TAPATURMAKATSAUS Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri

Transkriptio

1 TAPATURMAKATSAUS 2012 Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri

2 SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

3 SISÄLTÖ SAATTEEKSI KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA TAPATURMAT SUOMESSA RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA TAPATURMAT KUNNITTAIN SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN

4 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

5 2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina , N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta > Tapaturmat lukuina. 5

6 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

7 Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta Yhteensä Koko alue 20% 2% 7% 7% 33% 14% 12% 5% Akaa 23% 2% 4% 5% 34% 15% 12% 5% Hämeenkyrö 22% 2% 4% 5% 33% 15% 13% 5% Ikaalinen 18% 3% 5% 5% 29% 17% 16% 7% Juupajoki 20% 2% 4% 4% 30% 17% 16% 7% Kangasala 24% 2% 4% 5% 35% 14% 12% 4% Kihniö 16% 2% 5% 5% 30% 17% 16% 8% Kiikoinen 20% 3% 5% 4% 28% 16% 15% 9% Lempäälä 27% 2% 4% 5% 36% 13% 10% 3% Mänttä-Vilppula 17% 2% 4% 4% 29% 19% 17% 8% Nokia 23% 2% 4% 5% 36% 14% 11% 4% Orivesi 20% 2% 4% 4% 31% 16% 16% 7% Parkano 18% 2% 4% 5% 28% 19% 17% 6% Pirkkala 26% 2% 4% 6% 37% 12% 10% 2% Pälkäne 20% 2% 4% 4% 32% 16% 16% 7% Ruovesi 17% 2% 3% 4% 28% 18% 19% 9% Sastamala 20% 2% 4% 5% 30% 16% 15% 7% Tampere 17% 3% 10% 10% 32% 13% 12% 4% Urjala 17% 2% 4% 4% 30% 17% 17% 8% Valkeakoski 20% 2% 5% 5% 31% 17% 15% 6% Vesilahti 28% 2% 3% 4% 36% 12% 11% 4% Virrat 17% 2% 5% 4% 28% 19% 18% 8% Ylöjärvi 26% 2% 4% 5% 36% 13% 10% 3% Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: 3 Lähde: Tilastokeskus 7

8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina iän ja sukupuolen mukaan Liikenne, kevyt 7 <5 <5 < Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 < Hukkuminen 6 <5 5 < <5 Tukehtuminen 6 <5 <5 < Tulipalo <5 <5 <5 < Paleltuminen <5 <5 <5 < Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 < <5 Muu myrkytys 7 < Muut tapaturmat 9 <5 <5 < Yhteensä Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot % Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Yhteensä Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13: Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

9 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina , %. Kuolemantapauksia Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina , N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

10 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Tuhansia hoitopäiviä Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Paleltuminen Tulipalo Muu myrkytys Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina , tuhansia päiviä. 10

11 Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina , N. Miehet Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen 11 <5 <5 < <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 81 <5 <5 < Tulipalo <5 220 Paleltuminen <5 <5 < Myrkytys (muu kuin alkoholi) 138 < Alkoholimyrkytys 134 <5 <5 < <5 <5 180 Muu tapaturma Yhteensä Naiset Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 77 <5 <5 <5 12 < Tulipalo <5 <5 <5 < Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 < Myrkytys (muu kuin alkoholi) 123 <5 <5 < Alkoholimyrkytys 80 <5 <5 <5 8 <5 <5 <5 90 Muu tapaturma Yhteensä Yhteensä

12 Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1: , Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet Vertailuluku, % Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 20 Akaa 702 Ruovesi 108 Hämeenkyrö 790 Sastamala 143 Ikaalinen 837 Tampere 177 Juupajoki 887 Urjala 211 Kangasala 908 Valkeakoski 250 Kihniö 922 Vesilahti 254 Kiikoinen 936 Virrat 418 Lempäälä 980 Ylöjärvi 508 Mänttä-Vilppula 536 Nokia 562 Orivesi 581 Parkano 604 Pirkkala 635 Pälkäne 12

13 Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina , N. Miehet Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen 10 <5 <5 < <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 80 <5 <5 < Tulipalo <5 150 Paleltuminen <5 <5 <5 < Myrkytys (muu kuin alkoholi) 134 < <5 240 Alkoholimyrkytys 130 <5 <5 < <5 <5 170 Muu tapaturma Yhteensä Naiset Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 74 <5 <5 <5 12 < Tulipalo <5 <5 <5 < Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 < Myrkytys (muu kuin alkoholi) 118 <5 <5 < Alkoholimyrkytys 77 <5 <5 <5 8 <5 <5 <5 90 Muu tapaturma Yhteensä Yhteensä

14 Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina , N. Miehet Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen 25 <5 12 < <5 120 Hengitystä estävät tapaturmat 106 <5 <5 < Tulipalo < Paleltuminen <5 < Myrkytys (muu kuin alkoholi) 169 < Alkoholimyrkytys 142 <5 5 < <5 480 Muu tapaturma Yhteensä Naiset Yhteensä Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen <5 <5 <5 < <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 83 <5 < < Tulipalo 7 <5 < Paleltuminen <5 <5 <5 < Myrkytys (muu kuin alkoholi) 219 < Alkoholimyrkytys 84 <5 <5 < <5 <5 120 Muu tapaturma Yhteensä Yhteensä

15 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä Hoitojaksoja Potilaita Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina , N. 15

16 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina , %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina , N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatumis- ja putoamistapaturma Veteen vajoaminen Hengitystä estävät tapaturmat Tulipalo Paleltuminen Myrkytys (muu kuin alkoholi) Alkoholimyrkytys Muu tapaturma Yhteensä

17 Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA TAMPEREEN TERVEYSKESKUS VALKEAKOSKEN SAIRAALA VAMMALAN ALUESAIRAALA KOSKIKLINIKKA LÄÄKÄRIKESKUS OPERON TEKONIVELSAIRAALA COXA OY NOKIAN TERVEYSKESKUS MÄNTÄN SEUDUN TERVEYDENHUOLTOALUE / MÄNTÄN ALUESAIRAALA KANGASALAN SEUDUN TERVEYSKESKUS VAMMALAN PÄÄTERVEYSASEMA VALKEAKOSKEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS SAIRAALA MEHILÄINEN TAMPERE (nimi ei tiedossa) AKAAN TERVEYSKESKUS /TARKENTAMATON YLÖJÄRVEN TERVEYSKESKUS KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA VIRTAIN TERVEYSKESKUS PARKANON TERVEYSKESKUS ORIVEDEN TERVEYSKESKUS LEMPÄÄLÄN TERVEYSKESKUS LÄÄKÄRIASEMA KEHRÄSAARI SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA HÄMEENKYRÖN TERVEYSKESKUS PIRKKALAN TERVEYSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA PALVELUKOTI SYLVIANNA OY, HARJULA SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA TYKS / RAISION SAIRAALA KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA IKAALISTEN TERVEYSKESKUS HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA FORSSAN SEUDUN TERVEYSKESKUS PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA SAIRAALA PULSSI LAPIN KESKUSSAIRAALA OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA LOIMAAN ALUESAIRAALA 17

18 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina , %. 18

19 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Ei kirjattu Liikenne Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina , N. 19

20 Tapausten lukumäärä Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina , N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu Liikenne Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 646 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi

21 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 menetelmäseloste 21

22 Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue % % Akaa % % Hämeenkyrö % Ikaalinen % % Juupajoki % * Kangasala % % % Kihniö * Kiikoinen % * Lempäälä % % % Mänttä-Vilppula % Nokia Orivesi % Parkano % % Pirkkala % % % Pälkäne Ruovesi % % Sastamala % % Tampere % % % Urjala Valkeakoski % Vesilahti % Virrat Ylöjärvi Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

23 Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue % % % % % Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki % * % Kangasala % % % % % Kihniö 33 * * % Kiikoinen 12 * <5 * * Lempäälä % % 61-29% % % % Mänttä-Vilppula % % Nokia % Orivesi % Parkano % % % Pirkkala % % % % % Pälkäne % Ruovesi % 27 * % % Sastamala % % % % Tampere % % % % % Urjala % Valkeakoski % % % Vesilahti 67 * % 11 * % Virrat % Ylöjärvi % % % % Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

24 Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue % % % % % Akaa % Hämeenkyrö % % Ikaalinen * % Juupajoki 14 * 90-6 * 15 * 12 * Kangasala % % Kihniö 23 * 99-7 * 13 * 12 * Kiikoinen <5 * 94 - <5 * 9 * <5 * Lempäälä % % % Mänttä-Vilppula Nokia % % Orivesi * % Parkano % 17 * 48 * % Pirkkala % 22 * % Pälkäne * % % Ruovesi % 6 * 29 * % Sastamala 96-30% % % % Tampere % % % % % % Urjala * % Valkeakoski % % % Vesilahti % 9 * * % Virrat % 20 * % Ylöjärvi % % % 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

25 Kunta Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue % % % % % % % Akaa % % % Hämeenkyrö % % % Ikaalinen % % % Juupajoki 75 - <5 * % 26 * * Kangasala % % % % Kihniö 71-9 * * * Kiikoinen 64 - <5 * 45-8 * 59-5 * Lempäälä % % % % Mänttä-Vilppula % Nokia % % Orivesi % % Parkano % 13 * % % Pirkkala % % 40-41% % % Pälkäne * % Ruovesi % 23 * % % Sastamala % % % % % Tampere % % % % % % % Urjala % Valkeakoski % % % % % % Vesilahti 86-27% 16 * * % Virrat % Ylöjärvi % % % % % Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

26 Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina Kunta Yhteensä Koko alue % % % % % Akaa Hämeenkyrö % % Ikaalinen 41-7 * 14-43% Juupajoki 15 - <5 * 5 * <5 * * Kangasala % % % Kihniö 9 - <5 * 8 * 6 * Kiikoinen 10 * <5 * <5 * <5 * % 10 * 80 - Lempäälä % % 60-29% % Mänttä % Nokia Orivesi % Parkano 47-6 * 12-44% Pirkkala % % Pälkäne * Ruovesi * 23 * 8 * Sastamala % % Tampere % % % % % Urjala 20-40% 10 * 16 * 16 * % Valkeakoski % % % % Vesilahti 41 - <5 * <5 * 46 * 73-26% 48 * Virrat * Ylöjärvi % 51-34% Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

27 Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina Kunta Yhteensä Koko alue % % % % % % % Akaa 75-8 * 8-53% 12-47% % Hämeenkyrö 35 - <5 * 10 * Ikaalinen 21 - <5 * 7 * 5 * Juupajoki 13 * <5 * 5 * <5 * * Kangasala % Kihniö 6 * <5 * 6 * <5 * Kiikoinen 9 * <5 * <5 * <5 * * Lempäälä % % 89-31% Mänttä * % % Nokia % Orivesi 51-5 * 13 * 10 * Parkano 27-5 * 12 * 5 * % % Pirkkala * % Pälkäne 24-6 * 6 * <5 * Ruovesi 27 - <5 * 6 * <5 * % % % Sastamala % % % % Tampere % % % % % Urjala 11-45% <5 * 8 * 6 * % Valkeakoski 64-21% 6 * % % Vesilahti 17 - <5 * <5 * <5 * * Virrat 20 - <5 * 10 * 6 * % % Ylöjärvi Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

28 Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä PERFECT-hankkeen menetelmäraportissa. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi Koko alue Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Akaa Ruovesi 763 Hämeenkyrö Sastamala Ikaalinen 648 Tampere Juupajoki 297 Urjala 653 Kangasala Valkeakoski Kihniö 279 Vesilahti 303 Kiikoinen 183 Virrat 984 Lempäälä Ylöjärvi Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi Parkano 998 Pirkkala Pälkäne Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna Stakesin työpapereita 3/ Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-Menetelmäraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2/

29 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh Yhteensä Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

30 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä Yhteensä Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä Yhteensä Hoitopäiviä Hoitopäivät Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina

31 Piste tapaturmille! -verkkopalvelu Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen 31