Selvitys huoltovarmuusorganisaation toiminnasta ja kehittämistarpeista. Rauni Hagman

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys huoltovarmuusorganisaation toiminnasta ja kehittämistarpeista. Rauni Hagman"

Transkriptio

1 Selvitys huoltovarmuusorganisaation toiminnasta ja kehittämistarpeista Rauni Hagman

2 1. Selvitystehtävä Huoltovarmuus ja huoltovarmuusorganisaatio... 2 Huoltovarmuus... 2 Huoltovarmuuden tavoitteet... 3 Huoltovarmuusorganisaatio Huoltovarmuusorganisaation historia... 4 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta sekä sektorit ja poolit... 4 Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus huoltovarmuustyössä Nykyiset sektorit ja poolit... 7 Sektorit... 7 Poolit... 8 Rahoitus ja toimintasuunnitelmat... 9 Tavoitteiden asettaminen Keinoja yritystoiminnan varautumisen tukemiseen HUOVI SOPIVA Selvitys poolitoiminnan kehittämiseksi Arviot poolitoiminnasta Kehitysehdotukset Asiakastyytyväisyystutkimus Haastattelut Yleisnäkemys Sektorien ja poolien merkitys Sektorien ja poolien asema sekä työskentelytavat Sektorien ja poolien ohjaus HVK:n tarjoamat työkalut ja valmiusharjoitukset Johtopäätöksiä ja suosituksia Huoltovarmuusyhteistyön merkitys Sektorit ja poolit Huoltovarmuusorganisaation ohjausmalli HVK:n tarjoamat työkalut ja harjoitukset Läpinäkyvyyden lisääminen Yhteenveto

3 1. Selvitystehtävä Huoltovarmuuskeskuksen toimeksiannosta olen selvittänyt huoltovarmuusorganisaation (sektorit ja poolit) toimintaa ja kehittämistarpeita. Arvioitavia kysymyksiä ovat mm. toimintaympäristön muutosten tuottamat haasteet huoltovarmuusorganisaatiolle, elinkeinoelämän, järjestöjen ja keskeisten yritysten odotukset poolityöskentelystä, organisaation todelliset ansiot huoltovarmuuden kehittämiseksi, poolitoiminnan todellinen lisäarvo yrityksille, sektorien ja poolien työn päällekkäisyys sekä aluetoiminnan rooli, yritysten sekä viranomaisten odotukset sekä kokemukset sektori- ja poolitoiminnasta. 2. Huoltovarmuus ja huoltovarmuusorganisaatio Huoltovarmuus Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maapuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuus perustuu toimiviin markkinoihin ja kilpailukykyiseen talouteen. Markkinat eivät kuitenkaan välttämättä riitä ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja erilaisissa häiriö- ja poikkeusoloissa. Tämän vuoksi erilaisilla huoltovarmuustoimenpiteillä varaudutaan pitämään yhteiskunnan toiminnalle elintärkeitä toimintoja mahdollisimman lähellä normaalitilaa myös näissä olosuhteissa. Toimivat kansainväliset poliittiset, taloudelliset ja tekniset yhteydet ovat huoltovarmuuden perusta. Tämän lisäksi tarvitaan huoltovarmuudelle kriittisten organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuutta varmistavia toimenpiteitä sekä toimialakohtaisia huoltovarmuustoimia. Huoltovarmuustoimenpiteet toteutetaan yhteistyössä julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen kesken siten, että markkinaehtoisesti tapahtuva ja sääntelyyn perustuva varautuminen sovitetaan yhteen. Huoltovarmuusorganisaatio käynnistää ja sovittaa yhteen yhteistyötä edellyttävät toimenpiteet ja järjestelyt. 2

4 Huoltovarmuuden tavoitteet Valtioneuvosto on antanut päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista viimeksi Päätöksessä todetaan, että yhteiskunnan toimintakyvylle tärkeään infrastruktuuriin kuuluvat: energian tuotanto, siirto- ja jakeluverkko tieto- ja viestintäjärjestelmät, -verkot ja -palvelut finanssialan palvelut liikenne ja logistiikka vesihuolto infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito jätehuolto erityistilanteissa Kriittiseen tuotantoon kuuluvat: elintarvikehuolto terveydenhuolto ja peruspalvelut teollisuus sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut Keskeisiä yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä verkkojen häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnon- ja ympäristöonnettomuudet. Vakavimpana ulkoisena uhkana huoltovarmuudelle pidetään kriisitilannetta, jossa kansakunnan kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluita on väliaikaisesti vaikeutunut. Huoltovarmuusorganisaatio Huoltovarmuuslain tarkoituksena on poikkeusolojen ja niihin verrattavissa olevien vakavien häiriöiden varalta turvata väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja niihin liittyvät tekniset järjestelmät. Huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumistoimien yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriöt kehittävät huoltovarmuutta omalla toimialallaan. Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuuskeskus (HVK) aloitti toimintansa tehtävänään kehittää ja ylläpitää huoltovarmuutta (Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992). Yhteen organisaatioon yhdistettiin puolustustaloudellisen suunnittelukunnan yhteydessä toiminut Puolustustalou- 3

5 den suunnittelukeskus sekä kauppa- ja teollisuusministeriössä hoidettu varmuusvarastorahasto. Viljan varmuusvarastointi siirtyi Valtion viljavarastolta HVK:lle v HVK hoiti myös Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan sihteeristön tehtäviä. HVK:n tehtävänä on: kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa varmistaa huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuus turvata välttämätön tavara- ja palvelutuotanto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto hoitaa velvoite- ja turvavarastointia ylläpitää valtion varmuusvarastoissa materiaaleja, jotka ovat välttämättömiä em. tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. HVK:n toimintaorganisaation varsinaiset tulosalueet ovat perustuotanto-, energiahuolto- ja infrastruktuuriosastot. Lisäksi keskuksessa on hallinto-osasto sekä huoltovarmuussihteeristö (tulevaisuudessa suunnittelu- ja analyysiosasto), jolle kuuluvat mm. poolisihteerikokoukset ja poolien yhteistoiminta. Sektorit ja poolit Huoltovarmuuskeskuksen hallitus nimittää huoltovarmuuden eri aloja edustavia asiantuntijoita jäseniksi sektoreihin, joiden tehtävänä on arvioida huoltovarmuuden tilaa ja edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa. HVK:n hallitus ohjaa sektoreiden ja poolien toimintaa sekä hyväksyy yhteistyöosapuolten kanssa tehtävät poolisopimukset. Huoltovarmuuskeskuksella, sektoreilla ja pooleilla on oikeus saada elinkeinonharjoittajilta sekä elinkeinoelämän järjestöiltä tietoa tuotantokapasiteetista, toimitiloista, henkilöstöresursseista sekä muista tekijöistä, jotka ovat välttämättömiä huoltovarmuuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. 3. Huoltovarmuusorganisaation historia Puolustustaloudellinen suunnittelukunta sekä sektorit ja poolit Puolustustaloudellinen suunnittelukunta (PTS) asetettiin VN:n päätöksellä v Mallina käytettiin vuosina toiminutta taloudellista puolustusneuvostoa, jossa oli tuolloin 4

6 viisi jaostoa. Tavoitteena oli turvata maanpuolustuksen taloudelliset resurssit ja varmistaa väestön toimeentulon edellytykset. PTS jakautui alusta lähtien toiminnallisiin jaostoihin, joiden määrä kasvoi vähitellen. Suunnittelukunnan ensimmäiset jaostot olivat v rahoitus-, työvoima-, kauppa- ja liikenne-, ravinto- sekä teollisuus- ja voimatalousjaosto. Vuonna 1960 astui voimaan laki puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta ja pooliorganisaatiota ryhdyttiin kehittämään sekä ensimmäiset harjoitukset pidettiin. Silloinen puolustusneuvosto hyväksyi pooliorganisaation v. 1960, tällöin pooleja oli kahdeksan. Kauppa- ja teollisuusministeriö ryhtyi tekemään sopimuksia poolien kanssa ja näin virallistettiin poolien asema PTSorganisaatiossa. Vuonna 1988 ministeri Pertti Salolaisen kirjeellä pyydettiin perushuollon kannalta keskeisiä yrityksiä nimeämään valmiuspäällikkö huolehtimaan toimipaikkakohtaisesta valmiussuunnittelusta. Samalla yritysten ja poolien välinen yhteistyö tiivistyi. Suunnittelukunta oli oikeudelliselta luonteeltaan komitean typpinen elin, joka kokosi yhteen elinkeinoelämän ja hallinnon asiantuntemuksen normaaliaikoina tehtävän valmiussuunnittelun ja poikkeusoloissa tarvittavan ohjauksen tueksi. PTS:n komiteaorganisaatio uudistettiin Aikaisemmat jaostot ja toimikunnat korvattiin huoltovarmuuden eri lohkoja edustavilla sektoreilla. Sektoreita perustettiin aluksi viisi (energianhuolto, elintarvikehuolto, tietoyhteiskunta, terveydenhuolto ja kuljetuslogistiikka), finanssialan sektori asetettiin v ja teollisuussektori Suunnittelukunnan hallituksena toimi keskusjaosto, joka ohjasi sektoreita ja pooleja, nimitti toimikuntien jäsenet, edusti valtiota poolisopimuksissa ja päätti varojen käytöstä. Huoltovarmuuden painopisteiden mukaisesti keskusjaosto asetti sektoreita, joiden tehtävänä oli seurata huoltovarmuuden tilaa toimialallaan, tuottaa valmiussuunnitelmia ja muita toimenpide-ehdotuksia sekä ohjata poolien toimintaa. PTS:n sektorin tehtävänä oli: määritellä tavoitteet oman alan pooleille sekä sovittaa yhteen ja seurata niiden toimintaa selvittää huoltovarmuuden kehittämiskohteita ja tehdä esityksiä huoltovarmuuden kehittämiseksi arvioida ja analysoida oman alansa uhkia ja huoltovarmuuden kehityssuuntia selvittää alansa kriittiset tuotanto- ja palveluketjut edistää oman alansa toimijoiden välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa. Poolit ohjasivat toimialansa ja alan yritysten varautumissuunnittelua sekä toimivat viestikanavana viranomaisten ja yritysten välillä. Osa pooleista oli sektoreiden ohjauksessa ja osa raportoi suoraan keskusjaostolle. Poolin tehtävänä oli: huolehtia organisaationsa kehittämisestä ja ylläpitää toimistonsa valmiutta 5

7 määritellä sekä laatia poikkeusolojen toimintoja koskevat yleissuunnitelmat laatia ja ylläpitää toimialansa tärkeysluokitusta ohjata ja seurata alansa yritysten varautumista tehdä selvityksiä korvaavien toimintojen kehittämiseksi suunnitella yhteistyössä yritysten kanssa henkilöstön ja muiden voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa tehdä selvityksiä ja esityksiä varmuus- ja turvavarastoinnin tarpeesta hankkia ja ylläpitää edustamiensa toimialojen toimintoja ja toimintaedellytyksiä koskevia tietoja ja järjestää alan valmiuden ylläpitämiseksi tarpeellisia harjoituksia sekä tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ryhtyä tarvittaessa muihinkin erikseen sovittaviin tai tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin valmiuden kehittämiseksi. PTS ja elinkeinoelämän toimialajärjestöt tekivät poolisopimuksia poolien perustamisesta. Poolisopimuksen velvoitteista vastasi sen allekirjoittaja, yleensä ao. toimialajärjestö. Alan yritykset osallistuivat poolin järjestämään koulutukseen ja suunnittelutyöhön sekä laativat yrityksessään valmiussuunnitelmia poolin antamien ohjeiden mukaan. Poolisopimuksiin ei sisältynyt yrityksiä oikeudellisesti sitovia velvoitteita. Elinkeinoelämän organisaatioilla ei ollut velvollisuutta osallistua PTS:n toimintaan. Kuitenkin ensimmäisen tärkeysluokan toimipaikoilta edellytettiin valmiussuunnitelman laatimista. PTS:n ylläpitämään huoltovarmuuden kannalta kriittisten toimipaikkojen luetteloon kuului n toimipaikkaa. Näistä 1200 toimipaikassa oli nimetty valmiuspäällikkö ja näiltä paikoilta edellytettiin valmiussuunnitelman ylläpitoa. Pooleja johti PTS:n keskusjaoston nimeämä poolitoimikunta. Pooli saattoi budjettinsa puitteissa perustaa jaostoja tai alueellisia organisaatioita. Motiiveiksi osallistua poolitoimintaan nähtiin valmiussuunnittelun hyödyllisyys yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisen kannalta sekä yritysten mahdollisuus vaikuttaa huoltovarmuuden tavoitteiden asettamiseen PTS:n kautta. Julkinen-yksityinen kumppanuus koettiin joustavampana toimintatapana kuin yksityiskohtainen sääntely. Myös valmiussuunnittelun pitkät perinteet ja avainhenkilöiden omat arvot vaikuttivat. Valtion ja kuntien viranomaiset osallistuivat PTS:n työhön osana lakisääteisiä varautumisvelvoitteita sekä saadakseen toiminnallisen yhteyden alan yrityksiin. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus huoltovarmuustyössä Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman Taloudellisen puolustusvalmiuden kehittämistoimikunnan mietinnössä v on laajasti pohdittu huoltovarmuusorganisaation kehittämisvaihtoehtoja. Mietinnössä todetaan, että viranomaisten ja elinkeinoelämän välinen julkinen-yksityinen kumppanuus on moderni, tehokas ja kehittämisen arvoinen tapa hallita yh- 6

8 teiskunnan huoltovarmuusriskejä. Kumppanuusmallille asetettuja tavoitteita ovat toiminnallinen tehokkuus, johdettavuus, hyväksyttävyys, kumppanuusperiaatteen toteutuminen, valmius toimia kansainvälisesti, laillisuusvaatimukset, kustannustehokkuus ja yhteensopivuus yritysten riskienhallintaan. Toimikunta esitti, että puolustustaloudellisen suunnittelukunnan ja HVK:n päätöksentekoelimet sulautetaan uudeksi huoltovarmuusorganisaatioksi, jossa ylimpänä tasona toimii Huoltovarmuusneuvosto ja sen alaisuudessa HVK. Sektorit ja poolit säilyivät yhteistoimintaeliminä ennallaan. 4. Nykyiset sektorit ja poolit Vuoden 2008 voimaan tulleella huoltovarmuuslain muutoksella säilytettiin PTS:n toiminnan perustana ollut sektori- ja pooliorganisaatio sekä niiden tehtävät. Huoltovarmuusorganisaatio on asiantuntijaverkosto, jossa varautuminen muuttuviin uhkiin perustuu yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusperiaatteeseen. Elinkeinonharjoittajien osallistuminen huoltovarmuustyöhön on edelleen yleensä vapaaehtoista lukuun ottamatta eräitä toimialoja kuten tietoliikenne, liikenne, energia, lääkevalmistus ja rahoitustoiminta, joissa varautuminen on lakisääteistä. Sektorit ja poolit toimivat HVK:n, viranomaisten sekä elinkeinoelämän yhteistyöeliminä komitean tapaan. Sektorit Sektorit ovat viranomaisten, alan järjestöjen, yritysten ja muiden merkittävimpien toimijoiden muodostamia laajoja, alakohtaisia yhteistoimintaorganisaatioita. Sektoreiden tehtävänä on arvioida huoltovarmuuden tilaa ja edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huoltovarmuutta koskevissa asioissa. HVK:n hallitus nimittää sektoreiden jäsenet. HVK:n päivitetyn työjärjestyksen mukaan huoltovarmuusorganisaatiossa toimivat seuraavat sektorit: tietoyhteiskunta-, kuljetuslogistiikka-, elintarvikehuolto-, energiahuolto-, terveydenhuolto-, finanssialan ja teollisuussektori. Sektori toimii itsenäisesti omalla toimialallaan HVK:n hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Sektori pitää aktiivista yhteyttä muihin sektoreihin ja pooleihin. Sektoreiden tehtävänä on seurata, ohjata ja koordinoida oman alansa huoltovarmuuden kehittämistä. HVK:n hallitus nimittää sektorin esityksestä puheenjohtajan, sihteerin ja jäsenet. Sektori voi laatia itselleen toimintaohjeen, jonka HVK:n hallitus vahvistaa. 7

9 Sektorin tehtävänä on sovittaa yhteen ja seurata poolien toimintaa HVK:n hallituksen antamien tavoitteiden mukaisesti, selvittää huoltovarmuuden kehittämiskohteita ja tehdä esityksiä huoltovarmuuden kehittämiseksi, arvioida ja analysoida oman alansa uhkia ja huoltovarmuuden kehityssuuntia sekä edistää oman alansa toimijoiden välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa. Sektorit näyttävät kokoontuvan keskimäärin kaksi kertaa vuodessa (v ). Kokouksissa käsitellään mm. ajankohtaisia asioita, huoltovarmuustavoitteiden soveltamista sektorin alalla, poolien toimintaa sekä sektorien kannalta tärkeitä erityisteemoja. Poolit Poolit perustetaan HVK:n ja elinkeinoelämän järjestöjen tai yritysten välisillä poolisopimuksilla. Poolien perustaminen tai lakkauttaminen käsitellään HVK:n hallituksessa. Poolit hoitavat operatiivista varautumista elinkeinoelämän johdolla sopimuksessa määritellyllä tavalla. Niiden tehtävänä on yhdessä alan yritysten kanssa seurata, selvittää, suunnitella ja valmistella toimenpiteitä omien alojensa huoltovarmuuden kehittämiseksi HVK:n hallituksen ja kyseisen sektorin ohjauksessa. Kaikkiaan pooliorganisaation eri toimielimissä toimii aluerakenteet huomioon ottaen noin 600 henkilöä. Elinkeinoelämä kytkeytyy toimintaan vuoden 2015 alusta lukien 21 poolisopimuksella (alkutuotanto-, elintarviketeollisuus-, kauppa- ja jakelu-, voimatalous-, öljy-, rahoitushuolto-, vakuutusalan, ilmakuljetus-, maakuljetus-, vesikuljetus-, kemian, metsä-, MIL-, muovi- ja kumi-, rakennus-, teknologia-, terveydenhuolto-, vesihuolto-, alue-, media- ja ICTpoolit). Huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä on n Poolien tehtävänä on poolisopimusten mukaan ohjata alansa yritysten varautumista, järjestää alansa varautumisen ylläpitämiseksi tarpeellisia harjoituksia sekä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia, ylläpitää toimialansa huoltovarmuuskriittisten toimipaikkojen luetteloa ja siihen liittyviä tietoja, laatia selvityksiä ja tehdä esityksiä alansa valmiuden parantamiseksi, tukea viranomaisten vastuulla olevien poikkeusolojen suunnittelun ja toteutuksen valmistelua, hankkia ja ylläpitää edustamiensa toimialojen toimintoja ja toimintaedellytyksiä koskevia varautumisen kannalta tarpeellisia tietoja, huolehtia organisaationsa kehittämisestä, laatia vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavalle kalenterivuodelle ja ryhtyä tarvittaessa muihinkin erikseen sovittaviin tai tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin varautumisen kehittämiseksi. Poolien tulee myös pitää aktiivisesti yhteyttä alansa kannalta keskeisiin sektoreihin ja pooleihin varautumisjärjestelyjen yhteensovittamiseksi ja tarpeellisen tiedon vaihtamiseksi. Poolisopimuksen velvoitteista (ml. suunnittelu- ja hallintotehtävät) vastaa allekirjoittaja, joka on yleensä asianomainen toimialajärjestö. Päätoimiseksi katsottavia poolisihteerei- 8

10 tä/valmiuspäälliköitä (yli 50 % täysipäiväisestä työajasta käytetään poolin toimintaan) on yhteensä kuudessa poolissa (elintarviketeollisuus, ICT, media, maakuljetus, rakennus, öljy). ICTja mediapooleissa on täysipäiväisesti poolityöhön keskittyvä poolisihteeri. Kymmenen poolin poolisihteerit/valmiuspäälliköt toimivat tehtävissään sivutoimisesti. Poolin päättävänä elimenä on poolitoimikunta, johon HVK:n hallitus nimittää poolin esityksestä puheenjohtajan, sihteerin ja jäsenet. Poolitoimikunta valitaan toistaiseksi. Poolitoimikuntien kokouksia on vuosittain kahdesta kuuteen. Kaikista harvalukuisimmin näyttää kokoontuvan ilmakuljetuspooli (2 kokousta/vuosi) ja useimmin vakuutusalan pooli (6 kokousta/vuosi). Päätösten toimeenpanosta, tehtävien toteuttamisesta ja käytännön hoitamisesta vastaa poolin toimisto organisaatioineen. Pooli voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita sekä perustaa ja lakkauttaa jaostoja, aluetoimikuntia ja työryhmiä siten kuin poolitoimikunta tarkemmin päättää. Poolisopimuksen voi irtisanoa kumpikin osapuoli, jos sopimuksen noudattaminen mm. huoltovarmuuden suunnittelun vuoksi muodostuu kohtuuttomaksi tai käy HVK:n kannalta tarpeettomaksi. Yritykset ottavat osaa poolin toimintaan osallistumalla yritys- ja toimipaikkakohtaiseen varautumiseen, osallistumalla poolin järjestämiin harjoituksiin ja koulutukseen, asettamalla tarpeen mukaan edustajansa poolin toimielimiin, antamalla toimintaansa koskevia tietoja poolissa tehtävää varautumista varten ja olemalla yhteistyössä tarpeen mukaan valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa. HVK käy poolien kanssa vuosittain tulosneuvottelut, joissa määritellään poolirahan suuruus, poolin budjetti sekä toiminta- ja taloussuunnitelma. Poolit päättävät varojen käytöstä huoltovarmuustyön käytännön toteutukseen budjettinsa puitteissa sekä vahvistamiensa sääntöjen mukaan. Rahoitus ja toimintasuunnitelmat HVK:n toimitusjohtaja voi myöntää sektorille määrärahan, jonka käytöstä sektori itse päättää. Elintarvikehuolto-, energia- ja terveydenhuoltosektoreiden toimintaa ei ole perinteisesti erityisesti rahoitettu HVK:n toimesta. Teollisuus-, logistiikka-, tietoyhteiskunta- ja finanssialan sektoreiden kuluja on rahoitettu vuosittain tarpeen mukaan korkeintaan eurolla. HVK:n hallitus antaa koko huoltovarmuusorganisaatiota koskevat linjaukset lokakuussa (HA- SEPO-ohjausmalli). Poolit muodostavat hallituksen antamasta ja sektorinsa mahdollisesti tarkentamasta toimintalinjauksesta alustavan toimintasuunnitelman ja budjetin, joka toimii pohjana HVK:n ja poolin väliselle tuloskeskustelulle, mikä käydään marraskuun puoliväliin mennessä. Poolit toimittavat lopullisen toimintasuunnitelman sektorille ja HVK:lle marraskuun loppuun mennessä. Toimintasuunnitelmat ja budjetit tallennetaan HUOVI-portaaliin poolitoimikunnan sivuille. Toimintasuunnitelman ja budjetin täytyy määrittää vuotuiset tavoitteet sekä seuraavan vuoden toiminnan tulo- ja menoarvion. 9

11 HVK:n hallitus käsittelee lokakuussa HVK:n ja TEM:n välisen tulossopimuksen perusteet, jonka keskeinen osa on poolien toiminta. Pooli antaa HVK:lle ja sektorille toimintakertomuksen sekä HVK:lle poolirahatilityksen maaliskuussa. Toimintakertomuksessa kuvataan tiivistetysti poolin toiminta vuoden aikana sekä keskeiset tulokset samoin kuin poikkeamat tavoitteista ja budjetista. Lisäksi toimintakertomus sisältää tilannekuvaraportin, mikä lähetetään sektorille ja HVK:lle. Poolisihteerin tulee tehdä alansa huoltovarmuuskriittisten yritysten ja organisaatioiden kypsyysanalyysivastauksista toimialakohtaisen raportin. Poolitoiminnan yhteinen budjetti on vuodelle 2015 n. 2,3 milj. euroa. Yksittäisten poolien budjetit vaihtelevat varsin paljon. Suurimmat kulut olivat v voimatalous-, öljy-, maakuljetus-, rakennus- ja ICT-pooleilla. Pienimmät ilmakuljetus- sekä tekstiili- ja jalkinepoolilla (lak.). Pooli vahvistaa taloussuunnitelmansa poolikokouksessa, minkä jälkeen rahoitus käydään läpi vuosittaisessa tuloskeskustelussa HVK:n kanssa. HVK:n osastojen johtajat vahvistavat poolien budjetit ja liittävät ne osastojensa kokonaisbudjettiin. Hallitus hyväksyy HVK:n kokonaisbudjetin. Tavoitteiden asettaminen HVK:n hallituksen hyväksymän menettelytapaohjeen mukaisesti hallitus tarkistaa huoltovarmuusorganisaation toimintalinjauksen vuosittain tunnistettujen ajankohtaisten huoltovarmuustarpeiden mukaisesti ja muodostaa toimintalinjaukset sektoreiden ja poolien toiminnalle seuraavaksi vuodeksi. Poolien ja sektoreiden yleistavoitteet vuodelle 2015 on määritelty linjauksessa Sen mukaan poolien ja sektoreiden tulee mm. analysoida huoltovarmuuden tavoitteista annettua VN:n tavoitepäätöstä oman toimialansa kannalta ja ryhtyä soveltamaan päätöstä omassa toiminnassaan erikseen annettavan ohjeistuksen mukaan sekä seurata Euroopan muuttuvaa turvallisuustilannetta ja sen vaikutuksia huoltovarmuuteen samoin kuin raportoida muutoksista HVK:lle. Poolien ja sektoreiden täytyy myös edistää kyberstrategian toimeenpanoa, tehostaa työskentelyään sitouttamalla yrityksiä toimintaansa ja etsiä yhteistyömahdollisuuksia muiden poolien kanssa. Poolin toimintasuunnitelmassa tulee mainita toimenpiteet huoltovarmuuskriittisten yritysten aktivoimiseksi ja poolin tulee tehostaa HUOVIportaalin käyttöä. Alan toimijoiden käytännön tarpeiden pitää ohjata poolin toimintaa. 10

12 5. Keinoja yritystoiminnan varautumisen tukemiseen HUOVI Elinkeinoelämän jatkuvuuden hallintaa tukee HUOVI-portaalin käyttöönotto huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä ja pooliorganisaation piirissä. HUOVI-portaali on ennen kaikkea huoltovarmuusorganisaation yhteinen yhteyskanava. Portaali toimii organisaatio- ja yhteystietorekisterinä poolien, huoltovarmuuskriittisten toimijoiden sekä HVK:n välillä. Se sisältää ohjeita ja malleja yrityksille jatkuvuudenhallinnan kehittämisen tueksi. Lisäksi portaalilla edistetään tiedonvaihtoa HVK:n ja sen kanssa yhteistyössä toimivien sektoreiden ja poolien sekä yritysten välillä. Portaaliin voidaan luoda myös sähköisiä luottamuksellisia työskentely- ja yhteistoiminta-alueita. HUOVI-portaalin kautta välitetään alan toimijoille tietoja poolien ajankohtaisista asioista kuten seminaareista ja harjoituksista sekä tutkimuksista. Portaali sisältää huoltovarmuuskriittisille toimijoille suunnatun jatkuvuudenhallinnan työkalun (kypsyysanalyysi) sekä toimijaverkostojen häiriönhallintaa tukevan VARMA-työkalun. Kypsyysanalyysisovelluksen avulla huoltovarmuuskriittiset yritykset ja organisaatiot pystyvät itse arvioimaan omaa varautumisen tasoaan ja asettamaan sille kehittämistavoitteet. Toimialan vertailuraportin kautta yritys saa tiedon sijoittumisestaan omalla toimialalla, mikä tukee systemaattista jatkuvuudenhallinnan kehittämistä. Toimialoittain tehtyjen analyysien ja toimenpide-ehdotusten perusteella muodostetaan vuosittain HVK:ssa kansallinen huoltovarmuuden tilannekuva. Portaalin kautta organisaatiot voivat myös välittää VAP-varaukset puolustusvoimille. Portaaliin on luotu myös toiminnot sähkömarkkinalain mukaista varautumissuunnittelua ja sen valvontaa varten. Poolitoimikunnille on kehitetty portaaliin analyysityökalut toimintaympäristön arviointia ja poolitoiminnan kehittämistä varten. HUOVI-portaalin käyttöaktiivisuus on v tehdyn selvityksen mukaan ollut aktiivisinta voimatalouspoolissa (kypsyysanalyysin vastaamisaktiivisuus, rekisteröityneiden käyttäjien määrä, käynnit poolin HUOVI-sivuilla, yrityskäyttäjien kirjautumiskerrat). Vuonna 2012 portaaliin oli rekisteröitynyt 1700 käyttäjää. Vuoden 2015 alussa käyttäjiä oli n SOPIVA HVK on yhdessä huoltovarmuusorganisaation kanssa kehittänyt uudentyyppisiä keinoja elinkeinoelämän toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi (Sopimusperusteinen varautuminen, ns. SOPIVA-hanke). Tavoitteena on liittää kaupallisiin yhteistoiminta- ja hankintasopimuksiin yhtenäiset jatkuvuudenhallinnan suositukset sekä sopia tavoitteiden todentamisesta ja resursoinnista sekä edelleen levittämisestä osapuolten toimintaverkostoihin. Menettely on tar- 11

13 koitus ulottaa mahdollisimman laajaan käyttöön huoltovarmuuden kannalta merkityksellisille toimialoille. Hankkeella pyritään kiinnittämään huomiota erilaisten toimijoiden muodostamien verkostojen toimintavarmuuden merkitykseen. Toimintavarmuutta kehitetään siten, että uusissa hankinta- tai yhteistyösopimuksissa edellytetään toiminnan jatkuvuudenhallintaa koskevien suositusten noudattamista kaikilta verkostoon kuuluvilta kumppaneilta: sekä varsinaisilta sopimuskumppaneilta että niiden alihankintayrityksiltä ja muilta verkostokumppaneilta. Mallisopimuslausekkeiden on tarkoitus helpottaa suositusten käyttöönottoa sopimuksissa. Toiminnan jatkuvuudenhallintaa koskevat suositukset otetaan varsinaisen sopimuksen liitteeksi. Sopimusmallien käytöstä yrityksissä ei ole HVK:ssa tilastoja. HVK on kartoittanut SOPIVA-suosituksiin liittyviä kypsyysanalyysivastauksia pooleittain. Poolien tilanteet vaihtelevat ja joillakin pooleilla näyttää olevan vielä kehitettävää SOPIVAsuositusten soveltamisen valmiudessa. Vastausprosentit vaihtelivat myös paljon pooleittain. 6. Selvitys poolitoiminnan kehittämiseksi Erikoistutkija Anna Mikkonen teki selvityksen, jonka tarkoituksena oli tunnistaa poolitoiminnan keskeisiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä esittää jatkotoimenpiteitä toiminnan kehittämiseksi. Aineisto koottiin haastattelemalla aktiivisesti poolitoiminnassa mukana olevia henkilöitä. Arviot poolitoiminnasta Poolitoiminnan keskeiset vahvuudet löytyivät haastattelujen perusteella toiminnan vapaaehtoispohjasta, yhteistoiminnan eri ulottuvuuksista sekä huoltovarmuustyössä tapahtuneesta paradigman muutoksesta. Rakenteellisena vahvuutena pidettiin sitä, että toiminnassa on mukana eri alojen yrityksiä, järjestöjä ja viranomaisia. Seminaarit, työpajat ja harjoitukset mahdollistavat paitsi verkostoitumisen myös eri toimijoiden yhteisen oppimisen sekä yhteisten asioiden käsittelemisen. Harjoitustoimintaa pidettiin haastatteluissa yhtenä parhaana yhteistyön muodoista. Paradigman muutos, jossa painotetaan organisaatioiden jatkuvuudenhallintaa, koettiin tarkoituksenmukaiseksi. Konkreettisia työkaluja tähän ovat HUOVI ja SOPIVA. HUOVIn tarjoamiin mahdollisuuksiin suhtauduttiin haastatteluissa myönteisesti, mutta sen kokonaisvaltainen hyödyntäminen oli jäänyt puolitiehen. Tärkeimpänä hyvän poolitoiminnan tunnuspiirteenä pidettiin huoltovarmuuskriittisten toimijoiden sitouttamista huoltovarmuustyöhön. Aktiivinen pooli pyrkii tunnistamaan merkittävät sidosryhmänsä sekä alaan vaikuttavat keskei- 12

14 set verkostot ja riippuvuudet. Informaatiota pidettiin poolien toiminnan tärkeimpänä arvona. Poolin pitäisi pystyä tunnistamaan omat ja sidosryhmiensä tiedontarpeet sekä hankkimaan suunnitelmallisesti toiminnan kehittämisen, päätöksenteon ja varautumisen kannalta tarvittavaa tietoa. Tieto tulisi myös muuttaa lisäarvoa tuottavaksi toiminnaksi. Toisaalta myös eri kohderyhmille olisi räätälöitävä soveltuvia ja heitä kiinnostavia viestejä. Huoltovarmuuteen liittyvien verkostojen ja riippuvuuksien tunnistaminen on vaikeaa ja kokonaiskuvan hahmottaminen on edelleen puutteellista. Suurimmassa osassa pooleja alan riskien tunnistaminen ei näytä olevan systemaattista, säännöllistä tai ennakoivaa toimintaa. Poolitoiminnassa on tyypillisesti mukana pieni aktiivinen joukko ja varsin paljon vastuuta kasaantuu poolisihteereille. Poolisihteerin aktiivisuudesta riippuu usein koko toiminnan ja yrityskentän aktiivisuus. Eri pooleissa onkin varsin vaihteleva aktiivisuuden taso. Poolit toimivat hyvin itsenäisesti ja tämän vuoksi tärkeäksi katsottiin toiminnan tavoitteellinen ja suunnitelmallinen kehittäminen sekä uusien toimintatapojen luominen. Poolien välisen yhteistyön lisäämistä pidettiin tarpeellisena, eikä se vielä toteudu toivotulla tavalla. Myös sektoreiden toimenkuvassa haetaan vielä sopivia muotoja ja tavoitetta. Huoltovarmuustyön kansainvälisestä ulottuvuudesta kaivattiin enemmän tietoa sekä yhteistoimintaa ja kokonaiskuvaan liittyvää ymmärrystä. Alueellinen yhteistyö kaipaa myös huomiota ja kuntien osallistumiseen tulisi miettiä sopivia vaihtoehtoja. Poolien ikiaikaista autonomiaa pidettiin sekä vahvuutena että heikkoutena. Haastatteluissa tuotiin esiin myös epäselvyydet poolitoiminnan tavoitteissa, arvioinnissa ja ohjauksessa, jota pidettiin toisinaan tempoilevana ja puutteellisena. Toiminnan arviointiin ei tuohon aikaan ollut selkeitä yhteismitallisia mittareita. Lisäksi operatiiviset tehtävät painottuvat eri pooleissa eri tavoin, mikä vaikeuttaa huoltovarmuusorganisaation kokonaisuuden hallintaa. Poolien jatkokehitys edellyttää toiminnan tavoitteiden ja seurannan terävöittämistä. Kaikille pooleille yleisinä tavoitteina tunnistettiin poikkeusoloihin varautumisen edistäminen häiriötilanteisiin varautuminen ja jatkuvuudenhallinnan edistäminen varautumiseen liittyvän verkostotietoisuuden edistäminen alan riskien ja toimintaympäristön muutosten seuranta Kehitysehdotukset Selvityksessä ehdotettiin tulostavoitteiden ja strategisten mittareiden käyttöönottoa. Selvityksen jälkeen poolitoimintaa on ryhdytty seuraamaan neljällä eri ulottuvuudella: kenttätoiminnan aktiivisuus, HUOVIn käyttöaste, asiakastyytyväisyys ja poolitoiminnan itsearviointi. Kenttätoiminnan aktiivisuus kuvastaa poolin järjestämien tilaisuuksien osallistujamääriä. HUOVIn käyttöaste kertoo, kuinka paljon HUOVIa keskimäärin käytetään poolin yritysten pii- 13

15 rissä, kuinka kattavalla osalla poolien yrityksistä on pääkäyttäjä HUOVIssa ja kuinka aktiivisesti HUOVIn kypsyysanalyysiin on vastattu eri aloilla. Asiakastyytyväisyys mittaa poolien yleisonnistumista sekä palveluntarjonnan toimivuutta. Poolitoiminnan laatua mittaa kypsyysanalyysi, joka on sovellus, jolla pooli voi arvioida omaa toimintaansa varautumisen edistämiseksi ja asettaa itselleen tavoitteita. Kypsyysarviossa otetaan huomioon poolitoiminnan yleiset tavoitteet sekä poolitoiminnan strategisten työkalujen HUOVIn ja SOPIVAn käytön edistäminen. Lisäksi selvityksessä tunnistettiin myös muita mahdollisuuksia poolitoiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi. Poolien resurssien keskittäminen ja poolien yhdistäminen voi jatkossa olla tarpeen. Tärkeänä pidettiin, että mahdollisimman moni poolisihteeri toimisi tehtävässään päätoimisesti ja rekrytointi hoidettaisiin suunnitelmallisesti. Lisäksi voitaisiin pohtia, tarvitaanko pooleissa myös mahdollisesti osa-aikaisia hallinnollisia avustajia. Poolisihteerin perehdyttäminen tulisi hoitaa paremmin hyödyntäen esim. yhtenäistä perehdytyspakettia. Perehdytystilaisuuksia voisi järjestää myös uusille toimikuntien, jaostojen, osastojen ja aluetoimikuntien jäsenille. Poolisihteerit olisi syytä kutsua säännöllisesti tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin ajankohtaisista yhteisistä teemoista. Heille pitäisi antaa lukuoikeudet muiden poolien yleisille HUOVI-sivuille sekä toimittaa kaikkien toimikuntien jäsentiedot. Toimijoiden välistä viestintää voitaisiin parantaa myös knowledge broker -henkilöllä, joka toimisi tiedonvälittäjänä eri poolien välillä. Selvityksessä pohdittiin myös, pitäisikö poolitoiminnalle luoda yhteinen visio, yhteisiä strategisia päämääriä sekä yhtenäisempi operatiivinen viitekehys, jonka puitteissa toimia. Valtioneuvoston tavoitepäätöksen perusteella pitäisi pooleille asettaa konkreettisia tehtävätavoitteita, joita tulisi seurata ja arvioida systemaattisesti tuloskeskusteluissa. Lisäksi esille tuotiin HVK:n rooli poolien viestinnän tukemisessa ja tilaisuuksien sekä kenttätyön toteutuksessa. Tähän pitäisi liittää palautteen anto- ja hallintatyökalut. Lisäksi pooleille voitaisiin luoda erillinen riskianalyysityökalu, jolla madallettaisiin toimikuntien kynnystä säännöllisen riskikartoituksen tekoon. HVK:n tutkimusstrategia kirkastaisi yhteiset tutkimusintressit ja kansainvälisen toiminnan strategia hahmottaisi kansainvälisen viitekehyksen. Alueellisen yhteistoiminnan tarpeista ja mahdollisuuksista olisi hyvä tehdä erillinen selvitys. 7. Asiakastyytyväisyystutkimus Poolien toiminnasta tehtiin v asiakastyytyväisyyskysely, jossa arvioitavana oli mm. poolin toiminnan kiinnostavuus, poolin toiminnan tuottama lisäarvo yrityksille, yhteistyö poolin 14

16 ja yritysten välillä, poolin tarjoaman tiedon/työkalujen sovellettavuus ja poolin toiminnan aktiivisuuden riittävyys. Vastausprosentti oli varsin alhainen 24 %. Arviot poolien työn onnistumisesta vaihtelivat melko paljon pooleittain. Arvosanat saattoivat vaihdella skaalalla 1,64 (arviointiskaala 14). Poolien toiminnan aktiivisuuden riittävyys sekä poolin ja yritysten yhteistyön toimivuus saivat parhaita arvioita. 1) 1) Parhaimmat arviot poolin yleisonnistumisesta saivat joukkoviestintä (3,55), öljy (3,43), kauppa- ja jakelu (3,40) ja vakuutus (3,26). Alle arvosanan kolme olivat teknologia (2,92), tietoverkko (2,80) sekä tekstiili- ja jalkine (2,21). Seuraavien poolien toiminta koettiin kiinnostavimmiksi: kauppa- ja jakelu (3,50), öljy (3,43), vesikuljetus (3,40), vesihuolto (3,32), voimatalous (3,30), elektroniikka (3,29), graafinen (3,25) ja joukkoviestintä (3,25). Vähiten kiinnostavia olivat teknologia (2,96) sekä tekstiili- ja jalkine (2,67). Poolien tuottama lisäarvo oli korkeinta seuraavilla aloilla: öljy (3,57), vakuutus (3,50), joukkoviestintä (3,50), vesikuljetus (3,40), vesihuolto (3,36), kauppa- ja jakelu (3,33), terveydenhuolto (3,33), tietoverkko (3,33) ja voimatalous (3,33). Vähiten lisäarvoa tuottivat teknologia (2,82) sekä tekstiili- ja jalkine (2,00). Yhteistyö poolin ja yritysten välillä toimi parhaiten seuraavissa pooleissa: joukkoviestintä (3,75), öljy (3,57), kauppa- ja jakelu (3,50), rahoitus (3,50), muovi- ja kumi (3,33), vakuutus (3,30) ja elintarviketeollisuus (3,26). Huonoimpia arvosanoja saivat graafinen (2,75), tietoverkko (2,67) sekä tekstiili- ja jalkine (2,50). Arvosanojen yleinen taso oli alhaisin, kun kysyttiin poolin tarjoaman tiedon/ työkalujen sovellettavuutta. Yli arvosanan kolme ylsivät pooleista joukkoviestintä (3,50), vakuutus (3,20), öljy (3,14) ja elintarviketeollisuus (3,07). Alhaisin arvosana koski tekstiili- ja jalkinepoolia (1,67). Poolin toiminnan aktiivisuuden riittävyys sai hyviä arvioita. Onnistuneimmat poolit olivat rahoitus (4,00), joukkoviestintä (3,75), kauppa- ja jakelu (3,67), kemia (3,63), muovi- ja kumi (3,57) sekä metsä, graafinen ja rakennus (3,50). Huonoimmat arviot saivat tekstiili- ja jalkine (2,25) ja tietoverkko (2,17). 8. Haastattelut Selvitystehtävään liittyen näkemyksiään huoltovarmuusorganisaation merkityksestä ja toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta kertoi kaikkiaan 29 henkilöä, jotka edustivat eri ministeriöitä ja viranomaisia, toimialajärjestöjä ja yrityksiä. Kyseiset henkilöt olivat mukana sektoreiden, poolien ja huoltovarmuusneuvoston toiminnassa taikka heidän työhönsä kuului muutoin Suomen turvallisuuden ja varautumisen suunnittelu. Tämän lisäksi kantansa huoltovarmuus- 15

17 organisaation työstä halusivat esittää finanssisektoria edustavien STTK:laisten liittojen yhteistyöryhmän edustajat. Yleisnäkemys Yleisesti suomalaista mallia, jossa varautuminen perustuu viranomaisten ja yritysten pitkälti vapaaehtoiseen yhteistyöhön, pidettiin edelleen järkevänä ja toimivana. Huoltovarmuusorganisaatio on älykäs ratkaisu, jolla varmistetaan nykyaikainen verkottunut yhteistyö yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden välillä sekä pystytään osoittamaan tähän myös rahoitus. Jos pooliorganisaatiota ei olisi, Suomi olisi tuuliajolla. Monilla sektoreilla varautumisvelvoitteet perustuvat myös erityislakeihin. Tällöin hallinnonalan vastuuviranomainen voisi hyvin organisoida yritysten kanssa tehtävän yhteistyön myös oman alansa sisällä, eikä HVK:n toimintapuitteita tarvittaisi. Haastatteluissa tuotiin lisäksi esiin, että jos vapaaehtoisia yhteistyömuotoja ei pidetä toimivina, varautumisen organisointi voidaan hoitaa myös yksityiskohtaisemmalla säädösohjauksella. Toisaalta nähtiin, että nykymallilla juuri vältetään säädösohjauksen lisääntyminen, mikä on yritysten mielestä hyvä asia. Regulaatio-ohjausta ja hallinnon pakko-ohjausta ei kaivata. Toimialaviranomaisen näkökulma voi olla liian suppea ja yrityksiä käskyttävä. Toimintaa ohjaavia viranomaisia saattaa myös olla monia, mikä voi aiheuttaa yritysten toimintaan sekavia normeja ja ohjauksen päällekkäisyyttä. HVK on juuri oikea laaja-alainen taho organisoimaan yritysten ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Huoltovarmuustyön paradigman muutos yhteiskunnan ja yritysten toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen on oikea lähestymistapa ja tuo konkreettisia hyötyjä. Jatkuvuudenhallinta tai toimintavarmuuden varmistaminen tuovat käsitteinä varautumisen olennaiseksi osaksi yritysten arkipäivää. Yritysten ja toimintojen globalisoituminen vaikuttaa merkittävästi myös yhteiskunnan kykyyn huolehtia kansallisesta varautumisesta. Ylikansalliset toiminnot ja hyödykkeiden tuotannon siirtyminen Suomen rajojen ulkopuolelle muuttavat perinteisiä toimintamalleja ja kaventavat kansallisten ratkaisujen alaa. Varastovarautumisesta täytyy päästä prosessivarautumiseen. Toiminnan painopisteenä pitäisi olla huoltovarmuuskriittisten palveluiden sekä arvoketjujen tunnistaminen ja määrittely, eikä enää huoltovarmuuskriittisten yritysten luettelointi. Siilomaisesta varautumisesta täytyy siirtyä verkottuneeseen horisontaaliseen toimintamalliin. Huoltovarmuuden uhat ovat toimintaprosesseissa ja niiden heikoimmissa lenkeissä. Huoltovarmuuspäätöksen perusteita on syytä pohtia uudelleen Venäjän muuttuneen tilanteen takia. HVK ja huoltovarmuusorganisaatio voisivat olla mukana myös käynnistämässä ja toteuttamassa kattavaa suomalaisen yhteiskunnan riskianalyysiä. 16

18 Sektorien ja poolien merkitys Käsitykset huoltovarmuusorganisaation merkityksestä nykypäivänä vaihtelivat kuitenkin voimakkaasti vastaajien kesken. Se, että Suomen huoltovarmuutta ja varautumista pohditaan nykymallin mukaisessa organisaatiossa, pidettiin toisaalta sekä erittäin onnistuneena että täysin aikansa eläneenä ratkaisuna. Näkemykset poikkesivat merkittävästi toisistaan toimialakohtaisesti. Positiivisimmin nykymalliin suhtautuivat energia- ja terveydenhuolto- sekä elintarvikesektorit. Tietyillä sektoreilla taas katsottiin, että koko huoltovarmuusorganisaation voisi nykymuodossaan lakkauttaa saman tien, eikä Suomen varautuminen siitä millään lailla kärsisi. Myönteiset näkemykset Positiivisesti suhtautuvat vastaajat katsoivat, että nykymallin mukainen yhteistyö tuo selkeää lisäarvoa sekä yhteiskunnalle että yrityksille. Huoltovarmuuskeskus on sopivan neutraali taho, joka voi saada luontevasti yhteydet yrityksiin ja tarjota näille puolueettomat yhteistyöfoorumit. Muutoin yritykset eivät esim. kilpailulainsäädännöstä johtuvista syistä voisi olla tekemisissä toistensa kanssa ainakaan nykylaajuudessa. Yritykset haluavat osallistua toimintaan, kun saavat siitä konkreettista hyötyä. Tämä hyöty on viranomaisten antamat tilannekuvatiedot ja alan yritysten keskinäinen tietojenvaihto häiriötilanteista sekä niiden vaatimista ratkaisuista. Keskeiset toimijat tuottavat myös kukin täydennystä yleiseen tilannekuvaan. HVK:lta tiedot kulkeutuvat poolien kautta yrityksiin ja myös toisin päin. Kokouksissa yksittäiset yritysintressit jäävät syrjään ja osallistujat pohtivat aidosti Suomen kokonaisedun mukaisia ratakisuja. Vastuullinen ajattelu on vahvaa ja poolitoiminta vielä vahvistaa sitä. Maanpuolustustahto on myös useimmissa yrityksissä voimakas ja toimijat haluavat pitää huolta Suomen varautumisesta erilaisiin uhkiin. Isojenkin yritysten toimitusjohtajat haluavat käyttää aikansa mm. päivän mittaisiin pooliharjoituksiin ja erilaiseen pooliyhteistyöhön. Poolikokouksissa asiantuntijat myös tutustuvat kollegoihin muissa yrityksissä ja muodostavat vertaisverkostoja. Erityisasiantuntijat voivat omissa yrityksissään olla varsin yksin. Mitä enemmän yhteistyössä käsitellään ajan hermolla olevia kysymyksiä, sitä suurempi on yritysten kiinnostus ja osallistumisaktiviteetti. Poolitoiminta tuo myös alalle yleistä uskottavuutta. Huoltovarmuuskeskuksen tarjoama sateenvarjo viranomaisten ja yritysten välisille tapaamisille voi olla myös poliittisesti neutraali lähtökohta. Erityisesti valmiusharjoituksissa on myös nähty suuri hyöty siinä, että viranomaiset ovat mukana yritysten rinnalla testaamassa käytännön toimintamalleja ja toisaalta varmistamassa tarvittavia erityisvaltuuksia. Varautumisen käytännön organisointi täytyisi ainakin tietyillä aloilla joka tapauksessa hoitaa jotenkin ja nykymallinen yhteistyö nähdään kaikista toimivimmaksi sekä kustannustehokkaimmaksi tavaksi. 17

19 Jotkut viranomaiset katsovat myös saavansa huoltovarmuusorganisaation puitteissa sellaisia yrityskontakteja, joita eivät muutoin saisi. Lakisääteinen varautuminen on myös tuotu konkreettisesti mukaan pooliyhteistyöhön, mikä tuottaa toimivia käytännön ratkaisuja. Toisaalta myös yritykset katsoivat, että ilman poolitoimintaa he eivät koskaan tapaisi kaikkia tärkeitä viranomaistoimijoita tai alan tutkijoita. Yritysten viestit välittyvät viranomaisille luontevasti pooliyhteistyön kautta. Poolin puitteissa voidaan myös tuottaa lausuntoja viranomaisten valmistelussa olevista hankkeista esim. varastointivelvoitteiden toteutuksesta. Toisaalta, jos alan erityisviranomainen on poolin puheenjohtaja, tämä voi johtaa siihen, että kokouksessa käsitellään vain viranomaisen omaa agendaa, eikä välttämättä aidosti kuunnella yrityksiä eikä anneta mahdollisuutta yritysten kokemusten ja ratkaisujen jakamiseen. Kuitenkin viranomaisen edustaja saattaa olla myös sopivan neutraali ulkopuolinen taho poolitoimintaa vetämään. Pooliyhteistyössä pitäisi olla enemmän markkinalähtöisyyttä ja myös mahdollisuutta innovointiin. Kaiken kaikkiaan operatiivisen toiminnan rinnalla täytyy olla myös vahva kehittävä ote. Jos varautumisen organisointi jäisi yksinomaan esim. toimialajärjestön vastuulle, toiminnan painopiste olisi vain järjestön omien jäsenten etujen suojaamisessa ja lobbaamisessa. Pooleissa kuitenkin katsotaan laajemmin verkostomaisten toimintoketjujen kokonaisuutta ja yhteiskunnan etua. Sinänsä toimialajärjestöjen rooli on poolitoiminnassa merkittävä ja yrityksiä selkeästi aktivoiva. Pooleissa tehdään tärkeitä alakohtaisia selvityksiä varautumisen käytännön ratkaisuista, joita ei muutoin ehkä toteutettaisi. Poolit tekevät myös esityksiä toimenpiteiksi, joilla parannetaan Suomen varautumista. MIL-pooli ehdotti, että varaosavarastot siirrettäisiin HVK:n taseeseen ja pohjoismaista varautumisyhteistyötä tehostettaisiin valtiosopimuksin. Tällä lailla saataisiin enemmän varastokiertoa ja tehokkaampaa varaosahallintaa. Kriittisiä käsityksiä Vastaajat, jotka pitivät sektori- ja pooliorganisaatiota aikansa eläneenä, katsoivat mallin kaipaavan perusteellisen uudelleen tarkastelun. Yritykset eivät näiden näkemysten mukaan katso saavansa pooli- tai sektoriyhteistyötä mitään lisäarvoa ja ovat mukana vain sen takia, että tämä kuuluu suomalaisen establishmentin toimintatapoihin. Foorumeissa on hyvä näkyä yritysten nimi ja sillä voidaan saada jotain lisäarvoa liikesuhteissa. Se, että eri pooleihin ja sektoreihin haalitaan yrityksiä lähinnä edustavuuden perusteella, lässäyttää koko yhteistyön. Joissakin pooleissa katsotaan vallitsevan täydellisen pysähtyneisyyden tilan. Jotkut vastaajat luonnehtivat huoltovarmuusorganisaatiota kummalliseksi reliikiksi. Pahimmillaan sektori- tai poolitoiminta on perusbyrokratian pyörittämistä määrätyllä minimitasolla. Erityisesti kansainvälisten yritysten Suomen maajohtajien on vaikea perustella huoltovarmuusyhteistyötä ja siihen suuntautuvaa yrityksen ajankäyttöä pääkonttoreilleen. Isoissa mo- 18

20 nikansallisissa konserneissa työntekijöiden edellytetään ajattelevan vain ja ainoastaan konsernin sekä yrityksen etua. Kansallisten intressien vaalimista ei pidetä suotavana. Mikäli yritykset halutaan saada innostumaan huoltovarmuusorganisaation toiminnasta, pitäisi ensin kirkastaa, mitä varten kokouksissa istutaan. Jos HVK:n organisoimaa public private partnership -mallia halutaan jatkossa jatkaa, täytyy ensin kriittisesti tarkastella, millä toimialoilla siitä on todellista hyötyä ja miten toiminta organisoidaan käytännönläheisemmällä tavalla kuin myös pienemmällä porukalla. Aidosti huoltovarmuuskriittisten yritysten tunnistaminen ei vielä toimi riittävän hyvin. Se, että poolit ja sektorit kootaan tavoitteena saada vain mahdollisimman edustava osallistujajoukko, ei tuo todellisuudessa mitään lisäarvoa kenellekään. Kommenttina tuotiin jopa esiin, että yritykset saadaan aidosti kiinnostumaan huoltovarmuusyhteistyöstä vain, jos HVK rahoittaa joitain yritysten infrastruktuurihankkeita. HVK:n rahoitusta pitäisi kanavoida enemmän yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan takaamisen vaatimiin varajärjestelyihin. Joka tapauksessa pooliyhteistyölle pitäisi löytää mahdollisimman konkreettinen tavoite, jonka myös yritykset tunnistavat. Huoltovarmuuskeskus on käpertynyt liikaa itseensä ja suuntautunut lähinnä viranomaisyhteistyöhön. Yritykset eivät ole HVK:n toiminnan keskiössä, eikä HVK:n edustajilla myöskään ole kiinnostusta yritysten organisoimiin tapahtumiin. Mikäli huoltovarmuusorganisaatiota ei olisi, yrityksille ei monien yritysvastaajien mielestä tästä koituisi merkittävää haittaa. Isot yritykset varautuisivat joka tapauksessa erilaisiin uhkatilanteisiin riskikartoituksilla ja jatkuvuussuunnittelulla. PK-yritykset sen sijaan saavat yleensä konkreettista hyötyä huoltovarmuusorganisaation yhteistapaamisista ja HVK:n kehittämien työkalujen käytöstä. Eri etujärjestöissä on myös varautumisryhmiä ja varautumisen ammattilaisia, jotka voisivat vastata poolitehtävistä. Tällöin jäisi kuitenkin puuttumaan tärkeä ja olennainen yhteys viranomaisiin. Viranomaiset voisivat hoitaa kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen liittyvän yritysyhteistyön suoraan hallinnonaloittain. Tämä lisäisi tehokkuutta ja säästäisi yhteiskunnan varoja. Jotkut vastaajat myös katsoivat, että jos alan sektoriministeriö järjestäisi yhteistyön suoraan yritysten kanssa, tämä voisi merkittävästi jäntevöittää ja raikastaa yhteistyötä. Ministeriöllä on yleensä suorempi yhteys valtakunnalliseen päätöksentekoon ja ajantasaisemmat tiedot. Suomen kokonaisturvallisuuden järjestämisen ei katsottu linkittyvän huoltovarmuusorganisaation toimintaan kovinkaan läheisesti. Huoltovarmuusorganisaation ohjaus pitäisi joidenkin vastaajien mukaan yhdistää paljon kiinteämmin turvallisuuskomiteaan. Silloin pitäisi kuitenkin miettiä sitä, pitäisikö turvallisuuskomitean kuulua esim. Valtioneuvoston kanslian yhteyteen ja komiteassa olla myös elinkeinoelämän edustajia. Vanhat valtapelit pitäisi kuitenkin hylätä ja miettiä toimintaa Suomen kokonaisedun ja nykyisten uhkakuvien kannalta. Tällä hetkellä hallinnon valmistautumisessa erilaisiin turvallisuusuhkiin viimeisenä tulee mieleen 19

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE

HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE HUOLTOVARMUUSORGANISAATION TYÖKALU JOHTAJA TUIJA KYRÖLÄ Kevät 2013 Johtaja Tuija Kyrölä 1 PALVELUNA KUNNALLE & VARAUTUMISEN VERKOSTO VIRTUAALINEN KOHTAAMISPAIKKA,

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Huoltovarmuusorganisaation työjärjestys

Huoltovarmuusorganisaation työjärjestys Huoltovarmuusorganisaation työjärjestys 18.9.2008 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä.... 3 2. Johto-organisaatio... 4 2.1 Hallitus...4 2.1.1 Tehtävät ja kokoonpano... 4 2.1.2 Koolle kutsuminen... 4 2.1.3 Päätösvaltaisuus...

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta

Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta SPEK Varautumisseminaari 2.12.2009 Ilkka Kananen Huoltovarmuuden turvaamisen periaatteet Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen

Lisätiedot

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA VERSIO 1.0F 15.5.2009 TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA Versio: 1.0F Julkaistu: 15.5.2009 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset... 3 3.1 Johtaminen...

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä. Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys. 6.10.2005 Gilbert Appelgren

Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä. Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys. 6.10.2005 Gilbert Appelgren Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys 6.10.2005 Gilbert Appelgren 1 Esityksen pääkohdat Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET Varautumisen III valtakunnalliset opintopäivät Hämeenlinna Valmiuspäällikkö Viljo Holopainen HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Huoltovarmuuskeskuksen

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

SOPIVA-hankeryhmä, Kari Wirman

SOPIVA-hankeryhmä, Kari Wirman Toiminnan jatkuvuuden hallinta verkostoituneessa toimintaympäristössä SOPIVA-hankeryhmä, Haasteena koko verkoston toimintavarmuuden kehittäminen 10.5.2010 2 Tuotantotoiminta Tuotantoprosessi Tuotannontekijät

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus. Varautuminen?

Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus. Varautuminen? Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus Jaakko Pekki 20.11.2015 Varautuminen? Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot