyään Latinalaisessa Amerikassa vuosista 1993/94 vuosiin 1996/97 verrattuna. Mielenkiintoisen markkinan alueella tarjoaa myös Chile. Brasilian ja Argentiinan markkinoiden avautuminen ja kilpailua vääristävien rakenteiden purkaminen ovat jouduttaneet maiden talouskehitystä. Myös Mercosur/Mercosul on vauhdittanut taloudellisia aktiviteetteja alueella. Huolimatta viime aikojen talouden ongelmista, nähdään alueen talouden kasvumahdollisuudet erittäin huomattavina. On arvioitu, että vuoteen 2005 mennessä Pohjois-Amerikasta ja Etelä-Amerikasta muodostuu maailman suurin markkina-alue, jossa on n. 850 miljoonaa kuluttajaa, jotka käyttävät USD 13 triljoonaa tavaroihin ja palveluihin. Kuinka suomalaiset yritykset ovat mukana näillä markkinoilla? Suomalaiset yritykset ovat olleet mm. ruotsalaisia kilpakumppaneitaan huomattavasti passiivisempia Etelä-Amerikassa. Brasiliassa on n. 150 ruotsalaista yritystä, kun taas suomalaisia tytäryrityksiä ja edustajia on vain n. kolmannes tästä määrästä. Ruotsin vienti on myös kasvanut 90-luvulla Brasiliaan huomattavasti: Miksi näin? Syitä on varmasti monia. Tärkeintä on kuitenkin nyt huomata alueen taloudellisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet. Tutkimuksessamme selvitämme suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia Argentiinassa ja Brasiliassa valikoiduilla teollisuuden aloilla. Toisaalta tutkimme Argentiinaan ja Brasiliaan vievien yritysten käytännön kokemuksia vientitoiminnastaan. Vientiasiakirjat ovat keskeinen osa vientiprosessia ko. markkinoille. Myös näitä asioita on tutkittu erityisesti vientiä aloittavia yrityksiä silmällä pitäen. Käytännön kaupankäyntiin liittyvät asiat tulevat myös esille maiden liiketoimintakulttuureja käsiteltäessä. Uskomme tämän tutkimuksen antavan hyvän käsityksen alueen talouden kehityksestä, ja toisaalta niistä mahdollisuuksista, joita alue tarjoaa. Käytännön vientitoimintaan ja kaupankäyntiin toivomme tutkimuksemme myös antavan perustiedot, joiden avulla suomalaiset yritykset voivat toimintansa alkutaipaleella välttää ensimmäiset karikot, joihin moni ko. markkinoilla törmää. Ville-Pekka Mäkeläinen 9

10 2 ETELÄ-AMERIKKA MARKKINA-ALUEENA Perustietoja Etelä-Amerikka on pinta-alaltaan maailman 4. suurin ja asukasluvultaan maailman 5. suurin maanosa. Sen itsenäiset valtiot ovat Argentiina, Brasilia, Bolivia, Chile, Ecuador, Guyana Kolumbia, Paraguay, Peru, Surinam, Uruguay ja Venezuela. Ranskan hallinnassa on Ranskan Guyana ja Iso-Britannian hallinnassa Falklandin saaret (Islas Malvinas). Jokainen Etelä- Amerikan valtio on erilainen, eivätkä muistuta sen enempää toisiaan kuin Suomi ja Ruotsi tai Korea ja Japani. Suurin kieliryhmä Etelä-Amerikassa on espanja, mutta esimerkiksi Brasilian virallinen kieli on portugali. Etelä-Amerikka on urbaani maanosa, sillä yli 70 % väestöstä asuu kaupungeissa. Maiden pääkaupungit ovat yleensä maiden teollisia, kaupallisia, taloudellisia, kultturellisia ja hallinnollisia keskuksia (Bulmer-Thomas, 1994). Koska suurimmat kaupungit sijaitsevat rannikolla, räjähdysmäinen väestönkasvu heijastuu erityisesti näille alueille. Etelä-Amerikassa on valtavia luonnonrikkauksia kuten metsää, malmeja ja öljyä. Siellä sijaitsee kaksi Latinalaisen Amerikan kolmesta suurimmasta yrityksestä, jotka kaikki ovat öljy-yhtiöitä. Suurin yrityksistä on Venezuelassa toimiva PDVSA, jonka myynti viime vuonna oli 34 miljardia dollaria. Yritys suunnittelee kaksinkertaistavansa öljyntuotannon vuoteen 2006 mennessä. Kolmanneksi suurin yritys on brasilialainen Petrobrás, joka myös ennakoi tuotantonsa lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2000 mennessä. Etelä-Amerikan talouselämässä tulee esiin suuria vastakohtia. Elintaso vaihtelee jyrkästi yhteiskuntaluokittain ja eri valtioidenkin välillä. Talouselämän painopisteet ovat rannikoilla, ja taloudellisesti kehittyneimmät alueet ovat Argentiina, Keski-Chile ja Pohjois-Venezuela. Kansantulo jakautuu epätasaisesti ja se näkyy erityisesti maanomistusoloissa. Etelä-Amerikka vie ulkomaille etupäässä kaivosteollisuuden ja maatalouden tuotteita. Talouselämän kehittymättömyydestä johtuen suurin osa tuotteista viedään jalostamattomina raaka-aineina. Vastaavasti Etelä-Amerikka tuo monia teollisuuden tuotteita, vaikka oma teollisuus onkin jo varsin kehittynyttä. Lähes kaikilla Etelä-Amerikan mailla tuonti kasvaa nopeammin kuin kokonaistuotanto ja vienti, mikä on johtanut yhdessä korkeiden ulkomaanvelan korkojen kanssa krooniseen vaihtotaseen alijäämäisyyteen. Talouspolitiikkaa ollaan kuitenkin muuttamassa markkinatalouden suuntaan, mikä on näkynyt mm. valtion yritysten yksityistämisenä ja kaupan esteiden poistamisena. Taloudelliset ennusteet ensi vuosikymmenelle Lyhyellä tähtäimellä Etelä-Amerikka ja koko Latinalainen Amerikka on yhä tietyllä tavalla epävakaa markkina-alue (Wilska, 1999c). Maailmanpankin mukaan talouskasvu voi kuitenkin olla jopa 6 %:n vuositasoa ensi vuosikymmenellä. Jotta tällaiseen kasvuun päästäisiin, ympäristön olisi pystyttävä tarjoamaan sellaiset puitteet, joissa kasvu on mahdollista. Tällaisia olosuhteita on vaikea luoda ja ylläpitää Suomen kaltaisessa teollisuusvaltiossakin, jossa inflaationvastainen EU-politiikka usein johtaa kasvavaan työttömyyteen. Vielä ongelmallisempi tilanne on Etelä-Amerikassa, jossa on köyhyyttä, jyrkät tuloerot ja harmaata taloutta. Arvioiden mukaan noin 40 % Etelä-Amerikan väestöstä elää YK:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella (Valtonen, 1997), ja tuloerojen sanotaan olevan suurimmat koko maailmassa. Tuloeroja ovat lisänneet mm. markkinatalouteen liittyvät reformit, vientituotteiden yksipuolisuus, taloudelliset shokit ja valtiontalouksien tasapainottomuudet (Select, ). Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan yli puolet Latinalaisen 10

11 Amerikan työvoimasta työskentelee tällä hetkellä harmaan talouden piirissä ja määrä on jatkuvasti kasvussa (Select, ). Köyhyyden vähentäminen, tuloerojen pienentäminen sekä infrastruktuurin ja koulutuksen parantaminen ovat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä jatkuvan taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi. Taulukko 1. Latinalaisen Amerikan kasvuennusteet luvun alku bruttokansantuote a Säästöt (% bkt:sta) Yksityinen Julkinen Ulkomainen Investoinnit (% bkt:sta) Infrastruktuuri Koulutus c a = Keskimääräinen kasvuprosentti vuodessa c = Keskimääräinen koulutusaika vuosissa Lähde: Oroza, Ennusteet vuoteen 2003 asti lupaavat parannusta nykyiseen tilanteeseen: Sekä yksityinen että julkinen säästämisaste, investoinnit infrastruktuurissa ja koulutus lisääntyvät Latinalaisessa Amerikassa (Taulukko 1). Säästämisasteen kasvaminen tekee talouden omavaraisemmaksi ja vähemmän riippuvaiseksi ulkomaisesta pääomasta. Tuottavuuden uskotaan kasvavan paremman koulutuksen, valtiovallan roolin vähentämisen, yksityistämisen ja talouselämän avoimuuden seurauksena. Maailmanpankin mukaan investointeja olisi kuitenkin tehtävä raskaalla kädellä: Yrityssektorin infrastruktuuriin tai julkisen sektorin sosiaalisiin palveluihin pitäisi investoida massiiviset USD 60 miljardia vuosittain aina vuoteen 2005 saakka. VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) mukaan (Oroza, 1997) Latinalainen Amerikka kohtaa seuraavia haasteita ensi vuosikymmeneltä alkaen: - Huolimatta vahvasta kotimaisten investointien elpymisestä säästämisaste ja investoinnit eivät riitä takaamaan taloudellista kasvua. Pitkällä aikavälillä kotimainen säästämisaste on oltava suurempi, sillä alue ei voi luottaa yksistään ulkomaiseen pääomaan. - Uudistusten on luotava sellaiset puitteet, jotka auttavat investoijia ja työntekijöitä toimimaan tehokkaasti ja kilpailemaan globaalilla tasolla. Uudistusten on parannettava yritystason kannusteita dynaamisimmilla talouden sektoreilla. - Jatkuva kasvu riippuu suurimmalta osin viennin kasvamisesta ja pääsystä rikkaiden maiden markkinoille. - Koulutukseen ja ihmisten hyvinvointiin on investoitava, tuloeroja pienennettävä, infrastruktuuria parannettava, valtiota nykyaikaistettava ja korruption seurantaa tehostettava. Vaikka taloudellinen tilanne sekä Etelä-Amerikassa että Aasiassa näyttää tänä päivänä epävakaalta, molempien alueiden uskotaan ärhentelevän lähes vanhaan malliin seuraavan vuosikymmenen alkuvuosina. Kent Wilska toteaa Ulkomaankauppaliiton julkaisusarjassa (1995), että pidemmällä tähtäimellä Latinalainen Amerikka yhdessä Aasian maiden kanssa (Tyynenmeren alue) tulee todennäköisesti muodostamaan tulevaisuuden dynaamisimmin kehittyvän talousalueen. VATT:n mukaan Etelä-Amerikan talouspolitiikan suurimpina haasteina ovat inflaation pitäminen alhaalla, kauppataseen tasapaino ja kotimaisen säästämisasteen kasvattaminen. Etelä-Amerikka seuraa liiaksi maailmalla tapahtuvia 11

12 heilahteluita, mikä suureksi osaksi johtuu siitä, että päävientituotteet ovat maailmanmarkkinahintojen heilahteluille alttiita raaka-aineita ja että ulkomaista rahoitusta joudutaan käyttämään budjettialijäämän rahoittamiseksi. Ulkomaisia, pitkäaikaisia sijoituksia houkutellakseen talouskehitystä olisi syytä yrittää vakiinnuttaa, jottei talous heittelisi jyrkästi laskukaudesta nousukauteen. Sosiaalisten olojen parantaminen on oleellista poliittisen tasapainon kannalta, sillä köyhyys ja eriarvoisuus pitävät jatkuvasti yllä levottomuuksien pelkoa. Olojen parantaminen ei kuitenkaan onnistu, jos valtiolla ei ole rahaa panostaa koulutukseen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Paras tapa valtion tulojen kasvattamiseen lienee veronkeräyksen tehostaminen: Joissakin Etelä-Amerikan maissa jopa puolet taloudesta on harmaata taloutta, josta verotuloja ei tule. Vasta kun yhteiskunta tiettyine perusedellytyksineen on kunnossa, Etelä-Amerikan on mahdollista saavuttaa taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen tasapaino. 12

13 Etelä-Amerikan kulttuuripiirteet Arkkitehti Julio Vallejo Medina Etelä-Amerikka jakautuu moniin erillisiin valtioihin, mutta historiallisesti ja kulttuurisesti se on yhtenäinen alue. Perulainen runoilija Nicomedes Santacruz sanoo laulussaan América Latina: Yo no coloreé mi continente En värittänyt maanosaani ni pinté de verde a Brasil, enkä maalannut Brasiliaa vihreäksi, amarillo al Perú y roja a Bolivia Perua keltaiseksi, enkä Boliviaa punaiseksi. yo no tracé lineas territoriales En ole piirtänyt maiden rajoja separando al hermano del hermano erottaakseni veljen veljestä Laulun sanat välittävät maanosan maiden yhtenäisyyden idean, joka on juurtunut eteläamerikkalaiseen sieluun. Yhdistymisajatus oli olemassa jo viime vuosisadalla, kun kenraali Simon Bolivar, Etelä-Amerikan itsenäisyystaistelujen sankari, ehdotti Suurkolumbian muodostamista. Myöhemmin tällä vuosisadalla Argentiinan presidentti Juan Peron puollusti yhdistämisideaa. Monien mielestä Mercosur-alueen muodostuminen on valtioiden yhdistymisen toteutumista. Globalisoituvassa maailmassa tämä Etelä-Amerikan maiden ensimmäinen yhdistymisaskel avaa ovet uusille mahdollisuuksille. Kulttuurikatsauksen pohjalta voidaan tehdä seuraavat kiteytykset: 1. Etelä-Amerikalla on oma kulttuuri-identiteettinsä. Valotettaessa eteläamerikkalaista kulttuuria eri näkökulmista näkyy, että eurooppalaisten saapumisen jälkeen kulttuuri on kehittynyt rinnan länsimaisen kehityksen kanssa. Tästä rinnakkaisesta ja usein myös vastavuoroisesta kehityksestä huolimatta eteläamerikkalaisen kulttuurin moniaineksisuus on luonut mahdollisuuden oman kulttuuri-identiteetin kehittymiseen. 2. Etelä-Amerikassa on valtioiden rajoja ylittäviä alueellisia kulttuureja. Etelä-Brasilian Rio Grande do Sulia, Uruguayta ja Argentiinan Pampan aluetta esimerkiksi yhdistää sama karjapaimenkulttuuri. Yhtenäisen kulttuurin alueita löytyy myös Kaakkois-Argentiinalla Andien maiden sekä Koillis-Brasilialla, Kolumbian ja Venezuelan kanssa. 3. Rannikoiden suurkaupunkikulttuuri ja maaseudun kulttuuri poikkeavat varsin paljon toisistaan. Argentiinan ja Brasilian rannikoiden satamakaupungit, joissa suurin osa väestöstä asuu, ovat olleet aina avoimia ulkoa tuleville ihmisille ja kulttuurivaikuttelle. Sisämaassa on säilynyt pidempään espanjalaisen ja portugalilaisen sekä alkuperäiskulttuurin perinteisiä arvoja korostava vaikutus. 4. Etelä-Amerikassa on saavutettu poliittinen rauha. Etelä-Amerikka on koko historiansa ajan ollut konservatiivien ja liberaalien taistelutanner. Konservatiivien toimintafilosofia on perustunut protektionismiin ja paikalliskulttuurien arvojen säilyttämiseen. Liberaalit ovat sitävastoin painottaneet kaupan vapautta ja avoimmuutta uusille kulttuurivaikutteille ja demokraattisille toimintatavoille. Viimeisten diktatuurien kaatumisten jälkeen näyttää siltä, kuin nämä vastakkaiset intressitahot olisivat tehneet poliittisen kompromissin vakaan kehityksen turvaamiseksi. 13

14 ARGENTIINA - ARGENTINA * Pinta-alaltaan maailman 8. suurin valtio ja Etelä-Amerikan 2. suurin valtio * Maailman 5. suurin viinintuottaja ja 8. suurin elintarviketuottaja * Eurooppalaistyylinen valtio * Avoin markkinapolitiikka * Yhteismarkkina-alue Mercosurin jäsen => Pääsy Mercosurin markkinoille, jossa 230 milj. kuluttajaa ja bkt USD mrd * Kehittyvä talous * Hyvinkoulutettu työvoima * Rikkaat luonnonvarat * Monta kasvavaa toimialaa mm. metsä- ja kaivosteollisuus sekä telekommunikaatio * Kysyntää monille erilaisille tuotteille, sekä teollisuustuotteille että kulutushyödykkeille 14

15 3 ARGENTIINA MARKKINA-ALUEENA Argentiina pähkinänkuoressa Virallinen nimi: Argentiinan tasavalta (República Argentina) Valtiomuoto: Tasavalta Presidentillä on suuret valtaoikeudet, mm. oikeus hallituksennimitykseen ja ministerien vaihdokseen. Presidentti valitaan suorilla vaaleilla neljäksi vuodeksi, ja hän voi sen jälkeen asettua kerran uudelleenvalittavaksi. Kaksikamarinen kansanedustuslaitos (parlamentti) koostuu edustajainhuoneesta (257 jäsentä) ja senaatista (72 jäsentä). Edustajainhuoneen jäsenet valitaan vapailla vaaleilla neljäksi vuodeksi. Provinssit valitsevat senaatin jäsenet kuudeksi vuodeksi. Presidentti: Carlos Saúl Menem Seuraavat vaalit: Lokakuu 1999 (presidentin- ja kongressivaalit) Rahayksikkö: Argentiinan peso ARP = 100 centavos (1 ARP = 1 USD) Aika: GMT -3 (-5 tuntia Suomen talviaikaan). Vuodenajat päinvastaiset mitä Suomessa. Liikeaika (business hours): Klo ( ) Kokonaispinta-ala: km2 Rajanaapurit: Bolivia (832 km), Brasilia (1 224 km), Chile (5 150 km), Paraguay (1 880 km), Uruguay (579 km) Asukasluku: 36,3 miljoonaa (1998) Suurimmat kaupungit: Buenos Aires (12 milj.), Cordóba (1,5 milj.), Rosario (1,3 milj.) Pääkaupunki: Buenos Aires Virallinen kieli: Espanja Uskonto: Roomalaiskatolisuus (90 %), protestantteja, juutalaisia Etniset ryhmät: Eurooppalaisperäisiä (85 %), mestitsejä* ja intiaaneja (8 %), muita (7 %) BKT/capita: USD (1997) Keskimääräinen kuukausipalkka: USD 500 (työläinen), USD (korkeakoulutettu) Pääteollisuustuotteet: Elintarvikkeet, moottoriajoneuvot, kestokulutushyödykkeet, tekstiilit, kemikaalit, petrokemianteollisuuden tuotteet, teräs Luonnonvarat: Viljava pampa, metsät, lyijy, sinkki, tina, kupari, rautamalmi, mangaani, raakaöljy, uraani *mestitsi = Intiaanin ja eurooppalaisen jälkeläinen. Kolumbian, Paraguayn ja Venezuelan väestö on suurimmaksi osaksi mestitsejä (Bosrock, 1997). Lähde: Paavilainen, 1999a. 15

16 Argentiina jakautuu 23 provinssiin ja yhteen liittovaltion keskukseen Buenos Airesiin (distrito federal). Buenos Airesissa asuu kolmannes Argentiinan väestöstä, ja se on maan teollisuuden, kaupan ja kulttuurin keskus. Provinssin pääkaupunki on Buenos Aires, joka on Etelä-Amerikan huomattavin kulttuurikaupunki: Siellä on mm. 300 teatteria, 100 taidegalleriaa ja 70 museota. Keskustassa sijaitseva Teatro Colón on eräs maailman tunnetuimpia oopperataloja. Kaupungin liike-elämä on keskittynyt Plaza de Mayo-aukion pohjois- ja länsipuolelle, joita sivuaa maailman levein katu Avenida 9 de Julio. Kaupunki on rakennettu ruutuasemakaavaan, joten se vaikuttaa selkeältä ja ilmavalta lukuisine puistoineen ja leveine avenuineen. Provinssit ovat Catamarca, Chaco, Chubut, Córdoba, Corrientes, Entre Ríos, Formosa, Jujuy, La Pampa, La Rioja, Mendoza, Misiones, Neuquen, Rio Negro, Salta, San Juan, San Luis, Santa Cruz, Santa Fé, Santiago del Estero, Tierra del Fuego, Antartida e Islas del Atlantico Sur ja Tucumán. Lähes 90 % argentiinalaisista asuu kaupungeissa. Kaupungeissa noin 70 %:lla asukkaista on mahdollisuus puhtaan veden saantiin, kun taas maaseudulla vain noin 20 %:lla (The Economist, ). Suurin osa argentiinalaisista kuuluu keskiluokkaan. 96,3 % argentiinalaisista on lukutaitoisia. Maantieteellisesti Argentiinasta voidaan erottaa seitsemän erilaista aluetta: 1) Chacossa, Argentiinan pohjoisosassa (Chaco ja Formosa), on laajoja subtrooppisia savanneja, joilla karjankasvatus ja maanviljelys ovat tärkeimmät elinkeinot. Chacon osavaltio on Argentiinan suurin puuvillantuottaja sekä toiseksi suurin metsäteollisuustuotteiden valmistaja. Formosassa tuotetaan puolestaan sitrushedelmiä ja muita hedelmiä kuten banaaneja. 2) Luoteis-Argentiina (Catamarca, Jujuy, Salta ja Tucumán) on tunnettu sokerin ja tupakan tuotannosta. Jujuyn osavaltiossa on Argentiinan suurin sokeritehdas. 3) Mesopotamia (Corrientes, Entre Ríos, Misiones ja Santa Fé) sijaitsee Argentiinan koillisosassa. Alueella tuotetaan paljon riisiä, ruokosokeria, puuvillaa, tupakkaa ja sitrushedelmiä sekä kuivatuista lehdistä valmistettavaa argentiinalaisten kansallisjuomaa mate-teetä. 4) Andien keskiosa (La Rioja, Mendoza ja San Juan) on puolestaan Argentiinan suurin viinintuotantoalue. Alueella on yli viinitarhaa, joiden ansiosta Argentiina on maailman 16

17 viidenneksi suurin viinintuottaja. Viinirypäleet ja oliivit ovat alueen tärkeimpiä maataloustuotteita. 5) Argentiinan keskiosassa (Córdoba, San Luis, Santiago del Estero) on sekä teollis- että maataloustuotantoa. Alueella tuotetaan mm. muroja, eläinrehua, soijapapuja ja perunoita. 6) Pampa (Buenos Aires ja La Pampa) on hedelmällistä ruohotasankoa, joten se on Argentiinan maanviljelyksen ja karjanhoidon keskus. Sen koillisosassa sijaitsee maan pääkaupunki Buenos Aires, jonka provinssi tuottaa yli 50 % maan teollisuustuotteista. Argentiina tunnetaan ulkomailla usein juuri pampan laajoista karjankasvatustiloista ja niiden erinomaisesta lihasta. Pampalla ovat eläneet Argentiinan legendaariset karjapaimenet, gauchot, jotka kesytetyillä villihevosilla keräsivät karjaa ja myivät niistä saatuja vuotia kylästä kylään kulkien. Gauchoja ihannoidaan heidän kulkuriluonteensa ja yksinkertaisen elämänsä vuoksi; he omistivat vain hevosen, satulan, vaatekerran ja veitsen, söivät paljon lihaa ja joivat paljon mate-teetä. Perinteiset gauchot katosivat 1800-luvun lopulla, mutta he elävät kuitenkin yhä kirjallisuudessa ja, kuten argentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges on kirjoittanut, jokaisen argentiinalaisen veressä. 7) Eteläinen Patagonian (Chubut, Islas del Atlántico Sur, Neuquén, Río Negro, Santa Cruz ja Tierra del Fuego) alue peittää yli neljänneksen Argentiinan pinta-alasta, mutta alueella asuu silti vajaat kolme prosenttia maan väestöstä. Harvaanasutulla seudulla kiemurtelee paljon jokia, ja aavoilla tasangoilla näkee kasvatettavan lampaita. Myös maanviljelys on merkittävää, sillä Patagonian omena- ja päärynäsadot vastaavat 70 % koko maan tuotannosta. Itärannikolla esiintyy arktisia eläinlajeja kuten pingviinejä ja merileijonia (<www.invertir.com/argentina>). 17

18 luvun talouden käännekohdat Argentiina oli lähes 50 vuoden ajan aina 1990-luvulle asti kaupankäynnin kannalta suljettu maa ja sotilashallinnon alla tai sen vaikutuksen alaisena useaan kertaan (vuosina , , , ) (<www.finpro.com.ar>). Taloudellisten ja poliittisten muutosten voidaan katsoa alkaneen vuodesta 1989, jolloin presidentinvaalit voitti peronistinen Carlos Menem. Menemin hallitus joutui kohtaamaan vuosikymmeniä korkealla laukanneen inflaation, kansainvälisen eristyneisyyden, paikalle jähmettyneen talouden ja valtion kroonisen budjettivajeen. Menemin odotettiin jatkavan peronistista linjaa, mutta hän alkoikin tehdä rajuja muutoksia talousministeri Domingo Cavallon kanssa. Vuoden 1991 talousohjelman päätavoitteina oli hyperinflaation taltuttaminen, talouden avaaminen kansainväliselle kaupalle ja investoinneille, kaupan esteiden poistaminen, valtion roolin supistaminen sekä valuutan, peson, sitominen dollariin. Ajatuksena oli pyrkiä kohti markkinataloutta ja valtion talouden tervehdyttäminen. Keskeinen osa Menemin hallituksen uutta talouspolitiikkaa oli vuonna säädetty laki (Ley de convertibilidad), jossa Argentiinan peso sidottiin kiinteästi USA:n dollariin suhteessa 1:1 (Press and Diffusion Secretariat). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskuspankki on sitoutunut rahanvaihtoon kiinteän kurssin mukaisesti ja että liikkeelle lasketulla kotimaisella rahalla on aina katteena vastaava ulkomainen valuuttavaranto. Valuuttakuri pakottaa kuluttajahintoja pysymään alhaalla ehkäisten inflaatiota, vaikkakin aluksi se aiheuttaa valuutan yliarvostumista ja viennin supistumista. Valuuttakuripolitiikka saattaa kuitenkin nostaa korkotasoa, minkä tarkoituksena on ehkäistä valuuttavarantojen pienenemistä. Markkinatalouden periaatteiden mukaisesti Argentiinassa vapautettiin raha- ja pääomamarkkinat. Tämä näkyy mm. hintojen, investointien sekä kotimaisen ja kansainvälisen kaupan vapautena sekä kaikenlaisten taloudellista toimintaa rajoittavien esteiden poistamisena. Markkinatalouden mukaisesti kuluttajahintojen kontrolli lopetettiin ja pankkilainoja alettiin myöntää entistä enemmän ja paremmin korkoehdoin. Argentiina alkoi solmia kahdenkeskisiä sopimuksia naapurimaidensa kanssa sekä avasi diplomaattiset suhteet Iso-Britanniaan. Demokratisoitumisen myötä valtion rooli on vähentynyt, ja se on delegoinut tehtäviään provinsseille ja paikallisille hallituksille, jotka huolehtivat etupäässä koulutuksen ja terveydenhuollon järjestämisestä. Tehtävien delegoiminen paikalliselle tasolle on vähentänyt valtion kustannuksia ja tervehdyttänyt budjettia. Tulojen muodostumista ovat vauhdittaneet myös verojärjestelmän uudistukset. Uudistetun verotuksen ansiosta verotulot kasvoivat kolmeneljäsosaa vuodesta 1989 vuoteen 1992 ja tuloverosta saadut tulot lähes 70 %. Veronkiertoon arvioidaan kuitenkin yhä häviävän USD 20 miljardia vuodessa (Bergvist, 1997). Näkyvä todiste talouspolitiikan suunnan muutoksesta on ollut valtion yritysten yksityistäminen. Yksityistämisohjelmasta säädettiin uudistuslailla vuonna 1989, jonka jälkeen hallitus on yksityistänyt lähes kaikki valtion omistamista yrityksistä. Yksityistämisen syy oli puhtaasti taloudellinen: Hallitus ilmoitti, ettei sillä ollut enää varaa näiden teollisuusalojen tukemiseen tai niihin investoimiseen. Vuosina hallitus yksityisti 121 valtionyritystä. Vuoden 1994 puolivälissä yksityistäminen oli synnyttänyt USD 10,4 miljardia käteistä rahaa ja vähentänyt julkista velkaa USD 13,4 miljardin edestä. Teollisuuden tuottavuus oli parantunut 40 %:lla ja 18

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Taustatiedot ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Projektin nimi ETELÄ-AMERIKAN LIIKETOIMINTAPOTENTIAALIEN ENNAKOINTI Yhteystiedot Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kaupan alan amk-yksikkö Koulukatu 41 60100 SEINÄJOKI

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

ETELÄ-AMERIKAN PUNAVIINEJÄ

ETELÄ-AMERIKAN PUNAVIINEJÄ ETELÄ-AMERIKAN PUNAVIINEJÄ Markku Sumanen 19.10.2015 Ei sidonnaisuuksia Viini on kaikissa latinalaisissa maissa ruokajuoma. Siksi sitä myös tuotetaan kaikissa maanosan maissa. Maailmanmaineeseen ovat

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot