Ympäristölautakunta Sivu 1 / 57. Tekninen keskus, lautakunnan kokoushuone, 1 krs., Virastopiha 2 C

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 1 / 57 Kokoustiedot Aika torstai klo 18:11-19:10 Paikka Tekninen keskus, lautakunnan kokoushuone, 1 krs., Virastopiha 2 C Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Henri Haaksiala, poistui klo käsittelyn aikana Eeva Haeggström Katja Koivumäki Riina Kosonen Pekka Lempiäinen Mika Leppinen Marika Visakova Ville Lappalainen Mauri Sauvola Perttu Ahonen Maria Taipale Timo Tilli Muut saapuvilla olleet Kari Kavasto Kalevi Hiironniemi Sari Soini Jouni J. Särkijärvi Emilia Tiainen Erja Tiihonen Va. ympäristönsuojelupäällikkö johtava ympäristötarkastaja, poistui klo käsittelyn aikana kehittämispäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 2 / 57 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Maria Taipale Eeva Haeggström Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 3 / 57 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 34 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 35 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 36 Ympäristölautakunnan lausunto Finnoonsataman 6 ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 37 Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta Espoon maantäyttöalueiden rakentaminen ja toiminta Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu 25 vuonna Ilmansuojeluohjelman toteutuminen vuonna Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Lassila et 33 Tikanoja Oyj:n Konalan siirtokuormausaseman ympäristöluvasta 42 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Rudus Oy:n 35 Konalan kierrätysbetonin ja -tiilen käsittelylaitoksen ympäristöluvasta 43 Kuntien 7. ilmastokonferenssiin osallistuminen Toukokuun kokouspäivän muuttaminen Ympäristölautakunnan syksyn 2014 kokoukset Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä Valitus Vaasan hallinto-oikeudelle Solvallan Urheiluopiston 44 jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamista koskevasta päätöksestä 48 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös ympäristöluvan 47 muutoshakemuksesta, Delete Kierrätys- ja Purkupalvelut Oy, vaarallisten jätteiden talteenottoa ja kierrätystä suorittava laitos, Juvanmalmintie Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen ympäristökeskuksen viranhaltijoiden päätöksiin 53

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Ympäristölautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Ympäristölautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maria Taipale ja Eeva Haeggström.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta Sivu 6 / / / Ympäristölautakunnan lausunto Finnoonsataman ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta päättää antaa Uudenmaan Ely-keskukselle seuraavan lausunnon: Finnoonsataman ympäristövaikutusten arviointiselostus (jäljempänä Yvaselostus) on laadittu Yva-lain ja -asetuksen mukaisesti. Ohjelmavaiheessa esiintyvät puutteet, jotka koskivat mm. vaikutusalueen rajauksen määrittelyä, vaihtoehtojen ominaispiirteitä ja työn rakennetta on korjattu ja yhteysviranomaisen lausunto on huomioitu. Selostusta varten on teetetty tarpeelliset selvitykset hankkeen eri ympäristövaikutuksista, ja sen avulla saa hyvän käsityksen hankkeesta ja sen vaikutuksista. Ympäristölautakunta katsoo, että Yva-selostusta ja sitä varten tehtyjä erillisselvityksiä tulee hyödyntää alueen kaavoituksessa ja muussa päätöksenteossa sekä mahdollisessa vesilain mukaisten lupahakemusten laatimisessa. Tarpeelliset lisäselvitykset, kuten meriuposkuoriaisen seurantatutkimus ja kalastotutkimukset tulee toteuttaa ennen hankkeen etenemistä lupavaiheeseen. Lisäksi ympäristölautakunta esittää, että mikäli Finnoonsataman hanke toteutetaan, tulee yva-selostuksessa esitetyt haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet ottaa käyttöön täysimittaisina. Mahdollisesti rakennettavan tekosaaren tai -niemen ja olemassa olevien saarten väliset vesialueet tulee jättää mahdollisimman leveiksi erityisesti Ryssjeholmenin pohjois- ja Pirisaaren länsirannalla. Täytön alle jäävä lokkiluoto tulee korvata tarkoituksenmukaisella matalarantaisella tekoluodolla. Lisäksi Finnobäckenin puronsuu tulee jättää vapaaksi täytöiltä ja laitureilta. Töiden ajoittamisella lisääntymisajan ulkopuolelle voidaan lieventää haitallisia vaikutuksia linnustoon, kalastoon ja vesieliöstöön. Ruoppauskaluston määrää lisäämällä voidaan lyhentää ruoppaukseen käytettävää aikaa. Samentumavaikutuksia voi estää käyttämällä ruoppauksessa parasta mahdollista teknologiaa, kuten sulkeutuvia ympäristökauhoja ja silttiverhoa. Käsittely Puheenjohtaja Henna Partanen teki Katja Koivumäen ja Ville Lappalaisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 57 Ympäristölautakunta päättää antaa Uudenmaan Ely-keskukselle seuraavan lausunnon ja lähettää sen tiedoksi Kaupunkisuunnittelu- ja Tekniselle lautakunnalle. Finnoonsataman ympäristövaikutusten arviointiselostus (jäljempänä yvaselostus) on laadittu yva-lain ja -asetuksen mukaisesti. Ohjelmavaiheessa esiintyvät puutteet, jotka koskivat mm. vaikutusalueen rajauksen määrittelyä, vaihtoehtojen ominaispiirteitä ja työn rakennetta on korjattu ja yhteysviranomaisen lausunto on huomioitu. Selostusta varten on teetetty tarpeelliset selvitykset alueen esirakentamisen eli ruoppaus- ja täyttötoimenpiteiden sekä ruoppausmassojen siirron ja sijoittamisen meriläjitysalueelle eri ympäristövaikutuksista. Selostuksessa ei kuitenkaan ole arvioitu varsinaisen rakentamisen ympäristövaikutuksia, mikä tulee tehdä kaavavalmistelun yhteydessä. Selostuksen avulla saa hyvän käsityksen hankealueen esirakentamisen ympäristövaikutuksista. Ympäristölautakunta katsoo, että yva-selostusta ja sitä varten tehtyjä erillisselvityksiä tulee hyödyntää täysmittaisesti alueen kaavoituksessa ja muussa päätöksenteossa sekä mahdollisessa vesilain mukaisten lupahakemusten laatimisessa. Täyttöalueiden sijaintia ja määrää vaihtelemalla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen kuinka haitallisia täyttöjen vaikutukset merivirtoihin ja linnustoon ovat. Kaavaa tulee jatkossa valmistella siten, että haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tarpeelliset lisäselvitykset, kuten meriuposkuoriaisen seurantatutkimus ja kalastotutkimukset tulee toteuttaa ennen hankkeen etenemistä lupavaiheeseen. Lisäksi kaavan jatkovalmistelun yhteydessä olisi syytä tutkia myös venesataman ja veneiden talvisäilytyksen siirtovaihtoehtojen ympäristövaikutukset. Meriläjitysalue 1 on selvityksen mukaan Natura-alueen läheisyyden vuoksi ympäristölle haitallisin ja sen vuoksi lautakunta ei suosittele sen käyttämistä ruoppausjätteen läjitykseen. Mikäli jatkovalmistelussa päädytään meriläjitysvaihtoehto 2:n kannalle, tulee ennen lopullista päätöksentekoa selvittää miten läjitys voidaan suorittaa ilman alueen lähistöllä oleville riutoille koituvaa vaaraa. Selvityksestä käy ilmi, että hankkeen kaikki toteuttamisvaihtoehdot ovat haitallisia linnustolle. Mikäli Finnoonsataman hanke toteutetaan, tulee yvaselostuksessa esitetyt haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet ottaa käyttöön täysimittaisina. Mahdollisesti rakennettavan tekosaaren tai -niemen ja olemassa olevien saarten väliset vesialueet tulee jättää mahdollisimman leveiksi erityisesti Ryssjeholmenin pohjois- ja Pirisaaren länsirannalla.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 57 Täytön alle jäävä lokkiluoto tulee korvata tarkoituksenmukaisella matalarantaisella tekoluodolla. Linnustolle aiheutuvan merkittävän haitan vuoksi Ympäristölautakunta katsoo, että vaihtoehto 0+ ei sovellu kaavan jatkovalmisteluun ilman mittavia täyttömaa- ja laiturialueen supistamisia Finnobäckenin puronsuun läheisyydessä. Finnobäckenin puronsuu tulee jättää vapaaksi täytöiltä ja laitureilta. Ympäristölautakunta esittää, että haitallisia vaikutuksia linnustoon, kalastoon ja vesieliöstöön tulee lieventää ajoittamalla esirakentamistyöt lisääntymisajan ulkopuolelle. Myös ruoppauksen kestoon käytettävä aika tulee lyhentää mahdollisimman lyhyeksi esimerkiksi lisäämällä ruoppauskaluston määrää. Samentumavaikutuksia tulee estää käyttämällä ruoppauksessa parasta mahdollista teknologiaa, kuten sulkeutuvia ympäristökauhoja ja silttiverhoa. Ympäristölautakunta toivoo lisäksi, että kaavan jatkovalmistelussa uusien täyttöalueiden rannat pidetään kaupunkilaisille yhteisinä virkistysalueina osana Rantaraittia. Koska Partasen tekemää ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta päättää antaa Uudenmaan Ely-keskukselle seuraavan lausunnon ja lähettää sen tiedoksi Kaupunkisuunnittelu- ja Tekniselle lautakunnalle. Finnoonsataman ympäristövaikutusten arviointiselostus (jäljempänä yvaselostus) on laadittu yva-lain ja -asetuksen mukaisesti. Ohjelmavaiheessa esiintyvät puutteet, jotka koskivat mm. vaikutusalueen rajauksen määrittelyä, vaihtoehtojen ominaispiirteitä ja työn rakennetta on korjattu ja yhteysviranomaisen lausunto on huomioitu. Selostusta varten on teetetty tarpeelliset selvitykset alueen esirakentamisen eli ruoppaus- ja täyttötoimenpiteiden sekä ruoppausmassojen siirron ja sijoittamisen meriläjitysalueelle eri ympäristövaikutuksista. Selostuksessa ei kuitenkaan ole arvioitu varsinaisen rakentamisen ympäristövaikutuksia, mikä tulee tehdä kaavavalmistelun yhteydessä. Selostuksen avulla saa hyvän käsityksen hankealueen esirakentamisen ympäristövaikutuksista. Ympäristölautakunta katsoo, että yva-selostusta ja sitä varten tehtyjä erillisselvityksiä tulee hyödyntää täysmittaisesti alueen kaavoituksessa ja muussa päätöksenteossa sekä mahdollisessa vesilain mukaisten lupahakemusten laatimisessa.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 57 Täyttöalueiden sijaintia ja määrää vaihtelemalla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen kuinka haitallisia täyttöjen vaikutukset merivirtoihin ja linnustoon ovat. Kaavaa tulee jatkossa valmistella siten, että haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tarpeelliset lisäselvitykset, kuten meriuposkuoriaisen seurantatutkimus ja kalastotutkimukset tulee toteuttaa ennen hankkeen etenemistä lupavaiheeseen. Lisäksi kaavan jatkovalmistelun yhteydessä olisi syytä tutkia myös venesataman ja veneiden talvisäilytyksen siirtovaihtoehtojen ympäristövaikutukset. Meriläjitysalue 1 on selvityksen mukaan Natura-alueen läheisyyden vuoksi ympäristölle haitallisin ja sen vuoksi lautakunta ei suosittele sen käyttämistä ruoppausjätteen läjitykseen. Mikäli jatkovalmistelussa päädytään meriläjitysvaihtoehto 2:n kannalle, tulee ennen lopullista päätöksentekoa selvittää miten läjitys voidaan suorittaa ilman alueen lähistöllä oleville riutoille koituvaa vaaraa. Selvityksestä käy ilmi, että hankkeen kaikki toteuttamisvaihtoehdot ovat haitallisia linnustolle. Mikäli Finnoonsataman hanke toteutetaan, tulee yvaselostuksessa esitetyt haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet ottaa käyttöön täysimittaisina. Mahdollisesti rakennettavan tekosaaren tai -niemen ja olemassa olevien saarten väliset vesialueet tulee jättää mahdollisimman leveiksi erityisesti Ryssjeholmenin pohjois- ja Pirisaaren länsirannalla. Täytön alle jäävä lokkiluoto tulee korvata tarkoituksenmukaisella matalarantaisella tekoluodolla. Linnustolle aiheutuvan merkittävän haitan vuoksi Ympäristölautakunta katsoo, että vaihtoehto 0+ ei sovellu kaavan jatkovalmisteluun ilman mittavia täyttömaa- ja laiturialueen supistamisia Finnobäckenin puronsuun läheisyydessä. Finnobäckenin puronsuu tulee jättää vapaaksi täytöiltä ja laitureilta. Ympäristölautakunta esittää, että haitallisia vaikutuksia linnustoon, kalastoon ja vesieliöstöön tulee lieventää ajoittamalla esirakentamistyöt lisääntymisajan ulkopuolelle. Myös ruoppauksen kestoon käytettävä aika tulee lyhentää mahdollisimman lyhyeksi esimerkiksi lisäämällä ruoppauskaluston määrää. Samentumavaikutuksia tulee estää käyttämällä ruoppauksessa parasta mahdollista teknologiaa, kuten sulkeutuvia ympäristökauhoja ja silttiverhoa. Ympäristölautakunta toivoo lisäksi, että kaavan jatkovalmistelussa uusien täyttöalueiden rannat pidetään kaupunkilaisille yhteisinä virkistysalueina osana Rantaraittia.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta Sivu 10 / 57 Oheismateriaali Selostus - Finnoon yva-selostus, tiivistelmä Lausuntopyyntö Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue on asettanut nähtäville Finnoon sataman rakennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen väliseksi ajaksi. Espoon kaupungilta on pyydetty lausuntoa hankkeesta mennessä. Arviointiselostus liiteraportteineen toimitetaan ympäristölautakunnan jäsenille kokousmateriaalin mukana. Siihen voi myös tutustua internetissä Espoon ajankohtaisista hankkeista kertovalla sivulla: Etusivu >Espoon kaupunki >Ajankohtaista >Kaikki hankkeet tai linkistä: FI/Asuminen_ja_ymparisto/Liikenne/Liikennehankkeet/Ajankohtaiset_hank keet/finnoonsataman_ymparistovaikutusten_arviointiohjelma Finnoonsataman hanke Finnoonsataman alue Espoossa kuuluu käynnistettyyn Finnoon aluekehityshankkeeseen, joka sisältää useita osahankkeita ja asemakaava-alueita. Finnoonsataman alueelle suunnitellaan asunto- ja toimitilarakentamista ja pienvenesataman laajennusta. Alueen toteuttaminen edellyttää nykyisen merialueen täyttöjä, jolloin luodaan uutta rakennusmaata. Hankkeen esirakentamisen ympäristövaikutusten arvioidaan olevan niin mittavat, että niiden selvittämiseksi on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointimenettely. Hankkeesta vastaa Espoon kaupunki, tekninen ja ympäristötoimi. Finnoonsataman ympäristövaikutusten arviointi käsittää alueen esirakentamiseen liittyvät toimenpiteet eli ruoppauksen ja täytön sekä ruoppausmassojen siirron ja sijoittamisen meriläjitysalueelle. Yvassa on arvioitu esirakentamisen aikaiset vaikutukset ja esirakentamisesta aiheutuvat pysyvät vaikutukset. Maankäytöstä aiheutuvia vaikutuksia on käsitelty välillisinä vaikutuksina. Suoraan niiden vaikutusta ei ole vielä voitu arvioida, sillä päätökset tulevasta maankäytöstä syntyvät vasta kaavoituksen myötä. Kaavoituksen yhteydessä hyödynnetään ja täydennetään nyt tehtyjä vaikutusten arviointeja. Hankealueeseen kuuluu Finnoonsatama, sen läheiset merialueet sekä ruoppausmassojen meriläjitysaluevaihtoehdot, jotka sijaitsevat Espoon ulkosaaristossa. Asumaton hankealue sijaitsee Finnoonlaakson eteläosassa omakotitalovaltaisten alueiden tuntumassa. Aluetta rajaa idässä Nuottaniemi ja Matinkylä ja lännessä Hyljelahti. Etelässa alue rajautuu saaristoon Ryssjeholmenin eteläpuolella. Alueella sijaitsee Suomenojan venesatama, joka on Espoon suurin pienvenesatama. Välittömästi venesataman pohjoispuolella sijaitsevat Fortumin lämpövoimalaitos sekä HSY:n jätevedenpuhdistamo. Voimalaitoksen ja jätevedenpuhdistamon pohjoispuolella on linnustoltaan arvokkaaksi muodostunut jätevedenpuhdistamon virtaamien tasausallas sekä siihen liittyvä virkistysalue.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 57 Ympäristövaikutusten arviointiprosessin kulku YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely koostuu kahdesta päävaiheesta. Ensin laaditaan arviointiohjelma, joka on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma siitä, mitä ja miten hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan. Sen jälkeen tehdään varsinainen arviointi, jonka tulokset kootaan arviointiselostukseen. Menettely päättyy yhteysviranomaisena toimivan Ely-keskuksen lausuntoon. Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ei tehdä päätöksiä hankkeiden toteuttamisesta, vaan varmistetaan, että kaikki olennaiset tiedot ovat käytössä hankepäätöksiä tehtäessä. YVA-hankkeessa tutkitaan YVA-lain 2 :n mukaisesti hankkeen rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia - ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; - maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; - yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; - luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä - edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. YVA-ohjelman laatiminen on käynnistynyt syksyllä 2012, se oli nähtävillä ja siitä saatiin yhteysviranomaisen lausunto Selostuksen laatiminen alkoi välittömästi ohjelman valmistumisen jälkeen, ja se valmistui helmikuussa Selostus on nähtävillä 60 vuorokautta Yva-menettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon viimeistään 60 vuorokautta nähtävillä olon jälkeen eli Tarkasteltavat vaihtoehdot Yva-menettelyssä on olennaista, että suunnitellulle hankkeelle on useita vaihtoehtoja, joiden tulee olla todellisia ja toteuttamiskelpoisia. Finnoonsataman esirakentamishankkeen vaihtoehdot eroavat toisistaan alustavien rakentamissuunnitelmien ja niiden pinta-alan vaatiman ruoppauksen, täytön ja läjityksen osalta. Ohjelmavaiheen jälkeen, yhteysviranomaisen lausunnon perusteella, arviointiin otettiin mukaan uusi vaihtoehto VE 3, joka vastasi alustavan asemakaavasuunnittelun mukaista vaihetta kesällä Samaa esitti myös ympäristölautakunta omassa lausunnossaan Muutkin vaihtoehdot ovat tarkentuneet sekä ruoppaus- että täyttötarpeen osalta. Vaihtoehdot ovat seuraavat: - VE 0. Hanketta ei toteuteta - VE 0+. Satama laajennetaan aiemmin laaditun sataman laajennuksen yleissuunnitelman mukaisesti, ja sataman veneiden talvisäilytys ratkaistaan. Ruoppaustarve on 0,3 milj. m 3, täyttötarve 0,3 milj. m 3 ja meritäyttöjen pinta-ala 5,7 ha.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta Sivu 12 / 57 - VE 1. Suunnittelukilpailun pohjalta muodostettu vaihtoehto, jonka ruoppaustarve on noin 1,6 milj. m 3, täyttötarve noin 2,0 milj. m 3 ja meritäyttöjen pinta-ala 14,1 ha. - VE 2: Laajin mahdollinen vaihtoehto on osayleiskaavaluonnoksen mukainen vaihtoehto, jonka ruoppaustarve on 2,0 milj. m 3, täyttötarve 2,8 milj. m 3 ja meritäyttöjen pinta-ala 22,1 ha. - VE 3: Suunnittelukilpailun pohjalta muodostettu, VE 1:stä edelleen kehitetty vaihtoehto. Sen ruoppaustarve on noin 1,3 milj. m 3, täyttötarve 1,2 milj. m 3 ja meritäyttöjen pinta-ala 18,5 ha. Täyttömassalähteiden suhteen hankkeessa on kaksi erilaista periaatteellista ratkaisua. Joko täyttämiseen käytettävät massat saadaan yhdestä tai kahdesta suuresta lähellä sijaitsevasta lähteestä kerralla, tai sitten joudutaan turvautumaan kauempaa, mahdollisesti pienempinä erinä saataviin massalähteisiin. Finnoonsataman alueen rakentaminen pyritään ajoittamaan siten, että lähialueella käynnistyvän Länsimetron jatkeen louhintatyömaalla syntyvät louheet saadaan hyödynnettyä. Toinen lähialueen rakennustyö, josta täyttömassoja on saatavilla, on Blominmäen jätevedenpuhdistamon jätevesitunnelityömaa. Jollei louheenhankinta lähialueilta onnistu esim. aikataulusyistä, voidaan joutua turvautumaan Espoon pohjoisosasta Kulmakorven alueelta tai jostain muualta tuotaviin massoihin. Ruoppausmassojen meriläjitysaluevaihtoehtoina tarkastellaan kolmea Espoon vesialueella sijaitsevaa mahdollista aluetta. Lisäksi tarkastelussa on mukana nykyisin Espoon käytössä oleva Rövargrundetin ruoppausmassojen läjitysalue, jota voidaan mahdollisesti hyödyntää vaihtoehdossa 0+. Maalle sijoittaminen ei ole missään vaihtoehdossa realistinen vaihtoehto, sillä ruoppausmassamäärät ovat niin suuria ja ruopattava aines hyvin vetistä. Erillisselvitykset Työtä varten on teetetty useita erillisselvityksiä, joiden perusteella eri vaihtoehtoja on arvioitu. Selvitykset ovat kokonaisuudessaan Yvaselostuksen liitteenä. Aluetta koskevan kasvihuonekaasupäästölaskennan mukaan Finnoonsataman esirakentamisen vaikutus ilmastonmuutokseen on vähäinen. Finnoon satama-alueella ja mahdollisilla läjitysalueilla on teetetty luotaustutkimukset, joiden avulla selviää mm. merenpohjan syvyyssuhteet ja pohjan muoto, satama-alueella mahdollisesti sijaitsevat veneen hylyt ja muut esineet sekä mahdollisten läjitysalueiden soveltuvuus maamassojen läjitykseen. Luotaustutkimusten mukaan satama-alueella on merkkejä kolmesta pienestä veneen hylystä. Selvitysten mukaan kaikki läjitysalueet

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta Sivu 13 / 57 soveltuvat suunniteltuun käyttöön ja vähäisimmät vaikutukset on läjitysalueella 2. Tehdyssä sedimenttitutkimuksessa on todettu, että Finnoonsataman edustalta ruopattavat sedimentit tulevat olemaan suurimmaksi osaksi puhdasta, meriläjityskelpoista savea. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia on vain paikoitellen, vaihtoehdosta riippuen m 3 eli 0,2-0,6 % kokonaisruoppausmäärästä. Potentiaalista sulfaattisavea esiintyi kymmenessä kairauspisteessä, ja sen osalta kartoitusta on tarpeen tarkentaa ennen mahdollista ruoppausta. Merivirtausmallinnuksessa selvitettiin virtauksia sekä Finnoonsataman vesialueella että mahdollisilla meriläjityspaikoilla. Suunnitellut meritäytöt hidastavat veden vaihtuvuutta Nuottalahdella. Vähiten veden vaihtumista hidastaa suurin täyttövaihtoehto VE 2, sillä siinä Pirisaaren ja Finnoonsataman täytön väliin jää laajin vapaan veden alue. Läjitysvaihtoehdossa 2 meren pohjan läheiset virtaukset ovat pienempiä kuin muissa vaihtoehdoissa, joten siinä riski massojen liikkumiselle on pienin. Pohjaeläimistöä ja vesikasvillisuutta mahdollisilla läjitysalueilla selvitettiin erillisellä sukelluslinjatutkimuksella ja pohjaeläintutkimuksilla. Tutkimusten mukaan merenpohja läjitysalueiden lähettyvillä on huonossa kunnossa. Rakkolevää ei esiintynyt juuri lainkaan edes siellä, missä se syvyyden puolesta olisi ollut mahdollista, eli läjitysalueen 1 lähettyvillä. Selvityksen perusteella läjityspaikka 1 on vähiten soveltuva. Meriuposkuoriaista löytyi Nuottalahden erillisselvityksessä vuonna 2012 yksi pari, ja osa alueesta on lajin potentiaalista esiintymisaluetta. Seuraava selvitys on tarkoitus toteuttaa kesällä Vaikutukset kalastoon on arvioitu olemassa olevan tiedon perusteella, eikä alueella ole teetetty kalastoselvitystä. Selostuksen mukaan alueella on tarkoitus tehdä kalasto- ja lisääntymisalueselvitykset hankkeen lupakäsittelyä varten vuonna Hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset ja niiden lieventämiskeinot Suoritetun ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella hankkeen suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset ovat veden väliaikaisen samentumisen aiheuttamat vaikutukset vesistöön ja vesiekosysteemeihin, ruoppausten ja täyttöjen aiheuttamat vaikutukset linnustoon ja vaikutukset veden virtauksiin Nuottalahdella. Pienimmät vaikutukset on vaihtoehdolla 0+ muiden paitsi lintuihin kohdistuvien vaikutusten osalta. Vaikutukset ovat suurimmat vaihtoehdolla 2, missä ruoppaus- ja täyttötarpeet ovat suurimmat ja työn kesto pidempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdon 0 + haitalliset lintuvaikutukset aiheutuvat pääasiassa täytön ja suunniteltujen laiturien sijoittumisesta lähemmäs Finnobäckenin puronsuuta ja siitä, että suunnitelmien mukainen

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Ympäristölautakunta Sivu 14 / 57 rakentaminen katkaisisi lintupoikueiden uimareitit sataman ja Pirisaaren välissä. Arvioinnin perusteella kaikki meriläjitysaluevaihtoehdot soveltuvat hankkeen tarkoituksiin. Meriläjitysaluevaihtoehto 2 on haitallisilta ympäristövaikutuksiltaan vaihtoehdoista lievin. Hankkeen haitalliset ympäristövaikutukset ovat sidoksissa ruoppauksen ja täytön sijaintiin, laajuuteen ja kokonaiskestoon ja niitä voi lieventää monella tavalla. Vaikutuksia voidaan vähentää sijoittamalla rakennettavat täytöt siten, että veden virtaus tai vesilintujen kulkeminen alueella estyy mahdollisimman vähän. Ruoppausvaihetta voidaan nopeuttaa esimerkiksi ruoppauskalustoa lisäämällä. Töiden ajoittamisella lisääntymisajan ulkopuolelle voidaan lieventää haitallisia vaikutuksia linnustoon, kalastoon ja vesieliöstöön. Samentumavaikutuksia voi estää käyttämällä ruoppauksessa parasta mahdollista teknologiaa, kuten sulkeutuvia ympäristökauhoja ja silttiverhoa. Kaikissa vaihtoehdoissa hävitettävä lokkiluoto on mahdollista korvata tekosaarella. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Tekninen lautakunta - Kaupunkisuunnittelulautakunta

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta Sivu 15 / / / Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedokseen yhteenvedon Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen vuosiraportista Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Taustaa Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminnasta on esitettävä ympäristövalvontaviranomaisille vuosittain raportti, jossa esitetään tiedot edellisen vuoden toiminnasta ja saaduista päästö- ja tarkkailutuloksista ja mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista. Vuosiraportin esittäminen perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään ja sen perusteella annettuun lupamääräykseen käsittelykeskuksen ympäristöluvassa. HSY on toimittanut vuotta 2013 toimintaa koskevan raportin valvontaviranomaisille Raportti on luettavissa myös HSY:n verkkosivulla HSY.fi --> Jätehuolto --> Ympäristö --> Jätteenkäsittelykeskus --> Ympäristöraportit.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta Sivu 16 / 57 Kuva 1. Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskus etelän suunnalta nähtynä. Käsittelykeskuksen toiminta Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on tarkistettu Lupa sisältää seuraavat toiminnot: - kaatopaikan vanhan osan viimeistely ja muotoilu stabiileilla jätejakeilla - kaatopakan uuden osan toiminta eli tavanomaisten jätteiden loppusijoitus - jätettä sisältävien maa- ja kiviainesten käsittely - asfaltti-, betoni- ja tiilijätteiden käsittely hyödyntämistä varten - sekajätteen, energiajätteen ja rakennusjätteen käsittely ja paalaus Vantaan jätevoimalan seisokkien aikana, voimala käynnistyy keväällä pilaantuneiden maa-ainesten käsittely - puujätteen ja risujen haketus ja välivarastointi ulkokentällä - puutarha- ja puistojätteiden kompostointi ulkokentällä - biojätteiden jälkikypsytys avoaumoissa ulkokentällä - mullan valmistus bíojätekompostista - Sortti aseman toiminta. HSY:llä on lisäksi erilliset ympäristöluvat - alueen rakentamista palvelevalle louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle - biojätteen kompostointilaitoksille - kaatopaikkakaasuvoimalalle - vaaralliseksi jätteeksi katsottavien polttolaitostuhkien sijoittamiselle. Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskukseen tuodaan Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen jätteet. Vastaanotettu jätemäärä vuonna 2013 oli tonnia, josta kaatopaikalle sijoitettiin sekajätteenä tonnia sekä rakenteisiin ja muotoiluun yms tonnia. Loput

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta Sivu 17 / 57 vastaanotetut jätteet käytettiin mm. uuden ja vanhan kaatopaikan muotoilussa, toimitettiin uudelleen- tai hyötykäyttöön, kompostoinnin tukiaineeksi tai käsiteltiin pilaantuneina maa-aineksina. Vuonna 2013 kokonaisjätemäärä oli tonnia pienempi kuin vuonna Autokuormien määrä vuonna 2013 oli kpl. Vastaanotetusta jätteestä oli biojätettä tonnia, josta 96 % kompostoitiin omassa kompostointilaitoksessa. Loput toimitettiin mädätettäväksi Envor Group Oy:n laitokselle Forssaan ja pieni osa sijoitettiin kaatopaikalle. Valmis kompostimateriaali jalostetaan Ämmässuolla maanparannusaineeksi. Ämmässuolla toimii Kekkilä Oy:n mullanvalmistusasema, jolle HSY myy biojätekompostin. Valmis tuote täyttää lannoiteasetuksen vaatimukset. Vuonna 2013 Kekkilä Oy käytti tuotannossaan HSY:n kompostimateriaalia tonnia. Yksityisiä jätteen tuojia palvelevalla Sortti asemalla otetaan vastaan henkilö- ja pakettiautoilla tuotavia jätteiden pieneriä. Asiakkaat lajittelevat jätteet omatoimisesti eri lavoille: metalli, paperi, pahvi, kartonki, sähkö- ja elektroniikkaromu ja sekajäte. Vaarallisille jätteille on lukittavia kontteja. Asemalla on lupa ottaa vastaan hyötyjätteitä t/a ja vaarallisia jätteitä t/a. Vuonna 2013 asemalla otettiin vastaan jätettä tonnia, josta vaarallista jätettä oli 366 tonnia. Asiakkaita asemalla kävi henkilöä. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksessa aloitettiin voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisiksi katsottavien maa-ainesten käsittely joulukuussa Maa-aineksia käsitellään umpinaisessa hallissa. Pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksessa saa ottaa vastaan, välivarastoida ja käsitellä kompostoimalla ja huokosilmamenetelmällä maa-aineksia, jotka ovat pilaantuneet öljyillä tai polttoaineilla, kreosootilla, PAH-yhdisteillä, kloorifenoleilla, glykoleilla, tributyylitinalla (TBT) tai muilla organotinayhdisteillä. Käsiteltävät maamassat voivat sisältää myös muita haitta-aineita, kuten metalleja, syanidia, PCB yhdisteitä yms., joita voidaan käsitellä kompostoimalla tai huokosilmamenetelmällä. Vuonna 2013 vaaralliseksi jätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan tonnia. Lisäksi tavanomaiseksi jätteiksi luokiteltuja, mutta kuitenkin pilaantuneiksi katsottuja maa-aineksia otettiin vastaan tonnia. Valtaosa maa-aineksista oli öljyllä pilaantuneita erilaisten vahinkotapausten seurauksena. Käsittelyn jälkeen maa-ainekset on käytetty kaatopaikan rakenteissa ja muotoilussa. Kaatopaikkakaasu Kaatopaikkakaasun keräys aloitettiin kaatopaikan vanhalla osalla vuonna 1996 ja uudella osalla vuonna Kaatopaikkakaasu poltettiin aluksi soihtupoltinasemalla, mutta tällä hetkellä hyödynnetään kaatopaikkakaasuvoimalaitoksessa, joka aloitti toimintansa

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta Sivu 18 / 57 Voimalaitoksessa on neljä saksalaista kaasumoottoria. Yhden moottorin sähköteho on 3,6 megawattia ja lämpöteho 4,2 megawattia. Lisäksi voimalan savukaasujen energia otetaan talteen lämmönvaihtimien avulla. Lämpö hyödynnetään sähkön tuotannossa ORC prosessiyksikön (Organic Rankine Cycle) avulla, tästä saadaan 1,5 megawatin lisäteho. Laitos on pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaasuvoimala. Laitoksen sähkötuotto vastaa noin omakotitalon sähköntarvetta. Sähkö syötetään valtakunnanverkkoon Fortum Oy:n Järvikylän muuntoaseman kautta. Vuonna 2013 kaatopaikan vanhalta ja uudelta osalta kerättiin kaasua 51,39 milj. nm 3 (normikuutiometriä). Kaasua hyödynnettiin voimalaitoksessa 40,93 milj. nm 3 ja poltettiin soihtupolttimessa 10,46 milj. nm 3, jolloin hyödyntämisaste oli 80 %. Hyödyntämisastetta laski kaasumoottoreille tehdyt huollot. Laitos tuotti sähköä 91,5 GWh, josta Ämmässuolla käytettiin 15,9 GWh ja myytiin valtakunnanverkkoon 75,6 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin lisäksi hyödynnettävää lämpöä MWh, joka käytettiin alueen rakennusten lämmityksessä. Kompostointitoiminta Ämmässuolla kompostoidaan biojätteitä vuosina 1998 ja 2007 käyttöön otetuissa kompostointilaitoksissa. Biojäte otetaan vastaan uudessa laitoksessa ja jälkikompostointi tehdään vanhassa laitoksessa. Kompostointilaitoksen prosessi perustuu tunnelikompostointitekniikkaan. Biojäte vastaanotetaan sisätiloissa ja siihen sekoitetaan tukiaines. Laitoksessa on 15 kompostointitunnelia, joiden täyttö ja tyhjennys on automatisoitu. Tunneleiden poistoilma puhdistetaan pesurilla ja biosuodattimella. Laitoksen alla on tiivis vuodontarkkailujärjestelmällä varustettu suojausrakenne. Biojätettä kompostoidaan tunneleissa kolme viikkoa. Esikompostoitu biojäte siirretään vanhaan kompostointilaitokseen noin kahdeksi viikoksi jälkikompostointia varten. Lopuksi komposti viedään ulkoaumoihin. Alueella toimiva Kekkilä Oy jalostaa aumoissa kypsyneen kompostin mullan raaka-aineeksi. Vuonna 2013 otettiin vastaan tonnia biojätettä. Kompostointilaitoksissa käsiteltiin tonnia, Forssassa toimivaan Envor Group Oy:n mädätyslaitokselle toimitettiin tonnia ja kaatopaikalle sijoitettiin 78 tonnia biojätettä. Biojätteen jälkikypsytys tehdään ulkokentällä avoaumoissa. Aumoja käännetään noin kolmen viikon välein. Kompostimassat ovat jälkikypsytyskentällä vuodenajasta riippuen 4 12 kuukautta. Kypsymistä seurataan lämpötila-antureilla. Aumojen katsotaan olevan kypsiä, kun lämpötila on o C. Kompostointilaitosten hajunpoisto on toiminut hyvin. Alkuvuodesta 2013 uuteen kompostointilaitokseen rakennettiin uusi poistoilman puhdistuslaitos, ns. biopesuri. Laitosten poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2013 oli ou/m 3 (uusi laitos) ja 987 ou/m 3 (vanha laitos), kun

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta Sivu 19 / 57 raja-arvoksi laitosten ympäristöluvassa on määrätty ou/m 3. Ympäristöluvan mukaisesti poistoilman hajua mitataan kerran vuodessa. Hajuyksikön määrittäminen: Hajupitoisuudet määritetään aistinvaraisesti olfaktometrillä. Olfaktometri on kaasunlaimennin, joka tuottaa kaasua kahteen haistelupisteeseen. Toisessa pisteessä on näytekaasua ja toisessa puhdasta ilmaa. Määrityksen tekee hajuraati. Jäsen ei ennalta tiedä kummassa pisteessä on näytekaasua. Hajuraadin (vähintään neljä henkilöä) arvioinnin perusteella olfaktometri laskee näytteen hajupitoisuuden (D50) muodossa hajuyksikköä/m 3 (oue/m 3 ). Hajupitoisuus tarkoittaa sitä laimennuskertojen lukumäärää, jolla näytekaasuvirtaa on laimennettava, jotta 50 % hajupaneelin jäsenistä ei enää tunnista näytekaasuvirrassa hajua. Hajupäästö saadaan laskennallisesti kertomalla hajupitoisuus poistuvan kaasun tilavuusvirtauksella. Hajunäytteenotto ja näytteiden hajukynnykset määritetään standardin SFS-EN mukaisesti. Suomessa hajumäärityksiä tekee mm. VTT. Vesiasiat Vuoden 2013 vesien tarkkailusta on laadittu yhteenvetoraportti. Tarkkailussa ei havaittu merkittäviä poikkeamia aiempiin tuloksiin verrattuna. Vesientarkkailusta on laadittu erillinen yhteenveto lautakunnalle. Muu päästöseuranta Ilman laatua valvotaan kahdella Ämmässuon alueella sijaitsevalla ilmanlaatuasemalla. Asemilla mitataan hiukkaspitoisuutta, pelkistyneitä rikkiyhdisteitä ja tuulen suuntaa. Hiukkaspitoisuuden PM 10 (hengitettävät hiukkaset) ohjearvo 70 µg/m 3 ei ylittynyt toimintavuoden aikana. Rajaarvon numeroarvo 50 µg/m 3 ylittyi kerran vuoden 2013 aikana, toukokuussa. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, katsotaan raja-arvon ylittyneen. Pelkistyneitä rikkiyhdisteitä TRS seurataan jatkuvatoimisella mittauksella. Pitoisuus ylitti kerran ohjearvon 10 µg/m 3 mittausaseman havainnoissa, pitoisuus oli 12,6 µg/m 3. Ohjearvo on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso, jonka tulee jäädä alle 10 µg/m 3. VTT tutkii säännöllisesti hajun esiintymistä Ämmässuon ympäristössä. Tutkimus tehdään aistinvaraisena Ämmässuon ympäristön maastossa. Tutkimusraportit on julkaistu vuosina 2000, 2002, 2003, ja Vuonna 2012 hajun maastohavainnot tehtiin loka-marraskuussa ja tutkimus jatkui vuoden 2013 maalis toukokuussa. Tutkimusraportti ja johtopäätökset hajutilanteesta valmistuivat Maastossa jokaisen havainnointikerran tulosten perusteella arvioitiin hajun esiintymistiheys prosentteina kokonaisajasta. Lisäksi määritettiin hajutilanne 4 jakoisen asteikon (0 = ei hajua, 1 = heikko haju, 2-3 = selvä haju, 3 = voimakas haju) mukaan.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Ympäristölautakunta Sivu 20 / 57 Suomessa ei ole annettu ohjearvoja hajun esiintymiselle. VTT soveltaa Tanskassa sovellettavia ohjearvoja. Tulosten mukaan kokonaishajun ja selvän hajun esiintyminen on lisääntynyt alueella. Lisääntymistä on tapahtunut koillisen ja luoteen suunnassa. Haju on ajoittain tuntunut selvänä vielä 3 km etäisyydellä kaatopaikasta. Viime vuonna tuli hajuvalituksia HSY:n palautejärjestelmään jätteidenkäsittelykeskuksen lähialueelta 25 kpl. HSY on mitannut melua Ämmässuon ympäristössä kolmessa pisteessä, Råbackan, Laitamaan ja Kolmperän lähimpien asuinrakennusten luona. Vuonna 2013 melumittaukset tehtiin heinä-, loka- ja joulukuussa. Melun ekvivalenttitasot vaihtelivat dbl Aeq välillä. Ympäristöluvan määräyksen mukainen ulkopuolinen konsultti mittasi melua samoissa pisteissä toukokuussa Melun ekvivalenttitaso vaihteli välillä dbl Aeq. Melun päiväajan ohjearvo on 55 dbl Aeq. Ajankohtaista HSY:llä on vireillä aluehallintovirastossa ympäristölupahakemus biojätteiden käsittelylle uutta biojätteiden mädättämöä varten. Lisäksi vireillä on hakemus louhinnalle ja murskaukselle tasoituslouhinnan tekemiseksi jätteidenkäsittelyalueella. Vaasan hallinto-oikeudessa on vireillä valitukset, jotka on tehty aluehallintoviraston antamasta jätteidenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan muutos- ja tarkistushakemuksesta. HSY selvittää parhaillaan mahdollisuuksia muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus resurssitehokkaaksi ekoteollisuuspuistoksi. Tarkoituksena on suunnitella materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa yritykset tekisivät yhteistyötä HSY:n kanssa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta muuttuu oleellisesti, kun sekajätteen käsittely siirtyy Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan vuonna 2014 ja biohajoavan sekä muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan vuonna HSY:n nykyisistä toiminnoista alueelle jää kaatopaikkakaasua käyttävä kaasuvoimala, kompostointilaitos, Sorttiasema asukkaiden pienjätteille sekä jätevoimalan tuhkan ja kuonan vastaanottoalue. Rakenteilla on lisäksi biojätteellä toimiva mädätyslaitos, jonka on määrä valmistua vuoden 2014 lopussa. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Ympäristölautakunta Sivu 21 / / / Espoon maantäyttöalueiden rakentaminen ja toiminta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedokseen yhteenvedon Espoon kaupungin maantäyttöalueiden toiminnasta vuodelta Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Taustaa Espoon kaupungin käytössä on ollut maantäyttöalueita Ämmässuon Kulmakorven alueella vuodesta 1989 alkaen. Ensimmäisenä aloitti toimintansa Ämmässuon maantäyttöalue marraskuussa Alue oli käytössä maaliskuuhun 2003 saakka. Alueen täyttömäärä on irto-m 3. Tämän jälkeen käyttöön otettiin Kulmakorven täyttöalue, jonka oli käytössä marraskuuhun 2007 saakka. Sen täyttömäärä on irto m 3. Sen jälkeen käyttöön otettiin Kalliosuon täyttöalue, jonka täyttö jatkuu viimeistelytöinä. Sen täyttötilavuus on irto-m 3. Tätä aluetta on laajennettu pohjoiseen ympäristöluvan muutoksella , jolloin uutta täyttötilavuutta saadaan irto-m 3. Maantäyttöalueen rakentaminen Kulmakorven alueelle rakennetaan uutta Takapellon maantäyttöaluetta louhimalla lisätilavuutta kallioon. Kulmakorven täyttöaluetta jatketaan etelään, täyttö tullaan tekemään louhokseen. Louhinta on alkanut Kulmakorven täyttöalueen eteläpuolella alun perin yksityisessä omistuksessa olleella tilalla Jersinmäki vuonna Louhinta alkoi yksityisen omistajan Jersanmäki Oy:n hankkeena. Alue on vuonna 2012 hankittu kaupungin omistukseen. Louhinta on ollut välillä keskeytyksissä. Kaupungin hankkeena louhinta on jatkunut vuodesta 2010 ja jatkuu suunnitelman mukaan etelän suuntaan Takapellon alueella noin vuoteen 2018 (hankkeen 1. vaihe). Yksityisessä omistuksessa olleelle Jersinmäen alueelle tuotiin omistajan toimesta täyttömaita luvun alussa noin irto-m 3. Alueen siirryttyä kaupungin omistukseen koko täyttöalueesta käytetään yhtä nimeä Takapelto, nimi Jersinmäki säilyy tilan nimenä.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Ympäristölautakunta Sivu 22 / 57 Jersinmäen tilan sallittu louhintamäärä on 1,85 milj. m 3 ktr. Louhinta on käytännössä saatu valmiiksi kapeata alueen pohjalle laskevaa tielinjauksen aluetta lukuun ottamatta. Tiealue saadaan louhituksi kesään 2014 mennessä. Ensimmäiset louhinnat Takapellon alueella tehtiin elokuussa Helmikuun loppuun v mennessä alueelta oli louhittu kiveä m 3 ktr. Takapellon alueen sallittu louhintamäärä on 5,4 milj. m 3 ktr (vaihe 1). Parhaillaan laaditaan sekä maa-aineksen ottolupahakemusta että ympäristölupahakemusta louhinnan laajentamiseksi. Louhintaa ja louheen murskausta tekee Rudus Oy vuonna 2011 laaditun yhteistoimintasopimuksen nojalla. Kuva 1. Espoon kaupungin maantäyttöalueet. Vaikutusten seuranta Louhinnan räjäytykset aiheuttavat tärinä- ja ilmanpainevaikutuksia lähialueella. Finnrock Oy mittaa Rudus Oy:n toimeksiannosta maaperän tärinää jatkuvatoimisella tärinämittarilla 8 mittauspisteessä: Ämmässuon kompostointilaitoksella sekä kiinteistöillä Mustanpurontie 11 A,

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Ympäristölautakunta Sivu 23 / 57 Mustanpurontie 11 B, Mustanpurontie 17, Mustanpurontie 25, Nupurintie 14, Nupurinkallionkuja 5 ja Notkoniityntie 5. Mittauspisteiden asukkaat voivat seurata tuloksia reaaliaikaisesti netissä. Räjäytysten voimakkuudesta (heilahdusnopeus) rakennuksissa on annettu raja-arvot julkaisussa Rakentamisen aiheuttamat tärinät, RIL , joihin mittaustuloksia verrataan. Finnrock Oy teki vauriokatselmuksen vuonna 2009 lähimmän asuinalueen Mustanpurontien rakennuksissa. Katselmuksessa tarkastettiin 17 rakennusta. Louhinta-alueen pinta-ala on 45 ha (1. vaihe). Alueen pintavedet ovat virranneet Dämmanin vedenottamon kautta, mutta elokuusta 2012 lähtien vedet on johdettu uutta reittiä Dämmanin vedenottamon ohitse. Louhinta ulottuu m maanpinnan tason alapuolelle ja samalla kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Rudus Oy teetti vuonna 2008 Ramboll Oy:llä selvityksen louhinnan vaikutuksista lähialueen pinta- ja pohjavesiin ottaen huomioon mm. käytössä olevat talousvesikaivot. Louhinnan jatkuttua nyt kuudetta vuotta, pinta- ja pohjavesitarkastelu tehdään tänä vuonna uudelleen. Louhinnan mahdollisesti aiheuttaman pohjaveden tason muutoksia seurataan 10 pohjavesiputkesta, jotka on sijoitettu louhinta-alueen ja talousvesikaivojen varassa olevien rakennusten (Mustanpurontie Forsbackantie) väliselle alueelle. Louhinta-alue ulottuu lähimmillään 300 m etäisyydelle Kakarlammesta, joka sijaitsee perustetulla luonnonsuojelualueella. Louhinnan vaikutuksista lampeen tehtiin selvitys vuonna 2001 (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry). Lampi on noin 1 ha laajuinen ja sen vesisyvyys on noin 1 metri. Selvityksen mukaan lampi kasvaa vähitellen pohjanmyötäisesti umpeen. Kakarlammen pohja on tasolla +57 m mpy ja 300 m etäisyydellä olevan louhoksen pohja tasolla +38 m mpy. Lammen pohjaa tutkittiin jään lävitse viidestä kairauspisteestä. Tutkimuksen mukaan lampi muodostaa tiivispohjaisen painanteen, jonka pohjan lävitse ei tapahdu veden liikkumista kumpaankaan suuntaan. Lammen vedenpinnan tasoa seurataan jatkuvatoimisella mittauksella. Lisäksi lammen ja louhosalueen välillä on kolme kalliopohjaveden havaintoputkea, joista pohjaveden pinnanvaihteluita myös seurataan. Maantäyttötoiminta 2013 Vuosi 2013 oli maantäyttöalueilla poikkeuksellisen vilkas luvulla maa-aineskuormia on tuotu keskimäärin kuormaa vuodessa. Määrä on vaihdellut kuorman (v. 2005) ja kuorman (v. 2011) välillä. Viime vuonna tuotiin kuormaa. Syynä on pääasiassa ollut metrotunnelin ja asemien rakentaminen, joista on kertynyt suuria massamääriä. Maantäyttöalueille sijoitettujen maamassojen määrä oli irto-m 3. Metron rakentaminen on aiheuttanut myös ongelmia massojen käsittelyssä, sillä kolmasosa massoista on ollut savea ja kolmasosa louhetta. Savia on tullut mm. Niittykummun metroaseman rakentamisesta. Saviainesta varten on rakennettava louheesta altaita, sillä muuten aines

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Ympäristölautakunta Sivu 24 / 57 leviää. Niitä ei ole voitu sijoittaa täyttymässä olevalle Kalliosuon alueelle, vaan ne on sijoitettava uudelle louhitulle Takapellon täyttöalueelle. Tämä on puolestaan aiheuttanut logistisia ongelmia, sillä rakentamisen louhinta on käynnissä, ja tilaa on vielä niukasti. Louhetta varten on ollut etsittävä väliaikaisia varastoalueita, sillä sitä voidaan hyödyntää myöhemmin täyttöalueen rakenteissa ja mahdollisesti muuallakin. Louhetta on varastoitu Kalliosuon laajennusalueelle sekä Kalliosuon ja Takapellon väliselle alueelle rakennetulla kentällä. Välialue on yleiskaavassa osoitettu moottoriurheilualueeksi ja alue oli vuokrattu moottoriurheiluseuroille. Seuroille varattua aluetta on supistettu louhinnan ja maantäytön vaatimien toimintojen vuoksi. Louhetta tuli ajoittain niin paljon, että aluehallintovirastolta oli pyydettävä poikkeuslupaa sen vastaanottamiseksi täyttöalueen aukioloaikojen ulkopuolellakin. Aluehallintovirasto myönsi metrolouhetta varten ympärivuorokautisen vastaanottoajan saakka. Kulmakorven suljetulla täyttöalueella on kaupungin rakennus- ja metsänhoitotoiminnoista peräisin olevien kantojen ja risujen haketuspaikka. Viime vuonna kantokuormia otettiin vastaan 639 kpl. Haketusta tehtiin kaikkiaan neljänä päivänä helmi-, syys-, loka- ja joulukuussa. Haketta saatiin irto-m 3. Hake toimitetaan energiantuotantoon. Ämmässuon, Kulmakorven, Kalliosuon ja Takapellon täyttöalueet ovat mukana Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailussa. Tarkkailusta on laadittu vuosiraportti, joka tuodaan lautakunnalle tiedoksi erikseen. Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Ympäristölautakunta Sivu 25 / / / Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - pintavesihavaintopaikat - pohjavesihavaintopaikat Yleistä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailtu vuodesta 1987 alkaen. Vuodesta 2003 lähtien tarkkailu on toteutettu Uudenmaan ympäristökeskuksen määräämänä alueen toimijoiden yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoiman korkeimman hallintooikeuden päätöksellä. Vuoden 2013 tarkkailu perustuu yhteistarkkailuohjelmaan, jonka työohjelma on päivätty Tarkkailuvelvollisia ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Espoon kaupunki, Rudus Oy ja Kuusakoski Oy (Ekopark Espoo). Tarkkailusta vastasi ja vuosiyhteenvedon laati Ahma ympäristö Oy. Raportin kartat pintavesi- ja pohjavesihavaintopaikoista ovat oheismateriaalina. Raportti on lähetty sähköpostitse lautakunnan jäsenille ja se on nähtävissä kokouksessa. Seuraavassa käsitellään vuoden 2013 tarkkailun tulokset vuosiyhteenvedossa noudatetun otsikoinnin mukaisesti. Näytteenotto ja analyysit Vuosi 2013 oli suppean tarkkailun vuosi, jolloin kaikki määritykset tehdään normaalin analyysivalikoiman mukaisesti. Takapellon alueelle asennetuista kahdesta uudesta pohjavesiputkesta vedenlaatu tutkittiin käyttäen laajaa analyysivalikoimaa.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Ympäristölautakunta Sivu 26 / 57 Vesinäytteitä otetaan pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa: maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa. Järvillä käydään maaliskuussa ja elokuussa. Yksityiskaivoista näytteitä otetaan kerran vuodessa. Tarkkailuun kuului 32 pintavesihavaintopaikkaa ja 42 pohjavesiputkea. Talousvesinäyte otettiin 9 yksityiskaivosta. Viemäriin johdettavat vedet Jätteenkäsittelyalueella muodostuvista vesistä kuormitetuimmat kerätään tasausaltaaseen (TAL 1), josta ne pumpataan siirtoviemäriä pitkin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Tasausaltaaseen johdetaan hyötykäyttöalueen keräysaltaan ja ympäryssalaojien vedet, kompostointilaitoksen jätevedet, käytöstä poistetun kaatopaikan täyttöalueiden I ja II muovikalvolla peitetyn pohjan alapuolinen vesi sekä uuden kaatopaikan suotovedet. Suomenojalle pumpattiin jätevesiä m 3 (1 348 m 3 /d). Jätevesimäärä oli 18 % pienempi kuin vuonna 2012, mikä johtui edellisvuotta pienemmästä sademäärästä. Suomenojalle pumpattu vesi oli laadultaan tavanomaista kaatopaikan suoto- ja valumavettä. Veden haittaainepitoisuudet alittivat HSY Vesihuollon asettamat raja-arvot. Täyttöjen sisäiset vedet Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen havaintoputkessa P36 ja Kulmakorven maanläjitysalueen havaintoputkessa KP5A/11 maanläjityksen vaikutusta kuvastivat mm. suuri sähkönjohtavuus ja veden metallipitoisuudet. Kalliosuon maanläjitysalueen putkista ei saatu näytteitä. Putket asennetaan uudelleen keväällä Pintavedet Nupurinjärveen laskevat vedet Nupurinjärven suuntaan ohjataan vesiä osasta Ämmässuon ja Kulmakorven maanläjitysalueita sekä Ämmässuon alueelta motocrossradalta, rakennusjätteen käsittelyalueen pohjoisosasta ja mullanvalmistuksen laitosalueelta. Kulmakorven alueelta vesiä tulee myös betoniasemalta ja asfalttiasemalta. Ämmässuontien suljetun maanläjitysalueen valumavesien havaintopaikalla P10 vedenlaatu ilmensi selvää yleiskuormitusta. Sähkönjohtavuus sekä kloridi-, sulfaatti-, typpi- ja rauta-, kalsium- ja natriumpitoisuudet olivat suuria kuten edellisinäkin vuosina. Havaintopaikan kautta johdetaan noin puolet Ämmässuontien läjitysalueen valunnasta. Lännensuonojan havaintopaikka P17 edustaa toiminta-alueen pohjoisosien kokonaisvaikutusta. Toiminta-alueen vaikutus näkyi muutamaa edellistä vuotta selvemmin ojanveden laadussa.