Yksi lasku sähköstä raportti 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksi lasku sähköstä raportti 2010"

Transkriptio

1 Yksi lasku sähköstä raportti 2010

2 RAPORTTI 1/16 Yksi lasku sähköstä selvityshanke Raportti valiokuntien yhteiskokoukseen Yksi lasku sähköstä selvityshanke Hankkeen tausta ja tehtävänasettelu Sähköasiakassuhteen tuleva kehitys Vertailu telealaan Pohjoismaiden kehityshankkeita Yhteislaskun tavoite ja reunaehdot Yhden sähkölaskun edellyttämä prosessi- ja tiedonvaihtomalli Yhteislasku sekä Suomen nykyinen lainsäädäntö ja muut määräykset Vastuunjakokysymykset Sopimusperusteinen yhteislaskutus Lainsäädäntöön perustuva yhteislaskutus Jatkotoimet ohjausryhmän suositukset Hankkeen tausta ja tehtävänasettelu Suomessa sähkönmyyjää vaihtanut asiakas saa pääsääntöisesti erilliset laskut sähköenergiasta ja sähkön siirrosta. Ns. toimitusvelvollisen myyjän asiakas puolestaan saa vain yhden laskun, joka kattaa sekä siirron että energian, eriteltyinä. Tällaista menettelyä on myös kritisoitu, kun osa asiakkaista katsoo kahden laskun tilanteen myyjänvaihdosta aiheutuvaksi haitaksi. Joillekin asiakkaille kaksi laskua voi olla sähkömarkkinoilla toimimisen rajoite. Kysymystä siitä, onko nykyinen menettely mahdollisesti sähkömarkkinalain tai kilpailulainsäädännön vastainen, ei ole noussut selvitettäväksi viranomaisissa tai tuomioistuimissa. Eräät myyjät ovat tarjonneet asiakkailleen ns. kauttalaskutusta, jossa myyjän laskuun on sisällytetty myös siirto. Tämä yksittäisten tahojen järjestely ei ole menestynyt, koska sitä ei ole pystytty automatisoimaan, ja kauttalaskun tarjoajista osa on jo luopunut tai luopumassa siitä. Verkkoyhtiölle nykyinen yhden tai kahden laskun malli luo negatiivisen insentiivin: jos verkkoyhtiö toimii hyvin toimivien markkinoiden puolesta ja useat asiakkaat ostavat energiansa muulta kuin toimitusvelvolliselta myyjältä. verkon kustannukset kasvavat. Yleisesti ottaen tilanne on Pohjoismaissa sama kuin Suomessa: myyjänvaihto johtaa kahteen laskuun. Muualla Euroopassa pääsääntö on yksi lasku: myyjä sisällyttää asiakaslaskulleen myös siirron sekä tilittää sen osuuden verkkoyhtiölle. Eurooppalainen valtamalli toimii rajallisen toimijamäärän ja tuoterakenteen tapauksissa, jossa yksittäisten toimijoiden välillä voidaan sopia esim. tiedonsiirtotavoista. Yhden laskun toteuttamista helpottaa monessa EUmaassa se, ettei vielä edellytetä eriteltävän myyntiä ja siirtoa laskuilla. Esim. hyvin toimivilla brittiläisillä sähkömarkkinoilla verkkoyhtiöitä on kymmenkunta ja isoja myyjiä puolen tusinaa sekä muutamia pienempiä. Pohjoismaissa toimijamäärät ovat sekä verkossa että myynnissä suuret eikä esim. tiedonsiirron räätälöinti ole mielekästä. Eurooppalaista sähkön vähittäismarkkinamallia on alettu alustavasti miettiä, mutta selvää mallia ei ole odotettavissa pian. Rakentuuko malli yhdelle tai kahdelle laskulle, ei ole ennakolta selvää. Sekin on epävarmaa, muodostuuko ja jos niin milloin, sitovaa eurooppalaista mallia. Monipuolisin rajat ylittävä integraatiohanke on menossa Pohjoismaissa: pohjoismaisille energiaministereille laadittu toteutussuunnitelma tähtää yhteisiin vähittäismarkkinoihin vuonna Asiakasrajapinnan ja laskun järjestäminen on tässä laajasti kiinnostava kysymys. Syvällinen integraatiohanke on myös Hollannin ja Belgian välillä. Muita hankkeita on Saksan ja Itävallan sekä Espanjan ja Portugalin välillä. Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa on kuluvan vuoden aikana käyty toimialan piirissä laajaa keskustelua yhdestä tai kahdesta laskusta sekä asiakasrajapinnan järjestämisestä muuten. Yksiselitteiseen johtopäätökseen ei ole päädytty.

3 RAPORTTI 2/16 Energiateollisuuden sähköverkko- ja sähkökauppavaliokunnat ovat muutaman vuoden ajan käyneet pohdintaa asiakasrajapinnan järjestelyistä mm. kansainvälisen vertailun ja prosessitarkastelun muodossa (LUT:n englanninkieliset selvitykset, Sellaiseksi prosessiksi, jonka osalta voisi olla asiakkaan ja toimijoiden kannalta parantamisen mahdollisuuksia, määriteltiin talvella laskutus. Sähkökauppa- ja sähköverkkovaliokunnat perustivat yhteisen ohjausryhmän selvittämään mahdollista yhteislaskutusta. Ryhmä otti nimekseen yksi lasku sähköstä. Kun asiasta on työn aikana käyty laajaa keskustelua, ohjausryhmä määritteli tehtäväkseen mielekkään yhteislaskun toteutustavan pohtimisen mahdollista tulevaa tarvetta varten kuten pohjoismaisten sähkön vähittäismarkkinoiden valmistelussa esille tulevaan tarpeeseen. Sen sijaan ryhmä ei keskittynyt miettimään sitä, tulisiko yhteislasku toteuttaa vai ei. Samoin ohjausryhmä päätti, ettei valmistella nopeasti käytettävissä olevaa yhteislaskutuksen mallia, joka olisi tarkoittanut mahdollisimman pieniä muutoksia lähtötilanteeseen. Ratkaisuun yhteisestä toimintamallista ei olisi edellytyksiä alan näkemyksien ollessa eriäviä. Suuri ongelma on ollut jo se, että eri puhujat ovat mieltäneet yhteislaskun tai kaksi laskua yksi lasku kysymyksen eri tavoin. Toivottavasti tämä raportti voi määritellessään erään tavan toteuttaa yhden laskun sähköstä helpottaa aiheesta käytävää keskustelua. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet Vähittäismarkkinatoimikunnan (sähkökauppa) nimeäminä: Jukka Toivonen, Fortum Markets Oy, puheenjohtaja Olli Arola, Vaasan Sähkö Oy, varapuheenjohtaja Jussi Mikkola, Helsingin Energia Vesa Mäkilä, Turku Energia Oy Asiakkuuden hallinta toimikunnan (sähköverkko) nimeäminä: Riitta Vaissalo, Fortum Customer Services IT Ville Sihvola, Vattenfall Verkko Oy Satu Willgren, Helsingin Energia ( kokoukseen asti) Energiateollisuus ry:n toimistolta: Elina Lehtomäki ( kokoukseen asti, sitten Ina Lehto) Riina Heinimäki Elina Mäenpää Markus Piispanen (kesästä 2010 alkaen) Pekka Salomaa, sihteeri Hankesuunnitelman mukaan tarkoitus oli selvittää, millä edellytyksin on mahdollista toteuttaa asiakasta hyvin palveleva, kustannustehokas myyjän hoitama sähkölaskutus ja mitä muutoksia tarvittaisiin toimialan toimintatapoihin, sopimusehtoihin jne. sekä tarvittaessa lainsäädäntöön. 2. Sähköasiakassuhteen tuleva kehitys Asiakasrajapinnan järjestelyjä koskevissa keskusteluissa on monesti viitattu siihen, ettei myyjän ja verkkoyhtiön tehtävien tulevaa kehitystä välttämättä voi vielä nähdä. Etämittauksen, etäohjauksien, hajautetun tuotannon, asiakkaiden sähkövarastojen (kuten sähköautojen akkujen) jne. takia tehtävät voivat asettua uudella tavalla. On mahdollista, että verkon asema asiakassuhteessa kasvaa, mitä silmällä pitäen verkkoyhtiöt ovat suhtautuneet osin varauksellisesti asiakaslaskutuksesta luopumiseen. Toisaalta on kysytty, edistääkö siirtolaskun lähettäminen verkolta asiakkaalle oikeasti vaikkapa hajautetun tuotannon verkkoon liitännän ongelmien ratkaisua. Ainakaan yhtä laskua ei tule toteuttaa niin, että verkkoyhtiö häviäisi täysin taustalle.

4 RAPORTTI 3/16 Lisäksi on huomautettu, että laskutuksen yleisesti sähköistyessä laskutuskustannukset ja laskujen käsittelystä aiheutuva vaiva vähenevät niin massalaskuttajilla kuin laskun vastaanottajilla. Näin ollen yhteislaskua ei tarvittaisi. Toisaalta on huomautettu, että laskutuksen sähköistyminen on edennyt huomattavasti ennustettua hitaammin, e- laskujenkaan käsittely ei ole täysin vaivatonta Sähkömarkkinoiden peruskuviota ymmärtämättömälle asiakkaalle kaksi erillistä laskua samasta tuotteesta hämmentää edelleen, tulipa lasku paperilla tai sähköisesti. Laskutusmenettelyä mutkistaa edelleen ns. SEPA-uudistus, joka edellyttää tähänastisesta suomalaisesta suoraveloituksesta luopumista. Em. seikat liittyvät kuitenkin kysymykseen siitä, tuleeko yhteislaskuun siirtyä vai ei, joten ohjausryhmän tehtävän rajauksen mukaan niitä ei yritetä ratkaista loppuraportissa. Ohjausryhmä kuitenkin huomauttaa, että näihin ja moniin muihin kysymyksiin on vastattava siinä yhteydessä, kun esim. pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden valmistelussa päätetään vähittäismarkkinamallista ja siihen liittyen laskutuksen toteuttamisesta. 3. Vertailu telealaan Ohjausryhmä tutustui telealan yhteislaskutusjärjestelmään ja kokemuksiin mm. kokouksessaan Tieto Oyj:n Esko Pääkkösen avulla. Teleyhtiöiltä ja alan järjestöltä saadun tiedon mukaan alalla ei ole yhtä yhtenäistä standardisopimusta alan toimijoiden välille. Kukin toimija tekee sopimukset itsenäisesti ja sopimukset ovat salaisia. On oletettavaa, että sopimukset muistuttavat pitkälti toisiaan, mutta täysin identtisiä ne eivät ole. Saadun tiedon mukaan telealalla yhden laskun periaate ei ole aivan aukoton. Ainakin eräät kaukopuheluoperaattorit ovat joutuneet laskuttamaan omat palvelunsa suoraan omilta asiakkailtaan, kun sopimuksia asiakkaiden kotioperaattorien kanssa ei ole syntynyt. Laajasti ottaen telealalla yhteislaskun toteutus on kuitenkin käytännön välttämättömyys. Mm. roaming ei muuten onnistuisi eikä matkapuhelinliittymästä siten olisi matkoilla hyötyä. Vastaavaa välttämättömyyttä ei sähköalalla ole. Sopimukseen pääsyä helpottaa myös se, että maksut ovat usein molemminpuolisia ja pääosin kuittaantuvat. Tätä ei ole sähköalalla. Telealan kokemusten perusteella tehdyssä vertailussa havaittiin useita seikkoja, joita pyrittiin soveltamaan sähköalan erilaiseen tilanteeseen. Alla on joitain johtopäätöksiä. 1. Yhteislaskutuksen tulee perustua täysin sähköiseen tiedonsiirtoon. Ruotsin EMIXin kaltainen keskitetty malli voisi toimia tiedonsiirrossa. 2. Tarvitaan vahva standardointiorganisaatio, jonka tulisi olla mieluusti mahdollisimman yleismaailmallinen, mutta tarve voi ainakin alkuun olla vain pohjoismainen. Standardointityö tulee aloittaa ajoissa ennen toteutusta. Tulee ratkaista kysymys siitä, olisiko standardointielin alan toimijoiden, palveluntarjoajien, viranomaisten vai kaikkien yhteisesti hallinnoima. 3. Selkeiden prosessien määrittely on standardoinnin ensimmäinen työ. Selkeyttä on esim. se, ettei perintävastuu siirry osapuolelta toiselle asiakasta hämmentäen (pl. siirto perintätoimistolle, mihin on totuttu). 4. Yhteislaskutus vaatii joko lainsäädäntöön tukeutuvia yleisesti sovellettavia standardisopimuksia tai lainsäädännöllisen ratkaisun, jossa yhteislaskutuksen toteuttamiseen ei tarvita toimijoiden välisiä sopimuksia. Erona telealaan on se, ettei sähköpuolella ole yhtä suurta molemminpuolista intressiä toteuttaa yhteislasku, joten hyvin vahvasti lainsäädäntöpohjainen ratkaisu lienee ainoa mahdollinen. Samaan johtaa se, jos halutaan yhteislaskun olevan poikkeukseton. Toisin sanoen, jos verkkoyhtiön ei haluta pitävän yllä valmiutta laskuttaa osaa asiakkaistaan suoraan, yhteislaskun toteuttaminen ei voi olla asia, jota myyjä joko tarjoaa tai ei tarjoa taikka josta myyjä ja verkkoyhtiö pääsevät sopimukseen tai eivät pääse.

5 RAPORTTI 4/16 5. On ratkaistava, tarvitaanko mahdollisesti clearing-palvelua. Luultavasti mahdollinen ratkaisu riippuu sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon kokonaisratkaisusta. Esim. pohjoismainen tasepalveluyksikkö voisi toimia clearing-talona. Clearingin tarvetta telealaan verrattuna vähentää se, ettei yleensä ole vastakkaisia (kuittaantuvia) rahavirtoja. Clearing-palvelu ja standardointiorganisaatio voisivat kytkeytyä toisiinsa jotenkin. 6. Vertailu telealaan ja sen monimutkaisiin hinnoittelurakenteisiin osoitti, ettei sähkön siirtotuotteiden syvällinen standardointi liene välttämätön yhteislaskun kannalta. Erityisesti siirron tehotuotteiden rakenteet voivat olla kuitenkin hyvin erilaisia, ainakin niiden osalta tuotteiden hinnoittelun määräytymisperiaatteiden yhdenmukaistaminen voi olla tarpeellista. Erilaisten rakenteiden vaatimat laskennat on kuitenkin mahdollistettava standardissa. 4. Pohjoismaiden kehityshankkeita Yhteispohjoismaiset sähkön vähittäismarkkinat on pohjoismaisen ministerineuvoston alainen kehityshanke. Syksyn 2009 energiaministerikokous antoi sääntelyviranomaisten yhteiselin NordREGille tehtäväksi laatia hankkeelle toteuttamissuunnitelman. Suunnitelmaluonnoksen valmistelussa asiakasrajapinnan järjestelyt olivat keskeinen keskustelunaihe. NordREG esitti lopulta ministereille pitkän ajan tavoitteeksi, että sähkönmyyjä voisi aina hoitaa kuluttajan sähköenergian ja sähkönsiirron laskutuksen yhdellä laskulla. NordREGin toteutussuunnitelmaluonnoksessa asiakasrajapintaan liittyvät tehtävät olivat suurelta osin ratkaistavina jo talven aikana. Pohjoismaisten energiaministerien kokouksessa suunnitelmaa käsiteltiin ja se tuli lähtökohtaisesti hyväksytyksi siten, että ministerit haluavat seuraavassa kokouksessaan lokamarraskuussa tehdä päätöksen tulevan mahdollisen vähittäismarkkinamallin pääpiirteistä. Varsin mahdollisesti mallin muotoilussa ja päätöksenteossa asiakasrajapinta ja erityisesti laskutus nousevat eniten esille. Ruotsi. Svensk Energissä on tehty selvitystä En kontakt för kunden. Alalta kootun työryhmän laatimassa raportissa mietittiin vaihtoehtoja nykytila yksi lasku ja kaksi kontaktia koko asiakkuuden keskittäminen yhteen (myyjän) kontaktiin. Ryhmä päätyi suosittamaan viimeksi mainittua yhden kontaktin, yhden sopimuksen ja yhden laskun mallia. Tämän jälkeen on tehty kaksi asiakastutkimusta, joissa asiakkaat ovat kertoneet arvostavansa sähköalalta varmaa sähköntoimitusta sekä yksinkertaista ja nopeaa asioidenhoitoa tarvittaessa ja toivovat mieluusti yhtä laskua. Hanke jatkuu alan sisäisenä keskusteluna, havainnot ovat mm. esillä Svensk Energin alueellisissa tapaamisissa syksyllä Ruotsin sähköalan toimintavolyymista yli 2/3 kattavassa EMIX-hankkeessa keskeinen asia on tietojen reitittäminen yhden solmupisteen kautta. Tulleen vaikutelman mukaan järjestelmä ei kuitenkaan ratkaisisi käyttäjien virheellisten toimintatapojen tai sanomien virheellisen sisällön aiheuttamia ongelmia, vaikka muuten auttaisikin sanomaliikenteen ongelmissa. Osana Ruotsin sähköalan rahoittamaa pitkäkestoista Market Design hankekokonaisuutta entinen regulaattori Håkan Heden teki En faktura till kunden selvityksen, joka valmistui kevätkesällä 2009 (http://www.marketdesign.se/images/uploads/projects/09-71_en_faktura.pdf). Norjan tilanteesta pyydettiin tätä raporttia varten muutamaan otteeseen tietoja laskutuksen järjestelyistä niitä saamatta. On annettu ymmärtää, että yhteislaskuja lähetetään Norjassa jo melko paljon, siis myyjää vaihtaneillekin asiakkaille. Ohjausryhmän käsitykseksi tuli, että Norjassa yhteislasku muodostettaisiin käytännössä kahdenvälisin erityisjärjestelyin eikä sielläkään olisi olemassa yleispätevää yhteislaskujärjestelmää, johon halukkaat myyjät voisivat liittyä.

6 RAPORTTI 5/16 Tanskassakaan ei yhteislasku ole vielä ainakaan yleisesti käytössä, mutta osana tiedonvaihtouudistusta (datahub) on varauduttu siihen, että ministeriön päätöksellä voidaan velvoittaa verkkoyhtiöt tuottamaan yhteislaskutuksen tarvitsemat tiedot ja toimittamaan ne perustettavaan datahubiin. Tästä asiasta ei kuitenkaan ole tarkoitus määrätä pian. Datahubin vaatimien muiden valmistelujen on katsottu ilmeisesti vievän resurssit. Tanskasta saadusta selostuksesta tuli sellainen vaikutelma, että myyjä voisi vaatia yhteislaskutietoja, mutta yhteislaskutus ei olisi myyjän velvollisuus. 5. Yhteislaskun tavoite ja reunaehdot Ohjausryhmä määritteli mahdollisen yhteislaskutoteutuksen ylätason tavoitteen sekä eräitä reunaehtoja. Sähkönhankintansa kilpailuttaneiden asiakkaiden määrä kasvaa ja siten nykymallilla toimittaessa kahden laskun tilanne yleistyy edelleen ja siten myös säästömahdollisuudet yhteislaskusta. Ohjausryhmän käsityksen mukaan yhteislaskuun siirtymisen edellytys on se, että sen myötä markkinoiden toiminnan tulisi parantua. Edelleen (lopulta asiakkaan maksettaviksi päätyvät) laskutuksen välittömät operatiiviset tai järjestelmäinvestointien myötä maksettaviksi tulevat kokonaiskustannukset eivät saa nousta. Asiakkaan kannalta järjestelyn tulisi olla yksinkertainen, selkeä ja helppo. Toimijoiden talouden kannalta yhteislaskun tulisi merkitä säästöä ei-laskuttavan osapuolen laskutuskustannuksissa, toteutuksen helppoutta laskuttavalle osapuolelle sekä tämän luottotappioriskin kohtuullista hallintaa ja huomioimista vastuunjaossa. Toimintaprosessien kannalta ratkaisua vaativat mm. kysymykset kulutus-, hinta- ja muiden laskutustietojen siirtotavasta (sanomat, hubi, keskitetty tietokanta ) sekä hinnanmuutosilmoitusten toteutustavasta. Myyjään kohdistuu kilpailun takia verkkoyhtiötä voimakkaampi paine sekä laskutuksen mahdollisimman taloudelliseen toteutukseen että tarpeeseen saavuttaa hyvä palvelumielikuva ja erottua toisista myyjistä. Näin myyjällä on motivaatio toteuttaa yhteislasku. Merkittävä käytännön tekijä on myös se, että siirron tuoterakenne on julkinen ja mahdollista kategorisoida muutamiin tuotetyyppeihin, joita on melko helppo käsitellä myyjän yhteislaskussa, kun taas myyjiltä odotetaan tuntimittauksen yleistyessä mahdollisimman ennakkoluulotonta tuotekehitystä ja hintatiedot ovat luottamuksellisia. Jos yhteislaskutus osoitettaisiin verkkoyhtiölle, luonnollisesti tälläkin on taloudellinen paine toteuttaa laskutus edullisesti mm. verkkoliiketoiminnan valvonnan takia. Laskutuksen perustana olevat mittaustiedot ovat verkkoyhtiön hallussa ja myyjä voisi ilmoittaa hinnoittelutiedot laskun muodostamista varten verkkoyhtiölle. Ongelmaksi tulevaisuudessa voi muodostua myynnin moninaistuva tuoterakenne. Jos yhteislaskuun mennään, sen laatiminen kannattaa ohjausryhmän yleisen näkemyksen ja yleisen kansainvälisen mallin (eurooppalainen oletusarvo) mukaan osoittaa myyjän tehtäväksi. Voidaan myös katsoa, että taloudellisuuteen, motivaatioon ja tietoteknisiin toteuttamismahdollisuuksiin liittyvät syyt yleisesti puoltavat tätä ratkaisua. Edellä mainittujen reunaehtojen toteutumisen edellytys on, että yhteislaskutus on siirron poikkeukseton laskutustapa. Muuten kustannussäästöjä ei ole odotettavissa. Myös selkeys asiakkaalle paranee, jos yhteislasku on poikkeukseton. Verkkoyhtiöllä on edelleen tarve laskuttaa mm. liittymismaksut suoraan, mutta tähän riittää nykyisiä huomattavasti kevyempi tietojärjestelmä. Jatkossa oletetaan, ettei yhteislaskun toimiessa kahden laskun tilannetta olisi. Sen sijaan jatkossa oletetaan, ettei tilanne siinä suhteessa muuttuisi, että asiakkaalla edelleen on kaksi sopimusta, siis erikseen sähköverkkosopimus verkkoyhtiön kanssa sekä

7 RAPORTTI 6/16 sähkönmyyntisopimus sähkönmyyjän kanssa. Näin ollen asiakkaalla on myös lähtökohtaisesti kaksi asiakkuutta: myyjän ja verkkoyhtiön kanssa. 6. Yhden sähkölaskun edellyttämä prosessi- ja tiedonvaihtomalli Yhteislaskutus koostuu käytännössä kahdesta erillisestä prosessista, sekä yhteislaskutuksessa tarvittavien sopimus-, energiamäärä- ja hintatietojen välittämisestä myyjälle että varsinaisesta taloudellisesta selvityksestä. Yllä olevassa kuvassa on yleisellä tasolla kuvattu näitä prosesseja. Tässä ehdotuksessa tiedonvaihtoprosessin oletetaan perustuvan pääasiassa nykyisiin ja jo päätettyihin käyttöönotettaviin tiedonvaihtomenettelyihin ja taloudellisen selvityksen verkonhaltijan lähettämään myyjäkohtaiseen siirtolaskuun. Kahdesta pääprosessista riippumaton asia on kuvassa ensimmäisenä vaiheena esitetty mahdollinen toimijoiden välinen yhteislaskusta sopiminen. Se, edellyttääkö yhteislaskutuksen aloittaminen sopimuksia toimijoiden (myyjä ja verkonhaltija) välillä, riippuu siitä, perustuuko yhteislaskutus puhtaasti lainsäädäntöön vai tarvitaanko sen ohella joistakin asioista tehtäviä toimijoiden välisiä sopimuksia. Myöhempänä luvuissa 8. ja 9. on tarkemmin pohdittu tätä asiaa. Joitain asioita saattaa jäädä toimijoiden välisissä, vakioehtoisissa sopimuksissa sovittavaksi riippuen lainsäädännön laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta. Tässä vaiheessa tarve yhteisesti sovitulle vakioehtoiselle sopimukselle on vielä auki. Yhteislaskutuksen tiedonvaihto tulee järjestää niin, että myyjällä on kaikki tarvittavat tiedot muodostaa voimassa olevan laskumääräyksen mukainen yhteislasku. Tiedonvaihtomenettelyn tulee olla mahdollisimman automatisoitu ja tehokas, jotta tavoitteeksi asetettu kokonaiskustannustehokkuus saavutetaan.

8 RAPORTTI 7/16 Edellä esitetty yleinen malli lähtee siitä oletuksesta, että pääpiirteissään noudatetaan nykyisiä tiedonvaihtotapoja. Tuntimitattujen kohteiden mittaustiedot lähetetään käyttöpaikkakohtaisesti päivittäin tuntiaikasarjasanomalla (MSCONS) ja muiden kohteiden mittaustiedot ko. kohteen mittarinluentarytmin mukaisesti lukemasanomilla (PRODAT Z11-sanomilla). Valittuun tiedonvaihtotapaan vaikuttaa luonnollisesti hyvin merkittävästi muu toimialalla tapahtuva tiedonvaihdon kehitys. Keskeinen selvitettävä kysymys siis on, tuleeko tiedonvaihdossa siirtyä nykyisestä hajautetusta sanomitse tapahtuvasta toimintatavasta keskitettyyn sanomanvälitykseen ja vielä edelleen sanomanvälityksestä erilaisiin tietokantahakuihin perustuvaan malliin. Näihin kysymyksiin ei oteta tässä raportissa kantaa, mutta asiaa tulee ehdottomasti punnita huolellisesti. Mittaustietojen lisäksi myyjä tarvitsee tiedon asiakkaan siirtotuotteesta, sen rakenteesta ja yksikköhinnoista. Nykyisessä tiedonvaihdossa ei ole määritelty menettelytapoja näiden tietojen välittämiseen. Tieto asiakkaan siirtotuotteesta (esim. siirtotuotteen yksilöivä kooditunnus) voitaisiin lisätä nykyisiin käyttöpaikkatietojen välitykseen käytettäviin sanomiin (PRODAT). Tällöin jokaisessa myyjänvaihtotilanteessa uudelle myyjälle verkonhaltija ilmoittaisi asiakkaan käyttämän siirtotuotteen yksilöivän tunnuksen. Vastaavasti ja edellä mainitun lisäksi verkonhaltija ilmoittaisi kaikista toimituksen aikaisista muutoksista (asiakas vaihtaa siirtotuotetta) asiakkaan nykyiselle myyjälle tähän tarkoitukseen määriteltävällä uudella sanomalla (nykyisin ei ole sanomaa/sovittua syykoodia juuri tähän tarkoitukseen). Siirtohintojen välittämiseen on lähtökohtaisesti kaksi vaihtoehtoa, joko ajantasaisten tuoterakennekuvausten ja yksikköhintojen ylläpitäminen toimialan yhteisessä keskitetyssä rekisterissä (tietokannassa) tai em. tietojen välittäminen verkonhaltijalta myyjälle tuntitasolla sanomitse päivittäin tai muussa sovitussa rytmissä. Kumpaankaan vaihtoehtoon ei nykytilanteessa ole olemassa Suomessa käytössä juuri tähän tarkoitukseen määriteltyä menetelmää. Sanomitse tapahtuvassa menettelytavassa ajatuksena on, että verkonhaltija laskee kullekin tunnille kunkin maksukomponentin tuntikustannuksen ja välittää tämän myyjälle aikasarjana joko päivittäin tai muussa sovitussa rytmissä, jolloin myyjän tehtävänä on vain laskea tuoterakenteen mukaisesti tuntikustannukset yhteen ja siten muodostaa laskutettavan määrän. Tuntikustannusten välitysajankohtaan vaikuttaa mm. se, voiko hinta määräytyä vasta esim. toimituskuukauden jälkeen (koskee lähinnä tehotuotteita). Kustannustietojen välittämiseen tarvitaan yhtä monta aikasarjaa kuin tuotteessa on maksukomponentteja. Kaksiaikaisessa tehotuotteessa voi olla esimerkiksi 5 eri komponenttia, ja siten tuntimittaustietojen lisäksi välitetään 5 muuta hinta-aikasarjaa. Sanomavaihtoehto olisi siten erittäin raskas ja on jo herättänyt huolta sanomaliikenteen ammattilaisissa. Sanomien käyttäminen näyttäisi myös edellyttävän, että verkkoyhtiöllä tulisi olla oma yksityiskohtainen laskutusjärjestelmänsä, jolloin toivottujen säästöjen saavuttaminen olisi muuta vaihtoehtoa vaikeampaa. Keskitetty siirtotuotteiden hintatietokantaratkaisu perustuisi yhteisen, lakisääteisen järjestelmän ylläpitoon, johon verkonhaltijat olisivat velvoitetut ilmoittamaan kulloinkin voimassa olevat ajantasaiset hintatietonsa. Myyjä laskutusjärjestelmän pitäisi pystyä hakemaan automaattisesti hintatiedot tietokannasta. Keskitetyssä tietokannassa tulisikin olla yksiselitteinen avoin rajapinta tätä tarkoitusta varten. Edelleen ratkaisu edellyttää, että siirtotuotteiden rakennekuvaukset pitää olla määritelty yleispätevin konekielisesti luettavin laskenta-algoritmein. Jo tänä päivänä niin verkonhaltijat kuin myyjätkin siirtävät hintatietojaan sähköisesti Energiamarkkinavirastolle. Ensisijaisesti tulisikin selvittää, kuinka tätä palvelua voitaisiin hyödyntää ja edelleen laajentaa yhteislaskutuskäyttöön. Molempiin menettelyihin liittyvät omat haasteensa siirron tuoterakenteiden erilaisuudesta johtuen. Erityisesti tehotuotteiden määrittelyssä verkkoyhtiöillä on olemassa erittäin suuri

9 RAPORTTI 8/16 kirjo. Tehon perusteella määräytyvä maksu voi perustua laskutuskuukauden suhteen eri kuukauden tai kuukausien eri tavoin laskettaviin tehoihin. Hinta saattaa määräytyä vasta toimituskuukauden jälkeen, joten näissä tapauksissa päivittäinen tuntihinta-aikasarjojen lähettäminen ei onnistu. Tehokkaan ja toimivan yhteislaskutuksen toteuttaminen vaatisi siirtotuotteiden rakenteiden standardointia, erityisesti mahdollisesti pienasiakkaidenkin osalta yleistyvissä, tehoon perustuvissa tuotteissa. Keskitetyn ratkaisun ja tuntiaikasarjasanomien vertailua Yksittäisen näkökohdan osalta on arvioitu, onko tekijä myönteinen (+) vai kielteinen (-) ko. vaihtoehdon valintaa ajatellen. Ohjausryhmä myös arvioi tekijän vahvuutta plussien tai miinusten määrillä (0 3 kpl) Keskitetty tietokantaratkaisu EMV:lla on jo olemassa tietokanta, jota voitaisiin mahdollisesti kehittää edelleen tähän tarkoitukseen. Myyjä saa hintatiedot aina yhdestä paikasta. Perustamiskustannus on suuri. Vaatimukset käytettävyydelle (ja riskit ei-käytettävyydestä) suuret. Verkkoyhtiöt siirtävät jo nyt tietoja EMV:lle. Tietokannassa on välttämättä oltava järjestelmä-riippumaton, avoin rajapinta, jotta myyjän laskutusjärjestelmä voi hakea automaattisesti hintatiedot. Tuoterakennekuvaus pitää olla määritelty yleispätevin, yksinkertaisin ja standardoiduin laskenta-algoritmein Laskennan oikeellisuudesta vastaa myyjä. Kuinka laajasti verkkoyhtiö haluaa tarkistaa? pisteet +/- Tuntihinta-aikasarjat + Tiedonvaihtomäärä kasvaa. Aikasarjojen määrä on moninkertainen verrattuna mittaustietojen välittämiseen Tiedonsiirto voi olla kallista riippuen operaattorien hinnoittelusta. Verkonhaltija laskee kunkin tunnin kaikkien maksukomponenttien kustannusosuudet valmiiksi. Tietoja ei voida välttämättä kaikkien tuotteiden osalta välittää päivittäin. Hinta määräytyy jälkikäteen. Tässä vaihtoehdossa verkolla pitää olla oma laskentajärjestelmä. Molemmat saattavat olla hyviä vaihtoehtoja, kun pakottavat yhtiöitä uudistamaan merkittävästi vanhoja tietojärjestelmiä. Molemmissa malleissa vastuu lähtötietojen oikeellisuudesta on verkolla. Molemmat ratkaisut edellyttävät siirron tuoterakenteiden harmonisointia. pisteet +/ (myyjä) -- (verkkoyhtiö) Ohjausryhmä päätyi suosittelemaan keskitettyä siirtohintojen tietokantaratkaisua yhteislaskun toteutusvälineenä sanomaratkaisun sijasta. Keskitettyyn ratkaisuun voidaan nähdä aiheelliseksi siirtyä muistakin syistä kuin yhteislaskun takia, kuten tuntimittauksen

10 RAPORTTI 9/16 vaatiman tiedonvaihtomassan kasvun takia tai osana pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden toteutusta. Siirtohintojen tietokanta ei välttämättä edellytä esim. keskitettyä mittaustietokantaa, mutta hintatietokannan toteuttaminen voi helpottua, jos myös mittaustietokanta muutenkin toteutetaan. Kuten edellä on todettu, tavoiteltavan yhteislaskutusmallin tulisi olla asiakkaalle mahdollisimman selkeä, yksinkertainen ja helppo. Ehdotettu taloudellisen selvityksen toimintaprosessi on määritelty olettaen, että verkonhaltija laskuttaa myyjää yhdellä myyjäkohtaisella siirtolaskulla. Myyjä maksaa tämän laskun verkonhaltijalle riippumatta asiakkaan maksuajankohdasta tai maksamattomuudesta. Myyjä perii asiakkaan sähkölaskun (sisältäen niin energian kuin siirron) loppuun asti omaan lukuunsa, jolloin myyjä voi vaatia vakuutta myös siirtolaskun osalta. Ehdotetussa toimintamallissa verkonhaltijan ja myyjän välillä tapahtuva taloudellinen selvitys ei siis riipu myyjän ja asiakkaan laskutusrytmistä. Sen sijaan myyjä voi sopia asiakkaan kanssa sähkölaskutuksesta ja sen ehdoista (sähkölaskujen määrä, eräpäivät, maksutapa) vapaasti ja toimijoiden välinen taloudellinen selvitys hoidetaan yhteisesti sovittujen menettelytapojen mukaisesti. Kuten tiedonvaihdossa, niin myös taloudellisessa selvityksessä ratkaisut tulee valita niin, että tavoite kokonaiskustannustehokkuudesta saavutetaan. Suurempia verkonhaltijalle kohdistuvia kustannussäästöjä oletetaan saavutettavan, jos yhteislaskutus voidaan ratkaista niin, ettei verkkoyhtiö tarvitse omaa joukkolaskutusjärjestelmää lainkaan. Tällöin tulee mietittäväksi, miten verkkoyhtiön myyjäkohtaiset siirtolaskut, eli verkonhaltijan kirjanpidon saatavat, muodostuvat. Yllä kuvatussa prosessissa ehdotetaan, että myyjä esittää verkkoyhtiölle tältä saamiensa mittaus- ja hintatietojen perusteella muodostetun (siirto-) laskuehdotuksen, jonka perusteella verkkoyhtiö muodostaa kirjanpitokelpoisen laskun. Verkonhaltija voi omien linjauksiensa mukaisesti ratkaista, tarkistaako se tämän yksittäiseltä myyjältä olevan saatavansa määrän suunnilleen taseselvitystiedoista vai käyttöpaikkakohtaisesti tarkkaan. Toimintamallissa ei vielä oteta kantaa siihen, tuleeko myyjän laskea siirtolaskuehdotus kaikista käyttöpaikoista kuukausittain vai riippuuko verkonhaltijan ja myyjänkin välinen laskutusrytmi esimerkiksi käyttöpaikkojen koosta. Mallin yksinkertaisuuden ja automatisoinnin helpottamiseksi olisi suositeltavaa, että toimijoiden välinen siirtolaskutus tapahtuisi aina kuukausittain samoin periaattein kaikkien käyttöpaikkojen osalta. Tällöin on kuitenkin huomattava, että myyjän ja asiakkaan sopimasta sähkölaskutusrytmistä riippuen myyjä kantaa aiheutuneet korkotappiot. Jatkossa on selvitettävä, pitääkö korkokulut huomioida yhteisiä menettelytapoja määriteltäessä. Vaihtoehtona siirtolaskuehdotukselle ja verkkoyhtiön lähettämälle laskulle voi olla sellainen menettely, että myyjä maksaa verkkoyhtiölle itse laatimansa tilityksen mukaan ja verkkoyhtiö voi tarkistaa tilityksen vastaavassa laajuudessa kuin laskuehdotuksen. Tämä menettely olisi nopeampi. Uutena osakysymyksenä toimintamallissa nousee kysymys, miten myyjän vakuus verkkoyhtiölle tulisi järjestää. Tähän kysymykseen palataan vastuunjakoa koskevassa jaksossa, samoin kysymykseen myyjän toiminnan keskeyttämisestä maksulaiminlyönnin jälkeen. Sähköenergian ja myös siirron hintamuutoksista tulee ilmoittaa asiakkaalle nykyisin vähintään kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Jos myyjä ryhtyy laskuttamaan asiakasta verkkoyhtiön puolesta, verkkoyhtiö ei enää pysty lähettämään muutosilmoituksia asiakkaan siirtolaskulla. Kun ohjausryhmä on todennut, ettei sen tiedossa ole ollut, että siirtolaskuja olisi käytetty laajamittaisesti muutosilmoitusten lähettämisvälineenä, se ei ole käsitellyt tiedonsiirtoa verkonhaltijalta myyjälle asiakasilmoituksia varten. Samoin on huomattava, ettei myyjän asiakaspalvelulla voi olla riittävää tietoa eri verkkoyhtiöiden siirtotuotteiden hintamuutosten taustoista ja perusteluista. Verkkoyhtiöt voisivat edelleenkin

11 RAPORTTI 10/16 tehdä muutosilmoitukset asiakkailleen erillisillä kirjeillä, asiakaslehdessä tai jos niin on sovittu - sähköpostitse. Myös myyjä tarvitsee ajoissa tiedon siirtotuotteen hintamuutoksista toteuttamaansa laskutusta varten. Jos yhteislaskutukseen siirrytään, tulisi jokaisella sähkölaskulla kertoa asiakkaan verkkoyhtiön nimi ja tämän vikapalvelun sekä mahdollisesti yleisen palvelun puhelinnumero. Verkkoyhtiön tulee vastaavasti pitää myyjän saatavilla (ehkä keskitetyssä järjestelmässä) tieto voimassaolevasta vikanumerosta. 7. Yhteislasku sekä Suomen nykyinen lainsäädäntö ja muut määräykset Sähkömarkkinalain (SML) 6 a luvun 25 d :n 3 momentin mukaan toimitusvelvollisuuden piirissä olevalla sähkönkäyttäjällä tulee olla mahdollisuus tehdä vähittäismyyjän kanssa sopimus, joka sisältää sähkönmyynnin lisäksi sähkön siirron edellyttämän verkkopalvelun. Sähkölaskuista SML ei sano mitään. Energiamarkkinaviraston määräystä sähköenergiaa ja sähkön siirtoa koskevien laskujen erittelystä (367/441/2006) sovelletaan laskuihin, joita sähkön myyjä tai jakeluverkonhaltija lähettää asiakkailleen sähköenergiasta ja / tai sähkön siirrosta. Määräyksessä ei lausuta mitään oikeudesta tai velvollisuudesta lähettää yhteistä laskua. Sähkönmyyntiehtojen luvussa 6 ja verkkopalveluehtojen luvussa 7 todetaan sähkölaskutuksesta. Ehdoissa ei kuitenkaan lausuta mitään oikeudesta ja / tai velvollisuudesta lähettää yhteistä laskua. Lisäksi on huomattava, että ehdot eivät ole lainsäädäntöä eivätkä sinällään sähköyhtiötä velvoittavia. SML:n 38 a edellyttää, että verkonhaltijalla on siirtopalvelun ehdot, jotka se vahvistuttaa sähkömarkkinaviranomaisella. Laki ei kuitenkaan lausu enempää ehtojen sisällöstä. Myyntiehtoja ei lain mukaan ole velvollisuutta vahvistuttaa viranomaisella. Edellä kuvatun perusteella lainsäädäntö ei edellytä, tue eikä estä yhden laskun lähettämistä. 8. Vastuunjakokysymykset Yhteislaskutuksen keskeisiä ongelmakohtia ovat, miten toimitaan a) asiakkaan tai b) myyjän maksukyvyttömyystilanteissa. Ohjausryhmä pohti hyvin monenlaisia vastuunjaon vaihtoehtoja. Ensimmäinen ratkaistava alue on myyjän luottotappioriskin ja korkokustannusten hallitseminen sekä laskutukseen ja perintään liittyvän asiakaspalvelun järjestäminen. Edellä määritelty yhteislaskun selkeyden tavoite edellyttää sitä, ettei perinnästä vastaava taho vaihdu kesken perintätoimien. Näin ollen myyjän vastuulla olisi hakea saatavaa asiakkaalta loppuun asti. Yksittäinen luottotappio olisi aina myyjän vastuulla. Myös kustannustehokkuuden näkökulmasta on rakennettava mahdollisimman selkeä ja suoraviivainen malli. Ohjausryhmä mietti hyvin pitkään erilaisia mahdollisuuksia järjestää asiakkaan maksamatta jättämän laskun siirto-osuuden palauttaminen verkkoyhtiön perittäväksi tai tappioksi. Todettiin, ettei lähtökohdaksi voi ottaa nyt käytössä olevia menettelyjä niissä tilanteissa, kun toimitusvelvollinen myyjä laskuttaa paikallisen verkkoyhtiön puolesta siirron ja luottotappiot jaetaan myyjän ja verkon saatavien suhteessa. Ohjausryhmä totesi tällaisen menettelyn mm. tietojärjestelmien kannalta erittäin hankalaksi eri konsernien välillä. Sekä myynnissä että verkkotoiminnassa toimijoiden lukumäärät ovat erittäin suuria Suomessa, puhumattakaan koko Pohjolasta. Jos tällaisilla toimijamäärillä toteutetaan merkittäviä määriä saatavien edestakaisia siirtoja, joudutaan todennäköisesti ongelmiin. Edelleen hylättiin sellainen em. vaihtoehtoa muistuttava ratkaisu, jossa myyjä tilittäisi maksuja verkkoyhtiölle sitä mukaan kuin asiakkaat näitä maksaisivat. Tämä todettiin tietoteknisesti erittäin hankalaksi. Tämä vaihtoehto aiheuttaisi verkonhaltijan järjestelmille suurempia

12 RAPORTTI 11/16 vaatimuksia kuin malli, jossa myyjä kantaa perintävastuun ja luottotappioriskin. Nähtiin järjestelmän rakenteen kannalta huomattavasti selkeämmäksi sellainen vaihtoehto, jossa myyjän suoritukset verkkoyhtiölle eivät ole riippuvaisia asiakasmaksujen ajoittumisesta. Näin mm. asiakaslaskujen rytmittämisestä voidaan sopia vapaasti, joskin on selvä, että siirtomaksujen edelleen tilitys esim. kerran kuussa vaikuttaa myyjän mahdollisuuksiin tarjota pitkiä laskujaksoja tai maksuaikoja. Pohdittiin myös myyjän mahdollisuutta palauttaa laskusaatava vaikkapa katkaisuvaroituksen lähettämisen aikoihin verkkoyhtiön perittäväksi. Tässäkin todettiin edellä mainitun kaltaisia tietoteknisiä ongelmia. Siksi vaihtoehto olisi työryhmän asettamien selkeys- ja kustannustehokkuustavoitteiden vastainen. Lisäksi järjestely olisi asiakkaalle hämmentävä perinnän siirtyessä toimijalta toiselle ja tämän jälkeen useissa tapauksissa vielä kerran eli perintätoimistolle. Tällainen järjestely edellyttäisi, että koko markkina toimii samalla tavalla. Joko kaikilla myyjillä on luottotappiovastuu myös siirrosta tai ei yhdelläkään. Itsestään selvää pitäisi olla, että myyjällä olisi, silloin kun vakuutta voi vaatia, oikeus vaatia se myös siirron maksujen osalta. Periaatteessa myyjän verkkoyhtiölle maksettavassa määrässä tulisi huomioida myyjän tilitettäviä siirtomaksuja rasittava luottotappioriski. Jos myyjä ottaisi luottotappioriskinsä lisääntymistä vastaavan palvelumaksun verkkoyhtiöiltä (toisin päin luottotappioriskialennus ), sen määrittelyn tulisi olla täysin kaavamainen. Asia ei voisi olla neuvottelunvarainen. Alennuksen laskentakaavassa voitaisiin ottaa huomioon kuitenkin myyjän verkon alueella olevan asiakaskunnan ominaispiirteet, esim. yksittäisten suurten asiakkaiden osuus tai erityisen riskipitoisen toimialan asiakkaiden osuus. Laskentakaavan tulisi olla kohtuullisen yksinkertainen. Edelleen pitäisi määritellä em. luottotappioriskin kasvua vastaavan palvelumaksun lisäksi myyjän eduksi tulevan laskutuskustannuksiin liittyvän palvelumaksun taso tai laskukaava, siis miten arvostetaan verkkoyhtiön yhteislaskutuksen avulla saavuttama säästö. Ohjausryhmä päätyi kuitenkin siihen, että kun yhteislasku ajatellussa mallissa olisi poikkeukseton menettelytapa, erillistä palvelumaksua tai alennusta luottotappioiden tai laskutuskustannusten varalle ei tarvittaisi. Yhtäältä verkkoyhtiö ottaisi hinnoittelussaan huomioon alentuneet asiakasluottotappio- ja laskutuskustannuksensa (ja jollei vakuuksia katsota riittäviksi, myyjää koskevan uuden luottotappioriskinsä) ja toisaalta myyjä ottaisi mm. lisääntyneen luottotappioriskinsä huomioon omassa hinnoittelussaan. Asiakkaan kohtuullinen odotus lienee, etteivät hänen kokonaismenonsa lisäänny yhteislaskun takia. Tämän odotuksen kannalta verkkoyhtiön myyjäriskin huomioinnista, myyjän verkolle annettavista vakuuksista ja myyjän lisääntyneistä asiakasluottotappioriskeistä aiheutuvien kustannusten tulisi jäädä kohtuullisiksi suhteessa verkkoyhtiön pienenevistä laskutuskustannuksista ja yleisestä tehostumisesta johtuviin säästöihin. Ylipäätään yhteislaskutus edellyttäisi melko merkittäviä muutoksia toimijoiden niin verkkoyhtiöiden kuin etenkin myyjien toimintamalliin ja ajattelutapaan. Myyjän siirron osuudella lisääntynyt riski pakottaisi myyjää miettimään laskutus-, luotto-, perintä- ja vakuuspolitiikkaansa suhteessa tarjouksiensa muodostamaan kokonaisuuteen. Myyjän korkokustannusten hallintaa helpottaa, kun verkonhaltijoiden laskutusjaksot ovat keskenään yhdenmukaiset (esim. aina kalenterikuukausi). Verkkolaskujen yhteisrytmitys ei välttämättä johda myyntilaskujen samaan rytmiin: myyjä voi tarjota rahoituspalvelua asiakkailleen. Jos maksu perustuu esim. myyjän omaan tilitykseen, sen rytmin lienee väistämättä oltava lakisääteinen. Vaihtoehtoinen toimintamalli: Jos kuitenkin päädytään siihen, ettei siirtomaksujen luottotappioriskiä voi sälyttää myyjälle, tulisi miettiä mahdollisimman selkeä malli luottotappion siirtämiseen verkkoyhtiölle ja siihen,

13 RAPORTTI 12/16 miten myyjällä olisi oikeus laskuttaa verkkoyhtiötä luottotappion osuudesta. Mallin tavoitteeksikin on edellä asetettu luottotappioriskin kohtuullinen jakaminen. Yhteislaskun tavoitteeksi on edellä asetettu muun ohessa taloudellisuus, jota tavoitellaan mm. sillä, ettei verkkoyhtiö tarvitsisi lainkaan omaa massalaskutusjärjestelmäänsä. Myös selkeystavoite puoltaa sitä, että verkkoyhtiöltä laskutettavien luottotappioiden määrän tulisi pysyä varsin pienenä. Menettelyn tulisi jokaisen myyjän osalta olla sama, ts. verkkoyhtiön ei tarvitsisi varautua erilaisiin menettelyihin. Myyjä ei siis voisi veloittaa verkkoyhtiöltä siirtomaksun osuutta kovin pian maksun laiminlyönnin toteamisen jälkeen. Esimerkiksi toimituksen keskeyttämispäivä luottotappion siirtämisen kynnyksenä olisi alan maineen kannalta huono, koska se kannustaisi asiakkaan kanssa käytävien neuvottelujen sijaan keskeyttämään toimituksen nopeasti. Taloudellisuustavoite puoltaa sitä, että myyjä jatkaisi verkkoyhtiöltä saamansa suorituksen jälkeenkin kokonaislaskun perintää. Jälkiperinnän tuottaessa tulosta myyjä hyvittäisi verkkoyhtiötä asiakkaan maksulla. Korot tulee huomioida. Tarkemmin tulisi selvittää, voisiko myyjä laskuttaa verkkoyhtiöltä siirtomaksun ohella myös esim. perittävää laskuosuutta vastaavan osuuden perintäkuluistaan tai vakioisen perintäkorvauksen. Lisäksi tulisi miettiä, miten mahdollisimman vakioinen saatavan siirtomenettely olisi mahdollista toteuttaa jäykistämättä samalla myyjän (ja verkkoyhtiön) mahdollisuuksia käyttää mm. ulkoisia perintäpalveluja. Ylipäätään säännelty saatavan siirtyminen toimijalta toiselle jäykistää alan toimintamallien kehittymistä. Jos kuitenkin katsotaan verkkoyhtiöiden voivan hoitaa perintää ilman raskasta omaa laskutusjärjestelmäänsä, myyjät siirtäisivät saatavat verkkoyhtiön perintään. Tällöin verkkoyhtiö maksaisi myyjälle luottotappion määrän ja saisi siirtoa koskevan saatavaosuuden perittäväkseen. Tässäkin tapauksessa siirto tulisi kytkeä ajankohtaan, joka on riittävän myöhäinen, jotta siirtojen määrä pysyy helposti hallittavana. Joka tapauksessa, jos otetaan käyttöön luottotappion maksu verkkoyhtiöltä myyjälle tai saatavan siirto myyjältä verkkoyhtiölle, tulee useita seikkoja määrittää vakioisesti: maksun tai siirron aikaisin mahdollinen ajankohta, korkojen ja perintäkulujen käsittely, tarvittavat selvitykset perinnän epäonnistumisesta sekä jälkihyvitysmenettely (jos myyjä saa laskuttaa verkkoyhtiöltä luottotappion). Muutoksena nykytilaan tässä pohditut vaihtoehtoiset toimintamallit olisivat pienempiä kuin muualla tässä raportissa käsitelty perusmalli: siirron luottotappioosuudet eivät jäisi lopullisesti rasittamaan myyjää. Verkkoyhtiö kaipaa puolestaan turvaa myyjän maksukyvyttömyyden varalle. Myös myyjän vakuus (tarpeellisuus, suuruus, kesto) verkkoyhtiölle on kysymys, jota olisi vaikea ratkaista neuvotteluteitse. Tulisi olla täysin vakioiset menettelytavat ja julkinen laskukaava vakuuden määrälle. Vakuustarve perustuisi lähinnä tai yksinomaan myyjän verkon alueella tapahtuvan myynnin volyymiin. Asia ei ole missään tapauksessa helppo: suuret vakuusvaatimukset voivat olla este markkinoille tulolle. Toisaalta on huomattava, että jo nyt myyjältä vaaditaan vakuuksia mm. taseselvitystä tai sähköpörssissä toimimista varten. Osapuolten suuren määrän takia ohjausryhmä päätyi suosittelemaan keskitettyä vakuuksien hallintajärjestelmää. Siihen liittyminen olisi pakollista kaikille myyjille ja verkkoyhtiöille. Sen sijaan, että yksittäiset verkkoyhtiöt pyytäisivät määrältään vaihtelevia vakuuksia eri myyjiltä, vakuushallinta tulisi keskittää. Koska yhteislaskutus käytännössä kytkeytyy taseselvitykseen, esimerkiksi suunniteltu pohjoismainen, kantaverkkoyhtiöiden omistama taseselvitysyksikkö voisi olla sopiva vakuuspalvelun keskitetty hoitaja. Sen tulee joka tapauksessa vaatia vakuuksia markkinatoimijoilta tasevastuuta varten. Perustuisihan myös yhteislaskutuksessa

14 RAPORTTI 13/16 vakuusvaatimuksen määrä lähtökohtaisesti samoihin tietoihin kuin tasepalvelussa eli myynnin volyymiin. Verkkoyhtiöt olisivat velvollisia hyväksymään keskitetyn järjestelmän hallinnoimat vakuudet. Myyjän konkurssissa tms. kukin siirtolaskujaan menettävä verkkoyhtiö saisi keskitetystä vakuusjärjestelmästä saamatta jääneen saatavansa. Jollei vakuusmäärä jostain syystä riittäisi, määrä jaettaisiin verkkoyhtiöiden kesken myyjän kuukausittaisten myyntivolyymien suhteessa. Suositus on tämä eikä esim. siirtolaskusaatavien suhteessa, koska näin menettely kannustaisi verkkoyhtiöitä rajoittamaan yksittäisen myyjän siirtolaskuvelan kertymistä. Toimintamalli lisää verkon riskiä myyjän maksuhäiriöistä. Vakuuden suuruuden täytyy olla kompromissi, joka ei voi kattaa kovin pitkän laiminlyöntiajan kerryttämää velkamäärää. Mallin toimivuus edellyttää menettelyä sille, miten verkkoyhtiö voi keskeyttää myyjän toiminnan maksuhäiriön ja esim. yhden muistutuksen jälkeen vastuualueellaan. Keskeytysnopeutta kuitenkin rajoittaa asiakkaiden suoja: asiakkaan tulee voida ehtiä tehdä uusi sopimus valitsemansa myyjän kanssa. Sähkömarkkinalaissa (SML 27 h ) on jo nyt säännös myyjän toiminnan loppumisen varalta. Sen mukaan verkkoyhtiö vastaa myynnistä poistuneen myyjän asiakkaille vähintään kolmen viikon ajan toiminnan loppumista koskevan ilmoituksen lähettämisestä asiakkaille. Toimitusvelvollisuuden piirissä olevalle asiakkaalle ei toimitusta saa keskeyttää ennen kuin sähkömarkkinaviranomainen on määrännyt uuden vähittäismyyjän. Keinona lyhentää keskeytysprosessin vaatimaa aikaa ja pienentää siten vakuusvaatimuksen määrää ohjausryhmä suosittelee, että verkkoyhtiölle säädettäisiin velvollisuus kilpailuttaa vastuualueelleen ns. oletusmyyjä (Default Supplier). Toinen vaihtoehto on, että esim. EMV kilpailuttaisi maahan yhden tai useamman oletusmyyjän. Oletusmyyjä mm. ottaisi julkisin ehdoin ja hinnoin automaattisesti hoitaakseen markkinoilta poistuvien myyjien asiakkaista, jotka puolestaan voisivat pikaisesti kilpailuttaa uudet sopimukset ja irtisanoa oletussopimuksensa. Oletusmyyjän hinnoittelu olisi ilmeisesti väistämättä sidottu sähköpörssin Suomen aluehintaan, koska oletusmyyjä ei voisi ennustaa mahdollisen tulevan myyntinsä volyymiä eikä siten suojautua. Asiakas puolestaan halutessaan pääsee nopeasti eroon oletusmyyjän myynnistä. Sekä keskeytysmenettelyn että oletusmyyjän toiminnan osalta tulisi jo hankkeen varhaisessa valmistelussa pyrkiä keskusteluihin niin energiamarkkina- kuin kilpailu- ja kuluttajaviranomaisten kanssa. Oletusmyyjän tehtäviin voisi kuulua huolehtia verkkoyhtiön puolesta myös mm. verkkosopimuksettomien liittymien ylläpitomaksujen laskutuksesta. Siten verkkoyhtiön ei tarvitsisi ylläpitää laskutusjärjestelmää sähkön siirtoa varten. Asiakkaan sähkölaskun perintä sekä verkko- että myyntiosuudesta olisi kuvatussa toimintamallissa myyjän toimialaa. Kun sekä asiakas että myyjä ovat laiminlyöneet maksujaan, myyjän tilalle siirrosta alkaen tapahtuvaan toimitukseen tulisi oletusmyyjä. Alkuperäinen myyjä tai tämän konkurssipesä jatkaisi normaalisti perintää aiempaan sähköntoimitukseen perustuvista saatavista. Edelleen normaaleja maksukyvyttömyystilanteen sääntöjä noudattaen verkkoyhtiö perisi saatavaansa myyjän asettamasta vakuudesta ja tämän ehkä ylittävältä osin myyjältä itseltään. Vakuuden antajalla, esimerkiksi pankilla, puolestaan voi olla takautumisoikeus (alkuperäiseltä) myyjältä. Vastuunjakoon liittyen olisi osapuolia sitovasti yleisesti ottaen ratkaistava joko lainsäädännössä tai sopimuksissa ainakin seuraavat seikat: asiakasvakuus: vakuuden määrittely, yhtiöiden erilasten vakuuskäytäntöjen yhteensovittaminen, vakuuden realisointi, huomioitava myös palautuskelpoisten liittymien vakuus

15 RAPORTTI 14/16 toimialan keskinäinen vakuus; vaaditaanko ja jos vaaditaan, niin aina vai joillain määritellyillä perusteilla, miten vakuuden suuruus määräytyy sekä käytetäänkö jotain keskitettyä vakuuspalvelua yhteislaskutuksen keskeytys, menettely jollei myyjä maksa siirtolaskuja laskujen kohdennus, jos vain osa kokonaislaskusta on maksettu myyjän verkolle suoritettavien laskuehdotusten ja tilitysten rytmittäminen siirtohintamuutosten tiedottaminen asiakasta laskuttavalle myyjälle ja asiakkaalle satunnaiset maksut (esim. palvelumaksut, vakiokorvausten hyvitys asiakkaalle) perintä: muistutukset, katkaisut, konkurssit, velka- ja yrityssaneeraukset ym. kuluineen luottotappiot ja niiden kohdentaminen korjauslaskut laskutusvirhe laskutustietojen lähettäjästä tai vastaavasti laskut lähettävästä myyjästä johtuvasta syystä; mahdollisen vahingon kärsisi virheen tekijä asiakasta laskuttavan myyjän maksuongelmat ja asiakkaan turva sähköverotilitys vuositilastointi salassapito 9. Sopimusperusteinen yhteislaskutus Kuten edellä on todettu, lainsäädäntömme ei estä vapaaehtoisen yhteislaskun toteuttamista. Jos yhteislaskuun uskotaan päästävän sopimusten perustella, riittää verkkoyhtiöiden ja myyjien välisen yleisen sopimusmallin (ja vakioehtojen) laadinta. Sopimusmallin tulisi jättää mahdollisimman vähän neuvottelunvaraa. Standardisopimuksissa tulisi sopia vähintään kaikista edellisen jakson luettelon vastuukysymysasioista. Jos alan yhteiseen määrittelytyöhön perustuvaan menettelytapaan päädytään, tulee pohdittavien järjestelyjen kilpailuoikeudellinen hyväksyttävyys tarkistaa. Alustavana lähtökohtana voinee kuitenkin pitää sitä, että yleinen järjestelmä loisi kuluttajan hyödyksi tulevia tehokkuusetuja verrattuna hankalampaan, yksittäistapauksittain neuvoteltavaan järjestelmään ja siten järjestely olisi todennäköisesti kilpailupoliittisesti hyväksyttävä. Jos malli perustuisi alan yhteiseen tekniseen määrittelyyn, pitäisi määritellä, mikä taho laatii määrittelyt, miten työ rahoitetaan ym. käytännön asiat. Edelleen olisi ratkaistava, miten kaikki toimijat velvoitetaan käyttämään yhteisiä toimintatapoja. Yhteislaskun yleiseksi tavoitteeksi on edellä asetettu kustannussäästöt asiakkaille tai vähintään se, etteivät kustannukset kasva. Tähän ei uskota päästävän muuten kuin yhtenäistämällä koko toimialan toimintamalli. Jos yhteislaskun toteuttaminen on vapaaehtoista ja myyjien ja verkkoyhtiöiden enemmän tai vähemmän yksilöllisten neuvottelujen tuloksista riippuvaista, yhtenäisen mallin toteutumisesta johtuvaa kustannussäästöä ei saavuteta. Näin on siksi, että yksittäisillä yrityksillä voi olla sekä yhteislaskun yleisestä suotavuudesta että etenkin sen yksittäisistä toteutustavoista eriäviä näkemyksiä. Ohjausryhmä ei usko mahdollisuuksiin siirtyä kattavasti vapaaehtoisesti ja sopimusperusteisesti yhteislaskuun erinäisten muodostuvien käytännön esteiden takia, vaikka sen tyyppinen lähestymistapa alan kannalta olisikin yleisesti toivottava, kun viranomaisen tai lainsäätäjän puuttumista ei tarvittaisi. Näin ollen yhteislaskusta saavutettavia kustannushyötyjä ei saavutettaisi. Toisaalta on syytä huomata, että myös lainsäädäntöperusteisessa yhteislaskutuksessa varsin mahdollisesti jotain jää sovittavaksikin.

16 RAPORTTI 15/ Lainsäädäntöön perustuva yhteislaskutus On vaikea uskoa, että pelkin vapaaehtoisin sopimuksin päästäisiin kohtuullisessa aikataulussa toimivaan ja riittävän yhdenmukaiseen yhteislaskutuskäytäntöön. Siksi on pohdittava, miten lainsäädäntöä olisi muutettava. Todennäköisesti paras ratkaisu tässä tapauksessa olisi sähkömarkkinalakiin lisättävä yleissäännös velvollisuudesta muodostaa yhteinen lasku. Lisäksi ministeriölle (tai sähkömarkkinaviranomaiselle) olisi annettava yleisvaltuudet antaa tarkempia määräyksiä laskun vastuujaoista tai vaihtoehtoisesti alan olisi itse luotava sähkömarkkinalain säännökseen tukeutuen standardisopimus. Koska menettelyn tulisi olla yleinen ja syrjimätön, todennäköisesti toteuttamiskelpoisin malli olisi yleissäännös ja asetusvaltuutus sähkömarkkinalaissa sekä ministeriön asetus sähkön yhteislaskun toteuttamisesta. Sähkömarkkinalakiin tulisi lisätä myös erinäisiä muita uusia säännöksiä, mm. oletusmyyjästä, jos sellaiseen päädytään. Laissa ja asetuksessa tulisi käsitellä kaikki em. vastuunjakoon liittyvässä asialuettelossa mainitut kysymykset. Mahdollinen tavoite voisi olla, ettei myyjän ja verkkoyhtiön välille tarvitsisi lainkaan tehdä sopimusta yhteislaskutuksesta (jollei yhdessä haluta sopia jotain poikkeavaa), vaan menettely olisi täysin yleinen ja automaattinen. Tämä perustuisi siihen, että maksuvelvollisuuteen, maksuliikenteeseen, vakuuksiin, keskitettyyn vakuusjärjestelmään ym. liittyvät kysymykset olisi jo käsitelty laissa ja asetuksessa. Myyjän ilmoittaessa myynnin aloittamisesta verkkoyhtiön vastuualueelle ko. ilmoitus tarkoittaisi myös laskutusvastuun ottamista. Vastaavasti myyjä liittyisi samalla yleiseen siirtosaatavien vakuusjärjestelmään ko. verkon osalta ja toimittaisi sinne riittävän vakuuden. Myöhemmässä valmistelussa voidaan vielä tarvittaessa jättää yksittäisiä kysymyksiä myös myyjien ja verkkoyhtiöiden välisissä sopimuksissa ratkaistaviksi (esim. laskun muodostamispäivä). Lainsäädäntöperusteisessa ratkaisussa kilpailuoikeudelliset ja poliittiset pohdinnat tulisi tehdä jo lainsäädäntövaiheessa ja siten tilanne olisi selvempi toimialan kannalta. Yleissäännöksen lisäksi yhteinen lasku aiheuttaisi muutostarpeita myös esim. sähkömarkkinalain säännökseen sähköntoimituksen keskeyttämisestä (27 i ). Jos yhteislaskuun mennään, muun lainsäädännön osalta esille tulee mm. kysymys siitä, pitäisikö ehkä sähköveron tilitysvelvollisuus siirtää yksinkertaisuuden vuoksi verkkoyhtiöltä myyjälle. Menossa on valmistelu sähkön pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden luomiseksi. Keskeinen selvitettävä kysymys on asiakasrajapinnan ja erityisesti laskutuksen järjestelyt. NordREG on toteutussuunnitelmaehdotuksessaan ehdottanut yhteislaskua ainakin pitkän aikavälin ratkaisuna. Jos yhteispohjoismaisessa valmistelussa päädytään yhteislaskuun, tämän raportin kysymyksenasettelut ajankohtaistuvat hyvin nopeasti. 11. Jatkotoimet ohjausryhmän suositukset Ohjausryhmä on työssään pyrkinyt määrittämään järkevää ja toteuttamiskelpoista yhteislaskun toimintamallia. Ohjausryhmä katsoi viimeisessä kokouksessaan, että luultavasti yhteislaskulta odotettuja hyötyjä voitaisiin saavuttaa edellä käytyjen pohdintojen mukaan toimimalla siinä määrin, että yhteislaskuun siirtymistä kannattaa ainakin selvittää edelleen. Ohjausryhmä kuitenkin huomauttaa, ettei se ole selvittänyt eikä sillä ollut myöskään edellytyksiä selvittää mahdollisesta muutoksesta aiheutuvia euromääräisiä hyötyjä ja kustannuksia. Energiateollisuus ry:n osalta asiassa mahdollisesti tehtävien jatkotoimien miettiminen jää sähkökauppa- ja sähköverkkovaliokunnalle. Ohjausryhmä ehdottaa jatkotyötä. Yhteislaskua ei ole mielekästä kuitenkaan toteuttaa ristiriidassa pohjoismaisiin vähittäismarkkinoihin tähtäävän työn kanssa vaan on seurattava tämän hankkeen etenemistä

17 RAPORTTI 16/16 laskutuksen osalta. Tätä työtä voitaisiin käyttää myös taustaselvityksenä tulevassa pohjoismaisessa työssä, kun sen yhteydessä mietitään asiakasrajapinnan ratkaisuja yleisellä tasolla.

18 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus

Lisätiedot

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen 2 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Raportointi ja taseselvitys 3. Taseselvityksen aikataulu ja laskutus

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset

NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset NBS-hankkeen edellyttämät säännösmuutokset Fingrid: NBS-keskustelutilaisuus 21.11.2014 Arto Rajala TEM/Energiaosasto Energiamarkkinat Sisällys Säännöshankkeen tavoitteet ja työsuunnitelma Muutokset sähkömarkkinalakiin

Lisätiedot

SOPIMUS SÄHKÖNTOIMITUKSESTA

SOPIMUS SÄHKÖNTOIMITUKSESTA SOPIMUS SÄHKÖNTOIMITUKSESTA 1. Sopimusosapuolet Nimi Oulun Sähkönmyynti Oy Lähiosoite PL 116 Postitoimipaikka 90101 OULU Puhelinnumero (08) 5584 3200 Telefax-numero (08) 5584 3353 Y-tunnus 1703296-5 Yhteyshenkilöt

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

Datahub projektin yleiskatsaus. Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho

Datahub projektin yleiskatsaus. Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho Datahub projektin yleiskatsaus Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho Sähkömarkkinoiden tiedonvaihto on yksi palveluistamme Kulutuksen ja tuotannon liittäminen kantaverkkoon Käyttövarma sähkönsiirto

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(5) Ryhänen Matti 13.4.2015 Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma Savon Voima Verkko Oy, Y-tunnus 2078265-2, puhelin 017 223 111, faksi 017 223 900, postiosoite PL 1024 (Kapteeninväylä

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Datahub selvitys päähavainnot nykytilasta, otteita tulevasta väliraportista. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö, Fingrid Oyj

Datahub selvitys päähavainnot nykytilasta, otteita tulevasta väliraportista. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö, Fingrid Oyj Datahub selvitys päähavainnot nykytilasta, otteita tulevasta väliraportista Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö, Fingrid Oyj 2 Fingridin datahub selvitys Vaihe 1. valmis 04/2014

Lisätiedot

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUKSEN PERUUTTAMINEN ENNEN TOIMITUKSEN ALKUA

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUKSEN PERUUTTAMINEN ENNEN TOIMITUKSEN ALKUA SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO OHJE 1 (8) Markus Piispanen SÄHKÖNMYYNTISOPIMUKSEN PERUUTTAMINEN ENNEN TOIMITUKSEN ALKUA Tässä ohjeessa esitetty menettelytapa otetaan käyttöön 16.1.2012, jota ennen kaikki peruutukset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus TEM-asetus, AR, 7.7.2015 lausuntokierros Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM

Lisätiedot

Kick-Off sähkönmyyjien prosessityöryhmä 27.5.2015

Kick-Off sähkönmyyjien prosessityöryhmä 27.5.2015 Kick-Off sähkönmyyjien prosessityöryhmä 27.5.2015 2 Tervetuloa kick-off kokoukseen! Esittelykierros Kilpailulainsäädännön noudattaminen Prosessityöryhmät Ryhmän tavoitteet / nykyprosessit Ryhmän tavoitteet

Lisätiedot

SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6)

SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6) SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6) loiste Sähköverkko Oy 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Oikeudellinen ja toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijanjohdon riippumattomuus 3 2.2 Verkonhaltijanjohdon

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Perustettu 1921 Toisen asteen osuuskunta Jäseninä 12 sähköosuuskuntaa ja 3 muuta yhteisöä Jäsenosuuskunnissa jäseniä noin 14 600 Jäsenyys vapaaehtoinen käyttöpaikan

Lisätiedot

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014

NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle. Tom Backman 29.8.2014 NBS MUUTOKSET Sähkönmyyjälle ja Tasevastaavalle Tom Backman 29.8.2014 NBS keskeiset muutokset, yhteenveto Sähkönmyyjä Taseselvitysosapuoli vaihtuu Fingrid -> esett. Kommunikointiin tulee myös uudet työvälineet

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI 1(7)

KUOPION KAUPUNKI 1(7) KUOPION KAUPUNKI 1(7) Kuopion kaupungin LASKUTUS- JA PERINTÄOHJE YLEISPERIAATTEET 1 2 LASKUTUS 3 4 5 Näitä ohjeita noudatetaan kaikkien kaupungille tulevien saatavien laskutuksessa ja perinnässä ellei

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Vuonna 2010 sovitut menettelytavat Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä

Vuonna 2010 sovitut menettelytavat Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä SÄHKÖVERKKO SÄHKÖKAUPPA Piispanen, Heinimäki 18.5.2011 Raportti 1(6) Vuonna 2010 sovitut menettelytavat Vuonna 2010 sovitut menettelytavat Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Oheiseen dokumenttiin

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 999/420/2012 JULKINEN 13.11.2012 ASIA Valkeakosken Energia Oy:n jakeluverkkoasiakkaan oikeus omaa sähkönkulutustaan koskevaan tietoon ASIANOSAINEN Valkeakosken Energia

Lisätiedot

TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY

TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY 2 (5) Sisällys 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 TEHORESERVIMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 3.1 Tehoreservimaksu... 3

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN Turku Energia Sähköverkot Oy 9. LOKAKUUTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1.Johdanto... 1 1.1 Yleistä... 1 2 Toiminnallinen eriyttäminen... 1 2.1 TESV:n johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA 1 (3) Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA TVPE 11 A Yleistä, verkkosopimuksen tekeminen, palvelun edellytykset ja aloittaminen 1. Soveltamisala

Lisätiedot

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus Varantotilisopimus 1 (5) VARANTOTILISOPIMUS Tilinhaltija: Tilinumero: BIC-koodi: XX Pankki Oy (IBAN XX) XXXXXXXX 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Tiliehdot Sopimuksessa määritellään menettelyt ja vastuut, joiden

Lisätiedot

PÄIVITETTY 30.6.2010

PÄIVITETTY 30.6.2010 PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

21.3.2013. Pientuotannon osto sopimusehdoissa huomioitavia asioita

21.3.2013. Pientuotannon osto sopimusehdoissa huomioitavia asioita SÄHKÖKAUPPA OHJE 1(5) 21.3.2013 Pientuotannon osto sopimusehdoissa huomioitavia asioita Tämän muistion tavoitteena on tuoda esiin niitä olennaisia asioita, joita on hyvä pohtia laadittaessa pientuotannon

Lisätiedot

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ 1.9.2013 Sisällys 1 Johdanto 3 1.1 Yleistä 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Johdon riippumattomuus sähkön myynti- ja tuotantotoiminnasta 3

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA 31.10.2011 SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 2. Toiminnallinen eriyttäminen... 2 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY A V E R 1 (5) ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA 1 Osapuolet 1.1 (jäljempänä asiakas ) 1.2 Aver Asianajotoimisto Oy Fredrikinkatu 25 A 24 00120

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus

Lisätiedot

SFS ONLINE. palvelu verkkokaupassa. helppo ja tehokas tapa hallita standardien tietoja

SFS ONLINE. palvelu verkkokaupassa. helppo ja tehokas tapa hallita standardien tietoja SFS ONLINE palvelu verkkokaupassa helppo ja tehokas tapa hallita standardien tietoja S F S O N L I N E Kestotilaajien OnLine -palvelu SFS-verkkokaupassa SFS ONLINE -palvelu perustuu standardien kestotilaukseen

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

Prosessityöryhmät. Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman

Prosessityöryhmät. Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman Prosessityöryhmät Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman Prosessityössä määritellään liiketoimintaprosessit Ensimmäiseksi kuvataan nykyiset prosessit ja varmistetaan niiden syvä

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma 2 (8) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Toiminnallinen eriyttäminen... 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Uusi sähkönmyyjiä 3 Uusia sähkönmyyjiä Lumo Energia Oy / LUMO Werel Oy (Pamrek) / PAM Statkraft Energi AS / STAK Nammo Vihtavuori Oy / NAM 2.12.2015 Minna Arffman Fingridin

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 Siirtotuote Siirtomaksun perushinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21 Muulloin Yösähkön

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Nakkilan kunta Voimaantulo 7.6.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperiaatteet...2 2. Soveltamisala...2 3. Laskutuksen suorittaja...2 4. Laskut...2

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Kuormanhaltija), y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra),

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2011

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2011 SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 26.9.2011 MUISTIO 1(5) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2011 Aika Tiistaina 20.9.2011 klo

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Juha Kekkonen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Juha Kekkonen Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta 20.5.2014 Juha Kekkonen Markkinaintegraatio etenee Intraday-hanke Päivänsisäisten markkinoiden integraatiohankkeen ensimmäinen vaihe valmistunut Seuraavassa vaiheessa

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement. Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement. Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement Keskustelu-/infotilaisuus markkinatoimijoille Finlandia-talo 24.8.2012 Taseselvitysmallin läpikäynti Pasi Lintunen Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Merkittäviä muutoksia 3. Taseselvityksen

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. Hinnasto on voimassa Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Aikamääreiden käsittely taseselvityksessä

Aikamääreiden käsittely taseselvityksessä OHJE 20.9.2010 Aikamääreiden käsittely taseselvityksessä 1. Taustaa...2 2. Johdanto...2 3. Tuntimittauksen, elspot-hinnan ja tyyppikäyrien yhteensovittaminen...2 4. Tyyppikäyrälaskennan tasoitushinnan

Lisätiedot

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1/2010

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1/2010 Sähköverkko/Elina Lehtomäki Muistio 1/2010 10.2.2010 Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1/2010 Aika Keskiviikko 10.2. klo 10.30-16 Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu 51-53B, 5.

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

1 PALVELUKUVAUS 2 OSAPUOLTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET. 2.1 Käyttöpaikkarekisteripalvelu 1 (5) Markkinat/ Minna Arffman LIITE 1 30.9.

1 PALVELUKUVAUS 2 OSAPUOLTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET. 2.1 Käyttöpaikkarekisteripalvelu 1 (5) Markkinat/ Minna Arffman LIITE 1 30.9. 1 (5) 1 PALVELUKUVAUS Fingridillä on sähkömarkkinalaissa säädetty tehtävä kehittää sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämää tiedonvaihtoa. Fingridin tiedonvaihtopalvelut ovat osa sähkömarkkinoiden tiedonvaihtoympäristöä.

Lisätiedot

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7)

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) LIEKSAN KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Kaupunginhallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä e-lasku on? Hei olen Bill Virtanen, e-laskuasiantuntija. Tutustutaan yhdessä e-laskuun tositarkoituksella! E-lasku on kuluttajille tarjottava

Lisätiedot

Syrjimättömyyden varmentaminen LE-Sähköverkko Oy:ssä

Syrjimättömyyden varmentaminen LE-Sähköverkko Oy:ssä Syrjimättömyyden varmentaminen LE-Sähköverkko Oy:ssä LE-Sähköverkko Oy Käyntiosoite Puh. 029 000 8000 www.lahtienergia.fi Kotipaikka Lahti PL 93, 15141 Lahti Kauppakatu 31, 15140 Lahti Faksi 029 000 8402

Lisätiedot

Kooste sopimusehtomuutoksista

Kooste sopimusehtomuutoksista Sivu 1 / 6 Kooste sopimusehtomuutoksista Tähän koosteen on kerätty kaikki ehtoihin tehdyt muutokset. Sähköntoimitusehtoihin on tehty sähkönmyynti- ja verkkopalveluehtoja vastaavat muutokset, mutta niistä

Lisätiedot

HRI-RAHOITUSSOPIMUS 6.9.2012 1(5) HELSINKI REGION INFOSHARE RAHOITUSSOPIMUS

HRI-RAHOITUSSOPIMUS 6.9.2012 1(5) HELSINKI REGION INFOSHARE RAHOITUSSOPIMUS HRI-RAHOITUSSOPIMUS 6.9.2012 1(5) HELSINKI REGION INFOSHARE RAHOITUSSOPIMUS 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit ( Osapuolet ). 2.

Lisätiedot

2011 EDI-päivien ryhmätyötehtävien oikeat vastaukset

2011 EDI-päivien ryhmätyötehtävien oikeat vastaukset EDI-päivien ryhmätyökysymysten oikeat vastaukset 13.6.2011 Kehitysryhmä 2011 EDI-päivien ryhmätyötehtävien oikeat vastaukset 1. Pientuotanto käyttöpaikoissa, joissa on myös kulutusta a) Miten erotat pientuotannon

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Palvelun kuvaus sivu 1/7 Tiedon asiakirjat: tekijänoikeudet Tämän asiakirjan sisältöä tai mitään sen osaa ei saa jäljentää yrityksenne ulkopuolella

Lisätiedot

Tiedonvaihto ja datahub. Markkinatoimikunnan kokous 8.10.2014 Pasi Aho

Tiedonvaihto ja datahub. Markkinatoimikunnan kokous 8.10.2014 Pasi Aho Tiedonvaihto ja datahub Markkinatoimikunnan kokous 8.10.2014 Pasi Aho Tiedonvaihtopalvelut Tiedonvaihtopalvelut Tiedonvaihdon palvelusopimukset Käyttöpaikkarekisteri Testaus- ja sertifiointipalvelu Neuvonta-

Lisätiedot

Opas tehokkaaseen perintään PK-yritykselle. Seitsemän vaihetta, joilla tehostat yrityksesi erääntyneiden saatavien perintää

Opas tehokkaaseen perintään PK-yritykselle. Seitsemän vaihetta, joilla tehostat yrityksesi erääntyneiden saatavien perintää Opas tehokkaaseen perintään PK-yritykselle Seitsemän vaihetta, joilla tehostat yrityksesi erääntyneiden saatavien perintää Johdanto Tämä perinnän pikaopas on kirjoitettu kaikille yrityksille, jotka myyvät

Lisätiedot

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän (sopimusperusteisen) jätteenkuljetuksen erot Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (sopimusperusteinen)

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 2/2010

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 2/2010 Sähköverkko/Elina Lehtomäki Muistio 2/2010 1 3.5.2010 Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 2/2010 Aika Tiistai 27.4. klo 9.30-16 Airport Congress. Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu

Lisätiedot

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 Luonnos Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 2 Liittymisehtojen seurannan kehittäminen Yhteiskunnan toiminnot edellyttävät hyvää sähkön toimitusvarmuutta Käytännön häiriöt

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tasepalvelusopimus 2012. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Pasi Aho

Tasepalvelusopimus 2012. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Pasi Aho Tasepalvelusopimus 2012 Tasevastaavapäivä 2 Tasepalvelusopimus 2011 oli uusi 2 -vuotinen sopimus vuonna 2009, jota jatkettiin lisäpöytäkirjalla tämän vuoden loppuun saakka. hinnoittelua tarkistettiin vuoden

Lisätiedot

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Hakeminen palvelusetelilain mukaiseksi lasten päiväkoti/ryhmäperhepäivähoidon palveluntuottajaksi Hakulomake ja liitteet Palvelusetelillä toimivaksi palveluntuottajaksi

Lisätiedot

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna NETPLAZA Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden Suomen Seutuverkot ry syysseminaari Tommi Linna Netplaza Oy Perustettu 1996 Työntekijöiden omistama, yli 20 työntekijää Liikevaihto 2014:

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 9/420/2011 ENERGIMARKNADSVERKET. Verkonhaltijan yksilöinti ja sähkön myyntiä koskevat tiedot sähkön siirtolaskussa

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 9/420/2011 ENERGIMARKNADSVERKET. Verkonhaltijan yksilöinti ja sähkön myyntiä koskevat tiedot sähkön siirtolaskussa ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 9/420/2011 4.5.2011 ASIA Verkonhaltijan yksilöinti ja sähkön myyntiä koskevat tiedot sähkön siirtolaskussa ASIANOSAINEN Rauman Energia Oy Kairakatu 4 26100 Rauma TOIMENPIDEPYYNNÖN

Lisätiedot

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen.

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen. Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

loiste Loiste Sähköverkko Oy

loiste Loiste Sähköverkko Oy 1 Syrjimättömyysraportti vuodelta 2013 PL 5, 87101 Kajaani WWN. loiste.fi Puhelin 010 226000 Faksi 010 2261226 info@loiste.fi Y-tunnus 2058753-1 Kotipaikka Kajaani 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Oikeudellinen

Lisätiedot

Yhteistyösopimus. 1. Osapuolet

Yhteistyösopimus. 1. Osapuolet Yhteistyösopimus 1. Osapuolet Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Oriveden kaupunki Pirkkalan kunta Tampereen kaupunki Vesilahden kunta Ylöjärven kaupunki 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS Lisenssisopimus 1 (5) REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämä lisenssisopimus ( Sopimus ) on tehty seuraavien osapuolten välillä: 1. Trainer4You Revolution Oy, y-tunnus 2623516 6, Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

Muuttotilanteita koskevat ET:n linjaukset

Muuttotilanteita koskevat ET:n linjaukset SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Heinimäki, Piispanen 14.3.2013 MUISTIO 1(5) Muuttotilanteita koskevat ET:n linjaukset Tähän ohjeeseen on kerätty yhteen Energiateollisuus ry:n ohjeet asiakkaan muuttoprosessin hoitamiseksi.

Lisätiedot

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 8/2015

Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 8/2015 SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 18.12.2015 MUISTIO 1(5) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 8/2015 Aika Maanantaina 14.12.2015

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot