Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003"

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Helsinki 2003 ISSN ISBN

2

3 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Helsinki 2003 ISSN ISBN

4 ISSN ISBN Merenkulkulaitos, Helsinki 2003

5 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) T&k-projektiryhmä (Jouko Vuoristo, pj. Esko Sirvio, Sirway Oy, siht. Venla Hiironen, siht.) KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Työryhmän raportti Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Tiivistelmä Merenkulkulaitoksen pääjohtaja antoi toukokuussa 2002 t&k-projektiryhmälle tehtäväksi laatia ehdotuksen laitoksen t&ktoiminnan lähivuosien suuntaviivoista, tavoitteista ja painopistealueista. Projektiryhmän tehtävänä oli myös pohtia laitoksen t&k-toiminnan ohjausta, organisointia ja rahoitusta. Lisäksi tuli laatia hankekohtainen vuoden 2003 t&k-ohjelma. Keskeisinä lähtökohtina t&k-strategian laatimistyössä olivat laitoksen strategiset toimintalinjat, laitoksen rooli koko toimialan t&ktoiminnassa, yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa sekä kansainvälinen merenkulkua koskeva t&k-toiminta. Projektiryhmä selvitti työnsä taustaksi vuosina käynnissä olleet t&k-hankkeet ja niihin käytetyn rahoituksen. Lisäksi ryhmällä oli käytettävissään tiedot aikaisemmista t&k-toiminnan kartoituksista vuodesta 1998 asti. Vuonna 2002 t&k-toimintaan käytettiin noin 1,8 milj. euroa. Vuosina rahoitus on vaihdellut välillä 1,5 1,9 milj. euroa. Lähivuosien painopistealueita Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ovat: 1. Vesitieverkon kehittäminen osana Suomen liikennelogistista järjestelmää 2. Prosessit ja tuotekehitys 3. Turvallisuus ja ympäristö 4. Merenkulun toimintaympäristö ja vesiliikenteen edistäminen 5. ICT-alan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen Laitoksen t&k-toiminnan vuotuiseksi tavoitteelliseksi rahoitustasoksi on asetettu 2 milj. euroa. Tämä taso on noin 1,2 % laitoksen kokonaiskustannuksista, mikä on kohtuullinen verrattuna muiden liikennehallinnon organisaatioiden t&krahoituksen määrään. Laitoksen johtamisen kannalta strategisia ovat tutkimuskokonaisuudet, joilla on laitoksen toiminnan kannalta huomattavan suuri merkitys ja joiden kokonaiskustannukset ovat merkittäviä. Strategiseksi projektiksi valittiin 'Tiedonhallinnan kehittäminen', joka tukee kaikkia paino-pistealueita. Nimitystä teema käytetään projektia löyhemmästä t&khankekokonaisuudesta. Strategisiksi teemoiksi valittiin 'Alus- ja navigointiturvallisuus' ja 'Meriliikenteen telematiikka'. Nämä teemat toteuttavat pääasiassa Turvallisuus ja ympäristö- ja ICT-alan hyödyntäminen -painopistealueiden tavoitteita. Ennen strategisten hankkeiden käynnistämistä tulee tehdä esiselvitykset, joissa tutkittavat ongelmat hahmotellaan riittävän kattavasti, asetetaan hankkeiden tavoitteet, määritellään osahankkeet ja selvitetään hankkeiden vaatimat resurssit. Strategisen projektin toteutuksen katsotaan edellyttävän päätoimista projektinvetäjää. Strategisen johtamisen vahvistamiseksi t&k-toiminnalle varataan erillinen rahoitus. Laitoksen johdon valitsemien strategisten hankkeiden rahoituksella on ensisijainen asema tässä rahoituskehyksestä. Muille tutkimus- ja kehittämishankkeille varataan rahoitus yhteisestä kehyksestä hanke-esitysten perusteella. Avainsanat (asiasanat) tutkimus, kehittäminen, t&k, strategia Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 Kokonaissivumäärä 30 Jakaja Merenkulkulaitos Kieli suomi ISSN ISSN Hinta 5 Kustantaja Merenkulkulaitos ISBN ISBN Luottamuksellisuus Julkinen

6

7 Utgivare Författare (uppgifter om organet: namn, ordförande, sekreterare) Projektgruppen för forskning och utveckling (FoU) (Jouko Vuoristo, ordf., Esko Sirvio, Sirway Oy, sekr., Venla Hiironen, sekr.) PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Typ av publikation Rapport Uppdragsgivare Sjöfartsverket Datum för tillsättande av organet Publikation (även den finska titeln) Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Sjöfartsverkets forsknings- och utvecklingsstrategi och preliminärt program för år 2003 Referat Sjöfartsverkets generaldirektör gav i maj 2002 projektgruppen för forskning och utveckling (FoU) i uppgift att utarbeta ett förslag över riktlinjer, mål och tyngdpunktsområden för FoU-verksamheten vid verket inom de närmaste åren. Projektgruppens uppgift var också att dryfta styrningen, organiseringen och finansieringen av verkets FoU-verksamhet samt att göra upp ett projektrelaterat program för år De viktigaste utgångspunkterna vid utarbetandet av FoU-strategin var Sjöfartsverkets strategiska verksamhetslinjer, dess roll vid FoU-verksamheten inom hela verksamhetsområdet, samarbetet med andra aktörer inom branschen samt internationell FoU-verksamhet inom sjöfarten. Projektgruppen började med att kartlägga de FoU-projekt som pågick under och finansieringen av dem. Gruppen hade också tillgång till uppgifter från tidigare kartläggningar av FoU-verksamheten ända sedan år År 2002 användes ca 1,8 miljoner euro för forskning och utveckling. Under åren har finansieringen varierat mellan 1,5-1,9 miljoner euro. Under de närmaste åren är tyngdpunktsområdena inom Sjöfartsverkets forsknings- och utvecklingsverksamhet följande: 1. Utveckling av farledsnätet som en del av Finlands trafiklogistiska system 2. Processer och produktutveckling 3. Säkerhet och miljö 4. Sjöfartens verksamhetsmiljö och främjande av sjötrafiken 5. Utnyttjande av de nya möjligheterna inom ICT-området Den årliga målnivån för finansieringen av Sjöfartsverkets FoU-verksamhet har uppsatts till 2 miljoner euro. Det här utgör ca 1,2 % av verkets totala kostnader, vilket är skäligt, jämfört med FoU-finansieringen vid andra organisationer inom trafikförvaltningen. Strategiska med tanke på ledningen av Sjöfartsverket är de forskningshelheter som är av stor betydelse ur verksamhetssynpunkt, och vars totala kostnader är betydande. Till strategiskt projekt valdes 'utveckling av informationshanteringen' som stöder alla tyngdpunktsområden. Beteckningen tema används för en FoU-projekthelhet som är vidare än ett specifikt projekt. De strategiska temana är 'fartygs- och navigationssäkerhet' och 'telematik inom sjötrafiken'. Dessa teman förverkligar i huvudsak målen inom tyngdpunktsområdena 'säkerhet och miljö' samt 'utnyttjande av de nya möjligheterna' inom ICT-området. Innan de strategiska projekten inleds bör det göras förutredningar, med tillräckligt omfattande skissning av forskningsproblemen. Målen för projekten sätts upp, delprojekten fastställs och man utreder vilka resurser projekten kräver. Genomförandet av ett strategiskt projekt anses kräva en heltidsanställd projektledare. Separat finansiering reserveras för FoU-verksamheten för att stärka den strategiska ledningen. De strategiska projekt som valts ut av Sjöfartsverkets ledning prioriteras. Andra forsknings- och utvecklingsprojekt finansieras från en gemensam finansieringsram på basis av projektförslagen. Nyckelord forskning, utveckling, FoU, strategi Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 (Sjöfartsverkets publikationer) Sidoantal Språk 30 finska Distribution Sjöfartsverket ISSN ISSN Pris 5 Förlag Sjöfartsverket ISBN ISBN Sekretessgrad Offentlig

8

9 The publisher Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) R&D project team (Jouko Vuoristo, chairman, Esko Sirvio, Sirway Oy, secretary, Venla Hiironen, secretary) DESCRIPTION Date of publication February 5, 2003 Type of publication Report Assigned by Finnish Maritime Administration Date when body appointed May 20, 2002 Name of the publication Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Finnish Maritime Administration's research and development strategy and preliminary programme 2003 Abstract In May 2002, the Finnish Maritime Administration's Director General assigned a Research and Development (R&D) project team to draw up a proposal on the guiding principles, goals, and priority areas concerning the Administration's R&D activities for the next few years. The team's task was also to discuss the steering, organisation and financing of the Administration's R&D activities, and to prepare a project-specific R&D programme for the year The preparation of the R&D strategy was based on the Administration's strategic lines of activities, its role in the R&D work throughout the field of activity, cooperation with other players in the field, and international R&D activities related to shipping. In order to back up its work, the team mapped the R&D projects for , and the financing of these. It also had access to data from previous surveys on R&D activities from as far back as In 2002 a sum of about 1.8 million euros was used for R&D activities. During the years financing has ranged between 1.5 and 1.9 million euros. The priority areas for the Finnish Maritime Administration's Research and Development activities during the next few years are: 1. Development of the waterway network as part of the Finnish traffic logistics system 2. Processes and product development 3. Safety and the environment 4. The operating environment of shipping and the promotion of waterborne traffic 5. Utilisation of the new opportunities provided by ICT The annual level for the financing of the Administration's R&D activities has been set at 2 million euros. This is about 1.2% of the Administration's total costs, which can be regarded reasonable compared with the amounts used for R&D in other organisations within traffic administration. Strategic from the point of view of the management of the Administration are the projects entities, which are vital for the activities carried out by the Administration, and which involves significant costs. The 'development of information management' was chosen as a strategic project, supporting all priority areas. R&D activities that are not specifically projects are referred to as themes. Strategic themes are the 'safety of ships and navigation' and the 'telematics of shipping', supporting mainly the goals related to the priority areas 'safety and the environment' and the 'utilisation of ICT'. Before any strategic projects are launched, preliminary reports should be made, outlining the research problems to a sufficient extent. In addition, project goals should be set, subprojects defined, and the need for resources analysed. The implementation of strategic projects requires full-time project leaders. In order to strengthen strategic management, separate allocation of assets will be made for the financing of R&D activities. The strategic projects chosen by the management of the Administration are given priority. For other research and development projects funds are allocated out of a joint financial frame on the basis of project proposals. Keywords research, development, R&D, strategy Miscellaneous Serial name and number Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 (Maritime Administration's publications) Pages, total 30 Language Finnish Distributed by Finnish Maritime Administration ISSN ISSN Price 5 ISBN ISBN Confidence status Public Published by Finnish Maritime Administration

10

11 Sisältö Sivu ESIPUHE 1 1 MERENKULKULAITOKSEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Johdanto Nykytilakuvaus T&k-toiminnan arviointi 4 2 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristön muutokset Liikenne- ja viestintäministeriön t&k-strategia Merenkulkulaitoksen visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta 8 3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN SUUNTA JA PAINOPISTEALUEET Painopistealueet Vesitieverkon kehittäminen osana Suomen liikennelogistista järjestelmää Prosessit ja tuotekehitys Turvallisuus ja ympäristö Merenkulun toimintaympäristö ja vesiliikenteen edistäminen ICT-alan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen 13 4 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN STRATEGISET PROJEKTIT JA TEEMAT Strateginen projekti: Tiedonhallinnan kehittäminen Strateginen teema: Alus- ja navigointiturvallisuus Strateginen teema: Meriliikenteen telematiikka Muut tutkimus- ja kehittämishankkeet 17 5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN OHJAUS, ORGANISOINTI JA RAHOITUS Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ohjaus Toiminnan organisointi Tutkimusyhteistyö ja tapa toimia Tutkimusohjelmasta ja tuloksista tiedottaminen 20 LIITTEET Liite 1 Alustava t&k-ohjelma vuodelle 2003 Liite 2 Merenkulkulaitoksen t&k-hankkeet vuosina

12

13 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ESIPUHE Merenkulkulaitoksen pääjohtaja antoi tehtäväksi laatia tutkimusja kehittämisstrategia sekä vuoden 2003 ohjelma, joiden keskeisinä lähtökohtina ovat laitoksen strategiset toimintalinjat sekä laitoksen rooli koko toimialan t&k-toiminnassa, yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa sekä kansainvälinen merenkulun t&k-toiminta. Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan tavoitteena on mm. luoda uutta tietoa ja osaamista, tukea laitoksen ja toimintojen strategista johtamista sekä hyödyntää yhteistyön ja yhteistyöverkostojen avulla kansallisesti ja kansainvälisesti tapahtuvaa tutkimusta ja kehittämistä. Strategiassa esitetään mm. t&k-toiminnan suuntaviivoja, painopistealueita ja tavoitteita, t&k-toiminnan ohjaus, organisointi ja rahoitus sekä t&kprosessikuvaus osana laitoksen toiminnansuunnittelujärjestelmää. Myös kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja sen tavoitteita on käsitelty. Valmistelutyöstä on vastannut projektiryhmä, jossa on ollut edustus kaikista merenkulkupiireistä sekä keskushallinnon yksiköistä. Työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet Merenkulkulaitoksesta seuraavat henkilöt: Jouko Vuoristo, Matti Aaltonen, Vilho Asunmaa, Tapani Friström, Pertti Haatainen, Jarmo Hartikainen, Kaisu Heikonen, Simo Kerkelä, Seppo Mäkinen, Rainer Mustaniemi, Pekka Reitola, Raimo Tapio, Tiina Tuurnala, Tom Wilenius, Timo Vähämaa ja Venla Hiironen. Liikenne- ja viestintäministeriön edustajana on ollut Martti Mäkelä. Projektiryhmän puheenjohtajana on toiminut Jouko Vuoristo. Sihteerinä on ollut Venla Hiironen saakka lähtien projektiryhmän konsulttina ja sihteerinä on toiminut Esko Sirvio Sirway Oy:stä. Projektiryhmä on kokoontunut työn aikana 9 kertaa ja lisäksi työtä on valmisteltu pienryhmissä. Projektin ohjausryhmänä on toiminut laitoksen johtoryhmä, joka on kahdessa seminaarissa käsitellyt ja työstänyt t&k-toiminnan keskeisiä suuntaviivoja. 1

14 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia 1. MERENKULKULAITOKSEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA 1.1 Johdanto T&k-toiminnalla ja hankkeilla tarkoitetaan päivittäisestä tuotannollisesta ja operatiivisesta toiminnasta erillisiä tutkimus-, kehittämis- ja selvityshankkeita, joiden tarkoituksena on uuden tiedon, menetelmän tai tuotteen kehittäminen tai olemassa olevan tiedon kokoaminen ja sen uusi soveltaminen. Myös johonkin toiminnan osa-alueeseen kuuluva yleinen perustutkimus tai kehittämisprojektia palveleva esitutkimus sisältyy t&k-toimintaan. Kehittämishankkeeseen liittyvät erilaiset pilotti- ja testiprojektit sekä niihin liittyvä koulutus- ja tiedotustoiminta kuuluvat t&k-toimintaan. Kehittämishankkeeseen liittyvää tuotannollista/ operatiivista käyttöönottovaihetta ja siihen liittyviä investointeja ei lasketa enää kuuluvaksi t&k-toimintaan. Merenkulkulaitos Liikenne- ja viestintäministeriön alaisena vesiliikenteen virastona on ainoa julkisen sektorin toimija vesiliikenteen alalla. Tästä syystä sillä tulee olla koko vesiliikenteen kenttä hallussa, niin että sitä voidaan koordinoidusti kehittää ja edesauttaa yhteistyötä muiden liikennemuotojen kanssa. Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan tavoitteena on luoda uutta tietoa ja osaamista, jotta vesiliikennejärjestelmä osana koko Suomen liikennejärjestelmää toimisi turvallisesti ja kilpailukykyisesti kestävällä tavalla. Merenkulkulaitoksen t&k-toiminta kohdistuu vesiliikenteen toimintaympäristön tutkimiseen, vesiliikenteen kehittämiseen, laitoksen palveluiden ja palvelutuotannon sekä koko laitoksen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta koostuu strategisista projekteista, strategisista teemoista sekä muista kehittämishankkeista. Toiminta edellyttää kiinteää yhteistyötä Liikenne- ja viestintäministeriön ja sen alaisten virastojen kesken sekä verkottumista tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Merenkulkulaitoksen tulevat organisaatiomuutokset näkyvät vahvasti lähivuosien tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, millä osaltaan varmistetaan kilpailukykyisten organisaatioiden kehittyminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti 2

15 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Vesiliikenne Merenkulkulaitoksen t&k Vesiliikenteen toimintaympäristön tutkiminen MKL:n tarjoamat palvelut MKL Vesiliikenteen kehittäminen (ml. myös turvallisuus, ympäristövaikutukset) Merenkulkulaitoksen palveluiden ja palvelutuotannon kehittäminen Merenkulkulaitoksen toiminnan kehittäminen ( tietohallinto, johtaminen, organisaatio, jne.) Kuva 1 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kenttä 1.2 Nykytilakuvaus Merenkulkulaitos on käyttänyt viime vuosina &k-toimintaan vuosittain 1,5 1,9 milj. euroa (kuva 2). Toiminnoista merenmittaukseen ja merikartoitukseen sekä väylänpitoon on käytetty yli puolet kaikista t&k-rahoista. Talvimerenkulun avustamiseen, vesiliikenteen ohjaukseen ja luotsaukseen sekä alusturvallisuuteen ja ympäristön suojeluun on vuonna 2002 käytetty enemmän rahoitusta kuin edellisenä vuotena, mikä näkyy selvänä muutoksena. milj. euroa 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Yhteensä Alusturvallisuus ja meriympäristön suojelu Vesiliikenteen ohjaus ja luotsaus Talvimerenkulun avustaminen Merikartoitus Väylänpito Vesiliikenteen toimintaympäristö ja logistiikka 0, Kuva 2 Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan menot vuosina

16 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Tärkeimmät ja myös eniten rahoitusta saaneet t&k-hankkeet vuonna 2002 ovat olleet seuraavat: Väylänpito Väylänhoidon järjestelmän kehittäminen (VHJ) Merikartoitus Kartantuotantojärjestelmän kehityshanke (Karhis/ nsector) Syvyystietojen välittäminen merikartoille (SYVÄ) Katamaraani monikeilainaluksen käyttöönottoon liittyvä kehittäminen Sotilasmerikarttojen tuotanto- ja tiedonhallintojärjestelmä (Sotilas nsector) Talvimerenkulun avustaminen Talvimerenkulun tutkimus Jäänmurtajien informaatiojärjestelmän IBNetin jatkokehitys Jäänmurtokapasiteettitarpeen simulointi Vesiliikenteen ohjaus PortNetin, PilotNetin, VTS:n, Mevatin ja AIS-järjestelmien yhdistäminen PilotNet Kansallisella tasolla yhteistyöalueita laitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa ovat olleet mm. vesiliikenteen logistiikka, väyläturvallisuus, väylänavigoinnin ympäristövaikutukset ja jäissänavigointi. Merenmittauksen alalla yhteistyö on koskenut mm. koordinaattijärjestelmiä, kiintopisteitä, mittausmenetelmiä, laitteistokehitystä ja mallikokeita. Yhteistyökumppaneina ovat olleet mm. Turun yliopiston koulutus- ja tutkimuskeskus, VTT, SYKE, Helsingin ja Tampereen teknilliset korkeakoulut, Geodeettinen laitos, Maanmittauslaitos, Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta ja Merivoimien tutkimuslaitos, suomalaiset varustamot ja suomalainen veneteollisuus. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat erilaiset järjestöt, kuten PIANC, IALA, IMO, IHO. Näiden tavoitteena on kehittää ja edistää mm. väylien, kanavien ja satamien suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa, merenkulun turvalaitteita ja turvalaitejärjestelmiä sekä kansainvälisiä standardeja esim. elektronisen karttatiedon siirtoon. Merenkulkulaitoksen ja muiden suomalaisten alan asiantuntijoita on osallistunut aktiivisesti järjestöjen toimintaan. 1.3 T&k-toiminnan arviointi Laitoksen t&k-strategiaa laatinut työryhmä on arvioinut nykytilanteen osalta mm. seuraavaa: Laitoksen tavoitteet ja tehtävät huomioon ottaen toteutunut t&k-toiminta on painottunut oikeisiin asioihin ja kokonaispanostus nähdään suuruusluokaltaan oikeaksi. Liikennetelematiikan voimakas esilletulo merenkulkuympäristössä korostaa jatkossa sen asemaa t&k-toiminnan tavoitteita asetettaessa. 4

17 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Valtaosa kehittämisestä liittyy uusien teknisten mahdollisuuksien käyttöön ottoon. Tältä osin tarve panostaa kehittämiseen tiettynä ajankohtana riippuu maailman laajuisesta teknisestä kehityksestä alalla. Laitoksen tulisi voida panostaa uuden tekniikan käyttöön ottoon aina silloin kun se on ajankohtaista. Tästä seuraa, että panostustarve voi vaihdella merkittävästi eri vuosina. Vaikka pääosa t&k-toiminnasta toteutetaan tilauksina konsulttiyrityksiltä, tutkimuslaitoksilta ja yliopistoilta, on toiminnan tuloksen kannalta ratkaisevaa, että hankkeiden ohjaukseen on laitoksessa riittävästi alan asiantuntevaa henkilöstöä. Osassa kehittämistoimintaa ei kaikkia asiantuntijapalveluja ole saatavissa laitoksen ulkopuolelta, jolloin oman henkilöstön panos edelleen korostuu. Useilla alueilla on laitoksen palveluksessa olevien asiantuntijaresurssien vähäisyys kehittämistoimintaa hidastava tekijä. Strategisesti tärkeitä ja useita organisaatioyksiköitä koskevia hankkeita tulisi ohjata laitostasolla. Väyläinfrastruktuuriin liittyvä kehittäminen on havaittu erääksi sellaiseksi alueeksi, jolla laitostasoista koordinaatiota tulisi lisätä. Laitoksen tiedonhallinnan osaaminen on saatava mukaan tietojärjestelmien kehittämishankkeisiin. Piirihallintoa koskevissa kehittämishankkeissa on tärkeää huolehtia piirien keskinäisestä koordinoinnista. Sisävesiliikenteen kehittämistä on tarkoituksenmukaista keskittää Järvi- Suomen merenkulkupiiriin. T&k-toiminta ei ole tullut laitoksen toiminnansuunnittelussa esiin omana kokonaisuutenaan, eikä juuri varsinaisten toimintojenkaan osana, vaan suunnittelu on tapahtunut toimintojen sisällä. Toiminnansuunnittelujärjestelmän katsotaan mahdollistaneen t&k-toiminnan tarkoituksenmukaisen toteuttamisen varsin hyvin. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa sisällyttää t&ktoiminta omana kokonaisuutenaan laitoksen toiminnansuunnittelujärjestelmään. Suurimmat hankkeet tulisi toiminnan suunnittelussa käsitellä nimettyinä, kun taas pienemmät hankkeet tulisi joustavuuden säilyttämiseksi käsitellä teemakokonaisuuksina. T&k-toimintaa olisi myös suunniteltava vuotta pidempinä kokonaisuuksina. Yhteistyö laitoksen t&k-hankkeissa laitoksen sisällä on riippunut ratkaisevasti hankekohtaisesta aktiivisuudesta yhteistyön luomisessa ja ylläpidossa. Yhteistyö on käytännössä kuitenkin toiminut kohtuullisen hyvin. T&ktoiminnan suunnitteleminen laitoksen toiminnansuunnitteluprosessin osana parantaisi kuitenkin mahdollisuuksia yhteistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. 5

18 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia 2. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja niiden jatkuva huomiointi on keskeinen lähtökohta merenkulun ja Merenkulkulaitoksen kehittämisessä. Laitoksen tulee omalta osaltaan vastata muutosten tuomiin vaatimuksiin ja haasteisiin riittävän ajoissa, jotta Suomen elintärkeät kilpailukykytekijät säilyvät ja kehittyvät. Pitkäjänteinen t&k-toiminta on avainasemassa, jotta nämä muutokset voidaan ottaa järjestelmällisesti huomioon toimintoja, prosesseja ja tuotteita kehitettäessä. Tärkeitä ovat pienetkin havaittavissa olevat muutossignaalit, sillä näiden varhaisella huomioimisella ja oikealla reagoinnilla on mahdollista saada etulyöntiasema ja parempi kilpailukyky muihin toimijoihin nähden. Erityisen merkittäviä muutoksia lähialueella ovat Itämeren ja Suomenlahden liikenteen voimakas lisääntyminen sekä Baltian maiden EU-jäsenyys. Molemmilla on vaikutuksia Suomen merenkulun kilpailutilanteeseen sekä turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin. 2.2 Liikenne- ja viestintäministeriön t&k-strategia Liikenne- ja viestintäministeriö koordinoi koko väyläsektorin tutkimusohjelmaa ja lisäksi vastaa monista, myös merenkulkuun liittyvistä hankkeista. Ministeriöllä ja jokaisella sen hallinnonalan organisaatiolla on t&k-strategia ja -suunnitelma, joiden toteuttamiseen johto sitoutuu sekä johdon nimeämä t&k-johtaja, -koordinaattori tai yhteyshenkilö. Koordinaattorit huolehtivat johdon apuna tutkimukseen liittyvästä toiminnansuunnittelusta sekä tukevat substanssiyksiköitä konsultoimalla, apuvälineitä kehittämällä, organisoimalla yhteistyötä ja tiedottamalla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla tehdään kehittämistyötä yhdessä. Jokaisella hallinnonalan organisaatiolla on eriytyneitä ja erityisrooleja sekä selkeästi sovittu työnjako. Merenkulkulaitoksen tehtävä yhteistyössä on vaikuttaa ohjelmiin niin, että vesiliikenteen alue on oikealla painotuksella mukana ja alan asiantuntijat ovat tutkimustoiminnassa mukana. Tärkeää on, että osaamispääoma ja vastuu sen lisäämisestä on hallinnonalan yhteinen ja sitä hyödynnetään myös merenkulkuun liittyvissä tutkimuksissa. Erityisesti LVM:n FITS- ja VALO- ohjelmat ovat sellaisia, joilla voidaan vaikuttaa koko liikennesektorin kehittymistä samaan ajatusmalliin ja edesauttaa meneillään olevia rakenteellisia ja asiakkaiden tarpeita paremmin palvelevia muutoksia. 6

19 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia FITS-ohjelman tavoitteena on kehittää liikenteeseen liittyviä julkisia ja kaupallisia palveluita sekä rakenteita. Ohjelma kehittää tietoyhteiskuntaa ja toteuttaa siihen liittyviä liikennepoliittisia tavoitteita. Tämä merkitsee mm. eri liikennemuotojen välistä saumatonta yhteistyötä, jota käyttäjät tarvitsevat. Ohjelmassa painotetaan sellaista tutkimusta ja kehittämistä, joka saa aikaan käyttäjien tarvitsemia palveluja sekä lisää alan osaamista. Ohjelma jakautuu kahdeksaan alueeseen: Palvelujen edellytykset, Vaikuttavuus ja käyttäjien tarpeet, Liikenteen ja kuljetusten seuranta, Häiriötilanteiden hallinta, Matkustajainformaatio, Älykäs liikenteenohjaus, Nopeuden säätely ja automaattivalvonta sekä Terminaalien telematiikka VALO-ohjelman tavoitteena on kehittää yritysten logistisia prosesseja ja parantaa kotimaisten yritysten toimintaedellytyksiä sekä luoda uusia kilpailukykyisiä tuotteita maailmanmarkkinoille. Lisäksi ohjelma pyrkii kehittämään tiedon siirtoa yritysten ja korkea-koulujen välillä. VALO:ssa on kolme hankealuetta: Strategisen tason logististen prosessien toimintamallit ja toimintatavat, Logistiikan toiminnanohjausjärjestelmät ja Käsittely- ja kuljetusjärjestelmät. Vuonna 2002 valmistuneen Ministeriön Väylät 2030-ohjelman tavoitteena on selvittää, kuinka toimintaympäristön muutokset vaikuttavat liikenneinfrastruktuuriin. Tutkimuksen kohteina ovat olleet mm. liikenneväylien pidon haasteet väestöltään kasvavilla ja väestöään menettävillä alueilla, tuotantorakenteen muutosten vaikutukset, liikenteen hallinnan roolin muuttuminen osana liikenneväylien pitoa sekä liikenneinfrastruktuurin ympäristökysymykset. Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2002 ilmestyneessä merenkulun strategiassa todetaan mm. että innovatiivisuus on alan kehitykselle olennaisen tärkeä sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Koko meriklusterille tulisi saada yhteinen tutkimuspoliittinen ohjelma ja sen seuranta, johon sitoutuvat niin tutkimuslaitokset, tutkijat, teollisuus, muut rahoittajat kuin myös valtiovalta. 2.3 Merenkulkulaitoksen visio, strategiset päämäärät, ja kriittiset menestystekijät T&k-strategian ja toiminnan tulee tukea laitoksen visiota, strategisia päämääriä ja avaintulosalueita. Näitä on laitoksessa tarkasteltu ja määritelty neljän eri näkökulman kannalta, jotka ovat: Vaikuttavuus ja asiakkaat Palvelutaso ja laatu, prosessit ja tapa toimia Osaaminen ja innovaatio Talous ja kustannustehokkuus Visio tavoittelee yleistä hyvää niin kauppamerenkululle kuin muulle vesiliikenteelle tasavertaisesti. Se ei ota kantaa elinkeinopoliittisiin asioihin vaan tyytyy olemaan mahdollisten elinkeinotukien operatiivinen toteuttaja. 7

20 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Toiminnan keskeiset päämäärät ovat: Laatutason optimointi, jonka tarkoituksena on tuottaa yhteiskunnan haluamaa laatua Kustannustehokkuus, tavoitteena väylämaksun läpinäkyvyys ja hintatason lasku suunnittelukauden aikana Olla kansallisesti arvostettu laitos, mikä edellyttää suunnitelmaa, jolla laitoksen julkisuuskuva saadaan muokattua halutuksi Jotta laitos kokonaisuudessaan onnistuu ja valittu strategia toteutuu sekä lyhyellä aikavälillä että koko TTS-kauden aikana on seuraaviin kriittisiin menestystekijöihin kiinnitettävä erityistä huomiota vuonna 2003: Johtamiseen panostaminen voimakkaassa muutoksessa Henkilöstön sitouttaminen ja motivointi Määrätietoinen toimintojen eriyttämisen läpivienti ja uusien tehtävien resurssointi Tilaamisen osaamiseen liittyvät valmiudet on luotava kaikkien toimintojen osalta nopeasti Muutoksesta huolimatta on saavutettava sovittu taloudellinen tulos Hallinnollisten tukipalvelujen toimivuus ja laskentajärjestelmä ovat onnistumisen kannalta avainasemassa Edellä esitetyistä laitoksen johtamisen kannalta keskeisistä päämääristä ja tavoitteista on johdettu toimintokohtaiset avaintulosalueet, tavoitteet ja tehtävät. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitää omalta osaltaan saumattomasti tukea näitä johdon asettamia tavoitteita. 2.4 Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Merenkulku on hyvin kansainvälistä toimintaa, mikä edellyttää laitokselta tiivistä yhteistyötä muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja osallistumista erilaisiin tutkimus- kehittämisprojekteihin. Varsinkin turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät asiat ja niiden kehittäminen ovat jatkuvasti esillä. Merenkulkulaitoksen tulee omassa t&k-toiminnassaan kiinteästi seurata yleistä kehitystä ja pyrkiä myös vaikuttamaan kansainvälisiin suosituksiin ja määräyksiin. EU:n myötä on tullut ja tulee uusia säännöksiä, jotka laitos joutuu myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan huomioimaan. Toisaalta EU:n kautta voi olla mahdollista saada rahoitusta merkittäviin tutkimushankkeisiin, jotka tukevat esim. EU:n pohjoisen ulottuvuuden merenkulkua. Tällainen kohde voisi olla esim. Itämeren alueen liikenteen hallinta ja jäänmurtotoiminta. Jos EU:n tutkimusrahoja halutaan laajemmin hyödyntää, se edellyttää, että Merenkulkulaitos selvittää riittävällä tarkkuudella rahojen saamisen edellytykset ja ottaa ohjelmia ja hankkeita valmistellessaan tämän huomioon. 8

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi - ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Suomalaisen merenkulun erityispiirteitä Suomalainen saaristo maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen ja laaja, lisäksi rannikko on erittäin

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 LIIKENNEVIRASTO 2010 Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 Liikennevirasto lyhyesti Liikennevirasto vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikenneviraston

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot