Emma ja Joose Perkkiölle Tornion uuden vuoden. ensimmäinen vauva. lapselle löytyy varmasti leikkikavereita

Transkriptio

1 Kirkkolaivaa ei jaeta automaattisesti jos postiluukussa on ilmaisjakelulehtien kielto. Lehden saa silloin osoitteellisena ilmoittamalla osoitteensa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. Kemi-Tornion rovastikunnan seurakuntien lehti No Emma ja Joose Perkkiön tyttövauva viipyi vielä arkiviikon koittaessa Länsi-Pohjan keskussairaalassa jouluisessa ympäristössä. Kohta matkaan kuitenkin kotiin. Emma ja Joose Perkkiölle Tornion uuden vuoden ensimmäinen vauva n Lämmin onnen tunne hallitsee vahvasti torniolaisten Emma ja Joose Perkkiön alkanutta vuotta. Nuorelle parille syntyi tyttövauva kello 13:30. Vauva on Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysosaston tämän vuoden ensimmäinen. Synnytys sujui vanhempien mukaan hyvin, vaikka aikaa menikin kymmenisen tuntia. Perheen esikoinen painoi syntyessään grammaa ja pituudeksi mitattiin 50 senttiä. Vauva voi hyvin, sillä ruoka ja uni maistuvat. Emma Perkkiön mukaan lapselle löytyy varmasti leikkikavereita aikoinaan lähipiiristä, sillä äidillä on itsellään pikkusisaruksia, joista nuorin on vuoden vanha. Joose Perkkiö työskentelee talonrakentajana. Tällä erää peruskorjaustyöt vievät tuoreen isän päivittäin Rovaniemelle. Edessä on kuitenkin isyysloma, jonka Joose aikoo ottaa lain sallimissa puitteissa. Muutoinkin nuoripari katselee tulevaisuuteen luottavaisin mielin, vaikka työllisyystilanne on ollut vaihteleva. Eteenpäin mennään uuden tulokkaan ehdoilla. - Ei mietityttänyt yhtään hankkia lasta jo nuorena. Työuraa ehtii tehdä tässä samalla. Hän arvelee, että Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysosasto tarvitsee todella synnyttäjiä, jos osasto aiotaan säilyttää jatkossakin. (PV) KEMI Markku Korpela aloitti 6-vuotiskauden lääninrovastina SIVU 5 Kirkolliset SIVUT 4-5 KEMINMAA Tuomaanpäivä Kivaloilla toi perinnejoulun SIVU 8 Kirkolliset SIVUT 8-9 SIMO Lähetyksen arvoilla tukea nimikkoläheteille SIVU 10 Kirkolliset SIVU 10 TERVOLA Kristittyjen yhteinen rukoushetki srk-keskus su rukousviikko SIVU 12 Kirkolliset SIVU 10 TORNIO Veteraanivaltuutettujen viestit uudelle kaudelle SIVU 6 Kirkolliset SIVUT 6-7 YLITORNIO Pertti Rautio kolmannen polven suntiona SIVU 11 Kirkolliset SIVU 11

2 2 S ana sunnuntaiksi sunnuntai loppiaisesta Kasteen lahja Sunnuntain aiheena on Jeesuksen kaste, loppiaisen vanhakirkollinen aihe. Jeesuksen kasteesta näkökulma laajenee kristilliseen kasteeseen yleensä. Kaikki Uuden testamentin tekstit keskittyvät tänä sunnuntaina kasteeseen ja sen merkitykseen kristityn elämässä. Jeesuksen kaste hänen kärsimystiensä alkuna on meidän kasteemme perusta. Kasteessa meidät on liitetty Kristukseen ja hänen kirkkoonsa. Liturginen väri: Valkoinen Alkuvirsiä: 215 Oi armon merta ihmeellistä 233 Oi Isä, Poika, Henki Herran Päivän virsiä: 214 Kun kasteen Jordan-virrassa 217 Täynnä kiitosta ja hämmästystä 219 Kasteen kirkas vesi on 442 Herran ristin kantajiksi 495 Taivaan Isä, nostit minut Päivän psalmi: Ps. 89: 19 22, lukukappale: 1. Moos. 9:12 16 tai Joos. 3:5 11, lukukappale: Gal. 3:23 29 Evankeliumi: Luuk. 3:15 18, sunnuntai loppiaisesta Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa Kaanan häitä kuvaava teksti oli aikoinaan yksi loppiaisen aiheista. Kun kertomus tietäjistä liitettiin keskiajalla loppiaiseen, evankeliumiteksti Kaanan häistä sijoitettiin toiseen loppiaisen jälkeiseen sunnuntaihin. Näin kirkkovuodessa siirrytään Jeesuksen lapsuudesta hänen julkisen toimintansa alkuun. Jeesus kutsuu ihmisiä näkemään Jumalan suuria tekoja. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 199 Nyt kiittäkää! On Herra hyvä 340 Herrasta veisaa kieleni Päivän virsiä: 367 On autuasta Jeesukseen 345 Jo mahtaisimme yötä ja päivääkin kiittää 175 Seurakunta koolla on Päivän psalmi: Ps. 105: 2 5, lukukappale: Jes. 62: lukukappale: Tit. 1:1 3 Evankeliumi: Luuk. 4:16 21 tai Mark. 1:14 15 Ikuinen Isä. Sinä ilmoitit Jeesuksen rakkaaksi Pojaksesi Jordanin kasteessa. Auta meitä Kristukseen kastettuja pysymään uskollisina kutsumuksellemme sinun lapsinasi. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa nyt ja ikuisesti. Hartaus Uudenvuoden lupauksia n Lupauksia, yrityksiä, tavoitteita, suunnitelmia. Paremman elämän unelmien luvattu aika on käsillä uuden vuoden ollessa vasta puhdas lehti edessämme, tai peräti 365 kirjoittamatonta sivua, kaikki mahdollisuudet vielä avoimina. Ihmiseen on sisäänrakennettu pyrkimys parempaan, ja siihen vedotaan ulkopuoleltamme voimakkain äänenpainoin: lehdet, nettisivut ja keskustelut kannustavat ja auttavat meitä kehittymään - jos hyvin käy - ja jos huonosti käy, masentavat meitä asettamalla vaatimuksia, joita emme täytä. Viisautta voi olla sekin, että lupaa olla lupaamatta mitään. * * * Kirkkovuosi Kysyin pyhäkoulussa lapsilta, muistavatko he mitä Jumala on meille luvannut? Kolmevuotias poika vastasi heti kirkkaalla äänellä autoleikkinsä keskeltä: Hyviä asioita! Miten oivallisesti sanottu, miten keskeinen asia oli hänellä jäänyt mieleen Jumalasta. Sanotaan, että Raamatussa on 365 lupausta, vuoden jokaiselle päivällä oma. En ole niitä itse laskenut, mutta mielelläni uskon siihen. Kolmiyhteinen Jumala on luvannut auttaa, kuunnella, pelastaa, olla meidän kanssamme joka päivä. * * * Rukoilemme: Jeesus, haluaisin voida luvata olla Loppiaisesta eteenpäin n Joulun juhlakausi päättyi loppiaisena 6.1. Ensi sunnuntaina eletään vielä joulukauden tunnelmissa, kun vanha loppiaisen aihe eli Jeesuksen kaste on meidän kirkossamme siirtynyt ensimmäiseen sunnuntaihin loppiaisesta. Niinpä tämän sunnuntain liturgisena värinä on edelleen valkoinen. Kasteen lahja Kaste on kristityn ja kirkon elämässä keskeinen. Kasteessa meidän on otettu Jumalan lapsiksi, Kristuksen opetuslapsiksi ja olemme tulleet osallisiksi Pyhän Hengen lahjasta. Kasteessa meidät on liitetty niin Kristuksen kuolemaan kuin hänen ylösnousemukseensakin. Sunnuntai on otsikoitu sanoilla Kasteen lahja. On kyse Jumalan teosta, jossa hän tekee meidät osallisiksi suurista lahjoistaan. Kaste kyllä antaa sitten meille jokaiselle myös tehtävän tehtävän elää Kristuksen opetuslapsena. Kaksi aihetta Seuraava sunnuntai on liturgisesti toinen sunnuntai loppiaisesta jonka aiheena on Jeesuksen jumalallinen voima. Niin kuin Kristus osoitti voimansa, rakkautensa ja huolenpitonsa kerran Kaanan häissä niin hän voi toimia myös meidän maailmassamme. Kirkkovuosi etenee Kristuksen syntymästä ja kasteesta seuraamaan hänen julkisen toimintansa vaiheita. Tänä vuonna toinen sunnuntai loppiaisesta jää kuitenkin toisen aiheen alle; on nimittäin kristittyjen ykseyden rukouspäivä. Se aloittaa myös kahdeksan päivän jakson, jolloin vietetään kansainvälistä ekumeenista rukousviikkoa. Tasavallan presidentin allekirjoittama rukouspäiväjulistus korostaa turvallisuuden merkitystä kaikkien meidän perustarpeena. Se viittaa myös veteen elämän edellytyksenä kun brasilialainen työryhmä on valinnut rukousviikon keskeiseksi raamatunkohdaksi kertomuksen Jeesuksen ja tänä vuonna enemmän sinun seurassasi. Haluaisin rukoilla enemmän, lukea enemmän Raamattua, kasvaa yhä enemmän sinun tuntemisessasi, tehdä hyvää toisille ihmisille. Sinä tiedät minun lupaukseni ja yritykseni, ne ainaiset kompurointini, hymyilet ehkä suunnitelmilleni, ainakin minä itse teen niin. Mutta sinä pidät lupauksesi! Sinuun voin luottaa! Sinä pysyt uskollisena etkä luista suunnitelmistasi. Kiitos siitä. Kuljetaan uuden vuoden päivät yhdessä. Aamen. JOHANNA TANSKA Kirjoittaja on pastori Kymin seurakunnassa samarialaisen naisen kohtaamisesta Sykarin kaivolla (Joh. 4). Kertomus on rikas ja sen äärellä on hyvä miettiä myös ekumeenisesti vieraanvaraisuutta ja keskinäistä oppimista ja luottamusta. Ennen kaikkea se on kuitenkin viesti siitä, että vain Kristuksessa voimme löytää todellisen elämän veden, ehtymättömän ravinnon. Pyhän Henrikin muistopäivä vietämme Pyhän Henrikin muistopäivää. Henrikin asema on keskeinen, kun ajattelemme kristillisen uskon vakiintumista maahamme. On tärkeää, että pidämme muistissamme niitä, joiden usko ja toiminta ovat olleet esikuvallisia. Pyhän Henrikin päivä antaa meille myös tehtävän ponnistella sen hyväksi, että kristillinen usko saa myös tulevaisuudessa olla kansallemme tärkeä ja luovuttamaton etuoikeus. VEIJO KOIVULA Taivaallinen Isämme, me kiitämme sinua siitä, että olet lähettänyt Poikasi meidän ja koko maailman syntien sovitukseksi. Kiitos kasteesta, jossa meidät on liitetty hänen kuolemansa ja ylösnousemisensa osallisuuteen. Kiitos Pyhän Henkesi uudistavasta työstä, kiitos ikuisen elämän toivosta. Anna meidän elää tästä valtakuntasi perinnöstä, jonka olemme saaneet pyhiesi joukossa. Me ylistämme sinua, Isä, Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta. KIRKKOLAIVA Kemi-Tornion rovastikunnan kuuden seurakunnan lehti. Osoitteeton tilaus joka kotiin 21. vuosikerta Päätoimittaja Yrjö Haapala , yrjo.haapala@evl.fi Netissä: Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: soile.koivisto@tornionlaakso.net Privat-Medi Oy, Katajaranta 35, Rovaniemi Toimittaja: Paavo Vänninen Kemi , paavo.vanninen@pp.inet.fi Toimitussihteeri: Tuomo Korteniemi , tuomo.korteniemi@gmail.com Kustantaja: Privat-Medi Oy Painatus: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Jakelu: Itella ja Kaupunkilehti Kemi-Tornio Ilmestyy torstaisin joka toinen viikko Seuraava numero torstaina

3 3 ääkirjoitus Herran armo ei lopu n Uuden vuoden 2015 alkaessa saamme sanoa Raamatun sanoin: Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan. Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa. * * * Vanha vuosi on jäänyt taaksemme ja uusi vuosi on alkanut. Alkava uusi vuosi ja samalla koko tulevaisuus pysyy meille tuntemattomana ja salattuna. Jumala on näin säätänyt ja varmasti näin on hyvä. Mutta jotakin Jumalan tulevaisuudesta me tiedämme. Me tiedämme sen, mitä esimerkiksi yllä lainaamassani raamatunkohdassa meille luvataan. Siinä luvataan, että Jumalan laupeus ei lopu koskaan. Hänen armonsa meitä kohtaan on joka aamu uusi. Ja vielä, että Herra on hyvä sille, joka panee toivonsa häneen, sille, joka häntä etsii. Miten valtavia lupauksia meillä on tässä alkaneeseen vuoteen 2015! * * * Jumala tekee omaa työtään maailmassa tänäkin vuonna. Hänen työnsä jatkuu keskellämme, se ei tunne taukoja. Samoin jatkuu Vapahtajamme Jeesuksen työ ja Pyhän Hengen työ seurakunnassa. Päättyneenäkin vuotena Kolmiyhteinen Jumala teki omaa työtään seurakunnan keskellä, esimerkiksi niin, että Hän antoi keskellemme syntyä uusia ihmisiä. Hän on myös elämän ja kuoleman Herrana toiminut niin, että keskuudestamme on kutsuttu rakkaita seurakuntalaisia ajasta iankaikkisuuteen. Pyhän kasteen kautta Jumala on toiminut niin, että uusia lapsia on tullut Jumalan lapsiksi ja seurakunnan jäseniksi. Pyhässä ehtoollisessa Hän on itse ollut läsnä meidän keskellämme, tarjoamalla meille ruumiinsa ja verensä syntien anteeksiantamiseksi. Pyhän Sanansa kautta Jumala on antanut meille uskoa ja pitänyt meitä elämään vievällä tiellä. * * * Näin Kolmiyhteinen Jumala on toiminut vuonna 2014 ja saamme olla varmoja, että samalla tavalla Hän jatkaa omaa pelastavaa työtään vuoden 2015 aikana. Jumala antaa meille uuden ajan mukana myös uutta armoa, uusia mahdollisuuksia. Hän ei tee meille syntiemme mukaan eikä hän kosta meille pahojen tekojemme mukaan. Selvin todistus tästä meille jokaiselle on nyt alkanut uusi aika, uusi vuosi Tämän vuoden kalenterin etusivulla on edelleen rohkaisevat sanat vuodella 2015: Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti (Hepr. 13:8). Tähän Jeesus-nimeen luottaen me saamme käydä tähän uuteen vuoteen Niin kuin sanotaan uuden vuoden virressä: myös uuteen vuoteen kantaa se. Se suojaan jäämme toivossa, et hylkää meitä, Jumala. (Virsi 38: 5) Toivotan kaikille Kirkkolaivan lukijoille Armorikasta vuotta 2015! MARKKU KORPELA Kemin kirkkoherra, Lääninrovasti Loppiainen on itämaan tietäjien juhla n Tiistaina 6.1. vietetyllä loppiaisella on monta historiallista juurta kristikunnassa. Vanhalla ajalla, ennen kuin joulua ruvettiin viettämään 25. joulukuuta, loppiaista pidettiin Jeesuksen syntymäjuhlana. Sittemmin 6. tammikuuta oli - kuten on yhä itäisessä kristikunnassa - Jeesuksen kastejuhlan merkkipäivä. Myös Jeesuksen ensimmäisen ihmeteon hämmästely, miten vesi muuttui viiniksi Kaanan häissä, sopi tähän päivään. Se korosti Herran ilmestymistä ja ainutlaatuisuutta. Läntisessä kristikunnassa päivä on kuitenkin keskiajalta lähtien omistettu itämaan tietäjille (Matt. 2: 1-12). Maagit, tietäjät Uuden testamentin alkutekstissä itämaan tietäjistä käytetään vierasperäistä nimitystä maagit. Sen myötä tietäjien kotimaaksi miellettiin Persia, sillä maagi oli zarathustralaisten pappien ammattinimike. Niinpä heidät kuvattiin Jeesuksen syntymäkirkon mosaiikkifreskoihin persialaispappien juhla-asuissa. Kun persialaissoturit valloitusinnossaan hävittivät kaikki muut kirkot Pyhästä maasta vuonna 614, Jeesuksen syntymäkirkko Betlehemissä säästyi tuholta, sillä siellä oli heidän pappiensa kuvia. Silloinhan paikan täytyi olla pyhä! Tietäjät = kuninkaat Itämaan tietäjiä koskeva kertomusaineisto on ajan myötä rikastunut. Jo kirkkoisä Tertullianus arveli, että tietäjät olisivat olleet kuninkaita. Tämän hän luki Vanhasta testamentista, jossa puhutaan kuninkaiden kumarruksesta Herran valitun edessä (mm. Jes. 60: 1-6 ja Psalmi 72: 9-11). Kirkkoisä Origenes päätteli, että tietäjiä oli kolme, kuten lahjojakin. Varhaiselta keskiajalta lähtien heidän taustansa ja nimensäkin jo tiedettiin. Keski-ikäinen Melchior oli Nubian ja Arabian kuningas ja toi lahjaksi kultaa. Balthasar, nuorukainen Sabasta, toi suitsuketta. Taiteessa ihonväriltään mustaksi kuvattu Kaspar-vanhus toi puolestaan mirhaa. Lahjat symboloivat valtaa, pappeutta ja uhrikuolemaa, henkilöt tunnettuja maanosia ja vieraita kansoja. Tähti oppaana Loppiaisen evankeliumitekstissä mainitaan opastähti, joka johdatti tietäjät julman ja ovelan Herodes Suuren aikana ensin Jerusalemiin ja sitten Betlehemiin. Taustalla saattaa olla muistikuvia Jupiterin ja Saturnuksen näkymisestä lähes päällekkäisinä Kalojen tähtikuviossa vuonna 7 eaa. Tuollainen tähti ei kuitenkaan vaeltele. Tämän takia kyseessä on kansanomainen ihmekertomus, joka opastähtenämme korostaa Jeesuksen kirkkautta. WILLE RIEKKINEN Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Kuopion piispa Turvallisuus presidentin rukouspäivän julistuksen painopisteenä n Tasavallan presidentin vuoden 2015 rukouspäiväjulistus painottaa turvallisuutta1. - Turvallisuus pohjautuu ihmisarvoon ja oikeudenmukaisuuteen, korostetaan Tasavallan presidentti Sauli Niinistön allekirjoittamassa julistuksessa. - Turvallisuus on ihmiskunnan ja maapallon yhteinen asia. - Turvallisuus syntyy luottamuksesta, joka ulottuu uhkakuvien ja erottavien muurien yli. - Turvallisuus kasvaa avoimuudesta, jonka raamatullinen nimi on vieraanvaraisuus. Suvaitsevaisuutta yli rajojen Turvallisuus tarkoittaa suvaitsevaisuutta, kunnioitusta ja vastavuoroisuutta ihmisten välillä, yli rajojen: n Rukouspäiväjulistus on yli 400-vuotiaana perinteenä yksi valtionpään vanhimpia virkatehtäviä. Nykyisin tasavallan presidentti virkakautensa alussa päättää, jatkaako tätä käytäntöä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on päättänyt edeltäjänsä tavoin allekirjoittaa vuosittaisen rukouspäiväjulistuksen. Presidentti Niinistö on henkilökohtaisesti hyväksynyt julistuksen tekstin, jonka Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallituksen asettama työryhmä on valmistellut. - rikkaiden ja köyhien välillä, - nuorten ja vanhojen kesken, - eri kielten ja kulttuurien välillä, - eri uskontojen kesken, - yli pelkojen ja viholliskuvien. Sitä tarvitaan omassa lähiympäristössämme, kotimaassamme, koko ihmiskunnassa ja suhteessamme kaikkeen luotuun. Oikeus luonnonvaroihin Julistuksessa nostetaan esiin myös luonnonvarat ja koko ihmiskunnan oikeus niihin. Turvallisuuden vakavimmat uhkat liittyvät usein niiden omistukseen. Julistuksessa tuodaan esille myös se, että puhdas vesi on esimerkiksi täällä Suomessa luonnon lahja, jota emme aina osaa arvostaa.

4 4 Vieraanvaraisuus ja vapaaehtoiset Kemin seurakunnan painopisteitä n Kemin seurakunnan toiminnan painopisteet ovat tänä vuonna vapaaehtoistyössä ja vieraanvaraisuudessa. Joulun alla toimikautensa viimeiseen kokoukseensa kokoontunut vanha kirkkovaltuusto hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman tälle vuodelle sekä raamit vuosien toiminnoille. Seurakunnan toiminta perustuu 3,3 miljoonan euron kirkollisverotuloon sekä vajaan puolen miljoonan euron yhteisöveroon. Palkat ja muut varsinaiset henkilöstömenot ovat kaksi kolmannesta (66,8 %) kaikista toimintamenoista. Kemissäkin YV Suurella Sydämellä Kevään valtakunnallisen yhteisvastuukeräyksen kotimaiseksi erityskohteeksi kirkkohallinto on nimennyt vapaaehtoistoiminnan otsikolla Suurella Sydämellä. Kyseessä on vapaaehtoisen auttamisen verkkopalvelu, jonka kautta voi ilmoittautua erilaisiin vapaaehtoistehtäviin eri syistä ahdingossa olevien lähimmäisten auttamiseksi. Tältä pohjalta Kemin seurakunnassa kiinnitetään huomiota vapaaehtoisten merkitykseen seurakunnassa ja pyritään verkostoitumaan seurakunnan yhteistyökumppaneiden kanssa. Vieraanvaraisuuden painopisteeseen liittyen jumalanpalveluksia järjestetään yhdessä eri herätysliikkeiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Vappuna järjestetään perinteinen motoristikirkko. Kirkkoherra Markku Korpela saatteli kirkkovaltuuston jouluiseen tunnelmaan musiikkiesityksellään. Kirkon vuokraus kiinnosti Talous ja investoinnit eivät kirvoittaneet kirkkovaltuustossa keskustelua, mutta joidenkin toimialojen sisällöistä vaihdettiin mielipiteitä. Päiväkerhotyön kohdalla aprikoitiin riittävätkö Mäntylään, Takajärvelle sekä Veitsiluotoon sijoitetut toimipisteet turvaamaan myös uusien asutusalueiden lapsiperheiden tarpeita. Keskustelussa koettiin tarvetta olevan toiminnan uusien suuntien tarkistamiseen. Useampaan kerhopisteeseen eivät nykyiset henkilöstöresurssit riitä, vaikka kysyntää olisikin. Kemin kirkon vuokraaminen ohjelmatoimistojen ja alueen ulkopuolisten artistien käyttöön kiinnosti myös valtuutettuja. Epäiltiin, että omat esiintyjät jäävät vierailijoiden varjoon. Myös vuokrauksesta saadut korvaukset kiinnostivat. Turha huoli Kirkkoherra Markku Korpelan ja talousjohtaja Matti Ahon vastausten mukaan alueen omat kuorot, musiikkiopisto ja esiintyjät ovat etusijalla kirkkoa vuokrattaessa. Tosin heidänkin on syytä tehdä varauksensa ajoissa, sillä ohjelmatoimistot ovat liikkeellä jopa vuotta aiemmin. Saadut vuokratulot kirkosta ovat marginaalisia ulkopuolisille joulun alla korotetuista hinnoista huolimatta. Vastauksissa korostettiin joulun alustan artistivierailujen merkitystä niin kulttuurin kuin koko kaupungin osalta. Joillekin musiikkivierailut ovat ainoa kosketus kirkkoon ja seurakuntaan. Täten seurakunta on näissä konserteissa ja Lumilinnan kohdalla osaltaan mukana kohentamassa alueen palvelutasoa. Joulun jälkeen saadusta tilastosta selviää, että kirkkovaltuutettujen huoli omien esitysten jäämisestä toissijaiseksi Kemin kirkossa oli aiheeton. Kauneimpien joululaulujen esityskerrat keräsivät kirkkoon yli kaksi tuhatta kuulijaa. Enimmillään yhteen esitykseen saapui 850 kävijää. Kuninkaallisten joulukonsertti kiinnosti 700 musiikin ystävää. Vierailevista artisteista eniten väkeä sai liikkeelle Suvi Teräsniska, jonka esitykseen saapui noin 700 kuuntelijaa. Urkuvartit alkavat Musiikkitoiminnan puolella seurakunta aloittaa kuukausittaiset urkuvartit, joita pidetään tammi-toukokuussa, sekä syys-marraskuussa. Urkuvartteihin kutsutaan erityisesti koululaisia. Urkuvarttien yhteydessä voidaan järjestää myös tilaisuuksia, joissa koululaisille kerrotaan kanttorin työstä sekä uruista ja urkumusiikista. Kemin kirkon urut tullaan peruskorjaamaan suunnittelukaudella Kirkkokuoro tekee matkat Lapin kirkkomusiikkijuhlille Kemijärvelle 2015 ja Kirkon musiikkijuhlille Helsinkiin Seurakunta täyttää avoimen kanttorin viran ja lakkauttaa seurakuntakeskuksen siivoojan viran. Tehtävä hoidetaan työsopimussuhteisella työntekijällä. Lainat pienenevät Kemin seurakunta siirtyy Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi kahden vuoden kuluttua vuoden 2017 alussa. Vielä tänä vuonna siirtyminen ei aiheuta muutoksia taloushallinnon toimintaan eikä henkilöstön työtehtäviin. Investointien osalta seurakunnalla on edessään pari välivuotta. Peurasaaren kappelin ulkopintojen ja katon korjaukseen on noin euron määräraha. Seurakuntakeskuksen tiiliseinän korjaukseen vuodelle 2016 varataan euroa. Veitsiluodon kirkon korjauksen suunnittelu ja valmistelu saa euron määrärahan vuodelle Lainoja seurakunnalla on noin 3,1 miljoonaa ja niitä lyhennetään budjettivuoden aikana eurolla. Ellei uusia lainoja tarvita, on seurakunnan velkataakka vuoden 2017 lopulla noin 2,4 miljoonaa euroa. (PV) Kemi Kemin seurakunta Kirkkoherranvirasto puh Taloustoimisto puh , JUMALAN- PALVELUKSET Sunnuntaina Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Markku Korpela, liturgia Tapio Karjula. Kanttorina Aki Tyni. Klo 15 pyhäpäivähartaus Peurasaaren kappelissa, John Bäckström. Sunnuntaina Klo 10 sanajumalanpalvelus Kemin kirkossa, saarna Tuomas Tölli, liturgia Oili Tuovinen. Kanttorina Minna Laitila. Radiointi Radio Pookin 89,5 MHz kautta. Klo 12 pyhäpäivähartaus Veitsiluodon seurakuntasalissa, Tuomas Tölli. Kirkkokahvit. Keskiviikkona Klo 12 urkuvartti Kemin kirkossa, Elias Niemelä. Tiistaina Klo 17 ompeluseurat, Tapaninkatu 6 B 10. Klo 17 lähetysilta Veitsiluodon kirkolla. Saamme terveisiä Tansaniasta sanoin ja kuvin. Tervetuloa! Lähtö omilla autoilla seurakuntakeskuksen edestä klo Keskiviikkona Klo 17 Raamattupiiri/Ilmestyskirja seurakuntakeskuksen takkahuoneessa. ARKISIN Maanantaisin klo 8.30 aamurukoushetki srk-keskuksen Marian kappelissa. Torstaisin klo 10 hartaushetki vainajien omaisille ja sanomakellojen soitto Kemin kirkossa. KUOROT Lapsikuoro maanantaisin klo 17 srk-keskuksessa. (Kevään ensimmäiset harjoitukset Tervetuloa nykyiset ja uudet laulajat! Kuoroa johtaa kanttori Minna Laitila, p ) Kirkkokuoro tiistaisin klo 16 seurakuntakeskuksessa. (Kevään ensimmäiset harjoitukset Tervetuloa nykyiset ja uudet laulajat! Kuoroa johtaa kanttori Minna Laitila, p ) Oratoriokuoro keskiviikkoisin klo 18 seurakuntakeskuksessa. (Kevään ensimmäiset harjoitukset ) Tuomaskuoro torstaisin klo 17 seurakuntakeskuksessa. (Kevään ensimmäiset harjoitukset ) Veitsiluodon kuoro torstaisin klo 18 Veitsiluodon srksalissa. (Kevään ensimmäiset harjoitukset ) DIAKONIATYÖ Jestilä Teija Rimpiläinen Päivi Pääkkölä Ilona Alaperä Riitta Voutilainen Eija Diakoniatoimiston ajanvarausvastaanotto/puhelinpäivystys kerran viikossa, puh Keskiviikkoisin klo , klo ja klo Eläkeläiskerhot Ti klo Syväkankaan palvelutalo, kerhokauden aloitus, Tapio Karjula To klo seurakuntakeskus, kerhokauden aloitus VAMMAISTYÖ Kaverikammari, nuorten ja nuorten aikuisten kehitysvammaisten kerho Lauantaina klo 13 seurakuntakeskuksessa, alasali 1. Viittova kerho Maanantaina klo 16 srk-keskuksessa, alasali 2. PÄIVÄ- JA PERHE- KERHOTYÖ maanantai Mäntylän päiväkerho Hepolan päiväkerho tiistai Mäntylän päiväkerho Takajärven päiväkerho Mäntylän päiväkerho Takajärven päiväkerho keskiviikko Hepolan perhekerho Takajärven perhekerho Hepolan päiväkerho Takajärven päiväkerho torstai Mäntylän päiväkerho Takajärven päiväkerho Mäntylän päiväkerho Takajärven päiväkerho perjantai Mäntylän avoin perhekerho Takajärven avoin perhekerho Päiväkerhoihin otetaan -09, -10, -11 ja -12 syntyneitä lapsia. -12 syntyneet täytettyään 3 vuotta. Vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella maanantaisin klo 13-16: Päivi Koskela, p Toiminta jatkuu viikolla 3. LÄHETYSTYÖ Seurakunnan nimikkolähettien tukeminen Kemin seurakunnan nimikkolähettien tuki ohjataan suoraan lähetettäville seuroille seurakuntaviitteellä. Viitteet ja tilit ovat seuraavat: Suomen Lähetysseura: (Riitta ja Oskari Holmström, Eero Manninen, työ Hongkongin teologisessa seminaarissa ja Senegalin musiikkityö), tili: Danske Bank FI , viite: Lapin Kansanlähetys: (Maija-Leena Pelttari), tili: FI , viite: Tutustu verkossa Lähetysseuran työalueisiin ETSITKÖ SEURAKUNTAYHTEYTTÄ! Kemin kirkossa maanantaisin klo laulua, sanaa ja rukousta. Sinua palvelevat seurakunnan vapaaehtoiset. Tervetuloa!

5 Lääninrovastilla on edessään muuttuva toimintaympäristö 5 Markku Korpela on toiminut pari vuotta vt. lääninrovastina siitä alkaen kun hänen edeltäjänsä Ari Juntunen jäi eläkkeelle Tornion kirkkoherran virasta. n Kemin kirkkoherra Markku Korpela, 60, aloitti Kemi-Tornion rovastikunnan lääninrovastina vuoden vaihteessa kuusivuotisen toimintakauden. Aloitus sattuu aikaan, jolloin yhteiskunnan avoimet uudistuskysymykset ovat monin osin myös kirkon kysymyksiä. - Kyllähän edessä on kovin muuttuva toimintaympäristö. Mielenkiinnolla seuraamme Meri-Lapin selvitysmiesten esityksen jälkeisiä kuntien ratkaisuja, sillä ne vaikuttavat myös seurakuntiin. Selvityksen jälkeen rovastikunnan pohjoisimmat kunnat ja seurakunnat Ylitornio ja Pello näyttävät ovat hieman kelluvassa tilanteessa. - Voin kuvitella Pellon katselevan Rovaniemen suuntaan. Ovatpa rajanvedot mitkä tahansa, uskon toiminnan jatkuvan rovastikunnassa yhtä jouhevasti kuin ennenkin. Onhan rovastikuntien rajoja muovattu aiemminkin. Markku Korpela kokee, että taloudellisista syistä kirkko joutuu tekemään päätöksiä varsin pian mahdollisen yhtymämallin käyttöön otosta. Silloin asioita tarkastellaan seurakunnissakin tarkemmin. - Taloudellisesti seurakuntien toiminnoille tarvitaan leveämmät hallinnolliset hartiat, jotta seurakunnat pystyvät tekemään perustyötään. Kirkko ei hajoa Tiedotusvälineissä hehkutettua kirkon hajoamisuhkaa ei ole pohdittu yhdessä rovastikunnan seurakunnissa. - Ei kirkko hajoa. Kristillinen kirkko on ollut pari tuhatta vuotta ja säilyy edelleenkin. Toki maailma ja monet asiat muuttuvat. - Kirkon sisällä voi olla moninaisia mielipiteitä, mutta meidän pitää kunnioittaa ja sietääkin toinen toisiaan. En osaa kuvitella kuinka vaikeita asioita pitäisi ilmaantua, jotta kirkko hajoaisi. - Kirkkohan on seurakuntalaistensa näköinen. Vajavaisiahan me ollaan kaikki, mutta me muodostamme kirkon. Markku muistuttaa, ettei kirkko ole koskaan ollutkaan vakaa. - Jeesus kritisoi paljon fariseusten ja kirjanoppineiden tekoja, mutta hän ei jättänyt sitä yhteisöä, vaan meni sapattina aina tapansa mukaisesti synagogaan. Ortodoksinen kirkko on saanut olla rauhassa vastaavalta keskustelulta. Sen piirissä asia kuitataankin toteamalla siihen tyyliin, että kirkko on kirkko ja se siitä. - Luterilaisen kirkonkin pitäisi ortodoksien tapaan todeta sama ja pysyä kirkolle kuuluvassa päätehtävässä. On huudettu ennenkin väärin Arvojen ja moraalin osalta yhteiskunnan äänekäs enemmistökään ei voi Markku Korpelan mielestä sanella kirkon kantaa. Kirkko tekee itse omat päätöksensä kirkolliskokouksessa. - Raamatun historia osoittaa, että huutamalla on ennenkin tehty vääriä päätöksiä. Kun kansa sai valita Jumalan pojan Jeesuksen ja rosvo Barabbaaan välillä, he huusivat Barabbas. Hautausmaiden ylläpitoon ja hautaustoimeen liittyvää keskustelua Markku Korpelan mielestä tulee lähestyä varovaisesti. - Hautaustoimen kustannukset ovat tiukkenevan talouden aikana ongelma. Periaatteessahan kirkon pitäisi palvella vain jäseniään. - Mutta toisaalta kirkkoon kuulumattoman hautauksessa on usein kuitenkin se tilanne, että vainajan omaiset kuuluvat kirkkoon ja heitä tulee palvella. - Ajatus hautausvelvoitteen siirtämisestä kunnille panee kyllä minut pohtimaan. En usko, että kunnilla olisi siihen varaa. - Toisaalta on tavallaan väärin, että kirkkoon kuuluvat maksavat kirkkoon kuulumattomista koituvia kuluja. Ongelmasta päästäisiin, kun valtio maksaisi kirkolle sälyttämistään yhteiskunnallisista tehtävistä täysiarvoisen korvauksen. (PV) TOIMITUKSET Kuollut: Kerttu Heleena Ollikainen 93 v, Unto Olavi Tuomaala 84 v, Pentti Juhani Rytilä 75 v, Seppo Olavi Miettunen 70 v, Kaarlo Henrik Rissanen 89 v, Alli Aini Nahkiaisoja 74 v, Seppo Matias Hiltunen 68 v, Markku Sakari Sutela 59 v, Kaisu Irmeli Viippola 61 v, Veikko Martti Viippola 63 v. Vihitty: Henri Aleksi Holopainen ja Anna Helena Lotvonen. Kastettu: Moona Luna Sofia Juvonen, Veikka Kalle Eemeli Marttila, Iina Ella Celina Riikkula, Niko Johannes Ilmari Kuusijärvi, Pihla Julia Silvennoinen, Eemil Oliver Andreas Klasila, Mio-Matias Saari. RAUHANYHDISTYS Su klo 17 radioseurat Ke klo ompeluseurat Su klo 16 seurat, laulutuokio Ti klo 13 tiistaiseurat Ke klo ompeluseurat Vanhempien voimavaraviikonloppu Virkistysviikonloppu vanhemmille Saarenottan leirikeskuksessa. Leiri on tarkoitettu vanhemmille (ilman lapsia). Hyvä ruoka, lepo, yhdessä oleminen sekä tekeminen antavat voimia jaksaa arjessa. Mukana viikonlopussa ovat Lapin ensi- ja turvakodin miestyön työntekijät Jari Harju sekä Veli Petteri Huhtamella. He kertovat parisuhteesta ja perheen arjesta miesten näkökulmasta. Viikonlopun hinta täysihoidolla kemiläisiltä pariskunnilta 60, ulkopaikkakuntalaiset 90 / pariskunta. Ilmoittautumiset vasta Lisätietoja ennen leiriä: Pirjo-Minna Lääkkö, Kemin seurakunta Äiti kahvilan toiminta 2015 Kutsun sinut sekä ystäväsi Äiti kahvilan toimintaan mukaan Sankarikatu 18, toinen kerros. Äiti kahvila on tarkoitettu lapsiperheiden äideille kohtaamispaikaksi (ilman lapsia). Kahvila on auki lauantaisin klo kerran kuukaudessa. Seuraavat tapaamiset 2015: Tulevan kevään toiminnan suunnittelu Ystävänpäivä Talvitapahtuma ? Äitien päivän juhlistaminen Hopealyhdyn ruokalista ma lohilaatikko/ jauhelihakastike ti liha-pekonikastike/ kasvispihvit ke uunibroileri/ jauhelihalaatikko to lihakeitto/ linssikeitto pe metsästäjänpihvit/ aurajuustokeitto ma sitruunakala/ broilerikeitto ti makaronilaatikko/ punajuuripihvit ke janssoninkiusaus/ kaalikääryleet to possun uuniliha/ kasvispihvit pe broileri-perunakiusaus Hinnat eläkeläisille 6,00 euroa, muille 8,50 euroa, kotiannos eläkeläiset 5,00 euroa (jälkiruoka ei kuulu 5,00 euron kotiannoshintoihin, jälkiruoka maksaa 1 euron). Muistutus kotiannosten hakijoille: omat astiat mukaan. Hopealyhty avoinna arkisin klo Kemin seurakuntakeskuksessa, Kirkkopuistokatu 11, puh Tervetuloa ruokailemaan Hopealyhtyyn! Lääninrovasti on väliportaan hallintoa tuomiokapitulin ja seurakunnan välillä n Kemi-Tornion rovastikunnan lääninrovasti Markku Korpelan kausi yltää vuoteen 2020 saakka. Sivutoimisena lääninrovastina toimii joku rovastikunnan kirkkoherra oman virkansa ohella. Lääninrovastilla ei ole nimityksenä mitään tekemistä entisen läänin kanssa. Ruotsiksi sama termi on kontraktsprost eli kontrahtirovasti. Lääninrovastin tehtävä on piispan ja tuomiokapitulin apuna valvoa rovastikunnassa esimerkiksi jumalanpalvelusten pitämistä, kirkollisten toimitusten suorittamista, hyvän kirkollisen järjestyksen ylläpitämistä, pappien ja lehtorien viranhoitoa ja elämää sekä kirkollisista asioista annettujen lakien noudattamista. Kirkossa valmistellaan seurakuntarakenteen muutosta, jolloin rovastikunnat poistuisivat nykyisenkaltaisena väliportaana. Jatkossa seurakunnat muodostaisivat seurakuntayhtymiä, joiden koko vaihtelee. Jokainen seurakunta tulee kuulumaan johonkin yhtymään, jos kirkolliskokous niin päättää ensi toukokuussa.

6 6 Tornion kirkkovaltuusto hyväksyi vielä tasapainoisen talousarvion Talous tarkasteluun Torniossakin n Tornion kirkkovaltuusto hyväksyi joulun alla miltei puheenvuoroitta nyt alkaneen vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Seurakunnan toiminta perustuu neljän miljoonan euron kirkollisverotuloon sekä euron yhteisöveroon. Investointeja on runsaat euroa, jotka rahoitetaan omilla varoilla, joskin kassa samalla pienenee 250 eurolla. Vuosikate on ja poistojen jälkeen talousarvio on runsaat euroa alijäämäinen. Talousarvion esitellyt vs. talouspäällikkö Riitta Angeria muistutti kuitenkin valtuutettuja, että vaikka vuoden 2015 alijäämä on kohtuullisen pieni, seuraavina vuosina se nousee useampaan sataan tuhanteen, ellei jotakin tehdä. Tornion seurakunnalla on vielä ylijäämää 1.7 milj. euroa eikä sillä ole enää lainkaan velkaa. Investointeja maltillisesti Investoinneista merkittävimmät kohdistuvat hautausmaiden töihin. Samalla valmistaudutaan uurnahautausten yleistymiseen. Parasniemen hautausmaalla rakennetaan yli eurolla uurna-aluetta. Myös Suensaaren ja Karungin Huruvaaran hautausmaille tulee muistolehdot. Parasniemen seurakuntataloa kunnostetaan vielä eurolla. Seuraavien vuosien investoineissa on tulossa mm. Tornion kirkon remontin jatkuminen 2016 ( ) sekä v Alatornion kirkolla kunnostetaan pääsisäänkäynnin portaat ( ). Ville Alakuijala sai puheenvuorollaan vakavastakin aiheesta hymyn muille valtuutetuille. Eino Ylimäki kiinnitti huomiota, miten kirkollisissa toimituksissa otetaan väki huomioon. Puheenvuoroissa huoli alijäämästä Kirkkovaltuustossa jatkava Marja-Liisa Husa kiinnitti huomiota vuosien alijäämän ennusteeseen Viime kesänä merkkipäivää viettänyt kirkkovalt. Raija Kontio sai valt pj Osmo Huhdalta onnittelukukat. (400000). Verotulot eivät jatkossa riitä kattamaan menoja. On hyvä aloittaa ajoissa sopeutuminen. Myös kirkkovaltuustosta pois jäävä kaupunginhallituksen pj Markku Ponkala halusi tietää, mikä aiheuttaa näin suuren muutoksen alijäämässä. Kirkkovaltuustossa jatkava Mervi Mustonen - luottamushenkilönä 28 vuotta toivoi, että valtuusto kokonuisi useammin kuin kahdesti vuodessa. Kirkkoherra Martti Puontila muistutti alkupuheenvuorossaan, että Torniossakin kirkosta eroaminen heiluttaa jäsenmäärä. Jos kehitys jatkuu näin, onko kirkko jatkossa enää keskellä kylää? Kirkkovaltuustosta nyt jättäneistä veteraaneista Ville Alakuijala luottamushenkilönä 46 vuotta uudisti huolensa siitä, miten käy seurakunnan omaisuudelle, kun kaavaillaan seurakuntien liittämistä uusiin srk-yhtymiin. Eino Ylimäki - luottamushenkilönä 24 vuotta pyysi kirkkoherraa opastamaan pappeja, miten kirkollisissa toimituksissa otetaan väki huomioon. Tornio Tornion seurakunta Kirkkoherranvirasto Parasniementie 115, Tornio Puh Avoinna ma-pe klo Kirkkoherra Martti Puontila p martti.puontila@evl.fi AAMURUKOUS keskiviikkoisin alkaen ke klo 7 Suensaaren srk-talon kappelissa, käynti Porthaninkadun ovesta. JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina Klo10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Jarkko Kuusisto, lit. Tero Saapunki, kantt. Timo Perkkiö. Klo 11 Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; Saša Lehtinen, kantt. Pertti Hurtig. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; saarna Nona Lehtinen, lit. Mauri Laakso, kantt. Timo Perkkiö. Klo 14 Kyläkirkko (messu) Arpelan srk-kodilla; Saša Lehtinen, kantt. Pertti Hurtig. Sunnuntaina Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Saša Lehtinen, lit. Nona Lehtinen, kantt. Timo Perkkiö. Klo 11 Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; Jarkko Kuusisto. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; saarna Mauri Laakso, lit. Heikki Turunen, kantt. Timo Perkkiö. Kolehdit Oulun hiippakunnan toimintaan kasvatus-, diakonia- ja lähetystyössä Kristittyjen ykseyden edistämiseen Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta. Radiointi Jumalanpalvelukset radioidaan sunnuntaisin klo 10 Alatornion kirkosta Radio Pron kanavalla. Myös internetin välityksellä lähetystä on mahdollisuus kuunnella osoitteessa: RAAMATTUPIIRI - maanantaisin alkaen ma klo 18 Kivirannan srk-kodilla. - tiistaisin alkaen ti klo 13 Lähimmäisen Kammarilla. NAISTEN SAUNAILTA yhdessäolon, saunomisen, kahvittelun ja makkaranpaiston sekä hiljentymisen merkeissä ti klo 18 Antinsaaren saunalla. - Olet lämpimästi tervetullut mukaan. TULOSSA: Opeta armoon juurtumaan Raamattu- ja rukouspäivät Kts. erillinen ilmoitus. MUSIIKKITOIMINTA Alatornion Kirkkokuoro harjoitukset keskiviikkoisin klo Parasniemen srk-talolla. Lisätiet. Pertti Hurtig p Eleonoora kuoro harjoitukset torstaisin alkaen to klo 18 Karungin srk-talolla. Lisätiet. Katja Heroja p Karungin kirkkokuoro harjoitukset käynnistyvät ke klo 18 Karungin srk-talolla. Lisätiet. Timo Perkkiö, p ValoOn kuoro harjoitukset perjantaisin alkaen pe klo Alatornion kirkossa. Lisätiet. Katja Heroja p Laulupiiri parillisen viikon torstaina alkaen to klo Suensaaren srk-talolla. Lisätiet. Pertti Hurtig p Myös uudet laulajat tervetulleita mukaan! - LÄHETYSTYÖ Lähetysilta to klo 18 Parasniemen pappilassa. DIAKONIATYÖ Laitoksissa vierailevan lauluryhmän harjoitukset to klo Suensaaren srk- talon alasalissa. Tervetuloa uudet ja vanhat laulajat. Iltakahvila Lähimmäisen Kammarilla, Puutarhak. 5 avoinna ja pannu kuumana joka toinen perjantai alkaen klo Iltakahvila on kohtaamispaikka ja vaihtoehtoinen tapa viettää perjantai-iltaa. Eläkeläisten kerhot - Arpelan srk-kodilla ti klo 12 - Parasniemen srk-talolla: ke klo 11 - Karungin srk-talolla: ke klo 12 - Suensaaren srk-talolla: ke klo 13 Kuljetusta varten kerhoihin ilmoittautuminen perjantaina khranvirastoon p VAMMAISTYÖ Kuulonäkövammaisten energiakerho ti klo 12 Suensaaren srk-talon alasalissa. VAPAAEHTOISTYÖ Aloitamme kevätkauden toiminnan viikolla 3: Lähimmäisen Kammari ma klo Ystävänpirtti Kivirannalla ma klo 12 Ystävänpirtti Arpelassa ti klo 12 - Tervetuloa - RAUHANYHDISTYS Karungin ry: Su klo 15 seurat ry:llä. Pe klo ompeluseurat ry:llä. Tornion ry, Kemintie 17: La klo 14 seurat Koivukodilla, Kari Sutinen, Tero Saapunki. Su klo 16 kaksikieliset seurat ry:llä, Jorma Majuri, Kari Sutinen. Ti klo 14 tiistaikerho ry:llä, Eero Kinnunen. La klo 19 nuortenilta ja iltakylä Sonnisella, Ismo Kangastie. Su klo 18 seurat Tornion kirkossa, Onni Häkkinen, Niilo Kallioranta. Ke klo lauluseurat alueittain kodeissa. Seurat radiossa ja internetissä pääsääntöisesti sunnuntaisin kello 16 Radio Prossa (92 MHz) ja internetissä

7 Kirkkoon liittyi ennätysmäärä ihmisiä n Viime vuonna Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi vahvistamattomien tietojen mukaan yli henkilöä. Luku on suurempi kuin koskaan ennen. Erityisen paljon kirkkoon on liitytty vuoden lopussa. Joulukuussa kirkkoon liittyi lähes ihmistä, kun viime vuonna vastaava luku oli 892. Viime joulukuussa kirkkoon liittyi useita satoja henkilöitä viimevuotista enemmän. Tämä saattaa kertoa uudenlaisesta ilmiöstä, jossa kirkon julkiset kannanotot aiheuttavat myös paluuliikennettä kirkkoon, sanoo Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta. Kirkkoon liittyminen on kasvanut samaa tahtia kuin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus väestöstä. Tässä mielessä kirkkoon liittyjien osuus on pysynyt pitkään hyvin vakaana, Ketola toteaa. Vuonna 2013 kirkkoon liittyi henkilöä. Kirkossa neljä miljoonaa jäsentä Kirkosta eroamisia kirjattiin mennessä noin kappaletta, joka on selkeästi keskimääräistä suurempi luku. Vuonna 2013 kirkosta erosi henkilöä. Vuoden 2013 luvuissa on järjestelmävaihdoksen vuoksi mukana myös vuoden 2012 lopun tapahtumia. Kirkon jäsenmäärä on vuoden 2014 lopussa noin henkilöä. Kirkon jäseniä on noin 74 % suomalaisista. Tiedot perustuvat kirkon jäsentietojärjestelmän ennakkotietoihin ajalta Tarkistetut luvut saadaan jäsentietojärjestelmästä tammikuun puoleenväliin mennessä. Loppiaisen kolehti kasvavien kirkkojen työhön n Loppiaisena jumalanpalveluksissa kerättiin valtakunnallinen kolehti kasvavien kirkkojen työhön Suomen Lähetysseuran kautta. Loppiaisena muistellaan kolmea itämaitten tietäjää, jotka tähti johdatti Jeesus-lapsen luo. Näin he osoittivat, että joulun sanoma on tarkoitettu kaikelle maailmalle. Sen tähden loppiaisen sanoma muistuttaa erityisesti kirkon lähetystehtävästä. Yksi kolehtikohteista oli Inkerin kirkko Venäjällä, jossa Lähetysseura on toiminut 20 vuotta. Rakkaus, ihmisten kohtaaminen, vierellä eläminen ja auttaminen ovat olleet niitä asioita, joilla on konkreettisesti kerrottu ihmisille: Jumala rakastaa sinua, hän on kiinnostunut sinun elämästäsi, et ole yksin, kertoo Lähetysseuran Venäjän-työntekijä Elina Heikkilä Yksi tämän päivän työmuodoista Venäjällä on perhetyö. Elina Heikkilä on yksi Inkerin kirkon perhetyön vastuuhenkilöistä. Marraskuun viimeisenä Uudet jäsenet tervetulleita Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo on iloinen liittyneiden suuresta määrästä. Iloitsen siitä, että viime vuoden aikana ennätysmäärä ihmisiä on päättänyt liittyä kirkkoon. Toivotan uudet kirkon jäsenet lämpimästi tervetulleiksi, Keskitalo sanoo. Keskitalo sanoo, että myös kirkosta eroaminen otetaan vakavasti. On tärkeä kuulla niitä viestejä, joita kirkosta eronneet ovat halunneet antaa. Kirkon jäsenyyteen on myös aina ovi auki takaisin, jos kokee, että kirkon usko ja arvot vastaavat omaa elämänkatsomusta. Kirkko on viime vuoden jäsenyysmuutoksista huolimatta Suomen suurin yhteisö. Erityisesti vaikeina taloudellisina aikoina moni arvostaa kirkon ruohonjuuritason työtä ja roolia paikallistasolla. Kirkon ulkomaanavun ja lähetysjärjestöjen kautta kirkon jäsenen auttava käsi ulottuu eri puolille maailmaa, Jukka Keskitalo muistuttaa. viikonloppuna kirkon koulutuskeskuksessa pidettiin perhetyön peruskurssi, jonka tehtävänä oli rohkaista ja kouluttaa ihmisiä omissa seurakunnissa tehtävää perhetyötä varten. Pietarin lähelle Kelttoon tuli kurssilaisia eri puolilta Venäjää, muun muassa Kazanista, Svetogorskista, Rzhevistä ja Kingisepistä. Rakennuttaja Leena Harjunpää Suomen pienimmän kivikirkon edessä. Kuvat: Jorma Niinimäki. Kemiläiset kävivät maan pienimmässä kivikirkossa n Kemin seurakunnan väkeä kävi syysretkellä Kokkolan Keskiaikapäivillä. Samalla tutustuttiin Suomen pienimpään kivikirkkoon, joka löytyy Kokkolan Yli-Sokojalta. Pyhtään kivikirkon pienoismalliksi tehty rakennus on Leena Harjunpään rakennuttama lahja puolisolleen, pastori Martti Nykäselle 50-vuotislahjaksi. 7 Harjunpää on myös itse osallistunut rakennustöihin. Hän on muun muassa isänsä kanssa sahannut kaikki kattoon tulevat paanut. Kirkon alttaritaulun on maalannut pariskunnan miniä Mari Nykänen. Taiteilija Raul Pohjonen maalaa kirkkoon kattomaalaukset Pyhtään alkuperäisen mallin mukaan. TOIMITUKSET KUOLLUT: Lauri Kalervo Frantti 92 v., Milja Maire Mirjami Majala 90 v., Vieno Dagmar Stark 87 v., Ahti Johannes Kursukangas 85 v., Hilkka Sylvi Kangas 84 v., Matti Kvist 83 v., Kalevi Pahkamaa 83 v., Jukka Antero Junes 79 v., Väinö Matias Väyrynen 75 v., Jussi Henrikki Ylipekkala 71 v., Alex Juhani Antero Könönen 2 kk. VIHITTY: Marko Olavi Hooli ja Kaisa-Maria Tervahauta. Pekka Alfred Smeds ja Aija Maria Karjalainen. KASTETTU: Fiona Anastasia Mört, Anni Kristina Posio, Eemi Kalevi Pitkänen, Adelle Ella Margareetta Klemetti, Matilda Eeva Alarousu, Seela Matilda Saario, Peppi Marika Törmänen, Eemil Oliver Andreas Klasila, Pihla Julia Silvennoinen, Roosa Ilona Laukkanen, Anni-Maija Ilona Hooli. LAPSET, VARHAISNUORET JA NUORET Päivä- ja perhekerhot jatkuvat alkaen, Antinsaaren osalta Vapaita paikkoja voi tiedustella kerhopisteistä: Antinsaari Arpela Karunki Kemintie Kiviranta , Parasniemi Suensaari Kaakamon perhekerho , Katso myös Facebook: Tornion seurakunta lapsityö Nuortenillat - torstaisin alkaen klo Kivirannan srk-kodilla. - ke klo Arpelan srk-kodilla. (Nuortenillasta rippikoululaisille leima) TyttöjenTalo Tirlittan avoinna maanantaisin alkaen klo osoitteessa Vapaudenkatu 7 a (pieni punainen puutalo). Tervetuloa kaikki yli 12-v tytöt mukaan toimintaan. Rippikoululaisille leima. Nuorisotyö päivystää Rajalla perjantaisin alkaen klo Tervetuloa juttelemaan! Nuorisotyö facebookissa: Tornion seurakunta nuorisotyö. Pyydä kaveriksi, tiedät mitä, missä ja milloin tapahtuu! Arkkipiispa Mäkisestä 60-vuotispäivänä muotokuva n Maanantaina 60 vuotta täyttäneen arkkipiispa Kari Mäkisen muotokuva paljastettiin sunnuntaina Turun arkkipiispantalossa Värikäs öljyvärimaalaus on taiteilija Antti Huovisen luomus. Tämä oli kahden ihmisen yhteinen matka ja luova prosessi, Huovinen kuvaili. Maalausprojekti pääsi vauhtiin viime keväänä. Ensin Huovinen ja Mäkinen pohtivat, pitäisikö maalauksessa näkyä jotakin rekvisiittaa. Mietin, pitäisikö siinä olla vaikkapa nuuskarasia, kuten arkkipiispa Renvallilla on hänen muotokuvassaan, Huovinen nauratti muotokuvan paljastustilaisuuteen osallistuneita juhlavieraita. Taiteilija viittasi Torsten Thore Renvalliin, joka toimi arkkipiispana Huovinen ja Mäkinen päätyivät pelkistettyyn perusasetelmaan. Muotokuvassa näkyy violettiin paitaan ja ristiin sonnustautunut Kari Mäkinen istumassa kädet ristissä. Halusin kuvata arkkipiispan levollista, harkitsevaa ja kuuntelevaa olemusta, Huovinen sanoi.

8 8 Keminmaan joulujuhla tarjosi aikamatkan n Keminmaan seurakunnan vapaaehtoiset ja pienpiireihin osallistuneet saivat seurakuntakeskuksen joulujuhlassa yhdessäolon lisäksi tehdä aikamatkan 80 vuoden taakse. Matkan tarjosivat seurakuntapastori Johan Helkkula, kappalainen Sakari Ylönen sekä Leena Helkkula, jotka selailivat ääneen Kotiliesi-lehden joulunumeroa vuodelta Vuodesta 1934 voidaan todeta, että itsenäinen Suomi oli tuolloin 17-vuotias, ja itsenäisyyspäivä oli ensimmäistä kertaa liputuspäivä. Aku Ankka -lehti ilmestyi ensimmäisen kerran. Neuvostoliitossa alkoivat Stalinin vainot, ja Hitler otti diktaattorin askelia. Kotiliedestä aikamatkan palaseksi oli nostettu kirjakatsaus. Se sisälsi aikansa tunnettujen henkilöiden vastauksia kysymykseen, mitkä viisi kirjaa he ottaisivat mukaansa, jos he loppuiäkseen joutuisivat yksinäisyyteen. Eräässä vastauksessa pahoiteltiin, että on niin vaikeaa valita ja hylätä. - Ottaisin ensimmäiseksi kirjakseni Raamatun, sillä ilman sitä en voisi loppuikääni elää, kuului kuitenkin valinta. Lelutehtailija puolestaan totesi vastauksessaan, että Raamatussa riittää tutkittavaa viideksikymmeneksikin vuodeksi. Kaikkien valintojen yhteiseksi teokseksi nousi Raamattu. Aikansa käsitykset heijastuvat tekstissä Aikamatkalla ajan henkeä ja tapoja päästiin aistimaan myös mainoksista. Otavan joulukirjoista mainosteksti määritteli Kirkkokansan joulu, vakavahenkisten kotien arvokas sisältörikas joulujulkaisu. Teksti sai esittäjät pohtimaan, sisältyikö siihen näkemys, jonka mukaan kristityt kodit olivat kovin vakavia ja totisia. Antakaa lapsille suomalaista sokeria. Sulavaa, ravitsevaa ja herkullista. Vaaratonta hampaille. - Kyseinen Kotilieden mainos antaa esittäjiä lainaten aihetta aprikoida millaisia tuntemuksia ja naurun purskahduksia nykyiset mainostekstit antavatkaan lukijoilleen 80 vuoden päästä. Kotilieden virallisen joulukirjoituksen Lapsi on meille syntynyt myötä Tiina ja Tuuni Turtinen toivat koululaisten musiikkitervehdyksen juhlaan. Yksin ei jäänyt kukaan, kun Keminmaan seurakunnan vapaaehtoiset ja pienpiiriläiset kokoontuivat joulujuhlaansa viettämään. kuulijat pääsivät pohtimaan kannattaako äidin iloita siitä, että uusi ihminen on syntynyt maailmaan. Onko tämä maailma sellainen, että osallisuus sen elämästä on ilon arvoinen? Se lapsi, jonka syntymäjuhlaa vietämme Jouluna, on syntynyt meille kaikille. Hän on antanut meidän elämällemme syvän sisällön, toteaa itse kirjoittaja. (PV) Keminmaa JUMALAN- PALVELUKSET Su Messu kirkossa klo 10, saarna Johan Helkkula, liturgia Yrjö Haapala. Saarnan aikana pyhäkoulu lapsille kirkon yläsalissa. Kolehti: Oulun hiippakunnan toimintaan kasvatus-, diakonia- ja lähetystyössä, Oulun tuomiokapituli. Su Messu kirkossa klo 10, toimittaa Yrjö Haapala, liturgia Johan Helkkula. Saarnan aikana pyhäkoulu lapsille kirkon yläsalissa. Su Raamattupiiri Suntionkulmassa klo Kirkkoherranvirasto puh Ti Hartaus Einolassa klo 13. Raamis Suntionkulmassa klo 12. Eläkeläisten keskustelupiiri Lautiosaaren srk-talolla klo 13. Ke Vauvasta vaariin tapaaminen Maulan srk-talolla klo Tervetuloa mukaan. Eläkeläisten Kyläpaikka Suntiokulmassa klo Kyytiä tarvitsevat soita diakonissa Ulla Sipolalle puh To Hartaus Juopperin kartanossa klo 14. Pe Miestenpiiri srk-talolla klo 19. Su Raamattupiiri Suntionkulmassa klo 18. Ti Raamis Suntiokulmassa klo 12. Hartaus Penttilässä klo 13. Ke Eläkeläisten Kyläpaikka Suntiokulmassa klo Kyytiä tarvitsevat soita diakonissa Ulla Sipolalle puh Hartaus Loviisan Kammarilla klo 12. Hartaus Kallinrannassa klo 13. Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo Raamattupiiri srk-keskuksessa klo LÄHETYS Lähetystyö aloittaa toiminnan vasta tammikuun loppupuolella. Lähetyskirppis avaa ovensa la klo , tervetuloa. Lähetyspiiri kokoontuu ma Seuraavassa lehdessä tarkemmat tiedot. DIAKONIA Diakoniatoimistossa päivystys seuraavan kerran to klo Diakonissa Ritva Torvinen puh Diakonissa Ulla Sipola puh Kotikäyntityöntekijä Hanna Pietilä-Jones puh PYHÄKOULU Tervetuloa lapset pyhäkouluun, joka on messun yhteydessä kirkon yläsalissa. TOIMITUKSET KUOLLUT: Taisto Eetu Hannula 73v., Arvo Vilho Jääskö 67v., Alli Esteri Keskimaula 92v. KASTETTU: Anni Kristina Posio, Matti Tapani Setälä LAPSET JA NUORET PÄIVÄKERHO Päiväkerhoihin otetaan 2009, -10, -11 ja -12 syntyneitä lapsia syntyneet täytettyään kolme vuotta. Kolehti: Kristittyjen ykseyden edistämiseen Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta. Lautiosaaren seurakuntatalo, Killisentie vuotiaiden päiväkerho maanantaina ja keskiviikkona klo Lassila, Myötätuulen kerhotila, Jokisuuntie vuotiaiden päiväkerho maanantaina ja keskiviikkona klo Laurila, Uuden pappilan kerhotila, Rantatie 26 A 3-4 vuotiaiden päiväkerho tiistaina ja torstaina klo vuotiaiden päiväkerho tiistaina ja torstaina klo Tiedusteluja päiväkerhoista lastenohjaajalta p PERHEKERHO MAULAN SEURAKUNTA TALOLLA VAUVASTA VAARIIN TAPAAMINEN 14. TAMMIKUUTA KLO KOKO KYLÄN VÄELLE TERVOLANTIE MAULA KULJETUSTA TARVITSEVAT, OTTAKAA YHTEYS EEVA-KAARINA KASALA KOKOONTUMISIA ON KERRAN KUUSSA KESKIVIIKOISIN. OHJELMASSA ON YHDESSÄ OLOA, HARTAUS, ASKARTELUA, LAULUA, TERVETULOA YHTEISIIN HETKIIN! KEMINMAAN SEURAKUNTA lisätetoja antaa Virpi Hutunen Puh: Laurilan perhekerho maanantaisin klo Uuden pappilan päiväkerhotiloissa (Rantatie 26 A) Lautiosaaren perhekerho torstaisin klo Lautiosaaren seurakuntatalolla (Killisentie 4) Lassilan perhekerho perjantaisin klo Myötätuulen kerhotilassa (Jokisuuntie 1) Laurilan PPH-kerho (perhepäivähoitajien ja hoitolasten kerho) perjantaisin klo Uuden pappilan päiväkerhotiloissa (Rantatie 26 A)

9 9 Maila Hautala ja Marja-Liisa Rönkkö Keminmaan Maanpuolustusnaisista vastasivat laavulla mehutarjoilusta. Yhä jaksoi nuotiokeppiin nojaileva Armas Ilvo, 93-vuotias simolainen veteraani, kutsua esilaulullaan jääkärikämpän vieraat yhteisesti esitettävään Veteraanin iltahuutoon. Jääkärikämpän jouluhartaus on myös perinteen vaalimista n Jo runsaan kymmenen vuoden ajan Tuomaan päivän hartaus on kutsunut Meri-Lapin alueelta epäkaupallista joulumieltä hakevia Kivaloille, Martimoaavan soiden suojelualueen luoteiskulmassa sijaitsevalle jääkärikämpälle. VARHAISNUORITYÖ VANHASSA PAPPILASSA, Rantatie 26 c. Maanantaisin Näytelmäkerho 3-6 lk tytöille ja pojille klo Alkaa Tiistaisin Ohjelmakerho 1-4 lk tytöille ja pojille klo Alkaa KESKUSKOULULLA (YLÄASTE) Torstaisin Kokkikerho 4-6 lk tytöille ja pojille klo Alkaa Perjantaisin (yhdessä kunnan nuorisotoimen kanssa) Alkaa Sählykerho 1-6 lk tytöille ja pojille klo Sisäpelikengät jalkaan ja suosittelemme suojalaseja. LAUTIOSAAREN SRK-TALOLLA, Killisentie 2 Maanantaisin Makerokerho 1-6 lk tytöille ja pojille klo Alkaa Keskiviikkoisin Kokkikerho 3-6 lk tytöille klo Alkaa PÖLHÖN KOULULLA Kerhot alkavat Liikuntakerho 1-3 lk klo Liikuntakerho 4-6 lk klo LASSILASSA Myötätuulessa seurakunnan kerhotiloissa, Jokisuuntie 1. Maanantaisin Toimintakerho (ulkoleikkejä) 1-3 lk tytöille ja pojille klo Alkaa Torstaisin Sekakerho 3-6 lk tytöille ja pojille klo Alkaa MAULAN SRK-TALOLLA, Tervolantie 1650 Torstaisin Ohjelmakerho 1-4 lk tytöille ja pojille klo Alkaa LIEDAKKALAN SEURALASSA Perjantaisin Ohjelmakerho 1-4 lk tytöille ja pojille klo Alkaa Usein on luonto antanut pakkasurkujensa soittaa ja revontulten tanssia tapahtumaa juhlistaen. Tällä kertaa tenhon loi pohjoisen pallonpuoliskon pisimmän yön ja lyhyimmän päivän hämy, jossa heikosti huojuivat jätkänkynttilöiden ja nuotioiden valopiirit. Jääkärikämpän joulun avaus vaalii perinteitä. Jouluevankeliumin sanomassa Keminmaan kappalainen Sakari Ylönen on jo monena jouluna painottanut, kuinka jääkäreiden haluun pelastaa isänmaa ja Jee- Perjantaisin Sählykerho 1-3 lk tytöille ja pojille klo Sählykerho 4-6 lk tytöille ja pojille klo Sisäpelikengät jalkaan ja suosittelemme suojalaseja. Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Virpi Huttunen puh NUORISOTYÖ LASSILAN KOULULLA Perjantaisin Sählykerho nuorille ja aikuisille klo Alkaa Sisäpelikengät jalkaan ja suosittelemme suojalaseja. VANHASSA PAPPILASSA, Rantatie 26 c Keskiviikkoisin AVOIMET OVET klo Alkaa Vapaata oleskelua ja pelien pelaamista kavereiden kanssa, iltahartaus. Rippikoulumerkkien hakijat saapukaa klo 18 ja iltahartauden jälkeen saatte merkin ja olette vapaat lähtemään n. klo suksen tehtävään pelastaa ihmiskunta iankaikkiselta kadotukselta, sisältyi palava halu. Joulutulet ovat myös osa Reserviläisliiton valtakunnallisen hengellisen työn muodoista. Keminmaan reserviläiset ovatkin yhdessä seurakunnan, kunnan ja maanpuolustusnaisten kanssa kantamassa järjestelyvastuuta Kivalojen Tuomaan päivän tapahtumasta. Maanpuolustusnaisilla valmius poikkeusoloihoin Laavun edustalla valmistelivat otsalamppujen ja nuotion valossa mehutarjoilua Keminmaan Maanpuolustusnaisten varapuheenjohtaja Marja-Liisa Rönkkö ja jäsen Maila Hautala. Marja-Liisalle tapahtuma oli jo perinne, mutta Kainuusta Keminmaahan muuttaneelle Mailalle vasta ensimmäinen. Marja-Liisa Rönkön mukaan maanpuolustusnaiset ovat toiminnassaan keskittyneet tukemaan reserviläisiä sotaveteraanien eteen tehtävässä työssä. - Olemme mukana tapahtumissa ruokapalveluja järjestäen. Merkittävimpiin kuuluu jokakesäinen Rosvopaisti-tapahtuma Honkamaassa. Sen lisäksi meillä on koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää maanpuolustushenkeä ja kehittää keittiötaitoja poikkeusoloissa. Poikkeustilaoloissa toimimisen osaaminen tulee säilymäänkin, sillä maanpuolustusnaiset ovat saaneet riveihinsä nuoria naisia jopa Kemistä. Maila Hautala on ollut aiemmalla asuinpaikallaan Kainuussa mukana maanpuolustusnaisten toiminnassa, mutta vastaavaan luontotapahtumaan hän ei ollut osallistunut. - Koulutimme itseämme. Vaan ei minulla ole mitään sitä vastaan, että jääkärikämpästä muodostuu itselleni vuotuinen tapahtuma. Valtiolla velkaa veteraaneille Tapani Rönkkö ja Pekka Hiltula Keminmaan reserviläisistä vakuuttivat, että jääkäriperinteen vaalinta tulee säilymään viimeisen veteraanin iltahuudon jälkeenkin. - Veteraaneja ei unohdeta, vaan heidän muistoaan vaalitaan eri tavoin. Rauhanturvatehtävissä olleet miehet ja naiset ottavat tavallaan osan veteraaniperinnöstä. - Valtiona Suomi on tavallaan jättänyt lunastamatta viime sotiin lähteneille annetut lupaukset, jotka ovat jäämässä velaksi. Sitä velkaa ei enää pystytä maksamaan, vaikka jälkihoitoa onkin kohennettu. - Nyt olemme auttamattomasti jo myöhässä, sillä politiikka ei kanna vastuuta. Toivottavasti valtiovalta tulee jatkossa hoitamaan rauhanturvaajille lupauksensa nykyistä paremmin. Reserviläisten osuutta Kivalojen tapahtuman järjestelyissä molemmat miehet pitivät luontevana. - Tapahtuman järjestäminen on samanlaista arvostusta kuin kunniavartio sankarihaudalla. Ylpeydellä toteutettava mieluisa tehtävä. (PV) Ilkka Suhonen (vas.) on vuodesta toiseen kuljettanut talkoohengessä väkeä Simon, Kemin ja Keminmaan kautta Kivaloille. Auton on tarjonnut korvauksetta Veljekset Salmela Oy. Keminmaan kappalainen Sakari Ylönen jakoi otsalappujen valossa laulujen sanoja osanottajille, joita oli paikalla noin henkeä. Tiistaisin Kokkikerho 3-6 lk pojille klo Alkaa LASSILAN KOULULLA Kerhot alkavat Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Hannu Huttunen puh

10 10 Ylitorniollä jäi eläkkeelle Raution - Ole sitten tasavertainen kaikkia ihmisiä kohtaan, samanlainen kaikille, niin kyllä pärjäät tässä työssä, evästi Ylitornion kirkon edesmennyt suntio Kustaa Rautio poikiaan. - Samanlaiset ohjeet olen antanut omalle pojalleni: pitää olla rehellinen ja ystävällinen kaikille, kertoo eläkepäiville päässyt suntio Pentti Rautio. Hänen poikansa Pertti jatkaa hänen työtään. Näin Mirjami Hyttinen kirjoitti Ylitornion Joulu -lehdessä Viime elo-syyskuun vaihteessa vietetiin tämän neljännen polven Raution suntion Pertin eläkkeelle jäämisen juhlaa 28 vuoden palvelun jälkeen. Sata vuotta Rautioita suntiona Jo noin sadan vuoden on Ylitorniolla suntion tehtä- Simon seurakunnan lähetysarpajaisten palkintojenjakotilaisuus pidettiin Lähetyksen puurojuhlan yhteydessä seurakuntakeskuksella. Arpojen myynti tapahtui vapaaehtoisesti ilman palkkiota ja kaikki palkinnot saatiin korvauksetta, mistä suuri kiitos kaikille palkintojen lahjoittajille ja arvanmyyjille. Lähetysarpajaisten tuotto käytetään Simon seurakunnan nimikkolähettien työn tukemiseen. Kuvassa osa palkintojen voittajista ja palkinnoista. Lauri Tähkän joulukonsertt tuotti yli euroa Ulkomaanavun työhön n Lauri Tähkä Jouluni laulut kirkkokiertue onnistui yli odotusten. Yli kymmenessä kirkossa esiintynyt artisti keräsi yli euroa Kirkon Ulkomaanavun työhön Toisenlaisen Lahjan kautta. Rahat voidaan käyttää muun muassa koulutus- ja toimeentulotyöhön kehitysmaissa. Lahjoitusvaroilla voi yli 200 lasta saada lukutaidon tai vaihtoehtoisesti yli viljelijää siemenlajitelman tulevien vuosien ravinnoksi. Kiitos aivan mahtava yleisö! Yhdessä saimme koottua upean joululahjan kehitysmaihin, sanoo Lauri Tähkä, joka lahjoitti jokaisesta konserttilipusta 20 prosenttia Ulkomaanavun työhön. Tiiviin konserttikiertueen vetänyt artisti on myös Kirkon Ulkomaanavun lähettiläs, ja on käynyt Nepalissa tutustumassa Naisten Pankin hankkeisiin ja toimeentulotyöhön. Kirkoissa on ihan oma tunnelmansa. Kirkossa on lupa hiljentyä ja rauhoittua. Konserttien loppuhuipennuksena oli aina se hetki, kun yhdessä yleisön kanssa lauloimme täysin palkein Maa on niin kaunis, Lauri Tähkä lisää. Mukana olivat muun muassa Kemin seurakunta ja Kemin yrittäjänaiset. Pertti Rautio sekä eläkkeelle jääneet edellisen polven suntiot isä Pentti ja setä Aatos Rautio 1986, jolloin Pertti aloitti Ylitornion suntiona. Kirkkoherranvirasto puh Simo varhaisnuortenkerhot: Simoniemessä srk-kodilla keskiviikkoisin klo Maksniemen vanhalla koululla torstaisin klo Tied. p /Virpi. VIIKKOTAPAHTUMAT Ke Klo 12 Näkövammaisten kerho seurakuntakeskuksessa. Ti Klo Naisten TERVETULOA JUMALANPALVELUKSIIN! Su klo 11 messu kirkossa, Ville Väkeväinen ja Raija Tyni. Rippikoululaisten opetusjumalanpalvelus. Su klo 11 sanajumalanpalvelus seurakuntakeskuksessa, Risto Räihä. porinatuokio Simoniemen seurakuntakodilla. To klo 18.00Lähetysilta seurakuntakeskuksessa. PÄIVÄKERHOTYÖ Kerhotoiminta jatkuu taas viikolla 3. Uudet kerholaiset ovat lämpimästi tervetulleita! 3-6 vuotiaiden päiväkerho Aseman srk-keskuksessa tiistaisin klo Tervetuloa mukaan! Tiedustelut p / Virpi VARHAISNUORISO Varhaisnuortenkerhot jatkavat toimintaansa viikolla 3. Ala-asteikäisille suunnatut RIPPIKOULUTYÖ: Kaikille yhteiset lauantaikoulut klo 9-15 ja opetusjumalanpalvelukset klo Kevät 2015 Su 11.1 Kirkko La Srk-keskus Su 1.2. Srk-keskus Su Kirkko Tiedustelut: Ville Väkeväinen p , Virpi Rajaniemi p MUSIIKKI Äiti-lapsi muskarit: Ke klo 10 MLL:n perhekerhossa Simoniemen srk-kodilla. To klo 11 MLL:n perhekerhossa Aseman srk-keskuksessa. RAUHANYHDISTYS Ke SRK:n lähetysseurat Palvelukoti Mäntylässä kello 13 puhujina Vesa Turpeinen ja Tuomo Turpeinen. La Lauluseurat Kurulassa kello 18. TOIMITUKSET Haudattu: Tuomo Veli Samuel Tikkanen 67 v, Marke Sisko Marketta Martimo 68 v Kastettu: Jasper Lauri Mikael Kestilä KIRKKOHERRA VIRKA- VAPAALLA , vs kirkkoherra Risto Räihä p Kirkkoherranvirasto suljettu TI Tervola VIIKKOTOIMINTA VIIKKOTOIMINTA Ke 7.1. Sairaalahartaus klo 14. Su Kristittyjen yhteinen rukoushetki seurakuntakeskuksessa klo 15. Kauneimmat joululaulut Suukoskella Vanhalla Alaniskalla (Ryynäsenniemi 20 A) klo 18. Ma Omaishoitajien kokoontuminen seurakuntakeskuksessa klo Kirkkoherranvirasto JUMALANPALVELUKSET Su Sanajumalanpalvelus Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10, johtaa Heikki Holma, kanttori Sari Vähäkangas. Kolehti Oulun hiippakunnan toimintaan kasvatus-,diakonia-ja lähetystyössä. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit seurakuntasalissa. Su Messu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10, johtaa Kari Pöykkö, kanttori Sari Vähäkangas. Kolehti Kristittyjen ykseyden edistämiseen Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit seurakuntasalissa. Ke Sairaalahartaus klo 14. To Hartaus Kotikullerossa klo ja Pihakullerossa klo Ke Sairaalahartaus klo 14. To Eläkeläisten kerho Peuran koululla klo Naisten piiri seurakuntakeskuksessa klo 18. PÄIVÄKERHOT 3 6-vuotiaille: Keskiviikkoisin, alkaen, päiväkerho klo ja , seurakuntakeskus. Eskarit voivat myös osallistua kerhoon! Torstaisin, alkaen, avoin päiväkerho klo , seurakuntakeskus. Avoimeen päiväkerhoon voivat lapset tulla vanhempansa tai hoitajansa kanssa. Yli 3-vuotiaat voivat osallistua myös yksikseen. Osa kerho-ohjelmasta on kaikille yhteinen, osan aikaa on aikuisilla mahdollisuus virkistyä keskenään kerhohuoneen viereisessä huoneessa. VARHAISNUORISO 6 12-vuotiaille: Donkkis-kerho tiistaisin klo Leikitään, askarrellaan, kokataan. ti ja3.2. Louen koulu ti ja Seurakuntakeskus Uusia kerholaisia otetaan koko kerhokauden ajan. Tiedustelut: vs. lasten-ohjaaja Merja Äijälä p tai sähköpostitse merja.aijala@evl.fi NUORISOTYÖ Ti Nuorten ilta Louen Lappialla klo MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset keskiviikkoisin 7.1. alkaen klo 16 seurakuntakeskuksessa. LÄHETYSTYÖ Lähetyksen Kirppis (Keskustie 92) auki Pöydän/tangon vuokraushinta 10 /viikko, varaukset Arja, p TOIMITUKSET Kastettu: Kasperi Joel Antero Hartikainen Haudattu: Kaarlo Olavi Liukkonen 73v

11 jo neljäs sukupolvi suntioita 11 vässä toiminut joku Raution suvusta. Kirkkoherra Holmströmin aikoihin ( ) Pentin isoisä Juho Rautio hoiti jonkin aikaa suntion tehtäviä oman teurastajan- ja suutarin ammattinsa ohella. Hänen poikansa Kustaa Rautio toimi niin ikään suntiona. Tuohon aikaan seurakunta maksoi hyvin pientä palkkaa tästä tehtävästä, joten yhdeksänlapsisen perheensä elättääkseen Kustaa toimi myös suutarina, teurastajana ja kalastajana. - Pienestä saakka saimme olla auttamassa isää erilaisissa tehtävissä: kolehdikeruussa, haudankaivuussa ja lasten arkkujen kantamisessa siunaustilaisuuteen, muistelee Pentti Rautio lapsuuttaan. Hautausmaasta tuttu paikka Hautausmaa on hänelle niin tuttu paikka, että kohta kävelemään opittua sinne mentiin. Tuohon aikaan lapsikuolleisuus oli suuri. Raution lapset saivat auttaa isää kaivamalla pikkulapioilla Pertti ja Seija Rautio kirkon penkissä elokuun viimeisenä sunnuntaina lasten hautoja. Samoin pojat, kolmekin veljestä kerralla, saivat olla mukana kantamassa lapsivainajia kirkkoon siunattaviksi, mistä hyvästä ihmiset maksoivat heille pientä lanttiakin. Ennen vanhaan oli tapana siunata vainajat yhtaikaa. Heidät kannettiin kirkkoon ikäjärjestyksessä, nuorimmasta alkaen. Kellojensoittoon tarvitaan enemmän taitoa kuin voimaa - jo 12-vuotiaina Kustaa Raution pojat saivat olla isänsä mukana isoja kelloja soittamassa. Ennen aikaan kelloja alettiin soittaa hautaussaaton lähestyessä kirkkoa rajaviskaalin talon tai pappilan kohdalla. Suntio odotteli aina saattuetta tapulissa, kovallakin pakkasella. Tästä tavasta luovuttiin vuonna 1978, kun kellonsoitto sähköistettiin. Nykyisin kelloja soitetaan, kun vainaja viedään siunattavaksi kirkkoon sekä hautausmaalle kannettaessa. Käsisoitto on vieläkin mahdollista tarpeen vaatiessa, sillä taidon osaavat Pentti Raution pojatkin. Veljekset Aatos ja Pentti Kirkkoherra L.P. Tapaninen järjesti sota-aikana Aatos Raution auttamaan isä-kustaata, sillä haudankaivuuta oli valtavasti. Raution perheestä oli kuusi veljestä yhtaikaa sodassa. Aatos seurasi myöhemmin isäänsä suntion virkaan, Pentti taas toimi hautausmaan hoitajana. Aatoksen jäätyä eläkkeelle nämä virat yhdistettiin. Pentti Raution mielestä suhtautuminen hautoihin on muuttunut: vainajien leposijoja arvostetaan ja kunnioitetaan aikaisempaa enemmän. Tapa viedä jouluna hautausmaalle kynttilöitä yleistyi, kun alettiin viettää pyhäinpäivää. Myös uudenvuoden aattona ihmisillä on nykyisin tapana viedä haudoille kynttilöitä. - Pcrhehommana tätä työtä on meidänkin perheessä tehty, Pentti Rautio kertoo. Hänen pojillaan oli tapana kysellä keväisin, että koskas aletaan hautausmaata siivoamaan, että päästään retkelle. Koko perhe oli töissä, ja ruuat, potit, tuttipullo ja vauva matkassa. Kun on ollut kiirettä, vaimo ja pojat ovat olleet auttamassa haudankaivuussa; lapio pysyy kuulemma yhtä lailla vaimonkin kädessä. Hautausmaan hoitamisen ohella Pentillä oli isänsä tapaan sivutöinään teurastusta ja muurausta. Joulukirkon muutokset Kylmän kirkon aikaan joulukirkko pidettiin enimmäkseen kristillisellä opistolla. Aattokirkko otettiin käyttöön Hannes Leinosen kirkkoherrakaudella. Aikaisemmin kirkkopihassa loisti joulun aikaan noin kolmen metrin korkuinen valaistu puinen risti luvulla tuli tavaksi laittaa kirkon pihaan valaistu ulkokuusi. Kirkkoherra Timo Kökön aikana tuotiin kuusi myös kuoriin ja otettiin käyttöön kirkon sisäkoristelu. Pentti Rautio tapasi käydä valitsemassa ja merkitsemässä sopivat joulukuuset jo sulan maan aikana, jotta ne varmasti olisivat kauniita. Suntion kodin joulu liittyy läheisesti seurakunnan joulunviettoon. Jouluaattona kello oli usein seitsemän illalla, kun isä pääsi tehtävistään kotiin. Sen jälkeen oli kodin joulunvieton vuoro. Aamuinen joulukirkko oli osa joulua, yhdessä perheen kanssa sinne mentiin. Nykyisin suntion virallinen nimi on seurakuntamestari. Pentti Rautio ei niinkään halua olla mestari, vaan vanha suntio-nimitys tuntuu hänestä paremmalta. Siinä on perinteitä. Pentti Rautio on kirjaimellisesti kasvanut vaativaan palvelutehtäväänsä. MIRJAMI HYTTINEN Ylitornion Joulu 1986 Ylitornio Kirkkoherranvirasto puh KOTIKIRKKO KUTSUU To 8.1. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta kirkossa Pe 9.1. klo 17 Miesten piiri kirkkoherranviraston alakerrassa Su klo Messu Ylitornion kirkossa, luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen Su klo Messu Ylitornion kirkossa Su klo Messu Ylitornion kirkossa KOTIKIRKKO KUTSUU MUIHIN TILAISUUKSIIN Su klo 12 Kirkkovaltuuston kokous Srk-kodilla klo 13 SRK:n seurat Veikko Mäellä, Niskanen ja Kujala Ma klo 19 Raamattupiiri srk-kodilla Ma klo 19 Raamattupiiri srk-kodilla Ti klo 13 Meltosjärven tiistaikerho Elli Rantasella Su klo 18 Naistenilta srk-kodilla, Mirja-Liisa Lindström Rovaniemeltä MUSIIKKITOIMINTA Kuorot aloittavat joulun jälkeen Mieslaulajien harjoituksen joka toinen keskiviikko klo seurakuntakodilla, seurakuntakuoron harjoitukset keskiviikoisin klo seurakuntakodilla, kirkkokuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo seurakuntakodilla. Lasten musiikkikerho kokoontuu srk-kodilla torstaisin alkaen klo Tiedustelut Hanna-Maria Koivumaa RAAMATTU JA RUKOUSPIIRI Raamattu- ja rukouspiiri kokoontuu maanantaisin seurakuntakodilla klo 19, joulun jälkeen ensimmäisen kerran MIESTENPIIRI Miestenpiiri seuraavan kerran perjantaina 9.1. klo 17 kirkkoherranviraston alakerrassa. ISOISKOULUTUS Isoiskoulutuksen yhdyshenkilönä Ilkka Korva NUORTEN ILLAT Tyttöjen tila keskiviikkoisin Tenavatuvan tiloissa. RIPPIKOULU Rippikouluasioissa voi olla yhteydessä seurakuntaan p tai Ilkka Korvaan PÄIVÄKERHO Päiväkerho aloittaa joulun jälkeen 7.1. Päiväkerholaiset ovat iältään 3-5 vuotiaita, yhden kerhokerran pituus on kaksi tuntia. Kerhokerta rakentuu vapaasta ja ohjatusta leikistä, laulusta, kädentaidoista, liikunnasta ja hartaudesta. Tied. Hille Huhtanen KIRJEPYHÄKOULU Ylitorniolaisilla lapsilla on mahdollisuus osallistua Tornion seurakunnan järjestämään kirjepyhäkouluun. Kirjepyhäkoulu on 7-12 vuotiaille lapsille suunnattu pyhäkoulu, joka toteutetaan kirjeiden välityksellä. Ylitorniolaisten osalta kirjepyhäkoulun kustannuksista vastaa Ylitornion seurakunta, joten koulu on ilmainen. Lisätietoja antaa Torniosta Tarja Rautio p PERHEKERHOT Perhekerho kokoontuu Ylitorniolla Tenavatuvalla viikoittain tiistaisin klo 9-14, Perhekerhoon liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä seurakuntaan p tai Hille Huhtaseen Mellakosken perhekerho parillisten viikojen torstaina koululla, Raanujärven perhekerho parittomilla viikoilla torstaina koululla Tenavaparkki parillisten viikkojen perjantaina 9-13 Tenavatuvan tiloissa. Ilmoittautumiset Hille Huhtaselle LÄHETYSTYÖ Vuoden 2015 alusta Ylitornion uusiksi nimikkoläheteiksi on valittu Johanna ja Matti Hyttinen, jotka toimivat Lähetysyhdistys Kylväjän lähetteinä Itä-Siperiassa, Burjatian pääkaupungissa Ulan-Udessa. Lähetysiltojen pitämisestä voi sopia Matti Salmisen kanssa Ylitornion seurakunta kiittää Anni Korpea 80-vuotislahjan ohjaamisesta Suomen Lähetysseuran työn tukemiseen. Keräyksen tuotto oli 2055 Seurakunnan nimikkolähettien tukeminen: Ylitornion seurakunnassa nimikkolähettien tuki ohjataan suoraan lähettäville seuroille seurakuntaviitteellä. Viitteet ja tilit ovat seuraavat: Suomen Lähetysseura (Katriina Mäkelä, Hong Kong) tili FI viite Maria ja Mikko Vuorman kannatus Lapin Ev.lut Kansanlähetyksen kautta tili Lapin Ev. Lut. Kansanlähetys FI viite Johanna ja Matti Hyttinen Lähetysyhdistys Kylväjä tili FI viite Seurakunnan työntekijöihin ja toimipisteisiin saa yhteyden alla olevilla puhelinnumeroilla ja sähköpostiosoitteilla. Y l i t o r n i o n s e u r a k u n t a Kirkkoherranvirasto Avoinna: ma-pe klo 9-11 ja Telefax fax kaikki virastoasiat kotisivu ylitornio@evl.fi Työntekijöiden yhteystiedot Kirkkoherra Matti Salminen matti.salminen@evl.fi Pastori Emilia Helavuo emilia.helavuo@evl.fi Kanttori Hanna-Maria Koivumaa hanna-maria.koivumaa@evl.fi Diakoniaviranhaltija Ritva Eronen ritva.eronen@evl.fi Nuorisodiakoni Ilkka Korva ilkka.korva@evl.fi Nuorisonohjaaja Hille-Stina Huhtanen hille.huhtanen@evl.fi Lastenohjaaja Minna Juvani minna.juvani@hotmail.fi Talouspäällikkö Jouni Ollikkala jouni.ollikkala@evl.fi Suntio Matti Holster Tutustu verkossa Lähetysseuran työalueuutisiin Vuorman Mikon ja Marian kuulumiset reaaliaikaisesti blogissa Hyttisen Matin ja Johanna lähettikirjeen voi tilata osoitteesta johannanrengas@gmail.com

12 12 Tommi Miettunen matkustaa Afrikan kutsusta avustustyötä testaamaan n Halua auttaa toisia ja tehdä hyvää - ne ovat arvoja, jotka monesti ajatuksina kiehtovat, mutta jäävät usein toteutumatta. Tommi Miettunen, kemiläinen atk-tukihenkilö ja koulutettu lentokoneasentaja, on lähdössä Ugandaan testaamaan avustustyön todellisuutta. Kipinä matkaan sai tulta ja roihua kahdesta aiemmasta matkasta Afrikkaan. Egyptin matka tutustutti kulttuuriin ja loi ystävyyden sillan, jota hän huoltaa yhä netin kautta. Toinen Keniaan suuntautunut matka yhdessä lähihoitajiksi opiskelevien kanssa antoi jo kokemuksia avustustyöstä kohteessa. Tietoteknisten töiden lisäksi käsille löytyi tekemistä orpokodin sähkö- ja putkilinjoissa. Tommi Miettunen iloitsee, että hänellä on ollut tilaisuuksia osallistua projekteihin, jotka vievät pois kotisohvalta ja tutuista kuvioista. Kapua Uganda-tiimillä Uganda on merkittävä pakolaisten vastaanottajamaa Afrikassa. Suomen Pakolaisapu on ainoa Ugandassa toimiva kansainvälinen järjestö, joka on erikoistunut aikuiskoulutustyöhön pakolaisten keskuudessa. Varoja avustustyöhön on kerätty ja kerätään Kapua -teemalla, jossa kiivetään maailman vuorille. Kapua -teeman alla toteutetaan myös kohdematkailua, johon liittyy avustustyötä. Suomen valtio tukee Suomen Pakolaisavun työtä noin 85 prosentin osuudella kokonaiskustannuksista. Tommi Miettunen lähtee helmikuussa kahdeksi viikoksi Ugandaan erään toisen kemiläisen kanssa yhtenä kuuden hengen Oma Kapua Uganda -tiimiä. Osallistujat keräävät varoja vähintään tuhannen euron edestä valitsemalleen avustuskohteelle. Keräysvarat ohjataan suoraan järjestön keräystilille. Osallistujat maksavat matka- ja muut osallistumisesta aiheutuvat kulut itse. Halu tehdä hyvää Tommi sanoo olevansa tavallaan kahden suunnan ihminen. - Olen tavattoman turvallisuushakuinen ja tykkään olla kotona. Kun peruspaketti on kunnossa, on hyvä tehdä tällaisia loikkia muualle omaa arkea rikastamaan. Keniassa koin kuinka hieno kokemus on tuntea olevansa konkreettisesti hyödyksi. - En koe itseäni maailman parantajaksi, mutta haluan tehdä hyvää. Haluan kokeilla, jos pakolaisavun hyväksi toimimisesta saisi sellaisen harrastuksen, että sitä voisi tehdä säännöllisemminkin. Auttaakseen ei Tommin mielestä tarvitse välttämättä mennä kauas. Auttamistahan on oma leipätyökin, jos kokee tekevänsä sen ihmiselle eikä kasvottomalle järjestelmälle. Niinpä hän on työssään pyrkinyt kohtamaan Nepalissa elämä ja kuolema kohtaavat arjessa, kun vainajia poltetaan päivittäin joen partaalla. Kuva: Tommi Miettunen henkilökohtaisesti kasvoittain ne, joiden ongelmatilanteita hän ratkoo. - Menemällä toiseen kulttuuriin saat eteesi puhtaan lautasen. Kukaan ei tunne sinua sen enempää hyvistä kuin pahoistakaan asioista. Voi ottaa ihmiset ja tilanteet vastaan sellaisina kuin ne tulevat. - Kun nyt edessä on varsinaisesti ensimmäinen keikka avustustyöhön, en ole miettinyt suuremmin avustustyön tekemistä kotimaassa. Sen pohdinta tulee varmaan esille näiden kokemusten myötä. Lähden tässä hakemaan myös valoa ja lämpöä sekä luonnon arvoja. Ihmiset ratkaisevat Tommi painottaa, että tarve nähdä uutta ja erilaista, osallistua ja olla porukassa mukana ovat matkan kannusteita. Ei paikka ole merkittävä vaan ihmiset, joita tapaat. Juuri hyvä porukka sai Tommin mukaan Nepaliin viime huhtikuussa. Tavoitteena oli kokea maailman korkeimman vuoren Mount Everest perusleirin Base Camp tunnelma 5300 metrin korkeudessa. Muille ryhmän jäsenille leiri avautuikin, mutta Tommi sai purettavakseen toisenlaisia tuntoja unelma oli lähellä, mutta silti saavuttamattomissa. Jo ensimmäinen vaelluspäivä 3400 metrin korkeuteen osoitti, että Tommin valmistautuminen vaellukseen ei ollut onnistunut. Unelma jäi vajaaksi Nettipäiväkirjassaan hän tunnusti, että päivä jäi mieleen yhtenä rajuimmista, mitä olen koskaan tehnyt. Pakkaukseni oli resursseihin nähden liian painava ja tankkaus vajaa. Tästä huolimatta pääsimme perille ilman taukoja lähes ihanneajassa. Kahdeksan kilometrin matkalla nousua oli yli 1200 metriä. Kaksi päivää myöhemmin Tommi teki päätöksen keskeyttää nousun kohti perusleiriä ja jäädä Debochen kylään parantelemaan oloaan. Korkeimmaksi saavutetuksi kohdaksi Tommi kirjasi noin 3900 metriä. - Matka opetti, että tällaiselle matkalle tarvitaan aikaa niin nopeasti muuttuvan sään, kuin mahdollisesti oman kunnonkin takia. Oman peruskunnon pitäisi riittää viiden tunnin tai 15 kilometrin matkaan. Yli-ihmistä siellä ei tarvita. On kuunneltava itseään, syötävä ja nukuttava hyvin. Korkealla pienestäkin asiasta kasvaa äkkiä iso. - Unelmasta luopuminen oli tippa silmässä hetki. Oli monenlaisia tuntemuksia, pelkoa ja epävarmuutta. Kavereiden ja koko ryhmän kannalta päätös oli oikea, koska myöhemmin pääsimme poistumaan alueelta pari päivää laskettua aiemmin. Voi elää toisinkin Tommi Miettunen kertoo, että Nepalia enemmän hänen ajatusmaailmaansa ovat vaikuttaneet Afrikan matkat. - Aloin pohtimaan suhtautumistani elämään, kiireeseen ja stressiin. Afrikkalaisten näkyvä iloisuus tarttuu kuten välittömyyskin. Olen aiemmin ollut melkoinen perfektionisti. Siellä koin itseni eri persoonaksi, varautuneisuus katosi ja olen antanut itselleni periksi. Siksi haluan sinne uudelleen. - Olen tullut itseäni kohtaan armollisemmaksi ja oivaltanut kuinka toisinkin tätä elämää voi elää. Pitää panostaa itselleen tärkeisiin asioihin, ja jättää muut asiat vähemmälle. (PV) Rukousviikon teemana Jeesus sanat: n Saman veden äärellä vietämme ekumeenista rukousviikkoa, joka alkaa seuraavan viikon sunnuntaina Brasilialainen ekumeeninen työryhmä on valinnut rukousviikon teemaksi evankeliumin kohdan: Jeesus sanoi: Anna minun juoda astiastasi (Joh.4:7). Teema kumpuaa Johanneksen evankeliumin neljännen luvun kertomuksesta Kristuksen ja samarialaisen naisen kohtaamisesta Sykarin kaivolla. (Joh.4:5 42). Jumalan läsnäolo sovittaa kuilut Kohtaaminen kaivolla on kertomus Jumalan läsnäolosta ja ilmoituksesta, joka sovittaa ihmisiä erottavat kuilut. Evankeliumi tulee esiin veden äärellä, kun Jeesus ylittää rituaalisen epäpuhtauden rajan ja pyytää vettä vierasheimoisen ja vääräuskoisen naisen astiasta. Nainen tajuaa tilanteen vallankumouksellisuuden ja pyytää Jeesukselta elämän vettä (Joh.4:7 15). Tämä antaa paljon pohdittavaa ekumeenisesta näkökulmasta. Se muistuttaa meitä yhteisestä lähteestä: Kristus antaa elämän vettä, joka uudistaa meidät. Toiseksi se muistuttaa vieraanvaraisuuden ja tasaveroisen kohtaamisen voimasta, jonka kautta Jeesus sanoo: Minä se olen (Joh 4:25 26). Anna minun juoda astiastasi Kutsu yhteyteen Rukousviikkoa ja sen aineistoa valmistellut työryhmä on kiinnittänyt huomiota siihen vääristyneisyyden tilaan, jossa jotkin kristilliset ryhmät ovat omaksuneet kilpailuasenteen toisiaan vastaan. Rukousviikko kutsuu kristittyjä toisenlaiseen liikkeeseen, joka saa voimansa keskinäisestä kunnioituksesta, vieraanvaraisuudesta ja sovinnosta. Ekumeenista rukousviikkoa vietetään vuosittain kaikkialla maailmassa kaikissa kristikunnan kirkoissa kahdeksan päivän ajan tammikuuta. Erilaisina, erillään mutta yhdessä Rukousviikkoa varten tuotettu aineisto yhdistää eri puolilla maailmaa elävät kristityt samojen Raamatun tekstien ympärille, kuuntelemaan niitä ja pohtimaan yhteistä teemaa. Rukoillessamme ykseyden puolesta liitymme rukoilevien kristittyjen yhteyteen kaikkialla maailmassa. Kristillisten kirkkojen hajaannus jatkuu yhä, eikä sovinto tai rauha leimaa erilaisten kristittyjen elämää kaikissa maissa tai olosuhteissa. Näemme kuitenkin myös monia rohkaisevia merkkejä, jotka ovat lupauksia ykseydestä ja kertovat kaipuusta siihen. Rukouksemme ykseyden puolesta saa leimansa toivosta ja ilosta niiden kaikkein olennaisimpien asi1oiden takia, jotka tekevät meistä veljiä ja sisaria Kristuksessa. Maailman todellisuutta ei peitetä Rukouksessa katseemme kääntyvät näkemään sen maailman todellisuuden, jossa elämme ja ne ihmiset, jotka elävät lähisuhdeväkivallan, köyhyyden, yhteiskunnallisen vääryyden ja riiston, vainojen, luonnonmullistusten, miehitysvallan ja sodan ahdistamina. Katseemme kääntyvät Raamatun ilmoittaman Jumalan puoleen, joka on rauhan, sovituksen ja anteeksiantamuksen Jumala. Rukousviikolla rukoilemme rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta ja omalta osaltamme liitymme Kristuksen tahtoon että he kaikki olisivat yhtä (Joh.17:21). n Kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa on vitetty toista sataa vuotta vuodest Yhtenäistä aineistoakin viikolle on toimitettu jo neljänkymmenen vuoden ajan. Suomessa rukousviikkoa on vietetty 1950-luvulta alkaen. Nyttemmin kristittyjen ykseyden rukousviikko on vakiinnuttanut asemansa. Suomessa rukousviikolle sijoittuvaan ensimmäiseen rukouspäivään liittyy tasavallan presidentin rukouspäivän julistus, joka on lehdessämme sivulla 3.