KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2014

Transkriptio

1 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2014 Kaupunkirakennelautakunnan käyttösuunnitelman päätöskokous

2

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (7) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8331/ /2013 Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelma 2014 Henkilöstö ja talouspäällikkö Anne Simonen Ruuskanen Johdon tukipalvelut kyp 1. Käyttötalous Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan talousarvion vuodelle 2014 sekä toiminta ja taloussuunnitelman vuosille Lautakuntien tehtävänä on hyväksyä palvelualueiden käyttö ja hankesuunnitelmat. Suunnitelmien ja tavoitteiden asettamisen tulee perustua valtuuston talousarviossa asettamiin tavoitteisiin. Lautakunnat hyväksyvät käyttö ja hankesuunnitelmissa talousarviossa päätettyjen määrärahojen ja tuloarvioiden jaon palvelualueensa avainprosesseille sekä tarvittaessa palveluprosesseille, hankkeille ja kohteille ja hyväksyvät samalla niille tavoitteet. Lautakunnat hyväksyvät tulosbudjettinsa valtuuston päättämien sitovien erien mukaisina. Käyttö ja mahdollisia investointihankesuunnitelmia laadittaessa lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että palvelualueen toiminta suunnitellaan valtuuston päättämien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa ja että palvelualueille asetettavat osatavoitteet tukevat osaltaan kaupunginvaltuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden toteuttamista. Käyttösuunnitelmiin ja tulosbudjetteihin tulee sisällyttää talouden tasapainottamiseksi toteutettavat toiminnan sopeuttamis ja tehostamistoimenpiteet. Kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueiden sekä konsernipalvelun talousarvioon sisältyy avainprosessina tai palveluprosessina nettositovia yksiköitä, joiden sitovuustasona on toimintakate. Näiden yksiköiden osalta käyttösuunnitelmat tulee laatia valtuuston päättämään talousarvioon. Mahdolliset muutokset toimintatuloihin ja menoihin tehdään lautakuntien päätettyä käyttösuunnitelmista ns. teknisenä talousarviomuutoksena. Muutokset viedään edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi, koska palvelualueet ovat valtuustoon nähden bruttositovia.

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (7) Kaupunkirakennelautakunta Käyttö ja hankesuunnitelmista tulee ilmetä sitovuustaso lautakuntaan nähden. Palvelualueiden osalta lautakuntien tulee hyväksyä käyttösuunnitelmat viimeistään Lautakuntien hyväksymät käyttösuunnitelmat annetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi ja samassa yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyy konsernipalvelun ja vetovoimaisuuden palvelualueen käyttösuunnitelmat. Kaupunginvaltuustolle järjestetään infotilaisuus käyttösuunnitelmista alustavan aikataulun mukaan Toiminnan painopisteet Kaupunkiympäristön palvelualue on keskeisessä roolissa Kuopion kasvuohjelman toteutuksessa. Tonttitarjonnan riittävyyden ja monipuolisuuden varmistaminen edellyttää kaupungin kasvuohjelman mukaisten alueiden sekä täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan rakentamista sekä aktiivista maanhankintaa. Suunnittelun kohteita täydennysrakentamiskohteiden lisäksi ovat Lehtoniemen ja Hiltulanlahden asuntoalueet, Savilahden alue, Tahkon matkailualue sekä Hepomäen ja Rasinmäen yritysalueet. Kävelykeskustan ja torialueen rakentaminen jatkuu vuonna 2014 ja on yksi tärkeistä painopistealueista. Muutoin rakentaminen painottuu Keilanrinteen kerrostalopainotteiselle ja Ala Pirtin pientalopainotteisille alueille sekä Matkakeskusalueelle. Joukkoliikenteen osalta tärkeää on kilpailutuksen loppuunsaattaminen ja toiminnan aloitus. Kuopion kaupungin maapoliittinen ohjelma päivitetään vuosien aikana. Ohjelman valmistelussa selvitetään myös erityispiirteet Tahkon matkailualueen kasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Myös kaupungin metsille laaditaan monikäyttösuunnitelma seuraavalle 10 vuotiskaudelle. Tässä yhteydessä hyödynnetään vuonna 2013 tehdyn METSO inventoinnin tulokset. Ilmastopoliittisen ohjelman ja energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen on edelleen tärkeä painopistealue koko kaupunkitasolla. Ohjelmaan sisältyvät tavoitteiden toteuttaminen ja seuranta edellyttävät myös työkalujen kehittämistä ilmastovaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin suunnittelun apuvälineiksi sekä mahdollisimman tarkkaa tietoa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Keskeisimmät toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Talouden reunaehtojen kiristyessä osana priorisointityötä tarkastellaan palvelujen tuotantotapoja sekä myös palvelun tasoa ja määrää. Toimintatapojen uudistamista (mm. sähköinen asiointi, kumppanuushankkeet) ja asiakaslähtöisyyttä edistää mm. kaupunkitasoisesti

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (7) Kaupunkirakennelautakunta käyttöönotettava karttapohjainen asiakaspalautejärjestelmä, jossa asiakkaat voivat sähköisesti itsepalveluna lähettää ja seurata oman asiansa etenemistä. Kuopio osallistuu vuosina rakennuslupahakemusten sähköisen asioinnin pilottiryhmään. Henkilöstömenosäästöt hidastavat palvelujen saatavuutta ja vaikuttavat joiltakin osin palvelujen laatuun. Kaupungin toimitilojen käyttöön liittyvien tarpeiden muuttuessa korostuu tarve kiinteistöjen uusiokäyttöön ja myyntiin. Kiinteistökehitysryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä tilakeskuksen kanssa kaupungin kiinteistöomaisuuden tuoton lisäämiseksi. Valmistelussa otetaan huomioon käynnissä olevat palveluverkkotarkastelut. Toimintamuutoksista johtuen tilaajatoimintaa kehitetään ja kumppanuuteen perustuvia hankintamuotoja edelleen vahvistetaan. Tilaajaosaaminen edellyttää myös verkostoitumista valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja tarvitsee kilpailuttamis ja viestintäosaamista. Käyttösuunnitelman laskentaperusteet Palkkamenojen budjetoinnissa on otettu huomioon voimassa olevien sopimusten mukainen palkkakehitys ja henkilötyövuosien vähennystavoite. Käyttösuunnitelmaan on varattu varhaiseläkemenoperusteinen varhe maksu ja eläkemenoperusteinen maksu eläkevakuutuksen ilmoittamien määrien mukaisesti. KUEL maksu on 16,75 % palkkasummasta ja muut henkilösivukulut laskettuina palkkasummasta ovat: sosiaaliturvamaksu 2,14 % työttömyysvakuutusmaksu 3,2 % tapaturmavakuutusmaksu 0,33 % Sisäiset vuokrat on budjetoitu tilakeskuksen kanssa tehtyjen vuokrasopimusten mukaisina ja atk palvelut Istekki Oy:n kanssa tehtyjen sopimusten mukaisina. Muut sisäiset erät on budjetoitu niin, että ne ovat samansuuruiset palvelun ostajalla ja myyjällä. Kaupunkiympäristön vastuualueet ovat laatineet henkilöstösuunnitelmat, joissa on huomioitu henkilöstöohjelman mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet pidemmälle aikavälille. Työllisyysmäärärahojen käyttöä koordinoi keskitetysti työllistymisen yksikkö ja määräraha on budjetoitu kokonaisuudessaan työllistymisen yksikön kustannuspaikalle. Työllistymisen yksiköllä on sekä tuloja että menoja koskeva seuranta ja raportointivastuu työllistämismäärärahojen toteutumisesta. Palvelualueet eivät tee työllistämisen määrärahamuutoksia mutta

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (7) Kaupunkirakennelautakunta palvelualueet voivat seurata työllistämismäärärahojen käyttöä palveluprosessi tasoisesti. Henkilöstö Vuoden 2014 talousarvio sisältää kertaluonteisia henkilöstösäästötoimenpiteitä kaupunkitasolla 4,6 milj. euroa. Se pyritään saavuttamaan vapaaehtoisin keinoin sopimalla keinoista henkilöstöjärjestöjen kanssa sekä esimiehen käytössä olevilla työnjohdollisilla keinoilla. Lomarahan vaihto vapaaksi ja palkaton säästövapaa säilyvät edelleen käytössä. Mikäli henkilöstön lomauttamiseen joudutaan turvautumaan, kaupunginhallitus päättää siitä ja lomautuksen yleisistä periaatteista sekä kohdentamisesta ytneuvottelujen ja erillisen valmistelun perusteella. Kaupunginhallituksen linjauksen mukaan henkilöstön lomauttaminen on viimesijaisin keino. Henkilöstömenojen sopeuttaminen 0,3 M sisältyy kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvioon. Kaupungin tavoitteena on vähentää henkilöstöä 75 henkilötyövuodella. Palvelualueet ovat laatineet talousarvion valmistelun yhteydessä henkilöstösuunnitelmat, joissa henkilöstömäärän vähentäminen on otettu huomioon. Käyttösuunnitelmalla päätetään talousarvion toteutuksesta ja tuottavuustavoitteiden saavuttamisesta sekä kohdennetaan määrärahat palvelualueiden toimintoihin ja mm. henkilöstö ja koulutussuunnitelman toteuttamiseen. Kaupunki on asettanut vuodelle 2014 henkilöstötyön tuottavuudelle seuraavat tavoitteet: 1) sairauspoissaolot vähenevät 1 kpv/htv 2) työmatka ja työtapaturmista aiheutuvien työkyvyttömyyspäivien määrä laskee kpv 3) varhaiseläkemaksut vähenevät 110 euroa/htv 4) selvitetään välittömään asiakastyöhön käytettävä työaika ja käynnistetään kehittämistoimenpiteet osuuden kasvattamiseksi vähintään 10 %:lla. Jokainen esimies valmistelee osana käyttösuunnitelmaa henkilöstösuunnitelman, miten hän toteuttaa henkilöstötyölle asetetut tuottavuustavoitteet. Suunnitelmia seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. Kaupunkiympäristön palvelualueella talousarvioon sisältyvä 0,3 M :n henkilöstömenojen sopeuttamisen toteuttamiskeinoina ovat: vapaaehtoiset lomarahavapaat palkattomat virkavapaat rekrytointien viivästyttäminen ja tehtävien täyttämättä jättäminen

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (7) Kaupunkirakennelautakunta ostopalvelujen vähentäminen Rekrytointien viivästyttäminen ja tehtävien täyttämättä jättäminen edesauttavat myös kaupungin henkilötyövuosien vähentämistavoitetta. Vapautuvien tehtävien osalta tarkastellaan ensisijaisesti uudelleen järjestelymahdollisuuksia. Henkilöstötyön tuottavuutta lisätään ja sairauspoissaoloja vähennetään mm. edistämällä henkilöstön työhyvinvointia ja työturvallisuutta, kehittämällä johtamista sekä huolehtimalla henkilöstön koulutuksesta ja kehittämisestä. Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintatuotot ja kulut vuodelle 2014 TOT 2012 TA 2013 KS 2014 Tulot Menot Netto Investoinnit Investoinnit painottuvat uusille asuinalueille Keilanrinteen kerrostaloalueelle ja Ala Pirtin pientalopainotteiselle alueelle sekä linja autoaseman alueen, kävelykeskustan ja torialueen rakentamiseen. Maanhankinnan määrärahaa on lisätty aiempiin vuosiin verrattuna. Investointimäärärahat vuodelle 2014 kokonaisuudessaan ovat: TA 2013 TA / KS (netto) (netto) Maa ja vesialueet Yhdyskuntarakentaminen Urheilu ja virkistysalueet (HYV) Lähiliikuntapaikat (HYV)

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (7) Kaupunkirakennelautakunta Yleiset alueet ja puistot Satama Kunnallistekniikka yht Uudisrakentaminen Elinkeinoalueet Saneeraus Kävelykeskusta Muut Koneet ja kalusto YHTEENSÄ Investointien kohdeluettelot hyväksyessään lautakunta määrittelee ko. määrärahojen käyttökohteet. Liiteaineistossa on esitetty yhdyskuntarakentaminen kokonaisuudessaan, mutta urheilu ja virkistysalueiden sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamisen kohteista päättää hyvinvoinnin edistämisen lautakunta. Kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2014 talousarvion käyttösuunnitelma on esitelty kaupunkirakennelautakunnalle käyttösuunnitelmaseminaarissa Vaikutusten arviointi Esitys Esitän, että lautakunta hyväksyy kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelman ja investointien kohdeluettelot vuodelle Liitteet /2013 Käyttösuunnitelma 2014 Valmistelija

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (7) Kaupunkirakennelautakunta Anne Simonen Ruuskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy henkilöstö ja talouspäällikön esityksen. Päätös Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Ilkka Raninen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

10 Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 Sivu 1. TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET 5 2. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN KUVAUS 7 3. AVAINPROSESSIEN TOIMINNAN PAINOPISTEET SEKÄ TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut 14 Rakentamisen kunnossapidon palvelut 21 Maaomaisuuden hallintapalvelut 27 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut MÄÄRÄRAHOJEN ERITTELY AVAINPROSESSEITTAIN TULOSLASKELMAT AVUSTUKSET MITTARIT HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA INVESTOINNIT Kaupunginvaltuuston hyväksymä investointiohjelma (tiedoksi) 58 Kaupunkirakennelautakunnan päätös Investointien kohdeluettelot INFORMATIIVINEN AINEISTO 69 Kaupunkiympäristön palvelualueen tulot ja menot tileittäin 71 Ostopalvelujen erittely 75 Avainprosessien määrärahat palveluprosesseittain 76 3

11 Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue 4

12 1. TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvion sitovuus (Kaupunkiympäristön palvelualuetta koskevat osat valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuusmääräyksistä) Talousarviossa valtuusto hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järkevästi. Taloussuunnitelman on oltava tasapinossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Lautakunnat hyväksyvät käyttö- ja hankesuunnitelmissa talousarviossa päätettyjen määrärahojen ja tuloarvioiden jaon palvelualueensa avainprosesseille sekä tarvittaessa palveluprosesseille, hankkeille ja kohteille ja hyväksyvät samalla niille tavoitteet. Lauta- ja johtokunnat hyväksyvät tulosbudjettinsa valtuuston päättämien sitovien erien mukaisina. Käyttö- ja mahdollisia investointihankesuunnitelmia laadittaessa lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että palvelualueen toiminta suunnitellaan valtuuston päättämien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa ja että palvelualueille asetettavat osatavoitteet tukevat osaltaan kaupunginvaltuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden toteuttamista. Käyttösuunnitelmiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamiseksi toteutettavat toiminnan sopeuttamis- ja tehostamistoimenpiteet. Mikäli toimenpiteet edellyttävät erillistä päätöksentekoa, tulee ne valmistella huolellisesti ja viivytyksettä päätöksentekoon siten, että toimenpiteiden toteuttaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Lauta- ja johtokunnat sekä tilivelvolliset viranhaltijat ovat tulosvastuussa palvelualueensa, taseyksikkönsä tai liikelaitoksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta. Tilivuoden aikana toiminta tulee toteuttaa siten, että talousarvioon ei tarvita valtuustoon nähden sitovien määrärahojen lisäyksiä tai tuloarvion vähennyksiä. Mikäli talousseurannan yhteydessä ilmenee määrärahavajetta tai ennakoidaan tuloarvion alittuvan, tulee välittömästi valmistella ja toteuttaa toimenpiteet tilanteen oikaisemiseksi palvelualueen talousarvion puitteissa. Talousarviossa pysymiseksi on tarvittaessa tarkistettava palvelualueen toiminta- ja käyttösuunnitelmia. Lautakuntien ja palvelualueiden johtoryhmien tulee seurata säännöllisesti talousarvion toteutumista ja ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen niin vaatiessa. Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat bruttobudjetoiduilla yksiköillä toimintatulojen ja menojen yhteissummat ja nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate. Kaupunginhallituksella on kuitenkin oikeus seurannan perustaksi muuttaa sellaisia palvelualueiden välisiä tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole kaupunkitasolla vaikutusta 5

13 toimintakatteeseen sekä sellaisia ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole vaikutusta palvelualueen talousarvion toimintakatteeseen. Kaupunkiympäristön palvelualueella noudatetaan bruttositovuutta kuitenkin niin, että palvelualueen sisällä alueelliselle rakennusvalvonnalle on valtuusto osoittanut määrärahat nettomääräisenä. Investointien sitovuus ja toimintaperiaatteet Investointiosan menot ja tulot ovat valtuustoon nähden sitovia hankkeiden osalta. Hankkeet voivat olla yksilöityjä tai suurempia kokonaisuuksia. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kunkin yksikön vastuullisella toimielimellä. Lauta- ja johtokunnilla on oikeus tehdä hankkeidensa välisiä määrärahasiirtoja. Määrärahaa ei kuitenkaan voi siirtää sellaiselle hankkeelle tai kohteelle, johon talousarviovuodelle ei ole varattu määrärahaa. Hankkeen määrärahat ovat palvelualueita sitovia. Kaikki talousarvion yli 0,1 milj euron investointihankkeet, joiden kustannusarviot tai lopullisiksi kokonaiskustannuksiksi tarkoitetut rahoitusvaraukset nousevat enemmän kuin 20 % tai 0,2 milj. euroa, on välittömästi tuotava uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Investointihankkeen rahoituspäätös on tehtävä varaamalla määräraha talousarviossa tai talousarviomuutoksena ennen toteuttamis- ja rakentamispäätöstä. Ne hankkeet, joihin ei talousarviossa sisälly valtionosuuksia tai muuta ulkopuolista rahoitusta, voidaan toteuttaa ilman valtionosuutta. Talousarviossa annetaan valtuutus jatkaa tilinpäätöksessä 2013 todettavia keskeneräisiä hankkeita vuoden 2013 talousarviomäärärahan puitteissa, vaikka hankkeeseen ei vuoden 2014 talousarviossa olisi määrärahaa. Tarvittavat talousarviomuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäviksi vuoden 2014 aikana. Sitovuus kaupunkirakennelautakuntaan nähden (Lautakunnan päätös) Kaupunkirakennelautakuntaan nähden sitovia ovat määrärahat avainprosessien (=vastuualueiden) loppusummien tasolla. Samoin lautakuntaan nähden sitovia ovat käyttösuunnitelman toiminnalliset tavoitteet avainprosesseittain. Käyttösuunnitelmassa investointien kohdeluettelot ovat lautakuntaan nähden sitovia. 6

14 2. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE TA 2014 TOIMINTA-AJATUS Kaupunkiympäristön palvelualue huolehtii kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja hallinnasta sekä käyttökelpoisena pitämisestä. Se huolehtii myös ympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Palvelualue vastaa myös kaupungin maa- ja vesiomaisuuden hallinnasta, asumisen edistämisestä sekä ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon, rakennusvalvonnan, kiinteistönmuodostuksen, jätehuollon, vesihuollon ja joukkoliikenteen viranomaistehtävistä, kaupungin henkilökuljetuspalvelujen järjestämisestä sekä kaupungin paikkatietopalveluista. Palvelualueeseen sisältyvät seuraavat avainprosessitason vastuualueet: Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut sekä maaomaisuuden hallintapalvelut. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Palvelualueen toiminta toteuttaa merkittävältä osin kaupungin kasvu- ja kilpailukykystrategian tavoitteita infrastruktuurin, tonttitarjonnan, liikennejärjestelmän sekä kaupunkiympäristön toimivuuden ja laadun osalta. Toiminta vaikuttaa voimakkaasti kaupungin vetovoimaisuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Tärkeä osa kaupungin kasvuohjelman toteuttamisessa on riittävän asunto- ja yritystonttitarjonnan säilyttäminen. Asuntotuotanto on nyt saatu nostettua strategian mukaiselle tasolle. Asuntotuotannon nousu on lisännyt tonttien kysyntää ja tonttivaranto on huvennut. Kasvun säilyttämisen kannalta tärkeässä asemassa on työpaikkojen lisääminen, joten hyvälle tasolle saatu elinkeinorakentamisen mahdollistava yritysalueiden suunnittelu ja toteutus on myös varmistettava. Tonttituotanto ja etenkin täydennysrakentamisen lisääminen vaativat pitkäjänteistä lisäpanostusta tonttituotantoketjuun. Kaupunkiympäristön palvelualueen toiminnassa näkyy edelleen lisääntyvä alueellinen yhteistoiminta. Seudulliset ja alueelliset viranomaistoiminnot, kumppanuusselvitykset sekä tulevat kuntaliitokset laajentavat toiminta-aluetta. Kuntaliitos Maaningan kanssa huomioidaan monipuolisesti palvelualueen toiminnassa, esimerkiksi päällekkäisten tie- ja katunimien muutospäätökset on tehtävä jo vuonna Talouden reunaehtojen kiristyessä osana priorisointityötä tarkastellaan palvelujen tuotantotapoja sekä myös palvelun tasoa ja määrää. Toimintatapojen uudistamista (mm. sähköinen asiointi, kumppanuushankkeet) ja asiakaslähtöisyyttä edistää mm. kaupunkitasoisesti käyttöönotettava karttapohjainen asiakaspalautejärjestelmä, jossa asiakkaat voivat sähköisesti itsepalveluna lähettää ja seurata oman asiansa etenemistä. Kuopio osallistuu vuosina rakennuslupahakemusten sähköisen asioinnin pilottiryhmään. Henkilöstömenosäästöt hidastavat palvelujen saatavuutta ja vaikuttavat joiltakin osin palvelujen laatuun. 7

15 Kaupungin toimitilojen käyttöön liittyvien tarpeiden muuttuessa korostuu tarve kiinteistöjen uusiokäyttöön ja myyntiin. Kiinteistökehitysryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä tilakeskuksen kanssa kaupungin kiinteistöomaisuuden tuoton lisäämiseksi. Valmistelussa otetaan huomioon käynnissä olevat palveluverkkotarkastelut. Vesihuoltolain mahdollisella muutoksella tulee olemaan vaikutusta kaupungin toimintaan ja vesihuollon resursointiin, mm. hulevesien kokonaishallinta siirtynee kaupungille. Jätelainsäädäntö ja kuntien jätepoliittinen ohjelma edellyttävät, että jätehuollon viranomaispalveluissa seurataan yhä kattavammin kiinteistöjen jätehuollon järjestämistä. Kun tätä työtä on tehty ja yhteydenotot jätelautakunnalta asiakkaiden suuntaan ovat jatkuvasti lisääntyneet, on asiakasmäärä kasvanut. TUOTTAVUUTTA LISÄÄVÄT TOIMENPITEET kehitetään sähköisiä palveluja tilaajatoiminnan kehittäminen, mm. kumppanuuteen perustuvat hankintamuodot tehostetaan täydennysrakentamista ylläpitokustannusten ja muiden vaikutusten huomioiminen suunnittelussa ja rakentamisessa lisätään henkilöstön moniosaamista energiatehokkuuden toteuttaminen toiminnassa TOIMINNAN PAINOPISTEET Tonttitarjonnan riittävyyden ja monipuolisuuden varmistaminen edellyttää kaupungin kasvuohjelman mukaisten alueiden sekä täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan rakentamista sekä aktiivista maanhankintaa. Suunnittelun kohteita täydennysrakentamiskohteiden lisäksi ovat Lehtoniemen ja Hiltulanlahden asuntoalueet, Savilahden alue sekä Tahkon matkailualue sekä Hepomäen ja Rasinmäen yritysalueet. Kävelykeskustan ja torialueen rakentaminen jatkuu vuonna 2014 ja on yksi tärkeistä painopistealueista. Muutoin rakentaminen painottuu Keilanrinteen kerrostalopainotteiselle ja Ala-Pirtin pientalopainotteisille alueille sekä Matkakeskusalueelle. Varaudutaan Hiltulanlahden alueen rakentamisen käynnistämiseen. Joukkoliikenteen osalta tärkeää on kilpailutuksen loppuunsaattaminen ja toiminnan aloitus. Kaupunki on viime vuosina joutunut talousarvioissaan tukeutumaan vahvasti arvotonttien myynneistä saataviin satunnaisiin myyntivoittoihin. Kaupungin omistamien arvotonttien määrä on rajallinen ja lähivuosina myyntivoitot tulevat väistämättä pysyvästi laskemaan viimeisten vuosien tasosta merkittävästi. Jokainen arvotontin myynti on myös pois tulevista vuokratuotoista, jotka pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ovat kaupungille tuottoisampia kuin tonttien myynti. Tontteja vuokraamalla maapohjan omistus säilyy kaupungilla, jolloin voidaan myös paremmin ohjata tulevaisuuden maankäyttöä ja kaupungin kehittymistä. Kuopion kaupungin maapoliittinen ohjelma päivitetään vuosien aikana. Ohjelman valmistelussa selvitetään myös erityispiirteet Tahkon matkailualueen kasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Myös kaupungin metsille laaditaan monikäyttösuunnitelma 8

16 seuraavalle 10-vuotiskaudelle. Tässä yhteydessä hyödynnetään vuonna 2013 tehdyn METSO-inventoinnin tulokset. Kaupungin ja Kuntatekniikkaliikelaitoksen välistä yhteistyötä kehitetään edelleen tilaajatuottaja periaatteiden pohjalta. Yhteistyötä kehitetään myös muiden urakoitsijoiden kanssa ja vuoden aikana testataan lisää kumppanuuteen perustuvia hankintamuotoja. Vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää lisääntyvää yhteistyötä vesihuoltolaitosten ja viranomaisten kesken. Neuvontaa tehostetaan erityisesti haja-asutusalueiden jätevesihuollon sekä ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön muuttuessa. Rakentajien ohjauksessa pääpaino on rakennusten terveellisyydessä, homevaurioiden ehkäisyssä ja omatoimisen asumisen tukemisessa. Ilmastopoliittisen ohjelman ja energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen on edelleen tärkeä painopistealue koko kaupunkitasolla. Ohjelmaan sisältyvät tavoitteiden toteuttaminen ja seuranta edellyttävät myös työkalujen kehittämistä ilmastovaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin suunnittelun apuvälineiksi sekä mahdollisimman tarkkaa tietoa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Jätehuollon viranomaispalvelujen keskeisimpiä tehtäviä vuonna 2014 on jo vaiheittain aloitettu kiinteistöjen jätehuollon järjestämisen seuranta. Seurannalla varmistetaan, että kaikki asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt ovat järjestetyn jätehuollon piirissä ja palvelut ovat jätehuoltomääräysten mukaisia. Seudullinen joukkoliikenteen kehittäminen etenee kilpailuttamisen kautta uuteen vaiheeseen. Lisääntyvien vastuiden ja tehtävien vuoksi myös resurssitarpeet joudutaan arvioimaan. Koko palvelualueella käydään läpi toiminnan organisointi ja siihen mahdollisesti tarvittavat muutokset. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS- JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Toimintamuutoksista johtuen tilaajaosaamista tulee edelleen vahvistaa. Tilaajaosaaminen edellyttää myös verkostoitumista valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja tarvitsee kilpailuttamis- ja viestintäosaamista. Lisääntyvistä tehtävistä huolimatta henkilöstötarpeeseen vastataan ensisijaisesti sisäisin järjestelyin. Rekrytointitilanteissa hyödynnetään mahdollisuudet tehtäväkuvien laajentamiseen ja tehtävien yhdistämiseen. Kaupungin kasvuohjelman ja tonttituotannon turvaaminen vaatisi jonkin verran sekä henkilötyöpanoksen että maan hankintaan varattavien investointien lisäystä. Henkilöstön monitaitoisuutta edistetään ja tuetaan henkilöstöä ottamaan vastaan yhä laajenevia tehtäväkokonaisuuksia. Vuorovaikutustaidot, tiedonkulku ja kokonaisvaltainen ympäristöosaaminen korostuvat. Näiden taitojen ylläpitäminen ja hyödyntäminen edellyttävät työssä jaksamiseen panostamista mm. koulutuksen, palkitsemisen ja työhyvinvoinnin osalta. 9

17 HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Lähivuosina on vaihtuvuutta useissa erityisosaamista vaativissa tehtävissä. Rekrytoinnissa tavoitteena olevasta mentorointivaiheesta joudutaan taloudellisista syistä useissa tapauksissa luopumaan. Ostopalvelujen käyttö ja kumppanuudet edellyttävät riittäviä ohjausresursseja. Edistääkseen tulevaisuuden työvoiman saatavuutta kaupunkiympäristön palvelualue tarjoaa harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Rakentamisen ja kunnossapidon palveluissa on pysäköinnin järjestämistä ja valvontaa lukuun ottamatta siirrytty tilaaja-tuottajajärjestelmään. Suunnittelupalveluissa oman työn osuus on n. 85 %. Maaomaisuuden hallintapalveluissa sekä ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa käytetään ostopalveluja mm. puunkorjuussa, mittaus- ja tutkimuspalveluissa, eläinlääkintähuollossa ja laboratoriopalveluissa. Ostopalvelujen osuus säilynee kaupunkiympäristön palvelualueella vuoden 2013 tasolla. Pysäköintilaitosten operoinnin osalta päätös toimintamallista tehdään tulevan vuoden aikana. Ratkaisulla voi olla sekä henkilöstö- että talousarviovaikutuksia. 10

18 Kaupunkiympäristön palvelualue: Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu: Taulukko 1 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä. Tonttitarjonnan riittävyys ja monipuolisuus Tontteja on tarjolla riittävästi ja monipuolisesti Monipuolinen asuntotonttien kaavoitus ja yritystonttitarjonta, aktiivinen maanhankinta kasvualueilla sekä uusien alueiden rakentaminen. Kasvuohjelma Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä. Saavutettavuus ja logistiikka Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen Uuden joukkoliikennejärjestelmän toteuttaminen. Kasvuohjelma Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kampus-kärkihanke Kampus -hanke etenee Savilahden alueen suunnittelu ja asemakaavoituksen käynnistäminen. Kasvuohjelma Kaupunkiympäristön palvelualue: Asukkaat ja palvelut: Taulukko 1 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Tulevaisuuteen suunnattu ja Kaupunkikeskustan edelleen Kasvuohjelma kestävä kaupunkirakenne. elävöittäminen Keskusta-alueen elinvoiman ja rakentamistehokkuuden lisääminen Kävelykeskustan toteuttaminen, keskustaalueen asemakaavan muutokset ja tarvittavat maankäyttösopimukset, Väinölänniemen alueen selvitykset sekä Puijon urheilu- ja lakialueen yleissuunnitelman tarkistaminen 11

19 Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne. Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Vahvistetaan täydennysrakentamista ja pidetään huolta taaajmien elinvoiman säilyttämisestä. Kasvu tukeutuu yhä enenmmän täydennysrakentamiseen ja olevaan infrastruktuuriin. Lähiöiden täydennysrakentamisen suunnittelua tehostetaan ja ympäristön parantamisen suunnittelua jatketaan. Taajamia kehitetään olemassa olevan infran ja palvelutarjonnan hyödyntämiseksi. Tuottavuusohjelma Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne. Joukkoliikenteen toimivuus ja kustannustehokkuus Toimiva ja edullinen joukkoliikenne Joukkoliikenteen kilpailutuksen loppuunsaattaminen ja toiminnan aloitus. Tuottavuusohjelma Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Palvelujen asiakaslähtöisyys Kuntalaisten sähköisiä asiointimahdollisuuksia parannetaan. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja laajentaminen sekä asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto. Tuottavuusohjelma Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Ennakoivat, ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Ennaltaehkäiseviä palveluja ja toimintatapoja kehitetään edelleen. Esteettömyyden, liikenneturvallisuuden ja terveellisyyden edistäminen suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa sekä jäte- ja vesihuoltoon liittyvissä palveluissa. Tuottavuusohjelma Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Asukkaiden omaehtoinen ympäristöstä huolehtiminen Edistetään talkootoimintaa Tuottavuusohjelma 12

20 Kaupunkiympäristön palvelualue: Resurssit, johtaminen ja henkilöstö: Taulukko 1 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Tasapainoinen talous Tuottavuusohjelman Tuottavuusohjelma toteuttaminen Toteutetaan tuottavuuden kehittämistoimenpiteitä ja toimitaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Edistetään energiatehokkuusohjelman toteutumista ja otetaan huomioon päätöksenteossa taloudellisten vaikutusten arviointi. Tasapainoinen talous Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tilahallintaa ja tilankäyttöä tehostetaan - tarpeettomista tiloista luovutaan. Otetaan enemmän kaupungin omia kiinteistökohteita kaavoitusohjelmaan. Tuottavuusoahjelma Tasapainoinen talous Tuottavuusohjelman toteuttaminen Henkilöstön eläköityminen ja muu poistuma hyödynnetään tehokkaasti tuottavuuden parantamisessa. Edistetään moniosaamista ja tehtäväkiertoa, henkilöstön määrä ja rakenne sopeutetaan tuotantoa vastaavaksi. Tuottavuusohjelma Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Henkilöstöohjelman toteutuminen Henkilöstöohjelmaa toteutetaan Osaamiskartoituksen ja toimenpiteiden toteuttaminen. Henkilöstöohjelma Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Kokonaisjohtaminen Työtä ja toimintatapoja kehitetään kaikilla tasoilla palvelutapauudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Tehdään CAF-arvioinnit ja toteutetaan rakentajapalveluprosessin kehittämiskohteet. Henkilöstöohjelma 13

21 3. AVAINPROSESSIEN TOIMINNAN PAINOPISTEET SEKÄ TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Suunnittelupalvelut TOIMINTA-AJATUS Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut huolehtii asemakaavoituksesta, kunnallistekniikan, viheralueiden, satamien, venerantojen sekä urheilu-, ulkoliikunta- ja leikkipaikkojen sekä yleisten alueiden yleis- ja toteutussuunnittelusta ja suunnitteluttamisesta, liikennejärjestelmän suunnittelusta, vesihuollon järjestämisestä ja yleisestä kehittämisestä sekä joukkoliikenteestä ja kaupungin keskitetyistä henkilökuljetuspalveluista. Strategisena tehtävänä on varmistaa kaupungin kasvuohjelman edellyttämä tonttitarjonnan monipuolisuus ja riittävyys, kaupungin saavutettavuus sekä houkuttelevuus asuin-, yritys- ja opiskeluympäristönä. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Kaupunkistrategia edellyttää mm. asuin- ja yritystonttitarjonnan monipuolistamista, kaupunkikeskustan, Tahkon ja Savilahden kampusalueen kehittämishankkeita, täydennysrakentamisen vahvistamista, kaavojen tehokkuutta ja edullisuutta sekä henkilökuljetusten kehittämistä. Annetut resurssit mahdollistavat priorisoinnin vain strategian mukaisiin hankkeisiin. Lisäksi on huomioitava Maaningan kuntaliitoksen aiheuttamat toimenpiteet. Asuntotuotannon nousu 500 asunnon tasosta n. 900 asuntoon vuodessa on nostanut parina viime vuonna huomattavasti tonttien kysyntää. Kysyntää vastaava tonttivaranto on käynyt kriittisen vähäiseksi erityisesti omakotitonttien osalta, mikä vaarantaa Kuopion kasvun. Tuotannon kasvu edellyttää pitkäjänteistä panostusta tonttituotantoon, jotta asuntotuotanto voidaan tonttivarannon osalta mahdollistaa pysyvän samalla n. 900 asunnon vuositasolla. Kasvutavoitteiden toteuttaminen edellyttää lähivuosina erityisesti asuntotuotantoalueiden kaavoitusta, täydennysrakentamis- ja yritystonttikaavoitusta sekä kaavamuutoksia keskusta-alueelle. Suunnittelu- ja maanhankintaresurssien puutteellisuus aiheuttaa aikatauluongelmia kaavoitusohjelman toteuttamisessa ja rakentamisen toteutussuunnittelussa. Kasvualuesuunnittelun lisäksi infrastruktuurin kunnon kohentaminen edellyttäisi kunnallistekniikan ja yleisten alueiden saneeraussuunnittelun osuuden lisäämistä. Ilmastopoliittinen ohjelma ja lainsäädäntö edellyttävät energiatehokkuutta, mm. täydennysrakentamisen osuuden lisäämistä, liikennepolitiikan kehittämistä sekä hulevesien ja tulvariskien entistä parempaa hallintaa. Valittu joukkoliikenteen järjestämistapa (alueellinen käyttöoikeussopimus) edellyttäisi joukkoliikenneyksikköön vähintään yhden henkilön lisäystä, koska viranomaisen vastuut kasvavat. Budjetissa tulee varautua myös lisääntyvään viranomaistoimintaan mm. matkustajainformaation, tiedottamisen ja maksu- ja lippujärjestelmän hoitamisessa. Vesihuoltolain mahdollisella 14

22 muutoksella tulee olemaan vaikutusta kaupungin toimintaan ja vesihuollon resursointiin, mm. hulevesien kokonaishallinnan osalta. Vesihuollon avustusrahojen riittävyys laajenevassa kaupungissa tulisi taata, jotta maaseutualueiden vesihuolto pystytään järjestämään teknis-taloudellisesti järkevästi. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää vanhentuneiden asemakaavojen jatkuvaa arviointia. Strateginen maankäytön suunnittelu edellyttäisi yleissuunnittelun vahvistamista mm. liikenne- ja viheraluejärjestelmäsuunnittelussa. Asuntotuotannon pitkäjänteinen ohjelmointi edellyttää yhteisen valmistelun kehittämistä esimerkiksi ns. "Kymppi -ohjelmalla". Suunnitelmiin liittyvien asiakirjojen määrä on kasvanut sekä työkohteiden valvonta lisääntynyt. Asiantuntijapalvelurahoitus ei mahdollista kaavoituksen ja investointien edellyttämiä mm. hulevesi-, maaperä-, liikenne- ja meluselvityksiä sekä yleis- ja erityissuunnittelua riittävästi. Seudullinen joukkoliikenne mukaan lukien henkilökuljetusten järjestäminen on suuren meno- ja tulovolyymin sekä oman lautakunnan takia tarkoituksenmukaista organisoida omaksi palveluyksikökseen. Henkilötyövuosien vähentämistavoite edellyttäisi ostopalvelujen osuuden lisäämistä palvelu- ja hankintaohjelman mukaisesti, mutta oma työ on katsottu edullisemmaksi erityisesti täydennysrakentamistyyppisissä suunnittelutöissä. TOIMINNAN PAINOPISTEET Tontteja tarjolla riittävästi ja monipuolisesti - Lehtoniemen pohjoisosan, Hiltulanlahden 2 vaiheen ja Hepomäen yritysalueen asemakaavoitus - Savilahden alueen asemakaavoituksen käynnistäminen - investointikohteiden suunnittelu mm. Keilanrinteen ja Hiltulanlahden asuntoalueilla Täydennysrakentamisen vahvistaminen ja taajamien elinvoima - täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitus ja yleisten alueiden suunnittelu rakentamattomien Y- tonttien osalta mm. Puijonlaaksossa, Särkiniemessä, Neulamäessä ja Julkulassa - investointikohteiden suunnittelu mm. keskustassa, Keilanrinteen ja Hiltulanlahden asuntoalueilla - keskuspuistojen ja lähiliikunta-alueiden suunnittelu Puijonlaaksossa, Särkiniemessä ja Jynkässä Toimiva ja edullinen joukkoliikenne - joukkoliikenteen kilpailutuksen loppuunsaattaminen ja toiminnan aloitus, vaikutukset talousarvioon ja henkilöstöön - joukkoliikenne ja henkilökuljetuspalvelujen organisointi palveluyksiköksi Kaupunkikeskustan edelleen elävöittäminen 15

23 - keskusta-alueen asemakaavan muutokset ja kaupungin kiinteistöjen kehityskohteet - kävelykeskustan toteutussuunnittelu - Väinölänniemen alueen selvitykset - Puijon urheilualueen yleissuunnitelman tarkistaminen Ennaltaehkäisevien palvelujen ja toimintatapojen kehittäminen - liikennepoliittisen ohjelman laatiminen - liikenneturvallisuustyö - esteettömyyden edistäminen suunnittelussa - vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteutus Määrätietoinen kokonaisjohtaminen - CAF itsearvioinnin kehittämistoimenpiteet - kannustava palkkaus otetaan käyttöön Tasapainoinen talous - rakentajapalveluprosessin tehostamistoimenpiteet TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS- JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Strategiset tavoitteet edellyttäisivät asemakaavoituksen, yleissuunnittelun ja investointien suunnittelun resurssien vahvistamista. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten viranomaistoiminnan tuottaminen edellyttää resursointia. Suunnittelupalvelujen tilaajaosaaminen tarvitsee verkostoitumista valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin sekä viranomaisiin ja tarvitsee kilpailuttamisosaamis- ja viestintätukea. Tuotannosta vastaavat tarvitsevat koulutusta mm. ekotehokkuuden ja hankeosaamisen osalta sekä viranomaisyhteistyötä. Suunnittelijoiden osaamistarpeissa korostuvat hankehallinta, ympäristöosaaminen ja ekotehokkuuden hallinta. Suunnitteluavustajien osaamisen hyödyntäminen, moniosaamisen kehittäminen ja varahenkilöjärjestelmän täydentäminen ovat kehittämiskohteina, mikä edellyttää, että eläköityvien tilalle voidaan palkata työntekijöitä, joiden tehtävänkuva on monipuolinen. Moniosaamisen lisääminen edellyttää koulutusmahdollisuuksien lisäämistä, työssä jaksamisen tukemista ja kannustavaa palkkausta. Resurssien käytön tehostamiseksi tarvitaan hanketoiminnan kehittämistä ja tiimitoiminnan edellytysten luomista. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Suunnittelupalvelujen henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän v kymmenen henkilöä. Vapautuvien resurssien korvaaminen pääosin on perusteltua kaupungin kasvuohjelman toteuttamiseksi. Ostopalvelujen 16

24 ohjaus ja päätöksenteon valmistelu sitoo asiantuntijaresursseja siten, että oma työ tulee kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Suunnittelupalvelut mukaan lukien investointien suunnittelu hoidetaan pääosin omana työnä. Ostopalveluja tarvitaan kehittämishankkeiden ideointiin, erityissuunnitteluun ja ruuhkahuippujen tasaamiseen. Yhteistyö rakennuttajien oman suunnittelun kanssa lisääntyy mm. tontinluovutus- ja suunnittelukilpailuilla. 17

25 Suunnittelupalvelut: Toiminnalliset tavoitteet: Taulukko 1 Kriittinen menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite Toimenpide Ohjelma Vahva ja monipuolinen Tonttitarjonnan riittävyys ja Tontteja on tarjolla riittävästi ja - Lehtoniemen Kasvuohjelma elinkeinoelämä. monipuolisuus monipuolisesti pohjoisosan,hiltulanlahden 2- vaiheen ja Hepomäen yritysalueen asemakaavoitus - Savilahden alueen asemakaavoituksen käynnistäminen - investointikohteiden suunnittelu mm. Keilanrinteen ja Hiltulanlahden asuntoalueilla Innovaatio- ja opiskelukaupunki Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne. Kampus-kärkihanke Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Kampus-hanke etenee. Vahvistetaan täydennysrakentamista ja pidetään huolta taajamien elinvoiman säilymisestä. Kasvu tukeutuu yhä enemmän täydennysrakentaminseen ja olevaan infrastruktuuriin. - Savilahden alueen asemakaavoituksen käynnistäminen -täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitus ja yleisten alueiden suunnittelu rakentamattomien Y-tonttien osalta mm. Puijonlaaksossa, Särkiniemessä, Neulamäessä ja Julkulassa - investointikohteiden suunnittelu mm. keskustassa, Keilanrinteen ja Hiltulanlahden asuntoalueilla - keskuspuistojen ja lähiliikuntaalueiden suunnittelu Puijonlaaksossa, Särkiniemessä ja Jynkässä Kasvuohjelma Kasvuohjelma 18

26 Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne. Keskusta-alueen elinvoiman ja rakentamistehokkuuden lisääminen. Joukkoliikenteen toimivuus ja kustannusvastaavuus Kaupunkikeskustan edelleen elävöittäminen - Matkakeskushanke Toimiva ja edullinen joukkoliikenne - keskusta-alueen asemakaavan muutokset ja kaupungin kiinteistöjen kehityskohteet - kävelykeskustan toteutussuunnittelu - Väinölänniemen alueen selvitykset - Puijon urheilualueen yleissuunnitelman tarkistaminen - joukkoliikenteen kilpailutuksen loppuunsaattaminen ja toiminnan aloitus, vaikutukset talousarvioon ja henkilöstöön - joukkoliikenne- ja henkilökuljetuspalvelujen organisointi palveluyksiköksi Kasvuohjelma Tuottavuusohjelma Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Ennakoivat, ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Ennaltaehkäiseviä palveluja ja toimintatapoja kehitetään edelleen. - liikennepoliittisen ohjelman laatiminen - liikenneturvallisuustyö - esteettömyyden edistäminen suunnittelussa - vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteutus Tuottavuusohjelma 19

27 Tasapainoinen talous Tuottavuusohjelman toteuttaminen Toimintoja (palveluprosesseja) arvioidaan kriittisesti, tehostetaan järkeistetään. Päällekkäisyyksiä palveluprosesseissa poistetaan. Päätöksentekoon tuodaan rohkeita uusia avauksia tuottavuuden kehittämiseksi. Rakentajapalveluprosessin tehostamistoimenpiteet. Tuottavuusohjelma Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Kokonaisjohtaminen Henkilöstöohjelman toteutuminen Työtä ja toimintatapoja kehitetään kaikilla tasoilla palvelutapauudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Henkilöstöohjelmaa toteutetaan. Kannustava palkkaus yhtenäistetään. CAF-itsearviointien kehittämistoimenpiteet Kannustava palkkaus otetaan käyttöön. Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelma 20

28 Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut TOIMINTA-AJATUS Kaupunkiympäristön rakentamisen ja kunnossapidon palvelut -avainalue vastaa kaupunkiympäristön rakentamisesta, käytön mahdollistamisesta (kunnossapidosta) ja jätehuollon viranomaistehtävistä. Kaupunkiympäristön rakentamiseen kuuluu kunnallistekninen rakennuttaminen ja viherrakennuttaminen. Käytön mahdollistamiseen kuuluu liikenneväylien kunnossa- ja puhtaanapidon, ulkovalaistuksen, liikenneohjauslaitteiden, puistojen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidon, toritoimintojen, rahti- ja matkustajasatamapalvelujen, pysäköinti- ja pysäköinnin valvontapalvelujen, yksityistieasioiden sekä väestönsuojelun järjestäminen. Jätehuollon viranomaistehtävät on järjestetty alueellisesti ja kuuluu hallinnollisesti rakentamisen ja kunnossapidon palveluihin. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Riittävän yritys- ja asumistonttitarjonnan säilyttäminen sisältyy tärkeänä osana kaupungin kasvuohjelmaan. Tavoitteiden kannalta kunnallistekniikan rakentaminen on keskeisessä asemassa kasvustrategian toteuttajana. Rakentaminen toimii kasvuohjelman teemojen toteuttamisen ketjun viimeisenä lenkkinä, jonka johdosta tulee varmistua, että niin yhteistoiminnallisuus ja sopimuspohjaisuus hoidetaan esimerkillisesti siten, että rakentamisen ja kunnossapidon palvelut ovat aikaisemmissa vaiheissa mukana. Tilaajatoiminnan kehittämisessä pääpaino on sopimusten kehittämisessä. Kilpailuttamisen ajoitus ja sopimusten keskinäinen huomiointi niin rakentamisen ja kunnossapidon kuin myös suunnittelun osalta nousevat entistä keskeisemmäksi. Kun ketju hallitaan kokonaisuudessaan, voidaan asioita viedä eteenpäin optimaalisesti ja kustannustehokkaasti. Kuntatekniikkaliikelaitos on toiminut tilaajan suurimpana sopimuskumppanina sekä rakentamisessa että kunnossapidossa. Muut hankinnat on suoritettu pääasiassa avoimen kilpailun kautta. Näissä pääsääntöisesti ovat pärjänneet paikkakunnalla jo toimivat rakentamisen ja kunnossapidon urakoitsijat. Muita hankintamuotoja on toistaiseksi käytetty vähän. Kumppanuuteen enemmän suuntautuvat hankintamuodot tulevat kuitenkin arviolta lisääntymään. Tämän johdosta hankintaosaamisen ja menetelmien kehittämiseen on satsattava. Vuoden aikana on kumppanuuteen perustuvia hankintamuotoja testattava lisää. Infrarakenne vanhenee, kuluu ja vaurioituu ja sen palvelutaso alenee, ja jos rakennetta ei pidetä kunnossa, sen käyttöikä lyhenee. Tämän johdosta kunnossapidon tason pitäminen nykyisellään ja riittävän rahoituksesta huolehtiminen on ensi arvoisen tärkeää. Viime vuosina kunnossapidon 21

29 määrärahat eivät ole olleet riittävällä tasolla. Tällöin ajaudutaan infran osalta korjausvelkakierteeseen, joka vaatii tulevaisuudessa aina enemmän rahaa. Kunnossapidossa suurin haaste on kustannusten optimointi, tarjoten kuitenkin riittävä ja turvallinen palvelutaso erityisesti väylien käyttäjille ympäri vuoden. Tämä edellyttää kunnossapidon sopimuskokonaisuuksien alueellista uudelleentarkastelua. Vuoden 2014 aikana on tehtävä suunnitelma alueiden kilpailuttamisesta sekä suunnitelma siitä, mitä hallintajärjestelmiä kunnossapitoon tosiasiallisesti tarvitaan ja miten ne kytketään yhteen jo olemassa olevien järjestelmien kanssa. Teknisten järjestelmien lisäksi hankittavana oleva palautejärjestelmän käyttöönotto on eräs tällainen järjestelmä. Asuinalueiden kunnossapitoraivauksia jatketaan edelleen. Vanhojen asuinalueiden viihtyvyyteen on myös kiinnitettävä huomiota. Vuoden 2014 aikana tulisikin selvittää, voidaanko alueiden sisällä kunnossapidon toimenpiteitä suunnata asukkaiden toiveiden mukaisesti siten, että kustannustaso säilyisi samana. Jätelainsäädäntö ja kuntien jätepoliittinen ohjelma edellyttävät, että jätehuollon viranomaispalveluissa seurataan yhä kattavammin kiinteistöjen jätehuollon järjestämistä. Kun tätä työtä on tehty ja yhteydenotot jätelautakunnalta asiakkaiden suuntaan ovat jatkuvasti lisääntyneet, on asiakasmäärä kasvanut. Näin ollen jätelautakunnalle tulevien asiakastiedustelujen ja hakemusten määrä on lisääntynyt huomattavasti. TOIMINNAN PAINOPISTEET Investointien osalta on jouduttu tekemään rajua karsintaa. Kustannuksia on leikattu asuinalueiden aloittamisesta, alueiden viimeistelystä sekä erityisesti saneerauksesta. Kävelykeskustan rakentaminen jatkuu vuonna 2014 ja on yksi tärkeistä painopistealueista. Toimenpiteet kohdistuvat vuonna 2014 Kauppakadun ympäristöön. Asuntotuotannossa vuoden 2014 painopistealueet tulevat uudisrakentamisen osalta Keilanrinteen kerrostalopainotteisen alueen sekä Ala-Pirtin pientalopainotteisen alueen rakentamisen jatkaminen. Hiltulanlahden alueen rakentaminen siirtyy karsintojen takia myöhemmäksi. Pihlajalaaksossa toteutetaan melueste moottoritien varteen alueen käyttöönoton mahdollistamiseksi. Matkakeskusalueen osalta rakentaminen jatkuu. Työt saadaan valmiiksi tontin käyttöönottamiseksi. Yleisten alueiden kunnossapidosta huolehditaan käytettävissä olevilla resursseilla. Taloustilanteen takia nykyisen infraomaisuuden heikkeneminen kuitenkin jatkuu. Uutena tehtäväalueena on kunnossa- ja puhtaanapidon valvonta katu- ja yleisillä alueilla. Pysäköinnin järjestämisen uudelleenorganisointi varmistuu vasta vuoden

30 aikana. Yksi jätehuollon viranomaispalvelujen keskeisimmistä tehtävistä vuonna 2014 on jo vaiheittain aloitettu kiinteistöjen jätehuollon järjestämisen seuranta. Seurannalla varmistetaan, että kaikki asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt ovat järjestetyn jätehuollon piirissä ja palvelut ovat jätehuoltomääräysten mukaiset (mm. asianmukainen keräyspaikka, säännölliset jäteastian tyhjennysvälit ja riittävä hyötyjätekeräys). Vielä vuonna 2014 keskitytään vain ns. kuivajätepuolen jätehuoltoon, mutta rekisteriä varten on valmistauduttava selvittämään myös kiinteistöjen sako- ja umpikaivolietetietoja. Vuonna 2013 on valmisteltu käyttöönotettavaksi valmius yhdistää jätehuollon rekisteritietoja väestötietojärjestelmän rakennustietoihin. Tätä työtä olisi saatava tehtyä tehokkaasti vaiheittain, jotta rekisteritietoja saataisiin ylläpidettyä ajan tasalla. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on, että kaikki kiinteistöjen haltijat jokaisessa kunnassa saadaan säännöllisen seurannan piiriin ja näin yhdenvertaiseen asemaan. Vuonna 2012 voimaan tulleen uuden jätelain myötä on aloitettu jätehuoltomääräysten päivittäminen. Työtä jatketaan vuoden 2014 aikana, kun Suomen Kuntaliitolta saadaan yhteinen mallipohja jätehuoltomääräyksille ja jätelainsäädännön asetusten tilanne selkenee. Määräysten kokonaisuudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 tehtävän yhteistyöstrategian pohjalta viedään vuonna 2014 käytäntöön uusia yhteistyömalleja sekä selkeytetään viestinnällä eri tahojen rooleja ja vastuita jätehuollossa. Erityisesti tiivistetään yhteistyötä muihin jätelautakuntiin. Kuntien jätepoliittisen ohjelman painopistealueiden toteutumisesta huolehditaan. Vuotta 2015 ajatellen on alettava valmistautumaan ohjelman päivittämiseen. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS - JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Toiminnan tehtäväkentässä painottuu tilaajaosaaminen. Henkilöstön tulee tilaaja-asiantuntijuuden lisäksi omata hyvät asiakasvuorovaikutustaidot. Koulutusta tarvitaan myös lainsäädännössä tapahtuvien muutosten myötä. Uudet järjestelmät vaativat myös uutta osaamista. Asiakaslähtöisyyden osalta keskeinen asia on uuden palautejärjestelmän käyttöönotto. Asiakasyhteydenottojen ja erilaisten hakemusten määrät ovat jatkuvassa kasvussa. Tähän kasvuun pyritään vastaamaan nykyisillä henkilöstöresursseilla. Nykyisen henkilöstön tiiviin koulutuksen lisäksi tulisi sama henkilömäärä pystyä säilyttämään palvelujen turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa resursseista poistuvan työpanoksen täysimääräistä korvaamista. Kokemus on osoittanut, että palvelujen järjestämisen osalta kaikkea ei kannata ulkoistaa. Oman 23