TECKENHATTEN TUKIVIITTOMAOPPIMATERIAALIN KÄÄNNÖS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TECKENHATTEN TUKIVIITTOMAOPPIMATERIAALIN KÄÄNNÖS"

Transkriptio

1 TECKENHATTEN TUKIVIITTOMAOPPIMATERIAALIN KÄÄNNÖS Eva Jansson - Jenni Leppänen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Turun toimipaikka Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 TECKENHATTEN Hatten Förlag TeckenHatten-materiaali Yhteistyönä tuotettu tukiviittomamateriaali TeckenHatten-materiaalin tuottaminen 9 3 VIITTOMAKIELI JA SEN KÄYTTÄJÄKUNTA Viittomakielestä yleisesti Suomalainen viittomakieli ja sen käyttäjät Suomenruotsalainen viittomakieli ja sen käyttäjät 12 4 TUKIVIITTOMAT, NIIDEN KÄYTTÄJÄRYHMÄT JA TUKIVIITTOMIEN OPETUS Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot Avusteinen kommunikaatio Ei-avusteinen kommunikaatio Tukiviittomat kielellisten ongelmien kuntouttamisessa Käyttäjäryhmät Tukiviittomien käyttö lapsen kuntoutuksessa Tukiviittomien opetus Perheopetus Kurssit Tukiviittomien opetusmateriaali 21

3 5 KÄÄNNÖSPROSESSI Lähtökielinen materiaali Käännösprosessi Leksikon kääntäminen Sanaston kääntäminen ruotsista suomeen Sanaston kääntäminen suomesta viittomiin Leksikaaliset valinnat kahden eri modaliteetin välillä Ikonisuus, indeksikaalisuus ja symbolisuus Puhutusta kielestä viitottuun kieleen Sanakirjat ja leksikaaliset valinnat Käännösongelmat Käännös ruotsista suomeen Viittomavalintojen ongelmat Käännösten kulttuurimuokkaus Ruotsalaisesta kulttuurista suomalaiseen kulttuuriin Visuaalisen kulttuurin vaatimukset Lasten kielen huomioonottaminen käännöksessä 40 6 TUOTEOSAN KUVAAMINEN Kuvausprosessi Ongelmat kuvatessa 42 7 POHDINTAA 44 8 LÄHTEET 46

4 TIIVISTELMÄ Eva Jansson & Jenni Leppänen. TeckenHatten Tukiviittomaoppimateriaalin käännös.turku, kevät 2008, sivumäärä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK). Opinnäytetyömme on tilaustyönä tehty tukiviittomamateriaalin käännös. Analysoimme käännökseen valittuja viittomia ja soveltavan käännöksen prosessia sekä kahden puhutun kielen että puhutun ja viitotun kielen leksikkojen välillä. Tutkimuksessa pohdimme esimerkiksi kulttuurisidonnaisuutta leksikon kääntämisessä. Tutkimme myös puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttöä sekä tukiviittomien opetusta. Tutkimuksemme tavoite on kääntää ruotsalainen oppimateriaali, perustella tehdyt käännösratkaisut ja toteuttaa käännös suomalaisilla ja suomenruotsalaisilla tukiviittomilla. Opinnäytetyömme koostuu tuoteosasta ja kirjallisesta osasta. Käänsimme tuoteosanamme suomalaisille tukiviittomille ruotsalaisen Hatten Förlag - yrityksen TeckenHatten-nimisen tukiviittomamateriaalin, minkä jälkeen kuvasimme käännöksen. Materiaali sisältää yli 1500 tukiviittomaa CD-ROMmuodossa. Tilaustyöhön kuuluu myös suomenruotsalaisilla tukiviittomilla tehty käännös, jonka viittomakielenopettaja Brita Edlund viittoi. Sitä emme analysoi työssämme, mutta se olisi valmis materiaali jatkotutkimusaiheeksi. Käännösteorioista olemme soveltaneet Skopos-teoriaa sekä kotouttavaa käännösstrategiaa. Työmme metodi on kvalitatiivinen. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty Suomessa. Joitain tukiviittomamateriaaleja on tehty, mutta ne ovat kirjallisessa muodossa, eikä niissä ole kyse käännöksestä. Opinnäytetyömme tuloksena markkinoille saadaan uusi tukiviittomamateriaali, josta on hyötyä sekä suomalaisia että suomenruotsalaisia tukiviittomia käyttäville. Itse opimme työtä tehdessä paljon monikielisen kääntämisen teoreettisista taustoista sekä käytännön haasteista. Asiasanat: Tukiviittoma, TeckenHatten, käännösprosessi, oppimateriaali, kommunikaatio

5 ABSTRACT Eva Jansson & Jenni Leppänen. TeckenHatten A Translation of a Learning Material for Speech Supporting Signs Turku, Spring 2008, pages Diaconia University of Applied Sciences, Turku unit, Degree Programme in Sign Language Interpretation, Sign Language Interpreter (AMK) Our thesis is a translation of learning material for speech-supporting signs. We have analyzed the chosen translated signs and the translation processes first between the lexicons of two spoken languages - Finnish and Swedish - and then between spoken Finnish and Finnish speech supporting signs. We study for example how cultural differences affect the translation process of the illustrated dictionary. We also study the augmentative and alternative communication methods and the teaching of speech-supporting signs in Finland. Our thesis consists of two parts: product and analysis. Hatten Förlag, a Swedish company, has produced a CD-ROM with learning material for speech-supporting signs. This material, called TeckenHatten, has over 1500 signs. HattenFörlag ordered a translation in Finnish and Finnish- Swedish signs. We translated and filmed the Finnish part. We also filmed the Finnish-Swedish part, which was signed by Brita Edlund, a Sign Language teacher. We do not analyze these Finnish-Swedish signs in our thesis. This would be a good material for a new research. In the written part we have applied two translation theories: Skopos-theory by Reiss and Vermeer and domesticating translation strategy by Venuti. Our method of study is qualitative. This is the first study of its kind in Finland. Some material for speechsupporting signs are available, but they are only in written form and not translations. The aim of our research was to translate the material, justify the signs we have chosen and film the translation. As a result of this study there will be new learning material available for speechsupporting sign which will be useful for Finnish and Finnish-Swedish users. This work has taught us a lot about theoretical background and the practical challenges of multilingual translating. Key words: Speech supporting signs, TeckenHatten, Translation process, Learning material, Communication, Illustrated dictionary

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyönämme käännämme Ruotsissa tehdyn TeckenHattentukiviittomamateriaalipaketin viittomat ja toteutamme ne suomalaisilla tukiviittomilla. Sen lisäksi taltioimme materiaalipakettiin käännöksen suomenruotsalaisilla viittomilla. Sen kääntää ja viittoo viittomakielen opettaja, Döva och hörselskadade barns stödförening rf:n puheenjohtaja Brita Edlund. Opiskelemme Diakonia-ammattikorkeakoulun (DIAK) viittomakielentulkin koulutusohjelmassa Turun toimipaikassa. Työmme aihe tuli meille tilaustyönä eli TeckenHatten-materiaalin tekijä otti Diakiin yhteyttä ja tarjosi mahdollisuutta kääntää, viittoa ja kuvata materiaali opinnäytetyönä. Materiaalin tekijän tavoitteena on luoda monikielinen tuote, jossa samat kuvat on viitottu eri maiden tukiviittomin. Tästä lisää alaluvussa 2.3. Opinnäytetyömme tuoteosasta tulee osa tätä digitaalista tukiviittomamateriaalia. Meidän tavoitteenamme oli järjestää Suomen osion tukiviittomien kääntäminen ja taltiointi, jossa olisivat sekä suomalaiset että suomenruotsalaiset tukiviittomat mukana. Tavoitteena on siis tehdä uutta oppimateriaalia suomalaisilla ja suomenruotsalaisilla tukiviittomilla. Aihe kiinnostaa meitä, koska tukiviittomien käyttö kasvaa vauhdilla erilaisten käyttäjäryhmien parissa ja koska suomenruotsalaisen viittomakielen asema Suomessa on huolestuttava. Tässä työssä on mahdollista tutkia molempia asioita, sekä osaltaan myötävaikuttaa siihen, että suomenruotsalaisille ja suomalaisille tukiviittomien käyttäjille syntyy lisää julkaistua oppimateriaalia. Kohderyhmämme on suomalaisia ja suomenruotsalaisia tukiviittomia käyttävät perheet ja tukiviittomia opettavat tai muuten niitä työssään käyttävät. Tarjoamme työssämme tietoa suomenruotsalaisten ja suomalaisten tukiviittomien käyttötilanteesta ja materiaalin saatavuudesta. Luomme myös katsauksen siihen, mikä ero on viittomakielellä, viitotulla puheella ja tukiviittomilla sekä myös siihen, millaista oppimateriaalia nykyään on saatavilla. Pääpaino tutkimuksessamme on tukiviittomissa sekä TeckenHatten-materiaalin käännökseen valittujen viittomien analysoinnissa.

7 7 2 TECKENHATTEN 2.1 Hatten Förlag Ruotsalainen yritys Hatten Förlag tekee leluja sekä ruotsinkielisiä lastenkirjoja ja oppimateriaaleja lasten kotiopetuskäyttöön. Materiaalit on tarkoitettu lasten puheenoppimisen tueksi, etenkin kommunikaatiohäiriöisten lasten kotiopetuksessa tällaiset materiaalit ovat hyödyllisiä. Tässä työssä esittelemme vain Hatten Förlagin tukiviittomamateriaalit. Hatten Förlagin tukiviittomamateriaaleihin kuuluu tärkeimpänä ja laajimpana, joka esitellään tarkemmin luvussa 2.2. TeckenHattenin laajennusosiksi on tehty TeckenHatten 2, jossa opetellaan viittomaan lauseita, virkkeitä ja fraaseja sekä FickHatten, joka on noin 500 yleisintä viittomakuvaa ja niitä vastaavia sanoja sisältävä taskusanakirja. Taskusanakirjasta viittomia on helppo tarvittaessa palauttaa muistiin. Näiden lisäksi Hatten Förlag on valmistanut kaksi filmiä, joissa lauletaan, leikitään ja käytetään tukiviittomia. Hatten Förlag valmistaa myös isokokoisia viittomanukkeja (Teckendockor). Viittoja laittaa kätensä nuken käsien sisään ja viittoo. Siten viittoja voi ilmaista nuken roolissa asioita ja keskustella lasten kanssa. Tällainen nukke voi innostaa lasta viittomaan itse ja oppimaan lisää viittomia leikin kautta. (TeckenHatten - Hatten Förlag för språkutveckling.) 2.2 TeckenHatten materiaali TeckenHatten on ruotsalainen Hatten Förlagin tuottama tukiviittomien perheopetukseen ja itseopiskeluun luotu tietokoneohjelma, joka sisältää yli 1500 lasten arkipäivään liittyvää viittomaa. Sen tarkoituksena on tehdä viittomien opettelusta hauskaa, tehokasta ja yksinkertaista. Se on tarkoitettu aikuisille ja isommille lapsille, jotka elävät tukiviittomia puheen tueksi kommunikaatiossaan tarvitsevien lasten kanssa. TeckenHattenin CD-ROM - levyllä esitetään yli 1500 käsitettä kuvina, sanoina ja videoleikemuodossa olevina tukiviittomina. TeckenHatten-ohjelmassa viittomia voi opiskella joko

8 8 aiheittain ja sanaryhmittäin oppituntimaisina kokonaisuuksina tai selaamalla kuvasanakirjaa. Jokaista sanaa ja tukiviittomaa vastaavan tarkoitteen kuva selkeyttää niiden merkitystä ja tekee materiaalin lasta kiinnostavaksi ja oppimisen siten hauskemmaksi. TeckenHatten-materiaali on interaktiivista. Sen kuvia voi myös vaihtaa ja laittaa esimerkiksi omia kuvia valmiiden tilalle. Erityislapsille tämä ominaisuus on tärkeä, koska lapsella voi olla vaikeuksia yleistää kotipiiristä tuttuja käsitteitä muualle. Viittomia voi myös jakaa itse uusiin kategorioihin valmiiden lisäksi ja luoda esimerkiksi uuden kategorian viittomille, jotka ovat kiinnostavia juuri jossain tilanteessa. Etenkin autistisille lapsille voi näin luoda strukturoituja päiväjärjestyksiä. Materiaalia voi käyttää esimerkiksi kouluissa, kotona, päiväkodissa ja esikoulussa. Materiaali sopii niin vasta-alkajalle kuin sellaisellekin, joka haluaa kerrata jo oppimaansa ja oppia uutta. Ruotsalainen TeckenHatten materiaali on käännetty monille puhutuille kielille esimerkiksi albaniaksi, arabiaksi, englanniksi, turkiksi, persiaksi ja kurdistaniksi, että maahanmuuttajatkin voivat opetella ruotsia ja ruotsalaisia viittomia oman äidinkielensä kautta. (TeckenHatten TeckenHatten-redan en klassiker.) Uusin aluevaltaus on kääntää myös tukiviittomat eri kielille. Opinnäytetyömme tuoteosa liittyy juuri tähän projektiin. Siitä lisää seuraavassa luvussa. Näitä valmiita käännöksiä eksoottisemmille kielille voisi myöhemmin liittää suomenkieliseenkin materiaaliin, jolloin sitä voisi myös Suomessa käyttää maahanmuuttajaopetuksessa. 2.3 Yhteistyönä tuotettu tukiviittomamateriaali Opinnäytetyömme tuoteosa on osa digitaalista tukiviittomamateriaalia, johon tulee yli 1500 tukiviittomaa ruotsalaisilla, suomalaisilla, suomenruotsalaisilla, saksalaisilla ja tanskalaisilla viittomilla. Ruotsalainen osio on tehty ensimmäisen kerran jo aiemmin, ja nyt siitä on ilmestynyt uudistettu versio, joka on tällä hetkellä myynnissä. Uudessa versiossa on noin 150 uutta viittomaa ja uusia toimintoja, kuten mahdollisuus luoda omia kategorioita ja etsiä viittomia kuvien perusteella. (TeckenHatten TeckenHatten-redan en klassiker.)

9 9 Yhteistyöprojekti eteni siten, että käänsimme Ulla Peltolan myötävaikutuksella materiaalin ensin suomeksi, minkä jälkeen viitoimme Brita Edlundin kanssa materiaaliin suomalaiset ja suomenruotsalaiset viittomat. (Näistä lisää luvuissa 5 ja 6.) Suomalaisilla ja suomenruotsalaisilla viittomilla toteutetut osat monikielisestä TeckenHattenista ovat siis olleet laajan yhteistyön tulos. Kuvaus toteutettiin opiskelupaikkamme Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun toimipaikan tuotantotiloissa ja kuvauskalustoa hyödyntäen. Tästä aiheesta lisää luvussa TeckenHatten-materiaalin tuottaminen Käytännön tuotantotyö TeckenHatten materiaalin osalta tehdään Hatten Förlagin tiloissa ja resursseilla Ruotsissa. Eri maiden osuudet kuvataan omilla aikatauluillaan siten kuin Hatten Förlag sopii kunkin osapuolen kanssa erikseen. Helmikuuhun 2008 mennessä oli kuvattu ruotsalainen, saksalainen, suomalainen ja suomenruotsalainen versio. Tuotteen tuotantoprosessi on vielä käynnissä Ruotsissa opinnäytetyömme valmistuessa, joten lopputuotetta emme voi työhömme sisällyttää liitteenä. Se tulee aikanaan, kun editointi ja taitto valmistuvat. Työstöversio kuvaamistamme viittomista sen sijaan on työmme aineistolähteenä, mutta tekijänoikeussyistä se on saatavissa vain lukusalilainaan Diakin Turun yksikön kirjastonhoitajalta.

10 10 3. VIITTOMAKIELI JA SEN KÄYTTÄKUNTA 3.1 Viittomakielestä yleensä Viittomakielet ovat kuurojen yhteisöissä syntyneitä luonnollisia kieliä, joita tuotetaan käsien, pään ja vartalon liikkeillä, ilmeillä sekä suulla artikuloimalla eli huuliolla. Viittomakieltä vastaanotetaan näkö- tai tuntoaistin avulla eli visuaalisesti tai taktiilisti. Puhuttujen kielten sanoja vastaavat viittomakielessä viittomat. Viittomakielet saavat usein nimensä maan mukaan, missä niitä käytetään, esimerkiksi suomalainen viittomakieli, norjalainen viittomakieli. (Suomalaisen viittomakielen perussanakirja 1998.) Viittomakielillä on omaperäinen leksikkonsa eli viittomisto, oma kielioppinsa, kuten viittomien taivutusmuodot ja viittomien järjestys (vrt. sanajärjestys) tai muu syntaksi eli lauseoppi. (Rissanen 2000, ) Eri maiden viittomakielet myös eroavat toisistaan. Viittomakielet ovat itsenäisiä luonnollisia kieliä, jotka eivät pohjaudu puhuttuihin kieliin. Niissä kuitenkin näkyy jälkiä kielikontakteista. Esimerkiksi suomenruotsalainen viittomakieli on aikojen saatossa ottanut lainasanoja eniten ruotsin kielestä, kun taas suomalaiseen viittomakieleen lainasanoja on tullut suomen kielestä. (Hoyer & Kronlund-Saarikoski 2002, 17.) Esimerkkinä tällaisesta lainasanasta voidaan mainita vaikka tietokone, joka on lainattu viittomakieleen suoraan muodossa TIETO+KONE. 3.2 Suomalainen viittomakieli ja sen käyttäjät Suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli, jota käyttää äidinkielenään arviolta suomalaista kuuroa. Lisäksi toisena kielenään suomalaista viittomakieltä käyttäviä kuulevia henkilöitä on Suomessa noin Heitä ovat esimerkiksi viittomakielen tulkit, kuurojen perheenjäsenet ja sukulaiset. Suomalaista viittomakieltä huolletaan samoin kuin muitakin virallisia kieliä. (Jantunen 2003, ) Suomalainen viittomakieli on Suomessa kuurojen

11 11 valtakieli ja se tunnustettiin Suomen perustuslaissa vuonna 1995 (Jokinen 2000, 79). Kuten puhuttujen kielten sanat koostuvat pienemmistä yksiköistä, foneemeista, myös viittomat koostuvat pienemmistä rakenneyksiköistä. Jantusen (2003, 28) mukaan viittomat koostuvat viidestä rakenneyksiköstä, joista viides on eimanuaalinen huulio. Nämä rakenneyksiköt ovat käsimuoto, paikka, liike, orientaatio ja ei-manuaaliset elementit. Käsimuoto tarkoittaa sormien asentoa viittomassa. Paikka tarkoittaa sitä kohtaa viittojan keholla tai viittomatilassa, missä käsi on viittoman aikana. Liike tarkoittaa käden liikettä. Orientaatio tarkoittaa kämmenen ja sormien suuntaa viittojan kehoon nähden ja eimanuaaliset elementit tarkoittavat viittomiin kuuluvia suun asentoja ja liikkeitä eli huuliota. (Jantunen, 2003, 28.) Malmin ja Östmanin (2000, 22 25) mukaan taas viittoman pienempiä, itsenäisiä osia on neljä ja huulio ja ilmeet liittyvät viittomiin ei-manuaalisina elementteinä, mutteivät ole itsenäisiä osia. (Malm & Östman 2000, ) Viittomat voivat olla yksi- tai kaksikätisiä. Yhden käden viittomat oikeakätinen henkilö viittoo yleensä oikealla kädellä ja vasenkätinen vasemmalla. Tätä enemmän käytössä olevaa kättä sanotaan dominoivaksi ja toista kättä eidominoivaksi. Kahden käden viittomissa voivat molemmat kädet olla yhtä aktiivisia tai toinen käsi voi dominoida. Viittoja ei voi mielivaltaisesti vaihtaa dominoivaa kättä viittomisen aikana, vaan kätisyys pysyy. (Rissanen, 1985, 47.) Viittomiin kuuluu aina jokin suunliike, joka voi olla suomen kielen sanahahmo. Osalla viittomien huulioista ei kuitenkaan ole yhteyttä suomen kielen sanoihin. Yleensä huulilla muodostetaan vain osa suomen kielen sanasta. Huulio voi myös vaihdella viittojan mukaan, se ei siis aina ole kaikilla käyttäjillä kaikissa tilanteissa sama. Osassa viittomista huulio ei juuri vaikuta viittoman merkitykseen, mutta osassa se muuttaa merkityksen täysin jopa monen eri sanan välillä. Esimerkkinä tällaisesta esimerkiksi viittoma, joka eri huulioilla voi tarkoittaa kupari, pronssi tai ruoste. (Suomalaisen viittomakielen perussanakirja, 1998, 22). Viittomakielen viittomiin voi kuulua suunliikkeenä suomen kielen sanahahmo tai viittomakielinen huulio (Pimiä 1987, 32). Tukiviittomissa huuliossa on aina suomen kielen sana. Huulio voi siis olla

12 12 erilainen samassa viittomassa viittomakielessä ja tukiviittomassa. Myös ilmeet ovat olennainen osa viittomista. Ne ilmaisevat olotiloja, kuten suuttumusta tai iloa, kuten puhutuissakin kielissä. Viittomakielessä ilmeitä käytetään kuitenkin vahvemmin kuin puhutuissa kielissä. Osaan suunliikkeistä eli huulioista liittyy aina laajempi ilme kuin pelkkä suunliike ja pelkän huulion sijaan pitää puhua kokonaisilmeestä (Pimiä 1987, 42). 3.3 Suomenruotsalainen viittomakieli Suomenruotsalainen viittomakieli (finlandssvenskt teckenspråk) on vähemmistökieli, jota suomenruotsalaiset kuurot käyttävät. Kuten muutkin viittomakielet, se on luonnollinen kieli, mutta sen käyttäjäkunta on hyvin hajanaista. Suurin osa maamme vähän yli sadasta suomenruotsalaisesta kuurosta on keski-ikäisiä tai vanhempia ja suurin osa heistä on naimisissa suomalaista viittomakieltä käyttävän kuuron kanssa. Tästä seuraa, että suomenruotsalaisten kuurojen kielellinen todellisuus voi olla hyvinkin vaihtelevaa. Yhteistä kaikille tähän vähemmistöön kuuluville on se, etteivät he voi käyttää omaa kieltään kaikissa tilanteissa ja arkipäivää leimaavat kontaktit suurempiin kieliin, suomalaiseen ja ruotsalaiseen viittomakieleen sekä suomeen ja ruotsiin. (Hoyer 2002, 16.) Suomenruotsalainen viittomakieli on herättänyt paljon keskustelua siitä, onko se itsenäinen, luonnollinen kieli vai suomalaisen viittomakielen murremuoto. Suomenruotsalaisten kuurojen yhdistyksen, Finlandssvenska teckenspråkiga r.f.:n kanta on, että suomenruotsalainen viittomakieli on oma kielensä. (Salmi & Laakso 2005, 14.) Kielentutkimuksessa termi variantti tarkoittaa yksittäisten kielen yksiköiden, kuten sanojen tai viittomien vaihtoehtoisia muotoja. Varieteetti taas tarkoittaa kielimuotoja, joista kukin muodostaa yhtenäisen kielisysteemin. Suomalaisessa viittomakielessä on kielentutkijoiden mukaan kaksi päävarieteettia: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. (Hoyer 2000, 205.)

13 13 Suomessa asuvista hieman yli sadasta suomenrutsalaisesta kuurosta osa on käynyt valtion kuurojen koulun Porvoossa ja omaksunut siellä suomenruotsalaisen viittomakielen käyttökielekseen. Osa taas on kuuroja tai huonokuuloisia lapsia, joilla ei Porvoon kuurojen koulun lakkauttamisen jälkeen ole ollut mahdollisuutta käydä suomenruotsalaista kuurojen koulua. Nämä lapset on integroitu joko kuulevien kouluun tai suomalaiseen kuurojen kouluun. Jos suomenruotsalaisten kuurojen ryhmään lasketaan mukaan myös kuulevat kielenkäyttäjät, on suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä noin 300. Nämä kuulevat kielenkäyttäjät ovat esimerkiksi suomenruotsalaisten kuurojen kuulevia lapsia, joiden äidinkieli on suomenruotsalainen viittomakieli, tai kuulevien vanhempien kuuroja lapsia, jotka ovat oppineet suomenruotsalaisen viittomakielen toisena kielenään. (Finlandssvenska teckenspråkiga 2005.) Ruotsissa asuu monia suomenruotsalaista viittomakieltä hallitsevia kuuroja, jotka ovat lähteneet sinne koulutuksen ja työn perään. Emme tässä työssä käsittele suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen eroja emmekä paneudu TeckenHatten materiaalissa olevaan suomenruotsalaiseen materiaaliin. Jatkotutkimusaiheena tämänkaltainen tutkimus olisi erittäin toivottava.

14 14 4.TUKIVIITTOMAT, NIIDEN KÄYTTÄJÄRYHMÄT JA TUKIVIITTOMIEN OPETUS 4.1 Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot Tukiviittomat kuuluvat puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen ei-avusteisiin kommunikaatiomenetelmiin. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi tarkoittaa sitä, että puhutun kielen täydennykseksi tai korvikkeeksi käytetään muita kommunikaation keinoja. Kaikki ihmiset eivät pysty puhumaan riippumatta heille annetun opetuksen määrästä. Näille ihmisille puhetta korvaavasta kommunikaatiosta tulee pääkommunikointimuoto. Toisilla puhehäiriöt eivät ole yhtä vaikeita. He saattavat tarvita korvaavaa keinoa puhumisen opettelun vaiheessa tai he tarvitsevat sitä kommunikaation tueksi ja puheensa ymmärrettävyyden parantamiseksi. (von Tetzchner & Martinsen 1999, 20.) Puhetta korvaava kommunikointi on kyseessä silloin, kun ihminen kommunikoi suorassa vuorovaikutustilanteessa muuten kuin puheella. Jos ihminen ei pysty puhumaan, voidaan käyttää esimerkiksi viittomia, graafisia merkkejä, morseaakkosia tai kirjoitusta. (von Tetzchner & Martinsen 1999, 20.) Puhetta tukeva kommunikointi tarkoittaa puhetta täydentävää tai tukevaa kommunikointia. Korvaavan kommunikoinnin muotojen harjoittelemisella on kaksi päämäärää: toisaalta edistää ja täydentää puheilmaisua ja toisaalta taata toinen kommunikaatiotapa, mikäli henkilö ei myöhemmin alakaan puhua. (von Tetzchner & Martinsen 1999, 20.) Puhetta korvaavien kommunikointijärjestelmien pääluokkia ovat manuaaliset, graafiset ja kosketeltavat merkit. Manuaaliset merkit kuuluvat ei-avusteisiin kommunikaatiomenetelmiin, niistä lisää luvussa Graafisista ja kosketeltavista merkeistä eli avusteisesta kommunikaatiosta lisää luvussa

15 Avusteinen kommunikaatio Avusteinen kommunikaatio tarkoittaa kaikkia niitä kommunikaation muotoja, joihin tarvitaan jokin käyttäjästä erillään oleva apuväline, joista kielelliset merkit valitaan. Tähän ryhmään kuuluvat osoitustaulut, puhelaitteet, tietokoneet ja muut kommunikaation apuvälineet. Graafisen merkin tai jonkin kuvan, esimerkiksi piktogrammin osoittaminen on avusteista kommunikaatiota, koska merkki tai kuva on kommunikatiivinen ilmaisu. (von Tetzchner & Martinsen 1999, 21.) Puhevammainen ihminen, joka ei kykene tai halua käyttää viittomia tai jolla on puheen ymmärtämisen vaikeuksia, voi hyötyä asioiden ilmaisemisesta kuvilla tai esineillä. Kuvien etuna on se, että ne pysyvät näkyvissä paikallaan niin kauan kuin tarvitaan niiden tulkitsemiseen ja hahmottamiseen. Kuvat saattavat helpottaa myös viittomien tai puheen tuottamista. Kuvat ohjaavat ajattelua. Esimerkiksi autistisilla ihmisillä kuvia käytetään tilanteita ja toimintaa jäsentämään. (Huuhtanen 2001, 48.) (Esim. strukturoitu päiväjärjestys ks. alaluku 2.2.) Kuvien lisänä käytetään kaikkia muita oheiskommunikointikeinoja kuten katsekontaktia, ilmeitä, eleitä, ääntelyitä ja mahdollisesti sanojakin. Kommunikoijaa pitäisikin rohkaista käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja kommunikoinnissaan. Kuvilla ja graafisilla merkeillä kommunikointi on hitaampaa kuin kommunikointi puhumalla tai viittomalla. (Huuhtanen 2001, 49.) Avusteiset kommunikaatiomenetelmät voidaan jakaa graafisiin merkkijärjestelmiin, kuviin, kirjoitukseen ja kosketeltaviin merkkeihin. Graafisia merkkijärjestelmiä ovat esimerkiksi yksinkertaistetuista kuvista muodostuvat piktogrammit ja Picture Communication Symbols eli PCS, graafiset Blisssymbolit, Rebus-järjestelmä, leksigrammit, SIGsymbolit ja Aladin-järjestelmä. Kosketeltavien merkkien järjestelmistä laajin ja vanhin on Premackin sanapalikat. Jotkut kosketeltavista merkeistä on suunniteltu sokeita ja vaikeasti näkövammaisia varten ja niitä voidaan kutsua tunnusteltaviksi merkeiksi. (von Tetzchner & Martinsen 1999, 24 40)

16 Ei-avusteinen kommunikaatio Ei-avusteisessa kommunikoinnissa ihminen tuottaa itse kielelliset ilmaisut. Pääasiassa tämä tarkoittaa viittomista, mutta myös morsetus ja silmänräpäytyksillä kommunikointi kuuluvat tähän ryhmään sekä esineiden osoittaminen silloin, kun osoittaminen on kommunikatiivista toimintaa. (von Tetzchner & Martinsen 1999, 21.) Eleiden käyttö on ihmisen luonnollisin kommunikointitapa. Eleillä on hyvin vahva kommunikatiivinen merkitys, mitä ei pidä unohtaa kommunikaatiotavoista puhuttaessa. Eleet ja ilmeet, kehon asennot, osoitukset, toiminta, kyllä ei -vastaukset, silmien räpyttely tai silmien kohdistaminen ovat keinoja, jotka liittyvät kaikkiin kommunikaatiomenetelmiin. Suurimmalla osalla ihmisistä nämä ovat vain osa laajempaa kommunikaatiokokonaisuutta, mutta osalla nämä ovat pääasiallisia kommunikaatiokeinoja. (Huuhtanen 2001, 26.) Keho, ilmeet ja eleet ovat aina käyttäjänsä mukana ja toimivat luonnollisina kommunikointivälineinä. Viittomat ovat ensimmäinen ja käytetyin puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatiomenetelmä Suomessa (Huuhtanen 2001, 26). Yksi viittomien eduista muihin puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiomenetelmiin verrattuna on se, ettei tukiviittomien käyttö vaadi mitään ylimääräistä materiaalia, joka pitäisi ottaa käyttöön ja mukaan kommunikaatiotilanteisiin. Tukiviittomat ovat viittomakielestä valittuja yksittäisiä viittomia, joita voidaan tarvittaessa helpottaa. Viittomia käytetään puhutun suomen kielen mukaisessa järjestyksessä niin, että lauseista viitotaan tärkeimmät, ymmärtämisen kannalta oleellisimmat sanat, ns. avainsanat samalla kun lause puhutaan. Viittomat otetaan viittomakielestä, mutta niitä voidaan helpottaa lapsen motorisia edellytyksiä ja käsityskykyä vastaaviksi. Viittomia voidaan myös rytmittää puheen mukaan siten, että ne korostavat lausuttua sanaa, esimerkiksi KIS-SA viitotaan kaksi kertaa rytmisesti tavujen kanssa. Puheen kanssa samanaikaisella tukiviittomisella ei ole varsinaista kielioppia, sillä se ei ole kieli vaan tukimenetelmä. Viitottavien avainsanojen valinta riippuu tilanteesta. (von Tetzchner & Martinsen 1999, 45.) Tukiviittomien rinnalla käytetään aina puhetta. Samanaikainen puhuminen ja viittominen helpottaa puheviestin ymmärtämistä

17 17 ja voi edistää puheen kehitystä. (Huuhtanen 2001, 27.) Viittominen puheen aikana vaikuttaa myös puheilmauksiin siten, että puhe hidastuu hiukan, lauseet lyhenevät ja puhuja vaistomaisesti samalla myös korostaa hieman niitä sanoja, jotka hän sekä puhuu että viittoo. Nämä kaikki helpottavat lapsen ymmärtämistä. (Launonen 2001, 37.) Tukiviittomien käyttö eroaa varsinaisesta viittomakielestä (Huuhtanen 2001, ) Tukiviittomissa paitsi itse viittoma, mutta myös huulio voi olla erilainen kuin viittomakielen mukaisissa viittomissa. Koska tukiviittomia käytetään vain puheen tukena, sanat artikuloidaan selvästi tukiviittomien kanssa ja niiden välillä. Viittomakielessä näin ei välttämättä aina ole, kuten todettiin luvussa Tukiviittomat kielellisten ongelmien kuntouttamisessa Puheen ja viittomien yhtäaikainen käyttö edesauttaa puheen kehittymistä ja puheen ymmärtämistä (Huuhtanen 2001, 27). Tukiviittomien käyttö puheen tukena auttaa lasta huomaamaan puhutun ja viitotun sanan vastaavuuden (Hyytiäinen-Ruokokoski 2001, 23). Tukiviittomien käyttö puheen lisänä vaikuttaa myös puhumiseen hidastavasti ja selkeyttävästi, mikä jo sinänsä voi auttaa puhehäiriöistä, esimerkiksi dysfaattista lasta, ymmärtämään puhetta paremmin. Jos henkilön puheen kehitys on erityisen vaikeaa, saattaa tukiviittomista tulla pysyvä kommunikointikeino (Huuhtanen 2001, 27). Joskus tukiviittomatkin voivat olla liian vaikeita esimerkiksi kehitysvamman takia, ja silloin voidaan käyttää yksinkertaistettuja viittomia. Tällaisia helpotettuja viittomamateriaaleja on julkaistu esimerkiksi Suomessa nimellä Nalleviittomat ja Ruotsissa Teckenordboken. (Huuhtanen 2001, 28.) Näiden materiaalien tarkoitus on rohkaista helpottamaan viittomia jokaiselle henkilökohtaisesti sopivalla tavalla, mikäli tavallisilla viittomilla ei päästä haluttuun tulokseen. Nalleviittomatmateriaalia käytetään yhä monissa paikoissa, mutta myynnissä materiaalia ei enää ole. (Huuhtanen 2001, 28).

18 Käyttäjäryhmät Jos tiedetään, että lapsen puheen kehitys viivästyy tai on muuten poikkeavaa, on tärkeää löytää lapselle sopiva puhetta tukeva tai korvaava kommunikaatiokeino. Sen avulla lapsi voi kehittää kommunikaatiotaan ja kielellisiä taitojaan jo ennen kuin hän pystyy kommunikoimaan puhumalla. Puhetta korvaavat kommunikointimenetelmät saattavat olla väliaikaisia ja tukea puheen kehitystä tai ne voivat jäädä pysyviksi kommunikaatiokeinoiksi. Pääasia on, että lapsella on jokin kommunikointikeino käytössään, jotta riski ns. opittuun passiivisuuteen vähenee. On tarkoitus että lapsi ymmärtää mahdollisuutensa olla itse aloitteellinen kommunikoija ja saa kokemuksia aktiivisen kommunikaation hyödyistä. (Launonen 2001, 32.) Kielenkehityksen ongelmat pitäisi havaita mahdollisimman varhain, jotta vältettäisiin niihin liittyvät muut mahdolliset häiriöt. (Korpilahti 1998, 43) Tukiviittomia opetetaan puhehäiriöisille lapsille, kuten esimerkiksi dysfaattisille, kehitysvammaisille, afaattisille, Down-lapsille ja sisäkorvaistutteen saaneille lapsille (Mäenpää 2007, 8) Tukiviittomien käyttö lapsen kuntoutuksessa Tukiviittomien käyttö edistää sanavaraston kehittymistä. Lapsi oppii uusia sanoja, kun uusille esineille ja kuville annetaan nimet ja viittomat. (Ketonen, Ritva; Palmroth Anne; Röman, Marjatta; Salmi, Paula & Poikkeus, Anna-Maija 2003, 178.) Jos lapsella todetaan jokin kielellinen häiriö, esimerkiksi dysfasia, ja lapsen vanhemmille ehdotetaan tukiviittomien käyttöä puhetta tukevana kommunikaatiomenetelmänä, saattavat lapsen vanhemmat aluksi vastustaa ajatusta. Pelkona heillä voi olla, ettei lapsi koskaan opi puhumaan. Yleisenä luulona on myös, että tukiviittomien käyttö haittaisi puheen kehitystä. Pelko on kuitenkin turha. Jos puheen kehitys on lapsen edellytykset huomioon ottaen mahdollista, puhe syrjäyttää aina lopulta tukiviittomat. (Huuhtanen 2001, 27).

19 Tukiviittomien opetus Tukiviittomien opetusta järjestetään monissa eri paikoissa ja monissa eri muodoissa: perheopetuksena, ryhmäopetuksena ja kursseilla. Kotiopetukseen on myös olemassa erilaisia materiaaleja, joita voidaan käyttää itseopiskelussa tai kotiopetuksen tukena. Seuraavissa luvuissa luodaan katsaus Suomen käytäntöihin tukiviittomien opetuksen suhteen sekä Suomessa käytössä oleviin oppimateriaaleihin. Tukiviittomien opettelussa käytetään paljon piirrettyjä tai valokuvattuja viittomakuvia. Viittomakuvat vastaavat tukiviittomina käytettyjen viittomien merkitystä, koska avainsanat viitotaan yksi kerrallaan. Viittomakielessä sen sijaan viittomat eivät ole erillisiä viittomia, vaan yhtenäistä tekstiä, jossa viittomat vaikuttavat toisiinsa enemmän kuin tukiviittomat. Viittomakuvat auttavat oppimaan ja muistamaan viittomia. (Papunet viittomien opettaminen) Perheopetus Perheopetukseen ovat vammaispalvelulain perusteella oikeutettuja sekä kuulovammaiset että puhehäiriöiset aikuiset ja lapset. Perheopetusta annetaan yleensä perheen kotona, ja opetustilanteessa ovat mukana vanhemmat ja lapset. Perheopetuksen tarkoituksena on opettaa vanhempia, joiden kautta kieli siirtyy lapsille ja perheen jokapäiväiseen käyttöön. Opetuksessa voi olla mukana muitakin lapsen lähipiiriin kuuluvia henkilöitä, kuten isovanhemmat, sukulaiset, ystävät tai päiväkodin henkilökunta. Perheopetuksessa on tarkoitus opettaa perheelle niitä viittomia, joita jokapäiväisessä kommunikoinnissa tarvitaan. Opettajana perheopetuksessa toimii useimmiten kuuro henkilö tai viittomakielen tulkki. (Mäki 2002, 10) Yleensä ensimmäinen henkilö, joka opettaa lapselle ja hänen perheelleen tukiviittomia, on puheterapeutti. Vammaispalvelulain mukaan kommunikaatiohäiriöinen lapsi ja hänen perheensä voivat saada harkinnanvaraisena kuntoutuksena viittomakielen, viitotun suomen tai viittomien kotiopetusta vammaispalvelulain perusteella myönnettävänä sopeutumisvalmennuksena. (Hyytiäinen-Ruokokoski 2001, 24.) Opetus voi tapahtua kotiopetuksena tai kursseille osallistumalla. Jos

20 20 kommunikaatiohäiriöisen lapsen perhe haluaa viittomien kotiopetusta tai osallistua kursseille, heidän tulee hakea harkinnanvaraista kuntoutusta oman kuntansa sosiaalitoimistosta. (Kuurojen Liitto Viittomakielen kurssit.) Lapsen kuntoutustyöryhmä tai sen jäsen suosittelee tukiviittomia lapselle kuntoutustoimintana (Mäenpää 2007, 8.) Kotiopetuksesta aiheutuvat kulut maksaa kunta. Perheelle voidaan anomuksen perusteella myöntää avustusta myös viittomaopetuksen materiaalihankintoihin. Kurssit ja perheopetus eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, vaan täydentävät hyvin toisiaan. Lapsen kielitaidon kehittymisen myötä ilmenee usein tarvetta lisäopetukseen. (Kuurojen Liitto Viittomakielen kurssit.) Käytäntönä on usein, että perheelle myönnetty opetustuntimäärä jaetaan kaikkien lapsen kanssa työskentelevien kanssa. Osa opetuskerroista saatetaan käyttää vaikka päiväkodin henkilöstön opettamiseen. (Hyytiäinen-Ruokokoski 2001, 24.) Perheopetuksen perustana on se, että lapsi oppii käyttämään tukiviittomia nopeammin, kun niitä käytetään lapsen ympäristössä (Ketonen ym. 2003, 184) Kurssit Viittomakielen ja viittomien kursseja järjestetään esimerkiksi kansalaisopistoissa ja työväenopistoissa. Niissä kurssit ovat yleensä iltakursseja, jotka kokoontuvat kerran viikossa. Välillä järjestetään myös viikonloppukursseja. Myös jotkut kesäyliopistot järjestävät viittomakielen kursseja, jotka pidetään yleensä tiiviillä aikataululla lyhyen ajanjakson aikana. Monet kansanopistot, esimerkiksi Kuurojen kansanopisto Helsingissä, Pohjois-Savon opisto Kuopiossa ja Turun Kristillinen opisto järjestävät intensiivikursseja. Niiden pituus vaihtelee viikonlopusta kuuteen päivään. Pidempijaksoista kokopäiväistä viittomakielen opetusta on järjestetty ainakin Turun Kristillisessä opistossa ja Pohjois-Savon opistossa. Myös kuulovammaisten lasten vanhempien yhdistykset, seurakunnat, laitokset ja työpaikat, joissa on kuuroja asiakkaita/työntekijöitä sekä järjestöt ja oppilaitokset voivat järjestää lyhyitä viittomakielen kursseja. (Kuurojen Liitto Viittomakielen kurssit.)

21 21 Kuurojen Liitto ry järjestää joka vuosi kuurojen ja huonokuuloisten lasten perheille viikon kursseja. Perhekurssien tarkoitus on luoda koko perheelle mahdollisuus päästä osalliseksi kuurojen maailmasta, kielestä ja kulttuurista. Kursseilla aikuisille on järjestetty oppitunteja ja luentoja. Lapsille on muuta ohjelmaa omissa ryhmissään. Suurin osa kurssien työntekijöistä on kuuroja, joten kurssit ovat myös tehokkaita kielikylpymahdollisuuksia sekä lapsille että aikuisille. Kurssit ovat Kansaneläkelaitoksen rahoittamia ja osanottajille ilmaisia. (Kuurojen Liitto Viittomakielen kurssit.) Kuurojen palvelusäätiön Juniori-ohjelma järjestää viittomakielen opetusta alle kouluikäisille kuuroille ja huonokuuloisille lapsille, heidän perheilleen ja muille lapsen kannalta tärkeille aikuisille, kuten kuurojen lasten parissa työskenteleville. Perheille järjestetään vuosittain yksi viikon mittainen intensiivikurssi ja neljä viikonloppukurssia. Kaikki viittomakielenopettajat ja lähes kaikki lastenohjaajat ovat kuuroja. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa Juniori-ohjelman ja sen järjestämät kurssit ovat maksullisia. (Kuurojen Liitto Viittomakielen kurssit.) Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry järjestää myös sopeutumisvalmennuskursseja eri-ikäisille lapsille perheineen sekä dysfaattisille nuorille. Kurssit toteutetaan ensisijaisesti Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa, mutta myös kuntoutuskeskuksissa ympäri Suomen. Näillä kursseilla opetellaan myös tukiviittomia tai muita apuja arkielämään. (Vantaan dysfasiayhdistys ry.) Tukiviittomien opetusmateriaali Viittomat perustuvat liikkeeseen ja tilankäyttöön, joten niitä on vaikea esittää kaksiulotteisessa muodossa. Tukiviittomia on tästä syystä vaikea opetella kirjojen kuvista, mutta viittomakuvat voivat toimia hyvänä tukena muistille. Viittomien opiskelu on kuitenkin helpompaa videomateriaalin liikkuvasta kuvasta

22 22 tai kursseilla. (Huuhtanen 2001, 29.) Tästäkin syystä TeckenHattenin materiaali on tervetullut lisä tukiviittomia opetteleville perheille. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä muutamia tukiviittomamateriaaleja ja Internet-sivustoja. Viittis Viittomia perheille on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tuottama tukiviittomamateriaali, ja olemme käyttäneet sitä yhtenä lähteenämme. Siinä on lasten arkielämään liittyviä sanoja sekä piirretty kuva tarkoitetta vastaavasta viittomasta (Aivohalavus- ja dysfasialiitto 2005). Samantyylinen on Lasten kuvasanat viittomin materiaali, mutta siinä on piirretty kuva myös tarkoitteesta (Kuurojen Liitto ry 1989). Papunet on internetissä käytettävä kommunikaation helpottamiseen tähtäävä sivusto, jossa on tietoa ja oppimateriaaleja yleiskielellä, selkokielellä, Bliss-symboleilla ja kuvilla. Sen lisäksi siellä on kehittäviä pelejä lapsille ja laaja tukiviittomapaketti. Sivustolla voi opetella tukiviittomia ja luoda omia tukiviittomapankkeja papunetin kuvatyökalulla. Kuvapankissa on yli 800 kuvaa ja viittomaa. (Papunet viittomien opettaminen.) Pääjärven kuntayhtymän sivuilla on myös tukiviittomakuvastoa. Siellä on perussanastoa kuten värejä, eläimiä, kuukaudet, numerot, kirjaimet, ammatteja ja kulkuneuvoja. Nalleviittomista kerroimme luvussa 4.2. Nalleviittomat on helpotettuja viittomia sisältävä tukiviittomamateriaalipaketti. Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikössä on tehty esimerkiksi vuonna 2002 opinnäytetyö otsikolla: Harjaantumisluokille tehty videomateriaali tukiviittomien opiskeluun. Sen tuoteosana valmistui Tukiviittomia koulupäivään -video. (Hiltunen & Ojamaa 2002, 2.) Turun kristillisen opiston viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon lopputyönä on valmistunut esimerkiksi vuonna 2005 Satuhahmojen viittomat kirja, josta voi myös olla hyötyä tukiviittomien opiskelussa, koska satuhahmot liittyvät kiinteästi lasten arkeen. Satuhahmojen viittomia on myös TeckenHatten-materiaalissa. Niistä lisää alaluvussa

23 23 5. KÄÄNNÖSPROSESSI 5.1 Lähtökielinen materiaali Alkuperäinen TeckenHatten-materiaali on tehty Ruotsissa. Materiaali, jonka saimme käyttöömme Hatten Förlagilta projektin alussa, oli CD-ROM-muodossa, mutta se ei toiminut tietokoneella niin kuin sen olisi pitänyt. Ohjelman olisi pitänyt avata sana, kuva ja viittoma yhtä aikaa, mutta avasimme eri osat erillisistä kansioista vuorotellen. Kaikkiin viittomiin ei ollut kuvaa saamassamme materiaalissa. Ohjelmaa oli siis vaikea ja hidas käyttää. On mahdollista, ettei meillä ollut käytössämme valmista tuotetta, tai meiltä puuttui materiaalin käytön mahdollistava apuohjelma. Päädyimme käyttämään pääasiallisena lähteenä viittomavalinnoissa jo julkaistuja tukiviittomamateriaaleja ja valitsemaan sellaisia viittomia, joita lapsen on helppo oppia. Niiltä osin kuin se oli mahdollista, valitsimme viittomakielisen viittoman sijaan tukiviittoman (ks. alaluku 4.1.2). 5.2 Käännösprosessi Poimimme alkuperäisestä TeckenHatten-materiaalista ruotsinkieliset sanat yksitellen ensin tietokoneelle aakkosjärjestykseen ja sen jälkeen aloitimme sanalistan kääntämisen suomen kielelle. Käännöstyötä vaikeutti joidenkin kuvien puuttuminen. Moni sana voi tarkoittaa useampaa kuin yhtä asiaa, ja kuva olisi selkeyttänyt ja helpottanut sanojen oikeiden merkitysten löytämistä. Kun sanasto oli käännetty suomeksi, aloitimme kääntämisen sopiville tukiviittomavastineille. Jokainen tässä työssä mainittu sanan tai viittoman käännös, sekä analysoitu materiaali viittaa aineistolähteisiimme, jotka on mainittu lähdeluettelon lopussa.

24 Leksikon kääntäminen Leksikon kääntäminen poikkeaa monilla tavoilla tekstin kääntämisestä. Kielitieteessä sanan sanotaan olevan kielen pienin vapaa muoto. Sana on siis pienin kielellinen yksikkö, joka voi esiintyä itsenäisesti. Vapaasta muodosta kertoo se, että sanat voidaan haluttaessa irrottaa toisistaan ja esittää erillisinä yksikköinä. Sanakirja on tällaisesta hyvä esimerkki. Kun puhutaan sanasta sanaston tai sanakirjan yksikkönä, sanasta käytetään termiä lekseemi. (Häkkinen, 1996, ) Sanakirjoissa lekseemit on yleensä laitettu aakkosjärjestykseen ja niiden perässä on luokittelu, määritelmä, kuvaus tai esimerkkejä siitä, miten lekseemiä voidaan käyttää. Jos tällaisia merkitysmääritelmiä ei lekseemien perässä ole, kyseessä ei ole sanakirja vaan sanasto eli leksikko (Karlsson, 1998, 197). Sanaston kääntämisestä ei ole olemassa varsinaisesti omia käännösteorioita, vaan yleensä käytetään jo olemassa olevien, tekstien kääntämiseen kehitettyjen käännösteorioiden sovelluksia (Nina Martola, henkilökohtainen tiedonanto, ) Sanaston kääntäminen ruotsista suomeen Käytimme käännöksessämme kotouttavan käännösstrategian ja skoposteorian sovellusta. Hytösen mukaan (2006, 71) skoposteoria on saksalaisten käännöstutkijoiden Katharina Reissin ja Hans J. Vermeerin vuonna 1980 kehittämä käännösteoria, jossa käännöksen skopos eli sen tarkoitus, päämäärä, tavoite ja funktio asetetaan käännöksen tärkeimmäksi kriteeriksi. Tavoitteenamme oli saada suomenkielinen sanasto vastaamaan merkityssisällöltään ruotsinkielistä sanastoa. Hytönen kirjoittaa Lawrence Venutin kotouttavasta käännösstrategiasta teoksessa Käden käänteessä (Hytönen 2006, 74). Kotouttavassa käännösstrategiassa pyritään minimoimaan sellaiset osat, jotka tuntuvat lukijasta vieraalta. Strategian tavoitteena on siis mahdollisimman sujuva kohdeteksti. Kotouttavaa käännösteoriaa tarvitsimme mm.

25 25 kulttuurisidonnaisissa sanoissa, kuten esimerkiksi Bolibompa (ruotsalainen lastenohjelma). Käännösvastineeksi valitsimme Pikku Kakkosen. Toisaalta tällaista käännöstä voidaan ajatella myös pragmaattisena adaptaationa. Vehmas-Lehdon esittämässä mallissa (Hytönen 2006, 78) pragmaattiset adaptaatiot tarkoittavat lisäyksiä, poistoja, korvauksia tai järjestyksen muutoksia. Yllä olevassa esimerkissä korvasimme ruotsalaisen lastenohjelman nimen suomalaisen lastenohjelman nimellä. Pragmaattiset adaptaatiot auttavat kääntäjää saavuttamaan adekvaattisuuden eli toimivuuden kohdekielen ja kulttuurin näkökulmasta. Lähtötekstin kulttuurisidonnaiset kohdat siis muokataan toiseen kulttuuri- ja kieliympäristöön sopiviksi. Käsittelemme pragmaattisia adaptaatioita tarkemmin luvun 5.4. alaluvuissa. Leksikon kääntämistä vaikeutti kuvien puuttuminen joistakin sanoista. Esimerkiksi ruotsin kielen sana lätt voi tarkoittaa suomeksi kevyt tai helppo. Samoin sana åker voi tarkoittaa sekä åka -verbin persoonamuotoa että sanaa pelto. Vielä senkään jälkeen, kun olimme saaneet kuvat suurimpaan osaan sanoista, emme onnistuneet kääntämään kaikkia sanoja oikein ilman materiaalin tekijän konsultointia. Esimerkiksi ruotsin kielen sana kolla voi tarkoittaa suomeksi tarkistaa, mutta tässä tapauksessa materiaalintekijä oli tarkoittanut kyseisellä sanalla katso. Samoin sanat prata ja tala olimme kääntäneet suomeksi puhua. Keskustelimme näiltä osin materiaalintekijän kanssa siitä, mitä nimenomaista merkitystä hän on missäkin kohdassa hakenut. Esimerkiksi ruotsin kielen sanan prata käännöksen päätimme vaihtaa sanasta puhua sanaan jutella, koska materiaalin tekijä oli halunnut nimenomaan saada kummatkin merkitykset mukaan materiaaliin. Ruotsin kielen sana prata voi tarkoittaa suomeksi sekä puhua että jutella. Saarta tarkoittava ruotsin kielen sana ö sekoittui ö-kirjaimeen aluksi. Näin tapahtui, koska siinä materiaalissa, jota käytimme kääntämisen apuna, sanat olivat aakkosjärjestyksessä ja kyseiset kaksi samannäköistä, yksikirjaimista yksikköä olivat peräkkäin. Lopullisessa materiaalissa sanat ovat kategorioittain, joten samaa sekaannusta ei synny, mutta ensimmäisessä käännösvaiheessa asia aiheutti hämmennystä.

26 26 Kaikkia materiaalissa käytettyjä sanoja ei löytynyt sanakirjasta, esimerkiksi sanoja isjakt (suoraan käännettynä jääpursi) ja boccia (ruotsalainen ulkopeli), joten jätimme sanat kokonaan pois suomalaisesta materiaalista. Toisaalta kyseessä ei ole ainoastaan poisjättö, vaan osittain myös kulttuurimuokkaus, sillä molemmat termit ovat Ruotsissa aktiivisessa käytössä, mutta Suomessa oudompia käsitteitä. Ruotsin kielen sana väder voidaan kääntää suomeksi sekä sää että ilma. Valitsimme tässä tapauksessa käännösvastineeksi sanan sää, koska se kertoo irrallisenakin vastaanottajalle suoraan, mistä sanasta on kyse. Sanalle ilma on suomen kielessä toinenkin merkitys, ja halusimme välttää epäselvyyttä valitsemalla selkeämmän sanan käännökseksi Sanaston kääntäminen suomesta viittomiin Käytimme ensisijaisina lähteinämme jo olemassa olevia tukiviittomamateriaaleja, koska tukiviittomien käyttäjät ovat kohderyhmämme. Suomalaisen viittomakielen kuvasanakirjoja käytimme toissijaisena lähteenä viittomien kääntämisessä. Kaikille sanoille ei löytynyt heti viittomavastinetta käyttämistämme lähteistä. Puuttuvia viittomia kysyimme sekä kuuroilta että kuulevilta opettajiltamme. Kaikille sanoille emme loppujen lopuksikaan löytäneet sopivia viittomavastineita, joten päädyimme jättämään pois sellaiset sanat ja viittomat, joita olisi pitänyt selittää useammalla viittomalla tai keksiä uusi viittoma. Näin vältimme liian monimutkaiset kokonaisuudet. Materiaalintekijä oli sitä mieltä, että sellaiset sanat, joille oli vaikea löytää viittomaa, ja jotka eivät ole yleisiä jokapäiväisessä käytössä, voisimme jättää pois. Jätimme pois mm. sanat akrobaatti, zeppeliini, sätkynukke, poiju, mätitahna, maksapasteija, toilettilaukku, ja keramiikka. Niille ei löytynyt kiinteitä viittomia, ja materiaalintekijä korosti, että kyseessä on perusmateriaali, eikä meidän ole tarkoitus keksiä uusia viittomia. Tärkeintä on saada jokapäiväisessä elämässä läsnäoleviin asioihin, esineisiin, tekoihin tai muihin seikkoihin viittaavia termejä vastaavat tukiviittomat tallennettua.

27 27 Viittomien kuvausvaiheessa muutimme vielä joitakin kohtia, koska totesimme ruotsi-suomi käännöksemme olevan epätarkka. Esimerkiksi ruotsin kielen sanojen bråka ja slåss, jotka molemmat kääntyvät suomeksi tapella, välille ero tehtiin viittomatasolla siten, että sana bråka tarkoittaa tappelemista lähinnä sanallisesti (käytimme perusviittomaa TAPELLA) kun taas slåss tarkoittaa fyysistä tappelua (viitotaan nyrkkitappeluna). Emme siis jättäneet toista suomen kielen käännöstä pois sanastosta, vaikka sana olikin sama. Viittomatasolla sanalle on kaksi eri merkitystä ja molemmat merkitykset haluttiin mukaan. Ruotsista suomeksi käännetyille yläkäsitteille RUOKAILUVÄLINEET ja AJONEUVOT emme löytäneet vakiintuneita viittomavastineita. Ne ovat esimerkkejä sellaisista yläkäsitteistä, jotka viittomakielessä ilmaistaan luettelemalla alakäsitteitä (Klima & Bellugi 1979, ). Jätimme nämä kaksi yläkäsitettä pois suomalaisesta käännöksestä. Ruotsin kielen sanan jäsa suomalaiselle käännösvastineelle nostattaa taikina oli hankalaa löytää viittomaa. Ruotsin kielen sana sisältää itsessään merkitykset taikinasta ja sen nostattamisesta, mutta suomeksi sama merkityssisältö pitää tuoda esiin kahdella sanalla. Suomen kielessä ei siis ole vain yhtä sanaa kuvaamaan kyseistä prosessia. Niinpä tukiviittomaakaan ei sellaisenaan ole, vaan taikinan nousemista olisi pitänyt kuvata kahdella eri viittomalla NOSTATTAA ja TAIKINA. Kyseessä ei siis ole yhdyssana, kuten kuumailmapallo, vaan sanayhdistelmä, joiden osat olisi pitänyt kääntää jotta tukiviittoma olisi ollut visuaalisesti looginen TAIKINA, NOSTATTAA. Silloin kuitenkaan suomenkielinen toteutus ei olisi onnistunut, joten jätimme sanan pois. 5.3 Leksikaaliset valinnat kahden eri modaliteetin välillä Modaliteetti tarkoittaa sitä viestintäkanavaa, jota pitkin kielellinen viesti siirtyy sen tuottajan ja vastaanottajan välillä. Tällaisia modaliteetteja eli viestintäkanavia on ihmisten välisessä viestinnässä kolme: kuuloon perustuva eli auditiivinen, näköön perustuva eli visuaalinen ja tuntoaistiin perustuva eli taktiilinen viestintäkanava. (Hytönen & Rissanen 2006, 24.) Tässä työssä

28 28 käsittelemme vain kahta ensin mainittua, auditiivista ja visuaalista viestintäkanavaa, koska emme käsittele työssämme kuurosokeita ja taktiilisti tuotettuja viittomia. Puhutussa kielessä ihminen tuottaa akustisia ääniaaltojen liikkeitä eli puhuu. Vastaanottaja tarvitsee kuuloaistiaan vastaanottaakseen ja tulkitakseen äänellistä sanomaa. Puhekielet ovat siis oraalis-auditiivisia. Viittomakielet poikkeavat puhutuista kielistä siinä, että ne ovat gesturaalis-visuaalisia eli kieltä tuotetaan eleillä, ilmeillä, asennoilla ja käsien liikkeillä, ja vastaanottaja käyttää näköaistiaan valoaaltoina välittyvän sanoman vastaanottamiseen ja tulkitsemiseen. (Karlsson 1998, 277.) Ikonisuus, indeksikaalisuus ja symbolisuus Viittomakielessä ikonisuus ilmenee puhutusta kielestä poikkeavalla tavalla. Viittomakielessä voi esimerkiksi viitata tekoon jäljittelemällä sitä tai esineeseen kuvailemalla sen ääriviivoja tai muotoa. Viittomakielessä esiintyy ikonisuutta puhuttua kieltä enemmän. Puhutuissa kielissä voi olla myös ns. toisen asteen ikonisuutta, joka ilmenee esimerkiksi kielikuvina. (Rissanen 2006, 29.) Viittomakielessä ikonisuus tulee selkeimmin esille silloin, kun viittomalla viitataan tarkoitteen ulkonäköön (Rissanen 1985, 7). Viittomakielen ikonisuudesta hyvä esimerkki on suomalaisen viittomakielen viittoma PALLO. Se viitotaan pallon muotona eli se kuvaa ulkomaailmassa olevaa tarkoitettaan. Suomen kielestä esimerkkejä ovat onomatopoeettiset eli ääntä jäljittelevät sanat kuten esimerkiksi piipittää, koputtaa ja jyskyttää. Viittomakielessä on mahdollista myös muodostaa ikoninen viittoma jostain tarkoitteesta, kuten esimerkiksi viittomasta TUPAKKA. Viittoma ei varsinaisesti ole ikoninen, mutta kun viittoja kuvailee tapaa, miten tupakoidaan, viittoman merkitys muuttuu verbiksi TUPAKOIDA ja siitä tulee ikoninen. Vastaavasti yhdyssanat voivat olla puhutussa kielessä ikonisia. Yhdyssanat ovat sanoja, joihin sisältyy aina vähintään kaksi sanavartaloa (Häkkinen 1996, 142). Lyons on Rissasen (2006, 39) mukaan määritellyt yhdyssanojen ikonisuutta siten, että yhdyssanojen avulla on mahdollista luoda uusia käsitteitä

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen

Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen 9.9.2015 Mitä on kehitysvammaisuus? - Kehitysvamma ei ole sairaus. - Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Kehitysvammaisella

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

Lataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Lataa

Lataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Lataa Lataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa Lataa ISBN: 9789515805256 Sivumäärä: 147 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.19 Mb Tästä suositun teoksen uudistetusta laitoksesta lukija

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Teini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri

Teini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri Teini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri Teini-kansio avainsanoilla on suunniteltu kaikenikäisille aikuisille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös nuorille käyttäjille. Evantia360 kommunikoinnin tuote-

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Tämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä

Tämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä Y H T E I S T Y Ö N AVA I M E T TOIMINTAMALLI TUKIVIITTOMAOPETTAJIEN JA PUHETERAPEUTTIEN MONIAM- MATILLISEEN YHTEISTYÖHÖN Tämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä, jonka tarkoituksena on kehittää

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja

Lisätiedot

Teini-taulusto Kuvat Avainsanat

Teini-taulusto Kuvat Avainsanat Teini-taulusto Kuvat Avainsanat Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta

Lisätiedot

Kielelliset. linjaukset

Kielelliset. linjaukset Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun

Lisätiedot

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Juniori-taulusto Kuvat avainsanat

Juniori-taulusto Kuvat avainsanat Juniori-taulusto Kuvat avainsanat Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri

Lisätiedot

Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat

Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat Seniori-taulusto on suunniteltu aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. 1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

TULE OPISKELEMAAN! KASVATUS- JA OHJAUSALAN PERUSTUTKINTO

TULE OPISKELEMAAN! KASVATUS- JA OHJAUSALAN PERUSTUTKINTO TULE OPISKELEMAAN! KASVATUS- JA OHJAUSALAN PERUSTUTKINTO POHJOIS-SAVON OPISTO KUOPIO Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto Toisen asteen ammatillinen koulutus Antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun

Lisätiedot

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

AAC Ruskiksella. Janette Kotonen ja Tiina Jokela

AAC Ruskiksella. Janette Kotonen ja Tiina Jokela AAC Ruskiksella AAC = Augmentative and Alternative Communication = Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi Kommunikointi on monipuolista kiittää manipuloida antaa tietoa myöntää kieltää vastata kysyä

Lisätiedot

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien intojen vastaavuustaulukko Syksystä 2012 alkaen Tampereen yliistossa otetaan käyttöön uusi etussuunnitelma. Siitä eteenpäin yliistossa järjestetään

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut Osastopäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut Osastopäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2015 1 (7) 41 Päätös kommunikaatio-opetuksen hankinnasta sopimuskaudelle 1.1.2016 31.12.2016. HEL 2015-007866 T 02 08 02 00 Päätös -osaston osastopäällikkö päätti tarjouskilpailun

Lisätiedot

PAPU-SAMMAKON PASSI. Nimi: Papu Syntymäaika: Ilmeet, eleet, kuvat, viittomat, blisskieli

PAPU-SAMMAKON PASSI. Nimi: Papu Syntymäaika: Ilmeet, eleet, kuvat, viittomat, blisskieli PAPU-SAMMAKON PASSI Nimi: Papu Syntymäaika: 1.5.2006 Äidinkieli: Ilmeet, eleet, kuvat, viittomat, blisskieli Kotiosoite: Papunet verkkopalveluyksikkö Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, 3. krs. 00700 HELSINKI

Lisätiedot

Kommunikaation tukeminen

Kommunikaation tukeminen Kommunikaation tukeminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 2/2012 Teksti: Pia-Maria Ala-Kihniä Valokuvat: Autismisäätiön Vallilan

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018 Lapsen kaksikielisyyden tukeminen Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018 Kaksikielisyyden määrittely VÄLJÄ: Henkilö on kaksikielinen, jos hän osaa kommunikoida sujuvasti molemmilla kielillä.

Lisätiedot

Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen

Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

K U U L O V A M M A I S T E N L A S T E N V A N H E M P I E N L I I T T O R Y

K U U L O V A M M A I S T E N L A S T E N V A N H E M P I E N L I I T T O R Y KL VL K U U L O V A M M A I S T E N L A S T E N V A N H E M P I E N L I I T T O R Y Tapahtumakalenteri 2019 Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry Ilkantie 4 00400 Helsinki toimisto@klvl.fi puh. 040

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

KOMMUNIKOINTIRATA. Ruskeasuon koulu Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen

KOMMUNIKOINTIRATA. Ruskeasuon koulu Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen KOMMUNIKOINTIRATA Ruskeasuon koulu 9.10.2014 Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen Ohjelma 08.30 KAHVI ja ilmoittautuminen b307 09.00-09.30 päivän rakenne b307 09.30-11.00 luokan seuraaminen kommunikointiradalla

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS

KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina

Lisätiedot

Evantia360 Teen Hybrid

Evantia360 Teen Hybrid Evantia360 Teen Hybrid Evantia360 Teen Hybrid -kommunikointikansio on suunniteltu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös joillekin aikuiskäyttäjille. Evantia360

Lisätiedot

Perehdytysopas Kuopion Perheentalon viestintään

Perehdytysopas Kuopion Perheentalon viestintään Perehdytysopas n viestintään Opas sisältää 1 Miten Perheentalon toimintaympäristössä on huomioitu kävijöiden erilaiset viestintäkeinot? 2 Miten Perheentalon ohjaajat huomioivat erilaiset kävijät? 3 Perheentalolta

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto

Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto Evantia 360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto Evantia360 Junior Kuvat ja viittomat -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Seniori-kansio Tilannetaulut ja irtokuvakalenteri

Seniori-kansio Tilannetaulut ja irtokuvakalenteri Seniori-kansio Tilannetaulut ja irtokuvakalenteri Seniori-kansio on suunniteltu erityisesti seniori-ikäisille käyttäjille, mutta lausetasoisena, laajana kommunikointikansiona se soveltuu hyvin kaikenikäisille

Lisätiedot

k o m m u n i k o i n n i s s a

k o m m u n i k o i n n i s s a K u vat k o m m u n i k o i n n i s s a 13 S i s ä l l y s Kohti yhteistä viestintää 3 Viestimisen monet käyttötarkoitukset 3 Onnistuneet yhteiset viestintäkokemukset ovat tärkeitä 4 Kuvat tukevat ymmärtämistä

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Anna-Leena Laakso AAC-MENETELMIEN KÄYTTÖ ANTINKARTANON KUNTOUTUSYKSIKKÖ KATAJASSA

Anna-Leena Laakso AAC-MENETELMIEN KÄYTTÖ ANTINKARTANON KUNTOUTUSYKSIKKÖ KATAJASSA Anna-Leena Laakso AAC-MENETELMIEN KÄYTTÖ ANTINKARTANON KUNTOUTUSYKSIKKÖ KATAJASSA Sosiaalialan koulutusohjelma Erityiskasvatus ja vammaisryhmien ohjaus 2012 AAC-MENETELMIEN KÄYTTÖ ANTINKARTANON KUNTOUTUSYKSIKKÖ

Lisätiedot

Evantia360 Senior Hybrid

Evantia360 Senior Hybrid Evantia360 Senior Hybrid Evantia360 Senior Hybrid -kommunikointikansio on suunniteltu erityisesti seniori-ikäisille käyttäjille, mutta lausetasoisena, laajana kommunikointikansiona se soveltuu hyvin kaikenikäisille

Lisätiedot

T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A Sisäkorvaistutetta käyttävät 18-vuotta täyttäneet nuoret (yksin tai yhdessä huoltajan kanssa).

T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A Sisäkorvaistutetta käyttävät 18-vuotta täyttäneet nuoret (yksin tai yhdessä huoltajan kanssa). Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve -tutkimushanke. HUMAK & KELA 2011-2012 T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Selkoilmaisun uudet muodot

Selkoilmaisun uudet muodot Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

KOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen

Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble

Lisätiedot

LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA. Keskustelua viittomakielisten tekstien ja palvelujen laadusta

LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA. Keskustelua viittomakielisten tekstien ja palvelujen laadusta 1 Kotimaisten kielten keskus Viittomakielen lautakunta Oikeusministeriö Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO 12.12.2012 LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA

Lisätiedot

Jos perheessänne on useita sisäkorvaistutetta käyttäviä lapsia/nuoria, jokaisesta täytetään oma lomakkeensa.

Jos perheessänne on useita sisäkorvaistutetta käyttäviä lapsia/nuoria, jokaisesta täytetään oma lomakkeensa. Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve -tutkimushanke. HUMAK & KELA 2011-2012 T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk Hanna Laulaja Maria Takamaa Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö

Lisätiedot

y h t e i s e e n k i e l e e n

y h t e i s e e n k i e l e e n p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot