VIIPURI-OPAS SAIMAAN MATKAVERKKO OY:LLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIIPURI-OPAS SAIMAAN MATKAVERKKO OY:LLE"

Transkriptio

1 VIIPURI-OPAS SAIMAAN MATKAVERKKO OY:LLE Suvi Laine Opinnäytetyö Toukokuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä LAINE, Suvi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 38 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Salainen saakka VIIPURI-OPAS SAIMAAN MATKAVERKKO OY:LLE Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja KUKKONEN, Päivi Toimeksiantaja Saimaan MatkaVerkko Oy Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli tehdä matkaopas Viipurista Saimaan Matkaverkko Oy:lle, joka järjestää laivamatkoja Viipuriin. Yritykseltä puuttui tällainen opas. Työssä pyrittiin selvittämään myös Viipurin matkailun nykytilaa. Opas laadittiin Saimaan Matkaverkko Oy:ssä aikaisemmin tehdystä asiakastyytyväisyystutkimuksesta saadun palautteen pohjalta. Opasta tehdessä kartoitettiin matkaoppaissa yleensä olevia asioita ja sovellettiin niitä Viipuri-oppaaseen sopiviksi. Toteuttamisprosessin aikana käytiin Viipurissa viisi kertaa tutustumassa kaupungin palveluihin ja nähtävyyksiin, jotta oppaaseen saataisiin ajankohtaista tietoa. Viipurin matkailuun perehdyttiin lehtiartikkelien, asiantuntijahaastattelun sekä omien kokemusten perusteella. Työn tuloksena syntyi Laivalla Viipuriin opas. Opas antaa ajankohtaista ja tarpeellista tietoa Viipurista matkailijoille, jotka liikkuvat kaupungissa omatoimisesti. Oppaassa on kartta, johon tärkeimmät kohteet on merkitty numeroin ja joka helpottaa matkailijoiden liikkumista kaupungissa. Oppaaseen koottiin myös tietoa Viipurin historiasta, nähtävyyksistä ja palveluista. Viipurin matkailu on vähentynyt viimeisen vuoden aikana, mutta kaupungissa on silti olemassa matkailupotentiaalia. Viipuri-opasta tehdessä sain paljon uutta tietoa Viipurista. Keräämieni tietojen perusteella kokoan Saimaan Matkaverkko Oy:n toimistoon virkailijoille tietopaketin Viipurin kaupoista, ravintoloista ja muista palveluista. Tämä tietopaketti selkiyttää yrityksen Viipuri-tietoutta ja helpottaa asiakaspalvelua. Avainsanat (asiasanat) Asiakastyytyväisyys, Matkaopas, Viipuri, Saimaan kanava Muut tiedot Työhön kuuluu Laivalla Viipuriin opas, 16 sivua

3 1 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author LAINE, Suvi Type of Publication Bachelor s thesis Pages 38 Language Finnish Confidential Until Title BY SHIP TO VYBORG GUIDE FOR SAIMAAN MATKAVERKKO OY Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor KUKKONEN, Päivi Assigned by Saimaan MatkaVerkko Oy Abstract Saimaan MatkaVerkko Oy organizes cruises to Vyborg in Russia. The purpose of this thesis was to write a guide on Vyborg for Saimaan MatkaVerkko Oy. The company did not have this kind of guide before. The study also describes the present situation of tourism in Vyborg. The guide is based on the information received through a customer satisfaction research made at Saimaan MatkaVerkko Oy earlier in The general facts that are usually used in travel guides were studied and adapted to suit this guide. While collecting information for the guide, Vyborg was visited five times in order to get current information for the guide. Tourism in Vyborg was studied by reading newspapers, interviewing the experts and through own experiences. The guide By Ship to Vyborg 2004 was created as a result of the thesis. The guide includes up-to-date and necessary information for tourists travelling to Vyborg. There is a map in the guide where all the most important sights have been marked. The map makes it easier for tourists to get around in Vyborg. The guide includes information on history, sights and services in Vyborg. Tourism to Vyborg has decreased during the last year, but Vyborg still has potential to be a vital tourism destination. While writing the guide a great deal of new information about Vyborg was gained. Based on the information acquired an information package will be compiled to be used in the office of Saimaan MatkaVerkko Oy. The information package will consist of details of the shops, restaurants and other services in Vyborg. It will increase the knowledge on Vyborg in the office and ease the customer service. Keywords Customer satisfaction, Guide, Vyborg, The Saimaa Canal Miscellaneous Guide By Ship to Vyborg 2004 included as an appendix.

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SAIMAAN MATKAVERKKO OY LAIVAMATKAT VIIPURIIN Saimaan kanava matkailureittinä Risteilyt Lappeenrannasta Viipuriin Päivämatkat Yöpymispaketit VIIPURI Mikä Viipurissa viehättää? Millaisia ovat Viipurin matkailupalvelut? Miksi Viipurin matkailu on hiipunut? MATKAOPPAAN TARKOITUS Matkailupalvelu ja peruspalvelupaketti Matkaesitteet ja -oppaat yleensä Asiakastyytyväisyystutkimus pohjana Viipuri-oppaalle Viipuri-oppaan merkitys LAIVALLA VIIPURIIN OPAS Kohteiden valinta Oppaan osat Kartta Sisältö Lopputulos POHDINTA...28 LÄHTEET...33 LIITTEET...34 LIITE 1. Laivamatkat Viipuriin 2004-esite...34 LIITE 2. Asiakastyytyväisyystutkimuksen kysymyslomake...36 KUVIOT KUVIO 1. Mistä asioista haluttiin lisätietoa ennen matkaa?...19 KUVIO 2. Eniten matkavaraukseen vaikuttaneet tekijät...20

5 2 1 JOHDANTO Matkailijat haluavat saada tietoa matkakohteestaan ennen matkaansa. Yleensä ma t- kanjärjestäjät tarjoavat asiakkailleen painetun kohdeoppaan, joka on tärkeä lisäpalvelu. Oppaasta matkailija saa hyödyllistä informaatiota kohteen nähtävyyksistä, palveluista ja muista tarpeellisista asioista. Oppaan avulla matkailijan on helpompi suunnitella matkaansa jo etukäteen, kun hän saa oppaasta suunnitteluun tarvitsemaansa tietoa. Lappeenrantalainen matkatoimisto, Saimaan MatkaVerkko Oy järjestää kesäisin laivamatkoja Saimaan kanavaa pitkin Viipuriin. Elokuussa 2003 yrityksessä tehtiin asiakastyytyväisyystutkimus Viipurin risteilyistä. Tutkimuksessa nousi esiin tarve Viipurin matkaoppaalle, sillä asiakkaat eivät mielestään saaneet riittävästi tietoa Viipurista ennen matkaansa. Yrityksellä ei aikaisemmin ollut omaa matkaopasta vaan tärkeimmät tiedot olivat matkaohjelmassa ja muu informaatio annettiin asiakkaille suullisesti. Opinnäytetyön tavoitteena on tehdä Saimaan MatkaVerkko Oy:lle opas Viipurista erityisesti laivamatkailijoiden käyttöön. Viipuri-opas sopii kuitenkin kaikille Viipurin matkailijoille kaupunkiin tutustumisen apukeinoksi. Opasta tehdessäni kävin Viipurissa viisi kertaa tutustumassa kaupunkiin ja sen palveluihin. Opas on laadittu ottaen huomioon asiakastyytyväisyystutkimuksella saatu palaute asiakkaiden kaipaamasta Viipuri-informaatiosta. Omia tietoja ja kokemuksia, vanhoja Viipuri-oppaita, sekä oppaita muista kohteista on hyödynnetty tarpeellisten tietojen saamiseksi mukaan oppaaseen. Viipuri on ollut kauan suomalaisten suosima matkakohde. Viime aikoina matkailu kaupunkiin on kuitenkin vähentynyt. Viipurilla on matkailupotentiaalia, mutta kaupungin matkailupalveluissa on paljon kehitettävää. Tässä työssä selvitetään myös Viipurin matkailun ja matkailupalvelujen nykytilaa ja syitä matkailun vähenemiselle.

6 3 2 SAIMAAN MATKAVERKKO OY Saimaan MatkaVerkko Oy (jäljempänä SMV) on yksityinen Venäjän matkailuun erikoistunut matkatoimisto, joka on perustettu vuonna SMV:n omistaja ja toimitusjohtaja on Kirsti Laine. SMV:n toimisto sijaitsee Lappeenrannan keskustassa, Valtakadulla. Henkilökuntaa toimistossa on 11, sekä kesäisin muutamia kesätyöntekijöitä. Yrityksellä on lisäksi edustustot Pietarissa ja Moskovassa, joissa on yhteensä seitsemän työntekijää. Lisäksi m/s Carelia - laivalla työskentelee 13 henkilöä. SMV:n vuo n- na 2002 perustettu tytäryhtiö Saimaa Travel Oy toimii varustamona ja järjestää risteilyjä Lappeenrannasta Viipuriin Saimaan kanavaa pitkin. Yhtiöiden liiketoiminnot ovat monilta osin yhtenevät ja yhtiö markkinoi ja myy risteilyjä Saimaan MatkaVerkko Oy:n nimellä. SMV konsernin liikevaihto vuonna 2003 oli noin 1,6 miljoonaa euroa. SMV:n tuotteita ovat Venäjälle suuntautuva matkailu ja viisumipalvelut, incomingmatkailu eli ulkomaalaisten matkailijoiden tuominen Suomeen sekä muut matkatoimistopalvelut. Yrityksen tärkein tuote on Viipuri ja touko-syyskuussa SMV järjestää sinne laivamatkoja Lappeenrannasta m/s Carelia -laivalla. SMV toimii myös kahden Viipurin suurimman hotellin, Druzhban sekä Viipurin myyntitoimistona Suomessa sekä järjestää oheispalveluita, kuten kiertoajeluita, ruokailuja ja opastuksia Viipurissa. Yritys välittää majoitusta, ruokailuja ja muuta ohjelmaa myös kaikkialle Venäjälle, pääasiassa Karjalaan, Pietariin ja Moskovaan. Viisumipalvelut ovat myös tärkeä osaalue, sillä kaikki Venäjälle matkustavat tarvitsevat viisumin. Yrityksen tärkeimmät kohderyhmät Suomessa ovat muut matkatoimistot, bussifirmat, yritykset, ryhmät sekä yksityiset kuluttajat. Lappeenrannan toimistossa hoidetaan lähes kaikki Venäjälle suuntautuva matkailu. Suomeen tulevien asiakkaiden varaukset kulkevat pääosin Pietarin edustuston kautta. Incoming-matkailussa SMV keskittyy lähinnä venäläisiin asiakkaisiin. Moskovan edustusto palvelee pääasiassa liikematkustajia Venäjän sisäisessä liikenteessä. Myös Pietarin edustustolle liikematkustajat ovat tärkeä asiakassegmentti.

7 4 3 LAIVAMATKAT VIIPURIIN 3.1 Saimaan kanava matkailureittinä Ensimmäistä Saimaan kanavaa alettiin rakentaa vuonna 1845 ja se avattiin liikenteelle vuonna Nykyinen kanava otettiin käyttöön elokuussa 1968 viisi vuotta kestäneiden rakennustöiden jälkeen. Saimaan kanava on 43 kilometriä pitkä ja se on porrastettu kahdeksalla sululla. Kanavasta 23 kilometriä on Suomen puolella ja 20 kilometriä Venäjältä vuokratulla alueella. Suomen puoleisia sulkuja ovat Mälkiä, Mustola ja Soskua ja Venäjän puolella sijaitsevat Pälli, Ilistoe, Cvetotchnoe, Iskrovka sekä Brusnitshcnoe. Tavaraliikennettä kanavalla kulkee 2 miljoonaa tonnia vuodessa, pääasiassa metsä- ja kaivannaisteollisuuden tuotteita ja raaka-aineita. (Saimaan kanava 2003.) Kanavaa pitkin Lappeenrannasta Viipuriin järjestetään kesäisin lähes päivittäin risteilyjä. M/s Carelian lisäksi kanavalla liikennöi toinenkin matkustaja-alus, m/s Kristina Brahe, jonka reitti kulkee Savonlinnasta Maarianhaminaan. Alus on kotimaan liikenteessä eikä pysähdy Viipurissa. Lappeenrannasta järjestetään myös paikallisristeilyjä ensimmäiselle sululle ja takaisin. Omalla veneelläkin on mahdollista matkustaa kanavan läpi. Vuoriston (1998, 15) mukaan matkailijoiden lähtö- ja kohdealueet sekä niiden väliset matkailureitit ovat matkailun peruselementtejä. Matkailureitit yhdistävät lähtö- ja kohdealueet toisiinsa. Matkailijoiden tavoitteena voi olla kohteen saavuttaminen ma h- dollisimman helposti ja nopeasti, mitä kutsutaan staattiseksi eli kohdematkailuksi. Tällöin matkustusreitillä ei ole mitään väliä, kunhan vain kohteeseen pääsee nopeasti. Kierto- eli dynaamisessa matkailussa puolestaan matkailureitti itsessään on olennainen osa matkaa. Elämyksiä koetaan matkustettaessa ja matkailureitillä on oma vetovo i- mansa. (Vuoristo 2003, 183.) Saimaan kanava on ainutlaatuinen vesireitti, joka yhdistää Saimaan Suomenlahteen. Suurelle osalle SMV:n laivamatkustajista risteilyt Viipuriin ovat dynaamista matkailua, sillä Saimaan kanava reittinä on heille tärkeä. Monet risteilymatkustajista ovat kesälomalaisia eri puolilta Suomea ja risteily Saimaan kanavaa pitkin Viipuriin on

8 5 vain osa heidän matkaansa. Viipuri tai edes Saimaan kanava ei ole heidän matkansa pääkohde, vaan he hankkivat elämyksiä kiertämällä Suomea. 3.2 Risteilyt Lappeenrannasta Viipuriin Viipurin laivamatkoilla on pitkät perinteet, sillä matkustajaliikenne Viipurista Saimaan kanavaa pitkin alkoi jo 1860-luvun alussa. Tällöin Alio-niminen alus alkoi säännöllisesti viikoittain liikennöidä Viipurin ja Kuopion välillä. Matkustajilla oli 1860-luvun loppupuolella jo mahdollisuus valita eri reittejä ja aikatauluja. Joensuustakin avattiin reitti Viipurin kautta Pietariin. (Hirn & Markkanen 1987, 83.) Lappeenrannasta Viipuriin on risteilty joka kesä 1970-luvun lopulta lähtien (Laine 2004). Komppula ja Boxberg (2002, 9-10) tekevät eron kohteessa yöpyvän matkailijan ja päiväkävijän välille. Viipurin laivamatkalaiset voidaan jakaa myös matkailijoihin ja päiväkävijöihin. Suurin osa SMV:n laivamatkustajista on päiväkävijöitä, jotka viipyvät Viipurissa 3-5 tuntia. Kuitenkin monet näistä asiakkaista ovat muualta Suomesta kuin Etelä-Karjalasta tulleita kesälomalaisia, jotka yhdistävät päiväkäynnin Viipurissa kesälomamatkaansa. He yöpyvät Lappeenrannassa yhden tai useamman yön, mutta käyvät Viipurissa vain päivän matkalla. Viipuri-oppaan näkökulmasta he ovat kuitenkin päivämatkalaisia, sillä he viettävät Viipurissa vain muutaman tunnin. Lappeenrannan matkailun kannalta taas Viipurin laivamatkalaiset ovat matkailijoita, sillä usein he yöpyvät paikkakunnalla. Lappeenrannan seudulla matka Viipuriin laivalla on monille jokakesäinen perinne. Matka tehdään useimmiten yhdessä päivässä, joten lähiseudun asukkailta lähteminen ei vaadi pitkää lomaa, vain yhden päivän vapaakin riittää. Kuitenkin lähiseudun asukkaat ovat vähemmistönä risteilymatkustajien joukossa (Toivonen 2003). Viipurin risteilyt ovatkin olleet yksi Lappeenrannan suurimmista vetovoimatekijöistä.

9 Päivämatkat Suurin osa SMV:n Viipurin laivamatkoista on päivän matkoja, joissa toinen suunta kuljetaan bussilla ja toinen laivalla. Laivamatka tehdään m/s Carelia -laivalla, jossa on 200 matkustajapaikkaa. Laivan omistaa Lappeenrannan kaupunki, jolta SMV on vuokrannut sen viideksi vuodeksi. Risteilyliikenteessä käytettävät bussit ovat lappeenrantalaisen Toimi Vento Ky:n busseja. Laivamatkoihin sisältyy noin 45 minuutin kiertoajelu Viipurissa. Kiertoajelun voi halutessaan jättää myös väliin. Muuten asiakkaat liikkuvat Viipurissa omatoimisesti eikä heillä ole oppaan palveluja käytettävissä. Kaikki laivamatkustajat tarvitsevat viisumin Venäjälle. Matkat järjestetään tavallisesti ryhmäviisumilla. SMV hankkii viisumit Lappeenrannassa sijaitsevasta Venäjän Federaation konsulaattipisteestä. Viisumien normaali toimitusaika on kuusi arkipäivää ja tavallisesti konsulaatti myöntää viisumin nopeammin vain lisämaksusta. SMV:n päivän risteilymatkustajat voivat kuitenkin saada ryhmäviisumin tavallista nopeammin ilman lisämaksua. Kaikkien EU-maiden kansalaiset pääsevät päivämatkoilla mukaan ryhmäviisumiin. Yksittäismatkustajat ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset tarvitsevat henkilökohtaisen viisumin, jonka hankkimiseen menee aikaa 6 arkivuorokautta. Päivän risteilyillä lähtö tapahtuu aamulla Lappeenrannan matkustajasatamasta kello 8.00 joko laivalla tai bussilla. (Ks. Liite 1.) Laivamatka Lappeenrannasta Viipuriin kestää viisi ja puoli tuntia. Laiva saapuu Viipuriin Venäjän aikaa kello Perilläoloaikaa Viipurissa jää noin kolme ja puoli tuntia. Laivalla tulleet matkustajat lähtevät bussilla takaisin Lappeenrantaan kello Bussimatkan kesto vaihtelee riippuen rajamuodollisuuksista ja on keskimäärin kaksi tuntia. Aamulla bussilla Lappeenrannasta lähtevät matkustajat saapuvat Viipuriin noin kello ja lähtö takaisin Lappeenrantaan laivalla on kello Bussi-laiva-matkalaisille jää siis enemmän aikaa olla Viipurissa. SMV ei järjestä liityntäkuljetuksia muilta paikkakunnilta Lappeenrantaan, mutta kuljetuksellisia laivamatkoja Viipuriin kyllä järjestetään eri puolilta Suomea. Niissä SMV:n kautta on varattu ainoastaan laivamatka ja matkanjärjestäjät hoitavat bussikul-

10 7 jetukset erikseen omilla busseillaan lähtöpaikkakunnalta Viipuriin tai Lappeenrannan satamaan ja illalla takaisin lähtöpaikkakunnalle. Näillä ryhmillä on oma bussi koko matkan ajan Viipurissa. Bussin aikataulu ei ole sama kuin SMV:n seuramatkoilla, joten Viipurissa oloaikakin voi olla eri pituinen Yöpymispaketit SMV järjestää myös yöpymispaketteja Viipuriin. Ryhmäviisumilla tehtäviä yöpymismatkoja järjestetään noin kerran viikossa, jolloin matka Lappeenrannasta Viipuriin tehdään laivalla molempiin suuntiin. Laiva saapuu Viipuriin kello ja yöpyminen tapahtuu hotelli Druzhbassa tai hotelli Viipurissa. Seuraavana iltana palataan Lappeenrantaan kello M/s Carelia -laivalla on erikois-aikataulu kuusi kertaa kesän aikana (ks. Liite 1). Laiva lähtee tällöin Lappeenrannasta kello ja saapuu Viipuriin Seuravana päivänä m/s Carelia lähtee Viipurista kello ja saapuu Lappeenrantaan kello Näihin lähtöihin suomalaiset matkanjärjestäjät järjestävät omia pakettejaan. He ovat varanneet SMV:lta yhdensuuntaisen laivamatkan sekä hotelliyöpymisen Viipurissa. Toinen suunta kuljetaan laivalla ja toinen ryhmän omalla bussilla. Koska lähtö laivalla Lappeenrannasta tapahtuu tavallista myöhemmin, ei lä htöpaikkakunnalta tarvitse lä h- teä niin aikaisin kuin 8.00 tapahtuviin lähtöihin. Myös Lappeenrantaan palataan aikaisemmin, joten kotimatkan takaisin lähtöpaikkakunnalle pääsee aloittamaan aikaisemmin. Poikkeavaa aikataulua markkinoidaan myös venäläisille matkustajille. Kun laiva saapuu Lappeenrantaan jo kello eikä myöhään illalla, jää heille vielä ostostaikaa Lappeenrannassa tulopäivänä. Kello 8.00 Lappeenrannasta lähtevään laivaan ei ehdi julkisilla liikennevälineillä muualta Suomesta. Kello lähtevään laivaan ovat liikenneyhteydet jo paljon paremmat. Sekä Helsingistä että Joensuusta ehtii junalla Lappeenrantaan. Laiva saapuu Viipuriin vasta kello 17.30, joten yhden päivän matkoja ei tällä aikataululla tehdä. Seuraavana päivänä laiva lähtee Viipurista jo 11.00, joten matkaa laivalla molempiin suuntiin ei kannata tehdä. Sibelius-junan aikataulut sopivat hyvin tähän laivamatkaan

11 8 ja SMV:lla on tätä varten juna-laiva ja laiva-juna paketteja. Näissä paketeissa laivamatka Lappeenrannan ja Viipurin välillä tehdään joko meno- tai paluumatkalla ja toinen suunta kuljetaan Sibelius-junalla, joka pysähtyy Vainikkalassa, Kouvolassa, La h- dessa, Riihimäellä ja Helsingissä. 4 VIIPURI Viipuri oli suomalaismatkailijoiden kohteena jo autonomian aikana ollessaan vielä suomalainen kaupunki. Tuolloin vierailu Viipurin linnassa vahvisti suomalaista identiteettiä (Hemmi & Vuoristo 1993, 25). Viipurin nähtävyyksistä tärkein oli Monrepos. Suuri määrä matkailijoita sekä viipurilaiset itse tutustuivat tähän harvinaislaatuiseen puistoon. (Hirn & Markkanen 1987, 48.) Hyvät liikenneyhteydet Viipuriin muualta Suomesta saatiin jo 1800-luvulla. Saimaan kanavan valmistumisen lisäksi rautatieyhteys Helsingistä Viipuriin saatiin vuonna 1870 (Hemmi & Vuoristo 1993, 29-30). Rata johti Pietariin asti ja matka Helsingistä Pietariin kesti 12 tuntia 45 minuuttia. Juna liikennöi kerran päivässä molempiin suuntiin. Viipurin ja Pietarin välillä juna kulki kaksi kertaa vuorokaudessa. (Hirn & Markkanen 1987, 101.) Liikenneyhteydet Viipuriin Suomesta ovat nykypäivänäkin hyvät. Sibelius-, Repin- ja Tolstoi-junat kulkevat Viipuriin päivittäin Helsingistä, Riihimäen, Lahden, Kouvolan ja Vainikkalan kautta ja jatkavat Viipurista Pietariin sekä Tolstoi aina Moskovaan asti. Junamatka Helsingistä Viipuriin kestää noin kolme tuntia ja 45 minuuttia ja Pietariin viisi ja puoli tuntia. Reittibussi Helsingistä kulkee kaksi kertaa vuorokaudessa ja Lappeenrannasta pääsee Viipuriin bussilla lähes päivittäin. Myös Jyväskylästä ja Kuopiosta on yhteydet Viipuriin reittibussilla muutaman kerran viikossa. Viipuriin voi matkustaa myös oma l- la autolla tai veneellä. 4.1 Mikä Viipurissa viehättää? Matkakohdetta valittaessa eri kohteita vertaillaan usein keskenään ja monet asiat va i- kuttavat kohdevalintaan. Käytettävissä olevat resurssit, kuten aika ja raha ovat yksi keskeisistä matkapäätökseen liittyvistä tekijöistä. Myös yksilön omat sekä ympäristön

12 9 mielikuvat ja asenteet kohdealuetta kohtaan vaikuttavat kohteen valintaan. Oman asuinympäristön sekä kohdealueen ominaisuudet ja erityispiirteet ovat myös tärkeässä asemassa. (Hemmi & Vuoristo 1993, ) Motivaatiollakin on matkailutuotteiden kysynnässä merkittävä osa. Matkustusmotivaatio kehittyy ihmisten tarpeista ja oikeanlaisilla matkailutuotteilla pystytään luomaan motivaatioita. Matkustaakseen on ihmisillä kuitenkin oltava tarve matkustaa eikä tarpeita itsessään voi luoda. (Vuoristo 1998, 41.) Ihmisten matkustamiseen vaikuttavat työntövoima- ja vetovoimatekijät. Työntövoima kehittyy ihmisen sisäisistä tarpeista, toiveista ja tavoitteista. Vetovoimatekijät ovat kohteen ja matkustusmuotojen ominaisuuksia, jotka vaikuttavat kohteen ja matkareitin valintaan. (Silvennoinen 2003.) Matkailukohteen kiinnostavuuteen vaikuttavat sen nähtävyydet ja luonnonympäristö sekä aktiviteetit ja palvelut (Vuoristo 1998, 5). Sijainnillakin on suuri vaikutus matkailukohteen vetovoimaisuuteen. Edullinen sijainti lähellä tärkeitä lähtöalueita ja -maita lisää kohteen matkailupotentiaalia. Myös sijainti sinänsä voi olla vetovoimatekijä. Matkailijoita kiehtovat erilaiset maantieteelliset ääripisteet, kuten napapiiri, päiväntasaaja tai korkeat vuoret. (Vuoristo & Vesterinen 2001.) Viipuri kiehtoo matkailijoita vanhana suomalaisena kaupunkina. Viipuria voisi kutsua myös vanhaksi ruotsalaiseksi tai vanhaksi venäläiseksi kaupungiksi; onhan se ollut yli 400 vuotta Ruotsin vallan alla ja yli 200 vuotta osa Venäjää. Viipurissa on paljon historiallista nähtävää. Viipurin linna, Pyöreä torni, Monrepos n puisto ja Alvar Aallon suunnittelema kirjasto kiinnostavat suomalaisia. Myös kotiseutumatkailu ja omien juurien etsiminen ovat motiivina Viipurin matkailijoille. Vierailu omalla, vanhempien tai isovanhempien synnyinpaikalla tai kotitalolla on syy matkustaa Viipuriin. Rajan taakse on myös haudattu paljon suomalaisia ja sukulaisten haudoilla vierailu on osa kotiseutumatkailua. Tulevaisuudessa kotiseutumatkailu Viipuriin luultavasti vähenee, kun siellä syntyneet suomalaiset ikääntyvät ja kuolevat vaikka jotkut heidän jälkeläisistään ovatkin kiinnostuneita juuristaan.

13 10 Suomen itäraja on myös EU:n ja Venäjän välinen itäraja. Tämän vuoksi Suomella on erikoisasema eurooppalaisten matkailijoiden porttina itään. Venäjälle matkustavia ulkomaalaisia matkailijoita kiehtoo erilaisuus, jonka havaitsee heti rajan ylittämisen jälkeen. Viipurin sijainti lähellä Suomea mahdollistaa venäläiseen kulttuuriin ja elämäntapaan tutustumisen lyhyessäkin ajassa ja mahdollisesti herättää matkailijan kiinnostuksen tutustua myös muihin Venäjän alueisiin. Useimmat matkailijat kuitenkin ohittavat Viipurin ja jatkavat Suomesta matkaa suoraan Pietariin. Viipurissa kiinnostavat myös ostokset. Kristalli, pöytäliinat, kankaat ja korit ovat tyypillisiä Viipurin tuliaisia. Myös piraattituotteita, kuten CD-levyjä, videopelejä sekä vaatteita on ollut runsaasti myynnissä erityisesti kauppahallissa ja -torilla. Ostosmatkailukohteena Viipurin kilpailijana suomalaisten matkailijoiden joukossa on ollut Ta l- linna. Viron EU-jäsenyyden myötä alkoholin tuontirajoitukset Tallinnasta poistuvat, joten mikäli matkustusmotiivina on halvan alkoholin ostaminen, kohdevalinta kohdistuu todennäköisesti Tallinnaan. Hintataso Viipurissa on kuitenkin Tallinnaa alhaisempi, joten edullisemmat ostokset houkuttelevat ihmisiä Viipuriin. Toisaalta Venäjälle matkustettaessa tarvittava viisumi nostaa Viipurin matkojen hintoja verrattuna Tallinnan matkojen hintoihin. 4.2 Millaisia ovat Viipurin matkailupalvelut? Viipurin kaupunki on panostanut matkailuun erittäin vähän. Tähän asti kaupunki on houkutellut matkailijoita vanhalla vetovoimallaan eikä mitään uutta ole saatu aikaan. Matkailuelinkeinolle pitäisi luoda mahdollisuudet toimia ja kehittyä parantamalla kaupungin turvallisuutta. Viipurista puuttuu paikallisia tekijöitä, jotka olisivat kiinnostuneet kehittämään kaupungin matkailupalveluita. Jos mitään ei tehdä palvelujen parantamiseksi, Viipurin matkailulla ei ole tulevaisuutta. Kaupungissa on paljon kauniita rakennuksia, jotka tosin nykyisellään eivät kiinnosta matkailijoita, koska ne ovat huonokuntoisia ja kaipaavat restaurointia. Myös kunnallistekniikka olisi saatava kuntoon. (Laine 2004.) Luomalla kunnolliset olosuhteet Viipurista löytyy paljon käyttämätöntä matkailupotentiaalia.

14 11 Viipurin matkailupalvelut vaativat paljon kehittämistä. Kaupunki ei ole panostanut matkailuun ja vasta matkailijamäärien vähenemisen jälkeen on huomattu, että matkailutuloilla on paljon merkitystä kaupungille. Viipurin tuloista vähintään viidennes tulee matkailusta (Savitie 2003). Matkailupalveluiden kehittymättömyydestä kertovat esimerkiksi Viipurin linnan museoiden opasteet. Linna ja sen museot ovat yksi merkittävimmistä nähtävyyksistä Viipurissa, mutta suurin osa museon opasteista on vain venäjäksi. Vain yhdessä näyttelysalissa on pieni osa opasteista käännetty englanniksi. Matkailupalvelut on myös hinnoiteltu erikseen venäläisille ja ulkomaalaisille. Pääsymaksut museoihin ovat ulkomaalaisille useimmiten moninkertaiset venäläisten maksamiin hintoihin nähden. Ravintoloissakin saatetaan ulkomaalaisilta yrittää laskuttaa reilusti enemmän kuin venäläisiltä. Elintaso- ja tuloerot venäläisten ja suomalaisten välillä houkuttelevat huijausyrityksiin. Vaikka useimmiten kaikki sujuu moitteettomasti, silti negatiiviset kokemukset ovat ne, jotka tulevat julkisuuteen ja leimaavat kaikki viipurilaiset. Palvelu ei Viipurissa aina toimi yhtä hyvin kuin mihin meillä Suomessa on totuttu. Suomalaisille matkailuyrityksille, jotka järjestävät matkoja Viipuriin tämä saattaa aiheuttaa ongelmia. Vaikka Suomessa kaikki varaukset ja maksut hoidettaisiin kuinka hyvin tahansa ei aina voi luottaa siihen, että kaikki toimii Viipurissa niin kuin pitää. Mikäli asiakas on varannut jonkun palvelun suomalaiselta matkanjärjestäjältä eikä saakaan palvelua niin kuin oli sovittu, pettymys kohdistuu matkanjärjestäjään. Matkanjärjestäjän saattaa olla pakko käyttää epäluotettavaa yhteistyökumppania, jos ei muitakaan palveluntarjoajia ole olemassa. Yleensä koko yritys ei ole epäluotettava, vain osa henkilökunnasta saattaa pyrkiä käyttämään asemaansa hyväkseen. Viipurin kaksi suurinta ja vanhinta hotellia ovat hotelli Druzhba ja hotelli Viipuri. Molemmissa hotelleissa on 200 vuodepaikkaa ja ne sijaitsevat kaupungin keskustassa. Hotelli Druzhba valmistui vuonna 1982 ja oli pitkään kaupungin ainoa kansainvälisen tason hotelli. Hotelli Viipuri remontoitiin pari vuotta sitten. Muutaman viime vuoden aikana Viipuriin on perustettu useita uusia pikkuhotelleja. Näistä keskustassa sijaitsevat 10 huoneen Atlantic ja Bat hotellit. Nämä hotellit eivät pienuutensa vuoksi sovi

15 12 ryhmille majoituspaikaksi. Muutaman kilometrin päässä keskustasta on vuonna 2003 avattu suurempi Limonka hotelli, joka sopii myös ryhmille. Viipuriin on viimeisten kymmenen vuoden aikana perustettu paljon myös ravintoloita ja pieniä kahviloita. Viipurin opas- ja tulkkipalvelu sekä jotkut yksityiset yrittäjät tarjoavat opaspalveluita matkailijoille myös suomeksi. Muuten matkailupalvelut ovat vielä kehittymättömiä. Viipurissa ei ole ollenkaan kaupungin omia matkailuneuvontapisteitä. Neuvontaa saa ainoastaan Viipuri-keskuksen toimipisteestä. Viipuri-keskus on suomalainen tiedotus-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan keskus Viipurissa (Ajankohtaista asiaa Viipurista 2002). Viipurin matkailupalvelujen parantamiseksi pitäisi tehdä yhteistyötä. Lappeenranta ja Viipuri yhdessä ovat yrittäneet panostaa Viipurin palvelujen kehittämiseen mm. anomalla EU-rahaa. Sitä saadakseen täytyy myös itse sijoittaa rahaa kehittämishankkeisiin. Suomalaiset osapuolet ovat tehneet oman osuutensa suunnittelemalla projekteja, mutta niihin tarvitaan aina panostusta myös viipurilaisilta osapuolilta. Projektit kaatuvat yleensä siihen, etteivät venäläiset saa tarvittavia rahoja kokoon. (Laine 2004.) Tämä kuvaa hyvin paikallisten toimijoiden puutetta Viipurissa. Kaupungin matkailun kehittäminen on jäänyt enimmäkseen suomalaisten varaan. 4.3 Miksi Viipurin matkailu on hiipunut? Matkakohteen turvallisuus on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Ihmiset eivät halua matkustaa paikkoihin, joissa kokevat itsensä turvattomaksi. Matkailijoihin kohdistuneen rikollisuuden vuoksi Viipuri on saanut runsaasti negatiivista julkisuutta. Erityisen paha tilanne kaupungissa oli kesällä ja syksyllä Silloin eri puolilla kaupunkia liikkui matkailijoita ryösteleviä poikajoukkoja. Koska ryöstöt saivat paljon julkisuutta, ovat niiden vaikutukset Viipurin matkailulle olleet merkittäviä. Matkailijoiden määrä on pudonnut eri arvioiden mukaan puoleen tai jopa kolmannekseen entisestä (Niinistö 2003). Talvella 2003 useiden matkanjärjestäjien aikaansaama Viipuri-boikotti oli paljon esillä julkisuudessa. Useat bussiyrittäjät allekirjoittivat vetoomuksen, jotta Viipurin kau-

16 13 punki ja miliisi puuttuisivat Viipurissa tapahtuviin turisteihin kohdistuviin ryöstöihin. Vetoomus lähetettiin Viipurin kaupungille, miliisille ja hotelleihin. (Luukko 2003.) Boikotti sai Viipurin kaupungin ja miliisin puuttumaan rikollisuuteen ja ryöstelijät saatiin kuriin. Viipurin mainetta ei ole saatu korjattua, vaikka rikolliset ovat todennäköisesti siirtyneet pois Viipurista kaupungin turvallisuuteen suunnattujen toimien ansiosta (Niinistö 2003). Julkisuudessa ei ole uutisoitu tilanteen rauhoittumisesta yhtä näkyvästi kuin boikotista minkä vuoksi ihmiset käsittävät Viipurin edelleen turvattomaksi paikaksi. Venäjän lainsäädäntö ja käytännöt muuttuvat usein lyhyellä varoitusajalla. Nämä muutokset ovat hankaloittaneet ja vähentäneet Viipurin matkailua. Muutama vuosi sitten käytössä oli Viipuri-kortti, joka mahdollisti matkustamisen Viipuriin lyhyellä varoitusajalla. Kortin pystyi ostamaan vaikka Venäjän rajalta ja sillä pääsi heti rajan yli ja sai olla Viipurissa kolme vuorokautta. Venäjä kuitenkin poisti kortin käytöstä ja jätti lyhyen siirtymäkauden valmistautua viisumin hankintaan. Viipuri-kortin korva a- misen helpottamiseksi perustettiin Lappeenrantaan Venäjän Federaation konsulaattipiste. Aluksi viisumin sai Lappeenrannan konsulaatista muutamassa tunnissa, mutta käytäntöä muutettiin vähitellen ja nykyään viisumin saaminen kestää kuusi arkipäivää. Saimaan kanavan matkustajaliikenteessä oli aikaisemmin viisumivapaus. Venäjä sanoi viisumivapauden irti heinäkuussa 2002, minkä vuoksi edellinen Viipurin risteilyjä järjestänyt yritys lopetti risteilyt. Kun risteilyjä kesällä 2003 jatkettiin, oli risteilyasiakkaiden ryhmäviisumi 10 euroa muita viisumeita halvempi. Vain kolme viikkoa ennen vuoden 2004 risteilykauden alkua Venäjä ilmoitti risteilyviisumien hinnan no u- sevan 5 euroa henkilöltä. Usein nämä Venäjän muutokset viisumiasioissa perustuvat vastavuoroisuuteen EU:n toimenpiteiden kanssa. Jos EU:n lainsäädäntö tiukentaa venäläisille myönnettävien viisumien saantia, kiristää Venäjäkin omia viisumisäädöksiään Viipurin matkailua on vähentänyt myös viime elokuussa kaikille Venäjälle meneville ajoneuvoille pakolliseksi tullut venäläinen liikennevakuutus. Vakuutuksen tultua yllättäen pakolliseksi monta kuukautta aikaisemmin kuin oli ilmoitettu, Venäjän rajalla vain ilmoitettiin autoilijoille, että liikennevakuutus tarvitaan tästä päivästä alkaen.

17 14 Omalla autolla Viipuriin matkustaville vakuutus nostaa matkailun hintaa. Venäjälle matkustettaessa myös rajamuodollisuudet ovat monimutkaistuneet. Venäjä vaatii kaikilta rajan ylittäjiltä maahantulokortin. Kaikkien Venäjälle matkustavien ulkomaalaisten on myös rekisteröidyttävä. Jos matkailija yöpyy muualla kuin hotellissa voi rekisteröityminen olla ongelma, sillä silloin on käytävä rekisteröitymässä viisumin puoltajan toimistossa, joka saattaa olla aivan eri kaupungissa kuin matkailija itse. Hotellit useimmiten rekisteröivät omat asiakkaansa. Viipuri-boikotista lähti Viipurin matkailun alamäki. Tiedotusvälineiden antama negatiivinen kuva Viipurista on jäänyt ihmisten mieliin. (Laine 2004.) Viipurin maineen puhdistamiselle pitäisi tehdä jotain ja kaupungin matkailuimago saada paremmaksi. Viipurilaiset toimijat pitäisi saada ymmärtämään, että kaupungin palveluita pitäisi kehittää, jotta matkailijoita saapuisi kaupunkiin myös jatkossa. Matkailuyritysten he n- kilökunnankin täytyisi ymmärtää, etteivät matkailijat tule takaisin jos heitä huijataan jatkuvasti. 5 MATKAOPPAAN TARKOITUS 5.1 Matkailupalvelu ja peruspalvelupaketti Matkailupalvelu on matkailijan kokema elämys. Koska se on aineeton kokemus, eri ihmiset kokevat saman tilanteen eri tavoin. Elämys syntyy aina asiakkaan ja hänen kanssaan vuorovaikutussuhteessa olevien henkilöiden välillä. Matkailuyrityksen edustajat, muut matkustajat ja ihmiset kohteessa ovat kaikki osaltaan vaikuttamassa siihen, miten matkailupalvelu koetaan. Myös kohteen fyysinen ympäristö, kuten maisemat vaikuttavat elämyksen kokemiseen. Matkan palvelukokemukset alkavat jo kun asiakas ensimmäisen kerran on yhteydessä matkailuyritykseen varatakseen matkaa tai hankkiakseen esitteitä matkakohteesta. Yksittäinen matka on ketju peräkkäisiä palvelukokemuksia, joiden olemus vaihtelee tilanteen mukaan matkan kuluessa. Ketjun kaikkien lenkkien on oltava yhtä vahvoja, jotta asiakkaalle jäisi myönteinen mielikuva matkasta kokonaisuudessaan. (Vuoristo 1998, )

18 15 Peruspalvelupaketti muodostuu ydinpalvelusta, avustavista palveluista tai tavaroista, sekä tukipalveluista tai -tavaroista. Ydinpalvelu on syy siihen, miksi yritys on markkinoilla. Ydinpalvelusta tulee peruspalvelupaketti kun siihen liitetään avustavia ja tuk i- palveluita. Avustavat palvelut helpottavat ydinpalvelun käyttöä ja ilman niitä ydinpalvelun kuluttaminen voi olla mahdotonta. Tukipalvelut ja -tavarat tuovat ydinpalvelulle lisäarvoa. Avustavia ja tukipalveluita ei aina voi selvästi erottaa toisistaan. (Grönroos 1998, ) SMV on matkatoimisto, jonka ydinpalvelu on Viipurin laivamatkojen järjestäminen ja myyminen. Asiakkaalle matka Viipuriin laivalla Saimaan kanavaa pitkin on ydinpalvelu. Ydinpalveluun kuuluu myös bussimatka toiseen suuntaan ja yöpymismatkalla hotellimajoitus. Viisumipalvelut ovat tärkein avustava palvelu SMV:n laivamatkoilla, sillä kaikki Venäjälle matkustavat tarvitsevat viisumin. Laivamatkojen avustavia palveluita ovat myös laivan ravintolapalvelut. Ne helpottavat huomattavasti ydinpalvelun kulutusta. Tärkeitä tukipalveluja ovat rahanvaihto ja tax-free -myynti laivassa ja kiertoajelu Viipurissa. Matkaopas ja kartta kaupungista ovat myös tukitavaroita, jotka tuovat asiakkaalle lisäarvoa. Ilman näitä tukipalveluita ja -tavaroita matkat voitaisiin järjestää, mutta suurelle osalle matkustajista ne ovat äärimmäisen tarpeellisia. Viip u- rissa yöpyville matkailijoille laivan tax- free myynti voi olla avustava palvelu. Päiväkävijät eivät saa tuoda verovapaata alkoholia matkaltaan, joten heille tax- free myymälä ei ole niin tärkeä. Viipurin kiertoajelukin saattaa olla avustava palvelu sellaisille asiakkaille, jotka ovat ensimmäistä kertaa Viipurissa tai muuten kiinnostuneita kaupungin nähtävyyksistä. 5.2 Matkaesitteet ja -oppaat yleensä Sukulaisten ja tuttavien mielipide vaikuttaa usein matkakohteen valintapäätökseen mutta silti tarvitaan myös matkailuesitteitä. Perinteisten painettujen matkaesitteiden lisäksi myös internet tarjoaa mahdollisuuden matkailumarkkinointiin. Matkailuesitteistä voidaan erottaa viisi eri esitetyyppiä:

19 16 1) Alue- ja kohde-esitteet, joilla markkinoidaan joko laajoja matkailualueita tai yksittäisiä kaupunkeja tai kohteita. 2) Yrityskohtaiset esitteet, joissa markkinoidaan pääasiallisesti yritystä (esim. hotelli, ravintola, museo). 3) Toimiala- tai palvelutyyppikohtaiset esitteet ovat usein luettelonomaisia ja tarjoavat tietoa esimerkiksi maan kansallispuistoista tai maakunnan musiikkitapahtumista. 4) Muut tyyppikohtaiset esitteet kuten reittiesitteet veneilijöitä, retkeilijöitä tai muita erityisryhmiä varten. 5) Matkailukartat ja -kartastot eri maista ja alueista. (Vuoristo 1998, ) Esitteiden lisäksi on olemassa myös painettuja matkaoppaita. Matkailuesite ja kohdeopas eroavat toisistaan siten, että esite on tarkoitettu pääasiassa markkinointiin, kun taas opas on informatiivinen paketti matkakohteesta. Matkailuyrityksellä voi olla samasta kohteesta markkinointiin tarkoitettu esite ja matkan ostaneille asiakkaille lisäpalveluna tarjottava kohdeopas. Esite tarjoaa tietoa, jota tarvitaan erityisesti ennen matkaa, kohdetta ja matkustus- ja majoitusmuotoa valittaessa. Opasta käyttäessään asiakas on jo valintansa tehnyt ja oppaan tarjoaminen asiakkaalle on osa yrityksen asiakaspalvelua. Esitteen ja oppaan tiedot saattavat olla joltain osin yhteneväisiä. Molemmissa voi olla tietoa kohteen nähtävyyksistä ja palveluista. Esite tietystä kohteesta tuo kohteen asiakkaan tietoisuuteen ja opas palvelee asiakasta perillä kohteessa. Matkailuesitteessä tai oppaassa tekstin ja kuvien tehtävänä on antaa asiallista tietoa mielenkiintoisella tavalla. Kohteesta on turha yrittää antaa liian monipuolista kuvaa liioittelemalla sen ominaisuuksia. Onnistuneet kuvavalinnat myyvät kohdetta hyvin, mutta esitteessä kuvia ei pidä käyttää liikaa. Huomiota on kiinnitettävä myös esitteen helppokäyttöisyyteen. Ulkoasu, koko, paperin laatu, kirjasintyypit muun muassa vaikuttavat esitteen käytettävyyteen. (Hemmi & Vuoristo 1993, ) On myös syytä huomioida kuinka kauan esitettä on aikomus käyttää. Etenkin jos esitteessä on nopeasti vanhenevaa tietoa, siitä ei kannata ottaa liian suurta painosmäärää. (Vuoristo 1998, 177.)

20 17 Matkalle asetetaan erilaisia odotuksia riippuen siitä, mitä kohteesta tiedetään ennen matkaa. Matkanjärjestäjän pitäisi pystyä tarjoamaan asiakkailleen näiden tarvitsemaa tietoa matkakohteesta. Neuvonnan suunnittelu on aloitettava asiakkaista. Heidän tarpeensa ja odotuksensa neuvontaa kohtaan on huomioitava. Myös asiakkaiden koulutustausta, tiedot ja taidot, sekä asenteet ja motivaatiot on otettava huomioon. (Kangas & Hellstedt 1995, ) Matkaopasta laadittaessa on otettava huomioon asiakkaiden taustat. Eri asiakkailla on erilaiset ennakko-odotukset ja -tiedot kohteesta. Kaikkia eivät kiinnosta samat asiat ja oppaan pitäisikin tarjota mahdollisimman monipuolista tietoa kohteesta. Matkakohteiden kohdeoppaissa esitellään yleensä kohteen historiaa, nähtävyyksiä sekä tapa- ja ruokakulttuuria. Harrastusmahdollisuudet, tapahtumat ja palvelut kertovat ajankohtaisempaa tietoa kohteesta. Matkailijan kannalta tärkeitä käytännön asioita on myös mukana oppaissa. Näitä asioita ovat esimerkiksi raha nvaihto, tarvittavat rokotukset ja lääkäri. Oppaissa on usein myös joitakin hyödyllisiä sanoja ja lauseita kohdemaan kielellä. Kartat ovat tärkeä osa matkaopasta. Usein karttaan on merkitty matkailijan kannalta tärkeitä kohteita kuten hotelleja, ravintoloita, pankkeja, nähtävyyksiä, posti jne. Matkalla saattaa sattua yllättäviäkin tilanteita, joihin ei voi aina varautua ennalta. Esimerkkejä tällaisista tilanteista ovat sairastumiset ja taskuvarkaudet. Kun matkustajat liikkuvat kohteessa ilman opasta, pitää heillä olla tieto, mistä voi saada tarvittaessa apua. Opasta tehdessä on ennakoitava mahdollisia tilanteita, joihin asiakkaat saattavat joutua ja oppaan pitäisi tarjota niihin ratkaisu. Monet asiat ovat ulkomailla eritavalla kuin Suomessa ja oppaassa pitäisi olla tietoa myös näistä asioista erityisesti ensimmäistä kertaa ulkomaille matkustaville asiakkaille. 5.3 Asiakastyytyväisyystutkimus pohjana Viipuri-oppaalle Palvelua käytettyään asiakas voi olla joko tyytyväinen tai tyytymätön. Jotta pystytään vaikuttamaan asiakkaiden tyytyväisyyteen, yrityksessä tarvitaan täsmällistä tietoa siitä, mistä asiakkaat tulevat tyytyväisiksi. Tämä tieto on hankittava suoraan asiakkaalta

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Viking Line päiväristeily Tallinnaan. Esittely. Viking Line päiväristeily Tallinnaan. Miksi päiväristeilylle? Matkustaminen. Matkan kesto.

Viking Line päiväristeily Tallinnaan. Esittely. Viking Line päiväristeily Tallinnaan. Miksi päiväristeilylle? Matkustaminen. Matkan kesto. Sivu 1 / 6 Esittely Viking Line päiväristeily Tallinnaan Matka sisältää päiväristeilyn Päiväristeily alkaa aamupäivällä, jolloin voit nauttia lounaan Bistro Buffetissa. Päivässä ehtii vaikka mitä! Merimatka

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull Joensuun seutu Kaupaks -hanke tain im o t e ik li lu e lv Kaupan ja pa inen m ä t it h e k n je ö t ympäris a Joensuun seudull PALVELUTUTKIMUS PETROSKOISSA 12/2012-1/2013 Selvitimme, mitkä ovat venäläisten

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

The Baltic Guide -julkaisut

The Baltic Guide -julkaisut The Baltic Guide julkaisut The Baltic Guide matkailulehti on ilmestynyt jo 23 vuotta. Tavoita ostovoimaiset Viron matkailijat suomen, englannin, venäjän ja vironkielisten julkaisujemme kautta. Lehtien

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Europa viihderisteily Tallinnaan. Esittely. Europan viihderisteily Tallinnaan. Miksi Europan viihderisteily? Matkustaminen. Matkan kesto.

Europa viihderisteily Tallinnaan. Esittely. Europan viihderisteily Tallinnaan. Miksi Europan viihderisteily? Matkustaminen. Matkan kesto. Sivu 1 / 6 Esittely Europan viihderisteily Tallinnaan Lähdöt päivittäin klo 18.30 Helsingistä. Matka sisältää Helsinki - Tallinna - Helsinki risteilyn valitussa hyttiluokassa. Alkuviikosta Europan 22h

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

4.4.5 Matkailu- ja matkatoimistopalvelut

4.4.5 Matkailu- ja matkatoimistopalvelut 4 MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON, AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa tuotteistamalla valitsemalleen kohderyhmälle myyntikelpoisen

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

AIKATAULU HELSINKI TALLINNA HELSINKI

AIKATAULU HELSINKI TALLINNA HELSINKI AIKATAULU HELSINKI TALLINNA HELSINKI MS GEORG ÜTS AIKATAULU 02.01.1987 01.01.1988 02.01.1987 30.03.1987 MA Tl KE TO PE LA SU Helsinki 10.30 10.30 Tallinna 15.30 15.30 Tallinna 19.30 19.30 Helsinki 22.30

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet Tilanne tänään matkailussa Maakunnan matkailuportaali VisitKarelia.fi uudistuu Pohjois-Karjalan matkailijamäärät kasvussa erityisesti Venäjältä

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Lähdöt lähes päivittäin (ei lauantaisin) klo 21:30 tai 20:00 (sunnuntaisin) Helsingistä.

Lähdöt lähes päivittäin (ei lauantaisin) klo 21:30 tai 20:00 (sunnuntaisin) Helsingistä. Sivu 1 / 7 Esittely 23h Päivä Tallinnassa risteily Lähdöt lähes päivittäin (ei lauantaisin) klo 21:30 tai 20:00 (sunnuntaisin) Helsingistä. Suositulla Ostosristeilyllä vietät yön laivalla ja Tallinnassa

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Hyvä tietää. Norja. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Norja. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Norja Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Huippuvuorista Kieli Uskonto Valuutta Norja Evankelisluterilainen Norjan kruunu Mitä erityistä on risteilymatkassa arktisille alueille? Risteily

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

LIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE

LIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE LIIKEMATKATOIMISTOJÄRJESTELMÄN OHJE Johdanto Liikematkatoimistojärjestelmä on lisäarvopalvelu Winres -varausjärjestelmään, jolla matkatoimisto pystyy tuottamaan liikeasiakkailleen raportteja heidän matkatoimistopalveluiden

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

AIKATAULU 01.04.- 31.12.81 HELSINKI-TALLINNA-HELSINKI

AIKATAULU 01.04.- 31.12.81 HELSINKI-TALLINNA-HELSINKI AIKATAULU 01.04.- 31.12.81 HELSINKI-TALLINNA-HELSINKI AIKATAULU MS GEORG ÜTS 1981 HELSINKI-TALLINNA-HELSINKI 01.04-30.04.1981 MA Tl KE TO RE LA SU Helsinki 10.30 10.30 - - 10.30 10.30 - Tallinna 15.30

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille

Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille Asikkalan kunta Koulutuspalvelut Käyttäjätyytyväisyyskysely kuljetusetuuden saaneille oppilaille ja esikoululaisille 1. Kyselyn toteuttaminen Asikkalan kunnan koululaiskuljetusten käyttäjätyytyväisyyskysely

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

ClubOne-alennus edellyttää 1 kortti / hytti. Samaa korttia ei voi hyödyntää useammassa hytissä.

ClubOne-alennus edellyttää 1 kortti / hytti. Samaa korttia ei voi hyödyntää useammassa hytissä. Ikaalisten Matkatoimisto Taru Malmström 03-4580203 taru.malmstrom@ikaalistenmatkatoimisto.fi Matti Ristimäki 040-5025917 matti.ristimaki@luukku.com Tässä tarjouksemme Visbyn risteilystä 7.-9.8.2016 Matkaohjelma

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon

Suomalaisten matkailu Viroon Haastattelututkimuksen tuloksia 1 2 Viron ja Suomen välinen laivaliikenne 4 laivayhtiötä TallinkSilja, VikingLine, Eckerö ja LindaLine Syyskuun 2015 ja elokuun 2016 välisenä aikana Helsingistä Tallinnan

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

Varausvahvistus/lasku 03.02.2016. Tuotteet. Erikoishinta urheiluryhmille MOBERG TOMI. Varaus nimellä: HYPO POJAT 02

Varausvahvistus/lasku 03.02.2016. Tuotteet. Erikoishinta urheiluryhmille MOBERG TOMI. Varaus nimellä: HYPO POJAT 02 Sivu MOBERG TOMI Varausvahvistus/lasku 03.02.206 Varausnumero 5075095 Turvanumero 4395 Teitä palveli Henriikka T. Pakettialennukset Meno-paluu Tuotteet Erikoishinta urheiluryhmille Varaus nimellä: HYPO

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 20.4.2016 JA LUVUT 2 MARKKINAPOTENTIAALI SUOMEN TILASTOLUVUT 2015 Venäläisten yöpymiset Suomessa vähenivät 41,6% vuonna 2015 Yöpymiset 2016 tammi-helmikuussa vähenivät 14,6%

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste

Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste Johdanto tutkimukselle Matka 2017 ennakkotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaiselta yleisöltä ajankohtaisia, matkailuun liittyviä mielipiteitä

Lisätiedot