Energia- ja ilmastopolitiikan linjausten toteutuksesta liikennesektorissa /Martti Hetemäki

Transkriptio

1 Energia- ja ilmastopolitiikan linjausten toteutuksesta liikennesektorissa /Martti Hetemäki

2 Esityksen sisältö 1. Hallituksen linjaukset 2. Liikenteen päästöjen kehitys 3. Linjausten toteutus Liite 1: Liikenteen verotus Liite 2: Päästövähennyksen tekijät Liite 3: Suomen ja Ruotsin linjaukset 2

3 Hallituksen linjaukset (kansallinen vuoteen 23 ulottuva energia- ja ilmastostrategia) Liikenteen kokonaispa a sto t olisivat n. 6,3 Mt CO2/a vuonna 23, eli n. 5 % alemmalla tasolla kuin vuonna 25. Liikenteen biopolttoaineiden energiasisa llo n fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydysta polttoaineesta nostetaan 3 prosenttiin vuoteen 23 mennessa. Toimintaympa risto n vakauttamiseksi ja uusien investointien varmistamiseksi tulee huolehtia biopolttoaineiden markkinoiden jatkuvuudesta koko EU:ssa. Lisa ksi tarkastellaan mahdollisuuksia saada aikaan yhteispohjoismaiset biopolttoainemarkkinat. Uusien polttoaineiden (kuten kaasu ja vety) jakeluasemaverkosto seka sa hko autojen vaatima latauspisteverkko rakennetaan Suomeen pa a sa a nto isesti markkinaehtoisesti. Lisa ksi arvioidaan kustannustehokkaita keinoja edista a sa hko autojen latausverkon ja kaasuautojen tankkausverkon laajentamista huomioon ottaen asiaa pohtineen jakeluinfratyo ryhma n suositukset. Valtion tulee kuitenkin huolehtia siita, etta uusien teknologioiden osuus autokannasta saadaan markkinoiden toimivuuden na ko kulmasta riitta va lle tasolle. Tavoitteena on, etta Suomessa olisi vuonna 23 yhteensa va hinta a n 25 sa hko ka ytto ista autoa (ta yssa hko autot, vetyautot ja ladattavat hybridit) ja va hinta a n 5 kaasuka ytto ista autoa. 3

4 Tieliikenteen osuus koko liikenteen CO2 ekv. päästöistä Suomessa , % Tieliikenteen päästöt yli 9 % koko liikenteen päästöistä. Tieliikenteen suorite (km) on aiemmin määrittänyt pitkälti koko liikenteen päästöjen kehityksen (seuraava dia). Lähde:EU energy statistical datasheets 4

5 Liikenteen kasvihuonepäästöt, CO2 ekv. tn. (oikea asteikko) ja tieliikenteen kokonaissuorite, milj. km (vasen asteikko), Tieliikenteen kokonaissuorite Liikenteen päästöintensiteetti laski 27 jälkeen olennaisesti Liikenteen päästöt 12 Liikenteen päästöjen ja kokonaissuoritteen korrelaatio, ja -, Lähde: Tilastokeskus (kasvihuonepäästöt) ja VTT, Lipasto (tieliikenteen kokonaissuorite) 5

6 Liikenteen kasvihuonepäästöt, CO2 ekv. tn. (oikea asteikko) ja tieliikenteen kokonaissuorite, milj. km (vasen asteikko), Tieliikenteen kokonaissuorite Liikenteen päästöt Liikenteen 216 CO2-ekv. päästötiedot ovat ennakkotietoja ja ne eivät sisällä kotimaisen lentoliikenteen päästöjä, jotka n. 2 CO2 ekv. tn 216 päästöt nousivat selvästi Lähde: Tilastokeskus (kasvihuonepäästöt), ja VTT, Lipasto (tieliikenteen kokonaissuorite) 6

7 Tieliikenteen polttoainekulutuksen suhde tieliikenteen kokonaissuoritteeseen, 1 litraa/milj. km, Tieliikenteen kasvihuonepaä sto jen suhde tieliikenteen polttoaineen kulutukseen, CO2 ekv. tn/ 1 litraa, ,3 3,2 3,1 3 2,9 2,8 2,7 Lähde: VTT, Lipasto Päästöintensiteettiä ei alentanut polttoainekulutus/kilometri-suhteen lasku Sitä alensi päästöt/polttoainemäärä-suhteen lasku biokomponenttien osuuden kasvun takia. Vastakkainen ilmiö selittää päästöintensiteetin kasvun

8 Polttonesteiden biokomponentit (TJ) ja vältetty fossiilinen CO2-päästö, milj. tn, Lähde: Tilastokeskus (217), Suomen kasvihuonepäästöt , Ympäristö ja luonnonvarat. 8

9 Liikenteen kasvihuonepäästöt ml. ja pl. polttonesteiden biokomponenteilla vältetty CO2-päästö, ekv. tn, Pl. biokomponenteilla vältetty CO2-päästö Ml. biokomponenteilla vältetty CO2-päästö Lähde: Tilastokeskus (217), Suomen kasvihuonepäästöt , Ympäristö ja luonnonvarat. 9

10 Liikenteen kasvihuonepäästöt ml. ja pl. polttonesteiden biokomponenteilla vältetty CO2-päästö, ekv. tn, Pl. biokomponenteilla vältetty CO2-päästö Ml. biokomponenteilla vältetty CO2-päästö Polttoaineiden bio-osuudet vähensivät 216 päästöjä n. 1 milj. CO2-ekv tn vähemmän kuin 214 ja 215. Tilastokeskuksen mukaan: Vuosittaista vaihtelua biopolttoaineiden kulutukseen aiheutuu siitä, että Suomen biopolttoainelainsäädäntö antaa jakelijoille mahdollisuuden täyttää biovelvoitetta joustavasti etuka teen. Lähde: Tilastokeskus (217), Suomen kasvihuonepäästöt , Ympäristö ja luonnonvarat. 1

11 CO2-ekv. Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen lasku 18:sta g/km 12:een g/km selittää vain pienen osan tieliikenteen päästöjen vähentymisestä. N. 8 % päästöjen vähenemisestä ajokilometriä kohti johtuu päästöt/litra-suhteen laskusta (Liite 2), mikä taas johtuu biopolttoaineiden osuuden kasvusta. 11

12 Biopolttoaineiden jakeluvelvoite Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/27) tuli voimaan vuoden 28 alusta. Lain tarkoituksena on biopolttoainedirektiivin mukaisesti edistää biopolttoaineiden käyttöä moottoribensiinin ja dieselöljyn korvaamiseksi liikenteessä. Tämä on toteutettu säätämällä liikennepolttoaineen jakelijoille velvoite toimittaa vuosittain kulutukseen vähimmäisosuus biopolttoaineita. Lain täytäntöönpanosta ja velvoitteen täyttämisen valvonnasta vastaa Verohallinto. Valvonta perustuu jakelijoiden vuosittain Verohallinnolle tekemään ilmoitukseen, jossa ilmoitetaan edellisen kalenterivuoden aikana kulutukseen toimitettujen moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisältöjen määrät tuotteittain. Ilmoitus on annettava viimeistään ilmoituksessa tarkoitettua vuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Vuoden 211 alussa tuli voimaan lakimuutoksia, joilla muutettiin vuosittaista velvoiteprosenttia sekä tarkistettiin eräiden polttoainekomponenttien bio-osuuspitoisuuksia, säädettiin velvoitteeseen hyväksyttävien biopolttoaineiden täytettäväksi RES-direktiivin kestävyyskriteerit, säädettiin eräiden biopolttoaineiden huomioimisesta velvoitteessa kaksinkertaisena sekä mahdollistetaan velvoitteen ylittävän osan siirtäminen seuraavan vuoden velvoitteen täyttämiseksi. Biovelvoiteprosentti kaikkien kulutukseen luovutettujen liikennepolttoaineiden energiasisällöstä on: 1 prosenttia vuonna prosenttia vuonna prosenttia vuonna prosenttia vuonna prosenttia vuonna 22 ja siitä eteenpäin. Lähde: Verohallinto 12

13 Tieliikenteen polttoaineenkulutus, milj. litraa Polttoaineen kulutus on ollut viime vuosina varsin vakaata, minkä takia biokomponenttien vaikutus päästöihin on vaihdellut bio-osuuden, ei kulutuksen perusteella. Lähde: VTT, Lipasto 13

14 Liikenteen vältetty päästö, CO2 ekv. tn (vasen asteikko) ja liikennepolttoaineiden teholliset bio-osuudet, % (oikea asteikko) Vältetty päästö 8 6 Kun tieliikenteen polttoainekulutus on varsin vakaata, on tehollinen keskimääräinen bioosuus määrittänyt käytännössä vältetyt päästöt 4 2 Tehollinen bio-osuus 4 2 CO2V=82,64+111,83Bio-osuus% (2,7) (24,5) R2=,98 Jossa CO2V=vältetty CO2 ekv. tn päästö Lähde: Tilastokeskus (217), Suomen kasvihuonepäästöt , Ympäristö ja luonnonvarat ja VTT Lipasto. 14

15 Vältettyjen päästöjen määrä käyttäen edellisen dian yhtälöä ja VTT:n ennustetta liikennepolttoaineiden teholliselle bio-osuudelle (taulukko), CO2 ekv. tn Toteutunut Ennuste Sekoitusvelvoite (laki) % lämpöarvosta. Ei polttoainekohtainen, sisältää tuplalaskennan Lähde: VTT, Lipasto VTT:n mallissa käytetyt liikennepolttoaineiden teholliset bio-osuudet %. Ei tuplalaskentaa , , , , , , , , , , , ,5 15

16 Polttoaineiden bio-osuuksien vaikutuslaskenta CO 2 päästöihin VTT:n laskelmassa (sarakkeet (1) ja (2)) sekä efektiivinen sekoitusvelvoite* ja optimointisuhde (sarakkeet (3) ja (4)) Sekoitusvelvoite (laki) % lämpöarvosta. Ei polttoainekohtainen, sisältää tuplalaskennan (1) VTT:n laskelman liikennepolttoaineiden teholliset bio-osuudet %. Ei tuplalaskentaa (2) Efektiivinen sekoitusvelvoite = (13,5/2)x(1) (3) Optimointisuhde= Tehollinen bio-osuus/ Efektiivinen sekoitusvelvoite=(2)/(3) (4) ,8 1,4 1, ,8 2,7 1, ,8 2,7 1, ,7 4, 1, ,7 4, 1, ,7 4, 1, , 4, 3, ,6 5,4 2, ,3 6,8, ,2 8,1 1, ,7 1,1 1, ,2 12,1 1, ,5 13,5 1, Lähde: VTT, Lipasto Jakelijoiden optimointisuhteeseen vaikuttavat mm. CO2-verot. *Efektiivinen sekoitusvelvoite laskettu olettaen, että VTT:n las-kelmassa tehollinen bio-osuus = efektiivinen sekoitusvelvoite 22, koska laskelmassa tehollinen bioosuus=13,5 % 22-25, kun sekoitusvelvoite=2 %. 16

17 Tehollinen bio-osuus ja efektiivinen sekoitusvelvoite, % 13,5 Bio-osuus 12 1,5 9 7,5 6 4,5 3 Efektiivinen sekoitusvelvoite CO2-verot nostavat bio-osuutta. Lain velvoitteen ylittävän osuuden siirto-oikeus lisää bio-osuuden vaihtelua. 1, Lähde: VTT, Lipasto 17

18 Vältettyjen tieliikenteen päästöjen määrä bio-osuuden että tehollinen bio-osuus nousee VTT:n perusennusteen mukaisesti ja sen jälkeen 3 tai 35 %:iin, CO2 ekv. tn Bio-osuuden vaihtoehdot 35 % 23 3 % Ennuste Toteutunut Lähteet: VTT, Lipasto, Tilastokeskus, omat laskelmat 18

19 Tieliikenteen CO2 ekv. päästöt bio-osuuden vaihtoehdoissa (VTT:n perusennuste: osuus ei nouse), tn Bio-osuus 13,5 % 23 (VTT:n perusennuste) Bio-osuus 3 % 23 Bio-osuus 35 % 23 (Tieliikenteen päästöt 57 % 25 tasosta) Muun kehityksen, joka ei VTT:n perusennusteessa tulisi tuoda tarvittava lisävähennys, jotta kokonaisvähennys -5 %. Lähteet: VTT, Lipasto, omat laskelmat 19

20 Lähde: VTT 2

21 Liikenteen ilmastopolitiikan lähtökohdista Bio-osuuden vaihtelu erittäin suuri (5,7 % 213, 13, % 214, 12,6 % 216 ja 4,3 % 217). Se viittaa siihen, että: 1. Jakelijat pystyvät joustavasti säätämään bio-osuutta. 2. Jakelijat todennäköisesti optimoivat bio-osuutta mm. CO2-verojen ja polttoaineiden markkinahintojen mukaan. 3. Esim. Ruotsissa biodieselin osuus on nostettu nopeasti runsaalla biodieselin tuonnilla (Liite 3). 4. Bio-osuuden kehityksen määrittää ennen muuta jakelijoiden, ei kuluttajien käyttäytyminen. Tätä taustaa vasten tehokkaan politiikan lähtökotia olisivat: 1. CO2-veron korotus voi tehdä jakelijoille kannattavaksi nostaa bio-osuus niin korkeaksi kuin se on teknisesti samalla rajakustannuksella mahdollista eli bio-osuuden jousto CO2-veron suhteen on todennäköisesti hyvin korkea. 2. Jos CO2-vero ei kannusta riittävään bio-osuuden nostoon, on sekoitusvelvoitetta nostettava 3. Liikenteen ilmastolinjausten toteuttamisessa Suomen ei todennäköisesti tulisi pyrkiä olemaan eturintamassa esim. autokannan sähköistämisessä. Liikenteen verotus tukee autokannan sähköistymistä (dia 3), mutta tärkein sitä tukeva tekijä tulee kuitenkin olemaan sähköautojen halventuminen, joka uudistaa aikanaan autokantaa ilman hankintatukea. 21

22 Hallituksen linjan toteuttamisesta Tieliikennepolttoaineiden bio-osuuden nosto 35 %:iin 23 laskisi tieliikenteen päästöt arviolta n. 6 %:iin 23 Koko tarvittava päästövähennys toteutuisi olettaen, että muut toimet toisivat tarvittavan lisävähennyksen Liikenteen CO2 ekv. päästöt vähenivät noin 17 % Siitä noin 8 % johtui bio-osuuden kasvusta Bio-osuuden määräytymisessä jakelijoiden ja biopolttoaineiden tuottajien päätökset ovat ratkaisevia Päätöksiin vaikuttavat CO2-verot, sekoitusvelvoite, biopolttoaineiden saatavuus ja polttoaineiden hinnat Päästölinjauksen toteuttamiseksi on kaksi keinoa, jotka tukevat toisiaan: 1. Liikennepolttoaineiden CO2-verotuksen asteittainen nosto ja ennustettava kehitysura 2. Sekoitusvelvoitteen nosto, joka tarpeeton, jos 1. keino nostaa riittävästi bio-osuutta Bio-osuuden nosto on vielä pitkään muita keinoja tehokkaampi päästöjen vähentämisessä Bio-osuuden noston kustannukset kuluttajille kohtuullisia (kuten , kun osuus nousi n. 2,3 %-yks./v. ) bio-osuuden olisi nostava n. 2,2 %-yks./v., jotta se olisi 35 % 23 22

23 Lopuksi Liikenteen päästölinjaukset: Suomi 6 3 ja Ruotsi 5 9 CO2 ekv. tn 23 (Liite 3) Ruotsin ehdottomasti tärkein keino: polttoaineiden bio-osuuden nosto (Ns. bränslebyte) Suomen tieliikenteen CO2 päästöt/km-suhteen laskusta n. 8 % johtui bio-osuuden noususta Polttoaineen jakelijoiden päätöksiin bio-osuudesta vaikuttavat mm. CO2-verot ja jakeluvelvoite Bio-osuuden nosto 35 %:iin 23 toteuttaisi lähes tarvittavan päästövähennyksen (päästöt n. -6 %) Yrityksille (biotuottajat, jakelijat) luotava näkymä tulevaisuudesta, jolla korkea bio-osuus kannattaa

24 Liite 1: Liikenteen verotus Sisällys 1. Liikenneverotuksen pääpiirteet 2. Nestemäisten polttoaineiden verot yhteensä Nestemäisten polttoaineiden hiilidioksidiverot Arvioidut liikenteen verotuottojen muutokset 23 seuraavissa vaihtoehdoissa 5. Liikenteen verotuottojen kehitys Keskimääräiset verokustannukset 1 vuodessa eri autotyypeissä 24

25 Liikenneverotuksen pääpiirteet Suomen polttoaine-, auto ja ajoneuvoverotus tukee CO2-päästöjen vähentämistä VTT:n ja VM:n yhteistyö ollut avainasemassa liikenneverotuksen kehittämisessä Liikenteen CO2-verotuksen tehokkuutta tukee mm. Ruotsin aineistolla tehdyn tuoreen tutkimuksen tulokset Suomessa liikenteen CO2 ekv. päästöjen vähennys johtui pääosin biopolttoaineiden osuuden kasvusta Suomessa liikennesektorin CO2-tonnin hinta n. kolminkertainen OECD-maiden keskitasoon verrattua Finland Average price (in EUR / t CO 2 ) TAX Share of emissions covered Tax EUR/tCO2 % priced Agriculture & Fishing 19,2 69 % Electricity 37,62 1 % Industry 63,83 27 % Off-road transport 237,58 4 % Residential & Commercial 59,23 3 % Road 216,11 1 % All 41 countries Lähde: OECD Average price (in EUR / t CO 2 ) TAX Share of emissions covered Tax EUR/tCO2 % priced Agriculture & Fishing 32, ,36 % Electricity 1, ,3 % Industry 11,519 17,26 % Off-road transport 19, ,85 % Residential & Commercial 23, ,85 % Road 74,896 97,71 % 25

26 8 7 Nestemäisten polttoaineiden verot yhteensä Lähde: Verohallinto 26

27 27 17,38 17,38 11,4 5,7 14,12 12,56 11,1 15,2 13,84 12,47 14,66 11,95 9,24 15,75 13,46 11,18 17,38 8,69 11,65 6,4 1,15 19,9 18,79 18,24 9,12 18,79 9,4 15,47 15,47 15,47 7,74 18,78 19,24 17,21 8,69 4,34 17,53 17,53 8, Lähde: Verohallinto Nestemäisten polttoaineiden hiilidioksidiverot 217

28 Arvioidut liikenteen verotuottojen muutokset 23 seuraavissa vaihtoehdoissa 1) LIPASTO pohjaskenaario: myydään n. 125 vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivaa autoa ja 2) Näiden autojen myyntimäärä olisi n. 25. Vertailutasona on v. 217 verotuotto. Liikennepolttoaineiden verotuotot alenisivat 1) vaihtoehdossa vajaa 4 milj. euroa. 2) vaihtoehdolla ei ole koko autokannan suuruuden huomioiden merkittävää vaikutusta polttoaine-verotuottoihin. Polttoaineverotuotot pysyisivät nykytasolla, jos polttonesteiden energiaveroja korotettaisiin 1-2 %/v. Autoverotuotto laskisi 1) vaihtoehdossa 2-4 milj.. 2) vaihtoehdossa veromenetys olisi 15-4 milj. /v. suurempi. Ennakoiduilla ja maltillisilla korotuksilla ja/tai rakenteen muutoksilla voidaan kehittää ohjaavuutta ja säilyttää verotuottojen taso vielä kohtuullisen pitkään. Liikenteen verotus on edullinen tapa kerätä tuloja, esim. polttoaineveron kantokustannukset,1 % 28

29 29

30 3

31 Liite 2: Päästövähennyksen tekijät 1x log % Tieliikenteen CO2 päästöjen ja tieliikennesuoritteen (km) suhde voidaan kirjoittaa tieliikenteen polttoainekulutuksen (l) ja suoritteen suhteen sekä päästöjen ja polttoainekulutuksen suhteen tulona l/km-suhteen muutoksen kontribuutio CO2/l-suhteen muutoksen kontribuutio CO2/km-suhteen muutos CO2/km-suhteen muutos yhteensä ja sen tekijät, 1x log % CO2/l l/km CO2/km -1,8 l/km-suhteen muutoksen kontribuutio -6,8 CO2/l-suhteen muutoksen kontribuutio -8,6 Lähdeaineisto: VTT, Lipasto (1) (CO2/km)=(l/km)x(CO2/l) (1) on logaritmimuodossa (2) log(co2/km)=log(l/km)+log(co2/l) (2) on differenssimuodossa (3) log(co2/km)= log(l/km)+ log(co2/l) CO2/km-suhde laski 8,6 %, josta CO2/l-suhteen kontribuutio oli 6,8 %-yks. (osuus 79 %) ja l/km-suhteen 1,8 %-yks. 31

32 Liite 3: Suomen ja Ruotsin linjaukset Tieliikenteen päästöt, CO2 ekv Mtn Tieliikennepolttoaineiden bio-osuudet, % 2 12, , ,5 Suomi (oikea asteikko) 12 11, , ,5 Ruotsi (vasen asteikko) 11 1,5 6 4 Ruotsi 16 15,5 15 Suomi -17 % Ruotsi -14 % ,5 2 Suomi Lähde:EU energy statistical datasheets 32

33 Biodieselin osuus dieselin kulutuksesta, % Biodieselin kulutus suhteessa biodieselin tuotantoon, % Ruotsi Ruotsissa biodieselin käyttö paljon sen tuotantoa suurempi eli biodieselin tuonti suurta Ruotsi Suomi Suomi Suomessa biodieselin käyttö tuotanto Lähde:EU energy statistical datasheets 33

34 Ruotsin voimaanastuvan puitelain mukaan liikenteen päästöjen vähennys 7 % Ruotsin ja Suomen linjaukset liikenteen päästöjen vähentämiseksi, CO2 ekv. Mtn Ruotsi Suomi Ruotsin hallituksen ns. bränslebytet: I syfte att skapa ökad förutsägbarhet för aktörerna på marknaden föreslås också en indikativ reduktionsnivå för 23 vilken syftar till att bidra till målet om 7 procent minskade utsläpp av växthusgaser från inrikes transporter, utom luftfart, till 23. Den indikativa reduktionsnivån för 23 är 4 procent vilket betyder att inblandningen av biodrivmedel kommer vara ungefär 5 procent i bensin och dieselbränsle. n/dokument/miljo--ochenergidepartementet/pdf/branslebytet-faktapm-3..pdf 4 2 Suomi: 6 3 CO2 ekv. tn 23 Ruotsi: 5 9 CO2 ekv. tn 23 Lähde: EU energy statistical datasheets ( ) 34

35 Ruotsin liikennesektorin päästöt voimaan astuva ilmastopoliittinen puitelaki edellyttää liikenteen CO2 ekv. päästöjen vähentämistä n. 7 %:lla n. 17,6 Mtn:ata n. 5,9 Mtn:iin Lähde: Konjukturinstitutet (217), Klimatpolitisk inventering Del 1. : 35

36 Ruotsin liikennesektorin päästöt voimaan astuvan ilmastopoliittisen puitelain mukaan vuoteen 23, CO2 ekv Mtn Utsläppen från inrikes transporter, utom inrikes flyg, ska minska med minst 7 procent senast år 23 jämfört med 21. Lähde: Konjukturinstitutet (217), Klimatpolitisk inventering Del