Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli"

Transkriptio

1 Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli Mikkelin kaupunkistrategia Kuva: Jere Lauha Kuva: Jere Lauha 1

2 Johdanto: Mikkeli tähtää parempaan hyvinvointiin kestävällä tavalla Mikkelin kaupunkistrategia on kiteymä siitä, mihin valtuusto tähtää kaudella Se on kuvaus tärkeimmistä tavoitteista. Strategia luo pohjan myös arvioida onnistumista. Olemmeko Mikkelissä kyenneet tuottamaan asukkaille, elinkeinoille sekä luonnolle ja ympäristölle parempaa hyvinvointia? Kaupunkistrategia on valtuuston tärkein ohjenuora. Se luo perustan kaikelle kaupungin toiminnalle ja taloudenpidolle. Valtuusto linjaa isoimmat kehittämistarpeet ja varmistaa että edellytykset päästä tavoitteisiin ovat kunnossa. Kaupunkien tilanne Suomessa on haasteellinen. Epävarmuutta aiheuttavat monet rakenteelliset muutokset, joita Suomessa on valmisteltu. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveystoimen uudistus ovat näistä merkittävimpiä. Mikkelissä epävarmuuden ei kuitenkaan ole annettu ohjata strategiavalmistelua. Pikemminkin on ajateltu, että Mikkelin on tärkeää luoda omista lähtökohdistaan sellaista tulevaisuuden kuvaa, jolla varmistamme menestymisemme. Kyse ei ole sattumanvaraisesta reagoinnista eteen tuleviin tilanteisiin. Kyse on määrätietoisesta johtamisesta. Tärkeää on tarttua mahdollisuuksiin, joita on avautumassa. Mikkelin kaupungin strateginen johtaminen lähtee valtuustostrategiasta. Strategian edellyttämät käytännön toimenpiteet kootaan ohjelmiin. Ohjelmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointiohjelmat. Ne sisältävät tärkeimmät toimenpiteet, jotka tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseksi. Toimialojen ja yksiköiden toimintaa ohjataan myös tuloskorteilla. Tuloskorteissa otetaan kantaa siihen miten kaupungin toimintatavat, prosessit, rakenteet ja johtaminen saadaan tukemaan valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamista. Strategian ohjaavuutta parannetaan edellyttämällä toimialojen ja tulosalueiden ottavan kantaa valtuuston määrittelemiin tavoitteisiin ja indikaattoreihin. Näin ollen toiminta saadaan tiukasti sidottua valtuuston määrittelemään tahtotilaan. Strategiaa on valmisteltu poikkeuksellisen laajalla yhteistyöllä. On toteutettu kuntalaiskuulemisia, sidosryhmäkuulemisia, valtuusto- ja hallitusseminaareja, sekä esimiesten perspektiivipäivät. Kaikki kuulemisissa saadut kommentit, lausunnot ja muu anti on viety verkkoalustalle ja jatkossa materiaali löytyy uusilta Mikkelin kaupungin kotisivuilla. Näin on toteutettu avoimen digitaalisen kaupungin ideaa myös strategiavalmistelussa. Valtuusto toteuttaa strategian puoliväliarvioinnin. Silloin pystymme sanomaan, onko uusi strategiamalli lunastamassa sille asetettuja odotuksia. Mallilla itsellään ei ole arvoa jos se ei tuota sitä mitä tavoitellaan kestävää kasvua ja hyvinvointia Mikkeliin ja mikkeliläisille. 2

3 1. Strategiamalli Strategian punaisena lanka on kulkenut ajatus yhteiskunnassa olevien pahoinvointi-ilmiöiden vähentämisestä lisäämällä hyvinvointia. Tämän ajatuksen pohjalta kaupunkistrategian valmistelu perustui kolmeen näkökulmaan, jotka ovat asukkaiden hyvinvointi, elinkeinojen hyvinvointi ja luonnon ja ympäristön hyvinvointi (kuvio 1): Kuvio 1. Strategiavalmistelua ohjannut malli Näkökulmat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan leikkaavat toisiaan. Asukkaiden osallistamisella on haluttu korostaa asukkaiden aktiivista osallistumista hyvinvoinnin tuottamiseen. Mikkelin kaupunki on ollut edelläkävijä erilaisten osallistamismuotojen kokeilussa ja käyttöönotossa Suomessa. Tavoitteena on saada näin lisää hyvinvointia Mikkeliin. Osallisuutta voidaan toteuttaa eri tavoin ja hyödyntäen myös verkkopalveluita. Digitaalisuus on siten tärkeä hyvinvoinnin mahdollistaja. 3

4 2. Mikkelin toimintaympäristön analyysi Mikkelin toimintaympäristö ja sitä koskeva analyysi muodostaa strategian kivijalan. On tärkeää tietää, mitkä asiat Mikkelissä ovat hyvin, ja missä riittää eniten parannettavaa. Toimintaympäristöä tarkasteltaessa on tärkeää tunnistaa ne ongelmat, joihin kaupungin tulisi omalla toiminnallaan kyetä myönteisessä mielessä vaikuttamaan. Tällaisia isoja ongelmia ovat esimerkiksi hyvinvointierojen kasvu, väestörakenteen muutos erityisesti kuntatalouteen ja palvelutarpeisiin vaikuttaen, pitkät etäisyydet, työttömyys ja nuorten osattomuus. Samalla katse on kohdennettava avautuvien mahdollisuuksien suuntaan. Näitä ovat Mikkelissä muun muassa vapaa-ajan asutus ja matkailullinen vetovoima, yritysten ja elinkeinojen menestys, hyvä sijainti ja muun muassa Venäjän läheisyys, kaupungin parantunut mainekuva ja uudistumiskyky, korkeatasoiset kouluttautumismahdollisuudet sekä vahva osaaminen tietyillä erityisalueilla kuten bioenergiassa, ympäristöturvallisuudessa, digitaalisuudessa ja palveluissa. Mikkelin toimintaympäristöä tarkasteltiin valtuustoseminaarissa. Valtuutettujen näkemys toimintaympäristölle ominaisista piirteistä voidaan kuvata seuraavasti (kuvio 2). Kuviossa sanojen koko ilmaisee sitä kuinka monta kertaa sana seminaarissa mainittiin. Kuvio 2. Mikkelin toimintaympäristön analyysi tiivistetysti (perustuu tammikuun 2013 valtuustoseminaarin aineistoon). 4

5 3. Mikkelin kaupungin toiminta-ajatus ja visio Mikkelin kaupungin toiminta-ajatuksena on: Mikkeli rakentaa vastuullisesti asukkaidensa, elinkeinojensa sekä luonnon ja ympäristönsä hyvinvointia (kuvio 3). Kuvio 3. Mikkelin kaupungin toiminta-ajatus. MIKKELIN KAUPUNGIN VISIO ON: DIGITAALINEN MIKKELI KESTÄVÄSTI UUDISTUVA KASVUKESKUS SAIMAAN RANNALLA. Visio on toimintaohje kaupunkikonsernille siitä, mihin Mikkelin kaupunki tähtää. Visio konkretisoidaan kolmen näkökulman kautta yhdeksäksi strategiseksi päämääräksi. Näille päämäärille on asetettu indikaattorit ja näitä koskevat lähtö- ja tavoitetasot. Tärkeimmät strategian toteutumiseen tarvittavat toimenpiteet kootaan ohjelmiin. Ohjelmia on kolme: asukkaiden hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointiohjelma. 5

6 4. Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen sisältää kolme päämäärää. Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, %-osuus Ei yhtään läheistä ystävää, %-osuus 1) 8-9-lk:t 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 9.1 (koko maa 11.4 ) 7.5 1) 9.6 (koko maa 9.1) 1) 6.5 2) 7.2 (koko maa 7.8) 2) 5.8 3) 6 (koko maa 7.4) 3) 5 Vanhemmuuden puutetta, %-osuus 1) 8-9-lk:t, 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, %-osuus 1) 8-9-lk:t, 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 1) 20 (koko maa 22.3) 2) 27.3 (26.1) 3) 21.5 (koko maa 21.7) 1) 8 2) 4.5 3) 1.9 1) 19 2) 24 3) 18 1) 0 2) 0 3) 0 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa Humalajuominen, %-osuus 1) 8-9 lk:t 2)ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 11.3 (koko maa 10.1) 10 1) 12 1) 7 2) 40 2) 30 3) 26 3) 20 Tupakointi päivittäin, %-osuus 1) 8-9 lk:t 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 1) 15 2) 42 3) 10 1) 10 2) 32 3) 5 6

7 Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 Kokeillut laittomia huumeita %-osuus 1) 8-9 lk:t 2)ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 1) 8 2) 23 3) 12 1) 5 2) 15 3) 8 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Sairastavuusindeksi 106,1 PYLL (maan keskiarvo 100) Alkoholin ja tupakoinnin aiheuttamat kuolemat suurin ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttava tekijä 100 Alkoholin ja tupakan aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat vähenevät, laskee koko maan keskiarvotasolle Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: 1) kirjaston käyttö/kävijät 2) museot/kävijät 3) orkesteri/kuulijamäärä 4) yleiset kulttuuripalvelut 4.1) Kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa 4.2) Kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta 4.3) Säännöllistä kulttuuriavustusta saavien kävijä- /osallistujamäärä 5)Uimahallikäynnit 6)Teatterin kävijämäärät 1) kirjasto: ) museot: ) orkesteri: ) ) ) ) ) )kirjasto: ) museot: ) orkesteri: ) ) ) ) )

8 5. Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima muodostuu kolmesta päämäärästä, ja näitä koskevista indikaattoreista. Strategiset päämäärät 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 Yritysten nettolisäys 122 yritystä/vuosi 140 yritystä/vuosi tai 560 ajalla Työpaikkakehitys Työvoimaomavaraisuusaste, %-osuus Mikkelin mainekuvan kehitys Imagotutkimuksen 7. sija Yleinen yritysilmasto ,5 Mikkelin väkiluvun kehitys Huoltosuhde , ,9 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Työttömyysaste, %-osuus - alle 25-vuotiaat - alle 30-vuotiaat valmistuneiden osuus 12, ,7 8, Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu vuotiaiden työllisten %-osuus samanikäisestä väestöstä Asukkaiden koulutustaso: tutkinnon suorittaneiden %-osuus Kärkialueiden tutkimus, kehittämis- ja innovaatio- rahoituksen määrä miljoonaa euroa , Työllisten määrä kärkialayrityksissä - teknologia/hlö - palvelut/hlö - matkailu/yritystä Matkailun yöpymisten määrä/vuosi

9 6. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnissa tähdätään kolmeen keskeiseen päämäärään. Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen Asemakaavoitetuilla alueilla virkistysalueiksi (VL) merkittyjen alueiden pinta-alan osuus (%) Hoidettujen ja opastettujen retkeilyreittien ja luontopolkujen pituus (43 km) Osin opastamaton eikä ole tuotteistettu Opastettu ja tuotteistettu 100 % 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%) Koululaisten luontopäivien määrä/koululainen/vuosi Kasvihuonekaasupäästöt (t CO2-ekv./as) Ekologinen jalanjälki (gha / as) Etelä-Savon Energia Oy:n uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian osuus koko energiantuotannosta (%) Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohden laskettuna (kg/asukas) ,5 3,5 6,2 5,5 5,9 5,

10 Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 Luomumaatilojen %-osuus kaikista maatiloista 8,7 15 Luomussa olevan peltopinta-alan %-osuus kaikesta peltopinta-alasta 11, Rakennetun ympäristön laatu Korjausvelka kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta (euroa/as) Todetuista sisäilmaongelmista kärsivien kaupungin omistamien kiinteistöjen osuus kaupungin koko kiinteistökannasta Asiakastyytyväisyystutkimus - puistojen hoito - liikenneväylien hoito Kouluja Mikkelissä 30 kpl, sisäilmaongelmia todettu 12 koulussa (40 %). Päiväkoteja 27 kpl + ryhmäperhepäiväkoteja 15 kpl. Sisäilmaongelmia tiedossa 5 päiväkodissa (12 %). Yhteensä 72 rakennusta, joissa sisäilmaongelmia 17 rakennuksessa eli 24 %. 3,51 3,29 Sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä vähenee 20 %:a. 4 4 Hoidettuja kevyen liikenteen väyliä Mikkelin kaupungin alueella (km)

11 Loppusanat:Toteutamme strategian yhdessä Valtuusto vastaa Mikkelin kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kansalaiset ovat antaneet uusille valtuutetuille valtuudet vaikuttaa asioihin ja odottavat, että vaalilupaukset laitetaan sanoista teoiksi. Äänestäjien kannalta aina uusi valtuusto on muutoksentekijä ja mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Valtuustokaudelle tehtävä strategia on kaupungin punainen lanka, joka antaa päättäjille keinot edellyttää kaupunkiorganisaatiolta johdonmukaista asioiden valmistelua ja pitkäjänteistä työtä valtuuston yhteisen tahdon mukaisesti. Hyvää strategiaa ei tarvitse jalkauttaa, sillä se saa automaattisesti kaupungin henkilökunnan innostumaan ja työskentelemään tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategiaa tehdessä olennaista on katsoa tulevaisuuteen ja ennakoida. Meidän on määriteltävä äärimmäinen onnistuminen vuodelle 2017 eli mietittävä mitä haluamme Mikkelin kaupungin parhaimmillaan olevan tämän valtuustokauden lopussa ja edettävä sitten toimillamme sitä kohti. Oma näkemykseni on, että tavoitteena on aina oltava ensisijaisesti kuntalaisten hyvinvointi sekä veronmaksajien etu. Kaupunki on olemassa asukkaitaan varten. Strategian valmistelumme on ollut uudenlaista ja vuorovaikutteisempaa kuin aiemmin. Hyvän strategian valmistelussa on tarvittu valtuutettujen arkipäivän asiantuntemusta ja näkemystä. Kuntalaisetkin ovat aktiivisia ja heiltä tulee hyviä ideoita, kun vain on tarpeeksi monia eri kanavia, joiden kautta kehittämisideat saadaan otettua vastaan. Pelkkä sähköisyys ei riitä vaan pitää olla ihmisten välisiä kohtaamisia. Vanhanaikaiset toimintatavat julkisessa päätöksenteossa pitää muuttaa. Kaupungin luottamuselinten työn tulee olla avointa ja vuorovaikutteista alueen asukkaiden kanssa. Toivon, että jatkossakin toteutamme porinapajapäiviä säännöllisesti torilla, kaupunginosissa ja pitäjissä. Kuluneen 175 vuoden aikana on Mikkelistä ponnistettu maamme ja maailman huipulle politiikan, kulttuurin, taiteen, tieteen, urheilun ja elinkeinoelämän aloilla. Meidän on pidettävä huolta siitä, että mikkeliläisillä on tähän mahdollisuus myös jatkossa. Haluan valaa uskoa tulevaisuuteen. Uskotaan itseemme ja uskotaan Mikkelin kaupungin hyvään tulevaisuuteen! Valtuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen 11

12 Liite 1. Valmisteluprosessi Strategiavalmistelu käynnistyi kun yhdistymishallitus linjasi elokuussa 2012, että Mikkeli laatii kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian. Strategia eteni vaiheittain seuraavasti: Mainekuvan kuntalaiskysely: Mikä Mikkelissä on parasta. Kuntalaispalaute ja tutkimustulokset. Sidosryhmä- ja neuvosto- ym. kuulemiset Avoin Mikkeli Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Kesä-syyskuu Valtuustoseminaari I Painopisteiden valinnat teemoittain Kaupunginhallituksen seminaari Valtuustoseminaari II Strategian hyväksyminen Johtoryhmän ja kaupunginhallituksen käsittelyt Johtoryhmän ja kaupunginhallituksen käsittelyt Kuvio 4: Strategiaprosessi 12

13 Strategiaprosessi haluttiin toteuttaa vuorovaikutteisesti. Strategia on arviointia yhdessä, kuten kuvio 5 havainnollistaa: Kerätään kuntalaisten ratkaisuesitykset siitä miten hyvinvointia voidaan parantaa Mikkelissä. Mahdollisuus seurata strategian toteutumista ja tuoda omia näkemyksiä jatkuvaan strategiatyöhön. Kaupungin henkilöstö, lautakunnat, nuorisovaltuusto, aluejohtokunnat, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Kauppakamari, seudun yrittäjäjärjestö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, maakuntaliitto ja Ely-keskus. Kerätään ryhmien näkemykset minunmikkelini.fi - sivustolle. Kuka tahansa voi kommentoida visualisoitua strategialuonnosta ja ryhmien näkemyksiä Minunmikkelini.fi sivustolla. Kuvio 5. Strategia on arviointia yhdessä. Strategian valmistelua johti kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Strategiaryhmän muodosti taloussuunnittelupäällikkö Kirsi Ollikainen, kehityspäällikkö Aki Kauranen, hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen ja ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen. Strategiaryhmän tueksi perustettiin kolme teemaryhmää, joiden kokoonpanot olivat seuraavat: Asukkaiden hyvinvointi Arja Väänänen Pekka Patama Hans Gärnström Niina Helminen Nikke Isomöttönen Niina Kaukonen Seija Manninen Marja Anttalainen Seppo Lokka vs. hyvinvointikoordinaattori, teemaryhmän pj. palvelukoordinaattori, Mikkelin kaupunki johtaja ylilääkäri, Mikkelin kaupunki psykososiaalisten palveluiden johtaja, Mikkelin kaupunki kaupunginorkesterin intendentti, Mikkelin kaupunki vanhusten palveluiden johtaja, Mikkelin kaupunki koulutusjohtaja, Mikkelin kaupunki osaamisjohtaja, Etelä-Savon ammattiopisto Oy pelastusjohtaja, Mikkelin kaupunki 13

14 Elinkeinojen hyvinvointi Aki Kauranen kehityspäällikkö, teemaryhmän pj. Jouni Riihelä tekninen johtaja, Mikkelin kaupunki Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö, Mikkelin kaupunki Timo Rissanen projektipäällikkö, Mikkelin kaupunki Vesa Sorasahi toimitusjohtaja, Miktech Oy Kyösti Ylijoki toimitusjohtaja, Miset Oy Matti Malinen pääsihteeri, Mikkelin yliopistokeskus Kalevi Niemi kehitysjohtaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Arja-Leena Saastamoinen hallinto- ja talousjohtaja, Etelä-Savon ammattiopisto Oy Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Hanna Pasonen ympäristöpäällikkö, teemaryhmän pj. Sari Iivonen tutkimuskoordinaattori, Ruralia instituutti Saara Ryhänen luonnonhoidonneuvoja, ProAgria Etelä-Savo Heikki Silvennoinen ohjelmakoordinaattori, Miktech Oy SafeSaimaa-hanke Reijo Turkki vesilaitoksen johtaja, Mikkelin Vesiliikelaitos Maisa Häkkinen matkailujohtaja, Miset Oy Jouni Riihelä tekninen johtaja, Mikkelin kaupunki Heikki Manninen kaavoittaja, Mikkelin kaupunki Arja Holopainen terveysvalvonnan johtaja, Mikkelin kaupunki Strategiavalmistelun ohjausryhmänä toimi kaupungin johtoryhmä. Konsulttina strategityössä toimi Broad Scope Management Consulting Oy:stä Senior Partner HTM Timo Ojala. 14

15 Liite 2. Valtuustoseminaarit ja digidelfoin tulokset Mikkelin kaupunginvaltuuston ensimmäisessä seminaarissa strategian laadinnassa toteutettiin ensimmäisenä suomalaisena valtuustona digidelfoi-menetelmää. Kyse on Otavan opiston liikelaitoksen kehittämästä menetelmästä, jolla voidaan tarkastella tulevaisuuden näkymää erilaisten väittämien avulla. Digidelfoissa kartoitettiin laajasti erilaisia teemoja, kuten työpaikkojen määrän kehitystä, digitaalisuuden mahdollisuuksia, etätyötä ja terveyskustannusten kehittymistä. Alla on koottu digidelfoissa käsitellyt teemat ja valtuutettujen näkemykset teemoja koskeviin väittämiin. ASUKKAIDEN HYVINVOINTI Työllinen väestö Aluksi osa ikääntyvistä jatkaa työssään, joten työllisten määrä laskee hitaammin. Muutaman vuoden kuluttua hekin lopettavat ja työllisten määrä laskee nopeasti. Etelä- Suomesta sekä ulkomailta saattaa tulla muuttoliikettä kun työpaikkoja vapautuu. Vaikka eläkeikää jouduttaisiin nostamaan se ei riitä kompensoimaan laskua, koska todellinen eläkkeellesiirtymisikä ei merkittävästi nouse. Verokehityksen kannalta koetaan, että Mikkeli voisi olla myös eläkeparatiisi, sillä nykyajan eläkeläiset ovat myös ideaaliolosuhteissa nettoveronmaksajia. Rakenteellinen työttömyys pysyy ennallaan. Valtuusto kuitenkin näkee että toimenpiteet työikäisen väestön muuton lisäämiseksi Mikkeliin tuottavat tulosta ja työllistämistoimenpiteet purevat. Uusia työpaikkoja syntyy suunnitellusti - nettolisäys 500 työpaikkaa. Opiskeluajat myös lyhenevät ja työmarkkinoille tulee nuoria nopeammassa tahdissa. Tapoja toimia pitää kehittää, jotta jaksetaan olla töissä. Nykyisin koetaan toiminnan olevan liikaa sidottu 8-16 ajatteluun. Töitä pitäisi pystyä tekemään oma elämäntilanne huomioiden. Työpaikkojen määrä Elämän laatutekijät vetävät globaaleja työpaikkoja Mikkeliin syntyy uusia työpaikkoja olemassa olevien vahvuuksien mahdollistamana: metsät/puuraaka-aine, luomu, puhdas vesi, houkutteleva luonto/matkailu. Uusia työpaikkoja on synnyttävä digitaalisuuteen, matkailuun, ympäristöpuolelle. Usko matkailun lisääntyvään vetovoimaan on vahva. 15

16 Mikkelin vetovoima tehoaa yrittäjiin, jotka siirtävät kaupunkiin toimipaikkojaan. Syntyy myös uusia yrityksiä. Valtuutetut kuitenkin epäilevät että omilla ja valtiovallan eväillä suunnan muuttaminen on hyvin vaikeaa. Samalla kuitenkin uskotaan myös palvelusektorin kehittymiseen ja palvelualat nähdään mahdollisuutena, samoin väestön ikääntyminen ja hoivatarve luovat lisää työpaikkoja. Eriarvoistuminen Diabetes eriarvoistuminen lisääntyy jossain määrin, sillä uusia työpaikkoja syntyy paljon aloille, joita voidaan pitää pienpalkkaisina. Entistä pienempi joukko pitää yhteiskuntaa pystyssä ja nuoret töissä olevat joutuvat maksamaan eläkekulut ja rahaa lapsiperheiden tukemiseen jää entistä vähemmän. Hintojen nousu suhteessa kehitykseen tulee lisäämään aineellista köyhyyttä, koska samalla rahalla saa aina vähemmän ja tuet eivät nouse suhteessa elinkustannuksiin Mikkelin seudulla on mahdollisuus tarttua voimakkaasti tähän ongelmaan, koska syrjäytyvien perheiden lukumäärät ovat pieniä, ne kaikki voidaan käsitellä. Eriarvoistuminen lisääntyy. On panostettava tulevaisuuteen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Mikkeli julistautuu liikkuvaksi alueeksi. Diabetes on lisääntyvä kansantauti. Suomi lihoo ja laiskistuu. Diabetes on avainindikaattori ja se on ajallemme tyypillinen ongelma, jonka syntymekanismit tunnetaan ja johon näin ollen voimme myös vaikuttaa. Elämäntavat ovat syvälle juurtuneita ja tilannetta ei helpota, että kulttuurisesti vastuu palautuu yksikölle. Kuitenkin halutaan uskoa, että ihmiset alkavat kantaa aktiivisemmin huolta hyvinvoinnistaan ja sen myötä diabetesta sairastavien osuus kääntyy laskuun. Mikkelin tulee panostaa liikkumisen lisäämiseen. Ruoka tulee nähdä osana kuntalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja myös diabeteksen ennaltaehkäisyä. Toimeentulotuki per asukas Periytyvää vai ennaltaehkäisevää. Jos työttömyyttä ei saada kuriin ja luoda työpaikkoja, seurauksena on entistä enemmän väliinputoajia. Elintasokuilu on kasvanut köyhien ja rikkaiden välillä. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät, eivätkä valtuutetut 16

17 näe että kaikilla positiivisilla toimilla voidaan päästä negatiivisen toimeentulotuen kehitykseen puuttumaan Toisaalta uskotaan, että samoin kuin diabeteksen kasvussa tässäkin käänne tapahtuu 2015 jälkeen ja perusteena on, että työtä on tarjolla enemmän vuoteen 2020 mennessä, koska väkeä on niin paljon eläkkeellä Ihmisten vastuu omasta itsestään ja lähimmäisestään korostuu. Kansalaisten osallisuus kasvaa, kolmannen sektorin rooli kasvaa ja ihmiset pystyvät vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa ja toimeentuloonsa yhä enenevissä määrin itse. Terveyskustannukset hallinnassa 2020 Mutta tuleeko digitaalisuus vasta vuonna 2025? Yhtenäisillä potilastietojärjestelmillä palvelut paranevat. Se säästää monia käyntejä ja kustannuksia. Toisaalta pelätään, että nuorten ja ikäihmisten tietojen hallinnassa on eroja ja ikäihmiset haluavat tavata edelleen lääkärin ja nuoret haluavat enemmän hyödyntää nettiä. Valtuusto ei ole valmis tarkastelemaan terveydenhoitoa muutosprosessina, jossa kuntatalouden keskeisiin kustannushaasteisiin rakennettaisiin kehittäjäpositiota. Kehityspolku on toivottavaa, mutta miten se saadaan koko väestön käyttöön, jotka ovat eniten hoidon tarpeessa esim. vanhukset? Kaupungin maine kestävää kehitystä tukevana kaupunkina pitää taata pitkäjänteisellä työllä ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA MIKKELIN ELINVOIMA Satama-alue 2020 Herrojen huaveet? Koetaan, että tärkeä hanke, mutta ei ehdi toimeenpanoon vielä aikoihin. Saadaanko yksityistä rahoitusta? Onko ladattu liikaa odotuksia? Kuitenkin nähdään, että Mikkelin Satamalahden hankkeen toteuttaminen vie uudelle tasolle Mikkelin keskusta-alueen kehityksen ja luo kaupungista erityisen viihtyisän ja toimivan kokonaisuuden Ihan mahdollinen, mutta sataman/saimaan rantoja ei saa asuinrakentaa täyteen. Mikkelin keskustan rannat on oltava julkisessa ja sopivassa yrityskäytössä. Etätyö tulevaisuudessa Etätyö tuli hiipimällä ja täällä olet töissä kuin lomalla. Eniten pohdittiin, miten potentiaalista hyötyä Mikkeli saisi etätyön lisääntymisestä? 17

18 Etätyö ei edellytä taloja, konttoreita eikä senttejä. Etätyön pitäisi olla hajautettua ja tarvitaan hyvän elämänympäristön ja etätyömahdollisuuksien markkinoijia ja verkkojen/verkostojen hyvää kuntoa. Toisaalta veronmaksajien tulisi olla Mikkelissä. Pääkaupunkiseudun palveluverkko ei kestä sitä, että kaikki asuvat Etelä-Suomessa. Energiatuotanto ulkoistuu 2020 Tuottavaa toimintaa ei kannata myydä. Valtaosaltaan kannatetaan oman yhtiön säilyttämistä kaupungin käsissä. Energiakysymyksellä on yhteys maakunnan luonnonvaroihin. Aurinkoteknologia ja sähköteknologian klusterit luovat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia, unohtamatta metsäraaka-aineen hyödyntämistä Digitaalinen Mikkeli 2020 Kaupungin oma koneisto on kaukana tavoitteesta. Haaveet, tavoitteet ja todellisuus eivät aina ulotu kohtaamaan toisiaan. Siinä jännitteessä muutostulevaisuus lymyää. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Mikkeliläisen ekologinen jalanjälki Ajatukset luovat tekoja. Luonto ja siihen liittyvät asiat tulevat olemaan Mikkelin tärkeitä myyntivaltteja ja menestystekijöitä. Toistaiseksi ollaan edellisten vuosien tasolla ja jopa nousussa. Tulevaisuudessa mm. digitaalisten palveluiden ym. myötä jalanjäljen on pakko pienentyä huomattavasti. Tekniikan kehittyminen teollisuudessa vähentää ekologista jalanjälkeä Mikkelistä Suomen Ekokaupunki. Mikkeli nähdään ekokaupunkina jo Uki Voutilaisen ajoista alkaen, joten ajatuksena ei mikään uusi ajatus. Mikkelillä on hyvät mahdollisuudet profiloitua ekologisesti vastuullisten yritysten kaupunkina ja luoda edelleen edellytyksiä ns. cleantech--yrityksille. Luontomatkailua ja siihen tukeutuvia elinkeinoja tulee kehittää ekologisesti kestävällä tavalla. Valtuustoseminaarin aineisto on laaja ja moniulotteinen, mutta yllättävänkin paljon yhtenevä sen kanssa, mitä kolmessa teemaryhmässä asukkaiden, elinkeinojen sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointiryhmissä on valmisteltu. Tämä kertonee siitä, että Mikkelissä voidaan selvästi tunnistaa melko laajallakin yksimielisyydellä asioita, joihin kuluvalla valtuustokaudella tulisi tarttua ja jotka eniten haittaavat ja toisaalta edistävät hyvinvointia. 18

19 Isoja, hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ovat syrjäytyminen/osattomuus, eriarvoistuminen, liikkumattomuus ja päihteet. Toisaalta Mikkelin vahvuuksiksi ja hyvinvoinnin lähteiksi tunnistetaan varsin laajasti uudet ja jo olemassa olevat kasvualueet, erityisesti digitaalisuus ja matkailu, sekä luonto ja siihen liittyvät palvelut ja ruoka. Mikkeli on ollut ekologisuudessa edelläkävijä nyt tästä on tullut megatrendi, jossa Mikkelillä riittää edelleen annettavaa ja josta Mikkeli voi saada itselleen merkittävää etua suhteessa moniin muihin kaupunkeihin. Valtuustoseminaarin aineisto ja sitä pohjustanut asiantuntijatyö luo tulevaisuuden uskoa ja osoittaa että Mikkelillä on monia mahdollisuuksia menestyä. Kestävä kasvu ja hyvinvointi ovat sitä tukirankaa jonka pohjalta Mikkeli voi suuntautua tulevaisuuteen. YHTEENVETO VALTUUSTOSEMINAARISTA Asukkaiden hyvinvointi lasten ja nuorten syrjäytymis/osattomuuskehitys. Työttömyys nousi hyvin tärkeäksi taustatekijäksi syrjäytymisessä. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat avainroolissa. Mikkelin kaupungin mittakaava voi mahdollistaa tehokkaan toiminnan osallisuuden vahvistamiseksi. liikkumattomuus nousi kolmen tärkeimmäksi katsotun asian joukkoon. Liikunnan lisääminen ja liikkumiselle hyvän ja turvallisen infrastruktuurin aikaansaaminen ruoka ruokatottumuksilla voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ei ainoastaan sairauksien syntyyn. Ruoka on myös osa Mikkelin elinvoimaa lähellä tuotettu ruoka ja luomu rakentavat Mikkelin menestystä mm. vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille. päihteet liittyvät olennaisesti pahoinvointiin, osattomuuteen ja työttömyyteen kulttuurin ja rakennetun ympäristön hyvinvointivaikutukset eriarvoistuminen hyvinvointi jakautuu epätasaisesti ja kehitys on mennyt huonompaan suuntaan Elinkeinojen hyvinvointi ja Mikkelin elinvoima työvoima väkiluvun kasvu tärkeää. yrityksille toimiva infra yhden luukun yrityspalvelut yhteys myös digitaalisiin palveluihin palvelutyytyväisyys ja vaikutelma kunnasta: puhdas luonto, kaupungin uudistuvat alueet käyntikortteina, jatkuva uudistuminen, hyvät palvelut kärkialueet luovat kaupungin vetovoimaa ja uusia työpaikkoja tulee panostaa hankintojen kehittämiseen koska niillä on tiivis yhteys yritysten menestymiseen ja kehittymiseen Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Monipuolinen, puhdas luonto Monipuolinen ja puhdas luonto kaupungin keskeiseksi vetovoimatekijäksi 19

20 Monipuoliset ulkoilu- retkeily- ja liikuntamahdollisuudet Kattava viheralueverkosto Puhtaat pinta- ja pohjavedet Luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen Vihreä teknologia (clean tech) ja uusiutuva energia Materiaalitehokkuus, kierrätys innovatiiviset logistiikkaratkaisut vihreät työpaikat vähäpäästöinen liikenne ja energian tuotanto energiatehokkuus ja ekologinen rakentaminen Luomu- ja lähiruoka lähellä tuotetun ruoan suosiminen ja lähiruoan tuotannon tukeminen elinvoimainen maaseutu Viihtyisä ja terveellinen rakennettu ympäristö terveellinen sisäilma, hoidetut rakennukset Kattava viheralueverkosto hoidettuine reitteineen Toimiva, viihtyisä ja houkutteleva kevyen liikenteen verkosto Toisessa valtuustoseminaarissa esitetyt ryhmäpuheenvuorot ovat nähtävillä osoitteessa sivustolla ja jatkossa Mikkelin kaupungin uudistuneilla kotisivuilla. 20

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI Meidän Mikkeli Vetovoimainen vapaa-ajanviettokeskus Meidän Mikkeli on Itä-Suomen kasvukeskus, jossa uudistuva kaupunkikeskusta, vireä maaseutu elinvoimaisine taajamineen, Saimaa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0 "... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018. Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle 9.6.2014

Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018. Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle 9.6.2014 Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018 Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle 9.6.2014 Arvot ja perustehtävä Arvot Oikeudenmukaisuus Suvaitsevaisuus Turvallisuus Luottamus tulevaisuuteen Perustehtävä

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET SUUNTAAVAT MENESTYSTÄ ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET KEHITTÄMISOHJELMAT

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014

Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 Arvot ja perustehtävä Arvot Oikeudenmukaisuus Suvaitsevaisuus Turvallisuus Luottamus tulevaisuuteen Perustehtävä Turvata hyvinvoinnin perusta

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Yhteistyötä laadun vuoksi

Yhteistyötä laadun vuoksi Yhteistyötä laadun vuoksi laatutoimijoiden tapaaminen 13.9.2012, Laurea-amk Kehitysinsinööri rja Sinkko / tekniikan ja liikenteen toimiala Laatu ja kestävä kehitys? Sisältö Järjestäjän esille nostamat

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot