Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli"

Transkriptio

1 Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli Mikkelin kaupunkistrategia Kuva: Jere Lauha Kuva: Jere Lauha 1

2 Johdanto: Mikkeli tähtää parempaan hyvinvointiin kestävällä tavalla Mikkelin kaupunkistrategia on kiteymä siitä, mihin valtuusto tähtää kaudella Se on kuvaus tärkeimmistä tavoitteista. Strategia luo pohjan myös arvioida onnistumista. Olemmeko Mikkelissä kyenneet tuottamaan asukkaille, elinkeinoille sekä luonnolle ja ympäristölle parempaa hyvinvointia? Kaupunkistrategia on valtuuston tärkein ohjenuora. Se luo perustan kaikelle kaupungin toiminnalle ja taloudenpidolle. Valtuusto linjaa isoimmat kehittämistarpeet ja varmistaa että edellytykset päästä tavoitteisiin ovat kunnossa. Kaupunkien tilanne Suomessa on haasteellinen. Epävarmuutta aiheuttavat monet rakenteelliset muutokset, joita Suomessa on valmisteltu. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveystoimen uudistus ovat näistä merkittävimpiä. Mikkelissä epävarmuuden ei kuitenkaan ole annettu ohjata strategiavalmistelua. Pikemminkin on ajateltu, että Mikkelin on tärkeää luoda omista lähtökohdistaan sellaista tulevaisuuden kuvaa, jolla varmistamme menestymisemme. Kyse ei ole sattumanvaraisesta reagoinnista eteen tuleviin tilanteisiin. Kyse on määrätietoisesta johtamisesta. Tärkeää on tarttua mahdollisuuksiin, joita on avautumassa. Mikkelin kaupungin strateginen johtaminen lähtee valtuustostrategiasta. Strategian edellyttämät käytännön toimenpiteet kootaan ohjelmiin. Ohjelmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointiohjelmat. Ne sisältävät tärkeimmät toimenpiteet, jotka tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseksi. Toimialojen ja yksiköiden toimintaa ohjataan myös tuloskorteilla. Tuloskorteissa otetaan kantaa siihen miten kaupungin toimintatavat, prosessit, rakenteet ja johtaminen saadaan tukemaan valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamista. Strategian ohjaavuutta parannetaan edellyttämällä toimialojen ja tulosalueiden ottavan kantaa valtuuston määrittelemiin tavoitteisiin ja indikaattoreihin. Näin ollen toiminta saadaan tiukasti sidottua valtuuston määrittelemään tahtotilaan. Strategiaa on valmisteltu poikkeuksellisen laajalla yhteistyöllä. On toteutettu kuntalaiskuulemisia, sidosryhmäkuulemisia, valtuusto- ja hallitusseminaareja, sekä esimiesten perspektiivipäivät. Kaikki kuulemisissa saadut kommentit, lausunnot ja muu anti on viety verkkoalustalle ja jatkossa materiaali löytyy uusilta Mikkelin kaupungin kotisivuilla. Näin on toteutettu avoimen digitaalisen kaupungin ideaa myös strategiavalmistelussa. Valtuusto toteuttaa strategian puoliväliarvioinnin. Silloin pystymme sanomaan, onko uusi strategiamalli lunastamassa sille asetettuja odotuksia. Mallilla itsellään ei ole arvoa jos se ei tuota sitä mitä tavoitellaan kestävää kasvua ja hyvinvointia Mikkeliin ja mikkeliläisille. 2

3 1. Strategiamalli Strategian punaisena lanka on kulkenut ajatus yhteiskunnassa olevien pahoinvointi-ilmiöiden vähentämisestä lisäämällä hyvinvointia. Tämän ajatuksen pohjalta kaupunkistrategian valmistelu perustui kolmeen näkökulmaan, jotka ovat asukkaiden hyvinvointi, elinkeinojen hyvinvointi ja luonnon ja ympäristön hyvinvointi (kuvio 1): Kuvio 1. Strategiavalmistelua ohjannut malli Näkökulmat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan leikkaavat toisiaan. Asukkaiden osallistamisella on haluttu korostaa asukkaiden aktiivista osallistumista hyvinvoinnin tuottamiseen. Mikkelin kaupunki on ollut edelläkävijä erilaisten osallistamismuotojen kokeilussa ja käyttöönotossa Suomessa. Tavoitteena on saada näin lisää hyvinvointia Mikkeliin. Osallisuutta voidaan toteuttaa eri tavoin ja hyödyntäen myös verkkopalveluita. Digitaalisuus on siten tärkeä hyvinvoinnin mahdollistaja. 3

4 2. Mikkelin toimintaympäristön analyysi Mikkelin toimintaympäristö ja sitä koskeva analyysi muodostaa strategian kivijalan. On tärkeää tietää, mitkä asiat Mikkelissä ovat hyvin, ja missä riittää eniten parannettavaa. Toimintaympäristöä tarkasteltaessa on tärkeää tunnistaa ne ongelmat, joihin kaupungin tulisi omalla toiminnallaan kyetä myönteisessä mielessä vaikuttamaan. Tällaisia isoja ongelmia ovat esimerkiksi hyvinvointierojen kasvu, väestörakenteen muutos erityisesti kuntatalouteen ja palvelutarpeisiin vaikuttaen, pitkät etäisyydet, työttömyys ja nuorten osattomuus. Samalla katse on kohdennettava avautuvien mahdollisuuksien suuntaan. Näitä ovat Mikkelissä muun muassa vapaa-ajan asutus ja matkailullinen vetovoima, yritysten ja elinkeinojen menestys, hyvä sijainti ja muun muassa Venäjän läheisyys, kaupungin parantunut mainekuva ja uudistumiskyky, korkeatasoiset kouluttautumismahdollisuudet sekä vahva osaaminen tietyillä erityisalueilla kuten bioenergiassa, ympäristöturvallisuudessa, digitaalisuudessa ja palveluissa. Mikkelin toimintaympäristöä tarkasteltiin valtuustoseminaarissa. Valtuutettujen näkemys toimintaympäristölle ominaisista piirteistä voidaan kuvata seuraavasti (kuvio 2). Kuviossa sanojen koko ilmaisee sitä kuinka monta kertaa sana seminaarissa mainittiin. Kuvio 2. Mikkelin toimintaympäristön analyysi tiivistetysti (perustuu tammikuun 2013 valtuustoseminaarin aineistoon). 4

5 3. Mikkelin kaupungin toiminta-ajatus ja visio Mikkelin kaupungin toiminta-ajatuksena on: Mikkeli rakentaa vastuullisesti asukkaidensa, elinkeinojensa sekä luonnon ja ympäristönsä hyvinvointia (kuvio 3). Kuvio 3. Mikkelin kaupungin toiminta-ajatus. MIKKELIN KAUPUNGIN VISIO ON: DIGITAALINEN MIKKELI KESTÄVÄSTI UUDISTUVA KASVUKESKUS SAIMAAN RANNALLA. Visio on toimintaohje kaupunkikonsernille siitä, mihin Mikkelin kaupunki tähtää. Visio konkretisoidaan kolmen näkökulman kautta yhdeksäksi strategiseksi päämääräksi. Näille päämäärille on asetettu indikaattorit ja näitä koskevat lähtö- ja tavoitetasot. Tärkeimmät strategian toteutumiseen tarvittavat toimenpiteet kootaan ohjelmiin. Ohjelmia on kolme: asukkaiden hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointiohjelma. 5

6 4. Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen sisältää kolme päämäärää. Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, %-osuus Ei yhtään läheistä ystävää, %-osuus 1) 8-9-lk:t 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 9.1 (koko maa 11.4 ) 7.5 1) 9.6 (koko maa 9.1) 1) 6.5 2) 7.2 (koko maa 7.8) 2) 5.8 3) 6 (koko maa 7.4) 3) 5 Vanhemmuuden puutetta, %-osuus 1) 8-9-lk:t, 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, %-osuus 1) 8-9-lk:t, 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 1) 20 (koko maa 22.3) 2) 27.3 (26.1) 3) 21.5 (koko maa 21.7) 1) 8 2) 4.5 3) 1.9 1) 19 2) 24 3) 18 1) 0 2) 0 3) 0 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa Humalajuominen, %-osuus 1) 8-9 lk:t 2)ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 11.3 (koko maa 10.1) 10 1) 12 1) 7 2) 40 2) 30 3) 26 3) 20 Tupakointi päivittäin, %-osuus 1) 8-9 lk:t 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 1) 15 2) 42 3) 10 1) 10 2) 32 3) 5 6

7 Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 Kokeillut laittomia huumeita %-osuus 1) 8-9 lk:t 2)ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 1) 8 2) 23 3) 12 1) 5 2) 15 3) 8 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Sairastavuusindeksi 106,1 PYLL (maan keskiarvo 100) Alkoholin ja tupakoinnin aiheuttamat kuolemat suurin ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttava tekijä 100 Alkoholin ja tupakan aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat vähenevät, laskee koko maan keskiarvotasolle Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: 1) kirjaston käyttö/kävijät 2) museot/kävijät 3) orkesteri/kuulijamäärä 4) yleiset kulttuuripalvelut 4.1) Kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa 4.2) Kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta 4.3) Säännöllistä kulttuuriavustusta saavien kävijä- /osallistujamäärä 5)Uimahallikäynnit 6)Teatterin kävijämäärät 1) kirjasto: ) museot: ) orkesteri: ) ) ) ) ) )kirjasto: ) museot: ) orkesteri: ) ) ) ) )

8 5. Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima muodostuu kolmesta päämäärästä, ja näitä koskevista indikaattoreista. Strategiset päämäärät 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 Yritysten nettolisäys 122 yritystä/vuosi 140 yritystä/vuosi tai 560 ajalla Työpaikkakehitys Työvoimaomavaraisuusaste, %-osuus Mikkelin mainekuvan kehitys Imagotutkimuksen 7. sija Yleinen yritysilmasto ,5 Mikkelin väkiluvun kehitys Huoltosuhde , ,9 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Työttömyysaste, %-osuus - alle 25-vuotiaat - alle 30-vuotiaat valmistuneiden osuus 12, ,7 8, Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu vuotiaiden työllisten %-osuus samanikäisestä väestöstä Asukkaiden koulutustaso: tutkinnon suorittaneiden %-osuus Kärkialueiden tutkimus, kehittämis- ja innovaatio- rahoituksen määrä miljoonaa euroa , Työllisten määrä kärkialayrityksissä - teknologia/hlö - palvelut/hlö - matkailu/yritystä Matkailun yöpymisten määrä/vuosi

9 6. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnissa tähdätään kolmeen keskeiseen päämäärään. Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen Asemakaavoitetuilla alueilla virkistysalueiksi (VL) merkittyjen alueiden pinta-alan osuus (%) Hoidettujen ja opastettujen retkeilyreittien ja luontopolkujen pituus (43 km) Osin opastamaton eikä ole tuotteistettu Opastettu ja tuotteistettu 100 % 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%) Koululaisten luontopäivien määrä/koululainen/vuosi Kasvihuonekaasupäästöt (t CO2-ekv./as) Ekologinen jalanjälki (gha / as) Etelä-Savon Energia Oy:n uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian osuus koko energiantuotannosta (%) Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohden laskettuna (kg/asukas) ,5 3,5 6,2 5,5 5,9 5,

10 Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 Luomumaatilojen %-osuus kaikista maatiloista 8,7 15 Luomussa olevan peltopinta-alan %-osuus kaikesta peltopinta-alasta 11, Rakennetun ympäristön laatu Korjausvelka kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta (euroa/as) Todetuista sisäilmaongelmista kärsivien kaupungin omistamien kiinteistöjen osuus kaupungin koko kiinteistökannasta Asiakastyytyväisyystutkimus - puistojen hoito - liikenneväylien hoito Kouluja Mikkelissä 30 kpl, sisäilmaongelmia todettu 12 koulussa (40 %). Päiväkoteja 27 kpl + ryhmäperhepäiväkoteja 15 kpl. Sisäilmaongelmia tiedossa 5 päiväkodissa (12 %). Yhteensä 72 rakennusta, joissa sisäilmaongelmia 17 rakennuksessa eli 24 %. 3,51 3,29 Sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä vähenee 20 %:a. 4 4 Hoidettuja kevyen liikenteen väyliä Mikkelin kaupungin alueella (km)

11 Loppusanat:Toteutamme strategian yhdessä Valtuusto vastaa Mikkelin kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kansalaiset ovat antaneet uusille valtuutetuille valtuudet vaikuttaa asioihin ja odottavat, että vaalilupaukset laitetaan sanoista teoiksi. Äänestäjien kannalta aina uusi valtuusto on muutoksentekijä ja mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Valtuustokaudelle tehtävä strategia on kaupungin punainen lanka, joka antaa päättäjille keinot edellyttää kaupunkiorganisaatiolta johdonmukaista asioiden valmistelua ja pitkäjänteistä työtä valtuuston yhteisen tahdon mukaisesti. Hyvää strategiaa ei tarvitse jalkauttaa, sillä se saa automaattisesti kaupungin henkilökunnan innostumaan ja työskentelemään tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategiaa tehdessä olennaista on katsoa tulevaisuuteen ja ennakoida. Meidän on määriteltävä äärimmäinen onnistuminen vuodelle 2017 eli mietittävä mitä haluamme Mikkelin kaupungin parhaimmillaan olevan tämän valtuustokauden lopussa ja edettävä sitten toimillamme sitä kohti. Oma näkemykseni on, että tavoitteena on aina oltava ensisijaisesti kuntalaisten hyvinvointi sekä veronmaksajien etu. Kaupunki on olemassa asukkaitaan varten. Strategian valmistelumme on ollut uudenlaista ja vuorovaikutteisempaa kuin aiemmin. Hyvän strategian valmistelussa on tarvittu valtuutettujen arkipäivän asiantuntemusta ja näkemystä. Kuntalaisetkin ovat aktiivisia ja heiltä tulee hyviä ideoita, kun vain on tarpeeksi monia eri kanavia, joiden kautta kehittämisideat saadaan otettua vastaan. Pelkkä sähköisyys ei riitä vaan pitää olla ihmisten välisiä kohtaamisia. Vanhanaikaiset toimintatavat julkisessa päätöksenteossa pitää muuttaa. Kaupungin luottamuselinten työn tulee olla avointa ja vuorovaikutteista alueen asukkaiden kanssa. Toivon, että jatkossakin toteutamme porinapajapäiviä säännöllisesti torilla, kaupunginosissa ja pitäjissä. Kuluneen 175 vuoden aikana on Mikkelistä ponnistettu maamme ja maailman huipulle politiikan, kulttuurin, taiteen, tieteen, urheilun ja elinkeinoelämän aloilla. Meidän on pidettävä huolta siitä, että mikkeliläisillä on tähän mahdollisuus myös jatkossa. Haluan valaa uskoa tulevaisuuteen. Uskotaan itseemme ja uskotaan Mikkelin kaupungin hyvään tulevaisuuteen! Valtuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen 11

12 Liite 1. Valmisteluprosessi Strategiavalmistelu käynnistyi kun yhdistymishallitus linjasi elokuussa 2012, että Mikkeli laatii kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian. Strategia eteni vaiheittain seuraavasti: Mainekuvan kuntalaiskysely: Mikä Mikkelissä on parasta. Kuntalaispalaute ja tutkimustulokset. Sidosryhmä- ja neuvosto- ym. kuulemiset Avoin Mikkeli Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Kesä-syyskuu Valtuustoseminaari I Painopisteiden valinnat teemoittain Kaupunginhallituksen seminaari Valtuustoseminaari II Strategian hyväksyminen Johtoryhmän ja kaupunginhallituksen käsittelyt Johtoryhmän ja kaupunginhallituksen käsittelyt Kuvio 4: Strategiaprosessi 12

13 Strategiaprosessi haluttiin toteuttaa vuorovaikutteisesti. Strategia on arviointia yhdessä, kuten kuvio 5 havainnollistaa: Kerätään kuntalaisten ratkaisuesitykset siitä miten hyvinvointia voidaan parantaa Mikkelissä. Mahdollisuus seurata strategian toteutumista ja tuoda omia näkemyksiä jatkuvaan strategiatyöhön. Kaupungin henkilöstö, lautakunnat, nuorisovaltuusto, aluejohtokunnat, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Kauppakamari, seudun yrittäjäjärjestö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, maakuntaliitto ja Ely-keskus. Kerätään ryhmien näkemykset minunmikkelini.fi - sivustolle. Kuka tahansa voi kommentoida visualisoitua strategialuonnosta ja ryhmien näkemyksiä Minunmikkelini.fi sivustolla. Kuvio 5. Strategia on arviointia yhdessä. Strategian valmistelua johti kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Strategiaryhmän muodosti taloussuunnittelupäällikkö Kirsi Ollikainen, kehityspäällikkö Aki Kauranen, hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen ja ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen. Strategiaryhmän tueksi perustettiin kolme teemaryhmää, joiden kokoonpanot olivat seuraavat: Asukkaiden hyvinvointi Arja Väänänen Pekka Patama Hans Gärnström Niina Helminen Nikke Isomöttönen Niina Kaukonen Seija Manninen Marja Anttalainen Seppo Lokka vs. hyvinvointikoordinaattori, teemaryhmän pj. palvelukoordinaattori, Mikkelin kaupunki johtaja ylilääkäri, Mikkelin kaupunki psykososiaalisten palveluiden johtaja, Mikkelin kaupunki kaupunginorkesterin intendentti, Mikkelin kaupunki vanhusten palveluiden johtaja, Mikkelin kaupunki koulutusjohtaja, Mikkelin kaupunki osaamisjohtaja, Etelä-Savon ammattiopisto Oy pelastusjohtaja, Mikkelin kaupunki 13

14 Elinkeinojen hyvinvointi Aki Kauranen kehityspäällikkö, teemaryhmän pj. Jouni Riihelä tekninen johtaja, Mikkelin kaupunki Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö, Mikkelin kaupunki Timo Rissanen projektipäällikkö, Mikkelin kaupunki Vesa Sorasahi toimitusjohtaja, Miktech Oy Kyösti Ylijoki toimitusjohtaja, Miset Oy Matti Malinen pääsihteeri, Mikkelin yliopistokeskus Kalevi Niemi kehitysjohtaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Arja-Leena Saastamoinen hallinto- ja talousjohtaja, Etelä-Savon ammattiopisto Oy Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Hanna Pasonen ympäristöpäällikkö, teemaryhmän pj. Sari Iivonen tutkimuskoordinaattori, Ruralia instituutti Saara Ryhänen luonnonhoidonneuvoja, ProAgria Etelä-Savo Heikki Silvennoinen ohjelmakoordinaattori, Miktech Oy SafeSaimaa-hanke Reijo Turkki vesilaitoksen johtaja, Mikkelin Vesiliikelaitos Maisa Häkkinen matkailujohtaja, Miset Oy Jouni Riihelä tekninen johtaja, Mikkelin kaupunki Heikki Manninen kaavoittaja, Mikkelin kaupunki Arja Holopainen terveysvalvonnan johtaja, Mikkelin kaupunki Strategiavalmistelun ohjausryhmänä toimi kaupungin johtoryhmä. Konsulttina strategityössä toimi Broad Scope Management Consulting Oy:stä Senior Partner HTM Timo Ojala. 14

15 Liite 2. Valtuustoseminaarit ja digidelfoin tulokset Mikkelin kaupunginvaltuuston ensimmäisessä seminaarissa strategian laadinnassa toteutettiin ensimmäisenä suomalaisena valtuustona digidelfoi-menetelmää. Kyse on Otavan opiston liikelaitoksen kehittämästä menetelmästä, jolla voidaan tarkastella tulevaisuuden näkymää erilaisten väittämien avulla. Digidelfoissa kartoitettiin laajasti erilaisia teemoja, kuten työpaikkojen määrän kehitystä, digitaalisuuden mahdollisuuksia, etätyötä ja terveyskustannusten kehittymistä. Alla on koottu digidelfoissa käsitellyt teemat ja valtuutettujen näkemykset teemoja koskeviin väittämiin. ASUKKAIDEN HYVINVOINTI Työllinen väestö Aluksi osa ikääntyvistä jatkaa työssään, joten työllisten määrä laskee hitaammin. Muutaman vuoden kuluttua hekin lopettavat ja työllisten määrä laskee nopeasti. Etelä- Suomesta sekä ulkomailta saattaa tulla muuttoliikettä kun työpaikkoja vapautuu. Vaikka eläkeikää jouduttaisiin nostamaan se ei riitä kompensoimaan laskua, koska todellinen eläkkeellesiirtymisikä ei merkittävästi nouse. Verokehityksen kannalta koetaan, että Mikkeli voisi olla myös eläkeparatiisi, sillä nykyajan eläkeläiset ovat myös ideaaliolosuhteissa nettoveronmaksajia. Rakenteellinen työttömyys pysyy ennallaan. Valtuusto kuitenkin näkee että toimenpiteet työikäisen väestön muuton lisäämiseksi Mikkeliin tuottavat tulosta ja työllistämistoimenpiteet purevat. Uusia työpaikkoja syntyy suunnitellusti - nettolisäys 500 työpaikkaa. Opiskeluajat myös lyhenevät ja työmarkkinoille tulee nuoria nopeammassa tahdissa. Tapoja toimia pitää kehittää, jotta jaksetaan olla töissä. Nykyisin koetaan toiminnan olevan liikaa sidottu 8-16 ajatteluun. Töitä pitäisi pystyä tekemään oma elämäntilanne huomioiden. Työpaikkojen määrä Elämän laatutekijät vetävät globaaleja työpaikkoja Mikkeliin syntyy uusia työpaikkoja olemassa olevien vahvuuksien mahdollistamana: metsät/puuraaka-aine, luomu, puhdas vesi, houkutteleva luonto/matkailu. Uusia työpaikkoja on synnyttävä digitaalisuuteen, matkailuun, ympäristöpuolelle. Usko matkailun lisääntyvään vetovoimaan on vahva. 15

16 Mikkelin vetovoima tehoaa yrittäjiin, jotka siirtävät kaupunkiin toimipaikkojaan. Syntyy myös uusia yrityksiä. Valtuutetut kuitenkin epäilevät että omilla ja valtiovallan eväillä suunnan muuttaminen on hyvin vaikeaa. Samalla kuitenkin uskotaan myös palvelusektorin kehittymiseen ja palvelualat nähdään mahdollisuutena, samoin väestön ikääntyminen ja hoivatarve luovat lisää työpaikkoja. Eriarvoistuminen Diabetes eriarvoistuminen lisääntyy jossain määrin, sillä uusia työpaikkoja syntyy paljon aloille, joita voidaan pitää pienpalkkaisina. Entistä pienempi joukko pitää yhteiskuntaa pystyssä ja nuoret töissä olevat joutuvat maksamaan eläkekulut ja rahaa lapsiperheiden tukemiseen jää entistä vähemmän. Hintojen nousu suhteessa kehitykseen tulee lisäämään aineellista köyhyyttä, koska samalla rahalla saa aina vähemmän ja tuet eivät nouse suhteessa elinkustannuksiin Mikkelin seudulla on mahdollisuus tarttua voimakkaasti tähän ongelmaan, koska syrjäytyvien perheiden lukumäärät ovat pieniä, ne kaikki voidaan käsitellä. Eriarvoistuminen lisääntyy. On panostettava tulevaisuuteen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Mikkeli julistautuu liikkuvaksi alueeksi. Diabetes on lisääntyvä kansantauti. Suomi lihoo ja laiskistuu. Diabetes on avainindikaattori ja se on ajallemme tyypillinen ongelma, jonka syntymekanismit tunnetaan ja johon näin ollen voimme myös vaikuttaa. Elämäntavat ovat syvälle juurtuneita ja tilannetta ei helpota, että kulttuurisesti vastuu palautuu yksikölle. Kuitenkin halutaan uskoa, että ihmiset alkavat kantaa aktiivisemmin huolta hyvinvoinnistaan ja sen myötä diabetesta sairastavien osuus kääntyy laskuun. Mikkelin tulee panostaa liikkumisen lisäämiseen. Ruoka tulee nähdä osana kuntalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja myös diabeteksen ennaltaehkäisyä. Toimeentulotuki per asukas Periytyvää vai ennaltaehkäisevää. Jos työttömyyttä ei saada kuriin ja luoda työpaikkoja, seurauksena on entistä enemmän väliinputoajia. Elintasokuilu on kasvanut köyhien ja rikkaiden välillä. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät, eivätkä valtuutetut 16

17 näe että kaikilla positiivisilla toimilla voidaan päästä negatiivisen toimeentulotuen kehitykseen puuttumaan Toisaalta uskotaan, että samoin kuin diabeteksen kasvussa tässäkin käänne tapahtuu 2015 jälkeen ja perusteena on, että työtä on tarjolla enemmän vuoteen 2020 mennessä, koska väkeä on niin paljon eläkkeellä Ihmisten vastuu omasta itsestään ja lähimmäisestään korostuu. Kansalaisten osallisuus kasvaa, kolmannen sektorin rooli kasvaa ja ihmiset pystyvät vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa ja toimeentuloonsa yhä enenevissä määrin itse. Terveyskustannukset hallinnassa 2020 Mutta tuleeko digitaalisuus vasta vuonna 2025? Yhtenäisillä potilastietojärjestelmillä palvelut paranevat. Se säästää monia käyntejä ja kustannuksia. Toisaalta pelätään, että nuorten ja ikäihmisten tietojen hallinnassa on eroja ja ikäihmiset haluavat tavata edelleen lääkärin ja nuoret haluavat enemmän hyödyntää nettiä. Valtuusto ei ole valmis tarkastelemaan terveydenhoitoa muutosprosessina, jossa kuntatalouden keskeisiin kustannushaasteisiin rakennettaisiin kehittäjäpositiota. Kehityspolku on toivottavaa, mutta miten se saadaan koko väestön käyttöön, jotka ovat eniten hoidon tarpeessa esim. vanhukset? Kaupungin maine kestävää kehitystä tukevana kaupunkina pitää taata pitkäjänteisellä työllä ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA MIKKELIN ELINVOIMA Satama-alue 2020 Herrojen huaveet? Koetaan, että tärkeä hanke, mutta ei ehdi toimeenpanoon vielä aikoihin. Saadaanko yksityistä rahoitusta? Onko ladattu liikaa odotuksia? Kuitenkin nähdään, että Mikkelin Satamalahden hankkeen toteuttaminen vie uudelle tasolle Mikkelin keskusta-alueen kehityksen ja luo kaupungista erityisen viihtyisän ja toimivan kokonaisuuden Ihan mahdollinen, mutta sataman/saimaan rantoja ei saa asuinrakentaa täyteen. Mikkelin keskustan rannat on oltava julkisessa ja sopivassa yrityskäytössä. Etätyö tulevaisuudessa Etätyö tuli hiipimällä ja täällä olet töissä kuin lomalla. Eniten pohdittiin, miten potentiaalista hyötyä Mikkeli saisi etätyön lisääntymisestä? 17

18 Etätyö ei edellytä taloja, konttoreita eikä senttejä. Etätyön pitäisi olla hajautettua ja tarvitaan hyvän elämänympäristön ja etätyömahdollisuuksien markkinoijia ja verkkojen/verkostojen hyvää kuntoa. Toisaalta veronmaksajien tulisi olla Mikkelissä. Pääkaupunkiseudun palveluverkko ei kestä sitä, että kaikki asuvat Etelä-Suomessa. Energiatuotanto ulkoistuu 2020 Tuottavaa toimintaa ei kannata myydä. Valtaosaltaan kannatetaan oman yhtiön säilyttämistä kaupungin käsissä. Energiakysymyksellä on yhteys maakunnan luonnonvaroihin. Aurinkoteknologia ja sähköteknologian klusterit luovat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia, unohtamatta metsäraaka-aineen hyödyntämistä Digitaalinen Mikkeli 2020 Kaupungin oma koneisto on kaukana tavoitteesta. Haaveet, tavoitteet ja todellisuus eivät aina ulotu kohtaamaan toisiaan. Siinä jännitteessä muutostulevaisuus lymyää. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Mikkeliläisen ekologinen jalanjälki Ajatukset luovat tekoja. Luonto ja siihen liittyvät asiat tulevat olemaan Mikkelin tärkeitä myyntivaltteja ja menestystekijöitä. Toistaiseksi ollaan edellisten vuosien tasolla ja jopa nousussa. Tulevaisuudessa mm. digitaalisten palveluiden ym. myötä jalanjäljen on pakko pienentyä huomattavasti. Tekniikan kehittyminen teollisuudessa vähentää ekologista jalanjälkeä Mikkelistä Suomen Ekokaupunki. Mikkeli nähdään ekokaupunkina jo Uki Voutilaisen ajoista alkaen, joten ajatuksena ei mikään uusi ajatus. Mikkelillä on hyvät mahdollisuudet profiloitua ekologisesti vastuullisten yritysten kaupunkina ja luoda edelleen edellytyksiä ns. cleantech--yrityksille. Luontomatkailua ja siihen tukeutuvia elinkeinoja tulee kehittää ekologisesti kestävällä tavalla. Valtuustoseminaarin aineisto on laaja ja moniulotteinen, mutta yllättävänkin paljon yhtenevä sen kanssa, mitä kolmessa teemaryhmässä asukkaiden, elinkeinojen sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointiryhmissä on valmisteltu. Tämä kertonee siitä, että Mikkelissä voidaan selvästi tunnistaa melko laajallakin yksimielisyydellä asioita, joihin kuluvalla valtuustokaudella tulisi tarttua ja jotka eniten haittaavat ja toisaalta edistävät hyvinvointia. 18

19 Isoja, hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ovat syrjäytyminen/osattomuus, eriarvoistuminen, liikkumattomuus ja päihteet. Toisaalta Mikkelin vahvuuksiksi ja hyvinvoinnin lähteiksi tunnistetaan varsin laajasti uudet ja jo olemassa olevat kasvualueet, erityisesti digitaalisuus ja matkailu, sekä luonto ja siihen liittyvät palvelut ja ruoka. Mikkeli on ollut ekologisuudessa edelläkävijä nyt tästä on tullut megatrendi, jossa Mikkelillä riittää edelleen annettavaa ja josta Mikkeli voi saada itselleen merkittävää etua suhteessa moniin muihin kaupunkeihin. Valtuustoseminaarin aineisto ja sitä pohjustanut asiantuntijatyö luo tulevaisuuden uskoa ja osoittaa että Mikkelillä on monia mahdollisuuksia menestyä. Kestävä kasvu ja hyvinvointi ovat sitä tukirankaa jonka pohjalta Mikkeli voi suuntautua tulevaisuuteen. YHTEENVETO VALTUUSTOSEMINAARISTA Asukkaiden hyvinvointi lasten ja nuorten syrjäytymis/osattomuuskehitys. Työttömyys nousi hyvin tärkeäksi taustatekijäksi syrjäytymisessä. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat avainroolissa. Mikkelin kaupungin mittakaava voi mahdollistaa tehokkaan toiminnan osallisuuden vahvistamiseksi. liikkumattomuus nousi kolmen tärkeimmäksi katsotun asian joukkoon. Liikunnan lisääminen ja liikkumiselle hyvän ja turvallisen infrastruktuurin aikaansaaminen ruoka ruokatottumuksilla voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ei ainoastaan sairauksien syntyyn. Ruoka on myös osa Mikkelin elinvoimaa lähellä tuotettu ruoka ja luomu rakentavat Mikkelin menestystä mm. vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille. päihteet liittyvät olennaisesti pahoinvointiin, osattomuuteen ja työttömyyteen kulttuurin ja rakennetun ympäristön hyvinvointivaikutukset eriarvoistuminen hyvinvointi jakautuu epätasaisesti ja kehitys on mennyt huonompaan suuntaan Elinkeinojen hyvinvointi ja Mikkelin elinvoima työvoima väkiluvun kasvu tärkeää. yrityksille toimiva infra yhden luukun yrityspalvelut yhteys myös digitaalisiin palveluihin palvelutyytyväisyys ja vaikutelma kunnasta: puhdas luonto, kaupungin uudistuvat alueet käyntikortteina, jatkuva uudistuminen, hyvät palvelut kärkialueet luovat kaupungin vetovoimaa ja uusia työpaikkoja tulee panostaa hankintojen kehittämiseen koska niillä on tiivis yhteys yritysten menestymiseen ja kehittymiseen Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Monipuolinen, puhdas luonto Monipuolinen ja puhdas luonto kaupungin keskeiseksi vetovoimatekijäksi 19

20 Monipuoliset ulkoilu- retkeily- ja liikuntamahdollisuudet Kattava viheralueverkosto Puhtaat pinta- ja pohjavedet Luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen Vihreä teknologia (clean tech) ja uusiutuva energia Materiaalitehokkuus, kierrätys innovatiiviset logistiikkaratkaisut vihreät työpaikat vähäpäästöinen liikenne ja energian tuotanto energiatehokkuus ja ekologinen rakentaminen Luomu- ja lähiruoka lähellä tuotetun ruoan suosiminen ja lähiruoan tuotannon tukeminen elinvoimainen maaseutu Viihtyisä ja terveellinen rakennettu ympäristö terveellinen sisäilma, hoidetut rakennukset Kattava viheralueverkosto hoidettuine reitteineen Toimiva, viihtyisä ja houkutteleva kevyen liikenteen verkosto Toisessa valtuustoseminaarissa esitetyt ryhmäpuheenvuorot ovat nähtävillä osoitteessa sivustolla ja jatkossa Mikkelin kaupungin uudistuneilla kotisivuilla. 20

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia Kankaanpää 2025 Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä Kaupunkistrategia 8.12.2016 Strategiset, ohjaavat roolivalinnat vuoteen 2025 Kankaanpää tunnettu ja näkyvä kaupunki Kankaanpää - Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Kanuuna-seminaari, 9.11.2016 Heikki Lauha Vuonna 2015 toteutettu viiden maan tutkimusprojekti (Suomi, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Tanska ja Itävalta) Määrällistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

ikärajojen noudattamisen valvontaan Urpolan luontokeskuksessa järjestetyt tapahtumat ja Urpolan luontokeskuksen kävijämäärien lisääminen

ikärajojen noudattamisen valvontaan Urpolan luontokeskuksessa järjestetyt tapahtumat ja Urpolan luontokeskuksen kävijämäärien lisääminen Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta ja sen alaisuudessa toimiva ympäristöpalvelut -yksikkö vastaa kuntatason ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun tehtävistä Mikkelissä, Hirvensalmella, Kangasniemellä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ?

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Kaupunginvaltuuston seminaari 23.3.2015 Aleksi Neuvonen, aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi, @leksis

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot