KUNNAT JA HENKILÖSTÖVUOKRAUS Kehityshanke kuntatyön joustavuuden ja tuottavuuden sekä työssä jaksamisen tukemiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNAT JA HENKILÖSTÖVUOKRAUS Kehityshanke kuntatyön joustavuuden ja tuottavuuden sekä työssä jaksamisen tukemiseksi"

Transkriptio

1 KUNNAT JA HENKILÖSTÖVUOKRAUS Kehityshanke kuntatyön joustavuuden ja tuottavuuden sekä työssä jaksamisen tukemiseksi Projektisuunnitelma

2 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO Hankkeen tavoitteet ja rajaus Tutkimuskysymykset KUNTATYÖ MUUTOKSESSA Henkilöstövuokrauksen käytön nykytila Yleiskatsaus Kuntasektori Kunnat ja henkilöstövuokrauksen mahdollisuudet METODIT JA TYÖMENETELMÄT AINEISTON ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI ORGANISOINTI, RESURSSOINTI JA AIKATAULU Projektiorganisaatio Projektin alustava ositus ja vaiheistus Rahoitus TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN...16 LIITTEET...16 Lähteet...17 Efeko Oy:n keskeisimmät aihealueeseen liittyvät referenssit ja CV:t...18 Efeko Oy:n esittely...24 Fact Sheet: Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ry (HPL) ja henkilöstöpalveluala

3 1. JOHDANTO Kuntien rooli palvelujen tuottajana ja järjestäjänä on jatkuvassa muutoksessa. Nykyyhteiskunnan sekä tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin vastaaminen vaatii monipuolisia ratkaisuja palvelutuotannon turvaamiseksi. Haasteellista kunnille on tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen käytössä olevilla niukoilla resursseilla väestön ikääntyessä, työntekijöiden eläköityessä ja palvelutarpeiden erilaistuessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaamaan säädettävä puitelaki asettaa omat haasteensa kuntien kehitystyölle. Henkilöstövuokrauksen käyttö tarjoaa organisaatiolle mahdollisuuden vähentää henkilöstöön liittyviä riskejä ja lisätä henkilöstökustannusten joustavuutta (Viitala & Mäkipeltola 2005, 28). Henkilöstövuokrausta käytetään organisaatioissa tilapäisen työvoiman tarpeen tyydyttämiseen sekä yhä useammin myös puskurina toiminnan volyymien vaihdellessa. Henkilöstövuokrausyritysten palvelut tuovat helpotusta organisaatioiden kiireisiin ja työpaineisiin niin tuotannossa, henkilöstötyössä kuin muissakin tehtävissä. (Viitala & Vettensaari & Mäkipelkola 2006, 2 & 10.) Vuokrahenkilöstön käyttö paikkaamaan omaa henkilöstöä on mahdollisuus, josta yrityssektorilla on laajasti kokemuksia. Valtakunnallisesti ei ole kuitenkaan syvällisesti tarkasteltu, kuinka tätä mahdollisuutta kuntasektorilla käytetään tai voitaisiin käyttää ja mitkä ovat toiminnan erityispiirteet. Julkisella sektorilla henkilöstövuokrauksen käyttö ei ole kovinkaan yleistä. Aihetta osaltaan tarkastelleen tutkimuksen tulosten mukaan koko julkisella sektorilla mainittavasti vuokratyövoimaa käytetään vain sosiaali- ja terveystoimen alalla. (Lehto, Lyly-Yrjänäinen & Sutela 2005.) Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn selvityksen, mukaan vain n. 13 prosenttia kunnista käyttää ulkopuolista työvoimaa. Vuonna 2003 määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 12 prosenttia. (Huuhtanen 2006.) Kunnat ovat siis käyttäneet vuokrahenkilöstöä jossakin määrin, mutta sen kaikkia mahdollisuuksia ei tunnisteta ja kokonaisuutta ei ole laajasti tarkasteltu. Pohtimisen arvoista on, löytyisikö henkilöstövuokrauksen käytöstä yhtä potentiaalista ratkaisua useampiinkin nyky-yhteiskunnan julkisen palvelutarjonnan ongelmiin. Tämän kehitysprojektin tavoitteena on selvittää, miten henkilöstövuokrauksen käyttö voi omalta osaltaan helpottaa kuntatyötä ja ratkaista kuntien kohtaamia haasteita ja ongelmia. Verkostoprojektin kautta henkilöstövuokrausta voidaan kehittää kuntasektorin kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan ottaen huomioon eri osapuolten näkemykset projektin eri vaiheissa. Verkostoprojektilla tarkoitetaan laajapohjaista ja erilaisia organisaatioita koskevaa projektia, joka on ositettavissa usein useampaan toisiinsa liittyvään kokonaisuuteen. Projektiin osallistuvia tahoja yhdistää työskentely yhteisen ilmiön tai asian parissa, vaikka intressit sen suhteen voivat olla painotuksiltaan erilaisia. Tavoitteena on selvittää kuntasektorin henkilöstövuokrauksen käytön erityispiirteitä ja haasteita sekä tarkastella yhteistoiminnassa kuntien, henkilöstöpalveluyritysten ja muiden tahojen kanssa mitä puolia henkilöstövuokrauksen käyttöön kuntasektorilla 3

4 liittyy ja miten henkilöstövuokraus olisi parhaiten hyödynnettävissä kunnissa ottaen huomioon ilmiöön liittyvät faktat, tutkimustieto sekä erilaiset intressit ja asenteet. 1.2 Hankkeen tavoitteet ja rajaus Tässä projektissa keskitytään eritoten yksityisten henkilöstöpalveluyritysten osaltaan tuomiin mahdollisuuksiin ratkaista kuntien tulevaisuuden palvelujen järjestämisen vaateita. Kuntasektorilla on käytössä myös omia määrä-, osa-aikais- ja vuokratyövoimapankkeja (esim. Kymijoen työnantajapalvelu REKRY) sekä kuntien perustamia henkilöstövuokrausyrityksiä kuten Seure Oy pääkaupunkiseudulla. Useimmille Suomen kunnista ei kuitenkaan liene kannattavaa perustaa omaa henkilöstövuokrausorganisaatiota tai seudullista järjestelmää. Projektissa mukanaolevat pioneerikunnat työskentelevät verkostomaisesti yhteistyössä Efeko Oy:n, henkilöstöpalveluyritysten Liiton, henkilöstöpalveluyritysten sekä muiden tahojen kanssa. Kehitysprojektin aikana pohditaan henkilöstövuokrauksen mahdollisuuksia kuntatyönantajien sekä henkilöstön kannalta. Projektiin koostuu keskeisesti osallistavasta työseminaarityyppisestä työskentelystä ja kehittämistoiminnasta. Samalla tullaan käymään myös tiivistä vuoropuhelua työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa. Projekti rakentuu kehittämisseminaareista liittyen henkilöstövuokrauksen yhteyteen tuottavuuden ja laadun, työvoiman saatavuuden ja työssä jaksamisen kannalta. Seminaareissa otetaan tarpeen mukaan huomioon sektorikohtaiset erityiskysymykset erillisissä työryhmissä (sosiaali- ja terveystoimi, tekninen toimi, sivistystoimi ja hallintopalvelut). Projektin keskeisenä tavoitteena on tuoda vuokrahenkilöstön käytön mahdollisuudet laajaan tietoisuuteen ja suunnitella sen käyttöönottoa ja uusia monipuolisia toimintamalleja pioneerikuntien kanssa. Projektin tarkoituksena on myös purkaa ilmiön ympärillä liikkuvia mahdollisia myyttejä. Projektin yhteydessä loppuraportin ohella laaditaan opas Kuinka hyödyntää henkilöstövuokrausta kuntasektorilla, joka pitää sisällään projektissa esiin tulleita seikkoja henkilöstövuokrauksen hyödyistä, esteistä ja erityispiirteistä kuntasektorilla. Oppaaseen sisällytetään myös yksityiskohtaisia ja selkeitä ohjeita henkilöstövuokraukseen liittyvistä käytännön seikoista, kuten henkilöstövuokrauksen hankintaprosessista ja osapuolten välisistä sopimuksista ja velvoitteista. Opas julkaistaan kaikkien kiinnostuneiden tahojen hyödynnettäväksi. Projekti koostuu siis sidosryhmien verkostomaisesta työskentelystä, jossa aikaansaatu materiaali raportoidaan yleishyödylliseen käyttöön. Hanketta voidaan kutsua kehitysprojektiksi joka hyödyttää paitsi projektin aktiivitahoja, mutta myös kuntasektoria yleensä sekä työelämän muutoksia pohtivia tahoja. 1.3 Tutkimuskysymykset Kehitysprojektissa halutaan vastata mm. seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat henkilöstövuokrauksen käytön erityispiirteet kuntasektorilla? 4

5 2. Mitä etuja ja haasteita tai mahdollisia esteitä henkilöstövuokraukseen liittyy kuntasektorilla? 3. Millä keinoin kunnat voivat hyödyntää henkilöstövuokrausta tulevaisuuden haasteiden keskellä? 4. Missä määrin ja missä tilanteissa henkilöstövuokraus edistää kuntatyön tuottavuutta, laatua, työssä jaksamista ja kuntasektorin yleistä kehitystä? Laajassa mielessä projektissa halutaan tuottaa lisäinformaatiota siitä, millainen on työelämän muutoksen, kuntasektorin organisaatiokulttuurien ja työsuhteiden muodon väliset suhteet. Tähän laajaan teemaan saadaan projektin kautta tärkeää tietoa ja projektissa tuotettu materiaali ja muu aineisto on jatkohyödynnettävissä tieteellisessä tutkimustyössä. Laajan projektin tausta-ajatuksena on työelämän joustavuus, tuottavuus, työssä jaksaminen sekä palvelujen laatu ja saatavuus. Näitä teemoja avataan hieman seuraavassa luvussa. 2. KUNTATYÖ MUUTOKSESSA Työmarkkinat ovat kohdanneet viime aikoina voimakkaan muutoksen ja 1990-luvun aikana työmarkkinoiden voidaankin sanoa jäsentyneen aivan uudella tavalla (Sädevirta 2002). Varsinaiset työn tekemisen muodot ovat monimuotoistuneet ja työtä tehdään kokoaikatyön ohessa entistä useammin vuokratyössä ja muissa epätyypillisissä työmuodoissa. Pysyvät kokoaikaiset työsuhteet ovat vähentyneet luvuilla, vaikka valtaosa palkansaajien työsuhteista edelleen solmitaankin pysyviksi vakituisiksi työsuhteiksi. Viime vuosikymmeninä on silti tullut selväksi, että palkkatyö kokonaisuudessaan on kohtaamassa suuria muutoksia (Beynon 2002, 7). Väestön ikääntyminen, henkilöstön eläköityminen, toimintaympäristön nopeat muutokset ja käytettävissä olevien resurssien niukkuus asettavat kovat haasteet kunnille. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, resurssien uudelleen arviointia, uusia työtapoja ja innovatiivisuutta tuottavuuden parantamiseksi. Tämä edellyttää joustavuutta ja erityyppisiä henkilöstöratkaisuja eri tilanteisiin. (Efeko Oy 2005, 7.) Kuntasektorin työntekijöistä siirtyy eläkkeelle yli kolmannes vuoteen 2010 mennessä ja työelämästä poistuu huomattava määrä kunnallisiin palveluihin liittyvää erityisosaamista, joka olisi kyettävä siirtämään nuoremmille työntekijöille. Valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen 2-3 vuodella. Tämä edellyttää uusia keinoja ja toimenpiteitä, jotka tukevat henkilöstön motivaatiota, osaamista ja työkykyä. (Mt.) Yhteiskunnalliset muutostrendit vaikuttavat osaltaan kuntien osaamistarpeisiin ja niiden kehitykseen. Keskeisiä tekijöitä ovat mm. - kuntien erilaisuuden lisääntyminen ja polarisaation voimistuminen - kuntalaisten palveluvaatimusten lisääntyminen - tuottavuuden kohottamisen ja palvelutuotannon vaihtoehtoisten mallien käyttöönoton vaatimukset - koulutuksen ajan tasalla pitämisen vaatimukset - työvoimapulan uhka - väestön keski-iän nousu 5

6 - teknologian ja tietotekniikan uudet mahdollisuudet - kilpailuttamisen vaatimukset - seutuistumisen ja globalisaation vaikutukset. (Mt.) Nämä laajat tekijät vaikuttavat keskeisesti siihen, millaisia haasteita kuntasektori kohtaa nyt ja erityisesti vuosikymmenen loppuun mennessä. Henkilöstövuokrauksen potentiaa onkin tärkeää ja kiireellistä selvittää. Varsinaisen ongelmallisena näyttäytyvät myös kysymykset siitä, kuka huolehtii välttämättömistä hyvinvointivaltion töistä mikäli työvoimapula etenee ennusteiden mukaan, miten erityisesti kasvukunnat selviytyvät kasvavine rekrytointitarpeineen sekä mitä tulevaisuudessa työltä ja työyhteisöltä vaaditaan, jotta työtekijä jaksaa (Rainio 2003, 12). Myös rekrytointiprosessit ovat haastavia; rekrytoinnista syntyy kustannuksia, jotka syntyvät mm. ilmoittelusta, rekrytointiin käytettävästä ajasta, testaus- ja haastattelukuluista sekä muista palveluista. Erityisen kalliiksi rekrytointi tulee, jos se epäonnistuu (Mt., 14). Etenkin pienille kunnille henkilöstöpalveluyritysten asiantuntemus voi olla arvokas lisäarvo rekrytointiosaamiseen liittyen Tutkimusten mukaan työpaikan pysyvyys on kunta-alan houkuttelevuuden kulmakivi. Pysyvä palvelussuhde edustaa turvallisuutta ja kuntien olisikin hyvä edelleen kehittää keinoja pysyvien työpaikkojen tarjoamiseen. Pysyvien sijaisten vakanssien perustaminen työvoimapula-aloilla ja suurissa yksiköissä on yksi tapa. (Mt., 32.) Aina kunnalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vakituisten työntekijöiden tai pysyvien sijaisten rekrytointiin. Sijaisjärjestelmän toimimattomuus aiheuttaa vakituisille työntekijöille stressiä ja vaikeuttaa jaksamista. Tulevaisuuden haasteiden keskellä onkin tärkeää, että henkilöstövuokrauksen potentiaa sopivissa kohteissa selvitetään pysyvien työpaikkojen tarjonnan kehittämisen rinnalla. 2.1 Henkilöstövuokrauksen käytön nykytila Yleiskatsaus Henkilöstövuokrauksen käyttö on lisääntynyt Suomessa. Tämä on nähtävissä niin vuokratyötä tekevien määrässä, vuokrausyritysten, kuin alan liikevaihdonkin kasvussa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportin mukaan (Kauhanen 2001) suurin kasvu tulee toimisto- ja IT - alalla teollisuuden ja kaupan seuratessa perässä. EK:n selvityksen mukaan vuokratyövoiman käyttö lähes kaksinkertaistui vuosien 2001 ja 2004 välisenä aikana (Saukkonen 2005). Keskeiset toimijat työmarkkinoilla liittyen henkilöstövuokraukseen ovat vuokratyöntekijät, vuokratyövoimaa käyttävät organisaatiot ja vuokratyövoimaa välittävät yritykset sekä ammattiliitot. (Viitala & Vettensaari & Mäkipelkola 2006, 2 & 10.) Oheisessa kuviossa on esitetty kolmikantasuhteena toimijaosapuolet niiden väliset suhteet. 6

7 Kuvio 1: Kolmikantasuhde työvoiman vuokrauksessa (soveltaen Sädevirta 2002, teoksessa Viitala, Vettensaari, Mäkipelkola 2006, 13.) Määräaikaisten työntekijöiden määrä on julkisella sektorilla paikoin lisääntynyt projektitöiden myötä. Määräaikaisten työsuhteiden käyttöä ja kokemista tarkastelleessa tutkimuksessa (Lehto, Lyly-Yrjänäinen & Sutela 2005) on kuitenkin havaittu, että henkilöstövuokrauksen käyttö julkisella sektorilla ei kuitenkaan ole kovin yleistä. Tutkimuksessa valtiota edustavilla työpaikoilla vuokratyövoimaa ei mainittavasti käytetty Kuntasektori Edellä mainitun tutkimuksen tulosten mukaan sosiaali- ja terveystoimessa vuokratyöntekijöiden käyttö on lisääntynyt henkilöstövuokraus on osoittautunut edulliseksi keinoksi sijaisuuksien hoitamisessa. Sosiaali- ja terveystoimen alalla käytetään myös kunnan tai kuntayhtymän omia vakinaisia sijaisia. Sijais- ja vuokratyövoimatarve syntyy sairaslomiin ja perhevapaisiin varautumisesta. Myös sivistystoimessa vuokratyöntekijöitä käytetään aika ajoin. (Mt., 29 & 31.) Samaisessa tutkimuksessa haastatellun sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöjohtajan näkemyksen mukaan vuokratyövoima tulee edullisemmaksi kuin sijaisten palkkaaminen. Vuokratyöntekijöitä on ollut hyvä käyttää paikkaamaan lyhytaikaisia, muutaman päivän, poissaoloja. Sopivissa tapauksissa ja tilanteissa vuokratyöntekijöiden joukosta rekrytoidaan myöhemmin myös vakituisia työntekijöitä. (Mt., 58 & 65.) Tutkimuksessa kysyttiin myös henkilöstön edustajilta suhtautumista vuokratyöhön ja pätkätöihin yleensäkin. Henkilöstövuokraukseen suhtaudutaan suurella varauksella asia on hyväksytty sosiaali- ja terveystointa edustavan luottamusmiehen mukaan pakon edessä, koska sijaisia on ollut vaikeaa löytää. Luottamusmiehet tarkastelevat vuokratyösuhteita lähinnä omien työntekijöiden näkökulmasta ja vuokratyöntekijän näkökulmaa ei juuri huomioida. Samalla vakituisen henkilöstön jaksamisesta ollaan huolissaan. Sivistystointa edustavan luottamusmiehen mukaan vakituiset työntekijät tekevät paljon hallinnollista- ym. kehittämistyötä, johon keikkailijat eivät ole sitoutuneet. (Mt., 33 & 35.) 7

8 Jytyliiton (Huuhtanen 2006) tuoreessa selvityksessä on kartoitettu lyhyesti mutta tyhjentävästi vuokratyövoiman käytön nykytila kuntasektorilla. Selvitysraportti perustuu kyselyyn, johon vastasi 208 kuntaa eli 48 % kunnista. Kyselyyn vastanneista kunnista rekrytointipalveluja käyttää hieman useampi kuin joka kymmenes kunta (13 %). Valtaosa vastanneista kunnista (88 %) ilmoittivat, etteivät ne tällä hetkellä käytä henkilöstövuokrausyrityksiä henkilöstön rekrytoinnissa. Näistä kunnista 15 % ilmoitti, että palveluiden käyttö saattaa tulla ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa. Käytetäänkö kunnassanne tällä hetkellä henkilöstövuokrausyrityksiä henkilöstön rekrytoinnissa? (Huuhtanen 2006) Harkitaanko kunnassa henkilöstöpalveluyritysten käyttöä lähitulevaisuudessa? (Huuhtanen 2006) Jytyliiton kysely vahvisti edellä läpikäytyä käsitystä siitä, että vuokratyövoimaa käytetään eniten sosiaali- ja terveystoimen alalla. Muista toimialoista mainittiin hallinto-, siivous-, sivistys- ja tekninen toimi sekä ruokapalvelu. 1 Suurimassa osassa kyselyyn vastanneista kunnista ei oltu tehty periaatepäätöksiä henkilöstövuokrausyritysten käyttöä koskien. Muutamien kuntien vastauksissa kerrottiin, että henkilöstövuokrausyrityksiä on lupa käyttää rekrytoinnissa toissijaisena vaihtoehtona, jos muuten ei tilapäistä henkilöstötarvetta saada täytettyä. Seudullisen yhteistyön arvioitiin lisääntyvän rekrytoinnissa lähiaikoina. Kunnissa valmistaudutaan kunta- ja palvelurakenteen mukanaan tuomiin haasteisiin ja kerrottiin, että rekrytointia tullaan tulevaisuudessa tekemään yhteistyössä lähikuntien, seutukuntien ja muiden yhteenliittymien kanssa. Myös päätökset rekrytoinnin järjestämisestä tullaan tekemään suuremmissa yksiköissä. Kunnissa on käyty keskustelua alu- 1 Tehtävänimikkeinä mainittiin terveyskeskuslääkärit ja -hammaslääkärit, siivoojat, kanslistit, suurtalouskeittiötyöntekijät, kirjanpitotyöntekijät, sairaanhoitajat ja muut hoitotyötä tekevät, lastenhoitajat, laitoshuoltajat ja tekniset osaajat. 8

9 eellisista sijaispalvelupankeista ja resurssikeskuksista, joita on mm. Hämeenlinnan, Lahden, Kotkan ja Kainuun seuduilla. Esteeksi henkilöstövuokrausyritysten käytölle hallintotehtäviin rekrytoitaessa mainittiin muutamien kuntien vastauksissa julkishallinnon asiantuntemuksen puute ja ns. paikallisen kulttuurin osaamattomuus. Osa kunnista oli vahvasti sitä mieltä, etteivät ne tarvitse henkilöstövuokrausyritysten apua vaan selviävät rekrytoinnista omin avuin. Henkilöstövuokrausyritysten käyttöä laajamittaisemmin kerrottiin rajoittavan myös siitä aiheutuvat suuremmat kustannukset. 2.2 Kunnat ja henkilöstövuokrauksen mahdollisuudet Kaiken kaikkiaan edellisessä alaluvussa esitellyn aiemman tutkimus- ja selvitystietämyksen valossa vahvistuu se käsitys, että kuntasektorilla on kiinnostusta vuokratyövoiman käytölle, mutta käyttö ei ole kovinkaan laajaa. Vuokratyövoiman hyödyntämisen esteenä on monia seikkoja, kuten kuntasektorin perinteisten työehtosopimusten henki, paikoin korkeana pidetyt vuokratyön kustannukset sekä käsitykset henkilöstövuokrausyritysten julkishallinnon asiantuntemuksen puuttesta ja paikallisen kulttuurin osaamattomuudesta henkilöstövuokraukseen liittyen. Mielenkiintoista ja tärkeää onkin kehitysprojektin kautta selvittää reaalisia henkilöstövuokrauksen etuja sekä haasteita ja esteitä kuntasektorilla. Tämän kautta henkilöstövuokraus voidaan nähdä aitona mahdollisuutena. Tarkoituksena on vaihtaa hyviä käytäntöjä, luoda malleja sekä oppia tehdyistä virheistä sekä asiakkaan että palveluntarjoajan kannalta. Henkilöstövuokrauksen käytöllä sopivissa tilanteissa voidaan edistää kuntasektorin organisaatioiden joustavuutta, tehokkuutta, työn laatua ja työssä jaksamista. Johdonmukaisesti ja hyvin suunniteltuna sillä on myös positiivisia työllistämisvaikutuksia. Keskeistä onkin pohtia, olisiko henkilöstövuokrauksen käytöstä hyötyä laajemminkin kuntatyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen ohella. Suurten ikäluokkien eläköityessä tulee ottaa käyttöön erityyppisiä palvelujen järjestämistapoja ja käytännön ratkaisuja, jotta palveluverkosto pysyy kattavana ja palvelujen saatavuus riittävänä. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää, miten vuokrahenkilöiden käytöllä sopivissa kohteissa voidaan osaltaan saada apua tilanteeseen. Kuten todettua epätyypillisten ja erityisesti määräaikaisten työsuhteiden määrä on kasvanut merkittävästi 1990-luvun jälkeen. Yhtenä syynä tähän voidaan nähdä organisaatioiden toimintojen ulkoistaminen ja ydintoimintoihin keskittyminen. Erääksi keskeiseksi ulkoistamisen muodoksi on noussut työvoiman vuokraus, jonka odotetaan siis työvoiman käyttömuotona kasvavan edelleen. (Sädevirta 2002). Ydintoimintoihin keskittyminen on noussut yhdeksi peruslinjaukseksi myös kunnissa ja ostopalveluja käytetään sopivissa kohteissa. Ostopalveluun siirtymisellä on kuitenkin usein henkilöstövaikutuksia. Mikäli jokin osa tuotannosta ulkoistetaan eikä nykyiselle henkilöstölle löydy heti sopivaa työtä kunnan organisaatiosta, kouluttaminen 9

10 vie aikaa ja kunnan kustannukset lisääntyvät eivätkä laske tai edes pysy samana. Vuokrahenkilöstön käyttö on mahdollinen ratkaisu siirtymäkauden ajaksi. Mikäli potentiaalisesta ulkoistettavasta palvelunosasta on eläköitymässä useita henkilöitä, vuokrahenkilöitä otetaan avuksi palveluntuotantoon siksi aikaa, kunnes useampi henkilö on jäänyt eläkkeelle. Tämän jälkeen palvelutuotanto voidaan ulkoistaa ilman ylimääräisiä henkilöstökustannuksia. Kuten todettua, vuokrahenkilöstön käytöllä voidaan vastata organisaatioiden erilaisiin tarpeisiin kuten viransijaisuuksien, perhevapaiden, opinto- ja vuorotteluvapaiden, vuosilomasijaisuuksien sekä erilaisten projekti- ja asiantuntijatehtävien (esim. ITalalla) hoitoon. Vuokrahenkilön käytöllä työtaakkaa helpottamaan voidaan oikeassa paikassa käytettynä osaltaan ehkäistä sairaspoissaoloja ja parantaa työssä jaksamista yleensäkin. Sijaisen käyttö sairasloman aikana taas tekee työhön palaamisesta mielekästä, koska työt on tehty poissaolon aikana. Vuokrahenkilöstön käyttö sopii hyvin myös osaaikaeläkeläisen työpanosta täydentämään. Osa-aikaeläkeläisten määrä tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan voimakkaasti myös kuntasektorilla. Vuokrahenkilöstön käytöllä kunnat voivat myös lisätä ns. sosiaalista työllistämistä henkilöstövuokrauksen kautta voidaan luonnollisella tavalla testata uuden työntekijän kanssa yhteistyön toimivuutta puolin ja toisin esim. pitkään työelämästä poissa olleen, uudelleen koulutetun tai vastavalmistuneen henkilön osalta. 2 Jatkossa henkilö voidaan palkata vakituiseksi työntekijäksi kunnan organisaatioon ottaen huomioon sopimukset vuokratyöntekijän siirtymisestä asiakkaan palvelukseen. Yleiseen yhteiskuntavastuuseen liittyen mainittakoon Henkilöstöpalveluyritysten Liiton ja työmisnisteriön Oiva Väylä -hanke. Yhteistyöhankkeen avulla pyritään katkaisemaan työttömyys jo alkuvaiheessaan vuokratyön avulla ja parantamaan siten työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä jatkossa omin avuin. Vuokratyösuhde tarjoaa myös mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan tilanteessa, jossa vakituista työtä ei vielä ole löytynyt. Hankkeessa pyritään lisäämään vaikeammin työllistyvien työllisyysmahdollisuuksia (mm. vajaatyökykyiset, maahanmuuttajat, nuoret ja pitkiltä perhevapailta palaavat.) Vuokratyöntekijät näkevät useita työpaikkoja ja ulkopuolisena huomaavat helposti eroja toimintatavoissa sekä havainnoivat hyviä ja huonoja puolia erilaisissa tavoissa tuottaa palveluja. Esimerkiksi päiväkodeissa tai sairaaloissa työskentelevien vuokrahenkilöiden kautta on sanottu tulevan usein uusia ideoita päivittäiseen toimintaan; Toimintatapojen muutokset ja turhien työvaiheiden poistaminen nostavat palvelutuotannon tuottavuutta. Henkilöstöpalveluyritysten tunnetuksi tuleminen auttaa näkemään nämä potentiaalisena työpaikkana ja osa-aikatyön voi yhdistää henkilöstöpalveluyrityksessä työskentelyyn. Tämä hyödyttää nykyistä osa-aikatyötä tarjoavaa työnantajaa, sillä työntekijä saa tarvittavan toimeentulon ja tätä kautta osa-aikaisten työntekijöiden vaihtuvuus 2 Koko kunnan budjetin näkökulmasta sosiaalisen työllistymisen näkökulma on keskeinen myös siksi, että pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa sosiaaliongelmia ja siten myös kasvavia kustannuksia kunnille. Mielenkiintoista onkin pohtia, mikä rooli henkilöstövuokrauksella on tässä kokonaisuudessa. 10

11 alenee. Henkilöstövuokrausta käyttämällä voi myös niin halutessaan laskea osaaikaisten työntekijöiden määrää. Työnantajille vuokrahenkilöstön käyttö tuo merkittävää rekrytointiapua. Vuokrahenkilö voi osoittautua sopivaksi työntekijäksi otettavaksi palkkalistoille ja näin kalliit rekrytointiprosessit henkilöstöarviointeineen ja testauksineen vältetään. Henkilöstöpalveluyritysten ydinosaamista on luonnollisesti työntekijöiden valinta ja testaus. Vuokrahenkilöstön tarve tulee usein pikaisella aikataululla ja tarpeen määrä ja kesto eivät ole ennalta arvattavissa. Yhtenä hyvänä kunnille sopivana ratkaisuna voidaan pitää puitesopimusta, johon se kilpailuttaa tarvittavan määrän henkilöstöpalveluyrityksiä. Yhteistyö useamman yrityksen kanssa takaa sen, että tarpeen syntyessä yrityksistä löytyy sopiva tekijä pikaisella aikataululla. Kun yritysten kanssa on tehty kerran sopimus, työvoiman tilaaminen on helppoa verrattuna hetkellisten määräaikaisten tai osa-aikaisten henkilöiden rekrytointiin ja työsopimusten solmimiseen. 3. METODIT JA TYÖMENETELMÄT Kehitysprojektissa työskennellään verkostoituneena pioneerikuntien, henkilöstöpalveluyritysten Liiton, henkilöstöpalveluorganisaatioiden sekä Efeko Oy:n välisellä yhteistyöllä. Työskentely on seminaari- ja työryhmätyöskentelyä hyvien toimintamallien kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi sekä materiaalin tuottoa. Efeko Oy vetänyt useita 3 kuntien, yrittäjien ja valtiontahojen yhteistyöhankkeita ja kokemukset ovat olleet erinomaisia. Uusia toimintatapoja saadaan synnytettyä ja siirrettyä käyttöön vain pitkäjänteisellä yhteisellä asioiden työstämisellä. Efeko toimii projektissa pääosin prosessikonsulttina. Konsultti organisoi prosessin ja tilanteet projektiin osallistuvien tiedon ja asiantuntemuksen kasvattamiseen. Yleisesti ottaen prosessoijan roolissa Efekon tehtävänä on auttaa täsmentämään ongelmaa tai kehittämistarvetta, johon projektin kautta pyritään löytämään vastaus. Prosessikonsultti tuo projektiin erityisesti asiantuntemusta, osaamista ja kokemusta kehittämisestä ja muutoksesta sekä vuorovaikutus- ja yhteistyömenetelmistä. Konsultin tehtävänä on ylläpitää keskustelu tavoitteissa ja jäsentää kehittämisehdotuksia. Taulukko x. Projektin johtaminen ja hallinta sekä projektin kulku Efeko Oy:n menetelmänä Projektin johtaminen ja hallinta Konsultin tehtävät Kehittämiskohteen ja tavoitteiden täsmentäminen Kehittämisprojektin suunnittelu ja organisointi Kehittämisprojektin hallinta ja ohjaus Muutoksesta ja kehittämistoimenpi- Asiantuntemuksen antaminen ja järjestäminen Organisaatioiden kehittämiskokemusten ja hyvien käytäntöjen välittäminen Erilaisten menetelmien (kyselyt, haastattelut, ryhmätyöt, analyysit jne.) 3 Esim. Julkinen ja yksityinen kumppanuus (JYK) hanke, tuottavuushanke Prosessi- ja rakennemuutoksilla seudullisten palvelujen järjestämiseen sekä Tilaaja-tuottajamalli suomalaisissa ja ruotsalaisissa kunnissa. 11

12 teistä sopiminen Tulosten arviointi käyttö Prosessin aikana syntyneen aineiston jäsentäminen kokouksia ja seminaareja varten Kehittämisehdotusten määrittely ja muotoilu Kehittämissopimusten toteuttamisen suunnittelu Sovittavat toimitettavat materiaalit Toimeenpanon tuki jatkossa Käytännössä tämän projektin työmenetelminä ovat aineistoanalyysit, pien- /suurryhmätyöskentelyt, kehittämisseminaarit, asiantuntija-alustukset sekä erilaiset ideointimenetelmät. Keskeisenä menetelmänä myös hyödynnetään Efeko Oy:ssä kehitettyä henkilöstön rektytointitarpeen ennakointimallia, jolla ennustetaan kunkin pioneerikunnan henkilöstömäärät vuoteen 2020 ottaen huomioon henkilöstön eläköitymistiedot sektoreittain sekä väestöennusteet. Ennakointimallin pohjalta voidaan pohtia kunnittain tulevaisuuden henkilöstötilannetta ja henkilöstövuokrauksen tarjoamia mahdollisuuksia tulevaisuuden rekrytointitarpeen suhteen. 4. AINEISTON ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI Projektissa syntyvä ja kerättävä aineisto analysoidaan ja raportoidaan eri vaiheiden jälkeen Efeko Oy:n toimesta siten, että aina ennen projektin seuraavaa kokousta / seminaaria tulokset ovat osallistujien käytössä. Projektissa syntyvästä aineistosta laaditaan yhteensä kolme kokonaisuutta: projektin väliraportti (osallistujien ja ohajusryhmän käyttöön), projektin loppuraportti sekä työkirja Kuinka hyödyntää henkilöstövuokrausta kuntasektorilla. Kaksi viimeksi mainittua julkaistaan kenen tahansa kiinnostuneen hankittavaksi omakustannehintaan, ladattavaksi internetistä tai lainattavaksi Kuntaliiton kirjastotietopalvelusta. 5. ORGANISOINTI, RESURSSOINTI JA AIKATAULU Hanke on tarkoitus käynnistää tammikuussa 2007 ja saattaa päätökseen toukokuussa Toteutuksesta vastaa Efeko Oy. 5.1 Projektiorganisaatio 12

13 Projektiorganisaatio rakentuu seuraavasti: Projektiryhmän muodostavat tässä vaiheessa seuraavat sitoutuneet tahot - Efeko Oy (projektipäällikkö) - kunta xx - kunta xx - kunta xx - kunta xx - kunta xx - kunta xx - kunta xx - kunta xx - kunta xx - Henkilöstöpalveluyritysten Liitto - yritys xx - yritys xx - yritys xx - yritys xx Projektiryhmä toteuttaa käytännön tasolla projektin ja tuottaa sen sisällön työskentelyllään. Projektiryhmän jäsenten tehtävät vaihtelevat projektin eri vaiheissa Efeko Oy:n organisoimissa puitteissa. Seminaareissa kuullaan tarpeen ja teeman mukaan sopivia erityisasiantuntijoita ja vierailevia luennoitsijoita. Projektin ohjausryhmä tullaan perustamaan seuraavista tahojen edustajista: - Henkilöstöpalveluyritysten Liitto - Sisäasiainministeriö - kuntien edustaja - ohjausryhmän sihteeri Efeko Oy Ohjausryhmä johtaa projektia makrotasolla ja hyväksyy projektin lopulliset tavoitteet, laajuuden ja rajaukset. Ohjausryhmä tekee tarvittavia sisällöllisiä täsmennyksiä ja rajauksia hankkeen alussa sekä projektin edetessä. Projektipäällikkönä toimii Efeko Oy:stä johtava konsultti Sirpa Korhonen ja projektikoordinaattorina Efeko Oy:n konsultti Markus Pauni. Projektipäällikkö ja projektikoordinaattori - vastaavat projektin läpiviennistä projektisuunnitelman mukaisesti - vastaavat säännöllisten projektiraporttien laadinnasta ja hyväksyttämisestä - toimeenpanevat projektin ohjausryhmän vahvistamat päätökset - tarkastavat ja hyväksyvät projektin laskut - vastaavat projektin osapuolten koordinoinnista - vastaavat tiedottamisesta ja dokumentoinnista - laativat loppuraportin ja muun materiaalin Efeko vastaa käytännön asioista, kuten projektin käytännön tason johtamisesta ja aikatauluttamisesta, tapaamisten ja seminaarien järjestämisestä sekä yhdessä osallistuvien kaupunkien/kuntien, Henkilöstöpalveluyritysten Liiton ja muiden osallistujien kanssa materiaalin tuotosta eri menetelmin. Osallistuvien kuntien työpanos koostuu pitkälti seminaareihin osallistuvien henkilöiden työajasta sekä taustatiedon keruusta omasta kunnasta (mm. henkilöstöön liittyvät tilastotiedot). Asiantuntijat: 13

14 Efeko Oy: Kuntien rekrytointitarpeen ennakoinnin erityisasiantuntijana toimii tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen. Kuntien toimintaympäristön haasteiden ja muutosjohtamisen erityisasiantuntijana toimii johtaja Jarmo Asikainen. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto: Projektissa toimivat asiantuntijoina Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara ja Henkilöstöpalveluyritysten Liiton asiantuntija Minna Vanhala-Harmanen. Muut asiantuntijat Kuntaliitosta, KT:stä ja työministeriöstä Sidosryhmät: Projektin liittyviin sidosryhmiin tullaan projektin aikana säännöllisesti pitämään yhteyttä (viestintä projektin käynnistämisestä, tavoitteista, vaiheesta, välituloksista ja lopputuloksista). Seuraavat tahot tullaan oman kiinnostuksensa mukaisesti sitouttamaan projektiin - Työministeriö - Työnantaja- ja työntekijäkeskusjärjestöt - Kunnallinen työmarkkinajärjestö (KT) - Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) - Jytyliitto - Kuntien eläkevakuutus (KEVA) - Työsuojelurahasto (päärahoittaja) 5.2 Projektin alustava ositus ja vaiheistus 14

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO)

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) Tervetuloa KUMA-seminaariin 12.9.2012 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 1 October 3, 2012 USO-verkostohanke kuntajohtamisen kehittämisen tukena

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

MARAK moniammatillinen riskinarviointi MARAK moniammatillinen riskinarviointi Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Henkilöstöpolitiikka

Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka Työ- ja virkasuhteet ovat pääsääntöisesti vakituisia lukuun ottamatta sijaisia Lukuisia työsuhteita on vakinaistettu Tulevaisuuteen on varauduttu rekrytoimalla mahdollisimman monikelpoisia

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU. Ari Reunanen KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN JATKOAIKATAULU Ari Reunanen Toinen vaihe Helmikuu Touko- elokuu Syyskuu Selvitysvaihe 2 Vaihe 1 + 2 VAIHE 3 TYÖRYHMIEN SELVITYSVAIHE 1 VALMIS Uuden kunnan tavoitteet

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt. Asiakasyritykselle

Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt. Asiakasyritykselle Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointisäännöt Asiakasyritykselle Henkilöstöpalveluyritysten auktorisointi Auktorisoidut henkilöstöpalveluyritykset tunnistaa Hyvä työpaikka & Osaavaa rekrytointia -tunnuksesta.

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO 2015-1 2/15/16 Esityksen / esittäjän nimi 2 KirTEKO tavoite ja tarkoitus Kirkon työpaikat ovat kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti tulevaisuuden työpaikkoja

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Joustavat henkilöstöratkaisut varmistavat palvelutuotannon ja kustannustehokkuuden

Joustavat henkilöstöratkaisut varmistavat palvelutuotannon ja kustannustehokkuuden Joustavat henkilöstöratkaisut varmistavat palvelutuotannon ja kustannustehokkuuden Palvelutarjooma Rekrytointipalvelut Hallinnollinen tukipalvelu, haastattelut, sijaisvinkkaus, seurantapalvelu Sijaispalvelu

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla.

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla. 260151/01/101-109 Sisäasiainministeriön palkkausjärjestelmän uudistamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 11 päivänä toukokuuta 2006 sisäasiainministeriön,

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tämän aukeaman kuvat Elinvoiman eväät -teemaseminaarista Infra ja elinvoima 10.4.2013 Kansikuva: Pixhill.com Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Kymenlaakson työvoimatarpeet ja yhteistyö tulevaisuuden haasteiden ennakoinnissa

Kymenlaakson työvoimatarpeet ja yhteistyö tulevaisuuden haasteiden ennakoinnissa Kymenlaakson työvoimatarpeet ja yhteistyö tulevaisuuden haasteiden ennakoinnissa Onko pula sairaanhoitajista totta? Meillä on monia erilaisia vaihtoehtoja toimia. Voiko ulkomailta rekrytointi olla yksi

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hallituksen itsearvointikysely 2016

Hallituksen itsearvointikysely 2016 Hallituksen itsearvointikysely 2016 Raportti tulostettu 8.8.2016 Vastausprosentti 71,4% (10/14) Ei sisällä avoimia vastauksia 1.1-1.3 Miten yhtymähallitus on onnistunut tehtävässään 1.1 Hallinto ja hallinnon

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot