Yksi lasku sähköstä raportti 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksi lasku sähköstä raportti 2010"

Transkriptio

1 Yksi lasku sähköstä raportti 2010

2 RAPORTTI 1/16 Yksi lasku sähköstä selvityshanke Raportti valiokuntien yhteiskokoukseen Yksi lasku sähköstä selvityshanke Hankkeen tausta ja tehtävänasettelu Sähköasiakassuhteen tuleva kehitys Vertailu telealaan Pohjoismaiden kehityshankkeita Yhteislaskun tavoite ja reunaehdot Yhden sähkölaskun edellyttämä prosessi- ja tiedonvaihtomalli Yhteislasku sekä Suomen nykyinen lainsäädäntö ja muut määräykset Vastuunjakokysymykset Sopimusperusteinen yhteislaskutus Lainsäädäntöön perustuva yhteislaskutus Jatkotoimet ohjausryhmän suositukset Hankkeen tausta ja tehtävänasettelu Suomessa sähkönmyyjää vaihtanut asiakas saa pääsääntöisesti erilliset laskut sähköenergiasta ja sähkön siirrosta. Ns. toimitusvelvollisen myyjän asiakas puolestaan saa vain yhden laskun, joka kattaa sekä siirron että energian, eriteltyinä. Tällaista menettelyä on myös kritisoitu, kun osa asiakkaista katsoo kahden laskun tilanteen myyjänvaihdosta aiheutuvaksi haitaksi. Joillekin asiakkaille kaksi laskua voi olla sähkömarkkinoilla toimimisen rajoite. Kysymystä siitä, onko nykyinen menettely mahdollisesti sähkömarkkinalain tai kilpailulainsäädännön vastainen, ei ole noussut selvitettäväksi viranomaisissa tai tuomioistuimissa. Eräät myyjät ovat tarjonneet asiakkailleen ns. kauttalaskutusta, jossa myyjän laskuun on sisällytetty myös siirto. Tämä yksittäisten tahojen järjestely ei ole menestynyt, koska sitä ei ole pystytty automatisoimaan, ja kauttalaskun tarjoajista osa on jo luopunut tai luopumassa siitä. Verkkoyhtiölle nykyinen yhden tai kahden laskun malli luo negatiivisen insentiivin: jos verkkoyhtiö toimii hyvin toimivien markkinoiden puolesta ja useat asiakkaat ostavat energiansa muulta kuin toimitusvelvolliselta myyjältä. verkon kustannukset kasvavat. Yleisesti ottaen tilanne on Pohjoismaissa sama kuin Suomessa: myyjänvaihto johtaa kahteen laskuun. Muualla Euroopassa pääsääntö on yksi lasku: myyjä sisällyttää asiakaslaskulleen myös siirron sekä tilittää sen osuuden verkkoyhtiölle. Eurooppalainen valtamalli toimii rajallisen toimijamäärän ja tuoterakenteen tapauksissa, jossa yksittäisten toimijoiden välillä voidaan sopia esim. tiedonsiirtotavoista. Yhden laskun toteuttamista helpottaa monessa EUmaassa se, ettei vielä edellytetä eriteltävän myyntiä ja siirtoa laskuilla. Esim. hyvin toimivilla brittiläisillä sähkömarkkinoilla verkkoyhtiöitä on kymmenkunta ja isoja myyjiä puolen tusinaa sekä muutamia pienempiä. Pohjoismaissa toimijamäärät ovat sekä verkossa että myynnissä suuret eikä esim. tiedonsiirron räätälöinti ole mielekästä. Eurooppalaista sähkön vähittäismarkkinamallia on alettu alustavasti miettiä, mutta selvää mallia ei ole odotettavissa pian. Rakentuuko malli yhdelle tai kahdelle laskulle, ei ole ennakolta selvää. Sekin on epävarmaa, muodostuuko ja jos niin milloin, sitovaa eurooppalaista mallia. Monipuolisin rajat ylittävä integraatiohanke on menossa Pohjoismaissa: pohjoismaisille energiaministereille laadittu toteutussuunnitelma tähtää yhteisiin vähittäismarkkinoihin vuonna Asiakasrajapinnan ja laskun järjestäminen on tässä laajasti kiinnostava kysymys. Syvällinen integraatiohanke on myös Hollannin ja Belgian välillä. Muita hankkeita on Saksan ja Itävallan sekä Espanjan ja Portugalin välillä. Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa on kuluvan vuoden aikana käyty toimialan piirissä laajaa keskustelua yhdestä tai kahdesta laskusta sekä asiakasrajapinnan järjestämisestä muuten. Yksiselitteiseen johtopäätökseen ei ole päädytty.

3 RAPORTTI 2/16 Energiateollisuuden sähköverkko- ja sähkökauppavaliokunnat ovat muutaman vuoden ajan käyneet pohdintaa asiakasrajapinnan järjestelyistä mm. kansainvälisen vertailun ja prosessitarkastelun muodossa (LUT:n englanninkieliset selvitykset, Sellaiseksi prosessiksi, jonka osalta voisi olla asiakkaan ja toimijoiden kannalta parantamisen mahdollisuuksia, määriteltiin talvella laskutus. Sähkökauppa- ja sähköverkkovaliokunnat perustivat yhteisen ohjausryhmän selvittämään mahdollista yhteislaskutusta. Ryhmä otti nimekseen yksi lasku sähköstä. Kun asiasta on työn aikana käyty laajaa keskustelua, ohjausryhmä määritteli tehtäväkseen mielekkään yhteislaskun toteutustavan pohtimisen mahdollista tulevaa tarvetta varten kuten pohjoismaisten sähkön vähittäismarkkinoiden valmistelussa esille tulevaan tarpeeseen. Sen sijaan ryhmä ei keskittynyt miettimään sitä, tulisiko yhteislasku toteuttaa vai ei. Samoin ohjausryhmä päätti, ettei valmistella nopeasti käytettävissä olevaa yhteislaskutuksen mallia, joka olisi tarkoittanut mahdollisimman pieniä muutoksia lähtötilanteeseen. Ratkaisuun yhteisestä toimintamallista ei olisi edellytyksiä alan näkemyksien ollessa eriäviä. Suuri ongelma on ollut jo se, että eri puhujat ovat mieltäneet yhteislaskun tai kaksi laskua yksi lasku kysymyksen eri tavoin. Toivottavasti tämä raportti voi määritellessään erään tavan toteuttaa yhden laskun sähköstä helpottaa aiheesta käytävää keskustelua. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet Vähittäismarkkinatoimikunnan (sähkökauppa) nimeäminä: Jukka Toivonen, Fortum Markets Oy, puheenjohtaja Olli Arola, Vaasan Sähkö Oy, varapuheenjohtaja Jussi Mikkola, Helsingin Energia Vesa Mäkilä, Turku Energia Oy Asiakkuuden hallinta toimikunnan (sähköverkko) nimeäminä: Riitta Vaissalo, Fortum Customer Services IT Ville Sihvola, Vattenfall Verkko Oy Satu Willgren, Helsingin Energia ( kokoukseen asti) Energiateollisuus ry:n toimistolta: Elina Lehtomäki ( kokoukseen asti, sitten Ina Lehto) Riina Heinimäki Elina Mäenpää Markus Piispanen (kesästä 2010 alkaen) Pekka Salomaa, sihteeri Hankesuunnitelman mukaan tarkoitus oli selvittää, millä edellytyksin on mahdollista toteuttaa asiakasta hyvin palveleva, kustannustehokas myyjän hoitama sähkölaskutus ja mitä muutoksia tarvittaisiin toimialan toimintatapoihin, sopimusehtoihin jne. sekä tarvittaessa lainsäädäntöön. 2. Sähköasiakassuhteen tuleva kehitys Asiakasrajapinnan järjestelyjä koskevissa keskusteluissa on monesti viitattu siihen, ettei myyjän ja verkkoyhtiön tehtävien tulevaa kehitystä välttämättä voi vielä nähdä. Etämittauksen, etäohjauksien, hajautetun tuotannon, asiakkaiden sähkövarastojen (kuten sähköautojen akkujen) jne. takia tehtävät voivat asettua uudella tavalla. On mahdollista, että verkon asema asiakassuhteessa kasvaa, mitä silmällä pitäen verkkoyhtiöt ovat suhtautuneet osin varauksellisesti asiakaslaskutuksesta luopumiseen. Toisaalta on kysytty, edistääkö siirtolaskun lähettäminen verkolta asiakkaalle oikeasti vaikkapa hajautetun tuotannon verkkoon liitännän ongelmien ratkaisua. Ainakaan yhtä laskua ei tule toteuttaa niin, että verkkoyhtiö häviäisi täysin taustalle.

4 RAPORTTI 3/16 Lisäksi on huomautettu, että laskutuksen yleisesti sähköistyessä laskutuskustannukset ja laskujen käsittelystä aiheutuva vaiva vähenevät niin massalaskuttajilla kuin laskun vastaanottajilla. Näin ollen yhteislaskua ei tarvittaisi. Toisaalta on huomautettu, että laskutuksen sähköistyminen on edennyt huomattavasti ennustettua hitaammin, e- laskujenkaan käsittely ei ole täysin vaivatonta Sähkömarkkinoiden peruskuviota ymmärtämättömälle asiakkaalle kaksi erillistä laskua samasta tuotteesta hämmentää edelleen, tulipa lasku paperilla tai sähköisesti. Laskutusmenettelyä mutkistaa edelleen ns. SEPA-uudistus, joka edellyttää tähänastisesta suomalaisesta suoraveloituksesta luopumista. Em. seikat liittyvät kuitenkin kysymykseen siitä, tuleeko yhteislaskuun siirtyä vai ei, joten ohjausryhmän tehtävän rajauksen mukaan niitä ei yritetä ratkaista loppuraportissa. Ohjausryhmä kuitenkin huomauttaa, että näihin ja moniin muihin kysymyksiin on vastattava siinä yhteydessä, kun esim. pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden valmistelussa päätetään vähittäismarkkinamallista ja siihen liittyen laskutuksen toteuttamisesta. 3. Vertailu telealaan Ohjausryhmä tutustui telealan yhteislaskutusjärjestelmään ja kokemuksiin mm. kokouksessaan Tieto Oyj:n Esko Pääkkösen avulla. Teleyhtiöiltä ja alan järjestöltä saadun tiedon mukaan alalla ei ole yhtä yhtenäistä standardisopimusta alan toimijoiden välille. Kukin toimija tekee sopimukset itsenäisesti ja sopimukset ovat salaisia. On oletettavaa, että sopimukset muistuttavat pitkälti toisiaan, mutta täysin identtisiä ne eivät ole. Saadun tiedon mukaan telealalla yhden laskun periaate ei ole aivan aukoton. Ainakin eräät kaukopuheluoperaattorit ovat joutuneet laskuttamaan omat palvelunsa suoraan omilta asiakkailtaan, kun sopimuksia asiakkaiden kotioperaattorien kanssa ei ole syntynyt. Laajasti ottaen telealalla yhteislaskun toteutus on kuitenkin käytännön välttämättömyys. Mm. roaming ei muuten onnistuisi eikä matkapuhelinliittymästä siten olisi matkoilla hyötyä. Vastaavaa välttämättömyyttä ei sähköalalla ole. Sopimukseen pääsyä helpottaa myös se, että maksut ovat usein molemminpuolisia ja pääosin kuittaantuvat. Tätä ei ole sähköalalla. Telealan kokemusten perusteella tehdyssä vertailussa havaittiin useita seikkoja, joita pyrittiin soveltamaan sähköalan erilaiseen tilanteeseen. Alla on joitain johtopäätöksiä. 1. Yhteislaskutuksen tulee perustua täysin sähköiseen tiedonsiirtoon. Ruotsin EMIXin kaltainen keskitetty malli voisi toimia tiedonsiirrossa. 2. Tarvitaan vahva standardointiorganisaatio, jonka tulisi olla mieluusti mahdollisimman yleismaailmallinen, mutta tarve voi ainakin alkuun olla vain pohjoismainen. Standardointityö tulee aloittaa ajoissa ennen toteutusta. Tulee ratkaista kysymys siitä, olisiko standardointielin alan toimijoiden, palveluntarjoajien, viranomaisten vai kaikkien yhteisesti hallinnoima. 3. Selkeiden prosessien määrittely on standardoinnin ensimmäinen työ. Selkeyttä on esim. se, ettei perintävastuu siirry osapuolelta toiselle asiakasta hämmentäen (pl. siirto perintätoimistolle, mihin on totuttu). 4. Yhteislaskutus vaatii joko lainsäädäntöön tukeutuvia yleisesti sovellettavia standardisopimuksia tai lainsäädännöllisen ratkaisun, jossa yhteislaskutuksen toteuttamiseen ei tarvita toimijoiden välisiä sopimuksia. Erona telealaan on se, ettei sähköpuolella ole yhtä suurta molemminpuolista intressiä toteuttaa yhteislasku, joten hyvin vahvasti lainsäädäntöpohjainen ratkaisu lienee ainoa mahdollinen. Samaan johtaa se, jos halutaan yhteislaskun olevan poikkeukseton. Toisin sanoen, jos verkkoyhtiön ei haluta pitävän yllä valmiutta laskuttaa osaa asiakkaistaan suoraan, yhteislaskun toteuttaminen ei voi olla asia, jota myyjä joko tarjoaa tai ei tarjoa taikka josta myyjä ja verkkoyhtiö pääsevät sopimukseen tai eivät pääse.

5 RAPORTTI 4/16 5. On ratkaistava, tarvitaanko mahdollisesti clearing-palvelua. Luultavasti mahdollinen ratkaisu riippuu sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon kokonaisratkaisusta. Esim. pohjoismainen tasepalveluyksikkö voisi toimia clearing-talona. Clearingin tarvetta telealaan verrattuna vähentää se, ettei yleensä ole vastakkaisia (kuittaantuvia) rahavirtoja. Clearing-palvelu ja standardointiorganisaatio voisivat kytkeytyä toisiinsa jotenkin. 6. Vertailu telealaan ja sen monimutkaisiin hinnoittelurakenteisiin osoitti, ettei sähkön siirtotuotteiden syvällinen standardointi liene välttämätön yhteislaskun kannalta. Erityisesti siirron tehotuotteiden rakenteet voivat olla kuitenkin hyvin erilaisia, ainakin niiden osalta tuotteiden hinnoittelun määräytymisperiaatteiden yhdenmukaistaminen voi olla tarpeellista. Erilaisten rakenteiden vaatimat laskennat on kuitenkin mahdollistettava standardissa. 4. Pohjoismaiden kehityshankkeita Yhteispohjoismaiset sähkön vähittäismarkkinat on pohjoismaisen ministerineuvoston alainen kehityshanke. Syksyn 2009 energiaministerikokous antoi sääntelyviranomaisten yhteiselin NordREGille tehtäväksi laatia hankkeelle toteuttamissuunnitelman. Suunnitelmaluonnoksen valmistelussa asiakasrajapinnan järjestelyt olivat keskeinen keskustelunaihe. NordREG esitti lopulta ministereille pitkän ajan tavoitteeksi, että sähkönmyyjä voisi aina hoitaa kuluttajan sähköenergian ja sähkönsiirron laskutuksen yhdellä laskulla. NordREGin toteutussuunnitelmaluonnoksessa asiakasrajapintaan liittyvät tehtävät olivat suurelta osin ratkaistavina jo talven aikana. Pohjoismaisten energiaministerien kokouksessa suunnitelmaa käsiteltiin ja se tuli lähtökohtaisesti hyväksytyksi siten, että ministerit haluavat seuraavassa kokouksessaan lokamarraskuussa tehdä päätöksen tulevan mahdollisen vähittäismarkkinamallin pääpiirteistä. Varsin mahdollisesti mallin muotoilussa ja päätöksenteossa asiakasrajapinta ja erityisesti laskutus nousevat eniten esille. Ruotsi. Svensk Energissä on tehty selvitystä En kontakt för kunden. Alalta kootun työryhmän laatimassa raportissa mietittiin vaihtoehtoja nykytila yksi lasku ja kaksi kontaktia koko asiakkuuden keskittäminen yhteen (myyjän) kontaktiin. Ryhmä päätyi suosittamaan viimeksi mainittua yhden kontaktin, yhden sopimuksen ja yhden laskun mallia. Tämän jälkeen on tehty kaksi asiakastutkimusta, joissa asiakkaat ovat kertoneet arvostavansa sähköalalta varmaa sähköntoimitusta sekä yksinkertaista ja nopeaa asioidenhoitoa tarvittaessa ja toivovat mieluusti yhtä laskua. Hanke jatkuu alan sisäisenä keskusteluna, havainnot ovat mm. esillä Svensk Energin alueellisissa tapaamisissa syksyllä Ruotsin sähköalan toimintavolyymista yli 2/3 kattavassa EMIX-hankkeessa keskeinen asia on tietojen reitittäminen yhden solmupisteen kautta. Tulleen vaikutelman mukaan järjestelmä ei kuitenkaan ratkaisisi käyttäjien virheellisten toimintatapojen tai sanomien virheellisen sisällön aiheuttamia ongelmia, vaikka muuten auttaisikin sanomaliikenteen ongelmissa. Osana Ruotsin sähköalan rahoittamaa pitkäkestoista Market Design hankekokonaisuutta entinen regulaattori Håkan Heden teki En faktura till kunden selvityksen, joka valmistui kevätkesällä 2009 (http://www.marketdesign.se/images/uploads/projects/09-71_en_faktura.pdf). Norjan tilanteesta pyydettiin tätä raporttia varten muutamaan otteeseen tietoja laskutuksen järjestelyistä niitä saamatta. On annettu ymmärtää, että yhteislaskuja lähetetään Norjassa jo melko paljon, siis myyjää vaihtaneillekin asiakkaille. Ohjausryhmän käsitykseksi tuli, että Norjassa yhteislasku muodostettaisiin käytännössä kahdenvälisin erityisjärjestelyin eikä sielläkään olisi olemassa yleispätevää yhteislaskujärjestelmää, johon halukkaat myyjät voisivat liittyä.

6 RAPORTTI 5/16 Tanskassakaan ei yhteislasku ole vielä ainakaan yleisesti käytössä, mutta osana tiedonvaihtouudistusta (datahub) on varauduttu siihen, että ministeriön päätöksellä voidaan velvoittaa verkkoyhtiöt tuottamaan yhteislaskutuksen tarvitsemat tiedot ja toimittamaan ne perustettavaan datahubiin. Tästä asiasta ei kuitenkaan ole tarkoitus määrätä pian. Datahubin vaatimien muiden valmistelujen on katsottu ilmeisesti vievän resurssit. Tanskasta saadusta selostuksesta tuli sellainen vaikutelma, että myyjä voisi vaatia yhteislaskutietoja, mutta yhteislaskutus ei olisi myyjän velvollisuus. 5. Yhteislaskun tavoite ja reunaehdot Ohjausryhmä määritteli mahdollisen yhteislaskutoteutuksen ylätason tavoitteen sekä eräitä reunaehtoja. Sähkönhankintansa kilpailuttaneiden asiakkaiden määrä kasvaa ja siten nykymallilla toimittaessa kahden laskun tilanne yleistyy edelleen ja siten myös säästömahdollisuudet yhteislaskusta. Ohjausryhmän käsityksen mukaan yhteislaskuun siirtymisen edellytys on se, että sen myötä markkinoiden toiminnan tulisi parantua. Edelleen (lopulta asiakkaan maksettaviksi päätyvät) laskutuksen välittömät operatiiviset tai järjestelmäinvestointien myötä maksettaviksi tulevat kokonaiskustannukset eivät saa nousta. Asiakkaan kannalta järjestelyn tulisi olla yksinkertainen, selkeä ja helppo. Toimijoiden talouden kannalta yhteislaskun tulisi merkitä säästöä ei-laskuttavan osapuolen laskutuskustannuksissa, toteutuksen helppoutta laskuttavalle osapuolelle sekä tämän luottotappioriskin kohtuullista hallintaa ja huomioimista vastuunjaossa. Toimintaprosessien kannalta ratkaisua vaativat mm. kysymykset kulutus-, hinta- ja muiden laskutustietojen siirtotavasta (sanomat, hubi, keskitetty tietokanta ) sekä hinnanmuutosilmoitusten toteutustavasta. Myyjään kohdistuu kilpailun takia verkkoyhtiötä voimakkaampi paine sekä laskutuksen mahdollisimman taloudelliseen toteutukseen että tarpeeseen saavuttaa hyvä palvelumielikuva ja erottua toisista myyjistä. Näin myyjällä on motivaatio toteuttaa yhteislasku. Merkittävä käytännön tekijä on myös se, että siirron tuoterakenne on julkinen ja mahdollista kategorisoida muutamiin tuotetyyppeihin, joita on melko helppo käsitellä myyjän yhteislaskussa, kun taas myyjiltä odotetaan tuntimittauksen yleistyessä mahdollisimman ennakkoluulotonta tuotekehitystä ja hintatiedot ovat luottamuksellisia. Jos yhteislaskutus osoitettaisiin verkkoyhtiölle, luonnollisesti tälläkin on taloudellinen paine toteuttaa laskutus edullisesti mm. verkkoliiketoiminnan valvonnan takia. Laskutuksen perustana olevat mittaustiedot ovat verkkoyhtiön hallussa ja myyjä voisi ilmoittaa hinnoittelutiedot laskun muodostamista varten verkkoyhtiölle. Ongelmaksi tulevaisuudessa voi muodostua myynnin moninaistuva tuoterakenne. Jos yhteislaskuun mennään, sen laatiminen kannattaa ohjausryhmän yleisen näkemyksen ja yleisen kansainvälisen mallin (eurooppalainen oletusarvo) mukaan osoittaa myyjän tehtäväksi. Voidaan myös katsoa, että taloudellisuuteen, motivaatioon ja tietoteknisiin toteuttamismahdollisuuksiin liittyvät syyt yleisesti puoltavat tätä ratkaisua. Edellä mainittujen reunaehtojen toteutumisen edellytys on, että yhteislaskutus on siirron poikkeukseton laskutustapa. Muuten kustannussäästöjä ei ole odotettavissa. Myös selkeys asiakkaalle paranee, jos yhteislasku on poikkeukseton. Verkkoyhtiöllä on edelleen tarve laskuttaa mm. liittymismaksut suoraan, mutta tähän riittää nykyisiä huomattavasti kevyempi tietojärjestelmä. Jatkossa oletetaan, ettei yhteislaskun toimiessa kahden laskun tilannetta olisi. Sen sijaan jatkossa oletetaan, ettei tilanne siinä suhteessa muuttuisi, että asiakkaalla edelleen on kaksi sopimusta, siis erikseen sähköverkkosopimus verkkoyhtiön kanssa sekä

7 RAPORTTI 6/16 sähkönmyyntisopimus sähkönmyyjän kanssa. Näin ollen asiakkaalla on myös lähtökohtaisesti kaksi asiakkuutta: myyjän ja verkkoyhtiön kanssa. 6. Yhden sähkölaskun edellyttämä prosessi- ja tiedonvaihtomalli Yhteislaskutus koostuu käytännössä kahdesta erillisestä prosessista, sekä yhteislaskutuksessa tarvittavien sopimus-, energiamäärä- ja hintatietojen välittämisestä myyjälle että varsinaisesta taloudellisesta selvityksestä. Yllä olevassa kuvassa on yleisellä tasolla kuvattu näitä prosesseja. Tässä ehdotuksessa tiedonvaihtoprosessin oletetaan perustuvan pääasiassa nykyisiin ja jo päätettyihin käyttöönotettaviin tiedonvaihtomenettelyihin ja taloudellisen selvityksen verkonhaltijan lähettämään myyjäkohtaiseen siirtolaskuun. Kahdesta pääprosessista riippumaton asia on kuvassa ensimmäisenä vaiheena esitetty mahdollinen toimijoiden välinen yhteislaskusta sopiminen. Se, edellyttääkö yhteislaskutuksen aloittaminen sopimuksia toimijoiden (myyjä ja verkonhaltija) välillä, riippuu siitä, perustuuko yhteislaskutus puhtaasti lainsäädäntöön vai tarvitaanko sen ohella joistakin asioista tehtäviä toimijoiden välisiä sopimuksia. Myöhempänä luvuissa 8. ja 9. on tarkemmin pohdittu tätä asiaa. Joitain asioita saattaa jäädä toimijoiden välisissä, vakioehtoisissa sopimuksissa sovittavaksi riippuen lainsäädännön laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta. Tässä vaiheessa tarve yhteisesti sovitulle vakioehtoiselle sopimukselle on vielä auki. Yhteislaskutuksen tiedonvaihto tulee järjestää niin, että myyjällä on kaikki tarvittavat tiedot muodostaa voimassa olevan laskumääräyksen mukainen yhteislasku. Tiedonvaihtomenettelyn tulee olla mahdollisimman automatisoitu ja tehokas, jotta tavoitteeksi asetettu kokonaiskustannustehokkuus saavutetaan.

8 RAPORTTI 7/16 Edellä esitetty yleinen malli lähtee siitä oletuksesta, että pääpiirteissään noudatetaan nykyisiä tiedonvaihtotapoja. Tuntimitattujen kohteiden mittaustiedot lähetetään käyttöpaikkakohtaisesti päivittäin tuntiaikasarjasanomalla (MSCONS) ja muiden kohteiden mittaustiedot ko. kohteen mittarinluentarytmin mukaisesti lukemasanomilla (PRODAT Z11-sanomilla). Valittuun tiedonvaihtotapaan vaikuttaa luonnollisesti hyvin merkittävästi muu toimialalla tapahtuva tiedonvaihdon kehitys. Keskeinen selvitettävä kysymys siis on, tuleeko tiedonvaihdossa siirtyä nykyisestä hajautetusta sanomitse tapahtuvasta toimintatavasta keskitettyyn sanomanvälitykseen ja vielä edelleen sanomanvälityksestä erilaisiin tietokantahakuihin perustuvaan malliin. Näihin kysymyksiin ei oteta tässä raportissa kantaa, mutta asiaa tulee ehdottomasti punnita huolellisesti. Mittaustietojen lisäksi myyjä tarvitsee tiedon asiakkaan siirtotuotteesta, sen rakenteesta ja yksikköhinnoista. Nykyisessä tiedonvaihdossa ei ole määritelty menettelytapoja näiden tietojen välittämiseen. Tieto asiakkaan siirtotuotteesta (esim. siirtotuotteen yksilöivä kooditunnus) voitaisiin lisätä nykyisiin käyttöpaikkatietojen välitykseen käytettäviin sanomiin (PRODAT). Tällöin jokaisessa myyjänvaihtotilanteessa uudelle myyjälle verkonhaltija ilmoittaisi asiakkaan käyttämän siirtotuotteen yksilöivän tunnuksen. Vastaavasti ja edellä mainitun lisäksi verkonhaltija ilmoittaisi kaikista toimituksen aikaisista muutoksista (asiakas vaihtaa siirtotuotetta) asiakkaan nykyiselle myyjälle tähän tarkoitukseen määriteltävällä uudella sanomalla (nykyisin ei ole sanomaa/sovittua syykoodia juuri tähän tarkoitukseen). Siirtohintojen välittämiseen on lähtökohtaisesti kaksi vaihtoehtoa, joko ajantasaisten tuoterakennekuvausten ja yksikköhintojen ylläpitäminen toimialan yhteisessä keskitetyssä rekisterissä (tietokannassa) tai em. tietojen välittäminen verkonhaltijalta myyjälle tuntitasolla sanomitse päivittäin tai muussa sovitussa rytmissä. Kumpaankaan vaihtoehtoon ei nykytilanteessa ole olemassa Suomessa käytössä juuri tähän tarkoitukseen määriteltyä menetelmää. Sanomitse tapahtuvassa menettelytavassa ajatuksena on, että verkonhaltija laskee kullekin tunnille kunkin maksukomponentin tuntikustannuksen ja välittää tämän myyjälle aikasarjana joko päivittäin tai muussa sovitussa rytmissä, jolloin myyjän tehtävänä on vain laskea tuoterakenteen mukaisesti tuntikustannukset yhteen ja siten muodostaa laskutettavan määrän. Tuntikustannusten välitysajankohtaan vaikuttaa mm. se, voiko hinta määräytyä vasta esim. toimituskuukauden jälkeen (koskee lähinnä tehotuotteita). Kustannustietojen välittämiseen tarvitaan yhtä monta aikasarjaa kuin tuotteessa on maksukomponentteja. Kaksiaikaisessa tehotuotteessa voi olla esimerkiksi 5 eri komponenttia, ja siten tuntimittaustietojen lisäksi välitetään 5 muuta hinta-aikasarjaa. Sanomavaihtoehto olisi siten erittäin raskas ja on jo herättänyt huolta sanomaliikenteen ammattilaisissa. Sanomien käyttäminen näyttäisi myös edellyttävän, että verkkoyhtiöllä tulisi olla oma yksityiskohtainen laskutusjärjestelmänsä, jolloin toivottujen säästöjen saavuttaminen olisi muuta vaihtoehtoa vaikeampaa. Keskitetty siirtotuotteiden hintatietokantaratkaisu perustuisi yhteisen, lakisääteisen järjestelmän ylläpitoon, johon verkonhaltijat olisivat velvoitetut ilmoittamaan kulloinkin voimassa olevat ajantasaiset hintatietonsa. Myyjä laskutusjärjestelmän pitäisi pystyä hakemaan automaattisesti hintatiedot tietokannasta. Keskitetyssä tietokannassa tulisikin olla yksiselitteinen avoin rajapinta tätä tarkoitusta varten. Edelleen ratkaisu edellyttää, että siirtotuotteiden rakennekuvaukset pitää olla määritelty yleispätevin konekielisesti luettavin laskenta-algoritmein. Jo tänä päivänä niin verkonhaltijat kuin myyjätkin siirtävät hintatietojaan sähköisesti Energiamarkkinavirastolle. Ensisijaisesti tulisikin selvittää, kuinka tätä palvelua voitaisiin hyödyntää ja edelleen laajentaa yhteislaskutuskäyttöön. Molempiin menettelyihin liittyvät omat haasteensa siirron tuoterakenteiden erilaisuudesta johtuen. Erityisesti tehotuotteiden määrittelyssä verkkoyhtiöillä on olemassa erittäin suuri

9 RAPORTTI 8/16 kirjo. Tehon perusteella määräytyvä maksu voi perustua laskutuskuukauden suhteen eri kuukauden tai kuukausien eri tavoin laskettaviin tehoihin. Hinta saattaa määräytyä vasta toimituskuukauden jälkeen, joten näissä tapauksissa päivittäinen tuntihinta-aikasarjojen lähettäminen ei onnistu. Tehokkaan ja toimivan yhteislaskutuksen toteuttaminen vaatisi siirtotuotteiden rakenteiden standardointia, erityisesti mahdollisesti pienasiakkaidenkin osalta yleistyvissä, tehoon perustuvissa tuotteissa. Keskitetyn ratkaisun ja tuntiaikasarjasanomien vertailua Yksittäisen näkökohdan osalta on arvioitu, onko tekijä myönteinen (+) vai kielteinen (-) ko. vaihtoehdon valintaa ajatellen. Ohjausryhmä myös arvioi tekijän vahvuutta plussien tai miinusten määrillä (0 3 kpl) Keskitetty tietokantaratkaisu EMV:lla on jo olemassa tietokanta, jota voitaisiin mahdollisesti kehittää edelleen tähän tarkoitukseen. Myyjä saa hintatiedot aina yhdestä paikasta. Perustamiskustannus on suuri. Vaatimukset käytettävyydelle (ja riskit ei-käytettävyydestä) suuret. Verkkoyhtiöt siirtävät jo nyt tietoja EMV:lle. Tietokannassa on välttämättä oltava järjestelmä-riippumaton, avoin rajapinta, jotta myyjän laskutusjärjestelmä voi hakea automaattisesti hintatiedot. Tuoterakennekuvaus pitää olla määritelty yleispätevin, yksinkertaisin ja standardoiduin laskenta-algoritmein Laskennan oikeellisuudesta vastaa myyjä. Kuinka laajasti verkkoyhtiö haluaa tarkistaa? pisteet +/- Tuntihinta-aikasarjat + Tiedonvaihtomäärä kasvaa. Aikasarjojen määrä on moninkertainen verrattuna mittaustietojen välittämiseen Tiedonsiirto voi olla kallista riippuen operaattorien hinnoittelusta. Verkonhaltija laskee kunkin tunnin kaikkien maksukomponenttien kustannusosuudet valmiiksi. Tietoja ei voida välttämättä kaikkien tuotteiden osalta välittää päivittäin. Hinta määräytyy jälkikäteen. Tässä vaihtoehdossa verkolla pitää olla oma laskentajärjestelmä. Molemmat saattavat olla hyviä vaihtoehtoja, kun pakottavat yhtiöitä uudistamaan merkittävästi vanhoja tietojärjestelmiä. Molemmissa malleissa vastuu lähtötietojen oikeellisuudesta on verkolla. Molemmat ratkaisut edellyttävät siirron tuoterakenteiden harmonisointia. pisteet +/ (myyjä) -- (verkkoyhtiö) Ohjausryhmä päätyi suosittelemaan keskitettyä siirtohintojen tietokantaratkaisua yhteislaskun toteutusvälineenä sanomaratkaisun sijasta. Keskitettyyn ratkaisuun voidaan nähdä aiheelliseksi siirtyä muistakin syistä kuin yhteislaskun takia, kuten tuntimittauksen

10 RAPORTTI 9/16 vaatiman tiedonvaihtomassan kasvun takia tai osana pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden toteutusta. Siirtohintojen tietokanta ei välttämättä edellytä esim. keskitettyä mittaustietokantaa, mutta hintatietokannan toteuttaminen voi helpottua, jos myös mittaustietokanta muutenkin toteutetaan. Kuten edellä on todettu, tavoiteltavan yhteislaskutusmallin tulisi olla asiakkaalle mahdollisimman selkeä, yksinkertainen ja helppo. Ehdotettu taloudellisen selvityksen toimintaprosessi on määritelty olettaen, että verkonhaltija laskuttaa myyjää yhdellä myyjäkohtaisella siirtolaskulla. Myyjä maksaa tämän laskun verkonhaltijalle riippumatta asiakkaan maksuajankohdasta tai maksamattomuudesta. Myyjä perii asiakkaan sähkölaskun (sisältäen niin energian kuin siirron) loppuun asti omaan lukuunsa, jolloin myyjä voi vaatia vakuutta myös siirtolaskun osalta. Ehdotetussa toimintamallissa verkonhaltijan ja myyjän välillä tapahtuva taloudellinen selvitys ei siis riipu myyjän ja asiakkaan laskutusrytmistä. Sen sijaan myyjä voi sopia asiakkaan kanssa sähkölaskutuksesta ja sen ehdoista (sähkölaskujen määrä, eräpäivät, maksutapa) vapaasti ja toimijoiden välinen taloudellinen selvitys hoidetaan yhteisesti sovittujen menettelytapojen mukaisesti. Kuten tiedonvaihdossa, niin myös taloudellisessa selvityksessä ratkaisut tulee valita niin, että tavoite kokonaiskustannustehokkuudesta saavutetaan. Suurempia verkonhaltijalle kohdistuvia kustannussäästöjä oletetaan saavutettavan, jos yhteislaskutus voidaan ratkaista niin, ettei verkkoyhtiö tarvitse omaa joukkolaskutusjärjestelmää lainkaan. Tällöin tulee mietittäväksi, miten verkkoyhtiön myyjäkohtaiset siirtolaskut, eli verkonhaltijan kirjanpidon saatavat, muodostuvat. Yllä kuvatussa prosessissa ehdotetaan, että myyjä esittää verkkoyhtiölle tältä saamiensa mittaus- ja hintatietojen perusteella muodostetun (siirto-) laskuehdotuksen, jonka perusteella verkkoyhtiö muodostaa kirjanpitokelpoisen laskun. Verkonhaltija voi omien linjauksiensa mukaisesti ratkaista, tarkistaako se tämän yksittäiseltä myyjältä olevan saatavansa määrän suunnilleen taseselvitystiedoista vai käyttöpaikkakohtaisesti tarkkaan. Toimintamallissa ei vielä oteta kantaa siihen, tuleeko myyjän laskea siirtolaskuehdotus kaikista käyttöpaikoista kuukausittain vai riippuuko verkonhaltijan ja myyjänkin välinen laskutusrytmi esimerkiksi käyttöpaikkojen koosta. Mallin yksinkertaisuuden ja automatisoinnin helpottamiseksi olisi suositeltavaa, että toimijoiden välinen siirtolaskutus tapahtuisi aina kuukausittain samoin periaattein kaikkien käyttöpaikkojen osalta. Tällöin on kuitenkin huomattava, että myyjän ja asiakkaan sopimasta sähkölaskutusrytmistä riippuen myyjä kantaa aiheutuneet korkotappiot. Jatkossa on selvitettävä, pitääkö korkokulut huomioida yhteisiä menettelytapoja määriteltäessä. Vaihtoehtona siirtolaskuehdotukselle ja verkkoyhtiön lähettämälle laskulle voi olla sellainen menettely, että myyjä maksaa verkkoyhtiölle itse laatimansa tilityksen mukaan ja verkkoyhtiö voi tarkistaa tilityksen vastaavassa laajuudessa kuin laskuehdotuksen. Tämä menettely olisi nopeampi. Uutena osakysymyksenä toimintamallissa nousee kysymys, miten myyjän vakuus verkkoyhtiölle tulisi järjestää. Tähän kysymykseen palataan vastuunjakoa koskevassa jaksossa, samoin kysymykseen myyjän toiminnan keskeyttämisestä maksulaiminlyönnin jälkeen. Sähköenergian ja myös siirron hintamuutoksista tulee ilmoittaa asiakkaalle nykyisin vähintään kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Jos myyjä ryhtyy laskuttamaan asiakasta verkkoyhtiön puolesta, verkkoyhtiö ei enää pysty lähettämään muutosilmoituksia asiakkaan siirtolaskulla. Kun ohjausryhmä on todennut, ettei sen tiedossa ole ollut, että siirtolaskuja olisi käytetty laajamittaisesti muutosilmoitusten lähettämisvälineenä, se ei ole käsitellyt tiedonsiirtoa verkonhaltijalta myyjälle asiakasilmoituksia varten. Samoin on huomattava, ettei myyjän asiakaspalvelulla voi olla riittävää tietoa eri verkkoyhtiöiden siirtotuotteiden hintamuutosten taustoista ja perusteluista. Verkkoyhtiöt voisivat edelleenkin

11 RAPORTTI 10/16 tehdä muutosilmoitukset asiakkailleen erillisillä kirjeillä, asiakaslehdessä tai jos niin on sovittu - sähköpostitse. Myös myyjä tarvitsee ajoissa tiedon siirtotuotteen hintamuutoksista toteuttamaansa laskutusta varten. Jos yhteislaskutukseen siirrytään, tulisi jokaisella sähkölaskulla kertoa asiakkaan verkkoyhtiön nimi ja tämän vikapalvelun sekä mahdollisesti yleisen palvelun puhelinnumero. Verkkoyhtiön tulee vastaavasti pitää myyjän saatavilla (ehkä keskitetyssä järjestelmässä) tieto voimassaolevasta vikanumerosta. 7. Yhteislasku sekä Suomen nykyinen lainsäädäntö ja muut määräykset Sähkömarkkinalain (SML) 6 a luvun 25 d :n 3 momentin mukaan toimitusvelvollisuuden piirissä olevalla sähkönkäyttäjällä tulee olla mahdollisuus tehdä vähittäismyyjän kanssa sopimus, joka sisältää sähkönmyynnin lisäksi sähkön siirron edellyttämän verkkopalvelun. Sähkölaskuista SML ei sano mitään. Energiamarkkinaviraston määräystä sähköenergiaa ja sähkön siirtoa koskevien laskujen erittelystä (367/441/2006) sovelletaan laskuihin, joita sähkön myyjä tai jakeluverkonhaltija lähettää asiakkailleen sähköenergiasta ja / tai sähkön siirrosta. Määräyksessä ei lausuta mitään oikeudesta tai velvollisuudesta lähettää yhteistä laskua. Sähkönmyyntiehtojen luvussa 6 ja verkkopalveluehtojen luvussa 7 todetaan sähkölaskutuksesta. Ehdoissa ei kuitenkaan lausuta mitään oikeudesta ja / tai velvollisuudesta lähettää yhteistä laskua. Lisäksi on huomattava, että ehdot eivät ole lainsäädäntöä eivätkä sinällään sähköyhtiötä velvoittavia. SML:n 38 a edellyttää, että verkonhaltijalla on siirtopalvelun ehdot, jotka se vahvistuttaa sähkömarkkinaviranomaisella. Laki ei kuitenkaan lausu enempää ehtojen sisällöstä. Myyntiehtoja ei lain mukaan ole velvollisuutta vahvistuttaa viranomaisella. Edellä kuvatun perusteella lainsäädäntö ei edellytä, tue eikä estä yhden laskun lähettämistä. 8. Vastuunjakokysymykset Yhteislaskutuksen keskeisiä ongelmakohtia ovat, miten toimitaan a) asiakkaan tai b) myyjän maksukyvyttömyystilanteissa. Ohjausryhmä pohti hyvin monenlaisia vastuunjaon vaihtoehtoja. Ensimmäinen ratkaistava alue on myyjän luottotappioriskin ja korkokustannusten hallitseminen sekä laskutukseen ja perintään liittyvän asiakaspalvelun järjestäminen. Edellä määritelty yhteislaskun selkeyden tavoite edellyttää sitä, ettei perinnästä vastaava taho vaihdu kesken perintätoimien. Näin ollen myyjän vastuulla olisi hakea saatavaa asiakkaalta loppuun asti. Yksittäinen luottotappio olisi aina myyjän vastuulla. Myös kustannustehokkuuden näkökulmasta on rakennettava mahdollisimman selkeä ja suoraviivainen malli. Ohjausryhmä mietti hyvin pitkään erilaisia mahdollisuuksia järjestää asiakkaan maksamatta jättämän laskun siirto-osuuden palauttaminen verkkoyhtiön perittäväksi tai tappioksi. Todettiin, ettei lähtökohdaksi voi ottaa nyt käytössä olevia menettelyjä niissä tilanteissa, kun toimitusvelvollinen myyjä laskuttaa paikallisen verkkoyhtiön puolesta siirron ja luottotappiot jaetaan myyjän ja verkon saatavien suhteessa. Ohjausryhmä totesi tällaisen menettelyn mm. tietojärjestelmien kannalta erittäin hankalaksi eri konsernien välillä. Sekä myynnissä että verkkotoiminnassa toimijoiden lukumäärät ovat erittäin suuria Suomessa, puhumattakaan koko Pohjolasta. Jos tällaisilla toimijamäärillä toteutetaan merkittäviä määriä saatavien edestakaisia siirtoja, joudutaan todennäköisesti ongelmiin. Edelleen hylättiin sellainen em. vaihtoehtoa muistuttava ratkaisu, jossa myyjä tilittäisi maksuja verkkoyhtiölle sitä mukaan kuin asiakkaat näitä maksaisivat. Tämä todettiin tietoteknisesti erittäin hankalaksi. Tämä vaihtoehto aiheuttaisi verkonhaltijan järjestelmille suurempia

12 RAPORTTI 11/16 vaatimuksia kuin malli, jossa myyjä kantaa perintävastuun ja luottotappioriskin. Nähtiin järjestelmän rakenteen kannalta huomattavasti selkeämmäksi sellainen vaihtoehto, jossa myyjän suoritukset verkkoyhtiölle eivät ole riippuvaisia asiakasmaksujen ajoittumisesta. Näin mm. asiakaslaskujen rytmittämisestä voidaan sopia vapaasti, joskin on selvä, että siirtomaksujen edelleen tilitys esim. kerran kuussa vaikuttaa myyjän mahdollisuuksiin tarjota pitkiä laskujaksoja tai maksuaikoja. Pohdittiin myös myyjän mahdollisuutta palauttaa laskusaatava vaikkapa katkaisuvaroituksen lähettämisen aikoihin verkkoyhtiön perittäväksi. Tässäkin todettiin edellä mainitun kaltaisia tietoteknisiä ongelmia. Siksi vaihtoehto olisi työryhmän asettamien selkeys- ja kustannustehokkuustavoitteiden vastainen. Lisäksi järjestely olisi asiakkaalle hämmentävä perinnän siirtyessä toimijalta toiselle ja tämän jälkeen useissa tapauksissa vielä kerran eli perintätoimistolle. Tällainen järjestely edellyttäisi, että koko markkina toimii samalla tavalla. Joko kaikilla myyjillä on luottotappiovastuu myös siirrosta tai ei yhdelläkään. Itsestään selvää pitäisi olla, että myyjällä olisi, silloin kun vakuutta voi vaatia, oikeus vaatia se myös siirron maksujen osalta. Periaatteessa myyjän verkkoyhtiölle maksettavassa määrässä tulisi huomioida myyjän tilitettäviä siirtomaksuja rasittava luottotappioriski. Jos myyjä ottaisi luottotappioriskinsä lisääntymistä vastaavan palvelumaksun verkkoyhtiöiltä (toisin päin luottotappioriskialennus ), sen määrittelyn tulisi olla täysin kaavamainen. Asia ei voisi olla neuvottelunvarainen. Alennuksen laskentakaavassa voitaisiin ottaa huomioon kuitenkin myyjän verkon alueella olevan asiakaskunnan ominaispiirteet, esim. yksittäisten suurten asiakkaiden osuus tai erityisen riskipitoisen toimialan asiakkaiden osuus. Laskentakaavan tulisi olla kohtuullisen yksinkertainen. Edelleen pitäisi määritellä em. luottotappioriskin kasvua vastaavan palvelumaksun lisäksi myyjän eduksi tulevan laskutuskustannuksiin liittyvän palvelumaksun taso tai laskukaava, siis miten arvostetaan verkkoyhtiön yhteislaskutuksen avulla saavuttama säästö. Ohjausryhmä päätyi kuitenkin siihen, että kun yhteislasku ajatellussa mallissa olisi poikkeukseton menettelytapa, erillistä palvelumaksua tai alennusta luottotappioiden tai laskutuskustannusten varalle ei tarvittaisi. Yhtäältä verkkoyhtiö ottaisi hinnoittelussaan huomioon alentuneet asiakasluottotappio- ja laskutuskustannuksensa (ja jollei vakuuksia katsota riittäviksi, myyjää koskevan uuden luottotappioriskinsä) ja toisaalta myyjä ottaisi mm. lisääntyneen luottotappioriskinsä huomioon omassa hinnoittelussaan. Asiakkaan kohtuullinen odotus lienee, etteivät hänen kokonaismenonsa lisäänny yhteislaskun takia. Tämän odotuksen kannalta verkkoyhtiön myyjäriskin huomioinnista, myyjän verkolle annettavista vakuuksista ja myyjän lisääntyneistä asiakasluottotappioriskeistä aiheutuvien kustannusten tulisi jäädä kohtuullisiksi suhteessa verkkoyhtiön pienenevistä laskutuskustannuksista ja yleisestä tehostumisesta johtuviin säästöihin. Ylipäätään yhteislaskutus edellyttäisi melko merkittäviä muutoksia toimijoiden niin verkkoyhtiöiden kuin etenkin myyjien toimintamalliin ja ajattelutapaan. Myyjän siirron osuudella lisääntynyt riski pakottaisi myyjää miettimään laskutus-, luotto-, perintä- ja vakuuspolitiikkaansa suhteessa tarjouksiensa muodostamaan kokonaisuuteen. Myyjän korkokustannusten hallintaa helpottaa, kun verkonhaltijoiden laskutusjaksot ovat keskenään yhdenmukaiset (esim. aina kalenterikuukausi). Verkkolaskujen yhteisrytmitys ei välttämättä johda myyntilaskujen samaan rytmiin: myyjä voi tarjota rahoituspalvelua asiakkailleen. Jos maksu perustuu esim. myyjän omaan tilitykseen, sen rytmin lienee väistämättä oltava lakisääteinen. Vaihtoehtoinen toimintamalli: Jos kuitenkin päädytään siihen, ettei siirtomaksujen luottotappioriskiä voi sälyttää myyjälle, tulisi miettiä mahdollisimman selkeä malli luottotappion siirtämiseen verkkoyhtiölle ja siihen,

13 RAPORTTI 12/16 miten myyjällä olisi oikeus laskuttaa verkkoyhtiötä luottotappion osuudesta. Mallin tavoitteeksikin on edellä asetettu luottotappioriskin kohtuullinen jakaminen. Yhteislaskun tavoitteeksi on edellä asetettu muun ohessa taloudellisuus, jota tavoitellaan mm. sillä, ettei verkkoyhtiö tarvitsisi lainkaan omaa massalaskutusjärjestelmäänsä. Myös selkeystavoite puoltaa sitä, että verkkoyhtiöltä laskutettavien luottotappioiden määrän tulisi pysyä varsin pienenä. Menettelyn tulisi jokaisen myyjän osalta olla sama, ts. verkkoyhtiön ei tarvitsisi varautua erilaisiin menettelyihin. Myyjä ei siis voisi veloittaa verkkoyhtiöltä siirtomaksun osuutta kovin pian maksun laiminlyönnin toteamisen jälkeen. Esimerkiksi toimituksen keskeyttämispäivä luottotappion siirtämisen kynnyksenä olisi alan maineen kannalta huono, koska se kannustaisi asiakkaan kanssa käytävien neuvottelujen sijaan keskeyttämään toimituksen nopeasti. Taloudellisuustavoite puoltaa sitä, että myyjä jatkaisi verkkoyhtiöltä saamansa suorituksen jälkeenkin kokonaislaskun perintää. Jälkiperinnän tuottaessa tulosta myyjä hyvittäisi verkkoyhtiötä asiakkaan maksulla. Korot tulee huomioida. Tarkemmin tulisi selvittää, voisiko myyjä laskuttaa verkkoyhtiöltä siirtomaksun ohella myös esim. perittävää laskuosuutta vastaavan osuuden perintäkuluistaan tai vakioisen perintäkorvauksen. Lisäksi tulisi miettiä, miten mahdollisimman vakioinen saatavan siirtomenettely olisi mahdollista toteuttaa jäykistämättä samalla myyjän (ja verkkoyhtiön) mahdollisuuksia käyttää mm. ulkoisia perintäpalveluja. Ylipäätään säännelty saatavan siirtyminen toimijalta toiselle jäykistää alan toimintamallien kehittymistä. Jos kuitenkin katsotaan verkkoyhtiöiden voivan hoitaa perintää ilman raskasta omaa laskutusjärjestelmäänsä, myyjät siirtäisivät saatavat verkkoyhtiön perintään. Tällöin verkkoyhtiö maksaisi myyjälle luottotappion määrän ja saisi siirtoa koskevan saatavaosuuden perittäväkseen. Tässäkin tapauksessa siirto tulisi kytkeä ajankohtaan, joka on riittävän myöhäinen, jotta siirtojen määrä pysyy helposti hallittavana. Joka tapauksessa, jos otetaan käyttöön luottotappion maksu verkkoyhtiöltä myyjälle tai saatavan siirto myyjältä verkkoyhtiölle, tulee useita seikkoja määrittää vakioisesti: maksun tai siirron aikaisin mahdollinen ajankohta, korkojen ja perintäkulujen käsittely, tarvittavat selvitykset perinnän epäonnistumisesta sekä jälkihyvitysmenettely (jos myyjä saa laskuttaa verkkoyhtiöltä luottotappion). Muutoksena nykytilaan tässä pohditut vaihtoehtoiset toimintamallit olisivat pienempiä kuin muualla tässä raportissa käsitelty perusmalli: siirron luottotappioosuudet eivät jäisi lopullisesti rasittamaan myyjää. Verkkoyhtiö kaipaa puolestaan turvaa myyjän maksukyvyttömyyden varalle. Myös myyjän vakuus (tarpeellisuus, suuruus, kesto) verkkoyhtiölle on kysymys, jota olisi vaikea ratkaista neuvotteluteitse. Tulisi olla täysin vakioiset menettelytavat ja julkinen laskukaava vakuuden määrälle. Vakuustarve perustuisi lähinnä tai yksinomaan myyjän verkon alueella tapahtuvan myynnin volyymiin. Asia ei ole missään tapauksessa helppo: suuret vakuusvaatimukset voivat olla este markkinoille tulolle. Toisaalta on huomattava, että jo nyt myyjältä vaaditaan vakuuksia mm. taseselvitystä tai sähköpörssissä toimimista varten. Osapuolten suuren määrän takia ohjausryhmä päätyi suosittelemaan keskitettyä vakuuksien hallintajärjestelmää. Siihen liittyminen olisi pakollista kaikille myyjille ja verkkoyhtiöille. Sen sijaan, että yksittäiset verkkoyhtiöt pyytäisivät määrältään vaihtelevia vakuuksia eri myyjiltä, vakuushallinta tulisi keskittää. Koska yhteislaskutus käytännössä kytkeytyy taseselvitykseen, esimerkiksi suunniteltu pohjoismainen, kantaverkkoyhtiöiden omistama taseselvitysyksikkö voisi olla sopiva vakuuspalvelun keskitetty hoitaja. Sen tulee joka tapauksessa vaatia vakuuksia markkinatoimijoilta tasevastuuta varten. Perustuisihan myös yhteislaskutuksessa

14 RAPORTTI 13/16 vakuusvaatimuksen määrä lähtökohtaisesti samoihin tietoihin kuin tasepalvelussa eli myynnin volyymiin. Verkkoyhtiöt olisivat velvollisia hyväksymään keskitetyn järjestelmän hallinnoimat vakuudet. Myyjän konkurssissa tms. kukin siirtolaskujaan menettävä verkkoyhtiö saisi keskitetystä vakuusjärjestelmästä saamatta jääneen saatavansa. Jollei vakuusmäärä jostain syystä riittäisi, määrä jaettaisiin verkkoyhtiöiden kesken myyjän kuukausittaisten myyntivolyymien suhteessa. Suositus on tämä eikä esim. siirtolaskusaatavien suhteessa, koska näin menettely kannustaisi verkkoyhtiöitä rajoittamaan yksittäisen myyjän siirtolaskuvelan kertymistä. Toimintamalli lisää verkon riskiä myyjän maksuhäiriöistä. Vakuuden suuruuden täytyy olla kompromissi, joka ei voi kattaa kovin pitkän laiminlyöntiajan kerryttämää velkamäärää. Mallin toimivuus edellyttää menettelyä sille, miten verkkoyhtiö voi keskeyttää myyjän toiminnan maksuhäiriön ja esim. yhden muistutuksen jälkeen vastuualueellaan. Keskeytysnopeutta kuitenkin rajoittaa asiakkaiden suoja: asiakkaan tulee voida ehtiä tehdä uusi sopimus valitsemansa myyjän kanssa. Sähkömarkkinalaissa (SML 27 h ) on jo nyt säännös myyjän toiminnan loppumisen varalta. Sen mukaan verkkoyhtiö vastaa myynnistä poistuneen myyjän asiakkaille vähintään kolmen viikon ajan toiminnan loppumista koskevan ilmoituksen lähettämisestä asiakkaille. Toimitusvelvollisuuden piirissä olevalle asiakkaalle ei toimitusta saa keskeyttää ennen kuin sähkömarkkinaviranomainen on määrännyt uuden vähittäismyyjän. Keinona lyhentää keskeytysprosessin vaatimaa aikaa ja pienentää siten vakuusvaatimuksen määrää ohjausryhmä suosittelee, että verkkoyhtiölle säädettäisiin velvollisuus kilpailuttaa vastuualueelleen ns. oletusmyyjä (Default Supplier). Toinen vaihtoehto on, että esim. EMV kilpailuttaisi maahan yhden tai useamman oletusmyyjän. Oletusmyyjä mm. ottaisi julkisin ehdoin ja hinnoin automaattisesti hoitaakseen markkinoilta poistuvien myyjien asiakkaista, jotka puolestaan voisivat pikaisesti kilpailuttaa uudet sopimukset ja irtisanoa oletussopimuksensa. Oletusmyyjän hinnoittelu olisi ilmeisesti väistämättä sidottu sähköpörssin Suomen aluehintaan, koska oletusmyyjä ei voisi ennustaa mahdollisen tulevan myyntinsä volyymiä eikä siten suojautua. Asiakas puolestaan halutessaan pääsee nopeasti eroon oletusmyyjän myynnistä. Sekä keskeytysmenettelyn että oletusmyyjän toiminnan osalta tulisi jo hankkeen varhaisessa valmistelussa pyrkiä keskusteluihin niin energiamarkkina- kuin kilpailu- ja kuluttajaviranomaisten kanssa. Oletusmyyjän tehtäviin voisi kuulua huolehtia verkkoyhtiön puolesta myös mm. verkkosopimuksettomien liittymien ylläpitomaksujen laskutuksesta. Siten verkkoyhtiön ei tarvitsisi ylläpitää laskutusjärjestelmää sähkön siirtoa varten. Asiakkaan sähkölaskun perintä sekä verkko- että myyntiosuudesta olisi kuvatussa toimintamallissa myyjän toimialaa. Kun sekä asiakas että myyjä ovat laiminlyöneet maksujaan, myyjän tilalle siirrosta alkaen tapahtuvaan toimitukseen tulisi oletusmyyjä. Alkuperäinen myyjä tai tämän konkurssipesä jatkaisi normaalisti perintää aiempaan sähköntoimitukseen perustuvista saatavista. Edelleen normaaleja maksukyvyttömyystilanteen sääntöjä noudattaen verkkoyhtiö perisi saatavaansa myyjän asettamasta vakuudesta ja tämän ehkä ylittävältä osin myyjältä itseltään. Vakuuden antajalla, esimerkiksi pankilla, puolestaan voi olla takautumisoikeus (alkuperäiseltä) myyjältä. Vastuunjakoon liittyen olisi osapuolia sitovasti yleisesti ottaen ratkaistava joko lainsäädännössä tai sopimuksissa ainakin seuraavat seikat: asiakasvakuus: vakuuden määrittely, yhtiöiden erilasten vakuuskäytäntöjen yhteensovittaminen, vakuuden realisointi, huomioitava myös palautuskelpoisten liittymien vakuus

15 RAPORTTI 14/16 toimialan keskinäinen vakuus; vaaditaanko ja jos vaaditaan, niin aina vai joillain määritellyillä perusteilla, miten vakuuden suuruus määräytyy sekä käytetäänkö jotain keskitettyä vakuuspalvelua yhteislaskutuksen keskeytys, menettely jollei myyjä maksa siirtolaskuja laskujen kohdennus, jos vain osa kokonaislaskusta on maksettu myyjän verkolle suoritettavien laskuehdotusten ja tilitysten rytmittäminen siirtohintamuutosten tiedottaminen asiakasta laskuttavalle myyjälle ja asiakkaalle satunnaiset maksut (esim. palvelumaksut, vakiokorvausten hyvitys asiakkaalle) perintä: muistutukset, katkaisut, konkurssit, velka- ja yrityssaneeraukset ym. kuluineen luottotappiot ja niiden kohdentaminen korjauslaskut laskutusvirhe laskutustietojen lähettäjästä tai vastaavasti laskut lähettävästä myyjästä johtuvasta syystä; mahdollisen vahingon kärsisi virheen tekijä asiakasta laskuttavan myyjän maksuongelmat ja asiakkaan turva sähköverotilitys vuositilastointi salassapito 9. Sopimusperusteinen yhteislaskutus Kuten edellä on todettu, lainsäädäntömme ei estä vapaaehtoisen yhteislaskun toteuttamista. Jos yhteislaskuun uskotaan päästävän sopimusten perustella, riittää verkkoyhtiöiden ja myyjien välisen yleisen sopimusmallin (ja vakioehtojen) laadinta. Sopimusmallin tulisi jättää mahdollisimman vähän neuvottelunvaraa. Standardisopimuksissa tulisi sopia vähintään kaikista edellisen jakson luettelon vastuukysymysasioista. Jos alan yhteiseen määrittelytyöhön perustuvaan menettelytapaan päädytään, tulee pohdittavien järjestelyjen kilpailuoikeudellinen hyväksyttävyys tarkistaa. Alustavana lähtökohtana voinee kuitenkin pitää sitä, että yleinen järjestelmä loisi kuluttajan hyödyksi tulevia tehokkuusetuja verrattuna hankalampaan, yksittäistapauksittain neuvoteltavaan järjestelmään ja siten järjestely olisi todennäköisesti kilpailupoliittisesti hyväksyttävä. Jos malli perustuisi alan yhteiseen tekniseen määrittelyyn, pitäisi määritellä, mikä taho laatii määrittelyt, miten työ rahoitetaan ym. käytännön asiat. Edelleen olisi ratkaistava, miten kaikki toimijat velvoitetaan käyttämään yhteisiä toimintatapoja. Yhteislaskun yleiseksi tavoitteeksi on edellä asetettu kustannussäästöt asiakkaille tai vähintään se, etteivät kustannukset kasva. Tähän ei uskota päästävän muuten kuin yhtenäistämällä koko toimialan toimintamalli. Jos yhteislaskun toteuttaminen on vapaaehtoista ja myyjien ja verkkoyhtiöiden enemmän tai vähemmän yksilöllisten neuvottelujen tuloksista riippuvaista, yhtenäisen mallin toteutumisesta johtuvaa kustannussäästöä ei saavuteta. Näin on siksi, että yksittäisillä yrityksillä voi olla sekä yhteislaskun yleisestä suotavuudesta että etenkin sen yksittäisistä toteutustavoista eriäviä näkemyksiä. Ohjausryhmä ei usko mahdollisuuksiin siirtyä kattavasti vapaaehtoisesti ja sopimusperusteisesti yhteislaskuun erinäisten muodostuvien käytännön esteiden takia, vaikka sen tyyppinen lähestymistapa alan kannalta olisikin yleisesti toivottava, kun viranomaisen tai lainsäätäjän puuttumista ei tarvittaisi. Näin ollen yhteislaskusta saavutettavia kustannushyötyjä ei saavutettaisi. Toisaalta on syytä huomata, että myös lainsäädäntöperusteisessa yhteislaskutuksessa varsin mahdollisesti jotain jää sovittavaksikin.

16 RAPORTTI 15/ Lainsäädäntöön perustuva yhteislaskutus On vaikea uskoa, että pelkin vapaaehtoisin sopimuksin päästäisiin kohtuullisessa aikataulussa toimivaan ja riittävän yhdenmukaiseen yhteislaskutuskäytäntöön. Siksi on pohdittava, miten lainsäädäntöä olisi muutettava. Todennäköisesti paras ratkaisu tässä tapauksessa olisi sähkömarkkinalakiin lisättävä yleissäännös velvollisuudesta muodostaa yhteinen lasku. Lisäksi ministeriölle (tai sähkömarkkinaviranomaiselle) olisi annettava yleisvaltuudet antaa tarkempia määräyksiä laskun vastuujaoista tai vaihtoehtoisesti alan olisi itse luotava sähkömarkkinalain säännökseen tukeutuen standardisopimus. Koska menettelyn tulisi olla yleinen ja syrjimätön, todennäköisesti toteuttamiskelpoisin malli olisi yleissäännös ja asetusvaltuutus sähkömarkkinalaissa sekä ministeriön asetus sähkön yhteislaskun toteuttamisesta. Sähkömarkkinalakiin tulisi lisätä myös erinäisiä muita uusia säännöksiä, mm. oletusmyyjästä, jos sellaiseen päädytään. Laissa ja asetuksessa tulisi käsitellä kaikki em. vastuunjakoon liittyvässä asialuettelossa mainitut kysymykset. Mahdollinen tavoite voisi olla, ettei myyjän ja verkkoyhtiön välille tarvitsisi lainkaan tehdä sopimusta yhteislaskutuksesta (jollei yhdessä haluta sopia jotain poikkeavaa), vaan menettely olisi täysin yleinen ja automaattinen. Tämä perustuisi siihen, että maksuvelvollisuuteen, maksuliikenteeseen, vakuuksiin, keskitettyyn vakuusjärjestelmään ym. liittyvät kysymykset olisi jo käsitelty laissa ja asetuksessa. Myyjän ilmoittaessa myynnin aloittamisesta verkkoyhtiön vastuualueelle ko. ilmoitus tarkoittaisi myös laskutusvastuun ottamista. Vastaavasti myyjä liittyisi samalla yleiseen siirtosaatavien vakuusjärjestelmään ko. verkon osalta ja toimittaisi sinne riittävän vakuuden. Myöhemmässä valmistelussa voidaan vielä tarvittaessa jättää yksittäisiä kysymyksiä myös myyjien ja verkkoyhtiöiden välisissä sopimuksissa ratkaistaviksi (esim. laskun muodostamispäivä). Lainsäädäntöperusteisessa ratkaisussa kilpailuoikeudelliset ja poliittiset pohdinnat tulisi tehdä jo lainsäädäntövaiheessa ja siten tilanne olisi selvempi toimialan kannalta. Yleissäännöksen lisäksi yhteinen lasku aiheuttaisi muutostarpeita myös esim. sähkömarkkinalain säännökseen sähköntoimituksen keskeyttämisestä (27 i ). Jos yhteislaskuun mennään, muun lainsäädännön osalta esille tulee mm. kysymys siitä, pitäisikö ehkä sähköveron tilitysvelvollisuus siirtää yksinkertaisuuden vuoksi verkkoyhtiöltä myyjälle. Menossa on valmistelu sähkön pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden luomiseksi. Keskeinen selvitettävä kysymys on asiakasrajapinnan ja erityisesti laskutuksen järjestelyt. NordREG on toteutussuunnitelmaehdotuksessaan ehdottanut yhteislaskua ainakin pitkän aikavälin ratkaisuna. Jos yhteispohjoismaisessa valmistelussa päädytään yhteislaskuun, tämän raportin kysymyksenasettelut ajankohtaistuvat hyvin nopeasti. 11. Jatkotoimet ohjausryhmän suositukset Ohjausryhmä on työssään pyrkinyt määrittämään järkevää ja toteuttamiskelpoista yhteislaskun toimintamallia. Ohjausryhmä katsoi viimeisessä kokouksessaan, että luultavasti yhteislaskulta odotettuja hyötyjä voitaisiin saavuttaa edellä käytyjen pohdintojen mukaan toimimalla siinä määrin, että yhteislaskuun siirtymistä kannattaa ainakin selvittää edelleen. Ohjausryhmä kuitenkin huomauttaa, ettei se ole selvittänyt eikä sillä ollut myöskään edellytyksiä selvittää mahdollisesta muutoksesta aiheutuvia euromääräisiä hyötyjä ja kustannuksia. Energiateollisuus ry:n osalta asiassa mahdollisesti tehtävien jatkotoimien miettiminen jää sähkökauppa- ja sähköverkkovaliokunnalle. Ohjausryhmä ehdottaa jatkotyötä. Yhteislaskua ei ole mielekästä kuitenkaan toteuttaa ristiriidassa pohjoismaisiin vähittäismarkkinoihin tähtäävän työn kanssa vaan on seurattava tämän hankkeen etenemistä

17 RAPORTTI 16/16 laskutuksen osalta. Tätä työtä voitaisiin käyttää myös taustaselvityksenä tulevassa pohjoismaisessa työssä, kun sen yhteydessä mietitään asiakasrajapinnan ratkaisuja yleisellä tasolla.

18 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen 2 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Raportointi ja taseselvitys 3. Taseselvityksen aikataulu ja laskutus

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 1226/420/2012 JULKINEN 29.11.2012 ASIA Vahvistusilmoituksen lähettämisen laiminlyönti ja laskun lähettäminen ennen huomautusajan päättymistä ASIANOSAINEN 220 Energia

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus TEM-asetus, AR, 7.7.2015 lausuntokierros Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

VIRVE-sopimus. Helsingin Kaupunginkanslia Hallinto-osasto

VIRVE-sopimus. Helsingin Kaupunginkanslia Hallinto-osasto VIRVE-sopimus Helsingin Kaupunginkanslia Hallinto-osasto 9.3.2016 VIRVE-sopimus 2015 1 (3) Yritysluottamuksellinen 1. SOPIMUSOSAPUOLET 1.1. ASIAKAS 1.2. SUOMEN VIRVERKKO OY 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS 3.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI 1(7)

KUOPION KAUPUNKI 1(7) KUOPION KAUPUNKI 1(7) Kuopion kaupungin LASKUTUS- JA PERINTÄOHJE YLEISPERIAATTEET 1 2 LASKUTUS 3 4 5 Näitä ohjeita noudatetaan kaikkien kaupungille tulevien saatavien laskutuksessa ja perinnässä ellei

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan ja Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy:n välillä.

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 999/420/2012 JULKINEN 13.11.2012 ASIA Valkeakosken Energia Oy:n jakeluverkkoasiakkaan oikeus omaa sähkönkulutustaan koskevaan tietoon ASIANOSAINEN Valkeakosken Energia

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan

Lisätiedot

HRI-RAHOITUSSOPIMUS 6.9.2012 1(5) HELSINKI REGION INFOSHARE RAHOITUSSOPIMUS

HRI-RAHOITUSSOPIMUS 6.9.2012 1(5) HELSINKI REGION INFOSHARE RAHOITUSSOPIMUS HRI-RAHOITUSSOPIMUS 6.9.2012 1(5) HELSINKI REGION INFOSHARE RAHOITUSSOPIMUS 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit ( Osapuolet ). 2.

Lisätiedot

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta Kaija Niskala 12.6.2013 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan esikuva Missio Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Tämän sopimuksen Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta ovat sanotulla päivämäärällä tehneet a) Osuuskunta Keskikaista (jäljempänä Keskikaista ) Y-tunnus:

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Datahub webinaarit Yleistä datahubista ja dokumenteista

Datahub webinaarit Yleistä datahubista ja dokumenteista Datahub webinaarit 2017 Yleistä datahubista ja dokumenteista 10.2.2017 Kouluttaja marjut.puukangas@fingrid.fi p. 030 395 5292 Avustamassa Kerttu Korpelainen kerttu.korpelainen@fingrid.fi p. 030 395 5238

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS SÄHKÖMARKKINOIDEN TIEDONVAIHTOPALVELUISTA

PALVELUSOPIMUS SÄHKÖMARKKINOIDEN TIEDONVAIHTOPALVELUISTA 1 (5) PALVELUSOPIMUS SÄHKÖMARKKINOIDEN TIEDONVAIHTOPALVELUISTA 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET NN, y-tunnus xxx (jäljempänä Sähkömarkkinaosapuoli) Osoite [Myyjän osapuolitunnus:] [Verkonhaltijan osapuolitunnus:]

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7)

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) LIEKSAN KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Kaupunginhallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta)

Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta) Kevan rooli nyt ja tulevaisuudessa (Jukka Ahtela: Selvitys kuntaeläkkeiden rahoituksesta) Kuntajohtajapäivät 28. 29.8.2014 Pori Jukka Männistö, Keva Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari 7.4.2016 Risto Lindroos, johtava asiantuntija, Fingrid Oyj Voimajärjestelmän murros vaatii kaiken

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Uusi sähkönmyyjiä 3 Uusia sähkönmyyjiä Lumo Energia Oy / LUMO Werel Oy (Pamrek) / PAM Statkraft Energi AS / STAK Nammo Vihtavuori Oy / NAM 2.12.2015 Minna Arffman Fingridin

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

Sähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma

Sähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma KSS VERKKO Toimenpideohjelma 1 (6) Sähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma 1 Johdanto 1.1 Yleistä Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkonhaltijan tulee toimia muita osapuolia

Lisätiedot

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen ja osuuskunnan purkaminen Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen Osuuskunta voi sulautua toiseen osuuskuntaan siten, että

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, 00811 Helsinki p. 09 2291 1600 www.intrum.fi 10.2016 LUOTTOTIETO- JA PERINTÄPALVELUT TEHOSTA YRITYKSESI RAHANKIERTOA JA MINIMOI LUOTTOTAPPIORISKIT.

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia Datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyen

Kysymyksiä ja vastauksia Datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyen Kysymyksiä ja vastauksia Datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyen Tähän dokumenttiin on kerätty datahub-liiketoimintaprosesseihin liittyviä kysymyksiä vastauksineen. Tässä dokumentissa on seuraavien

Lisätiedot

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry Onnistu ja menesty vuokranantajana ja asuntosijoittajana Tuorein tieto vuokramarkkinoista, lainsäädännöstä ja yleisistä käytännöistä Neuvontapalvelu, jossa

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2011

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2011 SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 26.9.2011 MUISTIO 1(5) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2011 Aika Tiistaina 20.9.2011 klo

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET

ESPOON KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Laskutus- ja perintäohjeet 6.6 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Kaupunginhallitus 11.4.2000 Viimeksi muutettu 1.12.2008 Voimaan 1.1.2009 1 Periaate Kaupungin saatavat on laskutettava ja

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta Fingrid Oyj Datahub datahub@fingrid.fi LAUSUNTO 19.2.2016 Viite: Kommentointipyyntönne 21.12.2015 ja 29.1.2016 Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund 1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.

Lisätiedot

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli')

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli') SOPIMUS VUOKRASOPIMUKSEN SIIRROSTA 1. SOPIJAPUOLET 1.1. Turun Teknologiakiinteistöt Oy (Y-tunnus: 2349955-3) Tykistökatu 6 B, Biocity 20520 Turku (jäljempänä 'Teknologiakiinteistöt') 1.2. Turun Yliopisto

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUONNOS

KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUONNOS KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUOOS 2017-2018 1. Yleistä Puitesopimus edellyttää yhteistyötä, joka vaatii molemmilta osapuolilta käytännön tasolla ansaittua luottamusta, paneutumista toisen toimintaan,

Lisätiedot

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2014

Jäsenmaksuohjesääntö 2014 Jäsenmaksuohjesääntö 2014 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 OKL/PS-piiri Sähkötarjoukset 2017 10.11.2016 1/3 Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 Omakotiliiton Pohjois-Savon Piiri pyysi jälleen jäsentarjoukset alueen keskeisiltä sähköyhtiöiltä ensi vuotta

Lisätiedot

VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS

VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS SISÄLLYS 1. Ratkaisun tavoitteet 2. Oikeudenhaltijan näkökulma 3. Lähettäjäyrityksen näkökulma 4. Verkkotallennuksen tarjoajan

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) 1 SOPIMUS KAUKO- JA LÄHIJUNALIIKENTEEN OSTAMISESTA 1. OSAPUOLET Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) VR-Yhtymä Oy (jäljempänä VR) 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA KOHDE LVM ostaa VR:ltä sopimuskauden

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Maksujärjestelmä työntekijän omaehtoisen, verovapaan liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemiseksi

Maksujärjestelmä työntekijän omaehtoisen, verovapaan liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemiseksi TARJOUSPYYNTÖ 1 / 6 Maksujärjestelmä työntekijän omaehtoisen, verovapaan liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemiseksi 29.8.2016 Imatran kaupunki Virastokatu 2, 55100 Imatra Vaihde: 020 617 111 Faksi: 020

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1121 TAMPEREEN ENERGIANTUOTANTO OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1121 TAMPEREEN ENERGIANTUOTANTO OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1121 TAMPEREEN ENERGIANTUOTANTO OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Tampereen Energiantuotanto Oy (Tuottaja), y-tunnus: 2206129-3 ja Finextra Oy (Finextra),

Lisätiedot

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu Mia Lindberg Riitta Pylvänen 17.8.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä

Lisätiedot

Liittymien hinnoitteluperiaatteet

Liittymien hinnoitteluperiaatteet OULUN SEUDUN SÄHKÖ Verkkopalvelut Oy Liittymien hinnoitteluperiaatteet Käytössä 01.6.2009 alkaen Y:\Johtoryhmä\Hinnat\2009liittymähinnoitteluperiaate OSSV OY 1-vaihemuutos2.doc A. Yleistä sähköliittymistä

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 02 / PVO - HUIPPUVOIMA OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 02 / PVO - HUIPPUVOIMA OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 02 / 2013-2015 PVO - HUIPPUVOIMA OY sekä FINEXTRA OY 2(5) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS PVO - Huippuvoima Oy (Tuottaja), y-tunnus: 1062421-2 ja Finextra Oy (Finextra), y- tunnus:

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta TARJOUSPYYNTÖ Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta Hankintayksikkö Oulun kaupunki/rakennusvalvonta y-tunnus: 0187690-1 Solistinkatu 2, Oulu, PL 83,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA HYVINKÄÄN KAUPUNKI Ympäristölautakunta 1(5) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Ympäristölautakunta 24.11.2016 95 Voimaantulopäivä 1.1.2017 1 Soveltamisala 1.1 Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Lisätiedot

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 8/2015

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 8/2015 SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 18.12.2015 MUISTIO 1(5) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 8/2015 Aika Maanantaina 14.12.2015

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy Verkkopalveluhinnasto Caruna Espoo Oy 1.3.2017 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon

Lisätiedot

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT Ekorent Oy - Hietalahti

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT Ekorent Oy - Hietalahti 1. YLEISTÄ 1.1 EkoRent Oy (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Rahoituksenjärjestäjä ) välityksellä rahoittajille (jäljempänä Joukkorahoittajat ) Projektikumppanin palveluun

Lisätiedot

Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli

Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli Verkkosääntöfoorumi 17.3.2016 Jarno Lamponen Sääntelyviranomaiset hyväksyvät suuntaviivojen mukaiset ehdot Siirtoverkonhaltijat ja

Lisätiedot

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.2015 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA Rauniorakentajat

Lisätiedot