Suurta ja pientä parantaen

Transkriptio

1 Suurta ja pientä parantaen 2 21 SAIRAALAA 3 Avoimuutta potilaan parhaaksi 5 Tarkistuslista leikkauksen turvana 7 Leikkaussalin tarkistuslista 9 Potilaan palaute muovaa paremman sairaalan 10 Miten hoitosuositukset toteutuvat? 12 Nettiterapia auttaa ajoissa 13 Lonkkaliukumäki 14 Voisimme oppia ruotsalaisten keskusteluperinteestä 15 Hyvä johtaja tuntee työn arjen 16 Iltavastaanotto helpottaa lapsiperheen arkea 17 Sydäntapahtumapotilaan polku 18 Tarkka reitti kotoa kotiin 19 Parempaa ruokaa syöpäpotilaalle 20 Reilu työyhteisö hoitaa tehokkaammin 21 Opetussairaala tuottaa tulevaisuuden taitajia 22 Auttoiko hoito? Kysytään potilaalta! 24 Matkalla maailman parhaaksi 25 Aina paremmin kuin eilen 26 Kehittyvä HUS

2 KEHITTYVÄ HUS Suurta ja pientä parantaen Hallintoylihoitaja Kaarina Torppa Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi FAKTA: Magneettisairaala Potilaat ovat tutkitusti tyytyväisempiä ja he saavat entistä turvallisempaa hoitoa. Magneettisairaalan henkilöstö on työhönsä sitoutunutta ja erittäin taitavaa. Magneettisairaalan yksiköt ovat haluttuja, toimivia ja turvallisia työpaikkoja. Yhdysvalloissa magneettisairaalat edustavat 5 prosentin parhaimmistoa. Magneettisairaalastatuksen voi saada vain, jos hoidon laatu on todistettavasti huippuluokkaa. Suomalainen terveydenhuolto on valtavan murroksen äärellä. Postinumero ei enää määrää, mihin sairaalaan pitää mennä potilas saa valita itse. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus myllää pian aivan kaikkien suomalaisten sairaaloiden toiminnan. Asiakkaan näkökulmasta terveydenhuollon pitää tulevaisuudessa näyttää yhtenäiseltä, ei loputtomien luukkujen viidakolta. Tärkeä osa hyvää palvelua on toimiva potilastietojärjestelmä, joka yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Horisontissa siintää uusi HUS, jossa vaikuttava hoito ja laadukas tutkimus auttavat potilasta pärjäämään arjessaan entistä paremmin. Haluttu lopputulos vaatii kuitenkin toimintatapojen syvällistä uudistusta, toteaa johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Asiakkaamme ovat tottuneet sähköiseen asiointiin, ja nyt on viimeinen hetki tuoda se myös sosiaali- ja terveyspalveluihin, Mäkijärvi sanoo. Kun kuntien talous ja kilpailu asiakkaista kiristyvät, syntyy positiivinen paine kehittyä. Laadun on parannuttava jatkuvasti, samoin potilasturvallisuuden. Meidän täytyy käyttää rahaa riittävästi, mutta tuhlata emme saa. Tulevaisuuden HUS on alituiseen kehittyvä, aidosti potilaan tarpeiden ympärille rakennettu turvallinen organisaatio. Toiminta ryhmitellään osaamiskeskuksiin potilas- ja sairausryhmien mukaan: esimerkiksi sydänpotilas saa kaiken tarvitsemansa monialaisen ja moniammatillisen hoidon Sydänkeskuksesta. Yhtenä jatkuvan kehittämisen työkaluna HUS hyödyntää lean-hanketta. Siitä kerrotaan tarkemmin sivulla 15. Joka päivä voidaan tehdä jokin pieni parannus. Kun ihmiset huomaavat, että on mahdollista muuttaa niin suuria kuin Meidän täytyy käyttää rahaa riittävästi, mutta tuhlata emme saa. pieniäkin asioita, heidän on helpompi keksiä uusia ideoita ja vauhdittaa kehitystä omalla työpaikallaan, Mäkijärvi kuvaa. Potilaalle ei riitä, että lääketiede edustaa maailman huippua. Myös hoitotyön on vastattava potilaan hoidon tarpeisiin, sanoo hallintoylihoitaja Kaarina Torppa. HUS:ssa tehdään muun muassa erittäin vaativaa kirurgiaa ja toteutetaan vaativia lääkehoitoja. Ne eivät kuitenkaan auta, jos potilas on esimerkiksi vajaaravittu. HUS:ssa onkin viime vuosina tehty systemaattista työtä strategian painopistealueiden toiminnallistamiseksi suoraan potilaan hoitoon. Kivunhoidon on oltava riittävää. Painehaavoja, kaatumisia ja vajaaravitsemusta täytyy torjua aktiivisesti. Toukokuussa 2014 HUS alkoi tehdä prevalenssitutkimuksia, joissa selvitetään, kuinka moni potilas kärsii esimerkiksi vajaaravitsemuksesta ja painehaavoista. Tähtäimessä muutamissa uusissa osaamiskeskuksissa on magneettisairaalan status, jonka voi saada vain todentamalla hoidon laadun määrällisin ja laadullisin mittarein. Emme voi julistautua Euroopan tai edes Suomen parhaaksi sairaalaksi, ellei hoitomme laatua ole todennettu kansainvälisillä kriteereillä. Hoidon laadun on oltava julkista tietoa, jotta ihmiset voisivat käyttää valinnanvapauttaan, Torppa sanoo.

3 KEHITTYVÄ HUS HUS-kuntayhtymällä on 21 sairaalaa. Lisäksi HUS hoitaa potilaitaan Auroran ja Herttoniemen sairaaloissa. HUS:iin kuuluu 24 Uudenmaan kuntaa. Sen toiminta on järjestetty viideksi sairaanhoitoalueeksi: HYKS, Hyvinkää, Lohja, Länsi-Uusimaa, Porvoo. Lohja Lohjan sairaala Paloniemen sairaala Hyvinkää Hyvinkään sairaala Tuusula Kellokosken sairaala 21 SAIRAALAA Tammisaari Tammiharjun sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Espoo Jorvin sairaala Vantaa Peijaksen sairaala Helsinki Auroran sairaala Herttoniemen sairaala Iho- ja allergiasairaala Kirurginen sairaala Kätilöopiston sairaala Lastenklinikka Lastenlinna Porvoo Porvoon sairaala Meilahden kolmiosairaala Mailahden tornisairaala Naistenklinikka Psykiatriakeskus Silmä- ja korvasairaala Syöpätautien klinikka Töölöm sairaala POTILASTA leikkaustoimenpidettä synnytystä avohoidon käyntiä eri erikoissairaanhoidon potilasta huslaista 56 % hoitohenkilökunta 26 % muu henkilökunta 13 % lääkärit 5 % erityistyöntekijät

4 KEHITTYVÄ HUS HUS-sairaalat Auroran sairaala Muun muassa infektiosairauksia ja lastenpsykiatrisia osastoja. Herttoniemen sairaala Helsingin kaupungin sairaala, josta HUS vuokrannut tilaa leikkaustoimintaa varten. Leikkausyksikön erityisosaamisalueena on tähystysavusteinen kirurgia. HYKS Psykiatriakeskus Psykiatrian poliklinikoita ja osastoja. Hyvinkään sairaala Päivystävä synnytyssairaala, joka tarjoaa lähes kaikkien lääketieteen erikoisalojen palveluja. Iho- ja allergiasairaala Pääkaupunkiseudun ainoa allergian erityistason sairaala, iho- ja sukupuolitautien erikoissairaanhoidon perustason ja erityistason sairaala sekä unilääketieteen erityistason sairaala. Jorvin sairaala Hoitaa kirurgisia, psykiatrisia, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, keuhkosairauksien, neurologian ja sisätautien potilaita. Kellokosken sairaala Sairaalan tehtävänä on oikeuspsykiatristen ja vaikeahoitoisten potilaiden hoito, skitsofrenian kuntoutus sekä vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten hoito. Kirurginen sairaala Tutkii ja hoitaa suu- ja leukasairauksien sekä vatsaelinkirurgian erikoisalojen potilaita. Kätilöopiston sairaala Suomen suurin synnytyssairaala hoitaa lisäksi naistentautien potilaita sekä vastasyntyneiden osastolla ja lastenpsykiatrian yksiköissä lapsia. Lastenklinikka Lastentautien ja lastenkirurgian vuodeosastoja ja polikliinisia vastaanottoja, leikkaus- ja anestesiaosasto, kaksi teho-osastoa ja tukitoimintoja. Lastenlinna Lastenneurologian ja lastenpsykiatrian osastoja ja vastaanottoja. Lohjan sairaala Lohjan sairaanhoitoalueeseen kuuluvat Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti. Aluetta palvelevat Lohjan ja Paloniemen sairaalat. Länsi-Uudenmaan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Hanko, Inkoo ja Raasepori. Somaattiset sairaudet hoidetaan Länsi-Uudenmaan sairaalassa ja psykiatriset Tammiharjun alueella. Meilahden kolmiosairaala Vuodeosastoilla hoidetaan kardiologian, neurologian, infektiosairauksien, hematologian ja sisätautien sekä maksa- ja elinsiirtokirurgisia potilaita. Sairaala vastaa valtakunnallisesti kantasolujensiirroista, systeemisten reumasairauksien konsultaatiopalvelusta ja aivohalvauksen liuotushoidon telelääketieteestä. Useiden erikoisalojen poliklinikoita sekä tukitoimintoja. Meilahden tornisairaala Hoitaa sydän- ja thoraxkirurgian, verisuonikirurgian, vatsaelinkirurgian ja neurologian erikoisalojen potilaita. Vastaa Suomen kaikista aikuispotilaiden elinsiirroista. Useiden erikoisalojen poliklinikoita ja tukitoimintoja. Naistenklinikka Naisten ja vastasyntyneiden vaativaan erikoissairaanhoitoon keskittynyt sairaala hoitaa vaikeimmat riskiraskaudet ja hyvin ennenaikaiset synnytykset. Hoitaa synnyttäjiä, naistentautipotilaita sekä lastentautien ja lastenkirurgian potilaita. Paloniemen sairaala Psykiatriaan erikoistunut sairaala, jonka tärkeitä hoitomuotoja ovat perhe- ja verkostoselvittelyt sekä erilaiset toiminnalliset terapiat: esimerkiksi ratsastus-, liikunta- ja taideterapia. Peijaksen sairaala Vuodeosastoilla hoidetaan kirurgisia, psykiatrisia ja sisätautien kuten kardiologian ja keuhkosairauksien potilaita. Sairaalassa on myös useita erikoisalojen poliklinikoita ja tukitoimintoja. Porvoon sairaala Erikoissairaanhoidon palveluja ja erikoissairaanhoidon päivystys. Silmä-korvasairaala Tutkii ja hoitaa silmätautien, korva-, nenä ja kurkkutautien, elinsiirtokirurgian sekä keuhkosairauksien potilaita. Syöpäklinikka Syöpäklinikka vastaa syöpäpotilaiden hoidosta leikkaukset pois lukien. Hoitaa myös muualta Suomesta saapuvia, erikoisosaamista vaativia potilaita. Töölön sairaala Tutkii ja hoitaa ortopedian ja traumatologian, käsikirurgian, plastiikkakirurgian sekä neurokirurgian erikoisalojen potilaita. HUS:n suurin traumatologinen päivystyspiste hoitaa koko Uudenmaan vaikeimmat tapaturmat.

5 KEHITTYVÄ HUS Avoimuutta potilaan parhaaksi Kun potilaat saavat itse valita hoitopaikkansa, on yhä tärkeämpää, että sairaalan toimintaa kuvaavaa laadukasta ja läpinäkyvää tietoa on saatavilla. HUS kehittää jatkuvasti tietotuotantoaan toimintansa laadusta, vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta. HUS on esimerkiksi ensimmäinen suomalainen sairaala, joka on julkaissut tietoja rintasyöpäpotilaiden hoitoprosessin eri vaiheiden kestosta. HUS seuraa potilaiden hoitonpääsyä jatkuvasti. Tällä hetkellä 707 potilasta on odottanut hoitoon yli laissa määritellyt 6 kk. HUS vertaa jatkuvasti toimintaansa sekä suomalaisiin että kansainvälisiin toimijoihin. Esimerkiksi kustannusten nousun tarkastelussa HUS on pärjännyt hyvin. Vaikka hoidot ovat kehittyneet, kustannukset ovat nousseet maltillisesti. Potilasturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä seurataan niin ikään. Työntekijöille tarjotaan kausi-influenssarokotteet, jotta sekä potilaat että henkilökunta säästyisivät influenssalta. Rokotuspisteitä on järjestetty muun muassa työpaikkaruokaloiden yhteyteen, jotta rokotteen ottaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Rokotuskattavuus on noussut vuosi vuodelta ja on nyt 54 prosentin tasolla. 80 prosentin tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa. Keskeinen keino ehkäistä mikrobien leviämistä sairaalassa on käsien desinfektointi. Käsihuuhteen kulutusta HUS:n sairaaloissa seurataan säännöllisesti. Käsihuuhteen kulutus Hyksissä on vähäisempää kuin muissa Suomen yliopistosairaanhoitopiireissä. Käsihuuhteen käyttö ja henkilökunnan rokotekattavuus ovatkin tärkeitä kehittämisen kohteita. Kädet desinfioidaan ennen kuin kosketaan potilaaseen ja välittömästi sen jälkeen. HUS:n henkilöstön influenssarokotekattavuus on yli 50 prosenttia Rokotetut HUS:in henkilöstön rokotekattavuus

6 KEHITTYVÄ HUS Avoimuutta potilaan parhaaksi MRSA-bakteeria tavataan HUS:n sairaaloissa nykyään vähemmän kuin muualla Suomessa. Erityistä huomiota kiinnitetään bakteerikantoihin, jotka ovat resistenttejä antibiooteille. Niin sanottua metisilliinille vastustuskykyistä MRSA-bakteeria tavataan HUS:n sairaaloissa nykyään vähemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Monille lääkkeille vastustuskykyistä ESBL-bakteeria löydettiin potilailta tavallista enemmän viime vuonna. Merkittävä osa tartunnoista oli kuitenkin saatu ulkomailta, ei sairaalasta. Potilasturvallisuudesta kerätään tietoa säännöllisin mittauksin ja kyselyin. Hoitohenkilöstö kirjaa kaikki haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet HAIPRO-järjestelmään, jotta tapahtumien taustasyihin voidaan puuttua. Kun riskit opitaan tunnistamaan ja välttämään, toimintakulttuurikin muuttuu avoimemmaksi. Potilaat puolestaan voivat tukea hoidon turvallisuutta ottamalla mahdollisimman hyvin selvää sairaudestaan ja hoitosuunnitelmastaan. HUS:n eri yksiköt ovat jo vuosia olleet mukana erityyppisissä kansainvälisissä rekisterivertailuissa. HUS on laajentanut vertailua liittymällä Dr Foster -organisaatioon. Siinä on mukana yli 40 tasokasta sairaalaa eri puolilta maailmaa. HUS:n tietojen yhteensopivuutta muiden jäsensairaaloiden kanssa kehitetään edelleen. Nyt jo on kuitenkin nähty, että esimerkiksi aivoninfarktin, aivoverenvuodon sekä niin sanotun subaraknoidaalivuodon hoitotulokset ovat jäsenistön huipputasoa. Uusien MRSA-löydösten määrä HUS:ssa ja muualla Suomessa Asiantuntijana kehittämisylilääkäri Kimmo Mattila.

7 KEHITTYVÄ HUS Tarkistuslista leikkauksen turvana Potilas tulee leikkaushoitoon, jotta tauti tai vaiva helpottaisi ja potilas pärjäisi paremmin kuin ilman leikkausta. Leikkaushoitoon liittyy aina väistämättä riskejä, mutta ne pitää minimoida. Leikkausyksiköissä onkin perinteisesti oltu erittäin tarkkoja kaikessa. Viime vuosikymmeninä leikkaustoiminta on muuttunut yhä teknisemmäksi. Entistä useampi toimenpide voidaan tehdä tähystyksenä tai muilla potilasta säästävillä tekniikoilla. Myös nukutukseen ja puudutukseen liittyvä teknologia on parantunut, ja potilaan yleisvointia pystytään seuraamaan yhä tarkemmin. Mitä monimutkaisemmaksi leikkaustoiminta on tullut, sitä tärkeämpää on seurata ongelmia ja ehkäistä vahinkoja. Tarkastuslistan käyttö vakiintui maailmanlaajuisesti ensin ilmailussa, ja nyt sitä käytetään kaikkialla myös ehkäisemään leikkaustoimenpiteisiin liittyviä haittoja. Maailman terveysjärjestön WHO:n kolmiosaista tarkistuslistaa on käytetty myös Suomessa viime vuosikymmenen lopulta saakka. Tarkistuslistat ovat vähentäneet komplikaatioita merkittävästi. Niiden ansiosta leikkausalityöstä on tullut huolellisempaa ja tiedonkulku potilaan tilasta on parantunut. Tarkastuslista jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen tarkastus tehdään potilaan saapuessa leikkaussaliin. Siinä käydään läpi potilaan henkilöllisyys ja suunniteltu toimenpide sekä luetellaan nukutusvalmisteluun ja potilaan vointiin liittyviä asioita. Jos vointi sallii, potilas voi osallistua tarkastukseen. Samalla tarkistetaan myös leikattava puoli. Potilaasta voi tuntua erikoiselta, että puhutaan vaikeasta ilmatiestä tai leikkausvuotoon varautumisesta, mutta tarkistukset pitää tehdä kaikille. Niin varmistetaan riskin todennäköisyys ja siihen osataan varautua.

8 KEHITTYVÄ HUS Potilaan tunnistaminen on potilasturvallisuuden perusta. Tarkistuslistan toinen osa tehdään ennen leikkausviiltoa. Siinä käydään läpi leikkaamiseen liittyviä asioita ja mahdollisesti annettu antibioottilääkitys. Kolmas listan osuus käydään läpi leikkauksen lopussa: silloin tarkistetaan käytetyt instrumentit, mahdollisesti leikkauksessa otetut näytteet, kirjaaminen ja jatkohoito-ohjeet, kuten veritulpan estolääkitys ja antibioottihoito. HUS:ssa tehtiin vuonna 2013 melkein leikkaustoimenpidettä yhteensä 21 leikkausyksikössä. Tarkistuslista on käytössä niissä kaikissa. Jotta leikkaussalitoimintaa voitaisiin kehittää vielä turvallisemmaksi, on Hyksin leikkausyksiköissä ryhdytty seuraamaan anestesiapoikkeamia. Tällaiset tilanteet eivät yleensä ole aiheuttaneet potilaalle vahinkoa tai edes läheltä piti -tilannetta, mutta hoitohenkilöstölle ne ovat merkki prosessipoikkeamasta. Keräämällä tietoa poikkeamista voidaan tehdä tarvittavat muutokset jo ennen kuin vaaraa ehtii syntyä. Potilaan tunnistaminen on potilasturvallisuuden perusta myös leikkaussalin ulkopuolella. Aina kun annetaan lääke, tehdään toimenpide tai siirretään potilasta yksiköstä toiseen, oikein tunnistaminen on ehdottoman tärkeää. HUS:ssa tunnistaminen tehdään yhtymähallinnon virallisen ohjeen määräämällä tavalla. WHO:n suositusten mukaan potilas pitää tunnistaa kahta lähdettä käyttämällä. Niistä kumpikaan ei saa olla potilaan huoneen tai vuoteen numero. Ensisijaisesti kysytään potilaan nimeä ja henkilötunnusta, sitten tarkistetaan samat tiedot potilaan tunnisterannekkeesta. Jos vain on mahdollista, potilas on aktiivisesti mukana tunnistamisprosessin joka vaiheessa. Kaikilla HUS:n sairaalassa hoidossa olevilla potilailla pitää olla tunnisteranneke. Tulevaisuuden tavoite on liittää tunnisterannekkeeseen tietoa potilaan lääkehoidosta, toimenpiteistä, näytteenotosta, apuvälineistä ja hoitotarvikkeista. Asiantuntijoina klinikkaylilääkäri Irma Jousela ja potilasturvallisuuspäällikkö Sari Palojoki.

9 Leikkaussalin tarkistuslista Kohdat luetaan ääneen ja tarkistus kirjataan potilastietojärjestelmään A) Ennen anestesian alkua varmista (anestesiahoitaja) 1) Potilaan henkilöllisyys / anestesialääkäri 2) Leikkauskohde, asento, puoli ja toimenpide / anestesialääkäri 3) Anestesiavalmius / anestesialääkäri Leikkausta edeltävä paasto Anestesiamuoto ASA-luokka Sairaudet ja lääkkeet Vuotovaaraa aiheuttavat lääkkeet Tromboosi- ja antibioottiprofylaksia Laboratoriovastaukset Allergiat Virtsatiekatetroinnin tarve 4) Potilaassa olevat proteesit ja implantit / anestesiahoitaja 5) Anestesiavälineistö / anestesiahoitaja hengityskone ja toimiva imu ilmatievälineet lääkkeet 6) Monitorointi / anestesiahoitaja 7) Vaikea hengitystie / aspiraation vaara / anestesialääkäri 8) Verenvuotoriski / anestesialääkäri 9) Verituotteet / anestesiahoitaja B) Ennen toimenpiteen alkua varmista (valvova hoitaja) 1) Potilaan henkilöllisyys / kirurgi 2) Toimenpide / kirurgi Leikkauskohde Asento Leikattava puoli Leikkausten järjestys Verityhjiön tarve Röntgenkuvat 3) Antibioottiprofylaksia / kirurgi 4) Leikkausalue ja välineistö / instrumentoiva hoitaja ja valvova hoitaja Välineet ja instrumentit steriilit Lääkeaineet Leikkausalue ja peittely 5) Toimenpiteeseen liittyvät riskit / kirurgi Leikkauksen kesto Leikkausvuoto Sementöinti Diatermialevyn paikka 6) Potilaan sädesuojaus / valvova hoitaja 7) Potilaan turvallinen asento / kirurgi 8) Anestesian valmius viiltoa ajatellen / kirurgi C) Ennen leikkaussalista poistumista varmista (valvova hoitaja) 1) Instrumentit ja tarvikkeet laskettu oikein / instru-mentoiva hoitaja 2) Potilaaseen asennetut implantit kirjattu oikein / valvova hoitaja 3) Otetut näytteet kirjattu, lähete tehty ja näytteet lähetetty / valvova hoitaja 4) Välineongelmat kirjattu / valvova hoitaja 5) Potilaalle aiheutuneet haitat huomioitu / anestesia-hoitaja Asento Diatermia Iho (painumat, hiertymät) 6) Leikkausvuodon määrä kirjattu / anestesiahoitaja 7) Diagnoosi ja toimenpide (nimi ja koodit) kirjattu / valvova hoitaja 8) Säteilymäärät kirjattu / valvova hoitaja 9) Jatkohoito-ohjeet annettu / anestesiahoitaja Varaus Immobilisaatio Antibiootti Tromboosiprofylaksia KEHITTYVÄ HUS

10 KEHITTYVÄ HUS Potilaan palaute muovaa paremman sairaalan Potilaiden antama palaute on HUS:lle elintärkeä keino valvoa sitä, että sairaalat toimivat potilaslähtöisesti. Potilaiden mielipide painaa paljon, ja siksi potilaille on luotu mahdollisuus antaa jatkuvasti palautetta saamastaan hoidosta ja HUS:n yksiköiden toiminnasta. Potilaiden mielipiteet käydään säännöllisesti läpi, ja niiden perusteella toimintaa muokataan entistä paremmaksi. HUS:ssa on jo pitkään ollut toimivat kanavat potilasvalitusten, muistutusten ja kanteluiden käsittelyyn. Muiden potilaspalautteiden käsittelyyn ei ennen viime vuotta ole ollut yhtenäistä toimintatapaa. Yhtenäistä palautteiden hallintajärjestelmää alettiin kehittää vuonna Siinä yhdistettiin ja systematisoitiin jatkuvan potilastyytyväisyyden ja spontaanipalautteen käsittely. Uusi palautejärjestelmä otettiin käyttöön koko HUS:ssa vuonna Potilastyytyväisyyslomakkeet on räätälöity paikan mukaan: vuodeosastoilla, päiväkirurgisilla yksiköillä, päivystys- ja lähetepoliklinikoilla, psykiatrialla, teho- ja valvontaosastoilla, synnytysosastoilla, lapsipotilailla ja laboratorion asiakkailla on kaikilla oma lomakkeensa. Lisäksi laadittiin avoin palautelomake spontaaneja palautteita varten. Kyselyn pohja on osittain valtakunnallinen: näin eri sairaanhoitopiirit voivat vertailla toimintaansa keskenään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää potilastyytyväisyystiedot kansallisesti. Palautteen voi antaa osastoilta ja yksiköistä saatavalla palautelomakkeella tai HUS:n verkkosivujen kautta. Potilastyytyväisyyskyselyyn voivat vastata HUS:ssa hoidossa olleet potilaat ja palvelua saaneet asiakkaat. Avointa palautetta voivat Potilaiden mielipiteet muokkaavat toimintaa entistä paremmaksi. antaa kaikki. Yksikön palautekäsittelijä saa palautteet, ja ne käsitellään aina. Potilasasiamies Maarit Väisänen-Sotka Kuinka tyytyväisiä potilaat sitten ovat? Viime vuoden tuloksista voi päätellä, että hyvin tyytyväisiä parannettavaa toki on. HUS:n potilaspalautejärjestelmään tallennettiin potilastyytyväisyysvastausta ja avointa potilaspalautetta. Avoimissa palautteissa kiitoksia oli lähes puolet, viidennes kehittämisehdotuksia ja moitteita reilu kolmannes. Mutta jos potilas epäilee hoitovirhettä, on tyytymätön hoitoonsa, kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti tai on joutunut odottamaan hoitoaan liian pitkään, apuun kannattaa pyytää sairaalan potilasasiamies. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrää, että potilas saa yhtenä oikeusturvanaan käyttää potilasasiamiehen palveluja. Potilasasiamies neuvoo ja avustaa potilasta, tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Vuonna 2013 HUS:n potilasasiamiehille tuli yhteydenottoa. Niistä noin puolet liittyi hoitoon ja kohteluun koettuihin ongelmiin. 13 prosenttia koski hoitoon pääsyä ja tiedonsaantia, 6 prosenttia potilaan itsemääräämisoikeutta. Jos yhteydenottojen määrä suhteutetaan siihen, kuinka monta potilasta koko HUS:n alueella on hoidettu, hoitoonsa tyytymättömien osuus on 0,8 prosenttia. Anna palautetta toiminnastamme: Asiantuntijana suunnittelija Katariina Rouvinen

11 Potilastyytyväisyyskyselyiden tuloksia vuonna 2013 KEHITTYVÄ HUS

12 KEHITTYVÄ HUS Miten hoitosuositukset toteutuvat? HUS:ssa pidetään erittäin tärkeänä sitä, että potilaiden tutkiminen ja hoito perustuvat näyttöön, joka on saatu tieteellisestä tutkimuksesta. Tämän vuoksi sairaanhoitopiiri selvitti, miten pitkälti hoito ja tutkimus todella perustuvat hoitosuosituksiin. Tarkastelussa olivat mukana lääkäriseura Duodecimin laatimat Käypä hoito -suositukset, sairaanhoitopiirien ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valmistelemat HALO-suositukset ja jotkin hoitotieteen suositukset. Samalla perattiin HUS:n oman hoito-ohjeistuksen ajantasaisuus ja HUS:n verkkosivuilla julkaistut hoito-ohje- ja hoitoketjukuvaukset. ten löytäminen on hankalaa. HUS:n suositukset pitäisikin järjestää ajantasaiseksi tietokannaksi sairaanhoitopiirin sisäiseen verkkoon. Tulevaisuudessa HUS:n omat hoito-ohjeet ja hoitoketjut on mielekästä tuoda myös potilaiden ulottuville, esimerkiksi avoimille verkkosivuille ja Terveysporttiin. Kun pelisäännöt ovat avoimet ja kaikkien saatavilla, hoito sujuvoituu. Kun potilas tietää hoito-ohjeensa ja tuntee hoitoketjun, hänellä on aito mahdollisuus osallistua oman hoitonsa päätöksentekoon. Asiantuntijana arviointiylilääkäri Risto Roine. Kun potilas tuntee hoitoketjun, hänellä on aito mahdollisuus osallistua. FAKTA: Käypä hoito -suositusten toteutuminen HUS:ssa Kävi ilmi, että Käypä hoito -suositukset toteutuvat HUS:ssa pääosin hyvin. Vain joka kymmenennessä tapauksessa toteutuminen oli korkeintaan tyydyttävää, ja niissäkin puutteet saattoivat johtua sähköisistä järjestelmistä, joita tarkastuksessa käytettiin. Myös HALO -suositukset toteutuivat suhteellisen hyvin. Hoitotieteellisistä suosituksista toteutetaan kiitettävästi vastasyntyneen imetysohjausta koskevaa suositusta, mutta muut tarkastellut hoitotieteen suositukset olivat selvästi vajaakäytössä. Jotta hoitotieteelliset suositukset saataisiin valjastettua potilaiden hyväksi, niiden tunnetuksi tekemiseen täytyy satsata paljon nykyistä enemmän. HUS itse on tuottanut valtavan määrän eritasoisia hoito-ohjeita. Niiden ajantasaisuus vaihtelee, ja toisinaan suositus- Aivoinfarkti Diabeetikon jalkaongelmat Eturauhasen hyvälaatuinen liikakasvu Eturauhassyöpä Keuhkoahtaumatauti Keuhkokuume Lonkkamurtumat Munasarjasyöpä Sepelvaltimotautikohtaus Sukupuolitaudit (kuppa ja tippuri) Uniapnea Hyvin ja kiitettävästi Tyydyttävästi Hyvin Kiitettävästi Hyvin Hyvin Tyydyttävästi Hyvin Hyvin Kiitettävästi Kiitettävästi

13 KEHITTYVÄ HUS Mielenterveystalo ja Lonkkaliukumäki ovat esimerkkejä siitä, miten ennakkoluuloton ajattelu tuottaa entistä tehokkaampaa hoitoa Nettiterapia auttaa ajoissa Vaikka mielenterveys- tai päihdehäiriö olisi alun perin ollut vain lievää tai keskivaikeaa tasoa, terapiaan pääsee usein liian myöhään: vasta erikoissairaanhoidon psykiatrin lähetteellä. Joidenkin näyttöön perustuvien terapioiden, kuten kognitiivis-behavioraalisen terapian, saatavuus saattaa olla kehnoa. Suomessa on paljon alueita, joilla terapeutteja ei edes ole käytettävissä. Jotta lieväänkin oireiluun saisi avun ajoissa, on HUS:ssa luotu valtakunnallinen verkkopalvelu nimeltä Mielenterveystalo. Sen nettiterapiaan pääsee heti, kun terveyskeskuslääkäri on kirjoittanut lähetteen. Mielenterveystalo tarjoaa myös palveluneuvontaa, potilasopetusta ja omahoitoa. Mielenterveystalon avulla on vaivatonta löytää sopiva palveluntarjoaja kodin läheltä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta tai kolmannelta sektorilta. Mielenterveystalon nettiterapioissa käy muutama sata potilasta. Ohjelmia on tarjolla masennukseen, paniikkihäiriöön, alkoholin liikakäyttöön ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Seuraavaksi saadaan ohjelmat muihin ahdistuneisuushäiriöihin, tulevaisuudessa myös painonhallintaan. Alkoholi, masennus ja ylipainoisuus ovat kansanterveydellisesti valtavia kysymyksiä, sanoo psykiatrian dosentti, toimialajohtaja Grigori Joffe. Potilas työskentelee nettiterapiassa älykkään ohjelman kanssa. Terapeutti seuraa hoidon etenemistä ja ottaa potilaaseen tarvittaessa yhteyden. Ohjelmissa hyödynnetään kognitiivis-behavioraalista terapiaa. Verkossa terapiapalvelu on käytössä aina, kun asiakkaalla on sopiva hetki. Nettiterapioiden tulokset ovat rohkaisevia. Potilaat ovat kokeneet terapiamuodon hyväksi, Joffe kertoo. Kaikki Mielenterveystalon terapeutit ovat HUS:n valvomia ja palkkaamia. Voittoa palvelun ei ole tarkoitus tuottaa ja sen laajentamismahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Mielenterveystalo on nostanut HUS:n sähköisen mielenterveystyön edelläkävijöiden joukkoon. Kyllä näin uskaltaa sanoa. Nettiterapioiden tulokset ovat rohkaisevia. Toimialajohtaja Grigori Joffe

14 KEHITTYVÄ HUS Lonkkaliukumäki Lonkkamurtumapotilaat ovat iäkkäitä, ja heitä on paljon. Kun Jorvin sairaalan ortopedis-traumatologisella osastolla K4 huomattiin, että lonkkamurtumapotilaat jäävät jatkohoitopaikkojen puutteessa helposti myös kuntoutumaan kirurgiselle vuodeosastolle, päätettiin hoitopolku määritellä uudestaan. Aloitteen Lonkkaliukumäestä teki Espoon vanhuspalveluiden tuolloinen johtaja Jukka Louhija. Sen jälkeen anestesiaerikoislääkäri Päivi Nieminen ja ortopedi Juha Kalske laativat pohjan uudeksi hoitopoluksi. Kehittämiseen osallistuivat kaikki Alle vuorokaudessa turvallisesti ja valvotusti leikkaukseen, ja mahdollisimman pian eteenpäin. potilastyön ammattiryhmät niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin. Lonkkaliukumäki on yksityiskohtainen malli, jonka tarkoitus on, että potilas pääsee turvallisesti ja valvotusti leikkaukseen alle vuorokaudessa ja mahdollisimman pian eteenpäin. Vuodeosastolla leikkausta odottavan potilaan hoito on yksityiskohtaisesti ohjeistettu. Hyvä kivunhoito, hengityksen tukeminen, potilasohjaus, ihon kunnosta huolehtiminen, verenkierron turvaaminen ja tukosten esto myös dokumentoidaan tarkasti. Jo toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä potilas pääsee kuntoutumaan perusterveydenhuollon vuodeosastolle erikoissairaanhoidon sairaanhoitajan saattamana. Myös erikoissairaanhoidon lääkärit käyvät seuraamassa potilaan hoitoa ja vointia vuodeosastolla. Fysioterapeutit ovat tiiviisti mukana koko hoidon ajan. He selvittävät, miten kaatumiset vastedes ehkäistään ja suunnittelevat kotiin tarvittavat muutostyöt. Kotiutumistilanteessa käydään läpi tarkistuslista, jotta kaikki tärkeä tulisi varmasti huomioitua. Lonkkaliukumäellä on kolmen vuoden aikana hoidettu melkein neljäsataa potilasta, suurin osa takaisin kotiinsa. Erikoissairaanhoidon hoitoaika väheni kymmenestä päivästä kolmeen. Lonkkaliukumäki on herättänyt valtakunnallista huomiota, ja ainakin pääkaupunkiseudulla mallia on jo sovellettu muissa sairaaloissa. Asiantuntijana osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja Helena Brander.

15 KEHITTYVÄ HUS Voisimme oppia ruotsalaisten keskusteluperinteestä Kehittäminen on työtä, joka ei valmistu koskaan. Sen tueksi tarvitaan menetelmiä, joilla toimintaa voidaan tutkia vaihe kerrallaan. HUS on valinnut kehittämisen työkalukseen menetelmän nimeltä lean. Autoteollisuus on käyttänyt leania 1950-luvulta lähtien. Terveydenhuollossa sitä hyödynnetään etenkin Ruotsissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Lean on jatkuvaa kehittämistä koko henkilöstön voimin, kuvaa projektipäällikkö Esko Korhonen. Mikään ismi se ei ole. Mediuutisten vuoden 2013 terveysvaikuttajaksi valitsema Korhonen on työskennellyt HUS:ssa tammikuusta Sitä ennen hän toimi GE Healthcaressa lean-johtajana. Terveydenhuollon laitteiden valmistuksen ja suunnittelun parissa hän on työskennellyt vuodesta Siinä oppi ajattelemaan, miten tuotetaan turvallisia laitteita, jotka takaavat sujuvan toiminnan. Tekniikan kehityksessä on aina huomioitava hoitoprosessi. Korhosen tavoitteena on tehdä HUS:sta parempi paikka tehdä töitä ja tuottaa palveluita. Kun kuntien resurssit kiristyvät, työn pitää kannustaa ja olla kaikkien kannalta hyvää. Lean-kehittämistyö tehdään kentällä, ei neuvotteluhuoneissa. Siinä käydään läpi toimintaa ja karsitaan siitä kaikki turha. Japanilaiset vertaavat leania puutarhaharrastukseen: on tärkeää löytää harmonia ja tasapaino. Kun tarpeettomat työvaiheet ensin tunnistetaan ja sitten heitetään pois, vapautuu voimia oikeasti tärkeän työn tekemiseen. Se taas säästää työntekijöiden hermoja ja veronmaksajien rahaa. Mitä leanatessa konkreettisesti tehdään? Moniammatillinen ryhmä rakentaa yhdessä näkemyksen, mitkä ovat asiakkaan tarpeet ja mikä on nykyinen toimintamalli. Näiden perusteella ryhmä yrittää ymmärtää yhdessä, miten ongelmat saataisiin parhaiten ratkottua. Maailma muuttuu koko ajan. Siksi tarvitsemme jatkuvaa kehittämistä. Korhonen näkee HUS:n organisaationa, jossa on hurjan paljon monialaista osaamista. Yhteisten pelisääntöjen sopimista monipuolisuus saattaa kuitenkin joskus jopa vaikeuttaa. Terveydenhuollon yleinen ongelma on se, että työympäristöissä on valtavasti erilaisia toimintoja ja eri ammattiryhmiä ja lisäksi vielä potilaat. Miten kaikki nämä saadaan sovitettua yhteen? Korhosen mukaan avainkysymys on se, millaista hoitoa halutaan tuottaa. Leanin idea on, että ensin kuvataan se, miten nyt toimitaan ja ymmärretään toiminnan perustava laatu. Sitten haetaan yhteinen toimintatapa, joka sopii tasapuolisesti kaikille. Työyhteisö hyötyy, mutta etenkin hyötyvät potilaat ja asiakkaat. Japanilaiset vertaavat tätä joskus puutarhaharrastukseen: on tärkeää löytää harmonia ja tasapaino, yhdessä ymmärrettävä tapa toimia. Korhonen korostaa, että uuden tavan pitää olla kaikkien hyväksymä, jotta kaikki myös noudattaisivat sitä. Niin saadaan rauha ja lepo työyhteisöön. Ristiriitojen taustalla on yleensä se, ettei yhteisiä sovittuja toimintatapoja ole. Mutta kun asioita tarkastellaan yhdessä, on aina löytynyt se yhteisymmärrys. Etenkin potilaiden hoidossa ja vuorotyössä on tärkeää, että tavat ovat yhteiset eikä toiminta riipu henkilöistä. Sekaannukset tuottavat potilaille vaaraa ja ristiriitoja työntekijöiden välille. Myös poikkeamista ja häiriötilanteista pitää keskustella ja sopia, mitä sellaisen sattuessa tehdään. Lean-prosessissa ei keskustella siitä, mitä minä teen tai mitä sinä teet vaan siitä mitä me teemme. Yhdessä sopiminen on työyhteisön elinehto. Korhonen viihtyy itsekin ryhmätyössä. Vapaa-ajan harrastukset taas ovat yksinäisempiä, suunnistamista ja askartelua. Yksilölliset tarpeet pitää toki huomioida myös työyhteisöjen kehittämisessä, mutta joskus Korhosen mieleen tulee, että yksilöllisyyden ihannointi on mennyt hieman liian pitkälle. Meidän pitää oppia toimimaan yhdessä, arvostaa yhteisöä ja sen pelisääntöjä. Me suomalaiset nauramme ruotsalaisten diskuteeraamiselle, mutta kyllä me voisimme ottaa siitä oppia. Sitä myös lean on: keskustelua.

16 Hyvä johtaja tuntee työn arjen Osastonhoitaja Jaana Liski FAKTA Jorvin päiväkirurgisen yksikön yhteiset pelisäännöt Tervehdimme, huomioimme ja autamme toisiamme. Opimme antamaan ja vastaanottamaan asiallista, myönteistä ja rakentavaa palautetta. Jaamme tietoja ja taitoja keskenämme. Luomme avoimen työilmapiirin olemalla inhimillisiä ja suvaitsevaisia. Kokoonnumme säännöllisesti keskustelemaan osastomme yhteisistä asioista ja kehittämään toimintaamme. Pidämme työympäristömme kunnossa yhteisvastuullisesti. Arvostamme ammattitaitoamme ja annamme toisillemme työrauhan. Tuemme uusia työkavereita ja opiskelijoita antamalla hyvän ja riittävän perehdytyksen. Jorvin sairaalan päiväkirurginen yksikkö on tunnustetusti yksi Suomen vetovoimaisimmista terveydenhuoltoalan työpaikoista. Yksikkö sai nimityksen sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäs-ohjelmasta, jonka tavoitteena on lisätä alan vetovoimaisuutta. Päiväkirurgisen yksikön osastonhoitaja Jaana Liski puolestaan nimettiin Professio-yrityksen järjestämässä äänestyksessä Vuoden osastonhoitajaksi En edes tiennyt, että sellainen äänestys oli meneillään! Se oli toki suuri kunnia, ja melkoinen yllätys. Meidän henkilökunta äänesti aktiivisesti, Liski sanoo. Mielekäs-ohjelman arvioinnin mukaan päiväkirurgisen yksikön houkuttelevuus koostuu kolmesta osa-alueesta: Henkilöstö työskentelee tavoitteellisesti kohti selkeitä päämääriä. Opiskelijat otetaan työpaikassa hyvin vastaan, ja heidän ohjaukseensa panostetaan. Esimiehet puolestaan tukevat henkilökunnan jaksamista työaika- ja työvuorojärjestelyin. Hyvä esimies on arjessa kiinni Hyvä esimies on oikeudenmukainen ja johdonmukainen. Alaisia pitää kuunnella käytännön asioissa ja päivittäisissä ongelmissa. Ihmisillä on elämässään kaikenlaisia asioita, eikä niitä voi täysin erottaa työelämästä. Pitää kehittää toimintaa yhdessä, ei sanelupolitiikalla, Liski sanoo. Pitkälti on kyse siitä, miten asioihin suhtautuu. Kohkaako ja vouhkaako, vai viekö asioita rauhallisesti eteenpäin. Jorvin päiväkirurgia ei ole viime vuosina kohdannut suuria organisaatiomullistuksia. Arjen sujuvuutta on kehitetty taukoamatta muun työn ohessa. Pitää kehittää toimintaa yhdessä, ei sanelupolitiikalla. Työnjako on suunniteltu tarkkaan pitkälle eteenpäin. Perehdytys on tarkkaa ja laadukasta. Liski luottaa alaisiinsa: hän delegoi ja antaa vastuuta. Palautetta ja kiitosta yksikössä jaetaan tapaus kerrallaan, välittömästi, mutta myös yhteisillä osastotunneilla. Liski itse esimiehenä on tiiviisti kiinni siinä, mitä yksikön arki oikeasti sisältää. Ongelmat otetaan esille ja niihin etsitään yhdessä vastauksia. Erilaisuus ja yksilölliset työtavat hyväksytään, mutta yhteisiä pelisääntöjä on silti noudatettava. Hyvästä työilmapiiristä nauttivat myös potilaat. Liski käy potilaspalautteet kerran kuussa läpi henkilökunnan kanssa. Suhtautumisesta ja kohtelusta tulee paljon kiitosta. Tärkeää on myös yhteishenki: Jorvin päiväkirurgiassa työntekijät auttavat ja tukevat toisiaan. Ihmiset viihtyvät yhdessä. Potilailta tulee palautetta, että hoitajat ovat huumorintajuisia, ja että se huumori on oikeanlaista: lämminsävyistä ja keventävää. Yhteishengestä osoituksena toiminee myös se, että 29 yksikön hoitajaa lähti yhdessä vierailulle Budapestiin päiväkirurgiseen konferenssiin vuonna Keräsimme noin euron yhteisen matkakassan myyjäisillä, koirakalenterilla ja kirpputorilla. Rahan kerääminen yhdessä oli kivaa, ja matkamme onnistui hirveän hyvin. KEHITTYVÄ HUS

17 KEHITTYVÄ HUS Iltavastaanotto helpottaa lapsiperheen arkea Terveyspalvelua tarjotaan oikeaan aikaan, ihmisille parhaiten sopivalla tavalla. Hyvinkään sairaalassa hoidetaan kaikenikäisiä ihmisiä, joiden terveysongelmat voivat niin somaattisia kuin psykiatrisiakin. Koska asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia, Hyvinkäällä huomattiin, ettei hoitoakaan pidä tarjota kaikille samalla sapluunalla. Hyvinkään terveydenhoitopalvelujen ytimessä on potilaan tyytyväisyys. Palveluja kehitetään jatkuvasti nimenomaan asiakkaiden ääntä kuunnellen. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta potilas saisi turvallisesti jatkuvaa hoitoa. On tärkeää, että ihmiset saavat terveyspalvelunsa oikeaan aikaan ja heille itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Joustava hoitoon pääsy tarkoittaa esimerkiksi päivystyksen ja ensihoidon yhteistyössä sitä, että lapsipotilaita varten on oma päivystys ja vanhemmat saavat olla mukana joka tilanteessa. Myös ikääntyvien kiireellisen hoidon arvio voidaan nyt tehdä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Iltavastaanotot helpottavat lapsiperheiden arkea. Myös naistentautien ajanvarauspotilaat voivat päästä iltavastaanotolle, jos se sopii paremmin elämäntilanteeseen. Synnytyspalveluihin on yhdessä kuntien kanssa luotu kummikätilöyhteistyömalli. Lähitulevaisuudessa sairaala tarjoaa kaikille synnyttäjille perhehuoneen. Sähköistä asiointia kehitetään jatkuvasti kaikissa palveluissa. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kanssa kokeillaan parhaillaan näköpuhelinyhteyttä, joka voisi korvata kotikäynnit. Ja jos lapsi tarvitsee kirurgista hoitoa, Hyvinkään sairaalan nettisivuilta löytyy video leikkaukseen tulosta. Sen turvin pieni potilas voi vanhempiensa kanssa tutustua sairaalan tapahtumiin ja tulla luottavaisin mielin tuttuun paikkaan. Asiantuntijana kehittämispäällikkö Sirpa Salinto.

18 Sydäntapahtumapotilaan polku KEHITTYVÄ HUS

19 KEHITTYVÄ HUS Potilas näyttää tietä hoitoa kehitetään potilaan parhaaksi Tarkka reitti kotoa kotiin Kun sydän sairastuu, avuntarve on valtava. Liian moni potilas kuitenkin kokee, ettei tiedä riittävästi siitä, miten hoito etenee. Hoitopolku jää hahmottumatta usein myös potilaan läheisille. Jotta hengenvaarallisen sydänsairauden hoito sujuisi paremmin, Jorvin sairaalan sydänpotilaille päätettiin laatia tarkka tiekartta kotoa sairaalaan ja jälleen kotiin. Se ohjaa potilasta kädestä pitäen tämän siirtyessä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon eli ensitietoryhmiin ja terveysaseman palvelujen pariin. Sydänleikkaus tehdään erikoissairaanhoidossa, mutta sen jälkeen potilaan pitää siirtyä mahdollisimman saumattomasti perusterveydenhuollon asiakkaaksi. Omalla terveysasemalla jatketaan ohjausta ja omahoidon tukemista. Keinona on esimerkiksi sydänpotilaiden ensitietoryhmä, jossa kerrotaan, miten elää, syödä ja liikkua siten, että sydän voisi mahdollisimman hyvin. Mallia hoitopolun kuvaamiseen haettiin Englannin terveydenhuoltojärjestelmästä. Tavoitteena on, että sairaanhoitajaopiskelija tai muu sairaalan nimeämä henkilö kulkee potilaan rinnalla ja kirjaa hoidon aikaiset tapahtumat. Myös potilaan ja Miten elää, syödä ja liikkua, jotta sydän voisi mahdollisimman hyvin? omaisten näkemykset hoidon tapahtumista kirjataan. Kun hoitopolku saadaan hiottua, samalla menetelmällä voidaan kuvata hoitopolkuja myös muille potilasryhmille. Omahoidon tueksi Jorvin sydänpotilaiden hoitopolkuprojektiin liitettiin Vertaisresepti-niminen hanke. Espoon Sydänyhdistyksen vapaaehtoiset, itsekin sydänsairauden kokeneet vertaistukihenkilöt ovat läsnä poliklinikalla ja vuodeosastolla valmiina keskustelemaan potilaan kanssa, jos potilas itse toivoo. Näin koulutetut vertaistukihenkilöt voivat auttaa kaikkia sydänpotilaita juuri oikeaan aikaan. Ja kun vertaistuki on osa hoitokokonaisuutta, voidaan ehkäistä sydänpotilaan joutumista uudelleen sairaalahoitoon. Lähteenä kehittämispäällikkö Kirsti Käpyaho.

20 KEHITTYVÄ HUS Parempaa ruokaa syöpäpotilaalle Ravitsemusterapeutti Pia Nikander Usein syöpä saattaa laihduttaa, joskus jopa 20 kiloa lyhyessä ajassa. Ripuli, pahoinvointi, nielemisvaikeudet ja aistimuutokset saattavat turmella ruokahalun kokonaan. Silloin pitää keksiä, miten syöpäpotilas saisi riittävän määrän energiaa ja etenkin proteiinia ja siinä auttaa ravitsemusterapeutti. HUS on ainoa suomalainen sairaala, jossa työskentelee pelkästään syöpäpotilaisiin keskittyviä ravitsemusterapeutteja. Ymmärtämys siitä, miten tärkeää on huolehtia ravitsemuksesta samalla kuin potilaan hyvinvoinnista muutenkin, on kuitenkin melko tuore ilmiö myös HUS:ssa. 15 vuotta sitten ravitsemusterapeutin neuvoa syöpäpotilaiden auttamiseksi kysyttiin alle 30 kertaa vuodessa. Nyt potilastapaamisia on pitkälti toista tuhatta vuodessa. Ravitsemusasioiden huomioiminen on lisääntynyt huimasti viime vuosina. Kelkka on kääntynyt kokonaan. Aiemmin ajateltiin, että syöpäpotilaat nyt vain laihtuvat eikä asialle voi mitään. Se ajattelutapa on täysin muuttunut, sanoo syöpätautien klinikan ravitsemusterapeutti Pia Nikander. Syöpäpotilaan ravitsemuksesta huolehtiminen on melko tuore ilmiö. Syöpätaudit ja -potilaat ovat keskenään hyvin erilaisia. Sen vuoksi vaihtelee paljon, missä vaiheessa ravitsemusterapeutti hyppää hoitoon mukaan. Esimerkiksi yläruoansulatuskanavan tai pään ja kaulan alueen syöpien tiedetään haittaavan ravitsemusta heti alkuvaiheessa niinpä ravitsemusterapeutti alkaa kulkea potilaan rinnalla syöpähoitojen alusta lähtien. Keskeisintä on, että hoitohenkilöstö huomaa potilaan olevan moniammatillisen avun tarpeessa. Lääkärien ja hoitajien valveutuneisuus ravitsemusasioissa on olennaista, ja HUS:n syöpähoidossa se on kyllä merkittävästi lisääntynyt. Ravitsemusterapeutti ei toteuttaa ravitsemushoitoa yksinään, vaan lääkärin täytyy ensin todeta hoidon tarve.

21 KEHITTYVÄ HUS Reilu työyhteisö hoitaa tehokkaammin HYKS-sairaanhoitoalueen operatiivista tulosyksikköä on järjestelty uusiksi vuodesta 2006, jolloin Hyksiin liitettiin Jorvin ja Peijaksen sairaalat. Toimintaa keskitettiin paikasta toiseen ja päivystystä järkeistettiin. Peijas ja Jorvi ovat Hyksin leikkaussalitoiminnassa tärkeitä paikkoja: Näissä sairaaloissa on yli kolmannes kaikista Hyksin leikkaussaleista. Yhteensä Peijaksessa ja Jorvissa tehdään joka vuosi leikkausta ja tunti leikkaussalissa maksaa euroa. Yhteisten varojen käytön kannalta ei siis ole ollenkaan samantekevää, miten leikkaustoimintaa johdetaan ja miten hyvin henkilöstö voi. Huipputiimien Huippuvuoret oli toiminnan ja henkilöstön kehittämishanke Jorvin ja Peijaksen leikkaustoiminnassa, ja se toimi vuosina Projektin tarkoitus oli pitää kiinni koulutetusta ja osaavasta henkilökunnasta ja rakentaa entistä vahvempaa yhteishenkeä. Taitavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan usein enemmän kuin tarjolla on. Kahden eri työpaikan välillä valintaansa puntaroiva työntekijä valitsee herkästi sen, jossa osaamistaan pääsee kehittämään ja jossa ilmapiiri on parempi. Leikkaussalien tuottavuutta päätettiin parantaa muovaamalla yksilötyötä ja sektorimaista ajattelua tiimeiksi ja yhteisöiksi. Tavoitteena oli, että johto, eri ammattiryhmät ja henkilöstö pääsisivät kiinni yhdessä tekemisen iloon ja sitä kautta huipputuloksiin. Lääketieteen ja hoitotyön faktat päätettiin työntää hetkeksi sivummalle. Niiden sijaan haluttiin vahvistaa reilua yhteistyön kulttuuria ja arjen sujuvuutta. Kaiken keskiöön nostettiin potilas, jonka pitää saada hoitoa oikeaan aikaan. Jotta hoidon yhteiset pelisäännöt ja arvot toteutuisivat, moniammatilliset tiimit etsivät itse mielekkäitä tapoja hoitaa potilaita yhteistyössä. Vastuuta alettiin entistä enemmän kantaa paitsi yksilöinä, myös yhteisönä. Mitä projektin avulla saavutettiin? Työolobarometri osoittaa nyt, että eri ammattiryhmien välinen yhteistyö parani kaikilla osastoilla. Päivittäisen toiminnan johtaminen ja työn organisointi paranivat. Jorvin päiväkirurgian osasto valittiin yhdeksi Suomen 12 vetovoimaisimmista työpaikoista, ja se sai tunnustusta sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäs-ohjelmassa. Mikä tärkeintä, potilaat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon sekä Jorvissa että Peijaksessa. Asiantuntijana osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja Tarja-Leena Neffling

22 KEHITTYVÄ HUS Opetussairaala tuottaa tulevaisuuden taitajia Vuonna 2013 HUS:n sairaaloissa harjoitteli yhteensä terveysalan opiskelijaa sellaista määrää ei sairaalan arjessa voi olla huomaamatta. HUS:n sairaalat ovat opetussairaaloita, joiden tehtävä on varmistaa, että potilaita hoitaa taitava ja osaava ammattihenkilöstö myös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja opetustoiminnalla on keskeinen osa HUS:n strategiassa. Jokaisen huslaisen ammattilaisen työhön kuuluu opiskelijoiden ohjaus. Ohjauksen pitää aina olla laadukasta, mutta jos se tapahtuu potilaan hoidon ohessa, tulee aina noudattaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja yksityiselämän suojaa. Kaiken tarkoitus on, että julkinen terveydenhuolto pystyy tuottamaan riittäviä ja laadukkaita terveyspalveluita nyt ja tulevaisuudessa. HUS tarjoaa ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille ohjattuja käytännön harjoittelupaikkoja. HUS pyrkii tarjoamaan antoisan oppimisympäristön käytännön harjoittelujaksoille jos opiskelija viihtyy harjoittelujaksollaan, hän haluaa valmistuttuaan tulla samaan taloon töihin. HUS osallistuu myös Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan antamaan lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutukseen tarjoamalla opiskelijoille käytännön koulutusjaksoja. Lisäksi HUS:ssa koulutetaan myös akateemisia erityistekijöitä, kuten sairaalakemistejä ja -fyysikoita. Opiskelijat HUS:ssa vuonna 2013 Terveysalan AMK-opiskelija Sosiaali- ja terveysalan II-asteen opiskelija Lääketieteen ja hammaslääketieteen perustutkinto-opiskelija Erikoislääkäri- ja hammaslääkäriopiskelija

23 KEHITTYVÄ HUS Opetussairaala tuottaa tulevaisuuden taitajia Jokaisen huslaisen ammattilaisen työhön kuuluu opiskelijoiden ohjaus. Jotta opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet olisivat tasapuoliset ja tasokkaat, HUS on kehittänyt kaikissa sairaaloissaan yhtenäisiä periaatteita ja käytäntöjä. Harjoittelunsa päätteeksi terveysalan opiskelijat arvioivat saamansa opetuksen laatua CLES-mittarilla (Clinical Learning Environment Scale), joka on käytössä myös muissa yliopistosairaaloissa. CLES-mittari on ollut HUS:ssa käytössä jo vuodesta Opiskelijoiden palaute vaikuttaa suoraan siihen, mihin suuntaan opiskelijaohjausta kehitetään. Ohjauksen työvälineiden pitää olla kaikkien työntekijöiden saatavilla, joten HUS:n hoitotyön kliiniset opettajat ovat hiljattain laatineet käsikirjan yhtenäisten ja laadukkaiden ohjauskäytäntöjen tueksi. HUS Opiskelijaohjauksen käsikirjan sisältö perustuu kansallisiin suosituksiin ja ohjeistuksiin sekä näyttöön perustuvaan tietoon opiskelijaohjauksesta. -> ammattilaiselle -> opiskelijalle -> harjoittelu ja työssäoppiminen Asiantuntijoina hoitotyön kliiniset opettajat Toni Haapa ja Elina Koota.

24 KEHITTYVÄ HUS Auttoiko hoito? Kysytään potilaalta! Ilman laadukasta tutkimusta ei ole hyvää hoitoa. Viime vuonna HUS:ssa aloitettiin 440 uutta tutkimusta. Jatkuvan tutkimustyön ja hoitojen kehittämisen ansiosta HUS:n sairaaloissa voidaan ottaa käyttöön uusia keinoja hoitaa tai diagnosoida sairauksia jopa useammin kuin kerran viikossa. Esimerkkejä riittää: Professori Tari Haahtelan ryhmän tutkimusten perusteella on kehitetty astmaan hoito, jonka on arvioitu säästävän miljoonaa euroa vuodessa. Professori Heikki Joensuun tutkimustyö paransi merkittävästi mahasuolikanavan GIST-kasvainten hoitoa. HUS:ssa tehdään hyvin laadukasta tutkimusta esimerkiksi syöpätautien sekä aivosairauksien alueella. Tämä näkyy myös hoitotuloksissa, jotka menestyvät kansainvälisissä vertailuissa. HUS tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Meilahden kampuksella olevien tutkimuslaitosten kanssa. Niistä koostuva Academic Medical Center Helsinki (AMCH) kattaa kaikki lääketieteen osa-alueet. Hyödyllisen ja turvallisen hoidon perustana pitäisi aina olla hoidon vaikuttavuus. Jos hoito ei ole vaikuttavaa, se ei myöskään voi olla turvallista: silloinhan potilas suotta altistuisi mahdollisille haitoille ilman, että voisi edes teoreettisesti hyötyä hoidosta. Kun terveydenhuollon käyttöön valitaan hoitomenetelmiä, perustana on yleensä tietoa, jota on saatu satunnaistetuista tutkimuksista. Sellainen tieto kertoo kuitenkin yleensä vain Vain arkivaikuttavuutta seuraamalla voidaan varmistaa, että tavallisetkin potilaat hyötyvät hoidosta. menetelmän optimivaikuttavuudesta: siitä, mitä sillä parhaassa mahdollisessa tilanteessa voidaan saavuttaa. Mutta toimiiko sama menetelmä terveydenhuollon tavallisissa olosuhteissa ja sellaisilla potilailla, joita ei ole tarkoin valikoitu tutkimukseen? Lääkärien ja hoitajien päätöksenteon perustaksi tarvitaan tietoa myös menetelmien arkivaikuttavuudesta mutta sitä on saatavilla yleensä vain vähän. Kuitenkin vain arkivaikuttavuutta seuraamalla voidaan varmistaa, että tavallisetkin potilaat hyötyvät hoidosta. HUS:ssa hoidon arkivaikuttavuutta on jo useita vuosia seurattu mittaamalla, miten potilaiden hoidosta saama hyöty muuttaa terveyteen liittyvää elämänlaatua. Vaikuttavuutta eivät siis arvioi ainoastaan asiantuntijat, vaan potilaat kertovat, miten kokivat hoidon vaikuttaneen terveydentilaansa. HUS testaa parhaillaan, miten arkivaikuttavuustietoa voidaan kerätä netissä perinteisten postikyselyiden sijaan. Asiantuntijoina kehittämisylilääkäri Kimmo Mattila ja arviointiylilääkäri Risto Roine.

25 KEHITTYVÄ HUS Matkalla maailman parhaaksi Syöpien hoito on kenties nopeimmin kehittyvä lääketieteen alue. Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Hyks Syöpäkeskuksessa heistä hoidetaan vuosittain Suomen suurin syövänhoitokeskus vastaa kokonaisvaltaisesti syöpäpotilaiden hoidosta: Syöpäkeskuksessa toteutetaan kaikkien eri syöpien onkologiset hoidot ja vuodesta 2015 siellä tehdään myös rintarauhaskirurgiaa. Syöpäkeskus on toiminut nykymuodossaan vasta vuoden 2014 alusta lähtien, mutta jo nyt se on yhdessä HYKS sairaanhoitoalueen kanssa Euroopan syöpäinstituuttien organisaatiolta (Organisation of European Cancer Institutes, OECI) saanut korkeimmasta syöpäosaamisesta kertovan statuksen. Kolmivuotisen auditoinnin jälkeen OECI totesi, että Syöpäkeskuksen syöpäosaaminen, tutkimus sekä hoidon laatu edustavat parasta mahdollista eurooppalaista tasoa. Diagnostiikka, leikkaushoito, lääke- ja sädehoidot, seuranta ja hoidon laatu ovat kaikki huippuluokkaa jopa maailmanlaajuisesti. Syöpäkeskus on Pohjoismaiden ensimmäinen Comprehensive Cancer Center -statuksen saanut sairaala. Syöpien hoito on kenties kaikkein nopeimmin kehittyvä lääketieteen alue. Hoitokäytännöt uudistuvat jatkuvasti, joten samaa vaaditaan myös Syöpäkeskukselta: vain pitkäjänteisen tutkimustyön avulla voidaan saavuttaa entistä parempia hoitotuloksia ja lopulta parantaa yhä useampia potilaita. Vaikka rintasyöpään, keuhkosyöpään tai ruoansulatuskanavan syöpään sairastuneiden eloonjäämistulokset ovat kohentuneet paljon, monista yleisistä levinneistä syövistä tai pitkälle edenneistä syövistä parantuminen on yhä harvinaista. Siksi Hyks Syöpäkeskus on vahvasti sitoutunut kehittämään syöpätutkimusta yhä edelleen. Eräs uusi tekniikka on syöpägeenien sekvensointi, joka tulee olemaan rutiinia kaikille potilaille muutamien vuosien kuluttua. Viime vuosina HUS:n voimin on kehitetty myös pääkaupunkiseudun palliatiivista hoitoketjua, jonka avulla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö saattohoidossa on tiivistynyt kiitettävästi. Syöpäkeskuksen yhteydessä Hyksissä toimii palliatiivisen hoidon yksikkö, jossa tehdään suunnitelma oireita helpottavaan hoitoon tai saattohoitoon. Syöpäpotilaiden lisäksi yksikön potilaina voi olla muitakin, joilla on kärsimystä aiheuttava kuolemaan johtava sairaus. Yksikön konsultoiva lääkäri kiertää kaikissa Meilahden klinikoissa. Lääkäri käy säännöllisesti osastoilla, joiden potilailla on levinnyttä syöpää, mutta myös muille osastoille saa tarvittaessa apua ja neuvoja oireenmukaiseen hoitoon taikka henkisen tuen tai jatkohoidon järjestämiseen. Kiertävää lääkäri-sairaanhoitajaparia toivotaan myös muihin HUS-sairaaloihin, sanoo ylilääkäri, palliatiivisen lääketieteen professori Tiina Saarto. Aiemmin on kritisoitu, että palliatiivinen hoitomme on syöpäkeskeistä. Nyt rakennamme saattohoitoketjua ALS-potilaille, ja tulevaisuudessa hoitoketjut tehdään myös muihin kroonisiin sairauksiin. FAKTA: Syöpäkeskus lukuina 60 % työikäisistä syöpäpotilaista palaa työelämään. Syöpäkeskuksessa tehdään yli rintasyöpäleikkausta vuodessa. Leikatuista rintasyöpäpotilaista, joiden kasvain oli korkeintaan 2 sentin kokoinen, 98 % oli elossa viiden vuoden jälkeen. Noin 90 % kaikista rintasyöpäpotilaista on elossa 5 vuoden kuluttua diagnoosista. Suomen suurin sädehoito-osasto antaa vuosittain sädehoitoa yli potilaalle. Päivittäin sädehoidossa käy yli 300 potilasta. Viime vuonna annettiin sädehoitoa annettiin yli kertaa. Vuosittain tehdään 70 allogeenista kantasolujensiirtoa. 90 prosenttia potilaista on ollut joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamansa hoitoon Syöpäkeskuksessa käynnistyi 55 uutta tutkimusta ja tuotettiin 113 tieteellistä julkaisua.