KUNNAT JA HENKILÖSTÖVUOKRAUS Kehityshanke kuntatyön joustavuuden ja tuottavuuden sekä työssä jaksamisen tukemiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNAT JA HENKILÖSTÖVUOKRAUS Kehityshanke kuntatyön joustavuuden ja tuottavuuden sekä työssä jaksamisen tukemiseksi"

Transkriptio

1 KUNNAT JA HENKILÖSTÖVUOKRAUS Kehityshanke kuntatyön joustavuuden ja tuottavuuden sekä työssä jaksamisen tukemiseksi Projektisuunnitelma

2 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO Hankkeen tavoitteet ja rajaus Tutkimuskysymykset KUNTATYÖ MUUTOKSESSA Henkilöstövuokrauksen käytön nykytila Yleiskatsaus Kuntasektori Kunnat ja henkilöstövuokrauksen mahdollisuudet METODIT JA TYÖMENETELMÄT AINEISTON ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI ORGANISOINTI, RESURSSOINTI JA AIKATAULU Projektiorganisaatio Projektin alustava ositus ja vaiheistus Rahoitus TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN...16 LIITTEET...16 Lähteet...17 Efeko Oy:n keskeisimmät aihealueeseen liittyvät referenssit ja CV:t...18 Efeko Oy:n esittely...24 Fact Sheet: Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ry (HPL) ja henkilöstöpalveluala

3 1. JOHDANTO Kuntien rooli palvelujen tuottajana ja järjestäjänä on jatkuvassa muutoksessa. Nykyyhteiskunnan sekä tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin vastaaminen vaatii monipuolisia ratkaisuja palvelutuotannon turvaamiseksi. Haasteellista kunnille on tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen käytössä olevilla niukoilla resursseilla väestön ikääntyessä, työntekijöiden eläköityessä ja palvelutarpeiden erilaistuessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaamaan säädettävä puitelaki asettaa omat haasteensa kuntien kehitystyölle. Henkilöstövuokrauksen käyttö tarjoaa organisaatiolle mahdollisuuden vähentää henkilöstöön liittyviä riskejä ja lisätä henkilöstökustannusten joustavuutta (Viitala & Mäkipeltola 2005, 28). Henkilöstövuokrausta käytetään organisaatioissa tilapäisen työvoiman tarpeen tyydyttämiseen sekä yhä useammin myös puskurina toiminnan volyymien vaihdellessa. Henkilöstövuokrausyritysten palvelut tuovat helpotusta organisaatioiden kiireisiin ja työpaineisiin niin tuotannossa, henkilöstötyössä kuin muissakin tehtävissä. (Viitala & Vettensaari & Mäkipelkola 2006, 2 & 10.) Vuokrahenkilöstön käyttö paikkaamaan omaa henkilöstöä on mahdollisuus, josta yrityssektorilla on laajasti kokemuksia. Valtakunnallisesti ei ole kuitenkaan syvällisesti tarkasteltu, kuinka tätä mahdollisuutta kuntasektorilla käytetään tai voitaisiin käyttää ja mitkä ovat toiminnan erityispiirteet. Julkisella sektorilla henkilöstövuokrauksen käyttö ei ole kovinkaan yleistä. Aihetta osaltaan tarkastelleen tutkimuksen tulosten mukaan koko julkisella sektorilla mainittavasti vuokratyövoimaa käytetään vain sosiaali- ja terveystoimen alalla. (Lehto, Lyly-Yrjänäinen & Sutela 2005.) Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn selvityksen, mukaan vain n. 13 prosenttia kunnista käyttää ulkopuolista työvoimaa. Vuonna 2003 määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 12 prosenttia. (Huuhtanen 2006.) Kunnat ovat siis käyttäneet vuokrahenkilöstöä jossakin määrin, mutta sen kaikkia mahdollisuuksia ei tunnisteta ja kokonaisuutta ei ole laajasti tarkasteltu. Pohtimisen arvoista on, löytyisikö henkilöstövuokrauksen käytöstä yhtä potentiaalista ratkaisua useampiinkin nyky-yhteiskunnan julkisen palvelutarjonnan ongelmiin. Tämän kehitysprojektin tavoitteena on selvittää, miten henkilöstövuokrauksen käyttö voi omalta osaltaan helpottaa kuntatyötä ja ratkaista kuntien kohtaamia haasteita ja ongelmia. Verkostoprojektin kautta henkilöstövuokrausta voidaan kehittää kuntasektorin kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan ottaen huomioon eri osapuolten näkemykset projektin eri vaiheissa. Verkostoprojektilla tarkoitetaan laajapohjaista ja erilaisia organisaatioita koskevaa projektia, joka on ositettavissa usein useampaan toisiinsa liittyvään kokonaisuuteen. Projektiin osallistuvia tahoja yhdistää työskentely yhteisen ilmiön tai asian parissa, vaikka intressit sen suhteen voivat olla painotuksiltaan erilaisia. Tavoitteena on selvittää kuntasektorin henkilöstövuokrauksen käytön erityispiirteitä ja haasteita sekä tarkastella yhteistoiminnassa kuntien, henkilöstöpalveluyritysten ja muiden tahojen kanssa mitä puolia henkilöstövuokrauksen käyttöön kuntasektorilla 3

4 liittyy ja miten henkilöstövuokraus olisi parhaiten hyödynnettävissä kunnissa ottaen huomioon ilmiöön liittyvät faktat, tutkimustieto sekä erilaiset intressit ja asenteet. 1.2 Hankkeen tavoitteet ja rajaus Tässä projektissa keskitytään eritoten yksityisten henkilöstöpalveluyritysten osaltaan tuomiin mahdollisuuksiin ratkaista kuntien tulevaisuuden palvelujen järjestämisen vaateita. Kuntasektorilla on käytössä myös omia määrä-, osa-aikais- ja vuokratyövoimapankkeja (esim. Kymijoen työnantajapalvelu REKRY) sekä kuntien perustamia henkilöstövuokrausyrityksiä kuten Seure Oy pääkaupunkiseudulla. Useimmille Suomen kunnista ei kuitenkaan liene kannattavaa perustaa omaa henkilöstövuokrausorganisaatiota tai seudullista järjestelmää. Projektissa mukanaolevat pioneerikunnat työskentelevät verkostomaisesti yhteistyössä Efeko Oy:n, henkilöstöpalveluyritysten Liiton, henkilöstöpalveluyritysten sekä muiden tahojen kanssa. Kehitysprojektin aikana pohditaan henkilöstövuokrauksen mahdollisuuksia kuntatyönantajien sekä henkilöstön kannalta. Projektiin koostuu keskeisesti osallistavasta työseminaarityyppisestä työskentelystä ja kehittämistoiminnasta. Samalla tullaan käymään myös tiivistä vuoropuhelua työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa. Projekti rakentuu kehittämisseminaareista liittyen henkilöstövuokrauksen yhteyteen tuottavuuden ja laadun, työvoiman saatavuuden ja työssä jaksamisen kannalta. Seminaareissa otetaan tarpeen mukaan huomioon sektorikohtaiset erityiskysymykset erillisissä työryhmissä (sosiaali- ja terveystoimi, tekninen toimi, sivistystoimi ja hallintopalvelut). Projektin keskeisenä tavoitteena on tuoda vuokrahenkilöstön käytön mahdollisuudet laajaan tietoisuuteen ja suunnitella sen käyttöönottoa ja uusia monipuolisia toimintamalleja pioneerikuntien kanssa. Projektin tarkoituksena on myös purkaa ilmiön ympärillä liikkuvia mahdollisia myyttejä. Projektin yhteydessä loppuraportin ohella laaditaan opas Kuinka hyödyntää henkilöstövuokrausta kuntasektorilla, joka pitää sisällään projektissa esiin tulleita seikkoja henkilöstövuokrauksen hyödyistä, esteistä ja erityispiirteistä kuntasektorilla. Oppaaseen sisällytetään myös yksityiskohtaisia ja selkeitä ohjeita henkilöstövuokraukseen liittyvistä käytännön seikoista, kuten henkilöstövuokrauksen hankintaprosessista ja osapuolten välisistä sopimuksista ja velvoitteista. Opas julkaistaan kaikkien kiinnostuneiden tahojen hyödynnettäväksi. Projekti koostuu siis sidosryhmien verkostomaisesta työskentelystä, jossa aikaansaatu materiaali raportoidaan yleishyödylliseen käyttöön. Hanketta voidaan kutsua kehitysprojektiksi joka hyödyttää paitsi projektin aktiivitahoja, mutta myös kuntasektoria yleensä sekä työelämän muutoksia pohtivia tahoja. 1.3 Tutkimuskysymykset Kehitysprojektissa halutaan vastata mm. seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat henkilöstövuokrauksen käytön erityispiirteet kuntasektorilla? 4

5 2. Mitä etuja ja haasteita tai mahdollisia esteitä henkilöstövuokraukseen liittyy kuntasektorilla? 3. Millä keinoin kunnat voivat hyödyntää henkilöstövuokrausta tulevaisuuden haasteiden keskellä? 4. Missä määrin ja missä tilanteissa henkilöstövuokraus edistää kuntatyön tuottavuutta, laatua, työssä jaksamista ja kuntasektorin yleistä kehitystä? Laajassa mielessä projektissa halutaan tuottaa lisäinformaatiota siitä, millainen on työelämän muutoksen, kuntasektorin organisaatiokulttuurien ja työsuhteiden muodon väliset suhteet. Tähän laajaan teemaan saadaan projektin kautta tärkeää tietoa ja projektissa tuotettu materiaali ja muu aineisto on jatkohyödynnettävissä tieteellisessä tutkimustyössä. Laajan projektin tausta-ajatuksena on työelämän joustavuus, tuottavuus, työssä jaksaminen sekä palvelujen laatu ja saatavuus. Näitä teemoja avataan hieman seuraavassa luvussa. 2. KUNTATYÖ MUUTOKSESSA Työmarkkinat ovat kohdanneet viime aikoina voimakkaan muutoksen ja 1990-luvun aikana työmarkkinoiden voidaankin sanoa jäsentyneen aivan uudella tavalla (Sädevirta 2002). Varsinaiset työn tekemisen muodot ovat monimuotoistuneet ja työtä tehdään kokoaikatyön ohessa entistä useammin vuokratyössä ja muissa epätyypillisissä työmuodoissa. Pysyvät kokoaikaiset työsuhteet ovat vähentyneet luvuilla, vaikka valtaosa palkansaajien työsuhteista edelleen solmitaankin pysyviksi vakituisiksi työsuhteiksi. Viime vuosikymmeninä on silti tullut selväksi, että palkkatyö kokonaisuudessaan on kohtaamassa suuria muutoksia (Beynon 2002, 7). Väestön ikääntyminen, henkilöstön eläköityminen, toimintaympäristön nopeat muutokset ja käytettävissä olevien resurssien niukkuus asettavat kovat haasteet kunnille. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, resurssien uudelleen arviointia, uusia työtapoja ja innovatiivisuutta tuottavuuden parantamiseksi. Tämä edellyttää joustavuutta ja erityyppisiä henkilöstöratkaisuja eri tilanteisiin. (Efeko Oy 2005, 7.) Kuntasektorin työntekijöistä siirtyy eläkkeelle yli kolmannes vuoteen 2010 mennessä ja työelämästä poistuu huomattava määrä kunnallisiin palveluihin liittyvää erityisosaamista, joka olisi kyettävä siirtämään nuoremmille työntekijöille. Valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen 2-3 vuodella. Tämä edellyttää uusia keinoja ja toimenpiteitä, jotka tukevat henkilöstön motivaatiota, osaamista ja työkykyä. (Mt.) Yhteiskunnalliset muutostrendit vaikuttavat osaltaan kuntien osaamistarpeisiin ja niiden kehitykseen. Keskeisiä tekijöitä ovat mm. - kuntien erilaisuuden lisääntyminen ja polarisaation voimistuminen - kuntalaisten palveluvaatimusten lisääntyminen - tuottavuuden kohottamisen ja palvelutuotannon vaihtoehtoisten mallien käyttöönoton vaatimukset - koulutuksen ajan tasalla pitämisen vaatimukset - työvoimapulan uhka - väestön keski-iän nousu 5

6 - teknologian ja tietotekniikan uudet mahdollisuudet - kilpailuttamisen vaatimukset - seutuistumisen ja globalisaation vaikutukset. (Mt.) Nämä laajat tekijät vaikuttavat keskeisesti siihen, millaisia haasteita kuntasektori kohtaa nyt ja erityisesti vuosikymmenen loppuun mennessä. Henkilöstövuokrauksen potentiaa onkin tärkeää ja kiireellistä selvittää. Varsinaisen ongelmallisena näyttäytyvät myös kysymykset siitä, kuka huolehtii välttämättömistä hyvinvointivaltion töistä mikäli työvoimapula etenee ennusteiden mukaan, miten erityisesti kasvukunnat selviytyvät kasvavine rekrytointitarpeineen sekä mitä tulevaisuudessa työltä ja työyhteisöltä vaaditaan, jotta työtekijä jaksaa (Rainio 2003, 12). Myös rekrytointiprosessit ovat haastavia; rekrytoinnista syntyy kustannuksia, jotka syntyvät mm. ilmoittelusta, rekrytointiin käytettävästä ajasta, testaus- ja haastattelukuluista sekä muista palveluista. Erityisen kalliiksi rekrytointi tulee, jos se epäonnistuu (Mt., 14). Etenkin pienille kunnille henkilöstöpalveluyritysten asiantuntemus voi olla arvokas lisäarvo rekrytointiosaamiseen liittyen Tutkimusten mukaan työpaikan pysyvyys on kunta-alan houkuttelevuuden kulmakivi. Pysyvä palvelussuhde edustaa turvallisuutta ja kuntien olisikin hyvä edelleen kehittää keinoja pysyvien työpaikkojen tarjoamiseen. Pysyvien sijaisten vakanssien perustaminen työvoimapula-aloilla ja suurissa yksiköissä on yksi tapa. (Mt., 32.) Aina kunnalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vakituisten työntekijöiden tai pysyvien sijaisten rekrytointiin. Sijaisjärjestelmän toimimattomuus aiheuttaa vakituisille työntekijöille stressiä ja vaikeuttaa jaksamista. Tulevaisuuden haasteiden keskellä onkin tärkeää, että henkilöstövuokrauksen potentiaa sopivissa kohteissa selvitetään pysyvien työpaikkojen tarjonnan kehittämisen rinnalla. 2.1 Henkilöstövuokrauksen käytön nykytila Yleiskatsaus Henkilöstövuokrauksen käyttö on lisääntynyt Suomessa. Tämä on nähtävissä niin vuokratyötä tekevien määrässä, vuokrausyritysten, kuin alan liikevaihdonkin kasvussa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportin mukaan (Kauhanen 2001) suurin kasvu tulee toimisto- ja IT - alalla teollisuuden ja kaupan seuratessa perässä. EK:n selvityksen mukaan vuokratyövoiman käyttö lähes kaksinkertaistui vuosien 2001 ja 2004 välisenä aikana (Saukkonen 2005). Keskeiset toimijat työmarkkinoilla liittyen henkilöstövuokraukseen ovat vuokratyöntekijät, vuokratyövoimaa käyttävät organisaatiot ja vuokratyövoimaa välittävät yritykset sekä ammattiliitot. (Viitala & Vettensaari & Mäkipelkola 2006, 2 & 10.) Oheisessa kuviossa on esitetty kolmikantasuhteena toimijaosapuolet niiden väliset suhteet. 6

7 Kuvio 1: Kolmikantasuhde työvoiman vuokrauksessa (soveltaen Sädevirta 2002, teoksessa Viitala, Vettensaari, Mäkipelkola 2006, 13.) Määräaikaisten työntekijöiden määrä on julkisella sektorilla paikoin lisääntynyt projektitöiden myötä. Määräaikaisten työsuhteiden käyttöä ja kokemista tarkastelleessa tutkimuksessa (Lehto, Lyly-Yrjänäinen & Sutela 2005) on kuitenkin havaittu, että henkilöstövuokrauksen käyttö julkisella sektorilla ei kuitenkaan ole kovin yleistä. Tutkimuksessa valtiota edustavilla työpaikoilla vuokratyövoimaa ei mainittavasti käytetty Kuntasektori Edellä mainitun tutkimuksen tulosten mukaan sosiaali- ja terveystoimessa vuokratyöntekijöiden käyttö on lisääntynyt henkilöstövuokraus on osoittautunut edulliseksi keinoksi sijaisuuksien hoitamisessa. Sosiaali- ja terveystoimen alalla käytetään myös kunnan tai kuntayhtymän omia vakinaisia sijaisia. Sijais- ja vuokratyövoimatarve syntyy sairaslomiin ja perhevapaisiin varautumisesta. Myös sivistystoimessa vuokratyöntekijöitä käytetään aika ajoin. (Mt., 29 & 31.) Samaisessa tutkimuksessa haastatellun sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöjohtajan näkemyksen mukaan vuokratyövoima tulee edullisemmaksi kuin sijaisten palkkaaminen. Vuokratyöntekijöitä on ollut hyvä käyttää paikkaamaan lyhytaikaisia, muutaman päivän, poissaoloja. Sopivissa tapauksissa ja tilanteissa vuokratyöntekijöiden joukosta rekrytoidaan myöhemmin myös vakituisia työntekijöitä. (Mt., 58 & 65.) Tutkimuksessa kysyttiin myös henkilöstön edustajilta suhtautumista vuokratyöhön ja pätkätöihin yleensäkin. Henkilöstövuokraukseen suhtaudutaan suurella varauksella asia on hyväksytty sosiaali- ja terveystointa edustavan luottamusmiehen mukaan pakon edessä, koska sijaisia on ollut vaikeaa löytää. Luottamusmiehet tarkastelevat vuokratyösuhteita lähinnä omien työntekijöiden näkökulmasta ja vuokratyöntekijän näkökulmaa ei juuri huomioida. Samalla vakituisen henkilöstön jaksamisesta ollaan huolissaan. Sivistystointa edustavan luottamusmiehen mukaan vakituiset työntekijät tekevät paljon hallinnollista- ym. kehittämistyötä, johon keikkailijat eivät ole sitoutuneet. (Mt., 33 & 35.) 7

8 Jytyliiton (Huuhtanen 2006) tuoreessa selvityksessä on kartoitettu lyhyesti mutta tyhjentävästi vuokratyövoiman käytön nykytila kuntasektorilla. Selvitysraportti perustuu kyselyyn, johon vastasi 208 kuntaa eli 48 % kunnista. Kyselyyn vastanneista kunnista rekrytointipalveluja käyttää hieman useampi kuin joka kymmenes kunta (13 %). Valtaosa vastanneista kunnista (88 %) ilmoittivat, etteivät ne tällä hetkellä käytä henkilöstövuokrausyrityksiä henkilöstön rekrytoinnissa. Näistä kunnista 15 % ilmoitti, että palveluiden käyttö saattaa tulla ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa. Käytetäänkö kunnassanne tällä hetkellä henkilöstövuokrausyrityksiä henkilöstön rekrytoinnissa? (Huuhtanen 2006) Harkitaanko kunnassa henkilöstöpalveluyritysten käyttöä lähitulevaisuudessa? (Huuhtanen 2006) Jytyliiton kysely vahvisti edellä läpikäytyä käsitystä siitä, että vuokratyövoimaa käytetään eniten sosiaali- ja terveystoimen alalla. Muista toimialoista mainittiin hallinto-, siivous-, sivistys- ja tekninen toimi sekä ruokapalvelu. 1 Suurimassa osassa kyselyyn vastanneista kunnista ei oltu tehty periaatepäätöksiä henkilöstövuokrausyritysten käyttöä koskien. Muutamien kuntien vastauksissa kerrottiin, että henkilöstövuokrausyrityksiä on lupa käyttää rekrytoinnissa toissijaisena vaihtoehtona, jos muuten ei tilapäistä henkilöstötarvetta saada täytettyä. Seudullisen yhteistyön arvioitiin lisääntyvän rekrytoinnissa lähiaikoina. Kunnissa valmistaudutaan kunta- ja palvelurakenteen mukanaan tuomiin haasteisiin ja kerrottiin, että rekrytointia tullaan tulevaisuudessa tekemään yhteistyössä lähikuntien, seutukuntien ja muiden yhteenliittymien kanssa. Myös päätökset rekrytoinnin järjestämisestä tullaan tekemään suuremmissa yksiköissä. Kunnissa on käyty keskustelua alu- 1 Tehtävänimikkeinä mainittiin terveyskeskuslääkärit ja -hammaslääkärit, siivoojat, kanslistit, suurtalouskeittiötyöntekijät, kirjanpitotyöntekijät, sairaanhoitajat ja muut hoitotyötä tekevät, lastenhoitajat, laitoshuoltajat ja tekniset osaajat. 8

9 eellisista sijaispalvelupankeista ja resurssikeskuksista, joita on mm. Hämeenlinnan, Lahden, Kotkan ja Kainuun seuduilla. Esteeksi henkilöstövuokrausyritysten käytölle hallintotehtäviin rekrytoitaessa mainittiin muutamien kuntien vastauksissa julkishallinnon asiantuntemuksen puute ja ns. paikallisen kulttuurin osaamattomuus. Osa kunnista oli vahvasti sitä mieltä, etteivät ne tarvitse henkilöstövuokrausyritysten apua vaan selviävät rekrytoinnista omin avuin. Henkilöstövuokrausyritysten käyttöä laajamittaisemmin kerrottiin rajoittavan myös siitä aiheutuvat suuremmat kustannukset. 2.2 Kunnat ja henkilöstövuokrauksen mahdollisuudet Kaiken kaikkiaan edellisessä alaluvussa esitellyn aiemman tutkimus- ja selvitystietämyksen valossa vahvistuu se käsitys, että kuntasektorilla on kiinnostusta vuokratyövoiman käytölle, mutta käyttö ei ole kovinkaan laajaa. Vuokratyövoiman hyödyntämisen esteenä on monia seikkoja, kuten kuntasektorin perinteisten työehtosopimusten henki, paikoin korkeana pidetyt vuokratyön kustannukset sekä käsitykset henkilöstövuokrausyritysten julkishallinnon asiantuntemuksen puuttesta ja paikallisen kulttuurin osaamattomuudesta henkilöstövuokraukseen liittyen. Mielenkiintoista ja tärkeää onkin kehitysprojektin kautta selvittää reaalisia henkilöstövuokrauksen etuja sekä haasteita ja esteitä kuntasektorilla. Tämän kautta henkilöstövuokraus voidaan nähdä aitona mahdollisuutena. Tarkoituksena on vaihtaa hyviä käytäntöjä, luoda malleja sekä oppia tehdyistä virheistä sekä asiakkaan että palveluntarjoajan kannalta. Henkilöstövuokrauksen käytöllä sopivissa tilanteissa voidaan edistää kuntasektorin organisaatioiden joustavuutta, tehokkuutta, työn laatua ja työssä jaksamista. Johdonmukaisesti ja hyvin suunniteltuna sillä on myös positiivisia työllistämisvaikutuksia. Keskeistä onkin pohtia, olisiko henkilöstövuokrauksen käytöstä hyötyä laajemminkin kuntatyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen ohella. Suurten ikäluokkien eläköityessä tulee ottaa käyttöön erityyppisiä palvelujen järjestämistapoja ja käytännön ratkaisuja, jotta palveluverkosto pysyy kattavana ja palvelujen saatavuus riittävänä. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää, miten vuokrahenkilöiden käytöllä sopivissa kohteissa voidaan osaltaan saada apua tilanteeseen. Kuten todettua epätyypillisten ja erityisesti määräaikaisten työsuhteiden määrä on kasvanut merkittävästi 1990-luvun jälkeen. Yhtenä syynä tähän voidaan nähdä organisaatioiden toimintojen ulkoistaminen ja ydintoimintoihin keskittyminen. Erääksi keskeiseksi ulkoistamisen muodoksi on noussut työvoiman vuokraus, jonka odotetaan siis työvoiman käyttömuotona kasvavan edelleen. (Sädevirta 2002). Ydintoimintoihin keskittyminen on noussut yhdeksi peruslinjaukseksi myös kunnissa ja ostopalveluja käytetään sopivissa kohteissa. Ostopalveluun siirtymisellä on kuitenkin usein henkilöstövaikutuksia. Mikäli jokin osa tuotannosta ulkoistetaan eikä nykyiselle henkilöstölle löydy heti sopivaa työtä kunnan organisaatiosta, kouluttaminen 9

10 vie aikaa ja kunnan kustannukset lisääntyvät eivätkä laske tai edes pysy samana. Vuokrahenkilöstön käyttö on mahdollinen ratkaisu siirtymäkauden ajaksi. Mikäli potentiaalisesta ulkoistettavasta palvelunosasta on eläköitymässä useita henkilöitä, vuokrahenkilöitä otetaan avuksi palveluntuotantoon siksi aikaa, kunnes useampi henkilö on jäänyt eläkkeelle. Tämän jälkeen palvelutuotanto voidaan ulkoistaa ilman ylimääräisiä henkilöstökustannuksia. Kuten todettua, vuokrahenkilöstön käytöllä voidaan vastata organisaatioiden erilaisiin tarpeisiin kuten viransijaisuuksien, perhevapaiden, opinto- ja vuorotteluvapaiden, vuosilomasijaisuuksien sekä erilaisten projekti- ja asiantuntijatehtävien (esim. ITalalla) hoitoon. Vuokrahenkilön käytöllä työtaakkaa helpottamaan voidaan oikeassa paikassa käytettynä osaltaan ehkäistä sairaspoissaoloja ja parantaa työssä jaksamista yleensäkin. Sijaisen käyttö sairasloman aikana taas tekee työhön palaamisesta mielekästä, koska työt on tehty poissaolon aikana. Vuokrahenkilöstön käyttö sopii hyvin myös osaaikaeläkeläisen työpanosta täydentämään. Osa-aikaeläkeläisten määrä tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan voimakkaasti myös kuntasektorilla. Vuokrahenkilöstön käytöllä kunnat voivat myös lisätä ns. sosiaalista työllistämistä henkilöstövuokrauksen kautta voidaan luonnollisella tavalla testata uuden työntekijän kanssa yhteistyön toimivuutta puolin ja toisin esim. pitkään työelämästä poissa olleen, uudelleen koulutetun tai vastavalmistuneen henkilön osalta. 2 Jatkossa henkilö voidaan palkata vakituiseksi työntekijäksi kunnan organisaatioon ottaen huomioon sopimukset vuokratyöntekijän siirtymisestä asiakkaan palvelukseen. Yleiseen yhteiskuntavastuuseen liittyen mainittakoon Henkilöstöpalveluyritysten Liiton ja työmisnisteriön Oiva Väylä -hanke. Yhteistyöhankkeen avulla pyritään katkaisemaan työttömyys jo alkuvaiheessaan vuokratyön avulla ja parantamaan siten työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä jatkossa omin avuin. Vuokratyösuhde tarjoaa myös mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan tilanteessa, jossa vakituista työtä ei vielä ole löytynyt. Hankkeessa pyritään lisäämään vaikeammin työllistyvien työllisyysmahdollisuuksia (mm. vajaatyökykyiset, maahanmuuttajat, nuoret ja pitkiltä perhevapailta palaavat.) Vuokratyöntekijät näkevät useita työpaikkoja ja ulkopuolisena huomaavat helposti eroja toimintatavoissa sekä havainnoivat hyviä ja huonoja puolia erilaisissa tavoissa tuottaa palveluja. Esimerkiksi päiväkodeissa tai sairaaloissa työskentelevien vuokrahenkilöiden kautta on sanottu tulevan usein uusia ideoita päivittäiseen toimintaan; Toimintatapojen muutokset ja turhien työvaiheiden poistaminen nostavat palvelutuotannon tuottavuutta. Henkilöstöpalveluyritysten tunnetuksi tuleminen auttaa näkemään nämä potentiaalisena työpaikkana ja osa-aikatyön voi yhdistää henkilöstöpalveluyrityksessä työskentelyyn. Tämä hyödyttää nykyistä osa-aikatyötä tarjoavaa työnantajaa, sillä työntekijä saa tarvittavan toimeentulon ja tätä kautta osa-aikaisten työntekijöiden vaihtuvuus 2 Koko kunnan budjetin näkökulmasta sosiaalisen työllistymisen näkökulma on keskeinen myös siksi, että pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa sosiaaliongelmia ja siten myös kasvavia kustannuksia kunnille. Mielenkiintoista onkin pohtia, mikä rooli henkilöstövuokrauksella on tässä kokonaisuudessa. 10

11 alenee. Henkilöstövuokrausta käyttämällä voi myös niin halutessaan laskea osaaikaisten työntekijöiden määrää. Työnantajille vuokrahenkilöstön käyttö tuo merkittävää rekrytointiapua. Vuokrahenkilö voi osoittautua sopivaksi työntekijäksi otettavaksi palkkalistoille ja näin kalliit rekrytointiprosessit henkilöstöarviointeineen ja testauksineen vältetään. Henkilöstöpalveluyritysten ydinosaamista on luonnollisesti työntekijöiden valinta ja testaus. Vuokrahenkilöstön tarve tulee usein pikaisella aikataululla ja tarpeen määrä ja kesto eivät ole ennalta arvattavissa. Yhtenä hyvänä kunnille sopivana ratkaisuna voidaan pitää puitesopimusta, johon se kilpailuttaa tarvittavan määrän henkilöstöpalveluyrityksiä. Yhteistyö useamman yrityksen kanssa takaa sen, että tarpeen syntyessä yrityksistä löytyy sopiva tekijä pikaisella aikataululla. Kun yritysten kanssa on tehty kerran sopimus, työvoiman tilaaminen on helppoa verrattuna hetkellisten määräaikaisten tai osa-aikaisten henkilöiden rekrytointiin ja työsopimusten solmimiseen. 3. METODIT JA TYÖMENETELMÄT Kehitysprojektissa työskennellään verkostoituneena pioneerikuntien, henkilöstöpalveluyritysten Liiton, henkilöstöpalveluorganisaatioiden sekä Efeko Oy:n välisellä yhteistyöllä. Työskentely on seminaari- ja työryhmätyöskentelyä hyvien toimintamallien kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi sekä materiaalin tuottoa. Efeko Oy vetänyt useita 3 kuntien, yrittäjien ja valtiontahojen yhteistyöhankkeita ja kokemukset ovat olleet erinomaisia. Uusia toimintatapoja saadaan synnytettyä ja siirrettyä käyttöön vain pitkäjänteisellä yhteisellä asioiden työstämisellä. Efeko toimii projektissa pääosin prosessikonsulttina. Konsultti organisoi prosessin ja tilanteet projektiin osallistuvien tiedon ja asiantuntemuksen kasvattamiseen. Yleisesti ottaen prosessoijan roolissa Efekon tehtävänä on auttaa täsmentämään ongelmaa tai kehittämistarvetta, johon projektin kautta pyritään löytämään vastaus. Prosessikonsultti tuo projektiin erityisesti asiantuntemusta, osaamista ja kokemusta kehittämisestä ja muutoksesta sekä vuorovaikutus- ja yhteistyömenetelmistä. Konsultin tehtävänä on ylläpitää keskustelu tavoitteissa ja jäsentää kehittämisehdotuksia. Taulukko x. Projektin johtaminen ja hallinta sekä projektin kulku Efeko Oy:n menetelmänä Projektin johtaminen ja hallinta Konsultin tehtävät Kehittämiskohteen ja tavoitteiden täsmentäminen Kehittämisprojektin suunnittelu ja organisointi Kehittämisprojektin hallinta ja ohjaus Muutoksesta ja kehittämistoimenpi- Asiantuntemuksen antaminen ja järjestäminen Organisaatioiden kehittämiskokemusten ja hyvien käytäntöjen välittäminen Erilaisten menetelmien (kyselyt, haastattelut, ryhmätyöt, analyysit jne.) 3 Esim. Julkinen ja yksityinen kumppanuus (JYK) hanke, tuottavuushanke Prosessi- ja rakennemuutoksilla seudullisten palvelujen järjestämiseen sekä Tilaaja-tuottajamalli suomalaisissa ja ruotsalaisissa kunnissa. 11

12 teistä sopiminen Tulosten arviointi käyttö Prosessin aikana syntyneen aineiston jäsentäminen kokouksia ja seminaareja varten Kehittämisehdotusten määrittely ja muotoilu Kehittämissopimusten toteuttamisen suunnittelu Sovittavat toimitettavat materiaalit Toimeenpanon tuki jatkossa Käytännössä tämän projektin työmenetelminä ovat aineistoanalyysit, pien- /suurryhmätyöskentelyt, kehittämisseminaarit, asiantuntija-alustukset sekä erilaiset ideointimenetelmät. Keskeisenä menetelmänä myös hyödynnetään Efeko Oy:ssä kehitettyä henkilöstön rektytointitarpeen ennakointimallia, jolla ennustetaan kunkin pioneerikunnan henkilöstömäärät vuoteen 2020 ottaen huomioon henkilöstön eläköitymistiedot sektoreittain sekä väestöennusteet. Ennakointimallin pohjalta voidaan pohtia kunnittain tulevaisuuden henkilöstötilannetta ja henkilöstövuokrauksen tarjoamia mahdollisuuksia tulevaisuuden rekrytointitarpeen suhteen. 4. AINEISTON ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI Projektissa syntyvä ja kerättävä aineisto analysoidaan ja raportoidaan eri vaiheiden jälkeen Efeko Oy:n toimesta siten, että aina ennen projektin seuraavaa kokousta / seminaaria tulokset ovat osallistujien käytössä. Projektissa syntyvästä aineistosta laaditaan yhteensä kolme kokonaisuutta: projektin väliraportti (osallistujien ja ohajusryhmän käyttöön), projektin loppuraportti sekä työkirja Kuinka hyödyntää henkilöstövuokrausta kuntasektorilla. Kaksi viimeksi mainittua julkaistaan kenen tahansa kiinnostuneen hankittavaksi omakustannehintaan, ladattavaksi internetistä tai lainattavaksi Kuntaliiton kirjastotietopalvelusta. 5. ORGANISOINTI, RESURSSOINTI JA AIKATAULU Hanke on tarkoitus käynnistää tammikuussa 2007 ja saattaa päätökseen toukokuussa Toteutuksesta vastaa Efeko Oy. 5.1 Projektiorganisaatio 12

13 Projektiorganisaatio rakentuu seuraavasti: Projektiryhmän muodostavat tässä vaiheessa seuraavat sitoutuneet tahot - Efeko Oy (projektipäällikkö) - kunta xx - kunta xx - kunta xx - kunta xx - kunta xx - kunta xx - kunta xx - kunta xx - kunta xx - Henkilöstöpalveluyritysten Liitto - yritys xx - yritys xx - yritys xx - yritys xx Projektiryhmä toteuttaa käytännön tasolla projektin ja tuottaa sen sisällön työskentelyllään. Projektiryhmän jäsenten tehtävät vaihtelevat projektin eri vaiheissa Efeko Oy:n organisoimissa puitteissa. Seminaareissa kuullaan tarpeen ja teeman mukaan sopivia erityisasiantuntijoita ja vierailevia luennoitsijoita. Projektin ohjausryhmä tullaan perustamaan seuraavista tahojen edustajista: - Henkilöstöpalveluyritysten Liitto - Sisäasiainministeriö - kuntien edustaja - ohjausryhmän sihteeri Efeko Oy Ohjausryhmä johtaa projektia makrotasolla ja hyväksyy projektin lopulliset tavoitteet, laajuuden ja rajaukset. Ohjausryhmä tekee tarvittavia sisällöllisiä täsmennyksiä ja rajauksia hankkeen alussa sekä projektin edetessä. Projektipäällikkönä toimii Efeko Oy:stä johtava konsultti Sirpa Korhonen ja projektikoordinaattorina Efeko Oy:n konsultti Markus Pauni. Projektipäällikkö ja projektikoordinaattori - vastaavat projektin läpiviennistä projektisuunnitelman mukaisesti - vastaavat säännöllisten projektiraporttien laadinnasta ja hyväksyttämisestä - toimeenpanevat projektin ohjausryhmän vahvistamat päätökset - tarkastavat ja hyväksyvät projektin laskut - vastaavat projektin osapuolten koordinoinnista - vastaavat tiedottamisesta ja dokumentoinnista - laativat loppuraportin ja muun materiaalin Efeko vastaa käytännön asioista, kuten projektin käytännön tason johtamisesta ja aikatauluttamisesta, tapaamisten ja seminaarien järjestämisestä sekä yhdessä osallistuvien kaupunkien/kuntien, Henkilöstöpalveluyritysten Liiton ja muiden osallistujien kanssa materiaalin tuotosta eri menetelmin. Osallistuvien kuntien työpanos koostuu pitkälti seminaareihin osallistuvien henkilöiden työajasta sekä taustatiedon keruusta omasta kunnasta (mm. henkilöstöön liittyvät tilastotiedot). Asiantuntijat: 13

14 Efeko Oy: Kuntien rekrytointitarpeen ennakoinnin erityisasiantuntijana toimii tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen. Kuntien toimintaympäristön haasteiden ja muutosjohtamisen erityisasiantuntijana toimii johtaja Jarmo Asikainen. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto: Projektissa toimivat asiantuntijoina Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara ja Henkilöstöpalveluyritysten Liiton asiantuntija Minna Vanhala-Harmanen. Muut asiantuntijat Kuntaliitosta, KT:stä ja työministeriöstä Sidosryhmät: Projektin liittyviin sidosryhmiin tullaan projektin aikana säännöllisesti pitämään yhteyttä (viestintä projektin käynnistämisestä, tavoitteista, vaiheesta, välituloksista ja lopputuloksista). Seuraavat tahot tullaan oman kiinnostuksensa mukaisesti sitouttamaan projektiin - Työministeriö - Työnantaja- ja työntekijäkeskusjärjestöt - Kunnallinen työmarkkinajärjestö (KT) - Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) - Jytyliitto - Kuntien eläkevakuutus (KEVA) - Työsuojelurahasto (päärahoittaja) 5.2 Projektin alustava ositus ja vaiheistus 14

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluala työllistää ja toimii vastuullisesti

Henkilöstöpalveluala työllistää ja toimii vastuullisesti Toimialatietoa Henkilöstöpalveluala työllistää ja toimii vastuullisesti Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL Kesäkuu 2011 Toimiala jälleen kasvussa Liiton jäsenet edustavat reilut 2/3 alan liikevaihdosta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA Opteam pähkinänkuoressa» Vastuullisesti toimiva, työelämää uudistava henkilöstöpalvelualan yritys» Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (EK), Suomen Franchising-yhdistyksen

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään

Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisille tie työelämään hankepäälikkö Päivi Mattila-Wiro ja projektipäällikkö Raija Tiainen 1 1.11.2017 Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisyys koskettaa lähes jokaista suomalaista työuran

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Menestystekijöitä jo vuodesta 1971

Menestystekijöitä jo vuodesta 1971 Menestystekijöitä jo vuodesta 1971 13.9.2012 - Aamiaistilaisuus/ Jyväskylä Työelämän rakenteet muutoksessa 8.30 Aamiainen 9.00 Tilaisuuden avaus Millaisia ovat johtamisen haasteet juuri nyt? Miten varmistetaan

Lisätiedot

Henkilöstön palkkaaminen on monimutkainen palapeli.

Henkilöstön palkkaaminen on monimutkainen palapeli. Henkilöstön palkkaaminen on monimutkainen palapeli. Kokoa palapeli helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Opas: Milloin rekrytoida, milloin vuokrata henkilöstöä? Tärkein palanen UUSI TYÖNTEKIJÄ Henkilöstö

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely 23.10.2014 HPL Mikä on HPL? Edustamme vajaata 300 jäsenyritystä, jotka tarjoavat mm. henkilöstövuokraus-, rekrytointi-, ulkoistus-, henkilöarviointi- ja uudelleensijoittumispalveluita

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Talouskatsaus. Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne on yhä hyvä, mutta suhdannenäkymät ovat parin viime kuukauden aikana vaimentuneet

Talouskatsaus. Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne on yhä hyvä, mutta suhdannenäkymät ovat parin viime kuukauden aikana vaimentuneet 7 19 HPL TOP liikevaihtotiedustelu 7/19 Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne on yhä hyvä, mutta suhdannenäkymät ovat parin viime kuukauden aikana vaimentuneet selvästi. Henkilöstöpalveluiden liikevaihdon

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Luvun / sektion otsikko Ketterät kunnat selviävät tulevaisuuden haasteista

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL on henkilöstöpalveluita

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL on henkilöstöpalveluita Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL - henkilöstöpalvelualan asiantuntija Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL on henkilöstöpalveluita tarjoavien yritysten työn antaja- ja toimialaliitto. Liittomme keskeinen

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Perustaako PMO. PM Club Turku, Tuire Mikola Kehittämispäällikkö.

Perustaako PMO. PM Club Turku, Tuire Mikola Kehittämispäällikkö. Perustaako PMO PM Club Turku, 26.8.2015 Tuire Mikola Kehittämispäällikkö Sisältö Medbit:n esittely Projektien hallinnan nykytilanteesta Medbit:ssä Perustaako PMO, Tavoitetilan hahmottelua 00.00.2015 Esittäjän

Lisätiedot

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulevaisuus haastaa nyt! Oulu 21.3.2018 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen ennakoinnin asiantuntijaelimenä

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto Uusi Valtion lupa ja valvontavirasto Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 30.3.2017 Margit Päätalo Johtaja, PohjoisSuomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3. SOTE-yrittäjyys Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.2018 Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä 0,2 % Suuryritykset

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Elinvoiman kehittämisverkosto

Elinvoiman kehittämisverkosto Elinvoiman kehittämisverkosto 2017-2018 Elinvoiman kehittämisverkoston toteutus 2017-18 TARKENNETTU TYÖSUUNNITELMA 6.9.2017 31.10/17 1-2/18 3/18 5/18 8-9/18 12/18 Suunnitteluseminaari - Elinkeinopanoksia

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Sisäisen toimivuuden perusulottuvuudet Palvelutyytyväisyys Sisäinen toimivuus Työelämän laatu

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Minne menet henkilöstöpalveluala? hallintojohtaja Ilpo Toivonen VMP Group

Minne menet henkilöstöpalveluala? hallintojohtaja Ilpo Toivonen VMP Group Minne menet henkilöstöpalveluala? hallintojohtaja Ilpo Toivonen VMP Group 16.10.2012 VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? VMP Group on suomalainen yritys, joka on erikoistunut Euroopan alueella vastuulliseen

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO)

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) Tervetuloa KUMA-seminaariin 12.9.2012 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 1 October 3, 2012 USO-verkostohanke kuntajohtamisen kehittämisen tukena

Lisätiedot

TAHE-projekti Kymenlaaksossa

TAHE-projekti Kymenlaaksossa TAHE-projekti Kymenlaaksossa I. valinnanvapauspilotti 1.7.2018 II. vapaaehtoinen sote ky 1.1.2019 III.sote- ja maakunta 1.1.2020 1.1.2017-31.1.2019 Tähän mennessä TAHE-tietojärjestelmä Tehty esiselvitykset

Lisätiedot

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta-ja koulutustakuu Seminaari 17.1.2013/Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta- ja koulutustakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus 13.6.2017 13.6.2017 Hankkeen taustaa Valtuustoaloite Kainuussa pitkään jatkanut negatiivinen muuttotase vaatii erityistoimenpiteitä tilanteen

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot