Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi Suomen valtuuskunta

Transkriptio

1 Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi Suomen valtuuskunta Syksy 2009

2 Toimittaja: Helena Johansson Suomen Kuntaliitto lokakuu 2009 Kannen kuva: Pauli Lahtinen Taitto: Eila Grym

3 Sisältö Uutisia Euroopan neuvostosta 5 Kunta- ja aluehallintokongressi Suomen valtuuskunta 8 Kongressin ohjelma 9 Kongressissa käsiteltävät raportit 17 Euroopan neuvosto; Vihreä kirja Demokratian tulevaisuus Euroopassa 21 Viro 24 Katsaus Viroon 34 Maakunnat Virossa 38 Viron kunnat ja asukkaat Kun sanon Suomi, mieleeni tulee Mitä suomen sana merkitseekään viron kielessä!? 45 Pääsemättömissä toisistaan 47 Viron historiaa 49 Presidentti Urho Kekkosen puhe Tartossa Kalevipoeg-eepos 57 Andrus Kivirähk ja UGRI 59

4 Uutisia Euroopan neuvostosta EUROOPAN NEUVOSTO 60 VUOTTA TEEMANA VIRO Euroopan vanhin järjestö, Euroopan neuvosto, on täyttänyt 60 vuotta. Euroopan neuvosto kattaa eurooppalaista järjestöistä maantieteellisesti laajimman alan, kuuluuhan siihen maailman suurin valtio, Venäjä. Nykyään Euroopan neuvostossa on 47 jäsenmaata ja niissä 800 miljoonaa asukasta. Neuvoston työ on laajentunut alkuvaiheesta, mutta ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion edistäminen ovat pysyneet keskeisinä toiminta-aloina. Vaihtelevista alateemoista mainittakoon rasismin ja syrjinnän vähentäminen, vähemmistöjen aseman turvaaminen, taistelu terrorismia vastaan, tietosuoja ja lasten oikeudet. Juhlatilaisuus antoi aiheen luoda katse menneisyyteen ja pohtia järjestöjen tulevaisuutta. Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso painotti Euroopan neuvoston merkitystä Euroopan unionille. Hän nimitti neuvostoa eurooppalaisen yhteistyön arkkitehdiksi. Vuonna 2007 solmittu neuvoston ja unionin välinen yhteistyösopimus käsittää erittäin laajan toimintaalojen spektrin. Ilman neuvoston edustamia arvoja unionikaan ei voi toimia. Tulevaisuudessa unionin ja neuvoston vuoropuhelu rauhan ja demokratian hengessä vähäosaisten puolesta tulee yhtä merkittävämmäksi. Barroso korosti ihmisoikeuksia yhteistyön kulmakivenä. Nyt ja tulevaisuudessa kaikki haasteet liittyvät viimekädessä ihmisen suojeluun, taisteluun oikeudenmukaisuuden ja erityisesti myös sananvapauden puolesta. Berliinin muurin sortuminen, jos on kulunut 20 vuotta, merkitsi demokratian voittoa totalitaristisesta hallintotavasta ja johti Euroopan unionin laajentumiseen. Kummankin järjestön kohdalla Barroson mukaan lopulta kuitenkin on ratkaisevaa se, saavuttavatko järjestöt kansalaistensa luottamuksen. Tilaisuudessa esiintyi myös Neuvostoliiton entinen presidentti Mihail Gorbačov, joka muisteli Viktor Hugon toteamusta pian kaksi sataa vuotta sitten: Un jour viendra où vous France, vous Russie, vous Italie, vous Angleterre, vous Allemagne, vous toutes nations du continent, sans perdre vos qualités distinctes et votre glorieuse individualité, vous vous fondrez étroitement dans une unité supérieure, et vous constituerez la fraternité européenne... Un jour viendra où il n y aura plus d autres champs de bataille que les marchés s ouvrant au commerce et les esprits s ouvrant aux idées. /Koittaa päivä, jolloin te, Ranska, te, Venäjä, te, Italia, te, Englanti ja te, Saksa kaikki mantereen valtiot luonteenomaisia piirteitänne ja vankkaa yksilöllisyyttänne menettämättä muodostatte jonkin korkeamman liiton eurooppalaisen veljeyden hengessä. - - Vielä koittaa päivä, jolloin ainoa taistelutanner ovat yhteiset markkinat kauppaa ja avointen mielten harjoittamaa luomistyötä varten./ Gorbačevin mukaan Euroopan neuvosto edustaa universaaleja humaaneja arvoja eikä kylmän sodan aikanakaan tuonut esille vastakohtaisuuksia. Itä-Euroopan muutokset 20 vuotta sitten vapauttivat Euroopan maat, niin suuret kuin pienetkin luovuuteen. Gorbačev totesi, että vaikka kaikki haaveet uudesta todellisuudesta eivät ole toteutuneet, on muutoksissa silti ollut kysymys enemmästä kuin vain kauniista sanoista. Euroopan neuvoston puheenjohtajamaana toimivan Slovenian presidentti Danilo Türk toi puheessaan parlamentaarisen yleiskokouksen juhlaistunnossa esille Berliinin muurin ja rautaesiripun sortumisen 20 vuotta sitten. Euroopan neuvostolle tämä oli suuri tapaus, olihan vuonna 1949 perustettu järjestö elänyt vaikeat sodanjälkeiset ajat. Nyt sillä oli mahdollisuus saada jäsenikseen uusia demokratioita ja olla luomassa uutta laajempaa Eurooppaa. Türk kuitenkin totesi, että perhe ei vielä ole koossa. Hartaasti odotetaan päivää, jolloin Valko-Venäjäkin olisi Euroopan neuvoston jäsen. Tūrkin mukaan tulee myös pitää mielessä, että neuvoston perustajaisien visio ei ole vielä toteutunut. Tästä kertovat kammottavat muistot Kaakkois-Euroopan lähimenneisyydestä. Tūrkin mukaan Euroopan neuvoston tulee koota voimansa turvallisen Euroopan puolesta. Sen tulee olla joustava ja tehokas ja priorisoida tehtävänsä. 5

5 Türk nimitti ihmisoikeustuomioistuinta jalokiveksi Euroopan neuvoston kruunussa, mutta luonnehti myös kunta- ja aluehallintokongressia merkittäväksi. Ihmisoikeuksia tulee voimakkaasti vahvistaa kansallisilla tasoilla, ja tässä ei ole tehty tarpeeksi. Jäsenvaltioiden tulee kunnioittaa allekirjoittamiaan sopimuksia, joissa kielletään rasismi, suvaitsemattomuus, kidutukset ja ihmiskauppa. Eurooppa tarvitsee näistä arvoista tietoisia hyvin koulutettuja ja toimintavalmiita ihmisiä enemmän kuin kuluttajia. Türkin mukaan, jääköön retoriikka sikseen, mutta Euroopan neuvoston periaatteita ei sovi unohtaa millään tasolla, valtion, hallitusten, eduskuntien, kuntien, alueiden tai kansalaisjärjestöjen piirissä. NEUVOSTOLLE UUSI JOHTAJA Euroopan neuvoston johtaja seuraavaksi viisivuotiskaudeksi on jo valittu. Hän on norjalainen Thorbjørn Jagland, joka sai ehdottoman ääntenenemmistön, 165 ääntä 245 mahdollisesta äänestä. Jagland syntyi Drammenissa Norjassa vuonna Jagland astuu virkaansa Tehtävä ei tule olemaan helppo. Koko neuvostoa vaivaa jatkuva resurssipula, joka hankaloittaa toiminnan suunnittelua pitkällä aikavälillä. Neuvostolla on ongelmia myös oman julkisuuskuvansa kanssa, neuvosto on kovin miesvaltainen, ikääntynyt ja jähmeän byrokraattinen järjestö. Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin uuden pääsihteerin valinta käy kuumimmillaan syys- lokakuussa Valinta saa ehkä odottaa ensi kevään kokousta. TAIDEOPETUS PAKOLLISEKSI KOULUIHIN Parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunnon kuntien kannalta ajankohtaisia kannanottoja on mm. se, että taide tulee saattaa olennaiseksi osaksi perinteisiä opetusmetodeita ja taideopetuksen tulisi näin ollen olla kouluissa pakollista. Raportoija Christine Muttonen, Itävalta (SOC) toteaa, että kansallisilla tasoilla tulee laatia kulttuuristrategia perus- ja aikuisopetuksen tarpeisiin. Tulevaisuuden kunnilla ja alueilla on tässä laaja työsarka. VIHREÄT LIIKETOIMET TEEMANA VIRO Euroopan neuvoston ja Yhdysvaltojen edustajien välinen keskustelu vihreän liiketoiminnan yhteisistä mahdollisuuksista on myös kiinnostava. Kysymys on uusista ympäristöystävällisistä teknologioista. Yleiskokouksen aikana vaihdettiin mielipiteitä siitä, millaisia yhteisiä ratkaisuja on löydettävissä. Baltian ketjusta tuli 23. elokuuta 2009 kuluneeksi 20 vuotta. Nimi tarkoittaa vuoden 1989 rauhanomaista mielenosoitusta Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyyden puolesta, jolloin kaksi miljoonaa toisiaan kädestä kiinnipitävää ihmistä muodosti 600 kilometriä pitkän ihmisketjun Tallinnasta Riian kautta Vilnaan. Kyseisenä päivänä oli tullut kuluneeksi 50 vuotta Molotovin- Ribbentropin sopimuksesta. Vuonna 2009 Baltian ketju lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Syystäkin Suomen valtuuskunnan Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin syyskokoukselle 2009 omistettu infovihkonen keskittyy Viroon. Itsenäisen Viron aikaa on kulunut vain nelisen vuosikymmentä, mutta kansasta tiedetään parin tuhannen vuoden ajalta. Elävä kansankulttuuri on pitänyt virolaiset hengissä. Presidentti Lennart Meri sanoi puheessaan Tarton yliopistossa 14. toukokuuta 1996: Ihmisen lapsi kasvaa ihmiseksi ainoastaan kulttuurin keskellä. Ja juuri kulttuurin kautta ihmisestä tulee kuolematon. Omalla kielellä ja kirjallisuudella sekä kuvataiteella on Viron koululaitoksessa ollut vankka sija jo vuosisatojen ajan. Euroopan neuvoston suositus saattaa kulttuuri pakolliseksi oppiaineeksi kouluissa on siis havaittu hyväksi jo kauan sitten. Ei sovi unohtaa, että virolaiset ovat erityisesti myös laulukansaa. Laulujuhlilla Gustav Ernesaksin Lydia Koidulan runoon säveltämä Mu isamaa on minu arm, Isänmaani olet minulle rakas, itketti satoja tuhansia virolaisia, kun laulu esitettiin neuvostokautena ylimääräisenä numerona. Suomalaisille puolestaan kuulevat laulujuhlilla Suomen kansallislaulun virolaiseen tapaan. Su- 6

6 kulaiskansojen kansallislauluilla on eri sanat, mutta sama Fredrik Paciuksen säveltämä musiikki. Joka viides vuosi järjestettävien aikuisten laulu- ja tanssijuhlien lisäksi joka viides vuosi pidetään myös nuorison laulu- ja tanssijuhlat. Seuraavan kerran ne järjestetään jo vuonna 2011, kun Tallinna ja Turku ovat molemmat Euroopan kulttuuripääkaupunkeja. Tuglas-seura teki äskettäin tutkimuksen suomalaisten ja virolaisten suhteista. Kysyttiin mm. millaista Viro-aiheista haluatte enemmän tietoa. Ylivoimaisesti suurin osuus vastaajista, 27 %, mainitsi kulttuurin. Toisella sijalla oli talous (11 %) ja kolmannella politiikka (9,7 %). Ihmiset, matkailu, historia ja luonto tulivat seuraavina, mutta pienempinä osuuksina. Valtuuskunnan infovihkoseen on tähän haasteeseen vastaten sijoitettu myös pisara virolaista kulttuuria. Head lugemist! Helena Johansson 7

7 Kunta- ja aluehallintokongressi Suomen valtuuskunta KUNTAKAMARI Jäsenet Arto BRYGGARE Kaupunginvaltuutettu Kaupunginhallituksen I vpj Opetus- ja kulttuurivaliokunta Helsinki SDP arto.bryggare@bryggare.net Irmeli HENTTONEN Kaupunginvaltuutettu Sosiaalivaliokunta Lappeenranta Keskusta irmeli.henttonen@fimnet.fi Varajäsenet Susanna RUPONEN Kaupunginvaltuutettu Satakunnan maakuntahallituksen jäsen Kulttuuri- ja opetusvaliokunta Rauma Vasemmistoliitto susanna.ruponen@hotmail.com Hannu KEMPPAINEN Kaupunginvaltuutettu Kulttuuri- ja opetusvaliokunta Kajaani Keskusta hannu.kemppainen@kainuu.fi ALUEKAMARI Pentti TOIVANEN Kunnanjohtaja Pysyvä valiokunta Iitti Keskusta pentti.toivanen@iitti.fi Jäsenet Varajäsenet Suvi RIHTNIEMI Aimo RYYNÄNEN Kaupunginvaltuutettu Kaupunginvaltuutettu Kaupunginhallituksen pj Kaupunginhallituksen vpj Kunta- ja aluehallintokongressin hallituksen jäsen Päijät-Hämeen maakuntahallituksen jäsen Helsinki Hallintovaliokunta Kokoomus Orimattila suvi.rihtniemi@nls.fi Kokoomus aimo.ryynanen@phnet.fi Helena PIHLAJASAARI kunnanvaltuutettu Tytti TUPPURAINEN Keski-Suomen maakuntaliiton valtuuston varajäsen Kaupunginvaltuutettu, vpj Hallintovaliokunta Hallintovaliokunta Laukaa Oulu SDP SDP helena.pihlajasaari@nic.fi tytti.tuppurainen@pohjois-pohjanmaa.fi 8 Sari YLIPULLI Kaupunginvaltuutettu Sosiaalivaliokunta Rovaniemi Vihreät sari.ylipulli@rovaniemi.fi

8 Kongressin ohjelma THE CONGRESS OF LOCAL AND REGIONAL AUTHORITIES 17th PLENARY SESSION Public version DRAFT AGENDA - CG(17)1 PROV (latest update: 22 September 2009) PUBLIC MEETING 17th Plenary Session of the Congress Strasbourg, Palais de I Europe, October 2009 Members attention is drawn to: The deadlines for tabling amendments (Office 1081): at the latest at 4 pm on the eve of the day when the texts to which they refer are to be discussed (Rule 27 of the Rules of Procedure of the Congress and its Chambers). Registration of speakers for the debates: the form for registration of speakers for the debates has to be submitted to the Table Office seated at the President s rostrum. Finance Office for reimbursement of travel and subsistence expenses: Office Table Office for any further questions: Office MONDAY 12 OCTOBER Eve of the Session AND MEETINGS OF STATUTORY COMMITTEES BUREAUX MEETINGS Institutional Committee (Room 9) Committee on Social Cohesion (Room 10) * * * Bureau of the Chamber of Local Authorities (Room 8) Bureau of the Chamber of Regions (Room 6) and Bureau of the Congress (Room 7) 9

9 TUESDAY 13 OCTOBER (MORNING) Parallel meetings of the three Political Groups of the Congress European People s Party/Christian Democrats Group (EPP/CD) (Room 9) Socialist Group (SOC) (Room 10) Independent and Liberal Democrat Group (ILDG) (Room 8) Meeting of the Secretaries of Delegations (Room 6) Press Conference of lan MICALLEF, President a.i. of the Congress (Room 1) PLENARY SITTING Hemicycle Opening of the 17th Plenary Session by lan MICALLEF, Malta (L, EPP/CD), President a.i. of the Congress Communication by the President - activity report by lan MICALLEF, Malta (L, EPP/CD), President a.i. of the Congress (CG(17)3] Debate Verification of new members credentiais and new appointment procedures Presentation by the Rapporteurs: Anders KNAPE, Sweden (L, EPP/CD) and Günther KRUG, Germany (R, SOC) Debate and vote [CG(17)4] (RES) Adoption of the draft agenda of the Session [CG(17)1 PROV] Election of the Secretary General of the Congress Transfrontier co-operation in Europe Presentation by the Rapporteur: Karl-Heinz LAMBERTZ, Belgium (R, SOC) Statement by Michel DELEBARRE, 15st Vice-President of the Committee of the Regions, President of the «Mission Opérationnelle Transfrontaliére» (MOT), Member of the National Assembly of France, Mayor of Dunkerque (France) Debate and vote [CG(17)5] (REC and RES) Statement by Veroljub STEVANOVIČ, Mayor of Kragujevac (Serbia) Around pm OFFICIAL OPENING OF THE EXHIBITION City of Kragujevac (Serbia) including a flute performance by Mr Bora DUGIC followed by a reception given by the City of Kragujevac, outside the Hemicycle 10

10 TUESDAY 13 OCTOBER (AFTERNOON) PLENARY SITTING Hemicycle Election of the Secretary General of the Congress (possible 2nd round) Adoption of the composition of the Standing Committee, Statutory Committees and working groups [CG(17)6PROVj THE CONGRESS CELEBRATES THE 60TH ANNIVERSARY OF THE COUNCIL OF EUROPE: Introduction by Ian MICALLEF, Malta (L, EPP/CD) Statements by: Alan MEALE (United Kingdom), Chairperson of the Committee on Environment, Agriculture and Local and Regional Affairs of the Parliamentary Assembly, on behalf of the President of the Parliamentary Assembly of the Council of Europe (to be confirmed) Zlata PLOŠTAJNER, Minister responsible for local self-government and regional development, Slovenia, on behalf of the Chairmanship of the Committee of Ministers of the Council of Europe Peter ALTMAIER, Parliamentary State Secretary of the Federal Ministry of the Interior (Germany) European Local Democracy Week: Statement by: Anders KNAPE, Sweden (L, EPPICD) (to be confirmed) Debate Youth participation in democracy Introduction by Raphael NISAND, Mayor of Schiltigheim (France) The Children s Municipal Council of Schiltigheim (France) and the Youth Municipal Council of Strasbourg deliver a message Cities for Children Statement by Wolfgang SCHUSTER, Germany (L, EPPICD), Mayor of Stuttgart Congress Medal awarded to the Children s Municipal Council of Schiltigheim (France) and to the Youth Muncipal Council of Strasbourg 11

11 Challenges for local democracy in the world Viewpoints from: Antonio LEDEZMA, Mayor of Caracas (Venezuela) Yasuo NOZAKA, Mayor of Yonago (Japan) Anna Kajumulo TIBAIJUKA, Executive Director of UN-HABITAT (to be confirmed) Debate TUESDAY 13 OCTOBER (AFTERNOON) PLENARY SITTING Hemicycle Congress Declaration on the 60th anniversary of the Council of Europe Presentation by the Rapporteur: Dubravka SUICA, Croatia (L, EPP/CD) Debate and vote (CG(17)7] (RES/DECLARATION) Ceremony awarding the Congress Medal to the Honorary Members: Gianfranco MARTINI (Italy), former member of the Congress, former President of ALDA 1) Stepan KIRICHUK (Russian Federation), former member of the Congress Anatoly SALTYKOV (Russian Federation), former Vice-President of the Congress Inauguration of the Congress exhibition on the 60th Anniversary by the President a.i. and RECEPTION given by the Congress on the occasion of the 60 h Anniversary of the Council of Europe 1) ALDA: Association of Local Democracy Agencies 12

12 WEDNESDAY 14 OCTOBER (MORNING) Statutory committees and Bureau Committee on Sustainable Development (Room 10) Bureau of the Congress (Room 6) CHAMBER OF REGIONS HEMICYCLE Opening by the President Ludmila SFIRLOAGA, Romania (SOC) Adoption of the draft agenda of the Chamber [CPR(17)OJ1 PROV] Communication by the President of the Chamber by Ludmila SFIRLOAGA, Romania (SOC) [CPR(17)1] Regions with legislative powers: towards muitilevel governance Presentation by the Rapporteur: Bernd PETRISCH, Austria (EPP/CD) Debate and vote [CPR(17)2] (RES) Over-indebtedness of households: the responsibility of regions Presentation by the Rapporteur: Carmen Patrizia MURATORE, Italy (ILDG) Debate and vote [CPR(17)3] (REC and RES) CHAMBER OF LOCAL AUTHORITIES (Room 1) Opening by the President lan MICALLEF, Malta (EPP/CD) Adoption of the draft agenda of the Chamber [CPL(17)1 PROV] Communication by the President of the Chamber by lan MICALLEF, Malta (EPP/CD) [CPL(17)1] Debate on the situation of local authorities in Southeast Anatolia (Turkey) with the participation of: a representative of the Turkish govemment (to be confirmed) representatives of local authorities (to be confirmed) a representative of civil society (to be confirmed) E-Democracy: opportunities and risks for local authorities Presentation by the Rapporteurs: Etienne VAN VAERENBERGH, Belgium (ILDG) and Alison COOK, United Kingdom (EPP/CD) Debate and vote [CPL(17)2] (REC and RES) pm Photographic EXHIBITION of the Fondation de France 40 years of humanitarian action and RECEPTION given by the President of the Foundation, Yves SABOURET 13

13 WEDNESDAY 14 OCTOBER (AFTERNOON) Meetings of the Bureaux of the Chambers Bureau of the Chamber of Regions (Room 6) Bureau of the Chamber of Local Authorities (Room 8) PLENARY SITTING Hemicycle _ Statement by Ulrich BOHNER, Secretary General of the Congress Local and regional democracy in Turkey Presentation by the Rapporteurs: Anders KNAPE, Sweden (L, EPP/CD) and Herwig VAN STAA, Austria (R, EPP/CD) Debate and vote [CG(17)10] (REC) The global challenge of climate change: local responses Presentation by the Rapporteur: Jens Jorgen NYGAARD, Denmark (L, NR) Debate and vote [CG(17)8] (REC and RES) Domestic violence against women Presentation by the Rapporteur: Sandra BARNES, United Kingdom (L, EPP/CD) 2) Debate Preventing violence against chiidren Presentation by the Rapporteur: Pia BOSCH I CODOLA, Spain (R, SOC) Debate and vote [CG(17)9] (REC and RES) 2) REC260(2009) and RES279(2009) adopted at the 16th Plenary Session of the Congress (3-5 March 2009) 14

14 THURSDAY 15 OCTOBER (MORNING) Meetings of statutory committees and Bureau Institutional Committee (Room 9) Culture and Education Committee (Room 8) Bureau of the Congress (Room 6) CHAMBER OF REGIONS Hemicycle Development of regionalisation in Japan Statement by Issei NISHIKAWA, Governor of Fukui Prefecture, Japan Co-operation between European regions: objectives, structures and networks ROUND TABLE of Presidents of Organisations representing regions in Europe: Urs WÜTHRICH-PELLOLI, Vice-President of the Assembly of European Regions (AER) Association of European Border Regions (AEBR) Conference of European Regional Legislative Assemblies (CALRE) Council of European Municipalities and Regions (CEMR) Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe (CPMR) Claude HAEGI, President of the European Foundation for the Sustainable Development of the Regions (FEDRE) Institute of the Regions of Europe (IRE) Conference of Presidents of Regions with legislative powers (REGLEG) Closing by the President Ludmila SFIRLOAGA, Romania (SOC) CHAMBER OF LOCAL AUTHORITIES (Room 1) Creative cities managing the cultural activity of cities Presentation by the Rapporteur: Constanty DOMBROWICZ, Poland (ILDG) Statement by Malcolm WOOD (United Kingdom), Chair of EUROCITIES working group on creative industries Debate and vote [CPL(17)3] (REC and RES) Improving indoor air quality: a new challenge for local authorities Presentation by the Rapporteur: Paolo RONDELLI, San Marino (SOC) Debate and vote [CPL(17)4] (REC and RES) First elections of the Mayor of Yerevan, Armenia (31 May 2009) Presentation by the Rapporteur: Nigel MERMAGEN, United Kingdom (ILDG) Debate and vote [CPL(17)5] (REC) Closing by the President lan MICALLEF, Malta (EPP/CD) 15

15 THURSDAY 15 OCTOBER (AFTERNOON) PLENARY SITTING Hemieycle Formal adoption of texts approved by the Chambers [CG(17)11 ] Co-operation in the Baltic Sea region Statements by: - Neris GERMANAS, Ambassador, Lithuanian Chairmanship of the Baltic Sea Council - Georgy BOOS, Governor of Kaliningrad, Russian Federation - Per BODKER ANDERSEN, President of the Union of the Baltic Cities, Mayor of Kolding (Denmark), Observer to the Congress Debate Equal access to local and regional elections Presentation by the Rapporteur: Cees BUL, The Netherlands (L, SOC) Debate and vote [CG(17)12] (REC and RES) Closing of the session by the President a.i. of the Congress 16

16 Kongressissa käsiteltävät raportit 17. TÄYSISTUNTO Raja-alueyhteistyö Euroopassa Transfrontier co-operation in Europe Rapporteur : Karl Heinz LAMBERTZ, Belgium (R, SOC) CG(17)5 Resolution Recommendation Raja-alueyhteistyö kunta- ja aluehallintoyksikköjen välillä on tärkeä osa Euroopan neuvoston työtä sen edistäessä demokratian vakautta ja valtioiden- ja alueidenvälistä hyvää naapuruutta. Tätä Euroopan neuvoston avaintehtävää tulee toteuttaa kunta- ja aluehallintoyksiköiden ja kansallisten hallintojen yhteistyöllä. Raja-alueyhteistyötä harjoittavat läheisyyden ja kumppanuuden periaatteen mukaan parhaimmin ne, jotka ovat välittömästi yhteydessä kansalaisiin. Tämän edellytyksen ansiosta yhteistyö voi keskittyä viranomaisiin, kansalaisiin ja rakenteisiin ja painottua raja-alueelle tärkeisiin erityisteemoihin. Kestävän kehityksen aluepolitiikka helpottaa merkittävästi rajanylittämisen päivittäisiä hankaluuksia ja parantaa sosiaalis-kulttuurista yhteistyötä. Raja-alueyhteistyöllä edistetään eurooppalaista integraatiota sekä sosiaalista ja alueellista koheesiota. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääntyessä kulttuurinvälinen ymmärtämys kasvaa. Kongressin toiminta raja-alueyhteistyön kehittäjänä ja evaluoijana sekä uusien työskentelytapojen ja teemojen esittelijänä on merkittävä. Yhtenä tällaisena mainittakoon raja-alueiden vähemmistökysymykset. Kunta- ja aluehallintokongressi 60 vuotta Congress Declaration on the 60th anniversary of the Council of Europe Rapporteur : Dubravka SUICA, Croatia (L, PPE/DC) CG(17)7 Resolution Euroopan neuvoston 60-vuotisjuhlajulistus korostaa kunta- ja aluehallinnon merkitystä kansallisten hallitusten tunnustamien demokraattisten yhteiskuntien perustana. Tässä yhteydessä erityinen painoarvo on Euroopan kunnallisen itsehallinnon peruskirjalla. Juhlajulistuksessa korostetaan Kongressin merkitystä peruskirjan toteuttajana. Kongressi valvoo, että jäsenvaltiot saattavat voimaan ja kunnioittavat peruskirjan pykäliä. Erityisen tärkeää on, että Kongressi seuraa peruskirjan noudattamista jäsenvaltioiden päätöksenteossa ja sitoumuksissa. Julistuksessa tähdennetään alueellisten yksiköiden ja viranomaisten tehtäviä tämän päivän Euroopassa varteenotettavina ja välttämättöminä poliittisina, taloudellisina ja sosiaalisina toimijoina. Kongressi on näin ollen aluedemokratian merkittävin tukipylväs. Julistuksessa painotetaan, että Kongressin menestyksellisen työn edellytyksenä on Kongressin työn arvon tunnustaminen sekä riittävät taloudelliset ja työvoimaresurssit Euroopan neuvoston piirissä. Kunta- ja aluehallintodemokratia Turkissa Local and regional democracy in Turkey Rapporteurs : Anders KNAPE, Sweden (L, PPE/DC) Herwig VAN STAA, Austria (R, PPE/DC) CG(17)10 Recommendation Turkin kunta- ja aluedemokratiaa koskevan selvityksen tarkoituksena on edelleen tutkia kuntaja aluehallinnon peruskirjan mukaan niiden vuonna 2005 tarkkailun kohteiksi asetettujen tavoitteiden toteutumista, joihin Turkki on sitoutunut. Kaakkois-Anatoliaan vuosina 2008 ja 2009 tehtyjen vierailujen sekä vuoden 2007 todisteiden keruumatkan valossa tulee todeta, että kehi- 17

17 18 tystä vuonna 2005 toivottujen uudistusten suuntaan ei ole tapahtunut. Suositus on, että Turkki jatkaa vallan hajottamiseen tähtääviä perustuslaillisia uudistuksia. Turkkia kehotetaan luopumaan hallinnollisesta holhouksesta ja sallimaan muiden kuin turkin kielen käyttö julkisissa palveluissa. Turkkialaisten maakuntajohtajien tulisi puuttua vähemmän erityishallintoalueen asioihin ja toteuttaa ehdotetut, erityisesti kylälakia ja tulolakia koskevat uudistukset. Selvityksen mukaan Turkin kuntaliitolle tulee sallia vakaammat ja itsenäisemmät toimintamahdollisuudet. Paikallistason vastaus ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiseen haasteeseen The global challenge of climate change: local responses Rapporteur : Jens Jorgen NYGAARD, Denmark (L, NI) CG(17)8 Recommendation Resolution Ilmastonmuutos on vuosisatamme vakavimpia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä haasteita. Kööpenhaminan kokouksessa joulukuussa vuonna 2009 solmitulla YK:n ilmastonmuutosta koskevalla puitesopimuksella on erittäin suuri merkitys, koska sen nojalla neuvotellaan uusi kansainvälinen ilmastosopimus, joka korvaa Kioton sopimuksen vuoden 2012 jälkeen. Näistä päämääristä tietoisina kunta- ja aluehallintoviranomaiset ovat tehneet lukuisia aloitteita vakauttaakseen ilmasto-oloja ja sopeuttaakseen omat alueensa uudenlaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Kongressi toivoo, että näihin pyrkimyksiin suhtaudutaan vakavasti, myös valtioiden tukea toivotaan. Tuki on välttämätön, mikäli kansalliset tavoitteet kasvihuoneilmiön vähentämiseksi aiotaan saavuttaa. Kongressi uskoo, että kunta- ja aluehallintoviranomaisten laaja edustautuminen kansallisissa valtuuskunnissa lisää neuvottelujen painoarvoa ja saavutetaan edistysaskelia. Ihmiskunnan kohtalon ollessa vaakalaudalla Kongressi kehottaa osapuolia liittämään neuvotteluihin ihmisoikeusulottuvuuden, jossa tämän suuren haasteen ratkaisusta muodostuisi kestävämpi. Taistelu lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan Preventing violence against children Rapporteur : Pia BOSCH I CODOLA, Spain (R, SOC) CG(17)9 Resolution Recommendation Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa tavataan kaikissa maissa ja kulttuureissa, eri yhteiskuntaluokissa, eri koulutus- ja tulotasoilla, eri ikä- ja etnisissä ryhmissä. Euroopan neuvosto on laatinut kansallisilla tasoilla toteutettavan lastensuojelua koskevan toimintatapaluonnoksen, jossa tarjotaan useita keinoja estää lapsiin kohdistuva väkivalta. Selonteon tavoitteena on tukea ohjeiston valmistumista ja saada sille hyväksyntä. Perustana on eurooppalaisten kuntien ja alueiden erityinen ymmärrys siitä, kuinka lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan voidaan taistella ja kuinka voidaan suojella puolustuskyvyttömiä kansalaisia. Yhtäläinen oikeus osallistua kunta- ja aluevaaliin Equal access to local and regional elections Rapporteur : Cees BIJL, The Netherlands (L, SOC) CG(17)12 Recommendation Oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi on säädetty kansallisessa lainsäädännössä. Yhtäläinen vaalikäytäntö koskee niin valtiollisia kuin kunta- tai aluevaaleja. Kansainväliset normit suojelevat tätä periaatetta. Tämän selonteon tarkoitus on kuvata näitä kunta- ja aluehallintovaaleja koskevia lakinormeja niin äänestäjän kuin ehdokkaan näkökulmasta. Selonteko pyrkii myös tuomaan esille jäsenmaiden erilaisia sovelluksia, lakiin liittyviä tai muita, jotka rajoittavat äänioikeutta tai ehdokkaaksi asettumista. Joissakin maissa esiintyy yhä epätasa-arvoa, erityisesti suhteessa tiettyihin väestöryhmiin kuten ilman kansalaisuutta olevat, naiset ja maahanmuuttajat. Epäkohtia tavataan myös vaalikampanjan rahoituksessa, poliittisiin puolueisiin liittymisessä, ehdokkaaksi asettumisessa ja tiedotusvälineiden huomion kiinnittämisessä. Tämän pohjalta selvitys tarjoaa joitakin konkreettisia ehdotuksia. Ministerikomitealle toimitettavan suosituksen mukaan Kongressin tulee edelleenkin osallistua kunta- ja aluehallintovaalien tarkkailuihin ja

18 kehottaa jäsenvaltioita myöntämään kaikille alueellaan vähintään viisi vuotta asuneille laillisille asukkailleen äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdokkaaksi paikallisvaaleissa riippumatta asukkaan alkuperästä. KUNTAKAMARI II. REPORTS SUBMITTED TO THE CHAMBER OF LOCAL AUTHORITIES E-demokratia: kuntien mahdollisuudet ja riskit E-Democracy: opportunities and risks for local authorities Rapporteurs: Etienne VAN VAERENBERGH, Belgium (GILD) Alison COOK, United Kingdom (PPE/DC) CPL(17)2 Resolution Recommendation Tieto- ja kommunikaatioteknologia tarjoaa kunnille kiinnostavia uusia mahdollisuuksia tehostaa omaa työtään, lisätä äänestysaktiivisuutta ja osallistumista. Poliittisen keskustelun ja osallistumisen välineinä sähköinen asiointi ja sosiaaliset verkostot ovat kansalaisille yhä tutumpia. Kuntatason haasteena on vastata lisääntyviin odotuksiin ja vaateisiin, joissa oletetaan avointa, läpinäkyvää, helposti saavutettavaa ja osallistumisen sallivaa hallintoa. Huolellinen johtaminen on olennaista, jotta voidaan minimoida uusien teknologioiden käyttöriskit, estää kansalaisten mahdollinen pettyminen uusiin menetelmiin ja jotta voidaan olla varmoja asiaankuuluvasta yksilönsuojasta. Luovat kaupungit kaupunkien kulttuurijohtaminen Creative cities Managing the cultural activity of cities Rapporteur : Constanty DOMBROWICZ, Polonia (GILD) CPL(17)3 Resolution Recommendation Isoilla ja pienillä kaupungeilla on kulttuurin alalla valtavia luovia voimavaroja, joiden avulla on mahdollista saada aikaan myönteistä muutosta ja kasvua. Kaupungit ovat kulttuurikeskuksia, joissa ihmiset tapaavat toisiaan ja tutustuvat eri kulttuureihin. Kulttuuritoiminnan kautta kaupungeilla on mahdollisuus saavuttaa alueella johtava asema talouskehityksen nopeuttajina ja sosiaalisen koheesion luojina. Kaikkien osapuolten tulee olla aktiivisia, jotta savutetaan suurin mahdollinen hyöty. On tarpeen läpikotaisin tutkia ja määritellä kunkin kaupungin kulttuurinen luonne. Kulttuuriohjelmassa on tarkoitus ottaa huomioon kaikki ikäluokat, kielet ja etniset ryhmät. Kulttuurinen moninaisuus voi olla voiman ja elämän lähde. Sisäilman laatu: uusi haaste kunnille Improving indoor air quality: a new challenge for local authorities Rapporteur : Paolo RONDELLI, San Marino (SOC) CPL(17)4 Resolution Recommendation Sisäilman laatua on vasta hiljattain alettu tutkia vakavana terveysriskinä. Ulkona tapahtuvaan saastuttamiseen sen sijaan kohdistuu laajaa säätelyä ja se on saanut osakseen tiedotusvälineiden huomion. Äskettäiset terveystutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet viranomaisille ja meille kaikille, että sisäilman epäpuhtaudet ovat usein suurempia kuin ulkoilman. Tämä on todellinen huolenaihe, koska eurooppalaiset viettävät 90% ajastaan sisäilmassa suljetuissa tiloissa. Julkisten viranomaisten tulee kiinnittää vakavaa huomiota sisäilman laatuun ja laatia toimenpidesuunnitelma. Tarvitaan riittävää sääntelyä, ennalta ehkäiseviä keinoja sekä toiminnan asianmukaista koordinointia. Viivyttely johtaa terveysriskeihin sekä ympäristöllisiin että taloudellisiin seuraamuksiin. Useat paikallisviranomaiset ovat jo laatineet toimintasuunnitelmia sisäilman parantamiseksi jopa suuremmin tavoittein kuin mitä laki nykyään edellyttää. Nämä sisältävät ehkäiseviä toimenpiteitä kaikkien, niin kunnallisten kuin yksityisten tilojen sisäilman laadun tarkkailemiseksi. Paikallisilla viranomaisilla on myös vastuu yleiseen mielipiteeseen vaikuttamisesta ja asiaan liittyvän koulutuksen järjestämisestä. 19

19 Armenian ensimmäinen pormestarinvaali First elections of the Mayor of Yerevan, Armenia (31 May 2009) Rapporteur : Nigel MERMAGEN, United Kingdom (GILD) CPL(17)5 Recommendation Armenian viranomaiset olivat lähettäneet Kongressille virallisen kutsun saapua tarkkailemaan Jerevanissa sunnuntaina 31. toukokuuta 2009 pidettävää pormestarinvaalia. Kongressi asetti vaalitarkkailuryhmän, jonka johtajana toimi Nigel Mermagen, Etelä-Somersetin piirihallinnon valtuutettu ja Kongressin määräämä raportoija. Valtuuskunta koostui yhdeksästä Kongressin jäsenestä ja neljästä Euroopan unionin aluekomitean jäsenestä avustajinaan Kongressin sihteeristön edustajia. Valtuuskunnan mukaan vaalijärjestelyissä noudatettiin eurooppalaisia vaatimuksia. Valtuuskunta totesi kuitenkin, että demokratiassa ei ole kysymys vain vaalien teknisistä järjestelyistä vaan kehittyneestä vaalityöskentelystä ja demokratiakulttuurista. Valtuuskunta kiinnitti huomiota myös väärinkäytöksiin, jotka haittasivat vaalin kulkua. Armenialaisten tulisi olla paremmin tietoisia demokraattisista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja olisi tarpeen tarkastella vaalikäytännön eettisiä periaatteita. III ALUEKAMARI III. Reports submitted to the champer of regions Lakiasäätävät alueet: moniportaista hallintoa kohden Regions with legislative powers: towards multilevel governance Rapporteur : Bernd PETRISCH, Austria (PPE/DC) CPR(17)2 Resolution Euroopan neuvostolla on laajat mahdollisuudet toimia kunta- ja aluehallinnon vahvistamiseksi erityisesti silloin, kun hallintoa toteutetaan läheisyysperiaatteen mukaan ja demokratia koskee kansalaisia välittömästi. Lakiasäätävillä alueilla on merkittävä osuus politiikan- ja päätöksenteossa varsinkin, jos seudulla on havaittavissa suuria alueellisia ja kulttuurisia eroavuuksia. Aluedemokratia on vahva tekijä perustuslaillisena vallanjaon puntarina varsinkin liittovaltioissa. Se takaa demokraattisen ja tehokkaan moniportaisen hallinnon, jonka tulee vallan kaikilla tasoilla toteutua osapuolten välisessä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Ratkaisuja tämän päivän haasteisiin tulee etsiä niin eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella kuin kunnallisella tasolla. Talouksien ylivelkaantuminen ja alueiden vastuu Overindebtedness of households: the responsibility of regions Rapporteur : Carmen Patricia MURATORE, Italy (GILD) CPR(17)3 Resolution Recommendation Talous- ja rahoituskriisi vaikuttaa monissa perheissä kulutustapoihin, erityisesti kaikkein herkimmin reagoivissa perheissä, joiden tulee ottaa lainaa jokapäiväisistä menoista selvitäkseen. Selonteossa käsitellään kansallisten toimien lisäksi aluetasolla sovellettavia ennalta ehkäiseviä keinoja suojata kuluttajaa ja taata köyhimpien kotitalouksien toimeentulo. Lainanantomenettelyyn suositellaan valvontaa. Euroopan neuvoston ohjauksella tulee koostaa eurooppalainen hyvien käytäntöjen malli, jotta kaikki lainojen myöntäjät tiedostaisivat vastuunsa. 20

20 Euroopan neuvosto; Vihreä kirja Demokratian tulevaisuus Euroopassa 23. POLIITTISTEN PUOLUEIDEN RAHOITTAMINEN VOUCHEREILLA Poliittisten puolueiden rahoittaminen on arkaluonteinen asia. Useimmissa yhteiskunnissa poliittiset puolueet ovat pysyvästi alirahoitettuja, mistä johtuen ne pyrkivät hankkimaan rahaa epämääräisillä, läpinäkymättömillä tavoilla, jotka saatetaan tulkita korruptioksi. Korruptiosyytökset vahvistavat kielteisiä mielikuvia puolueista, ja näin syntyy noidankehä, jossa tavalliset kansalaiset eivät ole kovin halukkaita antamaan puolueille avustuksia omasta tahdostaan. Demokraattisten instituutioiden ja poliitikkojen maine rapautuu eivätkä kansalaiset enää tunne luottamusta niitä kohtaan. Tästä seuraa ettei poliittisilla puolueilla mielestään ole tarvittavaa oikeutusta pyytää lisärahoitusta valtion budjetista. Puolueet jämähtävät harmaalle vyöhykkeelle, laillisten ja laittomien rahoituskeinojen välimaastoon. Ratkaisuksi ongelmaan voisi ajatella voucher-järjestelmää julkisten varojen jakamiseksi puolueille. Vaaleissa äänestäessään kansalaiset voisivat äänestää vielä toistamiseen, jolloin he äänestäisivät sen puolesta, että määrätty summa rahaa jaetaan yhdelle tai useammalle nimetylle puolueelle. Jotta tämä menettely ei heti vaikuttaisi liian voimakkaasti olemassa olevaan tilanteeseen, vain puolet puolueiden julkisesta rahoituksesta toteutuisi näin. Rahoitussumman toinen puolikas määräytyisi edellisten vaalien suhteellisten tulosten perusteella, nykykäytännön mukaisesti. Ennen pitkää voitaisiin kokonaan luopua ennalta määrätystä puoluetuesta, jolloin kansalaiset päättäisivät suoraan rahanjaosta täysin riippumatta siitä, miten mikäkin puolue on menestynyt aiemmissa vaaleissa. Tärkeätä on ennen kaikkea, että puolueille jaettava kokonaissumma olisi mittavampi kuin nykyoloissa ja myös riittävän suuri ettei se jäisi niiden pyrkimysten jalkoihin, joilla rahaa yritetään hankkia yksityisistä lähteistä. Voidaan olettaa, että jos kansalaiset uskovat henkilökohtaisesti päättävänsä mille puolueelle ohjaavat verorahojaan, he ovat myös halukkaita käyttämään enemmän rahaa tähän tarkoitukseen. Huomattakoon että tämä toinen ääni ei olisi sidottu äänestäjän samoissa vaaleissa antamaan ääneen mille tahansa poliittiselle puolueelle tai ehdokkaalle. Kansalaiset voisivat halutessaan jakaa voucherinsa usealle puolueelle tai ohjata rahaa jollekin pienpuolueelle, jolla ei ole välitöntä vaalimenestystä näköpiirissä. Äärimmilleen vietynä uudistus voisi antaa äänestäjille mahdollisuuden olla tukematta mitään yllä mainituista eli jättää kaikki olemassa olevat puolueet ilman rahallista tukea. Näin muodostuisi vaaleista vaaleihin karttuvia rahastoja, jolloin kansalaisryhmät jotka ovat keränneet tietyn vähimmäismäärän allekirjoituksia useassa eri vaalipiirissä voisivat rahastoista saatavilla varoilla perustaa uusia puolueita. Useimmissa tapauksissa on oletettavaa, että äänestäjä kannattaa suosikkipuoluettaan sekä äänestäessään ehdokasta että päättäessään rahanjaosta. Toisaalta monet äänestäjät todennäköisesti tukisivat useampaa puoluetta. Ensisijaisesti he äänestäisivät sitä puoluetta jonka kokevat itselleen läheisimmäksi, mutta sen ohella he saattaisivat sijoittaa rahaa toiseen puolueeseen, jonka vaikutusvallan he toivovat tulevaisuudessa kasvavan. Tämä lisäisi äänestäjien taipumusta strategiseen laskelmointiin (ja saattaisi tehdä äänestämisen hauskemmaksi) sekä auttaisi pieniä puolueita järjestäytymään kilpailukykyisemmin. Uudistuksella olisi suotuisia vaikutuksia myös siinä mielessä, että se kannustaisi kaikkia puolueita, niin suuria kuin pieniäkin, kamppanjoimaan ahkerasti saadakseen äänestäjät uurnille, koska vain äänestäjiltä saadut voucherit toisivat niille kaivattua rahaa. 24. KANSANÄÄNESTYKSET JA ALOITTEET Euroopan neuvoston tulisi tukea yleistä kehitystä kohti kansalaisten yhä suurempaa suoraa osallistumista päätöksentekoprosesseihin. Kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet ovat keinoja, jotka tarjoavat kansalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden asettaa valitsemansa edustajan sekä 21

21 vallanpitäjät vastuuseen. Ne myös lisäävät kansalaisten kiinnostusta ja asiantuntemusta poliittisissa kysymyksissä ja täydentävät siten muita uudistuksia, joilla pyritään nostamaan poliittisen kansalaistoiminnan tasoa. Näillä keinoilla voidaan lisäksi lisätä poliittisten päätösten demokraattista legitiimiyttä. Suosittelemme, että suoran demokratian käytäntöjä lisättäisiin edustuksellisen demokratian mekanismeihin kaikilla hallinnon tasoilla, myös ylikansallisella eli eurooppalaisella tasolla. Yhteiskunnissa missä niitä ei vielä hyödynnetä kokeilujen ja arviointiprosessien aloituspaikaksi soveltuu paikallistaso kuitenkin parhaiten. Euroopan unionin ei tulisi tyytyä vain peruskirjaluonnoksessa esitettyyn vetoamisoikeuteen, vaan sen pitäisi ottaa käyttöön myös eurooppalaiset aloitteet ja eurooppalaiset kansanäänestykset. Poliittisissa järjestelmissä, joissa sellaiset mekanismit ovat vielä tuntemattomia, etusijalle pitäisi asettaa vaatimus siitä, että koko kansan on voitava osallistua perustuslakien muutoksiin ja merkittävien kansainvälisten sopimusten vahvistamiseen. Vaikkei ihanteellista suoran demokratian mallia ole olemassakaan, suosittelemme että niin kansanäänestykset kuin aloitteetkin olisivat pikemminkin sitovia kuin neuvoa-antavia. Tämä antaisi äänestäjille takeet siitä, että heidän päätöksiään noudatetaan, mikä puolestaan voisi lisätä äänestysvilkkautta. Emme suosittele päätösvaltaisuuden vaatimusta, sillä kansalaisten päätösten tulisi vaikuttaa poliittisiin ratkaisuihin äänimääristä riippumatta. Liittovaltiojärjestelmissä, kuten myös Euroopan unionissa, suosittelemme sveitsiläistä mallia, joka perustuu kaksoisenemmistöön: toisaalta määrälliseen enemmistöön, toisaalta neuvoteltavaan enemmistökriteeriin, joka ottaa huomioon jäsenvaltioiden kokoerot. Kansalaiskyselyjen osalta kansallisten tuomioistuinten tulisi suorittaa oikeudellista valvontaa sekä kyselyn muotoilun että sen tulosten vahvistamisen osalta. EU-kansanäänestysten osalta Euroopan tuomioistuin vastaisi oikeudellisesta valvonnasta. Suosittelemme että Euroopan neuvosto laatisi kansanäänestyksiä ja aloitteita käsittelevän käsikirjan, joka vastaisi Venetsian komission laatimia suosituksia hyvistä vaalikäytännöistä (Code of good practice in electoral matters). Tällaisista hyvien käytäntöjen ohjeista olisi hyötyä sekä kansanäänestysten toteutuksessa että niiden arvioinnissa. 1. YLEINEN KANSALAISUUS Tämä esitys takaisi täysivaltaisen jäsenyyden poliittisessa yhteisössä syntymästä lähtien kaikille kaikille alueen rajojen sisällä syntyneille ihmisille ja kaikille alueen kansalaisille, jotka asuvat ulkomailla, samoin kun tämän jälkeen kansalaisoikeudet saaneille lapsille. Koska on ilmeistä, ettei lapsi suoraan tai itsenäisesti pysty käyttämään muodollisia oikeuksiaan, uudistuksessa ehdotetaan, että jokaisen lapsen vanhemmat valtuutetaan käyttämään lapsensa äänioikeutta kunnes lapsi kansallisen lain mukaan on täysi-ikäinen. Jokaiselle lapselle toimitetaan tietoa (tulevasta) äänioikeudesta sekä ilmoitus äänioikeudesta. Vaalikelpoiset vanhemmat sopisivat keskenään kumpi heistä käyttää lapsensa äänioikeutta kunnes lapsi on täyttänyt 16 tai 18 vuotta. Jos vanhempia tai holhoojia on vain yksi, hän käyttää lapsensa äänioikeutta. Uudistuksen tarkoituksena on kehittää paikallis-, alue- ja valtiotason demokratiaa tulevaisuussuuntautuneemmaksi. Lasten äänioikeus ei olisi pelkästään symbolinen tunnustus yhteiskunnan vastuusta tulevista sukupolvista, vaan se edistäisi myös huomattavalla tavalla nuorten varhaista kiinnostusta politiikkaan, ja samanaikaisesti he tiedostaisivat tämän oikeuden heille antaneiden eritasoisten poliittisten ryhmittymien tärkeyden. Tultuaan tietoisiksi oikeudesta, jota vanhemmat heidän puolestaan eduskunta- tai presidentinvaaleissa käyttävät, voidaan olettaa että lapset sysäävät vastuuta vanhemmilleen heidän äänestyskäyttäytymisestään. Uudistus todennäköisesti lisäisi myös sukupolvien välistä keskustelua politiikasta ja puoluekannasta se vahvistaisi poliittisen sosiaalistumisen kanavia ja edistäisi viime vuosikymmenten aikana merkittävästi supistunutta perheiden sisäistä kansalaisvalmennusta. Uudistus saattaisi jopa kompensoida tapahtunutta puoluesamastumisen huomattavaa heikentymistä ja painostaisi todennäköisesti poliitikkoja alentamaan poliittista kypsyysikää 18:sta 16:een, ellei vieläkin alhaisemmaksi. Yleisen kansalaisuuden tulisi myös entistä enemmän kannustaa nuoria vanhempia äänestämään, koska heidän lapsensa kaiketi painostaisivat heitä siihen ja koska heidän äänensä painoarvo kasvaisi lapsiluvun mukaan. Myös poliitikot huomaisivat tämän asian ja muokkaisivat useammin toimintatapojaan tämän (usein laiminlyödyn) väestön tarpeiden mukaan. 22

22 Lisäksi nuorten äänioikeus myötävaikuttaisi siihen, että poliittinen toiminta jakautuisi tasaisemmin elinkaaren aikana. Pidempi elinikä ja vakiintunut eläköitymisikä ovat johtaneet siihen, että vanhemmat ihmiset muodostavat yhä suuremman osan kansalaisista. Suhteessa muihin ikäryhmiin, heillä on enemmän sekä aikaa että rahaa osallistua vaaleihin ja poliittisiin prosesseihin tästä seuraa että kasvava osa julkisista varoista käytetään ikäihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, kun taas nuorten koulutukseen tarkoitetut määrärahat supistuvat. Pidemmällä aikavälillä tällainen asetelma mitätöi itseään, koska se johtaa siihen, että yhä pienempi ja heikommin tuottava työntekijöiden joukko joutuu vastaamaan yhä kasvavan eläkeläisjoukon kustannuksista. 11. POLIITTISEN OSALLISTUMISEN KOULUTUS Demokratian puolestapuhujat ovat perinteisesti valitelleet, että kansalaisilla on riittämättömät tiedot kantaakseen heiltä edellytettyä vastuuta, jota tarvitaan äänestettäessä ja osallistuttaessa suoraan päätöksentekoon. Tästä syystä vaalioikeus on usein perustunut pätevyyteen, eli vailla muodollista koulutusta olevilla ja luku- ja kirjoitustaidottomilla henkilöillä ei ole ollut oikeutta osallistua vaaleihin. Ironista kyllä, yleissivistävä koulutus on nykypäivän demokratioissa noussut niin korkealle tasolle, että toiset valittavat kansalaisten muuttuneen varsin kriittisiksi ja vaativiksi poliitikkojaan kohtaan. Kukaan ei näytä uskovan että kansalaisilla on koskaan oikeaa poliittista koulutusta. Ihmisillä on usein rajoittunut käsitys politiikan päämääristä, he pelkistävät poliittiset asiat politikoinniksi, eikä heillä ole tietoa toimintamalleista, käsitteistä, ohjelmista, asiakysymyksistä tai niistä käydyistä keskusteluista, eivätkä he tiedä miten ajankohtaiset ongelmat kohdataan. Tämän tietämättömyyden takia he väheksyvät politiikkaa. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että nykypäivän demokratiat tarvitsevat poliittisesti valveutuneempia ja siten myös paremmin poliittisesti koulutettuja kansalaisia. Mutta, miten tämä saavutetaan tai tarkemmin sanoen, mikä olisi politiikan rooli tässä pyrkimyksessä? Useimmissa olemassa olevissa kansalaiskasvatuksen ohjelmissa keskitytään kuvaamaan virallisia instituutioita ja luetteloimaan ohjeellisia periaatteita. Nämä ohjelmat eivät todellakaan tarjoa niitä tietoja ja taitoja, jotka lisäisivät kansalaisten poliittista tiedostamista. Tämänkaltaiset pyrkimykset saattavat jopa olla haitallisia kyynisyys lisääntyy kun käytännöt eivät vastaa yleviä ihanteita. Parempi lähestymistapa olisi mielestämme kouluttaa kansalaisia osallistumaan oikeaan politiikkaan sellaisena kuin se on eikä sellaisena kuin sen tulisi olla. Tämä edellyttäisi, että opiskelijat pääsisivät opintojensa eri vaiheissa suoraan yhteyteen edustajiinsa ja vallanpitäjiin heidän omissa asemissaan. Painopisteen tulisi olla kokemusoppimisessa mieluummin kuin käsikirjasta oppimisessa. Eräs tämänsuuntainen pyrkimys on ehdotus (nro 10) yhteiskunnallisesta palvelusta, joka perustuisi lukion päättäneiden työharjoitteluun valtion ja muun yhteiskunnan laitoksissa. Nuoremmille opiskelijoille voidaan antaa tehtäväksi toimia paikallisten poliitikkojen tai puolue-, järjestö- tai muun liikkeen aktiivien avustajina päivän tai pari. Voidaan jopa ajatella politiikka- ja historiakilpailun järjestämistä eri koulujen oppilaiden kesken siten, että voittajat saisivat määrätyn ajan toimia ministerien tai valtiosihteereiden sijaisina alue- tai jopa valtionhallinnossa. Jos kerran miljoonat eurooppalaiset seuraavat Euroviisuja ja äänestävät suosikkiaan, miksi emme voisi yrittää järjestää vastaavanlaista Europolitiikan tapahtumaa? Keskustelun aiheiksi voitaisiin etukäteen valita kaksi tai kolme kiistanalaista, koko Euroopalle tärkeätä kysymystä ja opiskelijat voisivat valmistella lyhyitä esityksiä puolesta ja vastaan sekä esittää ratkaisuehdotuksiaan. Sen jälkeen kansalliset mestarit voisivat kohdata suorassa televisiolähetyksessä. 23

23 Viro MAA JA VÄESTÖ Infrastruktuuri Politiikka ja hallinto Pinta-ala: neliökilometriä Asukasluku: 1,23 miljoonaa (ennuste 2009) Luonnonvarat: liuskeöljy, turve, fosforiitti, kalkkikivi Rajanaapurit: Latvia, Venäjä Aika: GMT + 2 Suurimmat kaupungit: Tallinna ( as.), Tartto ( ), Narva (75 211), Kohtla-Järve (68 533), Pärnu (51 807) Naisten eliniänodote: 76,31 vuotta Miesten eliniänodote: 64,03 vuotta Etniset ryhmät: virolaiset 67,9 %, venäläiset 25,6 %, ukrainalaiset 2,1 %, valkovenäläiset 1,3 %, suomalaiset 0,9 %, muut 2,2 Virallinen kieli: viro (eesti) Pääuskonto: luterilaisuus Puhelinsuuntanumerot: +372, Tallinna 6 Tärkeimmät matkapuhelinstandardit: GSM 900/1800, 3G, 3.5G Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 33 % Matkapuhelintiheys: 136,4 prosenttia sim-korttien mukaan vuoden 2007 lopussa Internettiheys: noin 61 prosenttia, joka kolmas virolainen käyttää internetiä päivittäin Sähköverkko: 230 V, 50 Hz Maantieverkosto: km yleisiä maanteitä, joista noin 8600 km päällys-tettyjä Rautatieverkosto: 967 km, josta sähköistettyä noin 130 km Lentokenttiä: 1 kansainvälinen lentokenttä Tärkeimmät satamat: Tallinnan satamat (mm. Muuga), Pärnu, Kunda ja Pal-dinsk Virallinen nimi: Eesti Vabariik, Viron tasavalta, Republic of Estonia Hallitusmuoto: Parlamentaarinen demokratia Maatunnus: EST Valtion päämies: Presidentti Toomas Hendrik Ilves. Presidentinvaalit järjes-tetään Virossa viiden vuoden välein. Presidentin valitsee pääsääntöisesti par-lamentti. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa parlamentissa enemmistöä, kutsu-taan koolle valitsijakokous, johon kuuluu kansanedustajien lisäksi maakuntien ja kuntien johtajia. Alue- ja paikallishallinto: 15 maakuntaa ja 227 kuntaa Parlamentti: Riigikogu on yksikamarinen ja siinä on 101 jäsentä. Parlamentti valitaan joka neljäs vuosi yleisillä vaaleilla suhteellista vaalitapaa noudattaen. Edelliset vaalit järjestettiin maaliskuussa Parlamentin pääpuolueet: järjestettyjen parlamenttivaalien tulos-ten pohjalta paikat parlamentissa jakautuvat puolueittain seuraavasti: Refor-mipuolue 31, Keskusta 29, Isänmaan ja Respublican liitto 19, Sosiaalidemo-kraattinen puolue 10, Kansanliitto 6 ja Vihreät 6. Parlamentin puhemies: Ene Ergma (Pro Patria Union - IRL) Pääministeri: Andrus Ansip (Reformipuolue) 24

24 Hallitus: Viron itsenäisyydenajan 13. hallitus vanno1 virkavalansa Uuden hallituksen muodostavat Reformipuolue (6 ministeripaikkaa), Isänmaan ja Res Publican liitto (5 paikkaa) ja Sosiaalidemokraattinen puolue (3 paikkaa). Seuraavat vaalit: presidentinvaalit 2011 Merkittäviä vuosilukuja: Viro Ruotsin vallan alaisuudesta Venäjälle Uuden-kaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721, Viron tasavallan ensimmäinen itsenäi-syyden kausi alkoi vuonna 1918, Viro liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1940, Viro julistautui itsenäiseksi Neuvostoliitosta vuonna 1991, uusi perustuslaki hyväksyttiin edustajahuoneessa vuonna 1992, jäsenyysneuvottelut EU:n kans-sa käynnistettiin vuonna 1998, marraskuussa 1999 Viro hyväksyttiin WTO:n jäseneksi Virosta tuli NATOn jäsenmaa ja se liittyi Euroo-pan unioniin. Perustuslaki: Itsenäisyyspäivä: Talouden avaintiedot LIIKETOIMINTA Rahayksikkö: Eesti kroon (EEK) = 100 sent; Valuuttakurssi: Viron kruunu liitettiin Euroopan unionin ERM II-järjestelmään, vaihtokurssi on EEK 15,6466 : 1 EUR Bruttokansantuote käyvin hinnoin (2007): 15,5 mrd. BKT/capita käyvin hinnoin (2007): Inflaatio (vuosi-inflaatio toukokuussa 2008): 11,3 prosenttia Keskimääräinen bruttopalkka: EEK (788,50 euroa) vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Minimipalkka vuoden 2008 alusta alkaen 4350 EEK (278 ). Tärkeimmät teollisuustuotteet: elintarvikkeet, tekstiilit, koneet ja laitteet Tärkeimmät vientituotteet: koneet ja laitteet, tekstiilit, puutavara, mineraa-lit, elintarvikkeet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, mineraalit, tekstiilit, kemikaalit, elintarvikkeet Tärkeimmät kauppakumppanit: Suomi, Ruotsi, Saksa, Venäjä Verotus: arvonlisäveron peruskanta 18 %, henkilökohtainen tulovero ja yhtiö-vero vuoden 2007 alusta alkaen 21 %. Jos voitto investoidaan uudelleen, on yhtiövero 0 %; jos voitto jaetaan esim. osinkoina omistajille, on tulovero 21 prosenttia. Minipalkka on vuoden 2007 alusta alkaen 3600 kruunua (230 eu-roa) kuukaudessa ja 21,5 kruunua (1,37 euroa) tunnissa. Verotettavan tulon alaraja on 2000 EEK. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on 0,6 prosenttia, josta työnantajan osuus 0,3 prosenttia. Maan vahvuudet ja heikkoudet Finpron Tallinnan-vientikeskuksen arviot Virosta: Vahvuudet Fyysinen sijainti: Suomen markkinoiden läheisyys (aikavyöhyke & fyysinen etäisyys) mahdollistaa Viron osaamisen, resurssien ja investointien optimaalisen hyödyntämisen sekä hyvän sillan pääaseman Baltian markkinoille Kulttuurillinen läheisyys. Viro ei vaadi suuria muutoksia operointiin kotimarkkinoilla Suomessa (mm. markkinointiviestinnän samankaltaisuus) Yhteiskunnan vakaus ja kehittyneisyys Korruptio vähäisintä lähialueilla Markkinoiden postiivisia piirteitä Työvoiman joustot. Koulutetun työvoiman saanti on hyvää ja melko halppoa. Yleinen hintataso. Vientiteollisuudesta ja matkailusta elävä yhteiskunta on hintatasoltaan Suomen alapuolella. Huomioitava myös muut sijainnit kuin Tallinna 25