Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003"

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Helsinki 2003 ISSN ISBN

2

3 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 Merenkulkulaitoksen tutkimusja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Helsinki 2003 ISSN ISBN

4 ISSN ISBN Merenkulkulaitos, Helsinki 2003

5 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) T&k-projektiryhmä (Jouko Vuoristo, pj. Esko Sirvio, Sirway Oy, siht. Venla Hiironen, siht.) KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Työryhmän raportti Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Tiivistelmä Merenkulkulaitoksen pääjohtaja antoi toukokuussa 2002 t&k-projektiryhmälle tehtäväksi laatia ehdotuksen laitoksen t&ktoiminnan lähivuosien suuntaviivoista, tavoitteista ja painopistealueista. Projektiryhmän tehtävänä oli myös pohtia laitoksen t&k-toiminnan ohjausta, organisointia ja rahoitusta. Lisäksi tuli laatia hankekohtainen vuoden 2003 t&k-ohjelma. Keskeisinä lähtökohtina t&k-strategian laatimistyössä olivat laitoksen strategiset toimintalinjat, laitoksen rooli koko toimialan t&ktoiminnassa, yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa sekä kansainvälinen merenkulkua koskeva t&k-toiminta. Projektiryhmä selvitti työnsä taustaksi vuosina käynnissä olleet t&k-hankkeet ja niihin käytetyn rahoituksen. Lisäksi ryhmällä oli käytettävissään tiedot aikaisemmista t&k-toiminnan kartoituksista vuodesta 1998 asti. Vuonna 2002 t&k-toimintaan käytettiin noin 1,8 milj. euroa. Vuosina rahoitus on vaihdellut välillä 1,5 1,9 milj. euroa. Lähivuosien painopistealueita Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ovat: 1. Vesitieverkon kehittäminen osana Suomen liikennelogistista järjestelmää 2. Prosessit ja tuotekehitys 3. Turvallisuus ja ympäristö 4. Merenkulun toimintaympäristö ja vesiliikenteen edistäminen 5. ICT-alan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen Laitoksen t&k-toiminnan vuotuiseksi tavoitteelliseksi rahoitustasoksi on asetettu 2 milj. euroa. Tämä taso on noin 1,2 % laitoksen kokonaiskustannuksista, mikä on kohtuullinen verrattuna muiden liikennehallinnon organisaatioiden t&krahoituksen määrään. Laitoksen johtamisen kannalta strategisia ovat tutkimuskokonaisuudet, joilla on laitoksen toiminnan kannalta huomattavan suuri merkitys ja joiden kokonaiskustannukset ovat merkittäviä. Strategiseksi projektiksi valittiin 'Tiedonhallinnan kehittäminen', joka tukee kaikkia paino-pistealueita. Nimitystä teema käytetään projektia löyhemmästä t&khankekokonaisuudesta. Strategisiksi teemoiksi valittiin 'Alus- ja navigointiturvallisuus' ja 'Meriliikenteen telematiikka'. Nämä teemat toteuttavat pääasiassa Turvallisuus ja ympäristö- ja ICT-alan hyödyntäminen -painopistealueiden tavoitteita. Ennen strategisten hankkeiden käynnistämistä tulee tehdä esiselvitykset, joissa tutkittavat ongelmat hahmotellaan riittävän kattavasti, asetetaan hankkeiden tavoitteet, määritellään osahankkeet ja selvitetään hankkeiden vaatimat resurssit. Strategisen projektin toteutuksen katsotaan edellyttävän päätoimista projektinvetäjää. Strategisen johtamisen vahvistamiseksi t&k-toiminnalle varataan erillinen rahoitus. Laitoksen johdon valitsemien strategisten hankkeiden rahoituksella on ensisijainen asema tässä rahoituskehyksestä. Muille tutkimus- ja kehittämishankkeille varataan rahoitus yhteisestä kehyksestä hanke-esitysten perusteella. Avainsanat (asiasanat) tutkimus, kehittäminen, t&k, strategia Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 Kokonaissivumäärä 30 Jakaja Merenkulkulaitos Kieli suomi ISSN ISSN Hinta 5 Kustantaja Merenkulkulaitos ISBN ISBN Luottamuksellisuus Julkinen

6

7 Utgivare Författare (uppgifter om organet: namn, ordförande, sekreterare) Projektgruppen för forskning och utveckling (FoU) (Jouko Vuoristo, ordf., Esko Sirvio, Sirway Oy, sekr., Venla Hiironen, sekr.) PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Typ av publikation Rapport Uppdragsgivare Sjöfartsverket Datum för tillsättande av organet Publikation (även den finska titeln) Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Sjöfartsverkets forsknings- och utvecklingsstrategi och preliminärt program för år 2003 Referat Sjöfartsverkets generaldirektör gav i maj 2002 projektgruppen för forskning och utveckling (FoU) i uppgift att utarbeta ett förslag över riktlinjer, mål och tyngdpunktsområden för FoU-verksamheten vid verket inom de närmaste åren. Projektgruppens uppgift var också att dryfta styrningen, organiseringen och finansieringen av verkets FoU-verksamhet samt att göra upp ett projektrelaterat program för år De viktigaste utgångspunkterna vid utarbetandet av FoU-strategin var Sjöfartsverkets strategiska verksamhetslinjer, dess roll vid FoU-verksamheten inom hela verksamhetsområdet, samarbetet med andra aktörer inom branschen samt internationell FoU-verksamhet inom sjöfarten. Projektgruppen började med att kartlägga de FoU-projekt som pågick under och finansieringen av dem. Gruppen hade också tillgång till uppgifter från tidigare kartläggningar av FoU-verksamheten ända sedan år År 2002 användes ca 1,8 miljoner euro för forskning och utveckling. Under åren har finansieringen varierat mellan 1,5-1,9 miljoner euro. Under de närmaste åren är tyngdpunktsområdena inom Sjöfartsverkets forsknings- och utvecklingsverksamhet följande: 1. Utveckling av farledsnätet som en del av Finlands trafiklogistiska system 2. Processer och produktutveckling 3. Säkerhet och miljö 4. Sjöfartens verksamhetsmiljö och främjande av sjötrafiken 5. Utnyttjande av de nya möjligheterna inom ICT-området Den årliga målnivån för finansieringen av Sjöfartsverkets FoU-verksamhet har uppsatts till 2 miljoner euro. Det här utgör ca 1,2 % av verkets totala kostnader, vilket är skäligt, jämfört med FoU-finansieringen vid andra organisationer inom trafikförvaltningen. Strategiska med tanke på ledningen av Sjöfartsverket är de forskningshelheter som är av stor betydelse ur verksamhetssynpunkt, och vars totala kostnader är betydande. Till strategiskt projekt valdes 'utveckling av informationshanteringen' som stöder alla tyngdpunktsområden. Beteckningen tema används för en FoU-projekthelhet som är vidare än ett specifikt projekt. De strategiska temana är 'fartygs- och navigationssäkerhet' och 'telematik inom sjötrafiken'. Dessa teman förverkligar i huvudsak målen inom tyngdpunktsområdena 'säkerhet och miljö' samt 'utnyttjande av de nya möjligheterna' inom ICT-området. Innan de strategiska projekten inleds bör det göras förutredningar, med tillräckligt omfattande skissning av forskningsproblemen. Målen för projekten sätts upp, delprojekten fastställs och man utreder vilka resurser projekten kräver. Genomförandet av ett strategiskt projekt anses kräva en heltidsanställd projektledare. Separat finansiering reserveras för FoU-verksamheten för att stärka den strategiska ledningen. De strategiska projekt som valts ut av Sjöfartsverkets ledning prioriteras. Andra forsknings- och utvecklingsprojekt finansieras från en gemensam finansieringsram på basis av projektförslagen. Nyckelord forskning, utveckling, FoU, strategi Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 (Sjöfartsverkets publikationer) Sidoantal Språk 30 finska Distribution Sjöfartsverket ISSN ISSN Pris 5 Förlag Sjöfartsverket ISBN ISBN Sekretessgrad Offentlig

8

9 The publisher Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) R&D project team (Jouko Vuoristo, chairman, Esko Sirvio, Sirway Oy, secretary, Venla Hiironen, secretary) DESCRIPTION Date of publication February 5, 2003 Type of publication Report Assigned by Finnish Maritime Administration Date when body appointed May 20, 2002 Name of the publication Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ja alustava ohjelma vuodelle 2003 Finnish Maritime Administration's research and development strategy and preliminary programme 2003 Abstract In May 2002, the Finnish Maritime Administration's Director General assigned a Research and Development (R&D) project team to draw up a proposal on the guiding principles, goals, and priority areas concerning the Administration's R&D activities for the next few years. The team's task was also to discuss the steering, organisation and financing of the Administration's R&D activities, and to prepare a project-specific R&D programme for the year The preparation of the R&D strategy was based on the Administration's strategic lines of activities, its role in the R&D work throughout the field of activity, cooperation with other players in the field, and international R&D activities related to shipping. In order to back up its work, the team mapped the R&D projects for , and the financing of these. It also had access to data from previous surveys on R&D activities from as far back as In 2002 a sum of about 1.8 million euros was used for R&D activities. During the years financing has ranged between 1.5 and 1.9 million euros. The priority areas for the Finnish Maritime Administration's Research and Development activities during the next few years are: 1. Development of the waterway network as part of the Finnish traffic logistics system 2. Processes and product development 3. Safety and the environment 4. The operating environment of shipping and the promotion of waterborne traffic 5. Utilisation of the new opportunities provided by ICT The annual level for the financing of the Administration's R&D activities has been set at 2 million euros. This is about 1.2% of the Administration's total costs, which can be regarded reasonable compared with the amounts used for R&D in other organisations within traffic administration. Strategic from the point of view of the management of the Administration are the projects entities, which are vital for the activities carried out by the Administration, and which involves significant costs. The 'development of information management' was chosen as a strategic project, supporting all priority areas. R&D activities that are not specifically projects are referred to as themes. Strategic themes are the 'safety of ships and navigation' and the 'telematics of shipping', supporting mainly the goals related to the priority areas 'safety and the environment' and the 'utilisation of ICT'. Before any strategic projects are launched, preliminary reports should be made, outlining the research problems to a sufficient extent. In addition, project goals should be set, subprojects defined, and the need for resources analysed. The implementation of strategic projects requires full-time project leaders. In order to strengthen strategic management, separate allocation of assets will be made for the financing of R&D activities. The strategic projects chosen by the management of the Administration are given priority. For other research and development projects funds are allocated out of a joint financial frame on the basis of project proposals. Keywords research, development, R&D, strategy Miscellaneous Serial name and number Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2003 (Maritime Administration's publications) Pages, total 30 Language Finnish Distributed by Finnish Maritime Administration ISSN ISSN Price 5 ISBN ISBN Confidence status Public Published by Finnish Maritime Administration

10

11 Sisältö Sivu ESIPUHE 1 1 MERENKULKULAITOKSEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Johdanto Nykytilakuvaus T&k-toiminnan arviointi 4 2 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristön muutokset Liikenne- ja viestintäministeriön t&k-strategia Merenkulkulaitoksen visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta 8 3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN SUUNTA JA PAINOPISTEALUEET Painopistealueet Vesitieverkon kehittäminen osana Suomen liikennelogistista järjestelmää Prosessit ja tuotekehitys Turvallisuus ja ympäristö Merenkulun toimintaympäristö ja vesiliikenteen edistäminen ICT-alan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen 13 4 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN STRATEGISET PROJEKTIT JA TEEMAT Strateginen projekti: Tiedonhallinnan kehittäminen Strateginen teema: Alus- ja navigointiturvallisuus Strateginen teema: Meriliikenteen telematiikka Muut tutkimus- ja kehittämishankkeet 17 5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN OHJAUS, ORGANISOINTI JA RAHOITUS Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ohjaus Toiminnan organisointi Tutkimusyhteistyö ja tapa toimia Tutkimusohjelmasta ja tuloksista tiedottaminen 20 LIITTEET Liite 1 Alustava t&k-ohjelma vuodelle 2003 Liite 2 Merenkulkulaitoksen t&k-hankkeet vuosina

12

13 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia ESIPUHE Merenkulkulaitoksen pääjohtaja antoi tehtäväksi laatia tutkimusja kehittämisstrategia sekä vuoden 2003 ohjelma, joiden keskeisinä lähtökohtina ovat laitoksen strategiset toimintalinjat sekä laitoksen rooli koko toimialan t&k-toiminnassa, yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa sekä kansainvälinen merenkulun t&k-toiminta. Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan tavoitteena on mm. luoda uutta tietoa ja osaamista, tukea laitoksen ja toimintojen strategista johtamista sekä hyödyntää yhteistyön ja yhteistyöverkostojen avulla kansallisesti ja kansainvälisesti tapahtuvaa tutkimusta ja kehittämistä. Strategiassa esitetään mm. t&k-toiminnan suuntaviivoja, painopistealueita ja tavoitteita, t&k-toiminnan ohjaus, organisointi ja rahoitus sekä t&kprosessikuvaus osana laitoksen toiminnansuunnittelujärjestelmää. Myös kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja sen tavoitteita on käsitelty. Valmistelutyöstä on vastannut projektiryhmä, jossa on ollut edustus kaikista merenkulkupiireistä sekä keskushallinnon yksiköistä. Työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet Merenkulkulaitoksesta seuraavat henkilöt: Jouko Vuoristo, Matti Aaltonen, Vilho Asunmaa, Tapani Friström, Pertti Haatainen, Jarmo Hartikainen, Kaisu Heikonen, Simo Kerkelä, Seppo Mäkinen, Rainer Mustaniemi, Pekka Reitola, Raimo Tapio, Tiina Tuurnala, Tom Wilenius, Timo Vähämaa ja Venla Hiironen. Liikenne- ja viestintäministeriön edustajana on ollut Martti Mäkelä. Projektiryhmän puheenjohtajana on toiminut Jouko Vuoristo. Sihteerinä on ollut Venla Hiironen saakka lähtien projektiryhmän konsulttina ja sihteerinä on toiminut Esko Sirvio Sirway Oy:stä. Projektiryhmä on kokoontunut työn aikana 9 kertaa ja lisäksi työtä on valmisteltu pienryhmissä. Projektin ohjausryhmänä on toiminut laitoksen johtoryhmä, joka on kahdessa seminaarissa käsitellyt ja työstänyt t&k-toiminnan keskeisiä suuntaviivoja. 1

14 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia 1. MERENKULKULAITOKSEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA 1.1 Johdanto T&k-toiminnalla ja hankkeilla tarkoitetaan päivittäisestä tuotannollisesta ja operatiivisesta toiminnasta erillisiä tutkimus-, kehittämis- ja selvityshankkeita, joiden tarkoituksena on uuden tiedon, menetelmän tai tuotteen kehittäminen tai olemassa olevan tiedon kokoaminen ja sen uusi soveltaminen. Myös johonkin toiminnan osa-alueeseen kuuluva yleinen perustutkimus tai kehittämisprojektia palveleva esitutkimus sisältyy t&k-toimintaan. Kehittämishankkeeseen liittyvät erilaiset pilotti- ja testiprojektit sekä niihin liittyvä koulutus- ja tiedotustoiminta kuuluvat t&k-toimintaan. Kehittämishankkeeseen liittyvää tuotannollista/ operatiivista käyttöönottovaihetta ja siihen liittyviä investointeja ei lasketa enää kuuluvaksi t&k-toimintaan. Merenkulkulaitos Liikenne- ja viestintäministeriön alaisena vesiliikenteen virastona on ainoa julkisen sektorin toimija vesiliikenteen alalla. Tästä syystä sillä tulee olla koko vesiliikenteen kenttä hallussa, niin että sitä voidaan koordinoidusti kehittää ja edesauttaa yhteistyötä muiden liikennemuotojen kanssa. Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan tavoitteena on luoda uutta tietoa ja osaamista, jotta vesiliikennejärjestelmä osana koko Suomen liikennejärjestelmää toimisi turvallisesti ja kilpailukykyisesti kestävällä tavalla. Merenkulkulaitoksen t&k-toiminta kohdistuu vesiliikenteen toimintaympäristön tutkimiseen, vesiliikenteen kehittämiseen, laitoksen palveluiden ja palvelutuotannon sekä koko laitoksen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta koostuu strategisista projekteista, strategisista teemoista sekä muista kehittämishankkeista. Toiminta edellyttää kiinteää yhteistyötä Liikenne- ja viestintäministeriön ja sen alaisten virastojen kesken sekä verkottumista tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Merenkulkulaitoksen tulevat organisaatiomuutokset näkyvät vahvasti lähivuosien tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, millä osaltaan varmistetaan kilpailukykyisten organisaatioiden kehittyminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti 2

15 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Vesiliikenne Merenkulkulaitoksen t&k Vesiliikenteen toimintaympäristön tutkiminen MKL:n tarjoamat palvelut MKL Vesiliikenteen kehittäminen (ml. myös turvallisuus, ympäristövaikutukset) Merenkulkulaitoksen palveluiden ja palvelutuotannon kehittäminen Merenkulkulaitoksen toiminnan kehittäminen ( tietohallinto, johtaminen, organisaatio, jne.) Kuva 1 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kenttä 1.2 Nykytilakuvaus Merenkulkulaitos on käyttänyt viime vuosina &k-toimintaan vuosittain 1,5 1,9 milj. euroa (kuva 2). Toiminnoista merenmittaukseen ja merikartoitukseen sekä väylänpitoon on käytetty yli puolet kaikista t&k-rahoista. Talvimerenkulun avustamiseen, vesiliikenteen ohjaukseen ja luotsaukseen sekä alusturvallisuuteen ja ympäristön suojeluun on vuonna 2002 käytetty enemmän rahoitusta kuin edellisenä vuotena, mikä näkyy selvänä muutoksena. milj. euroa 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Yhteensä Alusturvallisuus ja meriympäristön suojelu Vesiliikenteen ohjaus ja luotsaus Talvimerenkulun avustaminen Merikartoitus Väylänpito Vesiliikenteen toimintaympäristö ja logistiikka 0, Kuva 2 Merenkulkulaitoksen t&k-toiminnan menot vuosina

16 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Tärkeimmät ja myös eniten rahoitusta saaneet t&k-hankkeet vuonna 2002 ovat olleet seuraavat: Väylänpito Väylänhoidon järjestelmän kehittäminen (VHJ) Merikartoitus Kartantuotantojärjestelmän kehityshanke (Karhis/ nsector) Syvyystietojen välittäminen merikartoille (SYVÄ) Katamaraani monikeilainaluksen käyttöönottoon liittyvä kehittäminen Sotilasmerikarttojen tuotanto- ja tiedonhallintojärjestelmä (Sotilas nsector) Talvimerenkulun avustaminen Talvimerenkulun tutkimus Jäänmurtajien informaatiojärjestelmän IBNetin jatkokehitys Jäänmurtokapasiteettitarpeen simulointi Vesiliikenteen ohjaus PortNetin, PilotNetin, VTS:n, Mevatin ja AIS-järjestelmien yhdistäminen PilotNet Kansallisella tasolla yhteistyöalueita laitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa ovat olleet mm. vesiliikenteen logistiikka, väyläturvallisuus, väylänavigoinnin ympäristövaikutukset ja jäissänavigointi. Merenmittauksen alalla yhteistyö on koskenut mm. koordinaattijärjestelmiä, kiintopisteitä, mittausmenetelmiä, laitteistokehitystä ja mallikokeita. Yhteistyökumppaneina ovat olleet mm. Turun yliopiston koulutus- ja tutkimuskeskus, VTT, SYKE, Helsingin ja Tampereen teknilliset korkeakoulut, Geodeettinen laitos, Maanmittauslaitos, Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta ja Merivoimien tutkimuslaitos, suomalaiset varustamot ja suomalainen veneteollisuus. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat erilaiset järjestöt, kuten PIANC, IALA, IMO, IHO. Näiden tavoitteena on kehittää ja edistää mm. väylien, kanavien ja satamien suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa, merenkulun turvalaitteita ja turvalaitejärjestelmiä sekä kansainvälisiä standardeja esim. elektronisen karttatiedon siirtoon. Merenkulkulaitoksen ja muiden suomalaisten alan asiantuntijoita on osallistunut aktiivisesti järjestöjen toimintaan. 1.3 T&k-toiminnan arviointi Laitoksen t&k-strategiaa laatinut työryhmä on arvioinut nykytilanteen osalta mm. seuraavaa: Laitoksen tavoitteet ja tehtävät huomioon ottaen toteutunut t&k-toiminta on painottunut oikeisiin asioihin ja kokonaispanostus nähdään suuruusluokaltaan oikeaksi. Liikennetelematiikan voimakas esilletulo merenkulkuympäristössä korostaa jatkossa sen asemaa t&k-toiminnan tavoitteita asetettaessa. 4

17 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Valtaosa kehittämisestä liittyy uusien teknisten mahdollisuuksien käyttöön ottoon. Tältä osin tarve panostaa kehittämiseen tiettynä ajankohtana riippuu maailman laajuisesta teknisestä kehityksestä alalla. Laitoksen tulisi voida panostaa uuden tekniikan käyttöön ottoon aina silloin kun se on ajankohtaista. Tästä seuraa, että panostustarve voi vaihdella merkittävästi eri vuosina. Vaikka pääosa t&k-toiminnasta toteutetaan tilauksina konsulttiyrityksiltä, tutkimuslaitoksilta ja yliopistoilta, on toiminnan tuloksen kannalta ratkaisevaa, että hankkeiden ohjaukseen on laitoksessa riittävästi alan asiantuntevaa henkilöstöä. Osassa kehittämistoimintaa ei kaikkia asiantuntijapalveluja ole saatavissa laitoksen ulkopuolelta, jolloin oman henkilöstön panos edelleen korostuu. Useilla alueilla on laitoksen palveluksessa olevien asiantuntijaresurssien vähäisyys kehittämistoimintaa hidastava tekijä. Strategisesti tärkeitä ja useita organisaatioyksiköitä koskevia hankkeita tulisi ohjata laitostasolla. Väyläinfrastruktuuriin liittyvä kehittäminen on havaittu erääksi sellaiseksi alueeksi, jolla laitostasoista koordinaatiota tulisi lisätä. Laitoksen tiedonhallinnan osaaminen on saatava mukaan tietojärjestelmien kehittämishankkeisiin. Piirihallintoa koskevissa kehittämishankkeissa on tärkeää huolehtia piirien keskinäisestä koordinoinnista. Sisävesiliikenteen kehittämistä on tarkoituksenmukaista keskittää Järvi- Suomen merenkulkupiiriin. T&k-toiminta ei ole tullut laitoksen toiminnansuunnittelussa esiin omana kokonaisuutenaan, eikä juuri varsinaisten toimintojenkaan osana, vaan suunnittelu on tapahtunut toimintojen sisällä. Toiminnansuunnittelujärjestelmän katsotaan mahdollistaneen t&k-toiminnan tarkoituksenmukaisen toteuttamisen varsin hyvin. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa sisällyttää t&ktoiminta omana kokonaisuutenaan laitoksen toiminnansuunnittelujärjestelmään. Suurimmat hankkeet tulisi toiminnan suunnittelussa käsitellä nimettyinä, kun taas pienemmät hankkeet tulisi joustavuuden säilyttämiseksi käsitellä teemakokonaisuuksina. T&k-toimintaa olisi myös suunniteltava vuotta pidempinä kokonaisuuksina. Yhteistyö laitoksen t&k-hankkeissa laitoksen sisällä on riippunut ratkaisevasti hankekohtaisesta aktiivisuudesta yhteistyön luomisessa ja ylläpidossa. Yhteistyö on käytännössä kuitenkin toiminut kohtuullisen hyvin. T&ktoiminnan suunnitteleminen laitoksen toiminnansuunnitteluprosessin osana parantaisi kuitenkin mahdollisuuksia yhteistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. 5

18 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia 2. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja niiden jatkuva huomiointi on keskeinen lähtökohta merenkulun ja Merenkulkulaitoksen kehittämisessä. Laitoksen tulee omalta osaltaan vastata muutosten tuomiin vaatimuksiin ja haasteisiin riittävän ajoissa, jotta Suomen elintärkeät kilpailukykytekijät säilyvät ja kehittyvät. Pitkäjänteinen t&k-toiminta on avainasemassa, jotta nämä muutokset voidaan ottaa järjestelmällisesti huomioon toimintoja, prosesseja ja tuotteita kehitettäessä. Tärkeitä ovat pienetkin havaittavissa olevat muutossignaalit, sillä näiden varhaisella huomioimisella ja oikealla reagoinnilla on mahdollista saada etulyöntiasema ja parempi kilpailukyky muihin toimijoihin nähden. Erityisen merkittäviä muutoksia lähialueella ovat Itämeren ja Suomenlahden liikenteen voimakas lisääntyminen sekä Baltian maiden EU-jäsenyys. Molemmilla on vaikutuksia Suomen merenkulun kilpailutilanteeseen sekä turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin. 2.2 Liikenne- ja viestintäministeriön t&k-strategia Liikenne- ja viestintäministeriö koordinoi koko väyläsektorin tutkimusohjelmaa ja lisäksi vastaa monista, myös merenkulkuun liittyvistä hankkeista. Ministeriöllä ja jokaisella sen hallinnonalan organisaatiolla on t&k-strategia ja -suunnitelma, joiden toteuttamiseen johto sitoutuu sekä johdon nimeämä t&k-johtaja, -koordinaattori tai yhteyshenkilö. Koordinaattorit huolehtivat johdon apuna tutkimukseen liittyvästä toiminnansuunnittelusta sekä tukevat substanssiyksiköitä konsultoimalla, apuvälineitä kehittämällä, organisoimalla yhteistyötä ja tiedottamalla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla tehdään kehittämistyötä yhdessä. Jokaisella hallinnonalan organisaatiolla on eriytyneitä ja erityisrooleja sekä selkeästi sovittu työnjako. Merenkulkulaitoksen tehtävä yhteistyössä on vaikuttaa ohjelmiin niin, että vesiliikenteen alue on oikealla painotuksella mukana ja alan asiantuntijat ovat tutkimustoiminnassa mukana. Tärkeää on, että osaamispääoma ja vastuu sen lisäämisestä on hallinnonalan yhteinen ja sitä hyödynnetään myös merenkulkuun liittyvissä tutkimuksissa. Erityisesti LVM:n FITS- ja VALO- ohjelmat ovat sellaisia, joilla voidaan vaikuttaa koko liikennesektorin kehittymistä samaan ajatusmalliin ja edesauttaa meneillään olevia rakenteellisia ja asiakkaiden tarpeita paremmin palvelevia muutoksia. 6

19 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia FITS-ohjelman tavoitteena on kehittää liikenteeseen liittyviä julkisia ja kaupallisia palveluita sekä rakenteita. Ohjelma kehittää tietoyhteiskuntaa ja toteuttaa siihen liittyviä liikennepoliittisia tavoitteita. Tämä merkitsee mm. eri liikennemuotojen välistä saumatonta yhteistyötä, jota käyttäjät tarvitsevat. Ohjelmassa painotetaan sellaista tutkimusta ja kehittämistä, joka saa aikaan käyttäjien tarvitsemia palveluja sekä lisää alan osaamista. Ohjelma jakautuu kahdeksaan alueeseen: Palvelujen edellytykset, Vaikuttavuus ja käyttäjien tarpeet, Liikenteen ja kuljetusten seuranta, Häiriötilanteiden hallinta, Matkustajainformaatio, Älykäs liikenteenohjaus, Nopeuden säätely ja automaattivalvonta sekä Terminaalien telematiikka VALO-ohjelman tavoitteena on kehittää yritysten logistisia prosesseja ja parantaa kotimaisten yritysten toimintaedellytyksiä sekä luoda uusia kilpailukykyisiä tuotteita maailmanmarkkinoille. Lisäksi ohjelma pyrkii kehittämään tiedon siirtoa yritysten ja korkea-koulujen välillä. VALO:ssa on kolme hankealuetta: Strategisen tason logististen prosessien toimintamallit ja toimintatavat, Logistiikan toiminnanohjausjärjestelmät ja Käsittely- ja kuljetusjärjestelmät. Vuonna 2002 valmistuneen Ministeriön Väylät 2030-ohjelman tavoitteena on selvittää, kuinka toimintaympäristön muutokset vaikuttavat liikenneinfrastruktuuriin. Tutkimuksen kohteina ovat olleet mm. liikenneväylien pidon haasteet väestöltään kasvavilla ja väestöään menettävillä alueilla, tuotantorakenteen muutosten vaikutukset, liikenteen hallinnan roolin muuttuminen osana liikenneväylien pitoa sekä liikenneinfrastruktuurin ympäristökysymykset. Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2002 ilmestyneessä merenkulun strategiassa todetaan mm. että innovatiivisuus on alan kehitykselle olennaisen tärkeä sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Koko meriklusterille tulisi saada yhteinen tutkimuspoliittinen ohjelma ja sen seuranta, johon sitoutuvat niin tutkimuslaitokset, tutkijat, teollisuus, muut rahoittajat kuin myös valtiovalta. 2.3 Merenkulkulaitoksen visio, strategiset päämäärät, ja kriittiset menestystekijät T&k-strategian ja toiminnan tulee tukea laitoksen visiota, strategisia päämääriä ja avaintulosalueita. Näitä on laitoksessa tarkasteltu ja määritelty neljän eri näkökulman kannalta, jotka ovat: Vaikuttavuus ja asiakkaat Palvelutaso ja laatu, prosessit ja tapa toimia Osaaminen ja innovaatio Talous ja kustannustehokkuus Visio tavoittelee yleistä hyvää niin kauppamerenkululle kuin muulle vesiliikenteelle tasavertaisesti. Se ei ota kantaa elinkeinopoliittisiin asioihin vaan tyytyy olemaan mahdollisten elinkeinotukien operatiivinen toteuttaja. 7

20 Merenkulkulaitoksen tutkimus- ja kehittämisstrategia Toiminnan keskeiset päämäärät ovat: Laatutason optimointi, jonka tarkoituksena on tuottaa yhteiskunnan haluamaa laatua Kustannustehokkuus, tavoitteena väylämaksun läpinäkyvyys ja hintatason lasku suunnittelukauden aikana Olla kansallisesti arvostettu laitos, mikä edellyttää suunnitelmaa, jolla laitoksen julkisuuskuva saadaan muokattua halutuksi Jotta laitos kokonaisuudessaan onnistuu ja valittu strategia toteutuu sekä lyhyellä aikavälillä että koko TTS-kauden aikana on seuraaviin kriittisiin menestystekijöihin kiinnitettävä erityistä huomiota vuonna 2003: Johtamiseen panostaminen voimakkaassa muutoksessa Henkilöstön sitouttaminen ja motivointi Määrätietoinen toimintojen eriyttämisen läpivienti ja uusien tehtävien resurssointi Tilaamisen osaamiseen liittyvät valmiudet on luotava kaikkien toimintojen osalta nopeasti Muutoksesta huolimatta on saavutettava sovittu taloudellinen tulos Hallinnollisten tukipalvelujen toimivuus ja laskentajärjestelmä ovat onnistumisen kannalta avainasemassa Edellä esitetyistä laitoksen johtamisen kannalta keskeisistä päämääristä ja tavoitteista on johdettu toimintokohtaiset avaintulosalueet, tavoitteet ja tehtävät. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitää omalta osaltaan saumattomasti tukea näitä johdon asettamia tavoitteita. 2.4 Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Merenkulku on hyvin kansainvälistä toimintaa, mikä edellyttää laitokselta tiivistä yhteistyötä muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja osallistumista erilaisiin tutkimus- kehittämisprojekteihin. Varsinkin turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät asiat ja niiden kehittäminen ovat jatkuvasti esillä. Merenkulkulaitoksen tulee omassa t&k-toiminnassaan kiinteästi seurata yleistä kehitystä ja pyrkiä myös vaikuttamaan kansainvälisiin suosituksiin ja määräyksiin. EU:n myötä on tullut ja tulee uusia säännöksiä, jotka laitos joutuu myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan huomioimaan. Toisaalta EU:n kautta voi olla mahdollista saada rahoitusta merkittäviin tutkimushankkeisiin, jotka tukevat esim. EU:n pohjoisen ulottuvuuden merenkulkua. Tällainen kohde voisi olla esim. Itämeren alueen liikenteen hallinta ja jäänmurtotoiminta. Jos EU:n tutkimusrahoja halutaan laajemmin hyödyntää, se edellyttää, että Merenkulkulaitos selvittää riittävällä tarkkuudella rahojen saamisen edellytykset ja ottaa ohjelmia ja hankkeita valmistellessaan tämän huomioon. 8

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jenny Katila Ravintola Pääposti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Pori Turun yliopiston Brahea-keskus

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, Laura Kuistio

Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, Laura Kuistio Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, 9.2.2016 Laura Kuistio Valtion hankintakategoriat Kategoria Eurot v. 2014 Toimitilat ICT-hankinnat Matkustuspalvelut

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia Yleiset johtopäätökset Ohjelma kehittynyt edellisen arvioinnin jälkeen ja arvioinnin

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

HTU - LIIKENTEENOHJAUSPÄIVÄ

HTU - LIIKENTEENOHJAUSPÄIVÄ 1 HTU - LIIKENTEENOHJAUSPÄIVÄ 17.5.2005 Tiehallinnon rooli ja vastuu osaamisen kehittämistä Pauli Velhonoja Tiehallinto / Asiantuntijapalvelut 32 Vuorovaikutuskenttä ASIAKKAAT ovat niitä, joiden tarpeisiin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e IT JA PAREMPI BISNES Talentum Media Oy ja Vesa Tiirikainen ISBN 978-952-14-1506-7 Kansi ja taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy Sisältö Esipuhe 9 1. Parempaa bisnestä tietotekniikkaa hankkimalla! 13

Lisätiedot

Älyväylä-hanke. Liikenneviraston älyväyläpäivä

Älyväylä-hanke. Liikenneviraston älyväyläpäivä Älyväylä-hanke Liikenneviraston älyväyläpäivä 24.1.2017 24.1.2017 Digtalisaatiohanke 2016-2018 24.1.2017 Jorma Timonen 2 Osahanke 5 Merenkulun älyväylä Merenkulun älyväylä ohjausryhmä Tiina Tuurnala, puheenjohtaja

Lisätiedot

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ on dynaaminen pelastustoimen TKI-toimintaa ohjaava asiakirja PETU10+:n teemat määritellään 10 vuoden perspektiivillä,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot