Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Transkriptio

1 Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Terveyserot eivät poistu eivätkä sosiaaliset ongelmat ratkea vain sosiaali- ja terveyspalveluilla tai koulutuspalveluilla, vaan hyvinvointi syntyy ihmisten omissa elinympäristöissä ja sosiaalisissa verkostoissa.

2

3 Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perhepalvelujen ja Kainuun kuntien sivistyspalvelujen sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ry:n kanssa. Suunnitelman pohjana on käytetty aiempaa vuosille laadittua hyvinvointisuunnitelmaa (Kainuun maakunta -kuntayhtymän julkaisusarja D:36, 2010) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2014 C:5

4 Julkaisija: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PL KAINUU puh C:5 ISSN: (painettu) ISSN: (verkkojulkaisu) Kajaani 2014 Kannen kuva: Matti Heikkinen

5 TIIVISTELMÄ Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lastensuojelulain mukainen suunnitelma, joka on laadittava ja tarkistettava vähintään kerran valtuustokauden aikana. Suunnitelma on strateginen ja konkreettinen toimintaohjelma, joka tulee lain mukaan ottaa huomioon kuntalain mukaista talousarviota päätettäessä. Suunnitelmassa kuvataan lasten ja nuorten kasvuolojen, hyvinvoinnin sekä lastensuojelutarpeen kehityssuuntia. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus on kuvattu Kainuun soten alueella sekä lastensuojelun voimavarojen että hyvinvointia tukevien rakenteiden näkökulmasta. Suunnitelmassa on kuvaus myös keskeisistä yhteistyömahdollisuuksista eri toimijoiden välillä. Suunnitelma sisältää myös opiskeluhuoltoa koskevan suunnitteluvelvoitteen. Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet kohdistuvat vuosina seuraaviin asioihin: 1) lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, 2) tuen porrastus, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallisuuden edistäminen, 3) vanhemmuuden tukeminen, 4) lastensuojelun kehittäminen. Suunnitelman painopisteinä on kymmenen eri alatavoitetta, joilla pyritään monin eri tavoin edistämään kainuulaisten lasten ja nuorten hyvinvointia. Alatavoitteet liittyvät esimerkiksi palvelujärjestelmän osa-alueiden kehittämiseen, yhteistyön lisäämiseen ja tiivistämiseen, toimintamallien kehittämiseen sekä henkilöstöresursseista huolehtimiseen. Lasten suojelu on kokonaisuudessaan monimutkainen palvelujärjestelmä usean eri tahon tuottamia erilaisia opetus-, sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja. On tärkeää huomata, että Kainuun alueen kuntien välillä voi olla suuria eroja palvelukokonaisuudessa, joka voi olennaisella tapaa heijastua myös lastensuojelupalveluiden kysyntään. Palvelujärjestelmän lisäksi lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään heijastuvat monet yhteiskunnalliset muutostekijät, joten tukea tulee suunnata kohti lapsen ja perheen luonnollisia kasvu- ja kehitysympäristöjä. Myönteistä on se, että yleisellä tasolla Kainuussa on monin tavoin jo onnistuttu toteuttamaan erilaisiin asiantuntija-arvioihin perustuvia suosituksia, joilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan edistää. Hyvinvointisuunnitelma antaa luottamushenkilöille, palvelujen käytännön toteuttajille ja kuntalaisille laaja-alaisen kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista.

6

7 Sisällys 1 JOHDANTO Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin Valtion toimenpiteet ja kehittämishankkeiden tuki muutokselle Lakisääteiset suunnitteluvelvoitteet ja suunnitelman valmistelu LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT KAINUUSSA Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Toisen asteen koulutuksen opiskelijahuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa suunnitelmalle asetetut tehtävät Nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Lastensuojelu Kainuun kuntien ja Kainuun sote kuntayhtymän yhteistyö ja vastuunjako Seurakunnat, kolmas sektori ja vapaaehtoinen kansalaistoiminta Erityiskysymyksiä LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA KASVUOLOT Myönteinen kehityssuunta Kielteinen kehityssuunta Perusopetuksen kehityslinjoja ARVIO PALVELUJEN TOIMIVUUDESTA Hyvin toimivat palvelut Palvelujen kehittämistarpeet Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? PAINOPISTEALUEET VUOSILLE SUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ, SEURANTA JA ARVIOINTI LÄHTEET JA KIRJALLISUUS LIITTEET... 42

8 Kuviot, taulukot ja liitteet KUVIO 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus ryhmiteltyinä KUVIO 2. Lasten ja nuorten palveluiden tehtävien ja työnjako TAULUKKO 1. Suunnitelman kehittämiskohteet ja painopisteet KUVIO 3. Häiriöpalvelumenojen kehitys Kainuussa vuosina KUVIO 4. Lastensuojeluilmoitukset Kainuun soten jäsenkunnissa Kainuussa v KUVIO 5. Lastensuojelun avohuollon piirissä, % vastaavanikäisestä väestöstä KUVIO 6. Vuoden aikana alkaneet ja päättyneet lastensuojelun avohuollon asiakkuudet KUVIO 7. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Kainuun Sotessa KUVIO 8. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 20-vuotiaat, % KUVIO 9. Lastensuojelun hoitopäivät toimintamuodoittain KUVIO 10. Lastensuojelun hoitopäivät toimintamuodoittain KUVIO 11. Lapsen vammaistukea saaneet Kainuussa KUVIO 12. Lapsen vammaistukea saaneet sairauspääryhmittäin KUVIO 13. Lapsen vammaistukea saaneet sairauspääryhmittäin v KUVIO 14. Nuorisotyöttömyyskehitys Kainuussa KUVIO 15. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret KUVIO 16. Päivittäinen tupakointi (8. lk) KUVIO 17. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa KUVIO 18. Fyysistä uhkaa kokeneet KUVIO 19. Seksuaalista väkivaltaa kokeneet KUVIO 20. Laittomien huumeiden kokeilu eri kouluasteilla KUVIO 21. Laittomien huumeiden kokeilu v KUVIO 22. Nuorten ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista KUVIO 23. Tiettyjen toimeentulotukimenojen kehitys LIITE 1. Työryhmän kokoonpano LIITE 2. Suosituksia henkilöstövoimavaroista lasten, nuorten ja perheiden palveluissa LIITE 3. Lasten ja nuorten terveystarkastukset toiminnoittain LIITE 4. Poikkileikkaus lasten, nuorten ja perheiden palvelujen henkilöstövoimavaroista LIITE 5. Suunnitelman lausuntokierroksen yhteenveto... 59

9 1 JOHDANTO 1.1 Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin Viime vuosikymmeninä Suomessa sekä kansainvälisesti on ollut useita yhteiskunnallisia muutoksia, jotka heijastuvat lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyteen ja hyvinvointiin. Alla on kootusti useita yhteiskunnallisia muutoksia, jotka tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa vaikuttavat kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin (ks. STM 2013, 25 27). Eriarvoisuus kasvaa ja köyhyys lisääntyy Enemmistö suomalaisista ja kainuulaisistakin lapsista ja nuorista voi hyvin, osa heistä kenties paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Historiallisesti uusi sukupolvi on aina voinut paremmin kuin edellinen sukupolvi sota-aikoja lukuun ottamatta. Viime vuosikymmeninä Suomea on ravistellut useita talouden taantumia. Osin tämän seurauksena 1990-luvun puolivälissä tapahtui merkittävä käänne: pahoinvoivien lasten ja nuorten määrä ei enää vähentynytkään, vaan alkoi kasvaa, joka jatkuu edelleen. Ongelmat kasaantuvat osalle lapsia ja nuoria, joidenkin arvioiden mukaan neljäsosa tai peräti kolmannes lapsistamme voi huonosti. Köyhyyden näkökulmasta sekä vakava lapsiköyhyys että lapsiperheiden toimeentulovaikeudet ovat kasvaneet. Käytännössä perheen köyhyys ja toimeentulovaikeudet rajoittavat perheiden mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi harrastuksiin. (ks. STM 2013, 25) Terveyserot ovat kasvaneet ja olemme tänä päivänä entistä kauempana terveydellisestä tasa-arvosta. Sosioekonomiset terveyserot ovat Kainuussa suuremmat kuin koko maassa keskimäärin (ks. Kaikkonen ym. 2008). Terveyserojen kaventamiseen tarvittaisiin kaikkia toimijoita; valtiovallan eri ministeriöineen, eduskunnan, kuntien, maakuntien, yliopistojen, työmarkkinajärjestöjen ja muiden järjestöjen tulisi kaikkien luoda yhteinen laaja-alainen ja riittävän pitkäkestoinen kansallinen ohjelma terveyserojen kaventamiseksi. Toimivilla ja riittävillä lapsiperheiden julkisilla palveluilla on toki merkittävä rooli hyvinvoinnin lisääjänä, mutta pelkästään kunnan koulutuspalvelut tai sosiaali- ja terveyspalvelut yksinään eivät terveyseroja pysty kaventamaan. Köyhin väestönosa sairastelee eniten ja lapsiköyhyydestä näyttää tulleen maahamme pysyvä ilmiö. Köyhyys on yksi syrjäyttävä riskitekijä, sen poistamiseen tarvitaan valtiovallan toimenpiteitä. Koulutuspolitiikalla voidaan vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä terveyseroihin, mitä parempi koulutus, sen terveempi ihminen. Kasvava lasten ja nuorten pahoinvointi näkyy muun muassa lastensuojelun tarpeen ja lastensuojelun menojen lisääntymisenä. Huostaan otettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Lastensuojeluilmoitusten määrä on niin ikään ollut kasvussa. Kouluterveyskyselyt viestivät lasten pahoinvoinnista. Erityisesti tyttöjen masennus on lisääntynyt ja hoitojaksojen määrä psykiatrisessa sairaalassa kasvanut. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Kelan hoitotuen myöntämisen syinä ovat lasten ja nuorten keskuudessa lisääntyneet. Kainuulaiset lapset sairastavat kansantauteja enemmän kuin muualla maassa. 1 1 Tilastotietoa kainuulaisen lapsiväestön palvelutarpeesta on koottu julkaisun loppuun, ks. esimerkiksi kuviot

10 Vanhemmuuden haasteet, perheiden muutos ja tukiverkkojen heikentyminen Vanhempien mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat, parisuhteiden kriisiytyminen, eroihin liittyvät pitkittyneet ja vaikeat huoltoriidat, erilaiset kasvatusvaikeudet ja vanhempien väsymys ovat yleisimmät syyt lapsen hoidon laiminlyönteihin. Alkoholin runsas käyttö lisää väkivaltaa perheissä, jonka seurauksena lapset kokevat turvattomuutta ja kasvavat pelon ja väkivallan ilmapiirissä. Lasten hyväksikäyttötapausten määrä on kasvanut. Lasten kasvua ja kehitystä uhkaavat riskitekijät ovat viime vuosikymmeneltä muutoinkin lisääntyneet. Köyhyys ja kasautuva huono-osaisuus ovat lisääntyneet erityisesti yksinhuoltajilla, pienilapsisilla ja monilapsisilla perheillä. Aikuisten huolet, epävarmuus ja heikentyneet tulevaisuuden näkymät muun muassa työttömyydestä johtuen luovat paineita parisuhteisiin ja heijastuvat lapsiin. Toisaalta työelämän koventunut tahti kasvavine vaatimuksineen vie vanhemmilta aikaa ja energiaa lasten kustannuksella. Lapsen yksinolo lisää riskiä häiriökäyttäytymiseen. Kiireetön koko perheen yhdessäolo ja lasten kanssa vietetty yhteinen aika on vähentynyt. 1.2 Valtion toimenpiteet ja kehittämishankkeiden tuki muutokselle Valtiovalta on pyrkinyt vastaamaan kasvavaan lasten ja nuorten pahoinvointiin mm. ohjaamalla rahoitusta kehittämishankkeisiin. Lasten sijaishuolto, tukiperhe- ja kriisipalvelut Kainuussa -hankkeen ( ) tuloksena maakunnassa keskitettiin lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen ja koordinointi, Kainuun alueelle perustettiin oma lastensuojelun yksikkö Salmila ja aloitettiin virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys. Perhekeskukset Kainuuseen -hankkeen ( ) myötä Kainuuseen on perustettu perhekeskuksia ja -asemia yhdistämällä hajallaan olevia lapsiperheiden lähipalveluja samaan verkostoon paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi. Vartu -hanke ( ) vahvisti perhetyön varhaisen tuen merkitystä ja osaamista. Laadukas perhehoito Kainuussa -hanke ( ) keskittyi sijais- ja tukiperheiden rekrytointiin ja kouluttamiseen varsin onnistuneesti. Hankkeen vaikutuksesta perhesijoitusten määrä on kääntynyt kasvuun ja vuoden 2013 lopussa Kainuussa kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista lähes puolet on sijoitettu perheisiin. Vuosina toimineen TUKEVA (tukea kehitystä vastuuta) hankekokonaisuuden (osa STM:n KASTE -ohjelmaa) keskeisenä tavoitteena Kainuussa oli vahvistaa varhaista tukemista lasten luonnollisissa kasvuympäristöissä. Käytännössä luotiin erilaisia työmalleja ja työkäytäntöjä varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja häiriöiden hoitamiseen. Hanke keskittyi alle 3-vuotiaisin lapsiin ja heidän perheisiinsä ja hanke on työstänyt Kainuuseen mm. vauvaperhetyön monitoimijaista toimintamallia. TUKEVA 2 -hankkeen tavoitteena vuosina oli hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen ja ohjelmatyö, lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluprosessien kehittäminen ja lapsiperheiden palvelujen saatavuuden edistäminen. TUKEVA 3 -juurruttamishanke vuosina oli yhtenäinen pohjoissuomalainen lasten, nuorten, ja lapsiperheiden palvelujen toimintamallien juurruttamis- ja levittämishanke, jossa juurrutettiin ja levitettiin osahankealueille TUKEVA 1:n ja TUKEVA 2:n aikana kehitettyjä ja pilotoituja toimintamalleja kuntien ja kuntayhtymien pysyväksi toiminnaksi huomioiden alueelliset erityispiirteet ja palvelurakenteiden erityisyys. (ks. tarkemmin TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen loppuraportti 2013) Kainuussa tavoitteena oli Vankkurit -työmallin juurruttaminen Kainuun yläkouluihin. Vertaisryhmätoiminta laajeni koskemaan useampia yläkouluja ja ryhmät toteutettiin sosiaali- ja 8

11 terveystoimen ja koulutoimen yhteistyönä. TUKEVA 2 hankkeen aikana luodun nuoren psykososiaalisen tuen polun sovittuja työkäytäntöjä juurrutettiin asiakastyöhön ja toimintamallia arvioitiin yhdessä nuorten, vanhempien ja palvelujen tuottajien kanssa. Tavoitteena oli myös maakunnallisesta oppilashuollon kehittämistyöstä nousseiden hyvien käytäntöjen vahvistaminen ja levittäminen; mm. oppilashuollon maakunnallisten yhteistyö- ja koulutuspäivien järjestäminen osahankealueella. Kainuun sotella on vuosina käynnissä useita kehittämishankkeita, jotka liittyvät lasten ja nuorten hyvinvointiin. Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä (4/2013 9/2015) keskittyy Kainuun osalta lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen toimintamallin käyttöön ottamiseen (mm. nuorten päihdetyöryhmä, ehkäisevän päihdetyön matalan kynnyksen toimintojen kehittäminen). Hankkeen aikana kehitetään päihdeosaamisen geneerinen malli ja kuvataan nuorten päihdehoitoketju. Lasten Kaste -hankkeessa (2/2014 2/2016) kehitetään lastensuojelun palvelukokonaisuutta Kainuussa. Kehittämisteemoja ovat esimerkiksi oikea-aikaisen avun kehittäminen, asiakkaiden ja perheiden osallisuuden vahvistaminen, lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun työkäytäntöjen kehittäminen sekä työntekijöiden osaamisen vahvistaminen. Vuosille Kainuun sote on hakenut kehittämishankkeelle määrärahaa nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseksi. Kainuun soten lisäksi paikalliset järjestöt ovat valmistelleet erilaisia kokonaisuuteen liittyviä hankkeita toteutettavaksi esimerkiksi RAY:n rahoituksella. Hankerahoituksen ohella valtiovalta on pyrkinyt vaikuttamaan kuntien toimintaan lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi antamalla erilaisia ohjeita, suosituksia ja säännöksiä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon henkilöstöstä on annettu mitoitussuositukset. Lastensuojelun laatusuositus valmistui vuonna 2014 ja se sisältää yhteensä 27 erilaista suositusta (ks. STM 2014). Lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyvät suositukset on kootusti tämän liitteenä (ks. liite 2). Lisäksi tällä hetkellä on voimassa useita lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä kansallisia ohjelmia. 2 Nuorisolailla (72/2006, 4 ), lastensuojelulailla (417/2007, 12 ) sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolailla (1287/2013) lainsäätäjä tavoittelee kuntien toimintaan enemmän mm. suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja laaja-alaisuutta velvoittaen kunnat laatimaan suunnitelmia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vuonna 2014 astuu voimaan uusi oppilasja opiskelijahuoltolaki, joka täsmentää ja laajentaa opiskelijoiden oikeuksia saada opiskeluhuollon palveluita. Suositusten rinnalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja sääntelevää hoito- ja palvelutakuuta seurataan yhä tarkemmin ja tietojärjestelmien kehittyessä palvelujärjestelmän toimivuudesta saadaan yhä luotettavampaa tietoa. Myös uuteen sosiaalihuoltolakiin (voimaan 2015) sisältyy lastensuojelulain täsmennyksiä ja muutoksia. 1.3 Lakisääteiset suunnitteluvelvoitteet ja suunnitelman valmistelu YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) sekä kansallinen lainsäädäntö luovat perustan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalle. Lapsella ja nuorella on perustuslakimme mukaiset kansalaisen oikeudet, oikeudet osallistumiseen, oppimiseen, palveluihin sekä huolenpitoon 2 Keskeisinä voidaan mainita esimerkiksi Kansallinen lihavuusohjelma (THL 2013a), kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyohjelma, imetyksen edistäminen Suomessa -toimintaohjelma ( ), Suomen romanipoliittinen ohjelma. 9

12 ja erityiseen suojeluun. Useat säännökset velvoittavat kuntia ja ammattilaisia monialaiseen yhteistyöhön ja yhteistoimintaan. Koska lainsäädäntö antaa vain yleisiä suuntaviittoja ja vähän ohjausta käytännön työhön, edellyttää se sitoutumista ja yhteiseen työhön yli ammattikuntarajojen ja hallinnollisten rajojen. 3 Kainuuseen on laadittu kuntien yhteinen nuorisolain mukainen Kainuun lapsi- ja nuoriso politiikan kehittämisohjelma Ohjelma on yleisellä tasolla oleva suunnitelma, jonka pohjalta jokainen kunta voinee tehdä omaan kuntaansa soveltuvaan yksityiskohtaisemman version. Ohjelma painottuu lasten ja nuorten elinoloihin, joskin siinä sivutaan myös palvelujärjestelmää erityisesti kuntien nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja sekä lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta, jotka ovat ohjelmassa keskeisesti esillä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman suunnitteluperuste on lastensuojelulaissa, jonka mukaan suunnitelma on laadittava ja tarkistettava vähintään kerran valtuustokauden aikana. Suunnitelma on strateginen ja konkreettinen toimintaohjelma, jonka tulee lain mukaan sisältää seuraavat tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palvelu ja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistuminen (1287/2013) toi oman suunnittelullisen velvollisuutensa sillä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa kuuluu kuvata opiskeluhuollon tavoitteet, palvelut, yhteisöllisen ja varhaisen tuen vahvistamisen toimet sekä kuinka suunnitelmaa aiotaan toteuttaa ja arvioida. Tämän osan tulee kytkeytyä paikallisten ja yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaan ja se on kuvattu tämän suunnitelman luvussa 2.3. Tulevaisuuden kehittämishaasteena on lakisääteisten suunnitteluvelvoitteiden yhdistäminen laajemmaksi kokonaisuudeksi, joka voisi muodostaa alueellisen lapsipoliittisen suunnitelman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Käytännössä tässä suunnitelmassa olisi mahdollista sovittaa yhteen tai vähintään huomioida esimerkiksi seuraavat lakisääteiset suunnitteluvelvoitteet: kunnan hyvinvointikertomus (terveydenhuoltolaki), suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi (lastensuojelulaki), paikallinen lapsi- ja nuorisopoliittinen tavoite- ja toimintaohjelma (nuorisolaki) sekä opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki). Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmisteluun osallistuneen työryhmän kokoonpano on liitteenä. 3 ks. Perälä M-L ym Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen. THL: Helsinki. 10

13 2 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT KAINUUSSA Vuosina Kainuun hallintokokeilulain (343/2003) mukaisesti kuntien sivistystoimialan alaisuuteen jäivät varhaiskasvatus, perusopetus, liikunta- ja/tai vapaa-ajan palvelut, nuorisotoimi, kulttuurilaitokset ja -palvelut sekä ateria- ja puhtaanapitopalvelut. Varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat yhtenäisen palvelujärjestelmän, jota perusopetuksen sisällä toimiva nuorisotoimi ja osaltaan myös kulttuuritoimi tukee. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut löytyvät kuntien sivuilta ja Kuntien nuorisotoimen palvelut on kuvattu sivulla Vuodesta 2013 alkaen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää perussopimuksen mukaisesti jäsenkuntien puolesta laissa säädetyn erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon niiltä osin, kuin kunnat eivät järjestä sitä omana palvelunaan tai järjestävät sen muulla tavalla. Lisäksi kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki muut kuntien lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Puolangan kunta on vuodesta 2013 alkaen ollut osajäsen kuntayhtymässä ja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdessä Attendon kanssa. 4 Vaalan kunta ei ole jäsen Kainuun sotessa, eikä osallistunut edeltävään hallintokokeiluun. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut muodostavat Kainuun alueella kunnittain osin erilaisia kokonaisuuksia. Palveluja on mahdollista luokitella esimerkiksi edistäviin, ehkäiseviin sekä korjaaviin palveluihin (ks. Perälä ym. 2012, 55 63). Korjaavilla palveluilla tarkoitetaan yleensä sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluja. Edistävät ja ehkäisevät palvelut voidaan taasen jakaa esimerkiksi arjen tukeen ja yhteisöllisiin toimintoihin, universaaleihin palveluihin sekä kohdennettuun tukeen. Kuviota voi tarkastella myös ns. tuen kolmen portaan näkökulmasta (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki), jolloin kolmion alin porras on yleistä tukea. Seuraavan sivun kuviossa 1 on yleisellä tasolla havainnollistettu korjaavien ja ehkäisevien palveluiden suhdetta toisiinsa. Esimerkiksi havainnollistus häiriöpalvelumenojen 5 kehityksestä liittyy ennen kaikkea korjaavien ja kohdennettujen palveluiden kustannuskehitykseen (ks. kuvio 3). Asiakasmäärien näkökulmasta suurimmat asiakasryhmät ovat kolmion alaosan muodostavien palveluiden piirissä ja vain pieni murto-osa lapsista, nuorista tai lapsiperheistä tarvitsee kolmion ylimmän kärjen palveluja. Palveluiden kehittämisen näkökulmasta kuvio auttaa hahmottamaan painopisteen siirtämistä erityisesti edistäviin ja ehkäiseviin palveluihin. On tärkeää huomata, että Kainuun alueen kuntien välillä voi olla suuria eroja palvelukokonaisuudessa. 4 Kainuun soten perussopimuksen mukaan Puolangan kunnan jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, Kainuun kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. 5 Häiriöpalvelumenoilla (termi, prof. Matti Rimpelä) tarkoitetaan sellaisten kustannusten kokonaisuutta, mitkä aiheutuvat lasten ja nuorten psyykkisestä pahoinvoinnista ja sairastamisesta kunnalle. Tällaisten kustannusten havaitseminen kuntien tai kuntayhtymän tilinpäätöksistä on vaikeaa. On syytä huomioida, että kustannuksiin ei sisälly lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin edistäviä ja ehkäiseviä palveluja, vaan tarkastelussa on ennen kaikkea niin sanottujen korjaavien palvelujen kustannuskehitys. Häiriöpalvelumenot liittyvät käytännössä erikoistuneisiin ja ongelmasuuntautuneisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka ovat lähtökohtaisesti jo kalleimpia palvelumuotoja, kun niitä verrataan lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuteen kuntien kaikista palveluista. 11

14 Lasten suojelu on kokonaisuudessaan monimutkainen palvelujärjestelmä usean eri tahon tuottamia erilaisia opetus-, sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja. Kuten jo julkaisun kansilehdellä todetaan, sosiaaliset ongelmat eivät poistu pelkästään palvelujärjestelmää kehittämällä, vaan lisäksi huomiota tulee kiinnittää turvalliseen ja terveelliseen kasvu- ja oppimisympäristöön. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi laadukasta sisäilmaa ja terveellisiä kasvua tukevia rakenteita. Terveydenhuollon erityispalvelut ja kuntoutus apuvälinepalvelu erikoissairaanhoito fysioterapia kotisairaanhoito lasten ja nuorten psykiatria lääkärin vastaanotto perhe-, ryhmä-, ravitsemus- ja puheterapiat vammaispalvelut Kohdennettu tuki ehkäisevä päihdetyö ehkäisevä toimeentulotuki erityisryhmien palvelut erityisvarhaiskasvatus perheneuvola Sosiaalihuollon erityispalvelut ensi- ja turvakotipalvelut lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (avo-, sijais- ja jälkihuolto) tukihenkilö tai -perhe perhetyö ja perhekuntoutus päihde- ja mielenterveyspalvelut toimeentulotuki työvoimapalvelut Kohdennettu tuki varhainen tuki päivähoidossa etsivä nuorisotyö oppilas- ja opiskelijahuolto perhetyö erityis- ja lisäopetus tuki opetuksessa Arjen tuki ja yhteisöllinen toiminta aamu- ja iltapäivätoiminta (kerhot) avoin varhaiskasvatus järjestöjen ja yhdistysten toiminta kansalaisopisto ja kirjasto kotiapu, siivousapu kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut oppilas- ja opiskelijahuollon yhteisöllinen toiminta Universaalit palvelut äitiys- ja lastenneuvola päivähoito oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto psykososiaaliset palvelut suun terveydenhuolto KUVIO 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus ryhmiteltyinä (mukailtu Perälä ym. 2012, 56) 12

15 2.1 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatusta järjestetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti varhaiskasvatuspalveluissa, joista keskeisimpiä ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä erilainen avoin toiminta. Esiopetus on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta. Varhaiskasvatus ja esiopetus osana sitä sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän jatkumon. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tarvitaan huoltajien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, jotta perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on tunnistaa herkästi ja mahdollisimman varhain lapsen jollakin kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella mahdollinen tuen tarve ja luoda yhteinen toimintastrategia lapsen tukemiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä huoltajien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Jokaiselle lapselle on annettava kehityksen ja oppimisen tukea osana laadukasta varhaiskasvatusta ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään lapsen tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestäminen. Lapsen tuen tarve ja toteutettavat tukitoimenpiteet kirjataan lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaan. Lapsen kehityksen ja oppimisen edistäminen suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen huoltajien kanssa sekä tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen tai muiden viranomaisten kanssa. Eri tahoilla lapselle laaditut kasvatus-, kuntoutus- ja lapsen esiopetuksen suunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa sekä hoitopaikkojen vaihtuessa tai muissa lapsen siirtymävaiheissa tuen jatkuvuudesta huolehditaan. Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä muita tukipalveluja, esimerkiksi kuntoutusohjaus tai terapia. (Heikkilä ym. 2007, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014) Niin varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa kuin perusopetuksessakin lapsen/oppilaan kehityksen ja oppimisen tuki voi olla yleistä, tehostettua tai erityistä. Yleisessä tuessa lapsen ja oppilaan hyvinvointi kuuluu jokaiselle työntekijälle perustehtävän mukaisesti. Perustehtävään kuuluu tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen sekä yhteistyö huoltajien kanssa ja koko lapsi- ja/tai oppilasryhmän hyvinvoinnin seuranta. Yleistä tukea on myönteinen vuorovaikutus lapsen ja ryhmän kanssa, varhainen puuttuminen, huolen puheeksi ottaminen, kannustava palaute, lapsen edellytysten mukainen kasvatus ja opetus, eriyttäminen ja tukiopetus, huoltajien tapaamiset ja lapsikohtaiset suunnitelmat. Kun yleinen tuki ei riitä, oppilaalle annetaan tehostettua tukea tai erityistä tukea, mikäli oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei muilla tukitoimilla riittävästi toteudu. Tehostetussa ja erityisessä tuessa tarvitaan verkostoituneita työtapoja ja yhteistyötä esiopetuksen ja kou- 13

16 lun oppilashuollon sisäisen työnjaon lisäksi lapsen ja oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat perheneuvola, lastensuojelu ja Kainuun keskussairaalan lasten ja nuorten psykiatrian osastot. Tehostetun tuen järjestämiseksi perusopetuksessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, joka perustuu oppilashuoltoryhmässä käsiteltyyn pedagogiseen arvioon (opettajan/opettajien laatima). Erityisen tuen järjestäminen perustuu pedagogiseen selvitykseen. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintolain mukainen kirjallinen päätös ja oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisen tuen päätös tarkistetaan lain edellyttämissä vaiheissa ja se perustuu uuteen pedagogiseen selvitykseen. Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kerhotoiminta ovat tasalaatuisia Kainuussa. Toiminnan verkosto toimii hyvin työn edistämiseksi ja laadun takaamiseksi Kainuussa. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisessa (OPS 2016) 6 tulee huomioida molemmat toiminnat ennaltaehkäisevänä ja lapsen arkea sekä turvallisuutta lisäävänä palveluna. Neuvolatoiminta ja varhaiskasvatuksen kanssa tehtävä yhteistyö Lasten systemaattinen hyvinvoinnin seuranta alkaa jo äidin raskausaikana neuvolassa ja jatkuu varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyönä kouluikään asti. Lasten ja perheiden tukemiseksi varhaiskasvatuksessa toimivat yhteistyöryhmät, johon kuuluvat päivähoidon työntekijöiden lisäksi lastenneuvolan terveydenhoitaja, (Kuhmossa myös erityisopettaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti), perheneuvolan sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijät ja Kajaanissa maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksen koordinaattori. Tukipalvelujen toimeenpanossa noudatetaan varhaisen tuen periaatetta. Lähes kaikissa kunnissa lapsille tehdään 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaina hyvinvointiarviot yhteistyössä huoltajien ja lastenneuvolan kanssa. Arvioiden lähtökohtana ovat kasvatuskumppanuus ja tarkastelussa painotetaan perheen sekä lapsen voimavaroja. Perheneuvolan konsultaatiota käytetään, jos lapsen kehityksessä havaitaan huolen aiheita. Huoltajat ovat aina mukana hyvinvointiarviota tehtäessä ja lapsen tarvitsemat tukipalvelut suunnitellaan yhdessä. Tukipalvelujen toimeenpanossa noudatetaan varhaisen tuen periaatetta ja keskeinen väline tämän toteuttamiseksi on lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma. Kajaanissa varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan yhteistyökäytännöt on päivitetty syksyllä 2013 koskemaan jokaista neuvolassa tapahtuvaa ikäkausitarkastusta 7. Esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuolto Esiopetusryhmät toimivat Kainuussa sekä koulujen että päiväkotien yhteydessä. Siirtyminen esiopetuksesta 1. luokalle pyritään tekemään lapselle ja perheelle mahdollisimman joustavaksi. Esi- ja alkuopetusta tarkastellaankin opetussuunnitelman ja lasten tukemisen näkökulmasta kokonaisuutena. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain (1287/2013) mukaan kuntien on uudistettava opetussuunnitelmansa oppilashuollon ja turvallisuuden edistämisen osalta mennessä. On todettava, että lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy 6 OPS 2016 perusteiden uudistaminen perustuu valtioneuvoston asetukseen (422/2012). 7 Liitteessä 3 on kuvattu lasten ja nuorten terveystarkastukset ikäkausittain ja toiminnoittain. 14

17 läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen/oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetus-/kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsella/oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon ja oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuolto on kaikkien yhteisössä työskentelevien ja palveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu yhteisön hyvinvoinnista on henkilökunnalla. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lapsen/oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen/ oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan lapselle/oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla ja palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Lapsille/oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Lapsen/oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa lapsen/oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia. Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä lasta/oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävänsä ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuolto jakautuu yhteisölliseen ja yksilölliseen oppilashuoltoon. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään yhteisön ja lapsi/oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetus-/kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen/oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Yksilökohtaisella oppi- 15

18 lashuollolla tarkoitetaan lapselle/oppilaalle annettavia terveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä lasta/oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Terveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina lapsen/oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta. Tämä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä yksikkökohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia. Opetussuunnitelmassa kuvataan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden peruskoulun vuosiluokkien erityisopetukseen osallistuville oppilaille. (Perusopetuslaki 48 a, 2003/1136) Aamu- ja iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla osa perusopetuksessa oppilaalle annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttaminen ja täydentäminen, MÄÄRÄYS 50/01/2010) Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kaikissa Kainuun kunnissa osana varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai nuorisotoimen toimintaa. Kunta voi hankkia palvelun myös yksityiseltä palvelun tuottajalta, järjestöiltä ja yhdistyksiltä tai seurakunnalta. Kunnissa aamuja iltapäivätoimintaa koordinoi vastaava viranhaltija. Ohjaajille järjestetään täydennyskoulutusta ja säännöllisiä tapaamisia, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita, jaetaan osaamista ja yhtenäistetään käytäntöjä ja toimintamalleja. (Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011, Määräykset ja ohjeet 2011:1). Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelmallisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi kunnissa laaditaan toimintasuunnitelma, jonka hyväksyy sivistyslautakunta. 2.2 Toisen asteen koulutuksen opiskelijahuolto Kajaanin kaupungin ylläpitämä Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos vastaa nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta Kainuussa ja Kuusamossa sekä lukiokoulutuksesta Kajaanissa. Liikelaitoksen sisällä toimii kaksi oppilaitosta; Kajaanin lukio ja Kainuun ammattiopisto (KAO). Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa koulutusliikelaitoksen toimintakulttuuria. Sillä edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä sekä seurataan ja edistetään koko opiskeluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta, terveellisyyttä ja esteettömyyttä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon lähtökohtana on opiskelijoiden ja huoltajien osallisuus ja 16

19 kuulluksi tuleminen ja sitä toteutetaan yhteistyössä kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimijoiden kanssa. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon kuuluvia palveluja ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskelijahuolto. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävä on edistää opiskelijan hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteisiin liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaminen on sen opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustajan tehtävä, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Tähän asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen opiskelijahuollossa toimii opiskelijahuollon kehittämisryhmä, joka koordinoi molempien oppilaitosten (Kainuun ammattiopisto ja Kajaanin lukio) opiskelijahuoltotyötä, seuraa opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittymistä ja opiskelun keskeyttämisiä. Jatkossa koulutusliikelaitokseen nimetään opiskeluhuollon monialainen ohjausryhmä, joka vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista koko liikelaitoksen tasolla. Lukiokoulutusta järjestetään myös Kuhmossa, Paltamossa, Puolangalla, Sotkamossa ja Suomussalmella. Kainuun ammattiopiston opiskelijahuolto Kainuun ammattiopiston opiskelijahuoltotyön perusta on opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoryhmät (13 kpl) toimivat kaikissa toimipaikoissa ja yhteensä niissä toimii yli 80 henkilöä ammattiopistosta ja yhteistyöverkostosta. Ammattiopiston rehtori johtaa ja kehittää Kainuun ammattiopiston opiskelijahuoltoa, asuntolatoimintaa ja vapaa-ajan toimintaa. Kainuun ammattiopistossa toimii kolme kuraattoria. Kainuun soten perhepalveluissa toimii nuorisopsykologi, jonka toimipaikka on Kainuun ammattiopistolla opiskeluterveydenhuolto Vitalin toimipisteessä. Kainuun ammattiopistolla on toimipisteet Kajaanin lisäksi Sotkamossa, Kuhmossa, Suomussalmella sekä Kuusamossa. Kainuussa ammattiopiston opiskelijahuollossa yhteistyötä tehdään Sotkamon ja Suomussalmen lukioiden kanssa, niin että Sotkamon lukion kuraattori hoitaa ammattiopiston Vuokatin ja Kuhmon toimipaikkojen ja Suomussalmen lukion kuraattori vastaavasti Suomussalmen toimipisteen koulukuratiiviset palvelut. Yhteistä työtä on tukemassa Kainuun ammattiopiston ja yhteistyölukioiden kuraattoreista muodostuva kuraattoritiimi. Terveydenhoitajilla on vastaanotto kaikilla paikkakunnilla. Kajaanissa opiskelijaterveydenhoitopalvelut ovat keskitetysti Vitalissa. Kajaanissa on useita terveydenhoitajia. Muilla 17

20 paikkakunnilla toimii yksi terveydenhoitaja. Opiskelijalääkäri toimii Kajaanissa Vitalin tiloissa. Lukioiden opiskeluhuolto Kainuun lukioiden (Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Sotkamo ja Suomussalmi) opiskelijahuoltotyöstä vastaavat opiskeluhuoltoryhmät kussakin lukiossa. Lukioissa on yhteensä neljä kuraattoria, jotka tekevät psykososiaalista työtä ja tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä opiskelijoiden tukemiseksi. Kajaanin lukiolla on oma kuraattori. Sotkamon lukiolla on yhteinen kuraattori Kainuun ammattiopiston kanssa. Kuhmon kaupungin kuraattori työskentelee myös Kuhmon yhteislukiolla. Kajaanin ja Sotkamon lukioilla on myös erityisopetuksesta vastaava opettaja. Suomussalmen lukion kuraattori toimii myös Kainuun ammattiopiston Suomussalmen toimipaikan kuraattorina. Kajaanin ja Sotkamon lukioilla on myös erityisopetuksesta vastaava opettaja. Ryhmänohjaajat seuraavat opiskelijoidensa opintomenestystä ja raportoivat siitä opintoohjaajille. Aineenopettajat seuraavat opiskelijoiden läsnäoloa ja opintosuorituksia. Ongelmatapauksissa he ovat yhteydessä ryhmänohjaajaan ja opinto-ohjaajaan. Opiskelijahuoltotyö sisältää myös tutor- ja tossututor- sekä opiskelijakuntatoiminnan. Tutorit opastavat nuorempia opiskelijoita opintoihin liittyvissä asioissa. Tossutuutorit ja opiskelijakunta järjestävät yhteisiä tapahtumia ja teemapäiviä ilmapiirin ja viihtyvyyden parantamiseksi. Kajaanin lukion opiskelijahuollon suunnittelusta, koordinoinnista, toiminnasta, kehittämisestä ja työnjaosta sekä arvioinnista vastaa monialainen lukion opiskeluhuoltoryhmä apulaisrehtorin johdolla. Tähän monialaiseen opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat Kajaanin lukiossa myös opinto-ohjaajat, lukion kuraattori, erityisopettaja, nuorisopsykologi ja opiskelijaterveydenhoitaja. Opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Opiskelijahuollon keskeisiä periaatteita ovat ongelmien ennaltaehkäisy, opiskelijakeskeisyys, vastuullisuus, varhainen puuttuminen, yhteydet opiskelijan huoltajiin ja sidosryhmiin sekä koulun sisäinen yhteistyö. Opiskelijahuoltotyössä hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä ja asiantuntemusta asioita käsiteltäessä ja rakentavia ratkaisuja etsittäessä. Kajaanin lukion opiskelijat voivat käyttää Kainuun soten perhepalveluissa toimivan nuorisopsykologin palveluita, jonka toimipaikka on Kajaanin lukio. Opiskeluterveydenhuoltopalvelut ovat keskitetysti Vitalissa. Kajaanin lukion opiskelijahuollon keskeisinä periaatteina ovat ongelmien ennaltaehkäisy, opiskelijakeskeisyys, vastuullisuus, varhainen puuttuminen, yhteydet opiskelijan huoltajiin ja sidosryhmiin sekä koulun sisäinen yhteistyö. Opiskelijahuoltotyössä hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä ja asiantuntemusta asioita käsiteltäessä ja rakentavia ratkaisuja etsittäessä. 2.3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa suunnitelmalle asetetut tehtävät Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013, 12 ) mukaisesti suunnitelmassa on kuvattava oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteet, tarpeet ja palvelut, yhteisöllisen ja varhaisen tuen vahvistamisen toimet sekä suunnitelman toteuttaminen ja oppilas- ja opiskelijahuollon laadunarviointi. 18

21 Keskeiset neuvolatoimintaa, varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa lapsen tukemista sekä oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet a) Palveluiden järjestämisessä pyritään noudattamaan sosiaali- ja terveysministeriön mukaisia suosituksia henkilöstövoimavaroista ja mitoituksista toimialoittain. 8 tilanteen seuranta vuosittain lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän toimesta. b) Palveluiden järjestäminen tapahtuu lainmukaisia määräaikoja noudattaen. arviointi vuosittain lasten ja nuorten hyvinvointi -työryhmän toimesta sekä palveluiden järjestämisestä vastaavien kuntien ja kuntayhtymän toimialoilla. c) Toiminnan tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Kuntakohtainen arviointi ja seuranta, koska kuntakohtaiset oppilas- ja opiskeluhuollon ohjausryhmät perustetaan mennessä. d) Monialaisuus toteutuu sekä yhteisöllisessä että yksilöllisessä oppilashuollossa Kuntakohtainen arviointi ja seuranta toteutuvat sivistystoimen taholta. e) Palveluiden toteutumista sekä lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia seurataan vuosittain (kyselyt ja tilastotiedot, palautteet) ja kehittämistoimintaa kohdennetaan tulosten perusteella Hyvinvoinnin tilannetta seurataan vuosittain lasten ja nuorten hyvinvointi -työryhmän toimesta. f) Perustoimintaa pyritään kehittämään ja tukemaan hanketoiminnalla. Hanketoimintaa seurataan ja suunnataan vuosittain lasten ja nuorten hyvinvointi - työryhmän toimesta. Arvio huollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista palveluista a) palvelujen piirissä olevat oppilaat/opiskelijat suhteessa käytettävissä oleviin palveluihin ja henkilökuntaan b) virkojen täyttöaste c) STM:n suositusten toteutuminen d) palveluiden kehittämistarpeet em. kohtien seuranta vuosittain lasten ja nuorten hyvinvointi -työryhmän toimesta Toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä ja varhaista tukea a) Kainuun tasolla yhteisöllistä ja varhaista tukea pyritään vahvistamaan seuraamalla terveellisyyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä arviointitietoja sekä järjestämällä tarpeenmukaista eri toimialojen henkilöstön yhteistä koulutusta ja ohjausta arvioivana, suunnittelevana ja järjestävänä tahona toimii lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä 8 ks. liite 4. Poikkileikkaus lasten, nuorten ja perheiden palvelujen henkilöstövoimavaroista. 19

22 b) Opetussuunnitelman tasolla ja oppilashuollossa tehdään kuntarajat ylittävää yhteistyötä jo olemassa olevien ohjeistusten ja toimintamallien levittämiseksi ja uusien kehittämiseksi toteutetaan opetussuunnitelmaprosessissa c) Kuntatasolla huolehditaan yksikkökohtaisten oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelmien kattavuudesta ja ajantasaisuudesta toteutus- ja seurantavastuu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialalla kuntien sivistystoimenjohdon, varhaiskasvatuksen esimiesten ja koulujen rehtoreiden kanssa d) Tuen porrastuksen toimintajärjestelmää kehitetään yhtenäisemmäksi toteutusvastuu erityisvarhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen henkilöstöllä, seurantavastuu kuntien sivistystoimenjohdolla, varhaiskasvatuksen esimiehillä ja koulujen rehtoreilla e) Sähköistä asiointia kehitetään yhtenäisten järjestelmien suuntaan toteutus yhteistyössä eri toimialojen kesken Tiedot suunnitelman toteuttamisesta ja oppilas- ja opiskeluhuollon laadunarvioinnista Suunnitelman toteutumista sekä oppilas- ja opiskeluhuollon laatua seurataan ja kuvataan vuosittaisessa tilannearviossa, jossa tuodaan esille em. kohtiin perustuen: a) oppilas- ja opiskelijahuollon resurssit suhteessa velvoituksiin ja suosituksiin b) tilanne ja sen kehittyminen kyselyjen, tilastojen ja palautteen perustella c) toteutunut kehittämistoiminta d) hanketoiminnan toteutuminen e) järjestetyt koulutukset f) kuntien välinen yhteistyö g) kuntakohtainen tilanne ja haasteet h) tulevan toiminnan suuntaamisen tarpeet ja resursoinnin suunnittelu. 2.4 Nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Nuorisopalvelut tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia järjestämällä tavoitteellisia ja kasvattavia vapaa-ajan toimintoja sekä luomalla edellytyksiä osallistumiselle ja kansalaistoiminnalle. Nuorisopalvelut tekevät laajasti yhteis- ja kehittämistyötä eri tahojen kanssa lasten ja nuorten elinolojen parantamiseksi maakunnallisissa ja paikallisissa hyvinvointihakuisissa työryhmissä ja hankkeissa. Verkostoyhteistyötä tehdään myös voimakkaasti päivittäin nuorisotyön arjessa. Kainuun kuntien nuorisopalvelut on sitoutunut terveellisen elämäntavan ja päihteettömyyden edistämiseen. Lisäksi Kainuun kuntien nuorisopalvelut ovat aloittaneet yhteisten toimintamallien kehittämisen. Kainuun kunnat järjestävät myös liikunta- ja vapaa-ajanpalveluja. Kuntien lisäksi Kainuun Liikunta ry on maakunnallinen liikunnan ja urheilun kehittämis-, yhteistyö- ja palvelujärjestö. Sen jäseniä ovat Kainuun kunnat ja urheiluseurat, useat maakunnalliset liikunta- ja kansanterveysjärjestöt sekä oppilaitokset. Kansalaisopistot toimivat kaikissa Kainuun kunnissa. Ne tarjoavat opinto- ja harrastepalveluja sekä nuorille että aikuisille. Opistot vastaavat myös useissa kunnissa lasten ja nuorten taiteen perusopetuksesta. Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettyä tavoitteellista tasolta toiselle etenevää opetusta. Taiteen perusopetus antaa samalla 20