Vanhempaintuen mallit Pohjoismaisten kokemusten pohjalta. Petra Kouvonen, ITLA (Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö)

Transkriptio

1 Vanhempaintuen mallit Pohjoismaisten kokemusten pohjalta Petra Kouvonen, ITLA (Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö)

2 LAPSET, NUORET JA PERHEET SATAVUOTIAASSA SUOMESSA ( ) Suomen historiaa tuntevia mutta tulevaisuuteen suuntaavia analyysejä, tulkintoja tai konkreettisia työkaluja päätöksentekijöille sekä kentällä toimiville lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin takaamiseksi Minkälaisia työkaluja ja miten tietoa niistä välitetään? Miten paikalliista tietoa voi kerätä ja miten tieto näkyy palveluissa? Lisätietoa: Onko edelleen lottovoitto syntyä Suomeen?

3 VANHEMMUUDEN TUKEMINEN EI OLE SUOMESSA UUTTA.

4 ...VAAN OSA POHJOISMAISEN KANSAKOTIAJATTELUN RANTAUTUMISTA SUOMEEN Esim Laki kunnankätilöistä, laki kunnallisista terveyssisarista ja laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista sekä 1972 kansanterveyslaki sekä koko sosiaalilainsäädännön uudistuminen =VANHEMMUUTTA (ÄITIYYTTÄ) TUETAAN PAITSI INHIMMILLISISTÄ SYISTÄ MYÖS KOSKA SE ON KANSAKUNNAN EDUN MUKAISTA

5 POHJOISMAINEN HYVINVOINTIMALLI Pohjoismainen hyvinvointimallin kaksoistehtävä: 1. perhemyönteisyys - luoda turvaverkkoa ja tukea perheille. 2. poliittinen työkalupakki - tapa kohdata sosiaalipoliittisia haasteita (esim. Pulma, 1987; Wrede, 2003; Satka&Björk Eydal, 2004). Tänään UUSIA HAASTEITA: epävarmemmat työurat, tuloerojen kasvu, kiireen tuntu, lasten ja aikuisten eriytyneet maailmat. EI AUTA ETTÄ LASTA/VANHEMPAA TUKEE ERIKSEEN. JOS VANHEMMAT VOIVAT HUONOSTI MYÖS LAPSI VOI USEIN HUONOSTI.

6 SUOJAAVAT/RISKITEKIJÄT lapsen kasvuympäristössä Norjan (Parent Management Training Oregon) PMTO ohjelmasta, Atferdscenteret.

7 MITEN YHTEISKUNTA VOI TUKEA VANHEMMUUTTA? I ULKOISESTI esim.: -tulonsiirrot, vanhempainetuudet yms. -palvelut (mm. päivähoito, perhetyö, koulu ja lastensuojelu) II SISÄISESTI esim.: -sosiaaliset vuorovaikutustaidot -voimavarojen tukeminen

8 Kotinsa ulkopuolelle sijoitetut lapset Pohjoismaissa

9 Familjestöd Norden malli (2012) tuo kehittämisen eväitä A) PAIKALLISIIN HAASTEISIIN pitää olla helppoa saada tukea omalle vanhemmuudelle arjessa, omassa kunnassa tarjottu tuki pitää olla kohdennettu oikein B) VALTAKUNNALLISIIN HASTEISIIN tuki, koulutus ja ohjaus välttämätöntä C) SISÄLÖLLISIIN HAASTEISIIN tarjottu tuki pitää olla tutkitusti tehokasta tuki tulisi perustua muutamalle tarkkaan rajatulle, strukturoidulle ohjelmalle, joita on mahdollista kehittää ja arvioida Lisää mallista:

10 A. Paikallistaso: kolme modulia MODULI 3: HENKILÖKOHTAINEN TUKI vanhemmillle joiden lapsilla on erityisiä ongelmia MODULI 2: RYHMÄPERUSTAINEN TUKIperheille joissa lapsi usein joutuu konflikteihin MODULI 1: UNIVERSAALI TUKI - kaikille

11 B. Kansallinen taso: ohjaus, tutkimus, koulutus ja arviointi

12 Norjalainen esimerkki Vuonna 1997: kansallinen tarve tehdä jotain häiriöongelmien kasvun pysäyttämiselle Ns. Atferdsprosjektet (5 v.) jossa kahta vanhempaintuki mallia PMTO (Parent Manegement Oregon), MST (Multisystem Therapy) tutkittiin ja muokattiin kansalliseen käyttöön arvioinnin perusteella Projekti muuttuu pysyväksi keskusvirastoksi Atferdssenteret vuonna 2003, joka tänään tutkii, kouluttaa ja seuraa vanhemmuuden tukea kansallisesti

13 C. Sisällöllinen taso: tutkitusti tehokas Vanhemmuuden strukturoitu tuki (eng. Parent Management Training, PMT) perustuu kognitiiviselle psykologialle ja sosiaalisen oppimisen teorialle (esim. Forgatch & Patterson, 2010) Perusajatus: positiiviseen vanhemmuuteen voi oppia! Tavoite on vähentää negatiivista vuorovaikutusta ja oireilevaa käytöstä Strukturoidulla vanhemmuuden tuella on vahvaa tieteellistä tukea (esim. Kaminski ym. 2008; Dretzke ym 2009)

14 Lapsuus Ala-aste ikä Nuoruus Aikuisuus Rikollisuus Käyttäytymiseen liittyvät ongelmt Perhe-elämään liittyvät ongelmat Heikko koulumotivaatio Heikko koulumenestys Auktoriteettiong elmat Perheongelmat Rikollisuus Humalajuominen Muut päihteet Heikko koulumenestys Heikko koulumotivaatio Humalajuominen Muut päihteet Heikko koulutus Heikot työllisyysmahdollisuu det Heikko taloudellinen tilanne Heikot sosiaaliset suhteet Auktoriteettiongelma Perheongelmat Parisuhdeongelmia Avioero Heikot sosiaaliset suhteet Kuolleisuus Heikot sosiaaliset suhteet

15 VARHAINEN TUKI PERHEILLE.on tärkeää, mutta muuttaminen käytännöksi joskus niin vaikeaa. - pienten lasten ongelmat ovat vaikeasti havaittavissa - kynnys PUUTTUA (tai sekaantua) perheiden yksityisyyteen voi tuntua epämiellyttävältä - keinot jolla tukea vanhempia ovat vähissä (vrt. esim. Paavola ym., 2010) SIKSI HYVIÄ VANHEMMUT TUKEVIA KÄYTÄNTÖJÄ TULISI OTTAA KÄYTTÖÖN, TUTKIA JA SYSTEMAATTISESTI KEHITTÄÄ YHDESSÄ AMMATTILAISTEN KANSSA!

16 VANHEMMUUDEN TUEN MALLIT POHJOISMAISSA - MUUTAMA ESIMERKKI

17 Tanskalainen HippHopp (Hippy) Home Instruction Program for Parents

18 Mikä on HippHopp? Ohjelma on kehitetty kansainvälisestä HIPPYohjelmasta vastaamaan pohjoismaisia olosuhteita ( Suuntautuu perheille, joissa on 5-6 vuotiaita lapsia ja joilla on todettu tuen tarvetta Perustuu leikkiin, vanhempien ja lasten yhdessä tekemiseen min/päivä, 30 viikon ajan Ohjelmaa ohjaa manuaali, johon perehdyttää ns. HippHopp opas

19 Ohjelman antia Vähentää eriarvoisuutta lapsen siirryttäessä kouluun Äskettäin arvioitu 4:ssä Tanskalaisessa kunnassa (139 lasta, heidän vanhempansa ja 18 opasta). Tulos: kielellinen, motorinen kyky sekä kyky keskittyä on parantunut. Lisäksi vanhemmat ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Suomessa Folkhälsan suunnittelee ohjelman PILOTOIntia osana ITLAn 100-vuotisohjelmaa

20 Norjalainen TIBIR- Tidlig Insats for Barn I Risiko Ensisijainen kohderyhmä on käyttäytymiseen liittyvän diagnoosin saaneet 3-12 vuotiaat lapset Toissijainen kohderyhmä on lasten vanhemmat sekä henkilökunta koulussa, varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa sekä nuorisopsykiatrinen avohuolto

21 Arviointi (henkilökohtaisena, ryhmäinterventiona, etnisille ryhmille, vanhempain ryhmille). Positiiviset tulokset kaikissa RCT tutkimuksissa. TIBIR- tavoitteet.vähentää lasten ja nuorten oireilusta aiheutuvia ongelmia...vahvistaa vanhempien voimavaroja ja vuorovaikutustaitoja...tuoda henkilökunnalle tukea, koulutusta ja tutkittua tietoa Ohjelmaa on nyt kokeiltu eri ryhmille

22 Pitääkö Suomen tuoda uusia ohjelmia? EI välttämättä. Ensin olisi mm. tehtävä kartoitus siitä onko olemassa vaikuttavia menetelmiä jo käytössä. Seuraavaksi olisi seulottava ja valittava mitä jatkokehitetään. Esim. MLL:n arviointi Vahvuutta Vanhemmuuteen ohjelma painottaa vanhempien reflektointia, vuorovaikutusta sekä voimavarojen tukemista kuten monet muut ohjelmat. Voisiko mallia jatkokehittää eri ryhmille ja kansalliseen käyttöön?

23 Paikallisesti olisi lisäksi ) uskallettava satsata vanhemmuuden tukemiseen ) tehdä paikallinen tarveanalyysi ) etsittävä ilmeneviin tarpeisiin niihin sopivia menetelmiä, työkaluja ) valittava yhteinen tietopohja (esim. riski ja suojaavat tekijät) jonka pohjalta kunnassa saattaisi työskennellä (vrt. 8 kehitysehdotusta Perhekeskuksille:

24 SUURIN ONGELMA ON TÄMÄ

25 JA TÄMÄ

26 MITÄ TEHDÄ JOS TUTKITTUA TIETOA EI OLE? Pitää paikallistaa YDINKOMPONENTIT, jotka ovat välttämättömiä intervention toimivuudelle. Onko: 1. KOHDERYHMÄ MÄÄRITELTY 2. TEORIA POHJA ESIM: NÄYTTÖÄ VUOROVAIKUTUKSEN PARANTUMISESTA ODOTETTAVISSA 3. IMPLEMENTOINTISUUNNITELMA, SEURANTA

27 KIITOS!