YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN
|
|
- Timo Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Raportti kotiutuksen parissa työskentelevien haastatteluista erikoissairaanhoidossa
2 Sisällys Tiivistelmä Tausta Haastattelujen yhteenveto Kotiutuksesta vastaavan työnkuva Tulotilanne Kuntoutuksen suunnittelu Kotiutus Omaishoitajien tukeminen Koulutustarve Palaute Kehittämisen aiheet Loppuyhteenveto KYSYMYSRUNKO-Kotiutushoitajan haastattelu... 16
3 Tiivistelmä Ikääntyneiden määrä lisääntyy lähivuosina merkittävästi Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisillä asiakkailla on monia ongelmia ja heidän hoitonsa on usein hajanaista eikä eri hoitotahojen välillä ole aina toimivaa yhteistyötä. Yhteisvoimin kotona -hankkeen tavoitteena on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Hankeen päätavoitteena on ennakoinnin ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion tärkeänä tavoitteena on kotiutusprosessin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Kotiutusprosessin kehittäminen toteutetaan kolmessa vaiheessa. Aluksi selvitetään nykyiset kotiuttamisen käytännöt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa, jonka jälkeen toimijat kootaan yhteen. Tarkoituksena on tehdä osapuolet ja heidän toimintansa tutuiksi sekä kehittää tapoja, jolla kotiutuminen ja yhteistyö ikäihmisen kotiutuksessa toimisivat paremmin. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen erikoissairaanhoidon kotiutuksen parissa työskentelevien hoitajien haastatteluiden tarkoituksena on selvittää käsitykset ikäihmisten kotiuttamisen toteutumisesta sekä tuottaa tietoa, jonka avulla ikääntyneiden kotiuttamista voidaan kehittää. Asiakaslähtöinen kuntoutussuunnitelma kokoaa potilaan kuntoutuksen tarpeet ja kuntoutumisen voimavarat, palvelujen tarpeet sekä ehkäisevän työn mahdollisuudet. Se on työväline, jonka avulla turvataan yksilöllisyys ja jatkuvuus saumattomaksi kokonaisuudeksi. Kotiuttamisen suunnittelua ei aina aloiteta heti ikääntyneen saavuttua erikoissairaanhoidon osastolle. Potilasturvallisuuden kannalta kotiutuksen tarkistuslistoja pitäisi olla ja niitä tulisi käyttää. Ikäihmisen näkökulmasta potilasturvallisuus tarkoittaa sitä, että ikäihminen saa tarvitsemansa oikean hoidon oikeaan aikaan eikä hoidosta aiheudu haittaa. Haastatteluissa nousi esille, ettei toimintakyvyn arviointiin ole olemassa yhtenäistä toimintamallia erikoissairaanhoidossa. Yhtenäiset toimintakykymittarit mahdollistavat tarkempien kuntoutussuunnitelmien tekemisen sekä vaikuttavuuden seurannan. Hoitoneuvotteluita erikoissairaanhoidossa järjestetään melko harvoin. Kotiutuksesta vastaavat työntekijät ohjaavat potilasta ja omaista vastauksiensa mukaan yhteistyössä lääkäreiden ja kollegoiden kanssa. Ikäihmisen ohjauksessa ja neuvonnassa koetaan kuitenkin olevan puutteita eikä ohjaus aina toteudu kirjallisesti, suullisesti eikä selkokielisesti. Ikäihmistä huomioivien asioiden tärkeyden ja merkityksen ymmärtäminen ei aina kulje mukana suunnittelussa. Vastausten perusteella konkreettisia parannuksia haluttiin tiedonkulkuun. Varsinkin lääkitystiedot vaativat selvittelyä monelta taholta. Terveydenhuollon toimivuuden kannalta hyvä yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä koettiin tärkeänä. Menettelytavoista tulisi olla selkeä hoitopolku. Kotiutushoitajien ja kotiutuksen kanssa työskentelevien verkostoituminen sekä yhteiset koulutukset koettiin tärkeänä kehitettävänä asiana. Avainsanat: kotiutus, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, yhteistyö, iäkkäät. 1
4 1. Tausta Kotiutuksen tavoitteena on luoda ikäihmiselle hyvä ja turvallinen lähtökohta kotona selviytymiselle. Onnistunut kotiutus mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Kotiutuksessa korostuvat vanhuksen fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten voimavarojen tunnistaminen. Kotiuttamisprosessilla tässä yhteydessä tarkoitetaan sairaalahoidon aikana tapahtuvaa kotiuttamisen suunnittelua, toteutumista ja arviointia. Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeessa vuosina kokeiltiin erilaisia malleja kotiutushoitajakäytännöistä. Tarkastelun kohteena ovat tässä raportissa ikäihmisten kotiutumiset erikoissairaanhoidosta. Yhteisvoimin kotona -hankkeessa on tarkoitus kartoittaa nykytilannetta ja kotiutusprosessin toimivuutta. Kartoituksella selvitetään millaisilla työtavoilla kotiutuksesta vastaavat hoitajat toimivat, saavatko he riittävästi tietoa lähettävältä taholta ja mitä tiedonsiirtokanavia käytetään. Tarkoituksena on haastatella erikoissairaanhoidossa kotiutuksen parissa työskenteleviä hoitajia, kuntoutusohjaajaa, sosiaalityöntekijää sekä päivystyksen geriatrista hoitajaa, jotta saadaan tietoa miten päästään yhteistyöosaamiseen. Hankkeessa kotiutusprosessin kehittäminen toteutetaan kolmessa vaiheessa. Aluksi selvitetään nykyiset kotiuttamisen käytännöt niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa, jonka jälkeen toimijat kootaan yhteen. Tarkoituksena on tehdä osapuolet ja heidän toimintansa tutuiksi sekä kehittää tapoja, jolla kotiutuminen ja yhteistyö ikäihmisen kotiutuksessa toimisivat paremmin. Ensimmäisenä vaiheena perusterveydenhuollon kotiutuskäytäntöjen kartoituksen tulokset on jo koottu. Toisena vaiheena on toteutunut erikoissairaanhoidon kotiutuskäytäntöjen kartoitus. Tarkastelua käydään samalla tavalla kuin perusterveydenhuollossa. Kolmas vaihe on jatkossa kotiutushoitajien ja kotiutuksen parissa työskentelevien yhteen saattaminen ja yhteistyön kehittäminen. Erikoissairaanhoidon kotiutuksen parissa työskentelevien ja perusterveydenhuollon kotiutushoitajien haastatteluita verrataan toisiinsa ja niistä kootaan raportti kehittämistoimenpiteiden tueksi. Hoidon katkeamattomuuden kannalta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille tarvittaisiin yhteisiä toimintatapoja. Yhtenä yhteistyötä tukevana keinona on lisätä osaamista sekä tietoa toisten toimintatavoista. Jatkon tärkeänä asiana on pystyä tunnistamaan jo sairaalaan tulovaiheessa ne vanhukset, joiden kotiutus on akuutin sairaalahoidon jälkeen hankalaa, ja jotka selviytyvät huonosti kotiutuksen jälkeen. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kotiutuksen kehittämiseen, sillä onnistunut kotiuttaminen luo ikääntyneelle hyvän ja turvallisen lähtökohdan kotona selviytymiselle ja mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. 2
5 2. Haastattelujen yhteenveto Erikoissairaanhoidossa haastateltiin eri osastoilla 12 kotiutuksen kanssa työskentelevää hoitajaa sekä lisäksi sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja. Haastateltavat työskentelevät päivystävässä yksikössä, kahden eri sisätautien, kolmen eri kirurgian, keuhkotautien, neurologian osastoilla, neurologian- ja kirurgian poliklinikalla Satakunnan keskussairaalassa ja Harjavallan sairaalan vanhuspsykiatrian sekä Satalinnan sairaalan kuntoutusosastolla. Haastateltavat työskentelevät kotiutuksen parissa saman verran kuin osaston muutkin hoitajat. Haastattelua varten laadittiin samalla pohjalla kysymysrunko erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Tarkoituksena on selvittää miten ikäihminen kotiutuu erikoissairaanhoidosta. Kysymykset koskivat sairaalaan tulotilannetta, kuntoutuksen suunnittelua, kotiutukseen liittyviä asioita, omaishoitajien tukemista, koulutustarvetta työssä sekä kehittämiskeinoja. (Liite 1). Lisäksi haastattelun yhteydessä oli mahdollisuus antaa yleensä palautetta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon suuntaan. Haastattelut kestivät keskimäärin tunnin. Haastatteluista koottiin muistiot ja niiden todenmukaisuus varmistettiin lähettämällä muistio kotiutuksesta haastatellulle hoitajalle sähköpostitse tarkistettavaksi. Muistioista koottiin tämä erikoissairaanhoidon haastatteluiden raportti. 2.1 Kotiutuksesta vastaavan työnkuva Erikoissairaanhoidossa kotiutuksesta vastaavista hoitajista suurin osa tekee työtään vuodeosaston, päivystyksen sairaanhoitajana tai poliklinikan työntekijänä. Osa työskentelee myös osastonhoitajan sijaisena. Yleisesti osastojen hoitajat vastaanottavat puhelut potilaista, ovat mukana vastaanottotilanteissa sekä keskustelevat potilaiden ja omaisten kanssa osastolla tai puhelimitse. Työpäivä alkaa usein potilaiden tulo- ja kotiutumistilanteeseen perehtymisellä. Yhteistyötä tehdään päivittäin eri ammattiryhmien kanssa. Lääkäri toteaa potilaan lääketieteellisesti kotiutettavaksi. Tämän jälkeen osastolla tai poliklinikalla suunnitellaan yhdessä hoitohenkilökunnan, potilaan, omaisten, kotihoidon, kotisairaanhoidon ja kunnan kotiutushoitajan kanssa potilaan jatkohoito mahdollisimman asiakaslähtöisesti. Hoitajien työnkuvaan kuuluvat jatkohoitopaikkojen järjestäminen, kotiutukset sekä yhteistyö omaisten kanssa, erityisesti tilanteissa joissa ikäihminen ei enää pärjää entisin avuin kotonaan. Hoitokokousten kokoonpanoon kuuluvat tarvittaessa sosiaalityöntekijä, osastonhoitaja, fysioterapeutti sekä sairaanhoitaja. Hoitokokousten kokoonpano vaihtelee käsiteltävän aihealueen mukaan. Sosiaalityöntekijä on tarvittaessa mukana haasteellisemmissa kotiutustilanteissa. Kuntoutusohjaajan työnkuvaan kuuluvat ikääntyneen potilaan ja läheisen ohjaus- ja neuvonta, tukeminen muuttuneessa elämäntilanteessa sekä sairauteen tai vammaan liittyvistä asioista tiedottaminen. Niitä voivat olla esimerkiksi kotona asumiseen liittyvät palvelut ja tukitoimet, apuvälineet, kuntoutusmahdollisuudet ja sosiaaliturva. Lisäksi kuntoutusohjaajan työnkuvaan kuuluvat laajempia selvittelyitä vaativat kotikäynnit sekä 3
6 tilanteet jolloin tarvitaan runsaampaa avun, apuvälineiden sekä muutostöiden arviointia ja suunnittelua. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on edistää ja tukea ikääntyneiden potilaiden ja omaisten kokonaisvaltaista sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämistä sairastumis- tai vammautumistilanteissa. Ikäihmiset saavat ohjausta mm. Kelan vammais- ja hoitotuki-, matkakorvaus- ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin liittyviä asioista. Potilaan tilanteen mukaan tarkistetaan myös koti-, kuljetus- ja muiden palveluiden tarvetta, avustetaan erilaisten hakemusten täyttämisessä sekä pyydetään tarvittavat lääkärinlausunnot. Päivystysyksikössä geronomi osallistuu iäkkään potilaan hoidon asiantuntijana hoidon kiireellisyyden arviointiin sekä selvittää omaisen kanssa yhteistyössä ikäihmisen aiemman liikkumiskyvyn ja toimintakyvyn, nestetasapainon, ravitsemustilan, nykyisen lääkehoidon sekä muistitilanteen. Jatkohoitopaikkaa järjestäessä tehdään tiivistä yhteistyötä kunnan kotiutushoitajien kanssa, jotta iäkkäät saadaan ohjattua oikeisiin paikkoihin. 2.2 Tulotilanne Erikoissairaanhoidon osastoille potilaat siirtyvät päivystyksen kautta, lähetteellä ja siirtoina muilta osastoilta suunnitellusti. Tieto siirrosta tapahtuu soittamalla. Tiedot siirtyvät potilaista vaihtelevasti eivätkä aina riittävästi osastolle tullessa. Potilaan saapuessa osastolle tarvitaan tietoa aiemmasta kotona pärjäämisestä, erilaisesta avuntarpeesta, lääkehoidosta sekä muista ajanmukaisista tiedoista. Hoidonvaraaja kirurgian yksikössä haastattelee hoidonvarauksella tulevat kirurgiset potilaat leikkausta edeltävällä arviointikäynnillä, ei päivystyspotilaita. Hän ohjaa tarvittaessa potilasta hoidattamaan perussairautensa hoitotasapainoon ennen leikkausta. Varsinkin aiemman toimintakyvyn sekä lääkehoidon tiedoissa esiintyy usein puutteita ja epäselvyyksiä, joiden selvittämiseen kuluu paljon aikaa. Epäselvyyttä esiintyy myös lääkkeiden käyttöaiheista, kodin ulkopuolisten tukien määrästä tai käyntien tarkoituksesta. Tilanteissa otetaan omaisiin tai kotisairaalaan yhteyttä sekä tiedustellaan asioita kotitilanteeseen liittyen. Eri osastoilla hoidetaan monisairaita erikoissairaanhoitoa vaativia iäkkäitä potilaita ja jaksot osastoilla ovat noin 3-5 päivää, joskus kuukausiakin. Aiemmasta toimintakyvystä saadaan tietoa omaisia haastattelemalla. Osastoille saavuttaessa potilaiden asiat huomioidaan yksilöllisesti, mutta tiettyjä rutiineja on olemassa tulotilanteessa. Tulohaastattelukaavake on räätälöity eri osastoilla omiin tarpeisiin. Tulohaastattelussa huomioidaan potilaan toimintakyky, allergiat sekä apuvälineiden nykytarve. Neurologian osastolla ja poliklinikalla hoidetaan ja tutkitaan potilaita, joilla on oire tai sairaus aivojen, keskushermoston tai lihasten alueella. Hengityshalvauspotilaiden hoito on järjestetty heidän kodeissaan, jolloin henkilökohtainen hoitotiimi auttaa potilaita ympäri vuorokauden. Tulotilanteessa potilastiedot saadaan potilaalta itseltä tai omaisilta. Poliklinikalle potilaat tulevat lähetteellä. Tarkistuslista on tulotilanteessa käytössä ja potilastietojärjestelmässä on käytettävissä taustatietokaavake. Osastolla ei ole omahoitajasysteemiä. Ikäihmisten hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuuteen pyritään. 4
7 Päivystyksessä työskentelee 120 hoitajaa ja vuorokaudessa hoidetaan ikäihmistä. Taustatietolomake on suunniteltu edellisen Kaste -hankkeen aikana. Lomaketta on nyt räätälöity selkeämmin päivystyksen tarpeisiin sopivaksi. Kaavakkeen käyttö on hoitajille vapaaehtoista. Kaavake on paperiversiona, jonka potilaat tai omainen täyttävät. Tulotilanteessa lääkäri arvioi sairaalahoidon tarpeen. Päivystysyksikössä selvitetään potilaan taustatilanne ja käydään keskusteluja yhdessä potilaan, hänen läheisensä ja fysioterapeutin kanssa sekä selvitellään syytä, mikä on äkillisen toimintakyvyn laskemisen tai kotona pärjäämättömyyden taustalla. Erikoissairaanhoitoon eri osastoille tullessa potilailla ei ole yleensä laadittuna kuntoutussuunnitelmaa. Potilastietoja joudutaan aika ajoin soittamaan sekä selvittämään omaisilta. Potilastietojärjestelmästä ei löydy kaikkea tarvittavaa ajan tasalla olevaa tietoa. Tutkimuksiin tulevien potilaiden kohdalla toteutetaan tietyt alkuselvitykset ja fysioterapeutti tekee oman arvionsa potilaasta. Myös lääkehoidon arviota tehdään. Potilaiden hoidon- ja kuntoutuksen suunnittelussa tehdään yksilöllistä arviota. Varsinaisia hoitokokouksia erikoissairaanhoidossa ei usein järjestetä, vaan asioita käsitellään lähinnä lääkärinkierrolla. Lääkärinkierrolla kokoonpano on yleensä lääkäri, hoitaja ja fysioterapeutti. Omainen on lääkärinkierrolla mukana tarpeen mukaan, saa olla sekä kutsutaan. Tulosyyt vanhuspsykiatrian osastolle ovat usein psykoottisuus, masennus ja toimintakyvyn romahtaminen. Tulotilanteessa yksilölliset tarpeet huomioidaan ja aluksi selvitetään potilaan elämäntilanne. Harjavallan sairaalassa tutkitaan erityistason ongelmatapauksia, tehdään psykogeriatrista arviointia sekä aloitetaan hoito. Lääkäri voi lähettää potilaan hoitoon päivystyksen kautta tai osastolle voi tulla ajankohtana, joka on aikaisemmin sovittu. Osa potilaista tulee suunnitelluille 1-2 viikon intervallijaksoille. Intervallijakso tarkoittaa ajanjaksoa, jonka potilas viettää sairaalassa, kun hän muuten on kotona tai asumispalveluissa. Lääkäri määrää tarvittavat tutkimukset ja psykologiset testaukset. Lääkehoito pyritään saamaan kuntoon. Omaiset haastatellaan sosiaalisen ja yleisen tilanteen lisäselvyyden saamiseksi. Kuntoutusosastolle potilaat saapuvat sovitusti lääkärin lähetteellä. Kuntoutujat tulevat myös Satakunnan keskussairaalasta osastosiirtoina. Ylilääkäri tekee päätöksen osastoille tulevista kuntoutujista. Raumalta kuntoutujat tulevat lähetteellä. Kuntoutusosastolle kuntoutettavat potilaat tulevat eri erikoisaloilta. Niistä keskeisimpiä ovat neurologia, kirurgia ja fysiatria. Yleisin potilasryhmä on äkillisesti sairastuneet potilaat, kuten aivohalvauspotilaat, amputaatiopotilaat, traumapotilaat, vaikeista tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsivät potilaat ja leikkauksen jälkeen erityistä kuntoutusta tarvitsevat potilaat. Kerran viikossa pidetään kuntoutuspalaveri, jossa arvioidaan ja suunnitellaan kuntoutumistasi. 2.3 Kuntoutuksen suunnittelu Ikäihmisen toimintakyky jaetaan usein fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Siksi on tärkeää arvioida sekä psyykkistä toimintakykyä kuvaavaa mielialaa että fyysistä toimintakykyä kuvaavaa selviytymistä päivittäisistä toiminnoista, johon kuuluvat mm. kaatumisen 5
8 riskitekijät, ravitsemus, suppea näön ja kuulon arvio. Kognitiivisen toimintakyvyn (havaitseminen, muisti, oppiminen, ajattelu, päätöksenteko, ongelmanratkaisu sekä mieliala ja psyykkinen hyvinvointi) arviointi on tärkeää, sillä ikäihmisten toimintakykyyn vaikuttaa arkielämän tehtävistä suoriutuminen. Päivittäisten perustoimintojen selviytymisen kohdalla arvioidaan lähinnä fyysistä toimintakykyä. Toimintakykyä kuvaavia mittareita, kuten esimerkiksi Mini-Mental State Examination (MMSE on lyhyt muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu ns. minitesti) ei ole säännöllisesti käytössä. Toimintakykyä arvioidaan ja kirjataan hoitajien tekemien havainnointien perusteella. Potilastietojen kirjaaminen toteutuu hoitajakohtaisen tyylin mukaan. Jatkossa on tulossa käyttöön rakenteinen kirjausmalli, joka ohjaa kirjaamaan kokonaisvaltaisemmin. Uutena toimintana mobiililaitteet ovat tulossa osastoille lääkärien ja hoitajien käyttöön. Potilaista tehdään päivittäin hoitoisuusluokitus. Satakunnan sairaanhoitopiirissä on käytössä Rafaela -hoitoisuusluokitus-järjestelmä. Hoitoisuusluokitus on käytössä vanhuspsykiatrian, operatiivisen ja konservatiivisen hoidon toimialueiden vuodeosastoilla. Hoitaja kirjaa kerran vuorokaudessa jokaisesta omasta potilaastaan hoitoisuusluokituksen Efficaan. Osa-alueita ovat hoidon suunnittelu sekä koordinointi, hengittäminen, verenkierto, sairauden oireet, ravitsemus, lääkehoito, hygienia, eritystoiminta, aktiviteetti, toiminnallisuus, nukkuminen ja lepo, hoidon/jatkohoidon opetus, ohjaus sekä emotionaalinen tuki. Jokainen osa-alue luokitellaan a, b, c tai d. A on omatoiminen ja d taas erittäin huonokuntoinen ja paljon apua yms. tarvitseva potilas. Potilaan hoitoisuudeksi muodostuu eri osa-alueiden pisteiden mukaan hoitoisuusluokka a, b, c tai d. Lisäksi käytössä on braden-luokitus, joka on painehaavariskin arviointiluokittelu. Luokittelussa arvioidaan potilaan tuntoaisti, ihon altistuminen kosteudelle, fyysinen aktiivisuus, liikkuvuus, ravinnon nauttiminen ja venyttävät ja hankaavat voimat. Näistä muodostuu potilaan kokonaisriski saada painehaavoja. Kuntouttava työote tarkoittaa osastoilla omatoimisuuteen tukemista ja esimerkiksi päivittäisiin toimintoihin ja liikkumiseen rohkaistaan ja kannustetaan. Potilaiden kunnon kohetessa kuntoutuksessa lähdetään pienistä asioista eteenpäin. Psykiatrian yksikössä ja kuntoutusosastolla potilailla on yksilöllinen päiväohjelma ja yksilöllisesti suositellut ryhmät. Kun ikäihminen ei itse ohjaudu ja voimavaroja on, omahoitaja antaa tukea arjen toimintaan. Vanhuspsykiatrian osastolla on potilailla omahoitajat sekä vuorokorvaavat hoitajat, jotka tekevät yhteistyötä potilaan ja omaisen kanssa. Moniammatillisella yhteistyöllä tarkoitetaan työskentelyä asiakas- ja työlähtöisesti niin, että eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa pyrkien mahdollisimman tasa-arvoiseen päätöksentekoon. Hoitajien mukaan moniammatillisuus näkyy osastoilla työssä eri ammattiryhmien välisenä yhteistyönä. Se on lisäksi muutakin kuin eri ammattiryhmien mukanaoloa kuntoutustoiminnassa. Osastoilla on tärkeää miettiä tiedon antamisen oikeaaikaisuus. Kuntoutus on pirstaleista ja siihen osallistuu parhaimmillaan tai pahimmillaan lukematon määrä ihmisiä, joista jokaisella on oma erityisosaamisensa. Yhteistyö ja tiedonkulku eri toimijoiden välissä koetaan kuitenkin melko vähäiseksi. Neurologian osastolla kuntoutus merkitsee päivittäisten toimintojen harjoittelua esimerkiksi aamutoimet, pukeutuminen, wc:ssä ja suihkussa käynnit. Päivät alkavat hoitajan avustuksella sängynlaidalle sekä wc:hen kävelyllä. Usein arjen toimintojen harjoittelua ei 6
9 mielletä kuntoutukseksi. Fysioterapeutti antaa oman ohjeistuksensa potilaiden kuntouttamiseen, tekee kartoituksen sekä kuntouttaa. Toimintaterapeuttia konsultoidaan osastolla tarpeen mukaan. Kirurgian osastoilla kuntouttava työote on systemaattista eli kuntoutus alkaa jo leikkauspäivän iltana, jos voinnissa ei ole erityistä estettä. Päätavoitteena on ikäihmisen kotiin kuntouttaminen. Osastoilla oloajat ovat melko lyhyitä. Kirurgian osastolla suuret suolistoleikkaukset vaativat viikon osastolla oloajan. Sisätautien osastoilta käsin toteutuvat esimerkiksi kardiologin, sisätautilääkärin ja neuropsykologin konsultaatiot. Potilaita avustetaan istumaan nousemisessa sekä wc - käynneillä. Ruokailu tapahtuu pääasiassa potilashuoneissa, joskus hyväkuntoiset potilaat ruokailevat osastojen päiväsaleissa. Fysioterapeutit osallistuvat kuntoutukseen arkipäivisin ja sen tarve määritellään potilaskohtaisesti. Osastolla on omahoitajasysteemi. Ajoittain tarvitaan neuvottelua potilaan motivoimisessa esimerkiksi liikkumiseen. Kuntoutus ja kuntoutuksen suunnittelu aloitetaan heti kun hoidot ja esimerkiksi iv -lääkitykset ovat päättyneet ja kun potilaan fyysinen tila sen sallii. Vanhuspsykiatrian osastolla toimintakyky arvioidaan testien avulla sekä tehdään psykologisia arvioita, jotka selvittävät psyykkisen tilanteen. Käytettyjä testauksia osastolla ovat MMSE ja perusverikokeet. Tarvittaessa testataan CERAD (kognitiivinen tehtäväsarja), GDS (masennustesti), MNA (ravitsemustesti), AUDIT (alkoholin käytön riskit), MADRS (depressio seula). Päivystysyksikössä ikäihmisille ei ole olemassa systemaattista arviointi menetelmää. Kirurgian osastolla leikkauspotilaan toimintakyvyn arviointi liittyy vahvasti liikkumiseen leikkauksen jälkeen. Kuntoutusosastolla toimintakykyä kuvaavia mittareita, kuten Barthel - indeksiä (kuvaa selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa, kuten ruokailussa, peseytymisessä ja pukeutumisessa, selviytymistä sekä liikkumis- ja pidätyskykyä) sekä 15D elämänlaatumittaria käyttävät fysioterapeutit ja sairaanhoitajat. Fysiatrialla on käytössä omiin tarpeisiin räätälöity FIM (toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioinnin mittari). Keuhkosairauksien osastoilla COPD -potilaiden kuntoutuksen kehittämiseksi ja kuntouttavan työotteen lisäämiseksi on perustettu työryhmä. Kuntoutusosastolla tavoitteita seurataan kerran viikossa tiimissä, jossa kokoontuvat lääkäri, fysioterapeutti, sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Tarvittaessa kokoonpanoon kuuluu lisäksi neuropsykologi. Ikäihmisten kuntouttaminen on aikaa vievää toimintaa ja kuntoutusaika erikoissairaanhoidossa on yleensä 2-3 viikkoa ja arviointia tehdään koko jakson ajan. Osastofarmaseutti työskentelee kirurgisista osastoista vain KIRO3:lla ja huomioi mahdolliset vakavat lääkehoidon päällekkäisyydet. Kuitenkin ajanmukaisen lääkehoidon selvittäminen on usein hoitajan tehtävänä. Potilailla saattaa olla useita lääkelistoja ja ne ovat ajoittain puutteellisia. Kirurgian osastolla farmaseutti on käytettävissä kolme kertaa viikossa. Farmaseutti huolehtii osittain antibioottien laimentamisesta sekä lääketilauksista, mutta ei tarkista lääkityksiä. Hoidonvaraaja on huolehtinut myös lääkelistan ajanmukaisuudesta. Hoitajat tarkistavat pääosin potilaiden lääkelistat. Lääkehoidon selvittäminen vie paljon hoitajien työaikaa. 7
10 Sairaalan sisäisiä konsultoivia hoitajia hyödynnetään paljon osastoilla mm. haava-, diabetesja psykiatrisia hoitajia. Lisäksi osastoilta konsultoidaan tarvittaessa toimintaterapeuttia, ravitsemusterapeuttia tai psykiatria. AVH (aivoverenkiertohäiriö) -hoitajan vastaanotolle ohjataan kuukauden jälkeen aivoinfarktista. Siellä käydään läpi ensitietoutta aivoinfarktista, joissa tilanteissa omainen ei ole aina mukana. Hoitajien vastuualueita ovat neurologian osastolla epilepsia, MS, AVH, lihastaudit, ergonomia, apuvälineet, päänsärkyvastaava sekä palo- ja turvallisuusasiat. Osastolla on kaksi kuntoutusohjaajaa sekä fysioterapeutti. Erityisosaamista keuhkosairauksien osastolla on esimerkiksi opetusvastaava, kipu-, diabetes-, haava-, tuberkuloosi-, COPD- ja astmahoitaja. Osastoilta voidaan konsultoida sosiaalityöntekijää, ravitsemusterapeuttia tai sosiaalityöntekijää, mutta nimettyjä kotiutushoitajia ei ole. Päivystyksessä on kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa (ei päivystyksen henkilöstöresursseissa), farmaseutti ja fysioterapeutti. Sosiaalityöntekijä on päivystyksessä tarvittaessa. Farmaseutti käy läpi kaikkien päivystysosastolla olevien lääkelistat. Fysioterapeutti arvioi aamuisin potilaiden fyysisen toimintakyvyn. Muistiongelmia tutkii geronomi, geriatrin konsultaatio on kerran kuukaudessa. Erityistyöntekijät kokoontuvat säännöllisesti selventäen keskinäistä työnjakoaan. Vanhuspsykiatrian osastolla erityisosaamista on esimerkiksi psykiatri, geriatri, toimintaterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti. Erilaisia terapiamuotoja käytetään myös, esimerkiksi yksilö- ja ryhmäterapioita. Osastolta käydään tarvittaessa mentoroimassa (kokemusten, näkemysten ja osaamisen siirtämistä ja välittymistä henkilöltä toiselle, jolloin apu saadaan nopeasti eikä potilasta välttämättä tarvitse siirtää hoitolaitoksesta toiseen). Kuntoutusosastolla työskentelevät mm. fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja ja neuropsykologi. Puheterapeutti käy kerran viikossa. Sisätautien osastolla hyödynnetään erilaista erityisosaamista paljon; mm. nimetty avannehoitaja, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, ravitsemusterapeutti, jalkahoitaja, pappi ja potilasasiamies. Konsultoiva haavahoitaja päivittää haavahoidon ja diabeteshoitaja hoitaa lääkitykset sekä yhteydet kuntiin. Kuuloaseman kanssa tehdään yhteistyötä. Osastolla hoidetaan dialyysipotilaita, jotka käyvät dialyysiyksikössä kolmasti viikossa. Sisätaudeilla osastofarmasiaa on kehitetty ja suunnitelmissa on farmaseutin hyödyntäminen kahdesti viikossa osastolla. 2.4 Kotiutus Kotiuttamisen suunnittelu tulisi aloittaa mahdollisimman varhain, heti kun ikäihminen on saapunut sairaalaan. Yhteistyö kotihoidon (kotisairaanhoito, kotipalvelu) kanssa koetaan tärkeäksi jo potilaan kotiuttamista suunniteltaessa. Potilaan ja läheisten mukanaolo kotiuttamisen suunnittelussa tulisi olla säännönmukaista, koska he tuntevat iäkkään elämäntilanteen paremmin kuin henkilökunta. Sisätautien osastolta potilaat siirtyvät erikoissairaanhoidosta oman kunnan terveyskeskukseen, kaupunginsairaalaan tai hoitokotiin. Kotiavun tarpeen kartoitusta tehdään olemalla yhteydessä omaisiin, sillä suoraan kotiinkin kotiutetaan melko paljon. 8
11 Osastolta ollaan tarvittaessa yhteydessä kotiapuun ja kotisairaanhoitoon. Käytössä on ollut kuntien kotiutushoitajien verkostolista, jota on osastolla hyödynnetty yhteydenotoissa. Myös kotisairaalaan yhteydet ovat toimineet osastolta käsin. Sosiaalityöntekijää on konsultoitu enemmän selvittelyitä vaativissa kotiutuksissa, esimerkiksi syöpähoitojen alkaessa sosiaalityöntekijä kertoo perheelle sosiaalietuisuuksista sekä ohjaa tarvittavien lausuntojen ja suosituksien hankinnassa. Sosiaalityöntekijä on yhteydessä kuntiin sekä järjestelee asioita. Potilaan siirtotiedot välittyvät sähköisesti, jos tietojärjestelmä on käytössä. Potilaan mukana jatkohoitopaikkaan siirtyvät hoitajan laatimat tiedot sekä kopio epikriisistä. Osastosihteeri huolehtii potilaan kotiutuessa kotiutuspaperit, kuten epikriisin, jatkokontrolliajat ja hoitojakson verikoevastaukset mukaan. Tarvittaessa järjestettävässä kotiutuspalaverissa on yleensä hoitaja, lääkäri ja sosiaalityöntekijä. Lääkäri päättää potilaan kotiutuksesta, antaa reseptit ja jatkohoito-ohjeet. Vanhuspsykiatrian osastolla kotiutuspalaveriin osallistuvat potilaan ja omaisen lisäksi hoitaja, sosiaaliohjaaja, lääkäri ja poliklinikan hoitaja. Saattaen kotiin tarkoittaa, että omahoitaja käy potilaan kanssa poliklinikalla hoitajan luona keskustelemassa jatkon suunnitelmasta. Kotiuttamisen suhteen soitetaan tiedot kotiin sekä keskustellaan omaisen ja potilaan kanssa tarvittavat asiat. Neurologian osastolla lääkäri kotiuttaa potilaan esimerkiksi terveyskeskukseen, jolloin potilaalla on siirtyessään mukanaan hoitoyhteenveto. Mahdollisesti mukana vielä lähete jatkokuntoutukseen, niin että kuntoutus jatkuisi yli organisaatiorajojen. Omaisille ilmoitetaan kotiutumisesta, annetaan yhteystiedot, keskustellaan kotona pärjäämiseen liittyvistä asioista sekä tiedustellaan tarpeesta keskustella sosiaalityöntekijän kanssa ennen kotiutumista. Tarvittaessa otetaan yhteyttä oman kunnan fysioterapeuttiin, sosiaalityöntekijään tai kotiutushoitajaan. Loppuarviossa on kirjattuna lääkärin lääkeohjeet kotihoitoon. Kirurgian osaston hoitajat selvittävät potilaiden jatkohoitopaikka-asioita sekä kirjaavat tarvittavat tiedot potilastietojärjestelmään esimerkiksi lääkitys ja toimenpiteen jatkohoitoohjeet. Siihen liitetään tarpeen mukaan ohjaus ravitsemuksesta, diabeteksen hoidosta ja tarvittavista kotiavuista. Fysioterapeutti kirjaa omat ohjauksensa. Systemaattista toimintaa kirurgian osastoilla ovat hoitajan laatimat kotiuttamisen listat eli jatkohoitoon ja kotiin menevien potilaiden ns. kotiutuksen tarkistuslista, mikä on potilaspapereihin tulostettava lista. Ongelmalliseksi on koettu, että kirjatut tiedot eivät näy riittävän laajalle hoitavalle taholle. Tähän ratkaisuna voisi olla yhteyshenkilö eli potilaan oman paikkakunnan hoidon järjestelijä. Keuhkosairauksien osastolla kotiutuksen suunnittelua toteutetaan osastojakson aikana, mutta ei tulotilanteesta lähtien. Osastolla ei säännönmukaisesti järjestetä kotiutuspalavereja, ainoastaan erityistapauksissa. Kuntoutusohjaaja tekee kotikäyntejä mm. laitekontrollit ja hoidon aloitukset. Potilaille annetaan kuntoutusohjaajan ja osaston yhteystiedot mahdollisia ongelmatilanteita varten. Keuhkosairauksien osastolla kotiuttamistilanteissa tietoa annetaan potilaalle, soittamalla omaiselle tai kertomalla osastolla. Potilaat saavat tiedot uusista lääkityksistä sekä jatkoon suunnitelluista tutkimusajoista suullisesti tai kirjallisesti. Jatkon suunnitelmat tiedotetaan vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Neurologian osastolla hengityshalvauspotilaiden kohdalla järjestetään kotiutuspalavereja sekä kotikäyntejä. Tällöin kotikäynnillä ovat mukana lääkäri, hoitaja sekä kuntoutusohjaaja potilaan ja omaisen lisäksi. 9
12 Kuntoutusosastolla kuntoutussuunnitelman laativat lääkäri, potilas ja sairaanhoitaja. Suunnitelmassa määritellään tavoitteet ja jakson pituus. Kuntoutusjakson päättyessä kuntoutuja saa mukaansa lääkelistan, jatkohoito-ohjeet, mahdolliset ajanvaraukset, jatkon kontrolliajat ja yhteystiedot. Epikriisi lähetetään postitse. Kuntoutusohjaaja on tarvittaessa mukana kotiutustilanteissa osaston lääkärin kierroilla sekä yhteydessä oman kunnan hoitavan tahon yhteyshenkilöihin. Potilailla on hyvin erilaisia tarpeita tiedon saannin ja keskustelun suhteen. Potilaille annetaan tarpeen mukaan esitteitä, soveltuva sosiaaliturvaopas sekä mahdollisuus keskustella sosiaalityöntekijän kanssa. Aloitteet sosiaalityöntekijän tapaamiselle tulevat hoitajilta, lääkäriltä, potilailta ja omaisilta. Tilanteet ovat erilaisia, välillä kohtaamisissa on enemmän informointia erilaisista etuisuuksista ja välillä enemmän psykososiaalista keskustelutukea. Tapaamisella kartoitetaan potilaan sosiaalista tilannetta toimeentulon, asumisen ja sosiaalisen verkoston osalta sekä arvioidaan erilaisten etuuksien ja palveluiden tarvetta. 2.5 Omaishoitajien tukeminen Sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja tapaavat omaisia ja keskustelevat heidän kanssaan tarpeen mukaan potilaan kanssa ja erikseen. Ikäihmiset tarvitsevat usein erilaisten lomakkeiden täyttämiseen apua. Tärkeää on huomioida yksilöllisesti minkä verran ikäihminen ja omaishoitaja pystyvät sairastumistilanteissa vastaanottamaan tietoa ja ohjausta. Esimerkiksi muistisairaiden kohdalla pitää huomioida, että tiedot välittyvät myös omaiselle. Omaishoitajina toimii myös huonokuntoisia ikäihmisiä, jolloin hoitaja ja hoidettava auttavat toinen toisiaan. Sosiaaliohjaaja keskustelee omaisten ja potilaiden kanssa mm. sosiaalietuisuuksista ja erilaisista tukiasioista. Omaishoitajien jaksamiseen kiinnitetään huomiota tiedottamalla ja järjestämällä omalla paikkakunnalla intervallijaksoja. Omaisen osallistuminen hoidon suunnitteluun ei ole säännönmukaista. Läheistä tuetaan antamalla tietoa perussairauksista sekä kertomalla vertaistukitoiminnasta. Tietoa potilaan omaishoitajuudesta tai omaishoidettavuudesta ei ole erikoissairaanhoidossa aina käytettävissä. Sisätautien osastoilla omaiset huomioidaan keskustelemalla jatkohoitoon liittyvistä asioista. Esimerkiksi psykiatrisen hoitajan keskusteluapua tarjotaan osastolla olevalle potilaalle. Tieto omaishoitajuudesta saadaan potilaalta tai omaiselta. Omaisiin ei systemaattisesti oteta yhteyttä eikä omaishoitajien ohjaukseen ole olemassa toimintamallia. Osastolta otetaan yhteyksiä tarpeen mukaan sosiaalityöntekijään tai syöpäyhdistykseen, josta käy hoitaja tarpeen mukaan osastolla potilaiden ja/tai omaisten kanssa keskustelemassa. Sairaalapastori käy myös osastolla keskustelemassa potilaiden ja/tai omaishoitajien kanssa. Omaishoitajien jaksamista ja tukemista pidetään tärkeänä kotihoidon onnistumisen kannalta. Taloudellinen tilanne on osalla ikäihmisistä niukka, jolloin he eivät pysty ostamaan tarvittavia palveluja kotihoidosta ja siivouspalveluyrittäjältä. Paljon on tilanteita, jolloin kotihoito on jatkunut melko pitkään eikä ole tietoa sosiaaliturvaeduista ja mahdollisuudesta hakea hoitotukea. Sosiaalityöntekijä ohjaa mistä ja kenelle haetaan eläkkeensaajan hoitotukea tai omaishoidon tukea. 10
13 2.6 Koulutustarve Syöpähoitajille on Satakunnan keskussairaalassa (sisätaudit ja kirurgia) oma ryhmä, joka kokoontuu eri paikkakunnilla. Syöpätautien yhteyshenkilöt keskustelevat ja vertailevat eri paikkakuntien toimintaa tapaamisissaan. Syöpäpotilaiden hoidon kohdalla on koulutettu henkilökuntaa kivunhoidosta, jaksamisesta ja omaisten jaksamisen tukemisesta. Keuhkohoitaja- ja valtakunnallisille tuberkuloosipäiville on osa hoitajista osallistunut sekä sisätautien osastoilla saattohoitokoulutuksiin, terveyssosiaalityön päiviin, avannekoulutukseen, kuntoutukseen ja sosiaaliturvaan liittyviin koulutuksiin. Kuntoutusohjaajat ovat osallistuneet vuosittain henkilökohtaisen avun koulutuspäiville, jotka kestävät kaksi päivää. Siellä on mahdollisuus päivittää vammaispalvelun asioita, niin ammattilaiset kuin potilasjärjestöjen edustajat. Vanhuspsykiatrian yksikössä koulutuksia on järjestetty lähiaikoina mentoroinnista kymmenen päivän jaksona. Potilastyön turvallisuuskoulutuksia on ollut lähiaikoina. Koulutuksiin on mahdollista päästä. Koulutuksia on ollut sairaanhoitopiirissä mobiili- ja potilastietojärjestelmään liittyen. Sairaanhoitopiirin koulutuksia on laaja ja hyvä valikoima mm. rakenteisesta kirjaamisesta sekä potilastietojärjestelmästä on ollut viime aikoina runsaasti koulutuksia. Toiveena on yhteinen alueellinen koulutus, jossa eri puolilta toimijoita. Ajatuksena on mahdollisuus verkostoitumiseen ja tiedon jakamiseen yli organisaatiorajojen. Esimerkiksi erilaiset tietoiskut, joissa jaetaan tietoa yhdessä keskustellen. Nyt paljon työskennellään omissa yksiköissä ilman minkäänlaista verkostoitumista. Yhteistyöhalukkuutta asioiden kehittämiseen löytyy kyllä, vaikka ollaan työpaineissa. Koulutuksia kaivataan eri aiheista, koska eri aihealueiden ja sairauksien hoidon päivittäminen koetaan tärkeäksi. Toiveena on saada lisätietoa ALS -asiakasryhmään liittyen mm. ALS -sopeutumisvalmennuksesta. Koulutustarve liittyy kotiuttamiseen. Esimerkiksi tieto, mitä palveluita kunnissa voidaan tarjota. Tietoja on päivitetty mm. iäkkäiden hoito- ja kotiutuskäytänteistä ja lisäksi arviointiin liittyen. 2.7 Palaute Yhteistyötä toivotaan enemmän osastoilla hoidettavien ikäihmisten hoidon- ja kuntoutuksen suunnittelussa. Kotisairaalatoiminta on tullut tutuksi ja asiat toimivat nykyisin kotihoidossa Kotihoito on kiireinen ja josta on ollut aistittavissa riittämättömyyden tunnetta. Perusterveydenhuollon kotiavun ja kotisairaanhoidon kanssa on toimiva yhteistyö puolin ja toisin. Osastoilla hoitoajat ovat lyhyitä ja harvoin leikatut ikäihmiset ovat kotiutuskunnossa päivän tai parin kuluttua leikkauksesta. Perusterveydenhuollossa on osaamista sekä tehdään asioita suunnitellusti. Enemmän pitäisi mahdollistaa käyttöön henkilöstön tietotaitoa. 11
14 Alueen palveluneuvojat eivät kirjaa potilaiden ohjaus- ja neuvontatilanteista julkiseen tietokantaan. Yhteystietoja on ollut hankala löytää. Kun tieto potilasjärjestelmästä ei ole käytettävissä, ei välttämättä tiedä muiden ammattilaisten huomioinneista sekä suunnitelmista. Tiedonkulku on asia, jota kotisairaalatoiminnan tulisi huomioida. Esimerkiksi potilas ei saa lääkäriin yhteyttä, vaan se tapahtuu ainoastaan hoitajan välityksellä. Kuka tekee päätöksiä hoidoista ja ottaa vastuun hoidoista? Kotisairaalan mukanaolo on tärkeää kotiutustilanteessa sekä hoitokokouksen muodossa ennen kotiutumista Potilaan hoito pitkittyy erikoissairaanhoidossa esimerkiksi hoitojärjestelyiden vuoksi, vaikka asiat tavallaan ovat jo alkuvaiheessa tiedossa. Hoitojakso pitenee välillä monista eri syistä johtuen. Aina ei löydy jatkohoitopaikkaa, jolloin potilas joutuu odottamaan osastolla pitempäänkin. Ikäihmisiä kotiutettaessa pitäisi olla vaihtoehtona suoraan kotiin kotiutuminen. Potilasliikenne on vilkasta ja se aiheuttaa tietyt haasteet onnistuneelle kotiutumiselle. Potilasturvallisuuden kannalta kotiutuksen tarkistuslistoja pitäisi olla ja niitä tulisi käyttää. Ikäihmisen näkökulmasta potilasturvallisuus tarkoittaa sitä, että ikäihminen saa tarvitsemansa oikean hoidon oikeaan aikaan ja hoidosta ei aiheudu mitään haittaa. Yhtenäinen käytäntö on avainsana. Tiedonkulku potilaasta toteutuu pääosin hyvin, mutta puutteitakin löytyy ajoittain. Varsinkin lääkitystiedot vaativat selvittelyä monelta taholta. Kodin ulkopuolisen tuen piiriin kuuluvat potilaat tuovat mukanaan kotihoidon kansion, jossa on tarvittavat tausta- ja aiemman toimintakyvyn tiedot. Lääkäreiden vaihtuvuudella on horjuttava vaikutus, kun taas pysyvyys pitempään osastoilla toisi välineitä kehitystoimintaan 2.8 Kehittämisen aiheet Kaikista kotisairaaloista kunnissa ei ole tietoa. Joissakin kunnissa on panostettu potilaan kotiutumiseen. Menettelytavoista tulisi olla selkeä hoitopolku Suunnittelun tulee lähteä potilaan tarpeista eikä niinkään ainoastaan erikoisaloittain. Eli ikääntyneiden ominaisuuksista lähtevää huomioiden elimistön perustoiminnat ikä, kuulo ja näkötilanne. Paljon on yksinäisiä ihmisiä, joilla ei ole omaista huolehtimassa ja hoitamassa asioita. Edunvalvojan tarpeellisuutta ei aina huomata miettiä Potilaan kotiolojen kartoittaminen tulisi toteutua ensimmäiseksi tulovaiheessa. Yhteinen tärkeä tavoite kotiutuminen, jonka päivitys viikoittain on tuloksellista. Ikäihmisen kotiutuspalavereissa omaisen tulisi aina olla mukana. Päivitetyt yhteystiedot ovat suunnittelun ja kotiutuksen ydin. 12
15 Asiakkaan kuuleminen ja taustatilanteen selvittäminen on ajoittain puutteellista. Kun on potilastiedoissa maininta muistihäiriöstä, kenelle tiedotetaan varatuista tutkimusajoista? Tämä aiheuttaa turhia käyntejä tai potilas ei saavukaan paikan päälle tutkimuksia varten. Kutsukirjeet ovat ikäihmisille vaikeita tulkita menettelytapoja, jos ei anneta riittävää ikäihmisen huomioivaa ohjausta. Talon sisällä tai siirryttäessä perusturvan tutkimuksista erikoissairaanhoidon tutkimuksiin potilaille varataan ajoittain päällekkäisiä tutkimuksia. Ikäihmisen ohjauksessa ja neuvonnassa on puutteita. Ei välttämättä ohjata kirjallisesti, suullisesti eikä selkokielisesti. Ikäihmistä huomioivien asioiden tärkeyden ja merkityksen ymmärtäminen ei aina kulje mukana suunnittelussa. Muistihoitaja-, kotiutushoitaja- ja AVH -yhteyshenkilöistä verkostolistat eivät ole kaikilla erikoissairaanhoidon osastoilla tiedossa. Listat saisivat olla esimerkiksi hiisinetissä helposti löydettävissä. Omaisen arvostaminen pitäisi näkyä riittävänä ohjauksena ja neuvontana. Ikäihmiset eivät välttämättä uskalla kysyä ohjausta. Esimerkiksi, kun omaishoitajalta odotetaan verensokerin mittaamista kotona. Jos asiaa ei ohjata selkokielellä sekä kädestä pitäen, toteutuksen epäonnistuminen on lähellä. Jatkon kehittämisen aiheina voisi olla potilasliikenteen onnistuminen ripeämmin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Kun ikäihminen on kotiutuskunnossa erikoissairaanhoidossa, tulisi hänelle järjestyä jatkohoitopaikka suhteellisen nopeasti. Osittain on ilmennyt myös liian aikaisia kotiuttamisia erikoissairaanhoidosta, tällöin apuna voisi toimia jonkinlainen mittari kuvaamaan toimintakykyä. Esimerkiksi selkäkipupotilaat, jotka tarvitsevat laajemman arvioinnin ja kuntoutuksen jatkosuunnittelun. Lääkkeettömät hoitokeinot tulisi huomioida. Lyhytkin keskustelu ja ohjaus antaa uskomattomasti voimavaroja. Potilaan kohtaaminen on todellinen avainsana. Yksityisistä hoitolaitoksista on tullut ajoittain ikäihmisiä eri syistä, kuten muistisairaiden käytöshäiriöoireiden vuoksi. Tämäntyyppisten potilaiden hoidon suunnittelu ja toteutus voisi alkaa parhaiten juuri kotoa/asumispaikasta käsin, jotta vältyttäisi turhilta siirroilta hoitolaitosten välillä. Kesäisin on ajoittain huomattu vastaavan potilasliikenteen lisääntymistä. Työvuorosuunnittelussa tulisikin huomioida kyseisissä hoitopaikoissa, että vuoroissa olisi aina yksi kokeneempi hoitaja esimerkiksi tehostetun palvelun hoitolaitoksissa. Osaston poliklinikalla kirjataan HOI -lehdelle hoitajan ja lääkärin käynnin yhteydessä. Epikriisien kohdalla on kehittämisen varaa jatkon ohjeena kotihoitoon. Lääkäri kirjaa oman osuutensa ja hoitaja omansa HOIY -lehdelle sekä fysioterapeutit FYS -lehdelle. Erikoissairaanhoidosta pitäisi välittyä kanta hoitolinjaukseen sekä selkeät suunnitelmat ja ohjeet eri hoitoihin. Perusterveydenhuollon palautteena yleisesti tieto siitä, mitä palveluita kunnat pystyvät toteuttamaan. Jotta jatkohoitoa suunniteltaessa ei suositella asioita, joita ei ole mahdollista 13
16 toteuttaa kunnissa. Myös ei ole aina tietoa potilaan aiemmasta toimintakyvystä ja sitä kautta tavoitteesta johon potilaan kuntouttamisella pyritään. Potilastietojärjestelmän tiedot eivät välttämättä ole päivitettyinä. 3. Loppuyhteenveto Terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen, taloudelliset resurssit sekä toiminnan tehokkuus ovat tarkastelun keskiössä pohdittaessa valtakunnallisesti palvelujärjestelmien kehittämistä. Hoidon painopiste on siirtymässä yhä enenevässä määrin sairaalahoidosta kotihoitoon. Tämä tuo haasteita niin kotihoidon palveluiden kuin onnistuneen sairaalasta kotiutumisen kehittämiselle, sillä asiakaskunta on pääsääntöisesti iäkästä ja huonokuntoista. Asiakas kotiutuu usein liian huonokuntoisena ja joutuu palaamaan takaisin sairaalaan. Epäonnistunut kotiutuminen johtuu yleensä valmistelemattomasta kotiuttamisesta ja puutteellisesta asiakaskohtaisesta yhteistyöstä. Myös tiedonkulku sairaalan ja kotihoidon välillä vaikuttaa kotiuttamiseen. Ongelma on varsinkin niiden asiakkaiden ja potilaiden kohdalla, joilla on monia palvelutarpeita ja moninainen palvelukokonaisuus. Päivystystoiminnan suurimpia haasteita tulevina vuosina on väestön voimakas ikääntyminen, joka voi johtaa päivystyspalveluiden kysynnän kasvuun. Päivystysyksikön tavoitteena on mahdollisimman ripeästi selvittää yleistilan laskun syy, jotta päästään diagnoosin mukaiseen hoitoon ja täten tuetaan potilaan toimintakyvyn säilymistä. Onnistunut sairaalasta kotiutuminen edellyttää huolellista suunnittelua sekä arviointia asiakkaan voimavaroista ja avuntarpeesta ennen kotiuttamista. Osastoilla kotiutuspalaverien järjestäminen ei kuitenkaan ole ikäihmisten kohdalla säännönmukaista. Yhteystietojen päivittämiseen kaivattiin enemmän panostusta, koska asia koettiin ikäihmisen kuntoutuksen ja kotiutuksen suunnittelun ydinasiana. Haastateltujen mukaan potilailla ei ole osastoilla omahoitajia. Terveydenhuollon toimivuuden kannalta hyvä yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä koettiin tärkeänä. Voisiko omahoitaja toimia kotiutumisen yhteyshenkilönä ja tiedon välittäjänä hoitaville tahoille? Haastattelujen vastausten perusteella kotiuttamisen suunnittelu toteutuu erikoissairaanhoidossa pääsääntöisesti hyvin. Vastaajien mukaan kotiuttamisen suunnittelua ei kuitenkaan aloiteta heti ikäihmisen saavuttua osastolle. Ikäihmisten kotiutuksissa vaihtoehtojen huomiointi jää usein vähäiseksi. Näkyy, ettei kotiin menoa pidetä aina ensimmäisenä vaihtoehtona, vaan lähdetään ajattelemaan laitossijoittumista, vaikkei ole perehdytty tarkemmin potilaan/ perheen/omaisen tilanteeseen. Hoitajat kokivat, että haastetta kotiuttamiseen tuovat potilaiden lyhyet jaksot sekä lääkäreiden suuri vaihtuvuus osastoilla. Ikäihmisten ohjaus toteutuu hoitajien mukaan pääsääntöisesti hyvin. Eri ammattiryhmien käytännöt yhteistyön ja yhteydenottojen kohdalla ovat usein vaihtelevia. 14
17 Jatkossa kehittämisen asia on henkilöstön tietotaidon hyödyntäminen. Tähän päästään mm. kouluttamalla hoitohenkilökuntaa vanhusten hoidon haasteista ja kuntouttavasta työotteesta sekä osoittamalla vastuualueita. Lisäksi uusien työntekijöiden perehdyttämiseen panostamisesta tulisi vakiintua käytäntö. Kaikkien ammattitaidon käyttäminen on mahdollista uudistamalla työnjakoa ja ottamalla käyttöön uudenlaiset hoitotyön asiantuntijamallit. Tarkoituksena on luoda hyvä ja turvallinen lähtökohta kotona selviytymiselle sekä mahdollistaa kotona asuminen pitkään ja turvallisesti. 15
18 KYSYMYSRUNKO-Kotiutushoitajan haastattelu Miten ikäihminen kotiutuu erikoissairaanhoidosta? Kotiutushoitajan työnkuva Tulotilanne: Miten potilaat siirtyvät terveyskeskukseen? Miten hoitopolku etenee tulotilanteesta? Kotiutushoitajan osuus? Miten tiedot siirtyvät erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon? Siirtyykö mukana hoito-/ palvelusuunnitelma? Miten tiedon siirtyminen potilaan tilanteesta varmistetaan? Mistä syistä potilaita hoidetaan osastolla? Onko käytössä toimintamallia/käytäntöjä potilaan saapuessa osastolle esim. eri tulosyiden kohdalla? Mitä asioita huomioidaan osastolle saapuessa esim. leikatun-, aivoinfarkti- tai psykiatrisen potilaan kohdalla? Onko eroja diagnoosin suhteen? Onko toimintamalli/käytäntö hyvä? Miksi? Miksi ei? Onko vastuuhenkilöitä? Suunnittelu: Miten kuntoutus osastolla suunnitellaan? Tehdäänkö kuntoutus-/palvelusuunnitelma? Toteutuuko suunnittelussa moniammatillisuus? Järjestetäänkö hoitokokouksia ja millä kokoonpanolla? Mihin potilastiedot kirjataan? Miten tietojärjestelmät toimivat? Minkälaista on erityisosaaminen osastolla esim. puhe- tai toimintaterapeutti? Geriatrin toiminta? Miten sinun mielestäsi kuntouttava työote toteutuu sinun työssäsi ja osastolla? Kotiutus: Pidetäänkö kotiutuspalavereja? Miten kotiutusta suunnitellaan? Käydäänkö keskustelua potilaiden/omaisten kanssa? Kuka toteuttaa kotikäynnit osastolta? Onko olemassa kotisairaalatoimintaa? Minkälaista on kotipalvelun ja terveyskeskuksen välinen yhteistyö? Omaishoitajien tukeminen: Minkälaisia ovat omaishoitajien/omaisen tukemisen keinot osastolla? Kuinka tärkeänä näet omaishoitajan/omaisen huomioimisen osana hoitotyötä esim. puolison sairastaessa? Onko potilaan verkostokartta tuttu? Koulutustarve tukena työssä: Koulutukset aiheesta potilaan kotiutumiseen liittyen, onko tarvetta? Onko ollut? 1. Risut ja ruusut esh:lle? 2. Mitä kehittäisit ensimmäisenä? 16
YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN
YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Vertailuraportti perusterveydenhuollon kotiutushoitajien sekä
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotKOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN
KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN C YHTEISTYÖ 12.2.2019 sh Raila Niva SYÖPÄPOLIKLINIKAN HENKILÖKUNTA 4 sairaanhoitajaa, joista 1 toimii tablettihoitajana Lisäksi tarvittaessa sairaanhoitaja rekry yksiköstä
Lisätiedotsairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki
sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä järjestelmän omistaa Suomen Kuntaliitto ja käyttöä hallinnoi FCG valtakunnallisesti
LisätiedotYhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015
Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden
LisätiedotKotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka
Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia
LisätiedotKotiutuksessa huomioitavia asioita
Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotLähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.
Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen
LisätiedotASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA
1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotTASAPAINO- POLIKLINIKKA
TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa
LisätiedotSiilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen
Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Kavilo Marja Hyvärinen Kaisa-Liisa Kervinen Aira Nykänen Mervi Jalkanen Päivi Tepponen Helena 9.12.2013 1 Sisällys Johdanto... 2 Kotiutumisen
LisätiedotKotiutuskäytännöt Kokemäellä
Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotVALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa
VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Lean periaatteet Arvon tuottaminen asiakkaalle Sellaisten turhien vaiheiden havaitseminen ja poistaminen, jotka eivät tuota lisäarvoa
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotEnnakoivan kotiutumisen malli ja hoitajan sähköinen lähetekäytäntö (virtu.fi) -Toimiva kotihoito Lappiin hanke
Ennakoivan kotiutumisen malli ja hoitajan sähköinen lähetekäytäntö (virtu.fi) -Toimiva kotihoito Lappiin hanke Teija Rousu, Poskelappi Kehittäjätyöntekijä 30.8.2018 Ennakoivan kotiutumisen mallin tavoitteita
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotAVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Avh-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja
LisätiedotPalveluohjaustoiminta Perheiden palvelut. Palvelualuejohtaja Nina Wikström
Palveluohjaustoiminta Perheiden palvelut Palvelualuejohtaja Nina Wikström Henkilöstörakenne - Johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä - Lähihoitaja, työskentelevät sosiaalineuvonnassa - Sosionomi
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 7.4.2017 1 Työpajan antia 28.3.2017 7.4.2017 riitta.nahkiaisoja@poskelappi.fi 2 Työpajan antia 28.3.2017 / 1 Palveluneuvonta ja ohjaus
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotIkääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella
Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:
LisätiedotHoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
LisätiedotPETSAMO 2 Hoitajat: Kanslia:
PETSAMO 2 Hoitajat: 050 436 2222 Kanslia: 044 775 8017 Tervetuloa kuntoutumaan Petsamo 2:lle Tammenlehväkeskuksen osasto Petsamo 2 on neurologinen kuntoutusosasto, jonka tarkoituksena on antaa kokonaisvaltaista
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotKuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi
Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen
LisätiedotKotihoidon kriteerit alkaen
Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotYHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN
YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Kotiutushoitajien haastattelut perusterveydenhuollossa 26.11.2014
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotPorin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta
Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN
YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula
LisätiedotYhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotIkääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi
Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi 1.4.2019 Jaako Taina, Roslakka Titta, Inna Miia, Mälkiä Pia EKSOTE 1 15.4.2019 Sisältö: - hallinnollinen sijainti Eksoten organisaatiossa - ohjaavaa lainsäädäntöä
LisätiedotValmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa
Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa 12.6.2017 Valmentaja toimintamallin kehittyminen Potilaan ja omaisen tukihenkilön tai rinnalla kulkijan tarve sairaalahoidon aikana tunnistettiin jo Liittyvä
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotHeinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen
Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) 26 Asianro 4436/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 26 Asianro 4436/00.02.03/2013 Minna Reijosen kirje 10.4.2013 Nilsiä-neuvottelukunnalle Minna Reijonen on toimittanut 10.4.2013 sähköpostitse kirjeen Nilsiäneuvottelukunnalle.
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotMUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012
MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011
Lisätiedotkotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut
MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen
LisätiedotSosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys
Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa Potilaan oikeuksien päivä 17.4.2018 Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys Terveyssosiaalityö Terveydenhuollon organisaatiossa toteutettua sosiaalityötä
LisätiedotMuistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p
Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
LisätiedotÄkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI
Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen
IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Yleislääkäripäivät 29.11.2018 LL Kati Auvinen MIKSI LÄÄKITYKSIÄ TÄYTYY ARVIOIDA? sosteri.fi 2 TAUSTAA Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeen kasvu on
LisätiedotOletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi
OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan
LisätiedotRavitsemuksen ammattilainen kotihoidossa
Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Liisa Kalttila www.vitamiinat.fi Sisältöä Kokemuksia ruuankäytön seurannasta kotihoidossa Ruokapäiväkirjamenetelmä Ruuankäytön
LisätiedotKUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi
KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO 13.3.2018 Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi Kuntouttava arviointijakso Tarkoituksena asiakkaan toimintakyvyn
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
LisätiedotKuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote
Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotOhjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)
LisätiedotKyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen
LisätiedotTOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa
TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa 19.9.2017 Anne-Mari Hakala & Eija Janhunen Mikä on riskimittari? Rai-pohjainen Excel-työkalu
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotVuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala
Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS
LisätiedotRai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko
Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen
LisätiedotLastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso
Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajan toiminta kriisihoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Erityistyöntekijät
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotLIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan
LisätiedotTays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016
Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotKuntouttava arviointijakso. GeroMetro Laura Euramo Osastonhoitaja, Kotikuntoutus
Kuntouttava arviointijakso GeroMetro 6.6.2018 Laura Euramo Osastonhoitaja, Kotikuntoutus Taustaa: Pilotti 6/2017 2/2018 Pilotti Matinkylä-Olarin ja Tapiolan alueilla 2 sairaanhoitajaa 5 lähihoitajaa Terapeutit
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,
LisätiedotEksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote
Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu
LisätiedotOtos 1. Otoksen sisältö:
Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotKukoistava Kotihoito. Yhteenvetoa kuntien nykytilasta kyselylomakkeiden pohjalta
Kukoistava Kotihoito Yhteenvetoa kuntien nykytilasta kyselylomakkeiden pohjalta Miten palveluohjaus ja neuvonta toteutuvat tällä hetkellä kunnassa? Kunta Palveluneuvonta ja ohjaus erillinen yksikkönsä
LisätiedotOhjeistus palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen TPA Tampere: PAHOSU
Ohjeistus palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen 26.5.2016 1 Perustieto Tietää, miksi palvelu- ja hoitosuunnitelma tehdään Tietää, minne ja miten palveluja hoitosuunnitelma laaditaan Tietää, milloin
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen
KOTIKUNTOUTUS Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen JÄMSÄN TERVEYS OY Pihlajalinnan ja Jämsän kaupungin perustama yhteisyritys 1.9.2015 Kotihoito:
Lisätiedot