Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003"

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Helsinki 2003 ISSN ISBN

2

3 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Helsinki 2003 ISSN ISBN

4 ISSN ISBN Merenkulkulaitos, Helsinki 2003

5 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) T&k-projektiryhmä (Jouko Vuoristo, pj. Esko Sirvio, Sirway Oy, siht. Venla Hiironen, siht.) KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Työryhmän raportti Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Tiivistelmä Merenkulkulaitoksen pääjohtaja antoi toukokuussa 2002 t&k-projektiryhmälle tehtäväksi laatia ehdotuksen laitoksen t&ktoiminnan lähivuosien suuntaviivoista, tavoitteista ja painopistealueista. Projektiryhmän tehtävänä oli myös pohtia laitoksen t&k-toiminnan ohjausta, organisointia ja rahoitusta. Lisäksi tuli laatia hankekohtainen vuoden 2003 t&k-ohjelma. Keskeisinä lähtökohtina t&k-strategian laatimistyössä olivat laitoksen strategiset toimintalinjat, laitoksen rooli koko toimialan t&ktoiminnassa, yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa sekä kansainvälinen merenkulkua koskeva t&k-toiminta. Projektiryhmä selvitti työnsä taustaksi vuosina käynnissä olleet t&k-hankkeet ja niihin käytetyn rahoituksen. Lisäksi ryhmällä oli käytettävissään tiedot aikaisemmista t&k-toiminnan kartoituksista vuodesta 1998 asti. Vuonna 2002 t&k-toimintaan käytettiin noin 1,8 milj. euroa. Vuosina rahoitus on vaihdellut välillä 1,5 1,9 milj. euroa. Lähivuosien painopistealueita Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ovat: 1. Vesitieverkon kehittäminen osana Suomen liikennelogistista järjestelmää 2. Prosessit ja tuotekehitys 3. Turvallisuus ja ympäristö 4. Merenkulun toimintaympäristö ja vesiliikenteen edistäminen 5. ICT-alan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen Laitoksen t&k-toiminnan vuotuiseksi tavoitteelliseksi rahoitustasoksi on asetettu 2 milj. euroa. Tämä taso on noin 1,2 % laitoksen kokonaiskustannuksista, mikä on kohtuullinen verrattuna muiden liikennehallinnon organisaatioiden t&krahoituksen määrään. Laitoksen johtamisen kannalta strategisia ovat tutkimuskokonaisuudet, joilla on laitoksen toiminnan kannalta huomattavan suuri merkitys ja joiden kokonaiskustannukset ovat merkittäviä. Strategiseksi projektiksi valittiin 'Tiedonhallinnan kehittäminen', joka tukee kaikkia paino-pistealueita. Nimitystä teema käytetään projektia löyhemmästä t&khankekokonaisuudesta. Strategisiksi teemoiksi valittiin 'Alus- ja navigointiturvallisuus' ja 'Meriliikenteen telematiikka'. Nämä teemat toteuttavat pääasiassa Turvallisuus ja ympäristö- ja ICT-alan hyödyntäminen -painopistealueiden tavoitteita. Ennen strategisten hankkeiden käynnistämistä tulee tehdä esiselvitykset, joissa tutkittavat ongelmat hahmotellaan riittävän kattavasti, asetetaan hankkeiden tavoitteet, määritellään osahankkeet ja selvitetään hankkeiden vaatimat resurssit. Strategisen projektin toteutuksen katsotaan edellyttävän päätoimista projektinvetäjää. Strategisen johtamisen vahvistamiseksi t&k-toiminnalle varataan erillinen rahoitus. Laitoksen johdon valitsemien strategisten hankkeiden rahoituksella on ensisijainen asema tässä rahoituskehyksestä. Muille tutkimus- ja kehittämishankkeille varataan rahoitus yhteisestä kehyksestä hanke-esitysten perusteella. Avainsanat (asiasanat) tutkimus, kehittäminen, t&k, strategia Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 Kokonaissivumäärä 30 Jakaja Merenkulkulaitos Kieli suomi ISSN ISSN Hinta 5 Kustantaja Merenkulkulaitos ISBN ISBN Luottamuksellisuus Julkinen

6

7 Utgivare Författare (uppgifter om organet: namn, ordförande, sekreterare) Projektgruppen för forskning och utveckling (FoU) (Jouko Vuoristo, ordf., Esko Sirvio, Sirway Oy, sekr., Venla Hiironen, sekr.) PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Typ av publikation Rapport Uppdragsgivare Sjöfartsverket Datum för tillsättande av organet Publikation (även den finska titeln) Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Sjöfartsverkets forsknings- och utvecklingsstrategi och preliminärt program för år 2003 Referat Sjöfartsverkets generaldirektör gav i maj 2002 projektgruppen för forskning och utveckling (FoU) i uppgift att utarbeta ett förslag över riktlinjer, mål och tyngdpunktsområden för FoU-verksamheten vid verket inom de närmaste åren. Projektgruppens uppgift var också att dryfta styrningen, organiseringen och finansieringen av verkets FoU-verksamhet samt att göra upp ett projektrelaterat program för år De viktigaste utgångspunkterna vid utarbetandet av FoU-strategin var Sjöfartsverkets strategiska verksamhetslinjer, dess roll vid FoU-verksamheten inom hela verksamhetsområdet, samarbetet med andra aktörer inom branschen samt internationell FoU-verksamhet inom sjöfarten. Projektgruppen började med att kartlägga de FoU-projekt som pågick under och finansieringen av dem. Gruppen hade också tillgång till uppgifter från tidigare kartläggningar av FoU-verksamheten ända sedan år År 2002 användes ca 1,8 miljoner euro för forskning och utveckling. Under åren har finansieringen varierat mellan 1,5-1,9 miljoner euro. Under de närmaste åren är tyngdpunktsområdena inom Sjöfartsverkets forsknings- och utvecklingsverksamhet följande: 1. Utveckling av farledsnätet som en del av Finlands trafiklogistiska system 2. Processer och produktutveckling 3. Säkerhet och miljö 4. Sjöfartens verksamhetsmiljö och främjande av sjötrafiken 5. Utnyttjande av de nya möjligheterna inom ICT-området Den årliga målnivån för finansieringen av Sjöfartsverkets FoU-verksamhet har uppsatts till 2 miljoner euro. Det här utgör ca 1,2 % av verkets totala kostnader, vilket är skäligt, jämfört med FoU-finansieringen vid andra organisationer inom trafikförvaltningen. Strategiska med tanke på ledningen av Sjöfartsverket är de forskningshelheter som är av stor betydelse ur verksamhetssynpunkt, och vars totala kostnader är betydande. Till strategiskt projekt valdes 'utveckling av informationshanteringen' som stöder alla tyngdpunktsområden. Beteckningen tema används för en FoU-projekthelhet som är vidare än ett specifikt projekt. De strategiska temana är 'fartygs- och navigationssäkerhet' och 'telematik inom sjötrafiken'. Dessa teman förverkligar i huvudsak målen inom tyngdpunktsområdena 'säkerhet och miljö' samt 'utnyttjande av de nya möjligheterna' inom ICT-området. Innan de strategiska projekten inleds bör det göras förutredningar, med tillräckligt omfattande skissning av forskningsproblemen. Målen för projekten sätts upp, delprojekten fastställs och man utreder vilka resurser projekten kräver. Genomförandet av ett strategiskt projekt anses kräva en heltidsanställd projektledare. Separat finansiering reserveras för FoU-verksamheten för att stärka den strategiska ledningen. De strategiska projekt som valts ut av Sjöfartsverkets ledning prioriteras. Andra forsknings- och utvecklingsprojekt finansieras från en gemensam finansieringsram på basis av projektförslagen. Nyckelord forskning, utveckling, FoU, strategi Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 (Sjöfartsverkets publikationer) Sidoantal Språk 30 finska Distribution Sjöfartsverket ISSN ISSN Pris 5 Förlag Sjöfartsverket ISBN ISBN Sekretessgrad Offentlig

8

9 The publisher Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) R&D project team (Jouko Vuoristo, chairman, Esko Sirvio, Sirway Oy, secretary, Venla Hiironen, secretary) DESCRIPTION Date of publication February 5, 2003 Type of publication Report Assigned by Finnish Maritime Administration Date when body appointed May 20, 2002 Name of the publication Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Finnish Maritime Administration's research and development strategy and preliminary programme 2003 Abstract In May 2002, the Finnish Maritime Administration's Director General assigned a Research and Development (R&D) project team to draw up a proposal on the guiding principles, goals, and priority areas concerning the Administration's R&D activities for the next few years. The team's task was also to discuss the steering, organisation and financing of the Administration's R&D activities, and to prepare a project-specific R&D programme for the year The preparation of the R&D strategy was based on the Administration's strategic lines of activities, its role in the R&D work throughout the field of activity, cooperation with other players in the field, and international R&D activities related to shipping. In order to back up its work, the team mapped the R&D projects for , and the financing of these. It also had access to data from previous surveys on R&D activities from as far back as In 2002 a sum of about 1.8 million euros was used for R&D activities. During the years financing has ranged between 1.5 and 1.9 million euros. The priority areas for the Finnish Maritime Administration's Research and Development activities during the next few years are: 1. Development of the waterway network as part of the Finnish traffic logistics system 2. Processes and product development 3. Safety and the environment 4. The operating environment of shipping and the promotion of waterborne traffic 5. Utilisation of the new opportunities provided by ICT The annual level for the financing of the Administration's R&D activities has been set at 2 million euros. This is about 1.2% of the Administration's total costs, which can be regarded reasonable compared with the amounts used for R&D in other organisations within traffic administration. Strategic from the point of view of the management of the Administration are the projects entities, which are vital for the activities carried out by the Administration, and which involves significant costs. The 'development of information management' was chosen as a strategic project, supporting all priority areas. R&D activities that are not specifically projects are referred to as themes. Strategic themes are the 'safety of ships and navigation' and the 'telematics of shipping', supporting mainly the goals related to the priority areas 'safety and the environment' and the 'utilisation of ICT'. Before any strategic projects are launched, preliminary reports should be made, outlining the research problems to a sufficient extent. In addition, project goals should be set, subprojects defined, and the need for resources analysed. The implementation of strategic projects requires full-time project leaders. In order to strengthen strategic management, separate allocation of assets will be made for the financing of R&D activities. The strategic projects chosen by the management of the Administration are given priority. For other research and development projects funds are allocated out of a joint financial frame on the basis of project proposals. Keywords research, development, R&D, strategy Miscellaneous Serial name and number Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 (Maritime Administration's publications) Pages, total 30 Language Finnish Distributed by Finnish Maritime Administration ISSN ISSN Price 5 ISBN ISBN Confidence status Public Published by Finnish Maritime Administration

10

11 Sisältö Sivu ESIPUHE 1 1 MERENKULKULAITOKSEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Johdanto Nykytilakuvaus T&k-toiminnan arviointi 4 2 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristön muutokset Liikenne- ja viestintäministeriön t&k-strategia Merenkulkulaitoksen visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta 8 3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN SUUNTA JA PAINOPISTEALUEET Painopistealueet Vesitieverkon kehittäminen osana Suomen liikennelogistista järjestelmää Prosessit ja tuotekehitys Turvallisuus ja ympäristö Merenkulun toimintaympäristö ja vesiliikenteen edistäminen ICT-alan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen 13 4 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN STRATEGISET PROJEKTIT JA TEEMAT Strateginen projekti: Tiedonhallinnan kehittäminen Strateginen teema: Alus- ja navigointiturvallisuus Strateginen teema: Meriliikenteen telematiikka Muut tutkimus- ja kehittämishankkeet 17 5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN OHJAUS, ORGANISOINTI JA RAHOITUS Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ohjaus Toiminnan organisointi Tutkimusyhteistyö ja tapa toimia Tutkimusohjelmasta ja tuloksista tiedottaminen 20 LIITTEET Liite 1 Alustava t&k-ohjelma vuodelle 2003 Liite 2 Merenkulkulaitoksen t&k-hankkeet vuosina

12

13 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ESIPUHE Merenkulkulaitoksen pääjohtaja antoi tehtäväksi laatia tutkimusja kehittämisstrategia sekä vuoden 2003 ohjelma, joiden keskeisinä lähtökohtina ovat laitoksen strategiset toimintalinjat sekä laitoksen rooli koko toimialan t&k-toiminnassa, yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa sekä kansainvälinen merenkulun t&k-toiminta. Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan tavoitteena on mm. luoda uutta tietoa ja osaamista, tukea laitoksen ja toimintojen strategista johtamista sekä hyödyntää yhteistyön ja yhteistyöverkostojen avulla kansallisesti ja kansainvälisesti tapahtuvaa tutkimusta ja kehittämistä. Strategiassa esitetään mm. t&k-toiminnan suuntaviivoja, painopistealueita ja tavoitteita, t&k-toiminnan ohjaus, organisointi ja rahoitus sekä t&kprosessikuvaus osana laitoksen toiminnansuunnittelujärjestelmää. Myös kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja sen tavoitteita on käsitelty. Valmistelutyöstä on vastannut projektiryhmä, jossa on ollut edustus kaikista merenkulkupiireistä sekä keskushallinnon yksiköistä. Työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet Merenkulkulaitoksesta seuraavat henkilöt: Jouko Vuoristo, Matti Aaltonen, Vilho Asunmaa, Tapani Friström, Pertti Haatainen, Jarmo Hartikainen, Kaisu Heikonen, Simo Kerkelä, Seppo Mäkinen, Rainer Mustaniemi, Pekka Reitola, Raimo Tapio, Tiina Tuurnala, Tom Wilenius, Timo Vähämaa ja Venla Hiironen. Liikenne- ja viestintäministeriön edustajana on ollut Martti Mäkelä. Projektiryhmän puheenjohtajana on toiminut Jouko Vuoristo. Sihteerinä on ollut Venla Hiironen saakka lähtien projektiryhmän konsulttina ja sihteerinä on toiminut Esko Sirvio Sirway Oy:stä. Projektiryhmä on kokoontunut työn aikana 9 kertaa ja lisäksi työtä on valmisteltu pienryhmissä. Projektin ohjausryhmänä on toiminut laitoksen johtoryhmä, joka on kahdessa seminaarissa käsitellyt ja työstänyt t&k-toiminnan keskeisiä suuntaviivoja. 1

14 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia 1. MERENKULKULAITOKSEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA 1.1 Johdanto T&k-toiminnalla ja hankkeilla tarkoitetaan päivittäisestä tuotannollisesta ja operatiivisesta toiminnasta erillisiä tutkimus-, kehittämis- ja selvityshankkeita, joiden tarkoituksena on uuden tiedon, menetelmän tai tuotteen kehittäminen tai olemassa olevan tiedon kokoaminen ja sen uusi soveltaminen. Myös johonkin toiminnan osa-alueeseen kuuluva yleinen perustutkimus tai kehittämisprojektia palveleva esitutkimus sisältyy t&k-toimintaan. Kehittämishankkeeseen liittyvät erilaiset pilotti- ja testiprojektit sekä niihin liittyvä koulutus- ja tiedotustoiminta kuuluvat t&k-toimintaan. Kehittämishankkeeseen liittyvää tuotannollista/ operatiivista käyttöönottovaihetta ja siihen liittyviä investointeja ei lasketa enää kuuluvaksi t&k-toimintaan. Merenkulkulaitos Liikenne- ja viestintäministeriön alaisena vesiliikenteen virastona on ainoa julkisen sektorin toimija vesiliikenteen alalla. Tästä syystä sillä tulee olla koko vesiliikenteen kenttä hallussa, niin että sitä voidaan koordinoidusti kehittää ja edesauttaa yhteistyötä muiden liikennemuotojen kanssa. Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan tavoitteena on luoda uutta tietoa ja osaamista, jotta vesiliikennejärjestelmä osana koko Suomen liikennejärjestelmää toimisi turvallisesti ja kilpailukykyisesti kestävällä tavalla. Merenkulkulaitoksen t&k-toiminta kohdistuu vesiliikenteen toimintaympäristön tutkimiseen, vesiliikenteen kehittämiseen, laitoksen palveluiden ja palvelutuotannon sekä koko laitoksen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta koostuu strategisista projekteista, strategisista teemoista sekä muista kehittämishankkeista. Toiminta edellyttää kiinteää yhteistyötä Liikenne- ja viestintäministeriön ja sen alaisten virastojen kesken sekä verkottumista tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Merenkulkulaitoksen tulevat organisaatiomuutokset näkyvät vahvasti lähivuosien tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, millä osaltaan varmistetaan kilpailukykyisten organisaatioiden kehittyminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti 2

15 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Vesiliikenne Merenkulkulaitoksen t&k Vesiliikenteen toimintaympäristön tutkiminen MKL:n tarjoamat palvelut MKL Vesiliikenteen kehittäminen (ml. myös turvallisuus, ympäristövaikutukset) Merenkulkulaitoksen palveluiden ja palvelutuotannon kehittäminen Merenkulkulaitoksen toiminnan kehittäminen ( tietohallinto, johtaminen, organisaatio, jne.) Kuva 1 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kenttä 1.2 Nykytilakuvaus Merenkulkulaitos on käyttänyt viime vuosina &k-toimintaan vuosittain 1,5 1,9 milj. euroa (kuva 2). Toiminnoista merenmittaukseen ja merikartoitukseen sekä väylänpitoon on käytetty yli puolet kaikista t&k-rahoista. Talvimerenkulun avustamiseen, vesiliikenteen ohjaukseen ja luotsaukseen sekä alusturvallisuuteen ja ympäristön suojeluun on vuonna 2002 käytetty enemmän rahoitusta kuin edellisenä vuotena, mikä näkyy selvänä muutoksena. milj. euroa 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Yhteensä Alusturvallisuus ja meriympäristön suojelu Vesiliikenteen ohjaus ja luotsaus Talvimerenkulun avustaminen Merikartoitus Väylänpito Vesiliikenteen toimintaympäristö ja logistiikka 0, Kuva 2 Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan menot vuosina

16 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Tärkeimmät ja myös eniten rahoitusta saaneet t&k-hankkeet vuonna 2002 ovat olleet seuraavat: Väylänpito Väylänhoidon järjestelmän kehittäminen (VHJ) Merikartoitus Kartantuotantojärjestelmän kehityshanke (Karhis/ nsector) Syvyystietojen välittäminen merikartoille (SYVÄ) Katamaraani monikeilainaluksen käyttöönottoon liittyvä kehittäminen Sotilasmerikarttojen tuotanto- ja tiedonhallintojärjestelmä (Sotilas nsector) Talvimerenkulun avustaminen Talvimerenkulun tutkimus Jäänmurtajien informaatiojärjestelmän IBNetin jatkokehitys Jäänmurtokapasiteettitarpeen simulointi Vesiliikenteen ohjaus PortNetin, PilotNetin, VTS:n, Mevatin ja AIS-järjestelmien yhdistäminen PilotNet Kansallisella tasolla yhteistyöalueita laitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa ovat olleet mm. vesiliikenteen logistiikka, väyläturvallisuus, väylänavigoinnin ympäristövaikutukset ja jäissänavigointi. Merenmittauksen alalla yhteistyö on koskenut mm. koordinaattijärjestelmiä, kiintopisteitä, mittausmenetelmiä, laitteistokehitystä ja mallikokeita. Yhteistyökumppaneina ovat olleet mm. Turun yliopiston koulutus- ja tutkimuskeskus, VTT, SYKE, Helsingin ja Tampereen teknilliset korkeakoulut, Geodeettinen laitos, Maanmittauslaitos, Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta ja Merivoimien tutkimuslaitos, suomalaiset varustamot ja suomalainen veneteollisuus. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat erilaiset järjestöt, kuten PIANC, IALA, IMO, IHO. Näiden tavoitteena on kehittää ja edistää mm. väylien, kanavien ja satamien suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa, merenkulun turvalaitteita ja turvalaitejärjestelmiä sekä kansainvälisiä standardeja esim. elektronisen karttatiedon siirtoon. Merenkulkulaitoksen ja muiden suomalaisten alan asiantuntijoita on osallistunut aktiivisesti järjestöjen toimintaan. 1.3 T&k-toiminnan arviointi Laitoksen t&k-strategiaa laatinut työryhmä on arvioinut nykytilanteen osalta mm. seuraavaa: Laitoksen tavoitteet ja tehtävät huomioon ottaen toteutunut t&k-toiminta on painottunut oikeisiin asioihin ja kokonaispanostus nähdään suuruusluokaltaan oikeaksi. Liikennetelematiikan voimakas esilletulo merenkulkuympäristössä korostaa jatkossa sen asemaa t&k-toiminnan tavoitteita asetettaessa. 4

17 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Valtaosa kehittämisestä liittyy uusien teknisten mahdollisuuksien käyttöön ottoon. Tältä osin tarve panostaa kehittämiseen tiettynä ajankohtana riippuu maailman laajuisesta teknisestä kehityksestä alalla. Laitoksen tulisi voida panostaa uuden tekniikan käyttöön ottoon aina silloin kun se on ajankohtaista. Tästä seuraa, että panostustarve voi vaihdella merkittävästi eri vuosina. Vaikka pääosa t&k-toiminnasta toteutetaan tilauksina konsulttiyrityksiltä, tutkimuslaitoksilta ja yliopistoilta, on toiminnan tuloksen kannalta ratkaisevaa, että hankkeiden ohjaukseen on laitoksessa riittävästi alan asiantuntevaa henkilöstöä. Osassa kehittämistoimintaa ei kaikkia asiantuntijapalveluja ole saatavissa laitoksen ulkopuolelta, jolloin oman henkilöstön panos edelleen korostuu. Useilla alueilla on laitoksen palveluksessa olevien asiantuntijaresurssien vähäisyys kehittämistoimintaa hidastava tekijä. Strategisesti tärkeitä ja useita organisaatioyksiköitä koskevia hankkeita tulisi ohjata laitostasolla. Väyläinfrastruktuuriin liittyvä kehittäminen on havaittu erääksi sellaiseksi alueeksi, jolla laitostasoista koordinaatiota tulisi lisätä. Laitoksen tiedonhallinnan osaaminen on saatava mukaan tietojärjestelmien kehittämishankkeisiin. Piirihallintoa koskevissa kehittämishankkeissa on tärkeää huolehtia piirien keskinäisestä koordinoinnista. Sisävesiliikenteen kehittämistä on tarkoituksenmukaista keskittää Järvi- Suomen merenkulkupiiriin. T&k-toiminta ei ole tullut laitoksen toiminnansuunnittelussa esiin omana kokonaisuutenaan, eikä juuri varsinaisten toimintojenkaan osana, vaan suunnittelu on tapahtunut toimintojen sisällä. Toiminnansuunnittelujärjestelmän katsotaan mahdollistaneen t&k-toiminnan tarkoituksenmukaisen toteuttamisen varsin hyvin. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa sisällyttää t&ktoiminta omana kokonaisuutenaan laitoksen toiminnansuunnittelujärjestelmään. Suurimmat hankkeet tulisi toiminnan suunnittelussa käsitellä nimettyinä, kun taas pienemmät hankkeet tulisi joustavuuden säilyttämiseksi käsitellä teemakokonaisuuksina. T&k-toimintaa olisi myös suunniteltava vuotta pidempinä kokonaisuuksina. Yhteistyö laitoksen t&k-hankkeissa laitoksen sisällä on riippunut ratkaisevasti hankekohtaisesta aktiivisuudesta yhteistyön luomisessa ja ylläpidossa. Yhteistyö on käytännössä kuitenkin toiminut kohtuullisen hyvin. T&ktoiminnan suunnitteleminen laitoksen toiminnansuunnitteluprosessin osana parantaisi kuitenkin mahdollisuuksia yhteistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. 5

18 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia 2. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja niiden jatkuva huomiointi on keskeinen lähtökohta merenkulun ja Merenkulkulaitoksen kehittämisessä. Laitoksen tulee omalta osaltaan vastata muutosten tuomiin vaatimuksiin ja haasteisiin riittävän ajoissa, jotta Suomen elintärkeät kilpailukykytekijät säilyvät ja kehittyvät. Pitkäjänteinen t&k-toiminta on avainasemassa, jotta nämä muutokset voidaan ottaa järjestelmällisesti huomioon toimintoja, prosesseja ja tuotteita kehitettäessä. Tärkeitä ovat pienetkin havaittavissa olevat muutossignaalit, sillä näiden varhaisella huomioimisella ja oikealla reagoinnilla on mahdollista saada etulyöntiasema ja parempi kilpailukyky muihin toimijoihin nähden. Erityisen merkittäviä muutoksia lähialueella ovat Itämeren ja Suomenlahden liikenteen voimakas lisääntyminen sekä Baltian maiden EU-jäsenyys. Molemmilla on vaikutuksia Suomen merenkulun kilpailutilanteeseen sekä turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin. 2.2 Liikenne- ja viestintäministeriön t&k-strategia Liikenne- ja viestintäministeriö koordinoi koko väyläsektorin tutkimusohjelmaa ja lisäksi vastaa monista, myös merenkulkuun liittyvistä hankkeista. Ministeriöllä ja jokaisella sen hallinnonalan organisaatiolla on t&k-strategia ja -suunnitelma, joiden toteuttamiseen johto sitoutuu sekä johdon nimeämä t&k-johtaja, -koordinaattori tai yhteyshenkilö. Koordinaattorit huolehtivat johdon apuna tutkimukseen liittyvästä toiminnansuunnittelusta sekä tukevat substanssiyksiköitä konsultoimalla, apuvälineitä kehittämällä, organisoimalla yhteistyötä ja tiedottamalla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla tehdään kehittämistyötä yhdessä. Jokaisella hallinnonalan organisaatiolla on eriytyneitä ja erityisrooleja sekä selkeästi sovittu työnjako. Merenkulkulaitoksen tehtävä yhteistyössä on vaikuttaa ohjelmiin niin, että vesiliikenteen alue on oikealla painotuksella mukana ja alan asiantuntijat ovat tutkimustoiminnassa mukana. Tärkeää on, että osaamispääoma ja vastuu sen lisäämisestä on hallinnonalan yhteinen ja sitä hyödynnetään myös merenkulkuun liittyvissä tutkimuksissa. Erityisesti LVM:n FITS- ja VALO- ohjelmat ovat sellaisia, joilla voidaan vaikuttaa koko liikennesektorin kehittymistä samaan ajatusmalliin ja edesauttaa meneillään olevia rakenteellisia ja asiakkaiden tarpeita paremmin palvelevia muutoksia. 6

19 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia FITS-ohjelman tavoitteena on kehittää liikenteeseen liittyviä julkisia ja kaupallisia palveluita sekä rakenteita. Ohjelma kehittää tietoyhteiskuntaa ja toteuttaa siihen liittyviä liikennepoliittisia tavoitteita. Tämä merkitsee mm. eri liikennemuotojen välistä saumatonta yhteistyötä, jota käyttäjät tarvitsevat. Ohjelmassa painotetaan sellaista tutkimusta ja kehittämistä, joka saa aikaan käyttäjien tarvitsemia palveluja sekä lisää alan osaamista. Ohjelma jakautuu kahdeksaan alueeseen: Palvelujen edellytykset, Vaikuttavuus ja käyttäjien tarpeet, Liikenteen ja kuljetusten seuranta, Häiriötilanteiden hallinta, Matkustajainformaatio, Älykäs liikenteenohjaus, Nopeuden säätely ja automaattivalvonta sekä Terminaalien telematiikka VALO-ohjelman tavoitteena on kehittää yritysten logistisia prosesseja ja parantaa kotimaisten yritysten toimintaedellytyksiä sekä luoda uusia kilpailukykyisiä tuotteita maailmanmarkkinoille. Lisäksi ohjelma pyrkii kehittämään tiedon siirtoa yritysten ja korkea-koulujen välillä. VALO:ssa on kolme hankealuetta: Strategisen tason logististen prosessien toimintamallit ja toimintatavat, Logistiikan toiminnanohjausjärjestelmät ja Käsittely- ja kuljetusjärjestelmät. Vuonna 2002 valmistuneen Ministeriön Väylät 2030-ohjelman tavoitteena on selvittää, kuinka toimintaympäristön muutokset vaikuttavat liikenneinfrastruktuuriin. Tutkimuksen kohteina ovat olleet mm. liikenneväylien pidon haasteet väestöltään kasvavilla ja väestöään menettävillä alueilla, tuotantorakenteen muutosten vaikutukset, liikenteen hallinnan roolin muuttuminen osana liikenneväylien pitoa sekä liikenneinfrastruktuurin ympäristökysymykset. Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2002 ilmestyneessä merenkulun strategiassa todetaan mm. että innovatiivisuus on alan kehitykselle olennaisen tärkeä sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Koko meriklusterille tulisi saada yhteinen tutkimuspoliittinen ohjelma ja sen seuranta, johon sitoutuvat niin tutkimuslaitokset, tutkijat, teollisuus, muut rahoittajat kuin myös valtiovalta. 2.3 Merenkulkulaitoksen visio, strategiset päämäärät, ja kriittiset menestystekijät T&k-strategian ja toiminnan tulee tukea laitoksen visiota, strategisia päämääriä ja avaintulosalueita. Näitä on laitoksessa tarkasteltu ja määritelty neljän eri näkökulman kannalta, jotka ovat: Vaikuttavuus ja asiakkaat Palvelutaso ja laatu, prosessit ja tapa toimia Osaaminen ja innovaatio Talous ja kustannustehokkuus Visio tavoittelee yleistä hyvää niin kauppamerenkululle kuin muulle vesiliikenteelle tasavertaisesti. Se ei ota kantaa elinkeinopoliittisiin asioihin vaan tyytyy olemaan mahdollisten elinkeinotukien operatiivinen toteuttaja. 7

20 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Toiminnan keskeiset päämäärät ovat: Laatutason optimointi, jonka tarkoituksena on tuottaa yhteiskunnan haluamaa laatua Kustannustehokkuus, tavoitteena väylämaksun läpinäkyvyys ja hintatason lasku suunnittelukauden aikana Olla kansallisesti arvostettu laitos, mikä edellyttää suunnitelmaa, jolla laitoksen julkisuuskuva saadaan muokattua halutuksi Jotta laitos kokonaisuudessaan onnistuu ja valittu strategia toteutuu sekä lyhyellä aikavälillä että koko TTS-kauden aikana on seuraaviin kriittisiin menestystekijöihin kiinnitettävä erityistä huomiota vuonna 2003: Johtamiseen panostaminen voimakkaassa muutoksessa Henkilöstön sitouttaminen ja motivointi Määrätietoinen toimintojen eriyttämisen läpivienti ja uusien tehtävien resurssointi Tilaamisen osaamiseen liittyvät valmiudet on luotava kaikkien toimintojen osalta nopeasti Muutoksesta huolimatta on saavutettava sovittu taloudellinen tulos Hallinnollisten tukipalvelujen toimivuus ja laskentajärjestelmä ovat onnistumisen kannalta avainasemassa Edellä esitetyistä laitoksen johtamisen kannalta keskeisistä päämääristä ja tavoitteista on johdettu toimintokohtaiset avaintulosalueet, tavoitteet ja tehtävät. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitää omalta osaltaan saumattomasti tukea näitä johdon asettamia tavoitteita. 2.4 Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Merenkulku on hyvin kansainvälistä toimintaa, mikä edellyttää laitokselta tiivistä yhteistyötä muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja osallistumista erilaisiin tutkimus- kehittämisprojekteihin. Varsinkin turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät asiat ja niiden kehittäminen ovat jatkuvasti esillä. Merenkulkulaitoksen tulee omassa t&k-toiminnassaan kiinteästi seurata yleistä kehitystä ja pyrkiä myös vaikuttamaan kansainvälisiin suosituksiin ja määräyksiin. EU:n myötä on tullut ja tulee uusia säännöksiä, jotka laitos joutuu myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan huomioimaan. Toisaalta EU:n kautta voi olla mahdollista saada rahoitusta merkittäviin tutkimushankkeisiin, jotka tukevat esim. EU:n pohjoisen ulottuvuuden merenkulkua. Tällainen kohde voisi olla esim. Itämeren alueen liikenteen hallinta ja jäänmurtotoiminta. Jos EU:n tutkimusrahoja halutaan laajemmin hyödyntää, se edellyttää, että Merenkulkulaitos selvittää riittävällä tarkkuudella rahojen saamisen edellytykset ja ottaa ohjelmia ja hankkeita valmistellessaan tämän huomioon. 8

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma

Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Finnish R&D Programme on ITS Infrastructures and Services Risto Kulmala 23.5.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT Yritykset - Viranomaiset

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

VUOSI 2015 / YEAR 2015

VUOSI 2015 / YEAR 2015 VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Palvelukeskusvalmistelun tilanne

Palvelukeskusvalmistelun tilanne Palvelukeskusvalmistelun tilanne Sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta 23.2.2017 Urpo Karjalainen 1 13.12.2016 ICT palvelukeskus maakunnille 2 13.12.2016 Lähtökohdat ja tavoitteet Palvelukeskusten perustamisella

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jenny Katila Ravintola Pääposti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Pori Turun yliopiston Brahea-keskus

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista

Lisätiedot