-LEHTI SISÄ- SIVUILLA. Yliopistokeskusta TARVITAAN! MASSASKANNERI muutti Pursialaan Sosiaalinen tilinpito kertoo NÄKYMÄTÖNTÄ TIETOA

Transkriptio

1 -LEHTI SISÄ- SIVUILLA Yliopistokeskusta TARVITAAN! MASSASKANNERI muutti Pursialaan Sosiaalinen tilinpito kertoo NÄKYMÄTÖNTÄ TIETOA

2 Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Helsingin kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma Koordinaatioyksikkö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin yksikkö Kuopion yliopisto Soveltavan ympäristökemian laboratorio Mikkelin yliopistokeskus Yliopistokeskuslehti Julkaisija Mikkelin yliopistokeskus Lönnrotinkatu 5, Päätoimittaja Päivi Lehtonen Toimitussihteerit Ulla Jurvanen Sirpa Taskinen Toimittajat Päivi Kapiainen- Heiskanen Tiina Toivakka Toimituskunta Hanna Arpiainen Anne Hytönen Essi Hämäläinen Päivi Luukkonen Matti Malinen Heikki Särkkä Kuvat Leeni Harmainen Anne Hytönen Päivi Kapiainen-Heiskanen Tiina Toivakka Kannen kuva Leeni Harmainen Ulkoasu ja taitto Päivi Veijalainen / Huhtikuu Paino ja jakelu Etelä-Savon Viestintä Oy

3 MUCavat KUULUMISET IHMISET ASIAT UUTUUDET TAPAHTUMAT

4 Mikkeli tarvitsee ARJEN UUDISTAJIA Mikkelin kivijalkoja ovat osaaminen, innovaatio ja uudistaminen. Ne syntyvät sekä isoista että pienistä asioista, ja niiden syntyyn me jokainen voimme vaikuttaa. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen kannustaa mikkeliläisiä yhdessä vaikuttamaan kaupungin vetovoiman ja kiinnostavuuden lisäämiseen. Soile Kuitunen uskoo yhdessä tekemisen voimaan myös koulutuksen saralla. I so kehityspolitiikka on kaupungin rakenteisiin vaikuttamista. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa kaupunkikeskustan ja campusalueen uudistamista ja liikenneyhteyksien parantamista. Sen rinnalla on paljon pieniä, arjesta kumpuavia asioita, joiden kautta eläminen muuttuu helpommaksi ja viihtyvyys kasvaa. Esimerkkinä pienistä asioista Kuitunen mainitsee kävelykadulle pystytetyt panna-pelin ja kiipeilylaivan. Pieniä juttuja, joilla voi olla yllättävänkin suuri merkitys mielikuvan ja kaupungin imagon muovautumisessa.... Soile Kuitusen mielestä arjen kehittämisessä mikkeliläiset ovat olleetkin ketteriä ja joustavia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella olemme onnistuneet luomaan uusia, toimivia käytäntöjä, joiden avulla on saatu syntymään merkittäviäkin säästöjä. Kaupunkina olemme kuin notkea pienyritys, riittävän pieni, mutta kuitenkin resursseiltaan tarpeeksi iso. Yliopistokeskus on yksi kaupungin vetovoimatekijöistä, jonka toimintoihin Kuitunen panostaisi jatkossa nykyistäkin enemmän. Erityisesti hän peräänkuuluttaa yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön merkitystä. Jos haluamme olla kehittyvä kaupunki, meillä on oltava tietty sivistyksen ja osaamisen taso, ja siinä tehtävässä oppilaitoksemme ovat avainroolissa. Osaamista on myös kyettävä uudistamaan ja päivittämään, ja sitä kautta vauhdittamaan alueen elinkeinoelämän kasvua. Soile Kuitunen uskoo vakaasti, että tälläkin saralla on alkamassa uusi aika. Kumppanuusajattelu on yleistymässä myös oppilaitosmaailmassa, ja sitä kautta tutkimusta ja koulutusta päästään aikaisempaa enemmän hyödyntämään myös käytännössä. Ja kun olemme onnistuneet nostamaan osaamis- ja innovaatiotason riittävän korkealle, saamme houkuteltua tänne entistä enemmän myös ns. luovan luokan paluumuuttajia. Mallia asioiden eteenpäin viemiseksi voisi Soile Kuitusen mielestä ottaa vaikkapa Turusta, jossa yliopistollinen tutkimus on liitetty osaksi kaupungin kehittämistä. Yliopistolla tehtävä tutkimus on linkitetty osaksi kaupungin kehittämisteemoja. Sama malli voisi toimia myös Mikkelissä. Tutkimuskohteita voitaisiin katsoa kokonaisuuksina ja liittää ne osaksi kaupungin kehittämistä, Kuitunen ehdottaa. Parhaillaan valmistumassa oleva kaupunkistrategia sisältää paljon hyviä aihioita, jota kautta kaupunkia voidaan kehittää entistä paremmaksi ja houkuttelevammaksi. Potentiaalia täällä on, elämänmeno meillä on mutkatonta ja sosiaalinen yhteisö toimiva ja tiivis. On pitkälti kiinni meistä itsestämme, että osaamme hyödyntää ja edelleenkehittää vahvuuksiamme, kehitysjohtaja kannustaa. TT Arvioinnin tulokset odotetun kaltaisia A rviointi tehtiin opetusministeriön toimeksiannosta, ja sen tavoitteena oli vahvistaa yliopistokeskuksen kehittämistä. Malisen mielestä arvioinnin tulokset olivat Mikkelin kohdalla kannustavia ja vahvistivat uskoa siihen, että keskuksen valitsema suunta on ollut oikea. Raportin mukaan Mikkelin yliopistokeskus on onistunut luomaan keskuksen toimijoille yhtenäisen ilmeen ja viestinyt sitä näkyvästi ulospäin. Myös yhteistyö alueen yritysten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa sai kiitosta. Tämä on ollut yksi toiminnan lähtökohta alusta pitäen. Tutkimushankkeissa on lähes poikkeuksetta ollut yhteistyökumppanina alueen yrityksiä. Esimerkiksi yhtenä osana Lappeenrannan teknillisen yliopiston "Elinkaariarviointi bioenergiatutkimuksessa -hanketta tehdään Mikkelin seudun jätehuollon elinkaarimallinnus. Hankkeessa selvitetään Mikkelin seudun jätehuoltoyhtiön Metsäsairila Oy:n kanssa alueen jätehuollon nykyiset ympäristövaikutukset ja tulevaisuuden mahdollisuudet erityisesti jätteiden energiahyötykäytön ja ilmastovaikutusten osalta. Mikkelin yliopistokeskuksen oma strategiatyö valmistui vuonna 2008, ja sen tavoitteet ovat Malisen mukaan samansuuntaisia arviointiraportin suositusten kanssa. Omissa tavoitteissammekin ykkössijalla on ollut alueen tarpeisiin vastaaminen ja yhteistyön tiivistäminen entisestään. Niin ikään sisäisen yhteistyön ja tutkimusyksiköiden keskinäisen tiedonkulun parantaminen on kirjattu strategiaan, Malinen mainitsee. Suomen yliopistokeskuksista tämän vuoden alussa laadittu arviointi ei tuonut suuria yllätyksiä Mikkelin yliopistokselle. Arviointiraportin vahvuudet ja kehittämiskohteet ovat olleet pääosin tiedossamme, toteaa Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen. Arviointiraportissa otettiin kantaa myös yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyöhön, johon ehdotettiin systematisointia ja konkreettisia yhteistyömuotoja. AMK-yhteistyössä onkin tapahtunut arvioinnin teon jälkeen paljon. Arviointiraportissa otettiin kantaa myös Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköissä järjestettävään koulutukseen. Kertaluontoisista maisteriohjelmista arviointiryhmä suositteli luopumaan kokonaan. Nihkeä suhtautuminen yllätti, Malinen myöntää. Myönteistä hänen mukaansa kuitenkin on, että englanninkielinen BScBA-koulutusohjelma arvioitiin laadukkaaksi ja tehokkaaksi. Arvioinnin päätösseminaarissakin ohjelman todettiin olevan erityislaatuinen. Raportissa suositeltiin ohjelman ja alueen elinkeinoelämän yhteyksien tiivistämistä entisestään. Yliopistokeskuksen arviointiaineisto koostui erilaisista dokumenteista, yliopistokeskuksen itsearvioinneista, kyselyistä ja arviointivierailuista. Arviointi uusitaan kolmen vuoden päästä. TT 4 Yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö on pieni mutta tehokas. Kuvassa vasemmalta suunnittelusihteeri Ulla Jurvanen, vs. pääsihteeri Matti Malinen ja vs. suunnittelija Sirpa Taskinen.

5 Mikkelin yliopistokeskuksen toimijat ovat yhdistäneet osaamisensa selvittääkseen, voisiko maakuntaan perustaa jätteitä polttoaineenaan hyödyntävä biojalostamo. Maan hallitus on sitoutunut nostamaan Suomen johtavaksi luonnonvaroja ja materiaaleja kestävästi ja taloudellisesti hyödyntäväksi maaksi. J a lo J ä t e - h a n k e ko koa a M U C i n to i m i j at : Biojalostamoa suunnitellaan Mikkelin seudulle A rvioiden mukaan 90 prosenttia luonnonvaroista muuttuu tällä hetkellä jätteeksi jo tuotteiden ja ravinnon valmistusprosessien aikana eikä jätettä osata hyötykäyttää uudelleen raaka-aineeksi. Nyt on saavutettu laaja yhteiskunnallinen ymmärrys, että talous rakentuu luonnonvarojen järkevälle käytölle. Ilmastonmuutos, Itämeren tila, energiakysymykset, vastuullinen kuluttaminen sekä hyödyntämättömät jätebiomassat ovat saaneet myös eteläsavolaiset tutkimuslaitokset liikkeelle. MTT Mikkeli koordinoi laajaa tutkimushanketta, JaloJätettä, jonka pohjalta halutaan luoda erilaisia kestäviä malleja biojalostamojen perustamiselle. Myös useat Etelä-Savossa toimivat yritykset, joista useimmat ovat valtakunnallisia, ovat innostuneet mukaan. Tällä hetkellä puolet biopolttoaineen raakaaineesta tulee metsästä, vaikka elintarvikeketjussa syntyvät sivutuotteet tarjoaisivat energiatehokkaan lisäresurssin, jota hyödyntämällä voidaan myös korvata lannoitevalmistuksen energiaa ja puhdistaa vesistöjä, hanketta vetävä erikoistutkija MMT Helena Kahiluoto MTT Mikkelistä arvioi. Erilaiset kuljetusketjut tarjoavat oman haasteensa. Esimerkiksi oljen määrä on suuri, mutta se on hajallaan, joten keräyksen ja kuljetuksen hintaa pitäisi pystyä alentamaan. Toisaalta kaikkea olkea ei voida kerätä, ettei maa köyhdy. Ongelmana on myös jätteitä hyödyntävän liiketoiminnan kestävyyden arviointi, kun liiketoimintaa ei vielä ole, professori Virtanen havainnollistaa ongelmakenttää. Mukana tutkimusyhteistyössä on myös Suomen ympäristökeskus SYKE, jonka kanssa tutkitaankin juuri biojalostamomallien kokonaiskestävyyttä. Helena Kahiluoto arvioi, että jätevirtojen hyödyntäminen on tehotonta. Jätettä päätyy vielä kaatopaikoille ja maantäyttöön, eikä lantaa tai maatalouden vesimassoja vielä hyödynnetä. Vaihtoehdot puntarissa Vaihtoehtoja löytyy JaloJäte-projektissa etsitään malleja siihen, miten elintarvikeketjun eloperäinen jäte ja sen sivuvirrat voidaan muuttaa energiaksi, kierrätyslannoitteiksi ja jätteenkäsittelypalveluiksi. Parhaillaan selvitetään viittä eri osa-aluetta. MTT tutkii biomassan saatavuutta. Tutkittavaa biomassaa ovat muun muassa olki, lanta, elintarvikejalostuksen jätteet ja ruokohelpi. Lisäksi kiinnostavia ovat vesistöbiomassat eli vesistökasvustot ja roskakala. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat selvittävät erilaisia teknologiavaihtoehtoja. Professori Markku Virtasen ryhmä HSE Pienyrityskeskuksessa pohtii jätteen hyödyntämiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja malleja. Selvitettävänä on muun muassa minkälaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia vesistöbiomassojen korjuu ja kuljetus tarjoaisivat. JaloJäte luo ja vertailee vaihtoehtoisia biojalostamomalleja, joiden pohjaksi arvioidaan alueen toimijoiden ulottuvilla olevat jätemassat, soveltuvat teknologiat ja erilaisten tuotteiden markkinat. Mallit poikkeavat keskittyneisyydeltään, alueelliselta jalostusasteeltaan, markkinoiltaan, organisaatioltaan ja investointitasoltaan. Investoinnit voivat vaihdella karvalakista Rolls Royceen. Toimijoiden välistä synergiaa maksimoidaan, ja paikallinen tarkastelu antaa eväitä päätöksentekijöille. Etelä-Savoa varten kehitettävät mallit ovat myöhemmin sovellettavissa myös muualle maahan. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin miljoona euroa. Mikkelin yliopistokeskuksen tiedepäivässä keskusteltiin laajasti uusiutuvaan energiaan liittyvästä tutkimuksesta. PK Faktalaatikko: JaloJäte Tutkimuspartnerit: MTT, koordinaattori, Helena Kahiluoto, Miia Kuisma ja ryhmä HSE Pienyrityskeskus Markku Virtanen ja ryhmä LTY Mika Horttanainen ja ryhmä SYKE Juha Grönroos ja ryhmä Yritykset: SOK, Osuuskauppa Suur-Savo Järvi-Suomen Portti Osuuskunta Lassila & Tikanoja Oyj Biolan Oy, St1 Biofuels Oy Suur-Savon Sähkö Oy / Suur-Savon Energiasäätiö MHG Systems Oy Rahoittajat: Tekes, yritykset, MTT ja SYKE Kuvateksti: (helena kahiluoto) Mallit vaihtelevat investoinneiltaan. Pääasia on, että alueen toimijoille ja päätöksentekijöille saadaan eväät valintojen tekoon, MMT Helena Kahiluoto sanoo.

6 Luomuviljely esittäytyy verkossa Luomutuotteiden käyttö on reippaassa kasvussa. Ruralia-instituutti tekee parhaillaan uudentyyppistä oppimisympäristöä verkkoon viljelijöille ja neuvojille.... H elsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhtenä painopistealana on luomuviljelyn opetus, tutkimus ja kehittäminen. Uusimmassa kehityshankkeessa syntyy uudenlaisia tiedonvälityksen malleja luomualalle yhteistyössä viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden kanssa. Useita alan oppikirjoja kirjoittanut erikoissuunnittelija Jukka Rajala arvioi, että luomuviljalla on nyt hyvät vientinäkymät. Myös lihan, kananmunien ja rypsin kysyntä kasvaa. Eteläsavolaiset luomutilat tunnetaan maidontuotannon ja puutarhakasvien viljelymenetelmien kehittäjinä. Porkkanan, sipulin ja keräkaalin viljelytekniikkaa on kehitetty pitkälle. Esimerkkinä innovatiivisuudesta on rikkaruohojen torjuntamenetelmistä saatu patentti. Uusinta tietoa levittää keväällä 2009 alkanut Luomutietoverkko-hanke, joka tuottaa viljelijöille verkkoon koulutuspaketteja ja vahvistaa neuvojien osaamista. Hyödynnämme sosiaalisen median uusia välineitä, Jukka Rajala kuvaa. Laajaan tietopakettiin kootaan hankeverkoston tuottamat aineistot, kalvosarjat ja tutkijoiden tekemät tutkimustiivistelmät. Netistä voi kuunnella myös asiantuntijoiden ja viljelijöiden haastatteluja. Verkkopedagogisista ratkaisuista vastaa erikoissuunnittelija Harri Hakala. Haastattelemme asiantuntijoita eri teemoista, ja aineisto palastellaan minuutin multimediaesityksiksi, joissa asia ja ääni saa tuekseen kuvitusta ja tekstejä, Rajala kertoo. Valtioneuvoston suosituksen mukaan vuodesta 2010 alkaen julkinen sektori painottaa kestävää kehitystä kaikissa hankinnoissaan. Käytännössä luomuruokaa, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa tarjotaan valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa vähintään kerran viikossa ja määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä. Toivotaan, että päätös piristää alaa. Haluaisimme lähi- ja luomuruoan markkinoinnin osaksi tätäkin hanketta. Luomutietoverkkohankkeen tarkoituksena on aktivoida viljelijöitä myös luomulähiruokatoimituksiin. Luomukauraa ja -vehnää viljelevän Jukka Rajalan käsialaa on alan perusteos Luonnonmukainen maatalous. Hän myös pitää verkossa luomutietopankkia. Puheenvuoro viljelijöille Käytännön osaamista esitellään haastattelemalla viljelijöitä hyvistä käytännöistä ja kuvaamalla kasvukaudella eri työvaiheita. Verkkoympäristössä käsitellään luomuviljelyä, kotieläintuotantoa, kasvintuotantoa ja -suojelua, taloutta, ympäristöä ja kestävää kehitystä. Ajankohtainen aihe on valkuaisrehun tuotanto. Nykyään yleisesti rehuksi käytettävän soijan viljely tuhoaa muun muassa sademetsiä. Toisaalta rehuomavaraisuuden toivotaan nousevan. Hanke antaa kasvot myös luomuvalkuaisrehun tuottajille. Puheenvuoroja saavat muun muassa rypsin, herneen ja härkäpavun viljelijät. Kannustamme rehua tuottavia ja ostavia viljelijöitä yhteistyöhön ja verkostoiluomutietoverkko: tumaan niin, että maito- ja lihatiloille pystytään toimittamaan rehua kerralla Luomutietopankki: 40 tonnin kuorma, jotta kuljetusketwww.luomu.fi justa tulee kannattava. } Hanke ajoittuu vuosille Sitä rahoittavat EU:n Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelma ja Hämeen TE-keskus valtakunnallisena hankkeena. PK Virtaava yhteiskunta haastaa vanhat rakenteet E telä-savo on Hyyryläisestä hyvä esimerkki hajakeskittyneestä aluerakenteesta, jolla on omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa nykymaailmassa, missä kaikki virtaa ja liikkuu. Nyt virtaa tieto ja sen on virrattava voimakkaasti. Mielestäni tärkein aluepoliittinen kysymys on saada koko maahan nykyaikaiset, nopeat tietoliikenneyhteydet. Pitkään aluetutkimuksessa mukana ollut Hyyryläinen näkee, että globalisaation uusin aalto muuttaa yhteiskunnan rakenteita verkostomaiseen suuntaan. Hierarkisilla rakenteilla ei enää pärjätä. Ne paikkakunnat kehittyvät, jotka osaavat verkostoitua. Emme myöskään tiedä, miten kuntien rooli muuttuu. Jatkossa ne pystyvät hoitamaan velvoitteensa nykyistäkin huonommin, mikäli toimintatapoja ei muuteta. Oleellista on rakentaa uusia kumppanuuksia sekä kehittämiseen että palvelutuotantoon. Maailma on siis verkottumassa kaikilla aloilla ja kaikissa toiminnoissa. Uusi maailma ei ole kaoottinen, mutta se on monisyinen, eikä noudata tuttuja organisaatiorajoja. Ympäristön muutos tuo käyttöömme uudet työtavat ja -välineet. Foorumissa voi osallistua Esimerkiksi Mikkelin kehittämisen tulevaisuustyökaluksi on luotu kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin maaseutukaupunki Mikkelin verkkofoorumi, Makami, jossa voi vaihtaa ajatuksia, saada tukea ja kritiikkiä. Suomalainen verkottunut aluerakennemalli on ainutlaatuinen. Nyt olisi pohdittava sen kehittämistä eikä lähdettävä matkimaan maailman keskittyviä metropoleja, Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja HT Torsti Hyyryläinen sanoo. Verkkofoorumeissa esimerkiksi kylien asioista voidaan keskustella isolla joukolla laajasti yli rajojen. Foorumien perustaminen on ilmaista ja ne toimivat, kunhan ihmiset haluavat osallistua. Makamilaiset ovat järjestäneet kylissä kehittämisiltoja yhdessä Ruralia-instituutin, Mikkelin kaupungin ja ProAgrian kanssa ja laatineet ideoiden pohjalta kehittämisstrategian. Näillä uusilla foorumeilla kunnan virkamiehetkin voivat kohdata kyläläiset kehittämiskumppaneina. Kyläläisten kanssa on oltava vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Heidät on pidettävä tyytyväisinä, niin he vapautuvat toimimaan omaehtoisesti. Nykyään kylä voi perustaa viikossa verkkoon vaikka tonttimarkkinointisivuston, kuten Makamissa on tapahtunut. Vanhassa maailmassa olisi ensin kirjoitettu kuntaan anomus ja jääty odottamaan, että virkamiehet toteuttavat asian. Kakkosasunnoista tulee mobiilin yhteiskunnan kannalta oleellisia paikkoja, ja ne ovat yksi peruste ylläpitää hajautettua palvelurakennetta maakunnissa, Torsti Hyyryläinen sanoo. Monissa kansainvälisissä ja valtakunnallisissa maaseudun kehittämisverkostoissa toimiva Hyyryläinen uskoo, että hajautettu palvelutuotanto on EteläSavon vahvuus jatkossakin. Tulevaisuudessa ihmiset ovat nomadeja eli paimentolaisia, joiden työ ja asuminen muuttuvat liikkuvaksi. Verkostoituneet kylät voivat kehittyä myös erilaisten elämänkulkujen laskeutumisalustoiksi, joista nykyistä useammin vuokrataan asuntoja ja niihin tullaan työskentelemään ja hiljentymään. Makami:

7 Kansainvälistä meininkiä Vilkas puheensorina täyttää pienen kahvihuoneen, ja mielipiteitä vaihdetaan niin edellispäivän töistä kuin Suomen koleasta alkukesän säästä. Koolla on seitsemän huipputason Marie Curie -tutkijaa, jotka työskentelevät Kuopion yliopiston Mikkelin yksikön Soveltavan ympäristökemian laboratoriossa. Mikkelissä työskentelevät tutkijat osallistuvat EU-puiteohjelmarahoitteiseen Marie Curien nimeä kantavan tutkimusprojektiin, jonka tavoitteena on tietotaidon siirtäminen, kokemustenvaihto tutkijoiden kesken ja oman osaamisen vahvistaminen. Aihealueet ovat nanoteknologia ja sen sovellukset ympäristötekniikkaan sekä ioniliikkuvuusspektrometria. Tutkimuskohteet linkittyvät Mikkelin yksikössä tehtävään muuhun alueelliseen tutkimukseen ja alueen yritysten tarpeisiin. Koko hanke on rakennettu siten, että se kohdentyy alueellisten toimijoiden tarpeisiin ja tukee heidän liiketoimintaansa, kertoo hankkeen vetäjä, professori Mika Sillanpää Soveltavan ympäristökemian laitokselta. Hanke on nelivuotinen, ja kaikkiaan Mikkelissä työskentelee sinä aikana 12 tutkijaa. Suurin osa tutkijoista on Mikkelissä 1 2 vuotta, muutaman periodi kestää kolme kuukautta. Hakijoita Mikkelin tutkimushankkeeseen oli yli 700, ja hakemuspapereita kertyi Mika Sillanpään työpöydälle kymmenen mapillisen verran. Mukana oli oman alansa maailman huippututkijoita, joista valitsin meille parhaiten sopivat tutkijat. Kaikki valitut ovat meillä tehtävän tutkimuksen huippuosaajia, kokeneita senioritason tutkijoita. Rekrytointi on painottunut hankkeen loppuvaiheeseen eli eniten tutkijoita Mikkelissä on tämän ja ensi vuoden aikana. Mikkelin hankkeeseen osallistuu poikkeuksellisen iso määrä tutkijoita Euroopan ulkopuolelta. Yleinen sääntö kyseisessä tutkimusohjelmassa on, että vain kolmasaosa tutkijoista voi olla muualta kuin Euroopasta. Me saimme poikkeusluvan, koska ympäristöteknologian nanosovellusten tutkimus on pitkälti keskittynyt Aasiaan. Tutkijoistamme 70 prosenttia tuleekin Aasiasta. Toimivaa yhteistyötä Soveltavan ympäristökemian laboratorioon onkin tiivistynyt melkoinen määrä nanoteknologian ja ioniliikkuvusspektrometrian tietämystä. Myös julkaisutoiminta on ollut aktiivista, ja vierailevat tutkijat ovat esitelleet tutkimustuloksiaan useissa kansainvälisissä julkaisuissa. Yhteistyö tutkijoiden välillä toimii hyvin, ja eri puolilta maailmaa tulevat tutkijat toteavat olosuhteiden ja ilmapiirin olevan hyvä. On hienoa saada työskennellä eri maista tulevien tutkijoiden kanssa. Laboratorion tekninen taso on korkea ja ilmapiiri hyvä, toteaa Alexander Tolstoguzov, kotimaassaan Venäjällä uransa aloittanut tutkija, joka on viimeiset 15 vuotta työskennellyt Italiassa useissa eri yliopistoissa. Suomen visiitti on hänelle ensimmäinen. Kaunis maa, ja merkityksellinen sikäli, että olen nyt lähellä omaa kotimaatani. Vaimoni on Karjalasta, ja hän tuntee olonsa täällä erityisen kotoisaksi, Tolstoguzov mainitsee. Intiasta Suomeen ja Mikkeliin ovat tulleet Rengaral Selvaraj ja Amit Bhatnagar, joista viimeksi mainittu harmittelee vierailunsa lyhyttä kestoa. Olen vain kolme kuukautta, mutta mielelläni olisin pidempään. Olen aina ollut kiinnostunut eurooppalaisesta kulttuurista, ja Suomesta suuntaan Hampuriin jatkamaan täällä aloittamaani tutkimusta, Amit Bhatnagar kertoo. Selvaraj puolestaan viipyy Mikkelissä kaksi vuotta. Nanomateriaaleihin erikoistunut tutkija on kiertänyt luennoimassa ja tehnyt tutkimustyötä kotimaansa Intian lisäksi muun muassa Etelä-Koreassa, Hong Kongissa ja Ranskassa. Suomeen mies tuli Omanista. Kokemustenvaihto on tärkeää Indonesialainen Tonni Kurniawan toteaa Mikkelin visiitin olevan erinomainen tilaisuus tavata tutkijoita eri puolilta maailmaa ja luoda suhteita tulevaisuutta ajatellen. Oman tietämyksen laajentaminen ja tiedon vaihtaminen puolin ja toisin on oman tutkimuksen ohella tämän jakson merkittävimpiä asioita. Kurniawan on työskennellyt valmistumisensa jälkeen muun muassa Hong Kongissa ja Taiwanissa. Eurooppaan ja Suomeen hän haki, koska oli kuullut täkäläisen tutkimuksen korkeasta tasosta. Enkä ole joutunut pettymään, hän myhäilee. Samaa mieltä on kiinalainen Wei Liu, jonka mielestä suomalaiseen kulttuuriin on muutenkin ollut helppo sopeutua. Niin monet osaavat englantia, ihmiset ovat kaupoissa ystävällisiä ja luonto on kaunis. Slovakialainen Adriana Ferancova ja puolalainen Jaroslaw Puton ovat molemmat Mikkelissä kaksi vuotta. Ferancovan kausi alkoi tammikuussa, Puton puolestaan on lopettelemassa Mikkelin jaksoaan ja palaa syksyllä kotimaahan. Molemmat eurooppalaiset tutkijat pitävät Mikkelin yksikön työskentelyolosuhteita hyvinä. Laboratorio on hyvin varusteltu, ilmapiiri on hyvä ja asiat hoituvat. Työtä saa tehdä itsenäisesti ja tuloksia vertaillaan avoimesti. TT kuvatekstit:

8 Terve riskinotto kasvattaa myyntiä skettäin Marketing Spirit -kirjan julkaissut Parvinen liikkuu paljon maailmalla, kouluttaa erilaisia ryhmiä ja on mukana seitsemässä eri alojen yrityksessä. Hänen mielestään taloustaantuma kannattaa suhteuttaa oman yrityksen vinkkeliin. Myyntiponnistusten vähentäminen on hänestä hyvin lyhytnäköistä. Kun liikkuu yrityksissä myyntireissuilla, huomaa, ettei siellä ole juuri muita samalla asialla. Nyt onkin hyvä aika lisätä myyntikäyntejä. Myynti on usein tulospalkattua, joten bonuksia maksetaan vain toteutuneista kaupoista. Myyntikuluja leikkaamalla voi säästää korkeintaan kilometrikorvauksissa. Kannattaa tehdä toisin Jos yrityksen kassa ja vakavaraisuus ovat kunnossa, Parvinen kehottaa yrityksiä jatkamaan kasvuaan niin kuin lamaa ei olisikaan. Kannattaa ottaa riskejä, eikä pelätä epäonnistumisia. Kun yrityksessä on hyvä itsetunto ja halua kasvaa, voi omat toimet mitoittaa tähän maailmanaikaan eikä miettiä muita. Positiivista näkyvyyttä saa tekemällä asiat toisin kuin muut. Parvisesta positiivinen poikkeus olivat kala-alan yrityksen käymät maan lyhyimmät ytneuvottelut. Lomautusten sijaan yritys antoi kaikille vakituisille työntekijöille lisää palkallista kesälomaa työssäolovuosien mukaan. Tämä on paitsi tervettä vastuunkantoa, myös mahtava pr-temppu. Facebookiin on syntynyt yritykselle yli 2000 jäsenen arvostusryhmä. Verkko tuo uusia haasteita Parvinen pohdiskelee, että jokaisesta lamasta yhteiskunta nousee erilaisena, muttei kuitenkaan yllättävällä tavalla erilaisena. Yritysten pitäisi yrittää realisoida muutosodotukset. Esimerkiksi digitalisoituminen vähentää tavaran määrä. Ihmiset arvostavat jatkossa enemmän aikaa ja palvelukykyä. Myynnillä hän on ennakoi olevan suuria haasteita edessään. Kun myyntitilanteet siirtyvät yhä enemmän verkkoon, verkkokauppaan on kehitettävä uusia toimintatapoja. Asiakas on saatava tekemään myyntipäätöksiä verkossa eli on luotava tarjous ei toistu -tilanteita. Monet myös ostavat, ettei myyjälle tulisi paha mieli. Tämäkin pitäisi pystyä siirtämään verkkokauppaan. Hyvätkin asiakkuudet voivat myös mädäntyä, joten asiakassuhdetta on syytä syventää ja ruokkia vaikka ilmaispalveluin, antamalla alennuksia, myönnytyksiä ja aikaa. Myynti vaatii ennen kaikkea tiukkaa priorisointia eli päätetään, että näihin keskityn ja nämä hoidan, jos työvoima ei riitä muuhun. Avainasiakkuuksien priorisoinnista saa korkean tuoton, jos siinä onnistuu. Ja tuplahyödyn, jos aikaa on käytettävissä vähän. Yrityksiltä kaivataan nyt tervettä hyökkäysmentaliteettia. Myyntikäyntejä kannattaa lisätä, kun muut ovat niitä vähentäneet ja hakea koulutuksista uusia työkaluja, HSE Pienyrityskeskuksen professori FT Petri Parvinen kannustaa. Vertaistukea ja kenttäkeikkoja Tutkimusten mukaan yrittäjät ja yritykset eivät tunne asiakkaitaan, eivät toimi asiakaslähtöisesti ja hoitavat asiakassuhteitaan usein mutu-tuntumalla tilannekohtaisesti. Näihin haasteisiin vastaa HSE Pienyrityskeskuksessa meneillään oleva laaja myynnin valmennushanke, Asiakkuudet ja myyntityö yritysten kilpailukykytekijänä. Parvinen kehottaakin yrityksiä hakemaan valmennuksista uusia työkaluja. Nyt on hyvä aika analysoida myynnin heikkouksia. Tehdäänkö tarpeeksi myyntimatkoja, toimiiko asiakastietokanta ja priorisointi ja onko myyntityössä tarpeeksi monta ihmistä? Myyntikoulutuksilla on lyhyt takaisinmaksuaika, sillä ne lisäävät myyntiä. Etelä-Savossa toteutettava hanke valmentaa elinvoimaisia yrityksiä, joilla on vienti- ja kasvumahdollisuuksia. Voimakkaan kasvupotentiaalin omaavien yritysten myyntityö auditoidaan, heikkoudet analysoidaan ja etsitään niihin ratkaisut. Yritykset pääsevät kehittämään yritys- ja asiakasosaamistaan sekä saavat käytännön työkaluja ja toimintatapoja, joiden avulla ne oppivat tuntemaan asiakkaitaan syvällisemmin. Asiakaslähtöiseen myyntiin ja ammattimaiseen myyntityöhön kannustavat myös vertaistuki ja asiakaskäyntien analysointi. Yritykset pohtivat haasteita ja jakavat hyviä käytäntöjä teemaringeissä niin, että mukana ovat juuri tiettyjen teemojen kannalta oleelliset avainhenkilöt. Ideana on, että voimme myös jalkautua kentälle eli lähteä mukaan myyntikäynneille tapaamaan asiakkaita. Vuoden 2010 loppuun kestävää hanketta rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto, Itä-Suomen lääninhallitus ja osallistujayritykset. PK Asiakkuudet ja myyntityö yritysten kilpailukykytekijänä HSE Pienyrityskeskus Projektipäällikkö Heli Aaltonen puh , s-posti: Kuva: Petri Parvisen arkisto Ä

9 Pursialassa vaalitaan kulttuurihistoriaa Miltä tuntuisi päästä kokeilemaan melkein 1000 vuotta vanhan pergamentin pintaa? Mikkelin kansalliskirjaston mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen konservaattorit tekevät sitä työkseen. Mikkelissä puhdistetaan ja digitoidaan keskiaikaista pergamenttikokoelmaa tutkijoiden käyttöön. Valtaosa keskiajalta säilyneistä pergamenteista on kirkollista materiaalia ja 1400-luvulta peräisin olevien pergamenttien konservointi liittyy Kansalliskirjaston tutkimusprojektiin, jossa perehdytään Suomen keskiajan kirjalliseen kulttuuriin. Päämateriaalina ovat Kansalliskirjaston kokoelmissa säilytettävät yli pergamenttifragmenttilehteä, jotka vuoden pituisen projektin aikana kuljetetaan Mikkeliin konservoitaviksi ja digitoitaviksi. Sen jälkeen aineisto palautetaan takaisin, ja digitaalinen tallenne tulee Helsinkiin tutkijoiden käyttöön. Pergamentit ovat peräisin keskiajalta, ja suurin osa niistä on katolilaisten pappien Suomeen tuomaa kirkollista materiaalia, kirkko- ja messukäsikirjoja. Kun kirkon omaisuus Kustaa Vaasan aikaan siirtyi valtiolle, vanhoista kirjoista haluttiin päästä eroon ja niitä käytettiin voutien tilikirjojen kansitäytteinä. Se oli onni, sillä siten ne säilyivät jälkipolville. Tilikirjat kulkeutuivat Ruotsiin, josta ne Suomen sodan jälkeen siirrettiin takaisin Suomeen, senaatin arkistoon ja sieltä 1800-luvulla Helsingin yliopiston kirjastoon. Jo silloin pergamentteja alettiin purkaa tilikirjoista, kertoo konservaattori Heidi Törrönen, joka johtaa konservointityötä Mikkelissä. Kirkollisen materiaalin lisäksi aineistossa on kanoniseen oikeuteen ja luonontieteeseen liittyvää materiaalia. Mikkelin mikrokuvaus- ja konservointilaitos sai ensimmäisen 70 kappaleen pergamenttierän kesän alussa. Eläimen vuodasta valmistettu pergamentti on jo ikänsäkin puolesta haasteellinen materiaali, joka vaatii konservaattorilta huolellista ja yksilöllistä käsittelyä. Materiaali on hyvin eritasoista kunnoltaan ja kooltaan, ja jokaiseen paperiin pitää suhtautua yksilönä, kertoo konservaattori Marleena Vihakara, joka yhdessä Törrösen ja Wiebke Findeisenin kanssa vastaa aineiston konservoinnista. Ensimmäiseksi kukin pergamentti dokumentoidaan valokuvaamalla ja tehdään kuntoarvio. Sen jälkeen pergamentin pinta puhdistetaan käyttämällä erilaisia, eläinten karvoista tehtyjä pehmeitä harjoja ja lateksisientä, minkä jälkeen pergamentti voidaan suoristaa. Pergamentit ovat hauraita ja harjauksessa on oltava varovainen, ettei teksti vahingoitu, Vihakara muistuttaa. Pergamentti reagoi myös herkästi ympäristön olosuhteisiin, joten lämpötilan ja ilman kosteuden kanssa on oltava tarkka. Aineiston kuljetuslaatikotkin pitää suunnitella siten, etteivät lämpötilan vaihtelut kuljetuksen aikana pääse vaurioittamaan pergamentteja. Tämä on tarkkaa työtä ja vaatii pitkää pinnaa, tässä tuntee itsensä melkein salapoliisiksi, Törrönen naurahtaa. Kun pergamentit on konservoitu, ne siirtyvät digitointilaitoksen puolella, jossa jokainen lehti skannataan yksitellen. Aineistoa tutkitaan jatkuvasti, joten myös sen kierto on jatkuvaa. Kaikkinensa koko materiaalin konservointi ja digitointi vie arviolta vuoden verran. Sen jälkeen tutkitaan vain digitoitua aineistoa, alkuperäiseen ei enää kosketa, Törrönen kertoo. Konservaattorille pergamentin käsittely on harvinaista herkkua. Oikea paperikonservaattorin unelma. Harvoin pääsee työskentelemään näin vanhan ja vaativan materiaalin kanssa, ja juuri se tuo työhön ihanan historiallisen säväyksen, Marleena Vihakara mainitsee. Pergamenttien pelastaminen ja arkistointi jälkipolvien käyttöön on Törrösen ja Vihakaran mielestä kunniatehtävä. Keskiaikaisen kulttuuriperinnän säilyttäminen tuo konservaattorit myös osaksi kansainvälistä tiedeyhteisöä, sillä projektissa on yhteistyökumppaneina joukko eurooppalaisia tutkimusyhteisöjä. TT Keskiajan kirjallista kulttuuria etsimässä Heidi Törrösen (vas.) ja Marleena Vihakaran mielestä melkein 1000 vuotta vanhojen pergamenttien puhdistaminen on kunniatehtävä. Suomen keskiajan kirjallinen kulttuuri hankkeessa etsitään vastauksia kysymyksiin miten, missä, milloin ja mitä Suomessa kirjoitettiin ja luettiin keskiajalla. Tärkeimpänä lähdemateriaalina ovat Kansalliskirjaston käsikirjoituskokelmissa säilytettävät yli pergamenttifragmenttia, jotka muodostavat suurimman osan Suomessa säilyneestä keskisikaisesta kirjallisesta materiaalista. Fragmenttilehdet koostuvat noin keskiaikaisesta käsikirjoituksesta, ja fragmenttien koko vaihtelee yksittäisistä lehdistä joihinkin kymmeniin lehtiin. Tutkimushanke hakee vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät Suomen kulttuurin varhaisimpiin aikoihin ja niiden myöhempään kehitykseen: miten, milloin ja missä tekstejä keskiajan Suomessa kirjoitettiin, mitä materiaali kertoo keskiaikaisen kirjallisuuden vastanotosta Suomessa ja mitä tekstien leviäminen kertoo varhaisimmista suomalaisista kirjallisista mieltymyksistä.

10 Viidettä kertaa Mikkelissä luennoinut kalifornialaisprofessori: Tutkimuksen määrä ja laatu tekevät vaikutuksen Moniin ihmiskunnan ongelmiin löytyy lähitulevaisuudessa ratkaisu nano-, materiaali-, bio- ja informaatioteknologiasta. Kukapa olisi uskonut 10 vuotta sitten, että täällä on nyt loistavaa tutkimusta näillä kaikilla alueilla, professori Cynthia Wagner Weick hämmästelee. Suomalainen koulutusjärjestelmä on hyvin vaikuttava. Täällä ymmärretään, että koulutus on tie tulevaisuuteen, professori Cynthia Wagner Weick sanoo. W agner Weick luennoi strategista johtamista ensimmäistä kertaa Mikkelin ammattikorkeakoulun englanninkielisellä kesälukukaudella 15 vuotta sitten. Kaikkiaan hän ehti opettaa 90-luvulla Mikkelissä neljä kertaa ja ihastua luontoon, avoimeen maisemaan, ystävällisyyteen ja elämän helppouteen. Viime kesänä Wagner Weick opetti Helsingin kauppakorkeakoulun kansainväliselle BScBA-ohjelmalle suunnittelemaansa International Technology Venturing -kurssia, joka antaa opiskelijoille työkaluja teknologisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja tuotteistamiseen. Haluan bisnes-opiskelijoiden ymmärtävän tieteen ja teknologian merkityksen ja oppivan keräämään uusista innovaatioista tietoja, analysoimaan niitä ja tekemään raportteja. Pienryhmät tutustuivat neljään paikalliseen tutkimushankkeeseen. Aiheita olivat jätevesien puhdistus nanoteknologian avulla, keuhkosyövän havaitsemismenetelmät, dna:ta hyödyntävä täsmälääkitys ja kasviuutteen käyttömahdollisuudet kosmetiikkateollisuudessa. Katse tulevaisuuteen Analysoimme markkinoita, rahoituspohjaa ja teknologiaa. Paikalliset asiantuntijat kertoivat suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä, teollisoikeuksista ja rahoitusmahdollisuuksista. Kukin pienryhmä teki projektistaan liiketoimintasuunnitelman ja esitteli sen paikalliselle tuomaristolle. Kolmea innovaatioista tutkitaan Kuopion yliopiston soveltavan ympäristökemian laitoksella ja yhtä MTT Mikkelissä. Opiskelijoiden tehtävänä oli luoda innovaatioille markkinat, joita ei vielä ole. He joutuivat katsomaan tulevaisuutta maalauksena, jonka he itse maalaavat. Liiketaloutta ja biologiaa opiskellut tohtori Wagner Weick opettaa Kaliforniassa yksityisessä University of the Pacific, Stockton -yliopistossa globaalia liiketaloutta, strategista johtamista sekä innovaatioiden johtamista ja kaupallistamista, mistä häneltä ilmestyy kirja ensi vuonna. Mikkeliin hän palaa aina, kun kutsu käy. Minulle tämä on intuitiivinen kaupunki, joka kehittyy tyylikkäästi; klassinen rakennuskanta solahtaa hienosti yhteen modernin arkkitehtuurin kanssa vaikkapa Matkakeskuksessa. Koen oloni kodikkaaksi ja minulla on täällä tilaa ajatella. PK Vesa Siroselle jäi Mikkelistä myönteinen mielikuva ja mukavat muistot. Mikkelistä jäi hyvä fiilis P aljasjalkainen helsinkiläispoika oli kuullut Mikkelin koulutuksesta tuttavaperheen lapsilta, jotka olivat opiskelleet Etelä-Savossa. Aidosti kansainvälinen ilmapiiri, intensiivinen opiskelu ja täysin englanninkielinen koulutus ratkaisi asian ja sulki muut vaihtoehdot pois. Menin lukion jälkeen armeijaan, ja sinne tuli tieto pääsystä Mikkeliin. Koulutus oli vaihtunut Sirosen armeijavuotena BBA-tutkinnosta viralliseksi BScBA-kandidaatin tutkinnoksi, mikä teki opintojen aloittamisesta entistäkin mieluisamman. Sironen aloitti englanninkielisen opiskelun kouluenglannilla. Kaupunkina Mikkeli oli hänelle niin ikään uusi. Olihan se tosi jännää, muutin koko elämäni Mikkeliin, jota en tuntenut ja josta en tuntenut juuri ketään. Intissä oli sentään muutama mikkeliläinen, mutta opiskelukaverit olivat kaikki tuntemattomia. Välitön ja läheinen ilmapiiri veti nopeasti nuoren miehen mukaan. Asunto löytyi Raviradantieltä, josta oli helppo pyöräillä kouluun ja harrastuksiin. Korkeatasoista opetusta Odotukset opetukseen suhteen olivat Sirosella korkealla eikä hän joutunut niissä pettymään. Ulkomaisten professorien luennot olivat suurimmaksi osaksi hyvin korkeatasoisia. Kolmen viikon periodiopetus sopi minulle hyvin, ja asiat tulivat hoidettua ajallaan. Mikkelin kansainvälinen kauppatieteellinen koulutus oli helsinkiläiselle Vesa Siroselle toive jo lukioaikana. Toive toteutui ja odotukset koulutuksen suhteen täyttyivät. Lämpöiset muistot Erona perinteiseen korkeakouluopetukseen olikin juuri opiskelun intensiivisyys ja tietynlainen koulumaisuus. Konkreettisimmillaan se tuli ilmi käsitteissä. Me emme käyneet luennoilla vaan tunneilla ja suoritimme kokeita, ei tenttejä. Opiskelun taso sen sijaan oli vähintäänkin yliopistotasoa. Opetusta myös kehitettiin kaiken aikaa, ja palautetta kerättiin sekä opettajilta että opiskelijoilta. Sama käytäntö jatkuu kuulemma edelleen ja se on hyvä. Avoin ja rehellinen palaute vaikutti sekä omaan suoritukseen että varmasti myös luentojen sisältöihin. Opiskelun etuihin kuului myös pakollinen ulkomaan vaihto, jonka Sironen suoritti Western Washington -yliopistossa Bellinghamissa lähellä Seattlea. Opiskelu Mikkelissä antoi Sirosen kokemuksen mukaan erinomaisen pohjan maisterin opinnoille, joita hän parhaillaan suorittaa. Oikeastaan opin kaiken olennaisen Mikkelissä. BScBA-tutkinto on ollut vahva pohja, jolle maisteriohjelma antaa syventävän lisän, Sironen kuvaa. Jo Mikkelin vuosina Vesa Sironen perehtyi it-puolen asioihin, ja opintojen jälkeen hän hakeutui alalle töihin. Sain kuitenkin kokeneemmalta kollegalta neuvon, että jos joskus haluaa suuntautua bisnespuolelle, se kannattaa tehdä mahdollisimman varhain. Sironen otti neuvosta vaarin, ja on sittemmin työskennellyt liikkeenjohdon konsultoinnin parissa eri yrityksissä. Viime vuoden lopulla Sironen perusti oman yrityksen, jonka puitteissa hän laatii yrityksille erityyppisiä analyyseja, kilpailukartoituksia ja markkinaselvityksiä. Töitä riittää taantumasta huolimatta. Mikkelin vuodet olivat minulle henkilökohtaisesti kasvun paikka ja erittäin hieno juttu. Lämpimästi voin suositella sitä kaikille kansainvälistä ja korkeatasoista kauppatieteen koulutusta suunnitteleville. Sirosen mielestä Mikkelin opiskelun SE juttu oli nimenomaan sijainti pienellä paikkakunnalla. Positiivisessa mielessä oli pakko olla yhdessä, ja sitä kautta sai enemmän irti sekä opiskelusta että muusta elämästä. Kaupungista jäi minulle tosi hyvät muistot. Se oli minulle hyvä kaupunki, ja voisin jossakin elämänvaiheessa kuvitella asuvanikin siellä. TT

11 Mitä tekemistä nanoteknologialle on maidon säilyvyydelle? Varsin paljon, jos asiaa kysyy asiaan vihkiytyneiltä tutkijoilta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin yksikön ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa selvitetään, miten ohutkalvopinnotteita voitaisiin hyödyntää pakkausteknologiassa. A tomitason päällystys (atomic layer deposition ALD) on erittäin ohut, tasainen ja hallittu päällystekerros, jonka avulla voidaan muita päällysteitä paremmin estää kosteuden ja hapen läpäisyä. Pakkausmateriaaleissa tämä on erityisen tärkeää. Mitä tiiviimpi pakkaus, sen pidempi on tuotteen myynti- ja käytettävyysaika, tutkija Tommi Kääriäinen selvittää. Kääriäisen ja muiden Lappeenrannan teknillisen yli-opiston Mikkelin ASTRaL -yksikön tutkijoiden vastuulla projektissa on selvittää ALD-teknologian käyttömahdollisuudet pakkausmateriaaleissa. Pakkausteknologisen tietämyksen tutkimukseen tuo Tampereen teknillisen yliopiston tutkijaryhmä. Tekes-rahoitteinen CALD (Continuous atomic layer deposition process) hanke on kaksivuotinen, ja sen tavoitteena on kehittää ALD-päällysteestä pakkausmateriaaleihin soveltuva pintamateriaali. Säästöjä luvassa ASTRaL-yksikössä on jo useita vuosia tehty ALDpäällystykseen liittyvää tutkimusta. Pakkausmateriaaleihin tekniikkaa ollaan nyt yhdistämässä ensimmäistä kertaa. Haasteena on saada ALD-päällystys jatkuvatoimiseksi prosessiksi. Tähän mennessä ALD-menetelmä on toiminut eräperusteisesti eli kalvoa on voitu pinnoittaa vain erissä. Sellaisena menetelmä ei sovellu pakkausteknologian käyttöön, mutta jatkuvatoimisena prosessina sitä voitaisiin soveltaa erilaisilla pakkauslinjoilla, Kääriäinen selvittää. Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden Kimmo Lahtisen ja Petri Johanssonin osaamisaluetta ovat pakkausmateriaalit, joiden ominaisuuksia ja yhteensopivuuksia on tutkittu jo pitkään. Hyviä tuloksia on saavutettu muillakin menetelmillä, mutta uskomme ALD-pinnoituksen voivan tuodan pakkauksiin huomattavaa lisäarvoa, Kimmo Lahtinen mainitsee. ALD-päällystyksellä pakkaukselle saadaan luotua erittäin tiivis kalvo. Sekä neste- että kuivapakkauksille asetetaan nykyään hyvin korkeita laatuvaatimuksia, jotta tuotteet pysyisivät vahingoittumattomina mahdollisimman pitkään. Varsinkin nestepakkauksissa tavoitteisiin on monesti päästy alumiinin avulla. Sen korvaaminen ALD-pinnoitteella olisi kovan luokan juttu, toteaa Petri Johansson. ALD-menetelmään siirtyminen toisi pakkausteollisuudelle myös huomattavia materiaalisäästöjä. Johansson lisää. Yhteistyö avaa uusia näköaloja Sujuvaa yhteistyötä kt.(lut) ALD-menetelmän hyödyntäminen pakkausteollisuudessa toisi mukanaan myös muita etuja. Monissa pakkausmateriaaleissa ongelmana on ollut printattavuus eli pakkausmateriaaliin voi olla vaikea saada näyttävää ja pysyvää tekstiä. ALDpäällystys voisi ratkaista tämänkin ongelman, Tommi Kääriäinen mainitsee. Ja mahdollisessa jatkohankkeessa voitaisiin ominaisuuksia etsiä ja kehittää lisää, tutkijat visioivat. Mahdottomana ei pidetä sitäkään, että pakkausmateriaalin pintaan voitaisiin lisätä erilaisia funktionaalisia ominaisuuksia. Ohutkalvopinnoite voisi toimia sensorina, joka paljastaa milloin tuotteen läpäisevyys on liian suurella tasolla eli milloin tuotetta ei enää voi käyttää, Kääriäinen visioi. Yhteistyö kahden eri tutkijaryhmän välillä on toiminut hyvin, ja asiat ovat hoituneet välimatkasta huolimatta. Olemme tavanneet säännöllisesti, ja jatkuvassa yhteydessä ollaan sähköpostien välityksellä, tutkijat kertovat. Yhteistyötä on helpottanut roolien ja ydinosaamisalueiden selkeys. Mikkelissä prosessoidaan uutta materiaalia, Tampereella mitataan tuloksia ja testataan materiaalin toimivuutta. Keskustelut ovat olleet hedelmällisiä ja tekee hyvää liikkua joskus pois omalta mukavuusalueelta ja katsoa asioita eri näkökulmasta, toteaa Tommi Kääriäinen. Yhteistyötä on helpottanut myös se, että tässä projektissa tutkijat ovat samassa maassa ja puhuvat samaa kieltä. Aina sekään ei ole itsestäänselvyys. TT Cald-tutkimusprojektiin osallistuvat Mikkelistä tutkijat (vas.) Philipp Maydannik ja Tommi Kääriäinen ja Tampereelta Kimmo Lahtinen ja Petri Johansson. uusi laite (kuvataan elokuussa)

12 MI K K EL I N Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu 7 puh. (015) ruralia Helsingin yliopisto Kansallinen digitointikeskus, Mikrokuvaus- ja konservointilaitos Saimaankatu 6 puh. (015) kirjastoala/dimiko Y L IOPIS T OK E S K U S Helsingin kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Lönnrotinkatu 7 puh pienyrityskeskus PA L V E L UK S ES S AN N E Helsingin kauppakorkeakoulu Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma (BScBA) Lönnrotinkatu 5 puh. (015) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin yksikkö Prikaatinkatu 3E puh. (0) Kuopion yliopisto Soveltavan ympäristökemian laboratorio Patteristonkatu 1 puh. (017) Mikkelin yliopistokeskus Koordinaatioyksikkö Lönnrotinkatu 5 puh. (015) Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto Lönnrotinkatu 7 puh , puh Avoinna ma-pe 9 11 ja AVOIMEN YLIOPISTON opintoja Mikkelissä Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Mikkelin kesäyliopiston järjestämä koulutus: Haastattelututkimus (5 op) (KY) Henkilöstöjohtamisen perusopinnot (28 30 op) ( JY) Hoitotieteen aineopinnot (60 op) (KY) Hyvinvointipolitiikka (5 op) (KY) Johdatus empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin (5 op) (KY) Johdatus filosofiaan (3 op) (HY) Johtaminen asiantuntijaorganisaatioissa (5 op) (KY) Kirjoitusviestintä (2 op) (KY) Puheviestintä (2 op) (KY) Psykologian perusopinnot (25 op) (JY) Sosiaalityön aineopinnot (60 op) (KY) Sosiaalityön perusopinnot (25 op) (KY) Sosiaali- ja terveystieteiden englanti (4 op) (KY) Sosiaali- ja terveystieteiden ruotsi (3 op) (KY) Sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka (3 op) (KY) Terveystaloustiede (27 op) (KY) Terveystieteiden kandidaatintutkielma ja seminaari (pääaineena hoitotiede) (10 op) (KY) Tilastollinen ohjelmistokurssi (2 op) (KY) Tilastotieteen johdantokurssi (5 op) (KY) Tilastotieteen peruskurssi (4 op) (KY) Tieteenfilosofia (1 3 op) (KY) Vanhenemisen tutkimus (6 op) (HY) Yhteiskuntafilosofia (1 3 op) (KY) Kasvatustieteellinen koulutusala Mikkelin kesäyliopiston järjestämä koulutus: Erityispedagogiikan perusopinnot (25 op) (JY) Kasvatustieteen aineopinnot (38 op) (JY) Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op) (JY) Luonnontieteellinen koulutusala Mikkelin kesäyliopiston järjestämä koulutus: Tietojenkäsittelytiede: Ohjelmointi I (9 op) (KY) Tietojärjestelmän suunnittelu (5op) (KY) Maatalous-metsätieteellinen koulutusala Helsingin yliopisto / Ruralia-instituutti: Luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden perusja aineopinnot (HY) op LISÄTIETOA KOULUTUKSISTA: Perusopinnot 25 op Yhteisötalouden ja osuustoiminnan perusteet 5 op Osuuskunta yritysmuotona ja sen erityispiirteet 5 op Osuustoiminta yrittäjyyden ja liiketoiminnan suunnittelussa 5 op Yhteisötalouden organisaatiot ja osuustoiminta 5 op Osuuskunta sosioekonomisten ongelmien ratkaisukeinona ja kehittämisen välineenä 5 op Aineopinnot Paikallistalouden kestävä kehittäminen 5 op, Kauppatieteellinen koulutusala Helsingin kauppakorkeakoulun järjestämä koulutus: Johtamisen perusteet, kirjatentti, 6 op Projektijohtaminen, kirjatentti, 6 op Laskentatoimen perusteet, 6 op Markkinoinnin perusteet, 6 op Kaupan sijainti ja toimintaympäristö, 6 op Matematiikkaa ja tilastotiedettä liikkeenjohtajille, 6 op Kansantaloustieteen perusteet, verkkokurssi, 6 op Principles of Economics, web course, 6 ects Principles of Economics, 6 ects Operations Management, 6 ects English Business Communication, 6 ects Oikeustieteellinen koulutusala Mikkelin kesäyliopiston järjestämä koulutus: Eurooppaoikeuden perusopinnot (25 op) (JoY) Hallinto-oikeuden perus- ja aineopinnot (25 op) (35 op) JoY) Hallintotoiminnan oikeudelliset perusteet ( 3 op) ( TaY) Insolvenssioikeus (6 op) (JoY) Humanistinen koulutusala Mikkelin kesäyliopiston järjestämä koulutus: Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito (virkamiesruotsi) (3 op) (HY) Englannin tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito (3 op) (HY) Lääketieteellinen koulutusala Mikkelin kesäyliopiston järjestämä koulutus: Gerontologian perusopinnot (25 op) (KY) Vanhenemisen tutkimus (6 op) (HY) Eri yliopistojen tenttejä on mahdollista suorittaa Mikkelissä etätentteinä. Lisätietoja osoitteessa: