Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli"

Transkriptio

1 Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli Mikkelin kaupunkistrategia Kuva: Jere Lauha Kuva: Jere Lauha 1

2 Johdanto: Mikkeli tähtää parempaan hyvinvointiin kestävällä tavalla Mikkelin kaupunkistrategia on kiteymä siitä, mihin valtuusto tähtää kaudella Se on kuvaus tärkeimmistä tavoitteista. Strategia luo pohjan myös arvioida onnistumista. Olemmeko Mikkelissä kyenneet tuottamaan asukkaille, elinkeinoille sekä luonnolle ja ympäristölle parempaa hyvinvointia? Kaupunkistrategia on valtuuston tärkein ohjenuora. Se luo perustan kaikelle kaupungin toiminnalle ja taloudenpidolle. Valtuusto linjaa isoimmat kehittämistarpeet ja varmistaa että edellytykset päästä tavoitteisiin ovat kunnossa. Kaupunkien tilanne Suomessa on haasteellinen. Epävarmuutta aiheuttavat monet rakenteelliset muutokset, joita Suomessa on valmisteltu. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveystoimen uudistus ovat näistä merkittävimpiä. Mikkelissä epävarmuuden ei kuitenkaan ole annettu ohjata strategiavalmistelua. Pikemminkin on ajateltu, että Mikkelin on tärkeää luoda omista lähtökohdistaan sellaista tulevaisuuden kuvaa, jolla varmistamme menestymisemme. Kyse ei ole sattumanvaraisesta reagoinnista eteen tuleviin tilanteisiin. Kyse on määrätietoisesta johtamisesta. Tärkeää on tarttua mahdollisuuksiin, joita on avautumassa. Mikkelin kaupungin strateginen johtaminen lähtee valtuustostrategiasta. Strategian edellyttämät käytännön toimenpiteet kootaan ohjelmiin. Ohjelmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointiohjelmat. Ne sisältävät tärkeimmät toimenpiteet, jotka tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseksi. Toimialojen ja yksiköiden toimintaa ohjataan myös tuloskorteilla. Tuloskorteissa otetaan kantaa siihen miten kaupungin toimintatavat, prosessit, rakenteet ja johtaminen saadaan tukemaan valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamista. Strategian ohjaavuutta parannetaan edellyttämällä toimialojen ja tulosalueiden ottavan kantaa valtuuston määrittelemiin tavoitteisiin ja indikaattoreihin. Näin ollen toiminta saadaan tiukasti sidottua valtuuston määrittelemään tahtotilaan. Strategiaa on valmisteltu poikkeuksellisen laajalla yhteistyöllä. On toteutettu kuntalaiskuulemisia, sidosryhmäkuulemisia, valtuusto- ja hallitusseminaareja, sekä esimiesten perspektiivipäivät. Kaikki kuulemisissa saadut kommentit, lausunnot ja muu anti on viety verkkoalustalle ja jatkossa materiaali löytyy uusilta Mikkelin kaupungin kotisivuilla. Näin on toteutettu avoimen digitaalisen kaupungin ideaa myös strategiavalmistelussa. Valtuusto toteuttaa strategian puoliväliarvioinnin. Silloin pystymme sanomaan, onko uusi strategiamalli lunastamassa sille asetettuja odotuksia. Mallilla itsellään ei ole arvoa jos se ei tuota sitä mitä tavoitellaan kestävää kasvua ja hyvinvointia Mikkeliin ja mikkeliläisille. 2

3 1. Strategiamalli Strategian punaisena lanka on kulkenut ajatus yhteiskunnassa olevien pahoinvointi-ilmiöiden vähentämisestä lisäämällä hyvinvointia. Tämän ajatuksen pohjalta kaupunkistrategian valmistelu perustui kolmeen näkökulmaan, jotka ovat asukkaiden hyvinvointi, elinkeinojen hyvinvointi ja luonnon ja ympäristön hyvinvointi (kuvio 1): Kuvio 1. Strategiavalmistelua ohjannut malli Näkökulmat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan leikkaavat toisiaan. Asukkaiden osallistamisella on haluttu korostaa asukkaiden aktiivista osallistumista hyvinvoinnin tuottamiseen. Mikkelin kaupunki on ollut edelläkävijä erilaisten osallistamismuotojen kokeilussa ja käyttöönotossa Suomessa. Tavoitteena on saada näin lisää hyvinvointia Mikkeliin. Osallisuutta voidaan toteuttaa eri tavoin ja hyödyntäen myös verkkopalveluita. Digitaalisuus on siten tärkeä hyvinvoinnin mahdollistaja. 3

4 2. Mikkelin toimintaympäristön analyysi Mikkelin toimintaympäristö ja sitä koskeva analyysi muodostaa strategian kivijalan. On tärkeää tietää, mitkä asiat Mikkelissä ovat hyvin, ja missä riittää eniten parannettavaa. Toimintaympäristöä tarkasteltaessa on tärkeää tunnistaa ne ongelmat, joihin kaupungin tulisi omalla toiminnallaan kyetä myönteisessä mielessä vaikuttamaan. Tällaisia isoja ongelmia ovat esimerkiksi hyvinvointierojen kasvu, väestörakenteen muutos erityisesti kuntatalouteen ja palvelutarpeisiin vaikuttaen, pitkät etäisyydet, työttömyys ja nuorten osattomuus. Samalla katse on kohdennettava avautuvien mahdollisuuksien suuntaan. Näitä ovat Mikkelissä muun muassa vapaa-ajan asutus ja matkailullinen vetovoima, yritysten ja elinkeinojen menestys, hyvä sijainti ja muun muassa Venäjän läheisyys, kaupungin parantunut mainekuva ja uudistumiskyky, korkeatasoiset kouluttautumismahdollisuudet sekä vahva osaaminen tietyillä erityisalueilla kuten bioenergiassa, ympäristöturvallisuudessa, digitaalisuudessa ja palveluissa. Mikkelin toimintaympäristöä tarkasteltiin valtuustoseminaarissa. Valtuutettujen näkemys toimintaympäristölle ominaisista piirteistä voidaan kuvata seuraavasti (kuvio 2). Kuviossa sanojen koko ilmaisee sitä kuinka monta kertaa sana seminaarissa mainittiin. Kuvio 2. Mikkelin toimintaympäristön analyysi tiivistetysti (perustuu tammikuun 2013 valtuustoseminaarin aineistoon). 4

5 3. Mikkelin kaupungin toiminta-ajatus ja visio Mikkelin kaupungin toiminta-ajatuksena on: Mikkeli rakentaa vastuullisesti asukkaidensa, elinkeinojensa sekä luonnon ja ympäristönsä hyvinvointia (kuvio 3). Kuvio 3. Mikkelin kaupungin toiminta-ajatus. MIKKELIN KAUPUNGIN VISIO ON: DIGITAALINEN MIKKELI KESTÄVÄSTI UUDISTUVA KASVUKESKUS SAIMAAN RANNALLA. Visio on toimintaohje kaupunkikonsernille siitä, mihin Mikkelin kaupunki tähtää. Visio konkretisoidaan kolmen näkökulman kautta yhdeksäksi strategiseksi päämääräksi. Näille päämäärille on asetettu indikaattorit ja näitä koskevat lähtö- ja tavoitetasot. Tärkeimmät strategian toteutumiseen tarvittavat toimenpiteet kootaan ohjelmiin. Ohjelmia on kolme: asukkaiden hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointiohjelma. 5

6 4. Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen sisältää kolme päämäärää. Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, %-osuus Ei yhtään läheistä ystävää, %-osuus 1) 8-9-lk:t 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 9.1 (koko maa 11.4 ) 7.5 1) 9.6 (koko maa 9.1) 1) 6.5 2) 7.2 (koko maa 7.8) 2) 5.8 3) 6 (koko maa 7.4) 3) 5 Vanhemmuuden puutetta, %-osuus 1) 8-9-lk:t, 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, %-osuus 1) 8-9-lk:t, 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 1) 20 (koko maa 22.3) 2) 27.3 (26.1) 3) 21.5 (koko maa 21.7) 1) 8 2) 4.5 3) 1.9 1) 19 2) 24 3) 18 1) 0 2) 0 3) 0 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa Humalajuominen, %-osuus 1) 8-9 lk:t 2)ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 11.3 (koko maa 10.1) 10 1) 12 1) 7 2) 40 2) 30 3) 26 3) 20 Tupakointi päivittäin, %-osuus 1) 8-9 lk:t 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 1) 15 2) 42 3) 10 1) 10 2) 32 3) 5 6

7 Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 Kokeillut laittomia huumeita %-osuus 1) 8-9 lk:t 2)ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 1) 8 2) 23 3) 12 1) 5 2) 15 3) 8 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Sairastavuusindeksi 106,1 PYLL (maan keskiarvo 100) Alkoholin ja tupakoinnin aiheuttamat kuolemat suurin ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttava tekijä 100 Alkoholin ja tupakan aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat vähenevät, laskee koko maan keskiarvotasolle Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: 1) kirjaston käyttö/kävijät 2) museot/kävijät 3) orkesteri/kuulijamäärä 4) yleiset kulttuuripalvelut 4.1) Kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa 4.2) Kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta 4.3) Säännöllistä kulttuuriavustusta saavien kävijä- /osallistujamäärä 5)Uimahallikäynnit 6)Teatterin kävijämäärät 1) kirjasto: ) museot: ) orkesteri: ) ) ) ) ) )kirjasto: ) museot: ) orkesteri: ) ) ) ) )

8 5. Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima muodostuu kolmesta päämäärästä, ja näitä koskevista indikaattoreista. Strategiset päämäärät 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 Yritysten nettolisäys 122 yritystä/vuosi 140 yritystä/vuosi tai 560 ajalla Työpaikkakehitys Työvoimaomavaraisuusaste, %-osuus Mikkelin mainekuvan kehitys Imagotutkimuksen 7. sija Yleinen yritysilmasto ,5 Mikkelin väkiluvun kehitys Huoltosuhde , ,9 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Työttömyysaste, %-osuus - alle 25-vuotiaat - alle 30-vuotiaat valmistuneiden osuus 12, ,7 8, Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu vuotiaiden työllisten %-osuus samanikäisestä väestöstä Asukkaiden koulutustaso: tutkinnon suorittaneiden %-osuus Kärkialueiden tutkimus, kehittämis- ja innovaatio- rahoituksen määrä miljoonaa euroa , Työllisten määrä kärkialayrityksissä - teknologia/hlö - palvelut/hlö - matkailu/yritystä Matkailun yöpymisten määrä/vuosi

9 6. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnissa tähdätään kolmeen keskeiseen päämäärään. Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen Asemakaavoitetuilla alueilla virkistysalueiksi (VL) merkittyjen alueiden pinta-alan osuus (%) Hoidettujen ja opastettujen retkeilyreittien ja luontopolkujen pituus (43 km) Osin opastamaton eikä ole tuotteistettu Opastettu ja tuotteistettu 100 % 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%) Koululaisten luontopäivien määrä/koululainen/vuosi Kasvihuonekaasupäästöt (t CO2-ekv./as) Ekologinen jalanjälki (gha / as) Etelä-Savon Energia Oy:n uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian osuus koko energiantuotannosta (%) Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohden laskettuna (kg/asukas) ,5 3,5 6,2 5,5 5,9 5,

10 Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 Luomumaatilojen %-osuus kaikista maatiloista 8,7 15 Luomussa olevan peltopinta-alan %-osuus kaikesta peltopinta-alasta 11, Rakennetun ympäristön laatu Korjausvelka kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta (euroa/as) Todetuista sisäilmaongelmista kärsivien kaupungin omistamien kiinteistöjen osuus kaupungin koko kiinteistökannasta Asiakastyytyväisyystutkimus - puistojen hoito - liikenneväylien hoito Kouluja Mikkelissä 30 kpl, sisäilmaongelmia todettu 12 koulussa (40 %). Päiväkoteja 27 kpl + ryhmäperhepäiväkoteja 15 kpl. Sisäilmaongelmia tiedossa 5 päiväkodissa (12 %). Yhteensä 72 rakennusta, joissa sisäilmaongelmia 17 rakennuksessa eli 24 %. 3,51 3,29 Sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä vähenee 20 %:a. 4 4 Hoidettuja kevyen liikenteen väyliä Mikkelin kaupungin alueella (km)

11 Loppusanat:Toteutamme strategian yhdessä Valtuusto vastaa Mikkelin kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kansalaiset ovat antaneet uusille valtuutetuille valtuudet vaikuttaa asioihin ja odottavat, että vaalilupaukset laitetaan sanoista teoiksi. Äänestäjien kannalta aina uusi valtuusto on muutoksentekijä ja mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Valtuustokaudelle tehtävä strategia on kaupungin punainen lanka, joka antaa päättäjille keinot edellyttää kaupunkiorganisaatiolta johdonmukaista asioiden valmistelua ja pitkäjänteistä työtä valtuuston yhteisen tahdon mukaisesti. Hyvää strategiaa ei tarvitse jalkauttaa, sillä se saa automaattisesti kaupungin henkilökunnan innostumaan ja työskentelemään tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategiaa tehdessä olennaista on katsoa tulevaisuuteen ja ennakoida. Meidän on määriteltävä äärimmäinen onnistuminen vuodelle 2017 eli mietittävä mitä haluamme Mikkelin kaupungin parhaimmillaan olevan tämän valtuustokauden lopussa ja edettävä sitten toimillamme sitä kohti. Oma näkemykseni on, että tavoitteena on aina oltava ensisijaisesti kuntalaisten hyvinvointi sekä veronmaksajien etu. Kaupunki on olemassa asukkaitaan varten. Strategian valmistelumme on ollut uudenlaista ja vuorovaikutteisempaa kuin aiemmin. Hyvän strategian valmistelussa on tarvittu valtuutettujen arkipäivän asiantuntemusta ja näkemystä. Kuntalaisetkin ovat aktiivisia ja heiltä tulee hyviä ideoita, kun vain on tarpeeksi monia eri kanavia, joiden kautta kehittämisideat saadaan otettua vastaan. Pelkkä sähköisyys ei riitä vaan pitää olla ihmisten välisiä kohtaamisia. Vanhanaikaiset toimintatavat julkisessa päätöksenteossa pitää muuttaa. Kaupungin luottamuselinten työn tulee olla avointa ja vuorovaikutteista alueen asukkaiden kanssa. Toivon, että jatkossakin toteutamme porinapajapäiviä säännöllisesti torilla, kaupunginosissa ja pitäjissä. Kuluneen 175 vuoden aikana on Mikkelistä ponnistettu maamme ja maailman huipulle politiikan, kulttuurin, taiteen, tieteen, urheilun ja elinkeinoelämän aloilla. Meidän on pidettävä huolta siitä, että mikkeliläisillä on tähän mahdollisuus myös jatkossa. Haluan valaa uskoa tulevaisuuteen. Uskotaan itseemme ja uskotaan Mikkelin kaupungin hyvään tulevaisuuteen! Valtuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen 11

12 Liite 1. Valmisteluprosessi Strategiavalmistelu käynnistyi kun yhdistymishallitus linjasi elokuussa 2012, että Mikkeli laatii kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian. Strategia eteni vaiheittain seuraavasti: Mainekuvan kuntalaiskysely: Mikä Mikkelissä on parasta. Kuntalaispalaute ja tutkimustulokset. Sidosryhmä- ja neuvosto- ym. kuulemiset Avoin Mikkeli Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Kesä-syyskuu Valtuustoseminaari I Painopisteiden valinnat teemoittain Kaupunginhallituksen seminaari Valtuustoseminaari II Strategian hyväksyminen Johtoryhmän ja kaupunginhallituksen käsittelyt Johtoryhmän ja kaupunginhallituksen käsittelyt Kuvio 4: Strategiaprosessi 12

13 Strategiaprosessi haluttiin toteuttaa vuorovaikutteisesti. Strategia on arviointia yhdessä, kuten kuvio 5 havainnollistaa: Kerätään kuntalaisten ratkaisuesitykset siitä miten hyvinvointia voidaan parantaa Mikkelissä. Mahdollisuus seurata strategian toteutumista ja tuoda omia näkemyksiä jatkuvaan strategiatyöhön. Kaupungin henkilöstö, lautakunnat, nuorisovaltuusto, aluejohtokunnat, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Kauppakamari, seudun yrittäjäjärjestö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, maakuntaliitto ja Ely-keskus. Kerätään ryhmien näkemykset minunmikkelini.fi - sivustolle. Kuka tahansa voi kommentoida visualisoitua strategialuonnosta ja ryhmien näkemyksiä Minunmikkelini.fi sivustolla. Kuvio 5. Strategia on arviointia yhdessä. Strategian valmistelua johti kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Strategiaryhmän muodosti taloussuunnittelupäällikkö Kirsi Ollikainen, kehityspäällikkö Aki Kauranen, hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen ja ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen. Strategiaryhmän tueksi perustettiin kolme teemaryhmää, joiden kokoonpanot olivat seuraavat: Asukkaiden hyvinvointi Arja Väänänen Pekka Patama Hans Gärnström Niina Helminen Nikke Isomöttönen Niina Kaukonen Seija Manninen Marja Anttalainen Seppo Lokka vs. hyvinvointikoordinaattori, teemaryhmän pj. palvelukoordinaattori, Mikkelin kaupunki johtaja ylilääkäri, Mikkelin kaupunki psykososiaalisten palveluiden johtaja, Mikkelin kaupunki kaupunginorkesterin intendentti, Mikkelin kaupunki vanhusten palveluiden johtaja, Mikkelin kaupunki koulutusjohtaja, Mikkelin kaupunki osaamisjohtaja, Etelä-Savon ammattiopisto Oy pelastusjohtaja, Mikkelin kaupunki 13

14 Elinkeinojen hyvinvointi Aki Kauranen kehityspäällikkö, teemaryhmän pj. Jouni Riihelä tekninen johtaja, Mikkelin kaupunki Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö, Mikkelin kaupunki Timo Rissanen projektipäällikkö, Mikkelin kaupunki Vesa Sorasahi toimitusjohtaja, Miktech Oy Kyösti Ylijoki toimitusjohtaja, Miset Oy Matti Malinen pääsihteeri, Mikkelin yliopistokeskus Kalevi Niemi kehitysjohtaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Arja-Leena Saastamoinen hallinto- ja talousjohtaja, Etelä-Savon ammattiopisto Oy Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Hanna Pasonen ympäristöpäällikkö, teemaryhmän pj. Sari Iivonen tutkimuskoordinaattori, Ruralia instituutti Saara Ryhänen luonnonhoidonneuvoja, ProAgria Etelä-Savo Heikki Silvennoinen ohjelmakoordinaattori, Miktech Oy SafeSaimaa-hanke Reijo Turkki vesilaitoksen johtaja, Mikkelin Vesiliikelaitos Maisa Häkkinen matkailujohtaja, Miset Oy Jouni Riihelä tekninen johtaja, Mikkelin kaupunki Heikki Manninen kaavoittaja, Mikkelin kaupunki Arja Holopainen terveysvalvonnan johtaja, Mikkelin kaupunki Strategiavalmistelun ohjausryhmänä toimi kaupungin johtoryhmä. Konsulttina strategityössä toimi Broad Scope Management Consulting Oy:stä Senior Partner HTM Timo Ojala. 14

15 Liite 2. Valtuustoseminaarit ja digidelfoin tulokset Mikkelin kaupunginvaltuuston ensimmäisessä seminaarissa strategian laadinnassa toteutettiin ensimmäisenä suomalaisena valtuustona digidelfoi-menetelmää. Kyse on Otavan opiston liikelaitoksen kehittämästä menetelmästä, jolla voidaan tarkastella tulevaisuuden näkymää erilaisten väittämien avulla. Digidelfoissa kartoitettiin laajasti erilaisia teemoja, kuten työpaikkojen määrän kehitystä, digitaalisuuden mahdollisuuksia, etätyötä ja terveyskustannusten kehittymistä. Alla on koottu digidelfoissa käsitellyt teemat ja valtuutettujen näkemykset teemoja koskeviin väittämiin. ASUKKAIDEN HYVINVOINTI Työllinen väestö Aluksi osa ikääntyvistä jatkaa työssään, joten työllisten määrä laskee hitaammin. Muutaman vuoden kuluttua hekin lopettavat ja työllisten määrä laskee nopeasti. Etelä- Suomesta sekä ulkomailta saattaa tulla muuttoliikettä kun työpaikkoja vapautuu. Vaikka eläkeikää jouduttaisiin nostamaan se ei riitä kompensoimaan laskua, koska todellinen eläkkeellesiirtymisikä ei merkittävästi nouse. Verokehityksen kannalta koetaan, että Mikkeli voisi olla myös eläkeparatiisi, sillä nykyajan eläkeläiset ovat myös ideaaliolosuhteissa nettoveronmaksajia. Rakenteellinen työttömyys pysyy ennallaan. Valtuusto kuitenkin näkee että toimenpiteet työikäisen väestön muuton lisäämiseksi Mikkeliin tuottavat tulosta ja työllistämistoimenpiteet purevat. Uusia työpaikkoja syntyy suunnitellusti - nettolisäys 500 työpaikkaa. Opiskeluajat myös lyhenevät ja työmarkkinoille tulee nuoria nopeammassa tahdissa. Tapoja toimia pitää kehittää, jotta jaksetaan olla töissä. Nykyisin koetaan toiminnan olevan liikaa sidottu 8-16 ajatteluun. Töitä pitäisi pystyä tekemään oma elämäntilanne huomioiden. Työpaikkojen määrä Elämän laatutekijät vetävät globaaleja työpaikkoja Mikkeliin syntyy uusia työpaikkoja olemassa olevien vahvuuksien mahdollistamana: metsät/puuraaka-aine, luomu, puhdas vesi, houkutteleva luonto/matkailu. Uusia työpaikkoja on synnyttävä digitaalisuuteen, matkailuun, ympäristöpuolelle. Usko matkailun lisääntyvään vetovoimaan on vahva. 15

16 Mikkelin vetovoima tehoaa yrittäjiin, jotka siirtävät kaupunkiin toimipaikkojaan. Syntyy myös uusia yrityksiä. Valtuutetut kuitenkin epäilevät että omilla ja valtiovallan eväillä suunnan muuttaminen on hyvin vaikeaa. Samalla kuitenkin uskotaan myös palvelusektorin kehittymiseen ja palvelualat nähdään mahdollisuutena, samoin väestön ikääntyminen ja hoivatarve luovat lisää työpaikkoja. Eriarvoistuminen Diabetes eriarvoistuminen lisääntyy jossain määrin, sillä uusia työpaikkoja syntyy paljon aloille, joita voidaan pitää pienpalkkaisina. Entistä pienempi joukko pitää yhteiskuntaa pystyssä ja nuoret töissä olevat joutuvat maksamaan eläkekulut ja rahaa lapsiperheiden tukemiseen jää entistä vähemmän. Hintojen nousu suhteessa kehitykseen tulee lisäämään aineellista köyhyyttä, koska samalla rahalla saa aina vähemmän ja tuet eivät nouse suhteessa elinkustannuksiin Mikkelin seudulla on mahdollisuus tarttua voimakkaasti tähän ongelmaan, koska syrjäytyvien perheiden lukumäärät ovat pieniä, ne kaikki voidaan käsitellä. Eriarvoistuminen lisääntyy. On panostettava tulevaisuuteen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Mikkeli julistautuu liikkuvaksi alueeksi. Diabetes on lisääntyvä kansantauti. Suomi lihoo ja laiskistuu. Diabetes on avainindikaattori ja se on ajallemme tyypillinen ongelma, jonka syntymekanismit tunnetaan ja johon näin ollen voimme myös vaikuttaa. Elämäntavat ovat syvälle juurtuneita ja tilannetta ei helpota, että kulttuurisesti vastuu palautuu yksikölle. Kuitenkin halutaan uskoa, että ihmiset alkavat kantaa aktiivisemmin huolta hyvinvoinnistaan ja sen myötä diabetesta sairastavien osuus kääntyy laskuun. Mikkelin tulee panostaa liikkumisen lisäämiseen. Ruoka tulee nähdä osana kuntalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja myös diabeteksen ennaltaehkäisyä. Toimeentulotuki per asukas Periytyvää vai ennaltaehkäisevää. Jos työttömyyttä ei saada kuriin ja luoda työpaikkoja, seurauksena on entistä enemmän väliinputoajia. Elintasokuilu on kasvanut köyhien ja rikkaiden välillä. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät, eivätkä valtuutetut 16

17 näe että kaikilla positiivisilla toimilla voidaan päästä negatiivisen toimeentulotuen kehitykseen puuttumaan Toisaalta uskotaan, että samoin kuin diabeteksen kasvussa tässäkin käänne tapahtuu 2015 jälkeen ja perusteena on, että työtä on tarjolla enemmän vuoteen 2020 mennessä, koska väkeä on niin paljon eläkkeellä Ihmisten vastuu omasta itsestään ja lähimmäisestään korostuu. Kansalaisten osallisuus kasvaa, kolmannen sektorin rooli kasvaa ja ihmiset pystyvät vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa ja toimeentuloonsa yhä enenevissä määrin itse. Terveyskustannukset hallinnassa 2020 Mutta tuleeko digitaalisuus vasta vuonna 2025? Yhtenäisillä potilastietojärjestelmillä palvelut paranevat. Se säästää monia käyntejä ja kustannuksia. Toisaalta pelätään, että nuorten ja ikäihmisten tietojen hallinnassa on eroja ja ikäihmiset haluavat tavata edelleen lääkärin ja nuoret haluavat enemmän hyödyntää nettiä. Valtuusto ei ole valmis tarkastelemaan terveydenhoitoa muutosprosessina, jossa kuntatalouden keskeisiin kustannushaasteisiin rakennettaisiin kehittäjäpositiota. Kehityspolku on toivottavaa, mutta miten se saadaan koko väestön käyttöön, jotka ovat eniten hoidon tarpeessa esim. vanhukset? Kaupungin maine kestävää kehitystä tukevana kaupunkina pitää taata pitkäjänteisellä työllä ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA MIKKELIN ELINVOIMA Satama-alue 2020 Herrojen huaveet? Koetaan, että tärkeä hanke, mutta ei ehdi toimeenpanoon vielä aikoihin. Saadaanko yksityistä rahoitusta? Onko ladattu liikaa odotuksia? Kuitenkin nähdään, että Mikkelin Satamalahden hankkeen toteuttaminen vie uudelle tasolle Mikkelin keskusta-alueen kehityksen ja luo kaupungista erityisen viihtyisän ja toimivan kokonaisuuden Ihan mahdollinen, mutta sataman/saimaan rantoja ei saa asuinrakentaa täyteen. Mikkelin keskustan rannat on oltava julkisessa ja sopivassa yrityskäytössä. Etätyö tulevaisuudessa Etätyö tuli hiipimällä ja täällä olet töissä kuin lomalla. Eniten pohdittiin, miten potentiaalista hyötyä Mikkeli saisi etätyön lisääntymisestä? 17

18 Etätyö ei edellytä taloja, konttoreita eikä senttejä. Etätyön pitäisi olla hajautettua ja tarvitaan hyvän elämänympäristön ja etätyömahdollisuuksien markkinoijia ja verkkojen/verkostojen hyvää kuntoa. Toisaalta veronmaksajien tulisi olla Mikkelissä. Pääkaupunkiseudun palveluverkko ei kestä sitä, että kaikki asuvat Etelä-Suomessa. Energiatuotanto ulkoistuu 2020 Tuottavaa toimintaa ei kannata myydä. Valtaosaltaan kannatetaan oman yhtiön säilyttämistä kaupungin käsissä. Energiakysymyksellä on yhteys maakunnan luonnonvaroihin. Aurinkoteknologia ja sähköteknologian klusterit luovat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia, unohtamatta metsäraaka-aineen hyödyntämistä Digitaalinen Mikkeli 2020 Kaupungin oma koneisto on kaukana tavoitteesta. Haaveet, tavoitteet ja todellisuus eivät aina ulotu kohtaamaan toisiaan. Siinä jännitteessä muutostulevaisuus lymyää. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Mikkeliläisen ekologinen jalanjälki Ajatukset luovat tekoja. Luonto ja siihen liittyvät asiat tulevat olemaan Mikkelin tärkeitä myyntivaltteja ja menestystekijöitä. Toistaiseksi ollaan edellisten vuosien tasolla ja jopa nousussa. Tulevaisuudessa mm. digitaalisten palveluiden ym. myötä jalanjäljen on pakko pienentyä huomattavasti. Tekniikan kehittyminen teollisuudessa vähentää ekologista jalanjälkeä Mikkelistä Suomen Ekokaupunki. Mikkeli nähdään ekokaupunkina jo Uki Voutilaisen ajoista alkaen, joten ajatuksena ei mikään uusi ajatus. Mikkelillä on hyvät mahdollisuudet profiloitua ekologisesti vastuullisten yritysten kaupunkina ja luoda edelleen edellytyksiä ns. cleantech--yrityksille. Luontomatkailua ja siihen tukeutuvia elinkeinoja tulee kehittää ekologisesti kestävällä tavalla. Valtuustoseminaarin aineisto on laaja ja moniulotteinen, mutta yllättävänkin paljon yhtenevä sen kanssa, mitä kolmessa teemaryhmässä asukkaiden, elinkeinojen sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointiryhmissä on valmisteltu. Tämä kertonee siitä, että Mikkelissä voidaan selvästi tunnistaa melko laajallakin yksimielisyydellä asioita, joihin kuluvalla valtuustokaudella tulisi tarttua ja jotka eniten haittaavat ja toisaalta edistävät hyvinvointia. 18

19 Isoja, hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ovat syrjäytyminen/osattomuus, eriarvoistuminen, liikkumattomuus ja päihteet. Toisaalta Mikkelin vahvuuksiksi ja hyvinvoinnin lähteiksi tunnistetaan varsin laajasti uudet ja jo olemassa olevat kasvualueet, erityisesti digitaalisuus ja matkailu, sekä luonto ja siihen liittyvät palvelut ja ruoka. Mikkeli on ollut ekologisuudessa edelläkävijä nyt tästä on tullut megatrendi, jossa Mikkelillä riittää edelleen annettavaa ja josta Mikkeli voi saada itselleen merkittävää etua suhteessa moniin muihin kaupunkeihin. Valtuustoseminaarin aineisto ja sitä pohjustanut asiantuntijatyö luo tulevaisuuden uskoa ja osoittaa että Mikkelillä on monia mahdollisuuksia menestyä. Kestävä kasvu ja hyvinvointi ovat sitä tukirankaa jonka pohjalta Mikkeli voi suuntautua tulevaisuuteen. YHTEENVETO VALTUUSTOSEMINAARISTA Asukkaiden hyvinvointi lasten ja nuorten syrjäytymis/osattomuuskehitys. Työttömyys nousi hyvin tärkeäksi taustatekijäksi syrjäytymisessä. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat avainroolissa. Mikkelin kaupungin mittakaava voi mahdollistaa tehokkaan toiminnan osallisuuden vahvistamiseksi. liikkumattomuus nousi kolmen tärkeimmäksi katsotun asian joukkoon. Liikunnan lisääminen ja liikkumiselle hyvän ja turvallisen infrastruktuurin aikaansaaminen ruoka ruokatottumuksilla voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ei ainoastaan sairauksien syntyyn. Ruoka on myös osa Mikkelin elinvoimaa lähellä tuotettu ruoka ja luomu rakentavat Mikkelin menestystä mm. vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille. päihteet liittyvät olennaisesti pahoinvointiin, osattomuuteen ja työttömyyteen kulttuurin ja rakennetun ympäristön hyvinvointivaikutukset eriarvoistuminen hyvinvointi jakautuu epätasaisesti ja kehitys on mennyt huonompaan suuntaan Elinkeinojen hyvinvointi ja Mikkelin elinvoima työvoima väkiluvun kasvu tärkeää. yrityksille toimiva infra yhden luukun yrityspalvelut yhteys myös digitaalisiin palveluihin palvelutyytyväisyys ja vaikutelma kunnasta: puhdas luonto, kaupungin uudistuvat alueet käyntikortteina, jatkuva uudistuminen, hyvät palvelut kärkialueet luovat kaupungin vetovoimaa ja uusia työpaikkoja tulee panostaa hankintojen kehittämiseen koska niillä on tiivis yhteys yritysten menestymiseen ja kehittymiseen Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Monipuolinen, puhdas luonto Monipuolinen ja puhdas luonto kaupungin keskeiseksi vetovoimatekijäksi 19

20 Monipuoliset ulkoilu- retkeily- ja liikuntamahdollisuudet Kattava viheralueverkosto Puhtaat pinta- ja pohjavedet Luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen Vihreä teknologia (clean tech) ja uusiutuva energia Materiaalitehokkuus, kierrätys innovatiiviset logistiikkaratkaisut vihreät työpaikat vähäpäästöinen liikenne ja energian tuotanto energiatehokkuus ja ekologinen rakentaminen Luomu- ja lähiruoka lähellä tuotetun ruoan suosiminen ja lähiruoan tuotannon tukeminen elinvoimainen maaseutu Viihtyisä ja terveellinen rakennettu ympäristö terveellinen sisäilma, hoidetut rakennukset Kattava viheralueverkosto hoidettuine reitteineen Toimiva, viihtyisä ja houkutteleva kevyen liikenteen verkosto Toisessa valtuustoseminaarissa esitetyt ryhmäpuheenvuorot ovat nähtävillä osoitteessa sivustolla ja jatkossa Mikkelin kaupungin uudistuneilla kotisivuilla. 20

STRATEGIAN HYVINVOINTIOHJELMIEN JA HYVINVOINTIKERTOMUKSEN SEURANTA Valtuusto

STRATEGIAN HYVINVOINTIOHJELMIEN JA HYVINVOINTIKERTOMUKSEN SEURANTA Valtuusto STRATEGIAN HYVINVOINTIOHJELMIEN JA HYVINVOINTIKERTOMUKSEN SEURANTA 2014-2017 Valtuusto 22.5.2017 Luonnon ja ympäristön hyvinvointi 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI Meidän Mikkeli Vetovoimainen vapaa-ajanviettokeskus Meidän Mikkeli on Itä-Suomen kasvukeskus, jossa uudistuva kaupunkikeskusta, vireä maaseutu elinvoimaisine taajamineen, Saimaa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto 2014, Kuusamon kaupunki Hyvinvoiva Elinvoimainen Uusiutuva ja innovatiivinen Kehittyvä Kansainvälinen ja verkostoitunut Kaikkien aikojen Kuusamo Suvaitsevainen ja hyväksyvä Kaupunkistrategia Aktiivinen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle? Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari, 2.5.2017, Tampere-talo 1 Osana kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaaria

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET SUUNTAAVAT MENESTYSTÄ ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET KEHITTÄMISOHJELMAT

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0 "... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia Kankaanpää 2025 Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä Kaupunkistrategia 8.12.2016 Strategiset, ohjaavat roolivalinnat vuoteen 2025 Kankaanpää tunnettu ja näkyvä kaupunki Kankaanpää - Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018. Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle 9.6.2014

Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018. Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle 9.6.2014 Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018 Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle 9.6.2014 Arvot ja perustehtävä Arvot Oikeudenmukaisuus Suvaitsevaisuus Turvallisuus Luottamus tulevaisuuteen Perustehtävä

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot