SISÄLLYS. N:o 669. Valtioneuvoston asetus. kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 2003 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 669 Valtioneuvoston asetus kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2003 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta Valtioneuvoston asetus siirrettävälle C-sokerille maksettavasta varastointikustannusten korvauksesta markkinointivuodelta 2002/ Valtioneuvoston asetus nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta vuonna 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 669 Valtioneuvoston asetus kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön esittelystä, muutetaan kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta 2 päivänä marraskuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen (924/2000) 1-3 ja 6, 7 :n 2 momentti, 8 :n 3 momentti ja 9 seuraavasti: 1 Euroopan yhteisön tai ulkoasiainministeriön myöntämä vientilupa vaaditaan viennin tai yhteisötoimituksen sisältäessä: 1) ohjusteknologian valvontajärjestelyyn kuuluvia kaksikäyttötuotteita; 2) kemiallisten ja biologisten tuotteiden valvontajärjestelyyn kuuluvia kaksikäyttötuotteita; 3) tavanomaisten aseiden ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelyyn kuuluvia kaksikäyttötuotteita; 4) ydintekniikan kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelyyn kuuluvia tuotteita; 5) kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1334/2000 ja tiettyihin sotilaallisiin loppukäyttöihin liittyvän teknisen avun valvontaa koskevassa yhteisessä toiminnassa (2000/401/YUTP), jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan perusteella, tarkoitettuja tuotteita; tai 6) edellä 1-5 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistuksessa tai käytössä tarvittavaa teknologiaa, palvelua tai muuta hyödykettä. 2 Viejän ja yhteisötoimittajan on tehtävä lupahakemus ulkoasiainministeriön määräämällä tavalla. Hakemuksessa ja sen liitteissä ilmoitetut tiedot sitovat hakijaa. Viennin ja yhteisötoi

2 2708 N:o 669 mituksen tai niiden ehtojen olennaisista muutoksista on ilmoitettava ulkoasiainministeriölle. 3 Ulkoasiainministeriön lupa myönnetään määräajaksi. Ulkoasiainministeriö voi hakemuksesta muuttaa luvan käytölle asetettuja ehtoja. Ulkoasiainministeriö voi hakemuksesta antaa viejälle ja yhteisötoimittajalle ennakkotiedon luvan myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Viejän ja yhteisötoimittajan on säilytettävä lupa viiden vuoden ajan sen voimassaoloajan päättymisestä ja vaadittaessa palautettava se ulkoasiainministeriölle. 6 Sen lisäksi, mitä 5 :ssä säädetään, jokaisen luonnollisen henkilön ja oikeushenkilön, joka toimittaa 1 :ssä tarkoitettuja tuotteita toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon, on 30 päivän kuluessa ensimmäisestä toimituksesta rekisteröidyttävä ulkoasiainministeriössä. Rekisteröityessään toimittajan tulee ilmoittaa nimensä ja osoitteensa, jossa 5 :ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot ovat tarkistettavissa. 7 Luvan numero tai tunnus on merkittävä tulli-ilmoitukseen. Tullille on vaadittaessa esitettävä ulkoasiainministeriön todistus 6 :ssä tarkoitetusta rekisteröitymisestä. 8 Vientivalvontaneuvottelukunnassa tulee olla edustettuina ulkoasiainministeriö, kauppaja teollisuusministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, suojelupoliisi, tullihallitus sekä teollisuus. 9 Tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista valvovat ulkoasiainministeriö ja tullilaitos. Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä heinäkuuta Asetuksen voimaan tullessa vireillä oleviin hakemuksiin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä. Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2003 Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki Ulkoasiainsihteeri Helena Silvonen

3 2709 N:o 670 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2003 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta Annettu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee seuraavissa valtioneuvoston asetuksissa säädettyjen maa- ja puutarhatalouden kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvontaa: 1) vuodelta 2003 maksettavasta Etelä- Suomen kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (1354/2002), jäljempänä Etelä-Suomen kansallinen tukiasetus; 2) vuodelta 2003 maksettavasta pohjoisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (1355/2002), jäljempänä pohjoinen tukiasetus; 3) vuodelta 2003 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (1356/2002), jäljempänä kasvinviljelyn kansallinen tukiasetus; sekä 4) vuodelta 2003 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (1357/2002), jäljempänä perunantuotannon kansallinen tukiasetus. Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta puutarhataloudelle maksettaviin Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 3 luvun ja pohjoisen tukiasetuksen 4 luvun mukaisiin tukiin. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa ja vihantaviljaa; 2) seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa; 3) seoskasvustolla viljan ja EU:n peltokasvien tukijärjestelmään kuuluvien valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta niin, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 15 prosenttia on viljan siementä; 4) vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan tähkälletulon jälkeen, kuitenkin viimeistään ennen jyväsadon valmistumista; sekä 5) eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja, emakoita, karjuja, lihasikoja, nuoria

4 2710 N:o 670 siitosemakoita, nuoria siitoskarjuja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia sekä muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja. 2 luku Kasvintuotannon tuet 3 Kasvintuotannon tukien pinta-alavirheistä aiheutuvat seuraamukset Kansalliset kasvintuotannon tuet valvotaan ja seuraamukset määrätään tukimuodoittain tai tukityypeittäin siten kuin maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 18 :ssä säädetään, mutta ei kasvilajiryhmittäin näiden sisällä. Kasvintuotannon tukityypeillä tarkoitetaan tässä asetuksessa pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea, nuorten viljelijöiden tukea, kasvinviljelyn kansallista tukea sekä perunantuotannon kansallista tukea. Jos ilmoitetun ja todetun tätä pienemmän pinta-alan erotuksen suhde todettuun pintaalaan on: 1) enintään 3 prosenttia, mutta kuitenkin enintään 2 hehtaaria, tuki maksetaan valvonnassa hyväksytyn pinta-alan perusteella; 2) yli 3 prosenttia tai yli 2 hehtaaria ja enintään 20 prosenttia, hyväksytystä pintaalasta vähennetään todetun ylityksen verran; 3) yli 20 prosenttia, mutta alle 50 prosenttia, hyväksytystä pinta-alasta vähennetään todettu ylitys kaksinkertaisena; tai 4) 50 prosenttia tai yli, tukea ei makseta lainkaan. Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 6 :n 1 momentin 3 kohdassa ja pohjoisen tukiasetuksen 12 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna rehualana käytetään valvonnassa todettua rehualaa ilman 3 momentissa säädettyjä vähennyksiä. 4 Mallasohran tuen sekä rehualaan merkityn nurmen tuen valvonta Mallasohra luetaan valvonnassa kasvinviljelyn kansallisessa tuessa ilmoitettuun tukipinta-alaan. Rehualaan merkitty nurmiala luetaan valvonnassa kasvinviljelyn kansallisen tuen pinta-alaan, jos kasvinviljelyn kansallisen tukiasetuksen 12 :ssä säädetyt määräytymisedellytykset täyttyvät. 5 Perunantuotannon kansallinen tuki Jos valvonnassa todetaan, että viljelijä ei ole käyttänyt perunantuotannon kansallisen tukiasetuksen 4 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua tukikelpoista siementä, perunantuotannon tukea ei makseta siltä alalta, jolle on käytetty tukikelvotonta siementä. Jos viljelijä ei kuulu perunantuotannon kansallisen tukiasetuksen 7 :ssä tarkoitettuun rekisteriin, tukea ei voida maksaa ennen kuin todetaan, että viljelijä on rekisteröitynyt asianmukaisella tavalla. Korotetussa perunatuessa tarvittavan sopimuksen toteutuminen on valvottava perunan myyntitositteiden tai muun vastaavan selvityksen avulla. Jos valvonnassa todetaan, että tuotanto ei oikeuta korotettuun tukeen, tukea ei makseta siltä alalta, jonka tuotanto ei ole tukeen oikeutettua. Valvonnassa on tarkistettava perunan käyttö tilalla ja myyntitarkoituksiin myyntikuiteista tai muista tositteista. Jos valvonnassa todetaan, että perunaa viljellään omaan kulutukseen tai rehuksi, tukea ei tältä osin makseta. 6 Paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan valvonta Paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan edellytykset on määritelty vuoden 2003 maa-

5 N:o ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (117/2003) :ssä ja tämän noudattamatta jättämisestä aiheutuvat tuen alennukset ja epäämiset tukilain 16 :ssä ja 19 :ssä. 7 Kasvinviljelyn kansallisen tuen ympäristöehtoihin liittyvät seuraamukset Kasvinviljelyn kansallisen tuen ympäristöehtojen valvonnassa noudatetaan maatalouden ympäristötuesta annettuja säännöksiä. Valvonnassa havaittujen laiminlyöntien tai puutteiden takia kasvinviljelyn kansallista tukea alennetaan samoilla periaatteilla ja prosenttimäärillä kuin maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteiden tukea. Jos kasvinviljelyn kansallisen tuen edellytyksenä olevaa ympäristötuen lisätoimenpidettä ei ole valittu tai jos on valittu väärä lisätoimenpide tai jos valitun lisätoimenpiteen toteuttamista on laiminlyöty, alennetaan tilalle maksettavaa tukea 10 prosentilla. Valvonnassa havaittujen laiminlyöntien tai puutteiden seuraamukset 1-vuotisen ympäristösitoumuksen antaneilla viljelijöillä on säädetty tämän pykälän 2 momentissa, lukuun ottamatta kasvinviljelyn kansallisen tukiasetuksen 6 :n 1 momentin 1, 2, 4, 5, 6 ja 7 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä. Valvonnassa havaittujen laiminlyöntien tai puutteiden seuraamukset toista kertaa 1-vuotisen ympäristösitoumuksen antaneilla viljelijöillä on säädetty edellä tämän pykälän 2 momentissa, lukuun ottamatta kasvinviljelyn kansallisen tukiasetuksen 6 :n 1 momentin 1, 2, 4, 5, 6 ja 7 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä. Jos toimenpiteitä ei ole toteutettu ensimmäisenä sitoumusvuonna, kasvinviljelyn kansallista tukea ei makseta. 8 Pohjoisen tuen ympäristöehtoihin liittyvät seuraamukset Jos kasvulohkolla ei ole noudatettu pohjoisen tukiasetuksen 9 :ssä mainittuja viljelyalaan perustuvien tukien ympäristöehtoja, alennetaan lohkolle maksettavia pohjoisia tukia 20 prosentilla. 3 luku Kotieläintalouden tuet 9 Seuraamukset kotieläintalouden tuissa Jos todetaan, että tilalla laskentapäivänä tai muuna tuen määräytymisajanjaksona jonkin eläinryhmän ilmoitetun ja valvonnassa kirjanpidosta tai muutoin todetun eläinmäärän erotus suhteessa todettuun eläinmäärään on: 1) enintään 5 prosenttia tai enintään kaksi eläintä, tuen määräytymisperusteena käytetään todettua eläinmäärää; 2) yli 5 prosenttia, mutta enintään 20 prosenttia tai jos erotus on joko kolme tai neljä eläintä, tuen määräytymisperusteena käytetään eläinmäärää, joka saadaan vähentämällä todetusta eläinmäärästä ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotus; 3) yli 20 prosenttia, mutta enintään 40 prosenttia, tuen määräytymisperusteena käytetään eläinmäärää, joka saadaan vähentämällä todetusta eläinmäärästä ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotus kaksinkertaisena; tai 4) yli 40 prosenttia, merkitään tuen määräytymisperusteena käytettävä eläinmäärä nollaksi. Jos todetaan, että jonkin eläinryhmän osalta ei ole pidetty kirjanpitoa lainkaan tai kirjanpidon perusteella ei luotettavasti voida selvittää tuen määräytymisen perusteena olevaa eläinmäärää, tukea ei kyseisen eläinryhmän osalta makseta tukivuonna. Jos nautaeläinluettelon sekä eläimiä koskevien tositteiden tarkastuksessa todetaan, että tilan nautojen tukikelpoisuuspäivien lukumäärä muuttuu yli neljä päivää, tilan nautojen keskimääräinen lukumäärä on laskettava uudelleen. 10 Kotieläintukien tuotantotapaan liittyvät seuraamukset Tukilain 10 :n 2 momentin 2 kohdassa säädetyn tavanomaisen tuotantotavan noudattamatta jättämisestä aiheutuvasta tuen epäämisestä on säädetty tukilain 20 :ssä.

6 2712 N:o 670 Jos tilavalvonnan yhteydessä havaitaan eläinsuojeluun liittyviä rikkomuksia, havainnoista on välittömästi ilmoitettava kunnan eläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on tiedotettava asian selvittämisen käynnistämisestä. 4 luku Erinäiset säännökset 11 Menettelysäännökset Jos pinta-alana tai eläinmäärinä määritetty erotus johtaa erilaiseen lopputulokseen kuin prosentteina määritetty erotus, käytetään valvonnassa tuen hakijan kannalta edullisempaa tulosta. Kasvintuotannon tuissa pinta-alavirheistä johtuvat seuraamukset vähennetään tuesta ennen muita seuraamuksia. Kotieläintalouden tuissa eläinmäärän erotuksesta johtuvat seuraamukset lasketaan ennen muita seuraamuksia. 12 EU-tukien valvonnan vaikutus Valvottaessa Euroopan yhteisön kokonaan tai osittain rahoittamia tukia kansallisten tukien valvonnan yhteydessä on valvonnan toteuttamisessa ja siitä tuenhakijalle ilmoittamisessa noudatettava, mitä tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2419/2001 valvonnan yleisistä periaatteista säädetään. 13 Kirjanpidon säilyttäminen Tuen hakijan on säilytettävä mahdollista valvontaa varten kaikki tuen hakuun liittyvät asiakirjat, kirjanpitoon liittyvät luettelot sekä osto- ja myyntikuitit tai muut tositteet vähintään tukihakua koskevan vuoden sekä sitä seuraavat kolme vuotta. 14 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä heinäkuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2003 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Lainsäädäntöneuvos Esko Laurila

7 2713 N:o 671 Valtioneuvoston asetus siirrettävälle C-sokerille maksettavasta varastointikustannusten korvauksesta markkinointivuodelta 2002/2003 Annettu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 4 :n 2 momentin ja 15 :n 3 momentin sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 :n 4 kohdassa tarkoitettuna muuna kansallisena tukena maksettavan siirrettävän C-sokerin varastointikustannusten korvauksen suuruudesta ja tuen maksamisesta markkinointivuodelta 2002/ Korvauksen suuruus Siirrettävän C-sokerin varastointikustannusten korvausta voidaan markkinointivuodelta 2002/2003 maksaa 0,33 euroa/100 kg valkoista sokeria kuukaudessa. 3 Korvauksen maksaminen Maa- ja metsätalousministeriö maksaa korvauksen tuen hakijan tilille, kun pakollisesta varastointiajasta on kulunut vähintään kuusi kuukautta ja varastoinnissa on noudatettu, mitä sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/ artiklassa ja sokerin seuraavaan markkinointivuoteen siirtämisen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (ETY) N:o 65/82 4 artiklassa säädetään. 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä heinäkuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2003 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Neuvoston asetus (EY) N:o 1260/2001, EYVL N:o L 178, , s. 1 Komission asetus (ETY) N:o 65/82, EYVL N:o L 9, , s. 14 Komission päätös 2002/99/EY, EYVL N:o 37, , s. 16 Ylitarkastaja Juha Vanhatalo

8 2714 N:o 672 Valtioneuvoston asetus nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta vuonna 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan 27 päivänä helmikuuta 2003 nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta vuonna 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (171/2003) liite seuraavasti: 1 Nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta vuonna 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (171/2003) liite muutetaan tämän asetuksen liitteen mukaisesti. 2 Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä heinäkuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2003 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Juha Vanhatalo

9 N:o Liite KASVILAJIT JA LAJIKKEET, JOIDEN TUOTANNOSTA MAKSETAAN KANSAL- LISTA TUKEA Laji Kaura Syysruis Syysvehnä Ohra Lajike Aarre Aslak Belinda Fiia Freja Katri Kolbu Leila Lisbeth Puhti Roope Salo Suomi Svala SW Vaasa Veli Virma Yty Akusti Anna Elvi Ensi Hankkijan Jussi Kartano Ponsi Riihi Voima Walet Juuso Aura Gunbo Hankkijan Ilves Otso Tryggve Urho Rehti Arra Artturi Arve

10 N:o Botnia Erkki Jyvä Loviisa Luberon Pohto Rolfi Thule Filippa Inari Hankkijan Pokko Kilta Kustaa Kunnari Saana Kinnan Kymppi Mette Tyra Viivi Viskosa Gaute Tolar Kevätvehnä Anniina Amaretto Bastian Heta Kruunu Mahti Manu Reno Satu Tjalve Zebra Koiranheinä Apelsvoll Haka Tatu Nurminata Antti Boris Fure Ilmari Kalevi Kasper Salten Inkeri Timotei Alma Botnia II Grindstad

11 N:o Hankkijan Tiiti Iki Jonatan Nokka Saga Tammisto Tammisto II Tarmo Tuukka Tuure Vega Vähäsöyrinki Haukila Puna-apila Englannin raiheinä Betty Bjursele Björn Hankkijan Venla Ilte Jesper Jokioinen Tepa Varte Norlea Riikka Svea

12 2718 N:o 673 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2003 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteista 13 päivänä joulukuuta 2000 annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1103/2000) liite 1:n 1 kohta sellaisena kuin se on asetuksessa 243/2003, seuraavasti: Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2003 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran eläkesäätiön vuodelta 2003 tehtävissä vakuutusteknisissä laskelmissa. Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2003 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä Matemaatikko Pirjo Moilanen

13 N:o Liite 1 LASKUPERUSTEMUUTOKSET TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

14 2720 N:o VAKUUTUSTEKNISET SUUREET Näissä laskuperusteissa esiintyvät vakuutustekniset suureet ovat sosiaali- ja terveysministeriön eläkevakuutusyhtiöille vahvistamien yleisten laskuperusteiden ja niihin vahvistettujen muutosten mukaiset. Tällöin käytetään seuraavia erikoisvakioiden arvoja: Laskuperustekorko (b1) = 0, (b1) = 0,0400 Kuolevuus - miesten vanhuuseläke, yksilöllisenä varhaiseläkkeenä myönnetty työkyvyttömyyseläke ja työttömyyseläke 6, kun v x , kun 1940 v x 8, kun 1950 v x (b2) 9, kun 1960 v x 10, kun 1970 v x 11, kun v x naisten vanhuuseläke, yksilöllisenä varhaiseläkkeenä myönnetty työkyvyttömyyseläke ja työttömyyseläke 13, kun v x , kun 1940 v x , kun 1950 v x 1960 (b2) 16, kun 1960 v x , kun 1970 v x , kun v x 1980 missä v-x on työntekijän syntymävuosi

15 N:o Työkyvyttömyys (b3) = 1 (b4) = 1 (b5) = 1 (b6) = 1 (b7) = 1 (b8) = 1 Rahanarvon muuttuvuus (b15) = 0, (b15) = 0,0100 Rahastokorko i 0 = (b1) - (b15)

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2003 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN