Kaustisen seudun KOKO -ohjelma. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Ohjelmaehdotus
|
|
- Matti Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaustisen seudun KOKO -ohjelma Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Ohjelmaehdotus Hyväksytty Kaustisen seutukunnan Seutuvaltuustossa
2 1 1. Ohjelmaehdotuksen vastaavuus alueen kehittämisen tavoitteisiin 1.1 Ohjelmaehdotuksen perustelut alueen kilpailukyvyn ja tasapainoisen aluekehityksen näkökulmasta Kaustisen seutukunta (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli) hakee KOKO - ohjelmaan yhteisellä seudullisella ohjelmalla. Seutukunta pääsi vauhdilla mukaan aluekehittämiseen alueellisen maaseutuosion (AMO) myötä. Seutukunnassa toimi aluksi jopa kaksi erillistä maaseutuosiota, jotka yhdistettiin toukokuussa Omasta aluekehitysohjelmasta saatiin kaivattu lisäresurssi seutukunnan kehittämiseen. Etenkin hanketoiminnan tehokkaampi ja aluelähtöisempi koordinointi havaittiin hyväksi keinoksi tehostaa seutukuntaa. Yhteistyö Keski-Pohjanmaan liiton kanssa osoitti AMO -ohjelmien toimivan hyvin maakuntaohjelmaa täydentävinä, mutta samanaikaisesti tarkempina kehittämistä tukevina työkaluina. Kunta- ja maakuntatason välissä on tilaus strategiatyölle, jonka kautta haastavassa taloustilanteessa olevien kuntien resursseja voidaan paremmin yhdistää ja kohdentaa. Maaseutuosioiden aikana luotiin perustat myös aluerajat ylittävälle verkostoyhteistyölle. Neuvottelut Kokkolan aluekeskusohjelman kanssa osoittivat tarpeen hakea yhteistä koordinaatiota luonnonvarojen kehittämisen teema-alueella. Samoin yhteistyö Rauman seudun hallinnoiman valtakunnallisen kulttuuriverkoston kanssa loi pohjan laajentaa Kaustiselta käsin pilotoitu maaseudun kulttuuriverkosto osaksi tulevaa luovien alojen verkostoa. Kaustisen seudun KOKO -ohjelma tukee alueellisen kilpailukyvyn elementtejä: asuin- ja elinympäristön laatua, alueen yrityskenttää, infrastruktuuria eli yritysten toimintaympäristöä, inhimillistä pääomaa eli osaavaa työvoimaa, alueen kehittäjäverkostoja sekä alueen imagoa. Valmisteluprosessin aikana on vahvistunut tarve Kaustisen seudun omalle KOKO -ohjelmalle, joka edistää alueen kehitysstrategian muodostumista. Yksittäisillä kunnilla ei ole riittäviä resursseja eikä alueen sisällä ole riittävästi rahoittajien edustusta tai hankkeistajia. Alueellisten koordinaattoreiden ja kehittäjien tarve korostuu. Resurssien keskittämisellä ja verkostoitumisella turvataan aluelähtöinen kehittämistyö. Kaustisen seudun KOKO -ohjelma tähtää alueellisen kilpailukyvyn parantamiseen huomioimalla maaseutukuntien haasteet ja vastaamalla niihin yhdessä tunnistettujen ja nimettyjen vahvuuksiensa kautta. KOKO -ohjelmaa toteutetaan vuosittain seudullisilla, maakunnallisilla ja myös muiden seutujen kanssa toteutettavilla toimenpiteillä. Ohjelma vahvistaa ohjelmaperusteista kehittämistyötä ja jalkauttaa alueelle seudun elinkeinostrategiaa, maakuntaohjelmaa, maakunnallisia strategioita, kuntien strategioita, valtakunnallista luovan talouden kehittämisstrategiaa ja seudullisia kehittämisohjelmia. KOKO -ohjelma pyrkii koheesion toteutumiseen huolehtimalla julkisten varojen asianmukaisesta ja aiempaa tehokkaammasta kohdentamisesta. Ohjelma keskittyy seudullisten haasteiden hoitoon, kuten yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, osaamisen uudistamiseen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämiseen, väestön poismuuton vähentämiseen, seudun vetovoiman lisäämiseen, kehittämispalvelujen keskittämiseen, osaavan työvoiman varmistamiseen ja ennakointityöhön. Maaseutukuntien elinkeinoelämän monipuolistamisella ja luomalla mahdollisuuksia aluerajat ylittävään yhteistyöhön halutaan ennen kaikkea reagoida käynnissä olevaan maaseudun elinkeinojen rakennemuutokseen ja taata kestävän kehityksen edellytykset. KOKO -ohjelman koheesiovaikutus liittyy edelleen aluelähtöisyyden toteutumiseen, synergiavaikutukseen, strategioiden hallintaan ja verkostovoimaan. Luonnonvara-alan kehittämisverkostossa mukana olevien toimijoiden aktiivista vaikutusaluetta ovat Keski-Pohjanmaan maakunnan molemmat KOKO -ohjelma-alueet, mikä edistää alueen tasapainoista kehittämistä.
3 2 1.2 Erikoistuminen, vahvuudet ja KOKO:n rooli niiden vahvistamisessa Kaustisen seutukunnan vahvuuksia ovat 1) asukasmäärään suhteutettuna poikkeuksellisen runsas pk-yritysten määrä, 2) vahvasta kulttuuri-identiteetistään kansallisesti tunnettu alue sekä 3) hyödynnettävissä olevat luonnonvarat. KOKO -ohjelman rakennustyössä esille nousseet seutukunnan vahvuudet jäsentyivät ohjelma-asiakirjaa varten lopulta kolmen teemaotsikon alle: Yritystoiminta Luovat alat Luonnonvara-ala Maan neljänneksi korkeinta yrittäjyysastetta halutaan tukea kehittämällä edelleen alueen mikro- ja pk-yritysten toimintaa sekä edistämällä uusyrittäjyyttä. KOKO -ohjelma koordinoi kaikki saatavilla olevat resurssit (materiaaliset ja henkiset), joita se hyödyntää erikoistumisalojensa toteuttamiseen. Ohjelmatyössä korostuvat rakennerahastojen ja kansallisten rahoituskanavien hyödyntäminen. Alueen vahva kulttuuri identiteetti kytkeytyy puolestaan osaksi halua hyödyntää kulttuuri-, hyvinvointi- ja matkailusisältöjä osana alueellista erikoistumista. Seudullisesti panostaminen luovien alojen verkoston valtakunnalliseen osakoordinaatioon nähdään kykynä ja rohkeutena uusiutua ja ennakoida tulevaisuutta. Laajemmin halutaan toimialaosaamista kasvattaa lisäämällä tyystin erilaisten toimialojen välistä yhteistyötä ja seuraamalla yritysten toimintaympäristön muutoksia. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kehittämistä tietoverkoissa palvelee korkeatasoinen seudullinen valokuituverkko ja haja-asutusalueiden palvelujen saavutettavuutta halutaan edelleen kehittää sähköistä asiointia lisäämällä. Seutukunnallinen erikoistuminen näkyy näiden vahvuusalueiden kehittämistyössä. Runsaat luonnonvarat ja niihin liittyvät mahdollisuudet halutaan nostaa sekä rakenteellisten että teknologisten uudistusten kohteeksi. Tähän lukeutuu mm. oman energiantuotannon käynnistäminen bioenergian tuotannolla sekä alueen elinkeinoelämän monipuolistaminen ja kehittäminen alueen raaka-aineilla. Oheiset taulukko ja kuvat osoittavat Kaustisen seutukunnan elinkeinorakennetta ja yritystoiminnan vahvuutta: Seutukunta Sydösterbottens kustregion 79,49 85,96 120,38 2 Loimaa 59,77 63,51 108,52 3 Härmänmaa 113,59 121,05 108,22 4 Kaustinen 57,42 63,40 106,01 5 Järviseutu 64,41 67,81 100,70 6 Pohjois-Satakunta 60,07 63,02 100,34 7 Tunturi-Lappi 79,65 85,38 95,38 8 Suupohja 58,00 60,19 94,28 9 Vakka-Suomi 64,13 67,57 92,48 10 Kaakkois-Pirkanmaa 62,90 64,26 90,11 Taulukko 1. Seutukuntien yritysten määrä per 1000 asukasta. Lähde Tilastokeskus/ Keski-Pohjanmaan tilastot
4 3 Elinkeinorakenne Seutukunta on maan alkutuotantovaltaisinta aluetta. Seuraavaksi suurimmat elinkeinoalat ovat teollisuus ja rakentaminen sekä palvelualat. Vahvimmat teollisuusalat ovat puuala (taloteollisuus osavalmistusketjuineen sekä huonekaluteollisuuden osavalmistus) ja elintarviketeollisuus. Nousevia aloja ovat kaivosteollisuus, elintarviketuotanto, uusiutuva energiantuotanto ja luovat alat. Potentiaalisia aloja ovat tietoteollisuuden sisällön tuotanto, Kuva 1. Elinkeinorakenne vuonna 2006 Lähde: Tilastokeskus - Työssäkäyntitilasto kulttuuri- ja hyvinvointimatkailu. Yritystoiminta Seutukunta on vahvaa pk-yritysaluetta; seudulla on asukaslukuun suhteutettuna 4. eniten yrityksiä koko maassa. Seudulla oli vuonna 2008 yhteensä 1878 yritystä, jotka ovat melkein poikkeuksetta pieniä yrityksiä (vahva mikroyrittäjyys). Henkilöstömäärän keskiarvo on 2,2. Vuosituhannen alussa yritysten määrä kasvoi 14%:a. Suurinta kasvu oli alkutuotannossa ja rakentamisessa. Kuva 2. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2007 Lähde: Tilastokeskus / Keski-Pohjanmaan tilastot Kaustisen seutukunnan merkittävin vahvuus on pk-yritystoiminta, jossa korostuu mikroyrittäjyys. Alkutuotantovaltaisuus on seudulla myös vahvuus. Maatilojen määrä vähenee, mutta tilakoko suurenee. Huomiota on kiinnitettävä maatalousyrittäjyydessä liiketoimintaosaamiseen ja tuotantotapojen kehittämiseen. Maatalous-, metsä-, ja turkistuotanto sekä uusiutuvan energian tuotanto tulevat myös tulevaisuudessa olemaan alueella merkittäviä työllistäjiä. Kaustisen seudulla luovat alat ovat vahvuus. Seudulla on hyvin vahva kulttuuri-imago. Kulttuuria arvostetaan ihmisten hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Erityisesti perinnekulttuuri nähdään resurssina. Seudulla on valtakunnallisesti merkittävää kulttuuritoimintaa mm. Kansantaiteenkeskus. Seutu panostaa luovien alojen kehittämiseen, koska niillä tulee olemaan lisääntyvä merkitys työllistäjänä. Luovien alojen yrittäjyys myös monipuolistaa seudun yrityskenttää sekä tarjoaa seudun tietoverkon kautta mahdollisuuden rajattomaan asiantuntija- ja verkostotyöskentelyyn. Kaustisen seudulla on osaamista luoda perinteestä uutta. Kasvupotentiaalia luovilla aloilla on myös tieto- ja viestintäteknologian sisällön tuotannossa sekä kulttuuri- ja hyvinvointimatkailun ohjelmapalvelutuotannossa. Luonnonvara-ala on myös seudun vahvuus. Kasvualoja ovat elintarvikkeiden jalostus ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen. Maataloustuotannon jalostusasteen nostamisen lisäksi esim. marjojen jalostus ja bioenergian tuotanto (metsäenergia, biokaasu ja turve) tulevat olemaan tulevaisuudessa merkittäviä seudun kehittämisen kannalta.
5 4 1.3 Ohjelman tavoite KOKO-ohjelman pidemmän aikavälin vaikuttavuustavoitteet: Kaustisen seudun KOKO-ohjelma selkeyttää ja yksinkertaistaa aluekehitystyötä Alueellinen hanketoiminta on kohdistettu osuvasti ja tavoitteiden mukaisesti Ohjelmalla on ohjausvaikutus maakunnalliseen ohjelmaperusteiseen ja strategiseen suunnitteluun Ohjelma kytkee alueen kunnat yhteiseen kehitystyöhön myös tulevaisuudessa Ohjelman sisällä toimivat aktiiviset, aluerajat ylittävät verkostot Kaustisen seutukunnan KOKO -ohjelman toiminta-ajatus on yritteliäs ja tuplasti luova. Vahvuusalueita yritystoiminta, luovat alat ja luonnonvara-ala leikkaavat kolme toimintalinjaa, jotka jäsentävät samalla kehittämisen tavoitteita: 1. Aluekehitys Vetovoiman parantaminen esim. alueen markkinoinnilla sisäänmuuton lisäämiseksi ja uusien yritysten saamiseksi Seudun asumisviihtyvyyden lisääminen poismuuton vähentämiseksi Palvelujen saatavuuden parantaminen esim. tietoverkon avulla asukkaiden tasaarvoisuuden turvaamiseksi 2. Elinkeinot Alueen kehittämisen välineillä alueen yritysten menestyvän toiminnan turvaaminen Uusien työpaikkoja luominen esim. naistyöpaikkoja seudun työllisyyden turvaamiseksi Nykyisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja edesauttaa uusien yritysten perustamista monipuolisen yrityskentän turvaamiseksi 3. Osaaminen Ammattitaitoisen työvoiman ja työpaikkojen kohtaamisen varmistaminen Koulutusmahdollisuuksien turvaaminen ja lisääminen esim. työssä oppimisella seudulla ja sen lähiympäristössä Verkostomaisen toimintatavan vakiinnuttaminen alueen kehittämiseksi Seudullisen ennakointityön toteuttaminen siten, että työelämän osaamistarpeiden ennakoinnista tulee pysyvä kehittämisen työtapa Vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan vahvuusalueittain kehittämisryhmissä, seudullisten tilastojen valossa sekä arviointiraportein. Ohjelman toteuttamista seurataan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kuvaavilla mittareilla. Mittareiden laadinnasta ja arvioinnista vastaa ohjelman ohjausryhmä.
6 5 2. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet 2.1 Ohjelman toimenpidekokonaisuudet Kaustisen seudun KOKO -ohjelmassa toimenpidekokonaisuudet on kirjoitettu vahvuusalueiden ja toimintalinjojen leikkauspintaan. Toimenpidekokonaisuudet on laadittu siten, että ne ovat vahvasti tavoitekeskeisiä ja vastaavat osuvasti seudullisiin haasteisiin. Ohjelman toimivuus on haluttu varmistaa priorisoimalla toimenpiteitä ja tekemällä niistä mahdollisimman konkreettisia. Leikkauspinnat, toimintalinjat ja vahvuudet näkyvät oheisessa kuvassa: Kuva 4. Kaustisen seudun haasteet, vahvuudet ja tavoitteet Ohjelman keskeinen toimenpide on osallistua kaikilla vahvuusalueilla seudullisten, kuntapareittain toteutettavien ja yksittäisten toimijoiden suurten hankkeiden käynnistykseen ja koordinointiin. Strategiatyön avulla varmistetaan aluelähtöisyys, maakunnallisten tavoitteiden toteutuminen ja tavoitelähtöinen kehittäminen.
7 6 Lisäksi toimintalinjoittain toimenpidekokonaisuudet pitävät sisällään seuraavia toiminnallisia painopisteitä: Aluekehityksen toimintalinja Huolehditaan aluelähtöisyyden toteutumisesta Hyödynnetään tehokkaasti käytössä olevia rahoitusinstrumentteja (EU, kv. ja kansalliset) Verkostoidutaan seudun sisällä ja yli aluerajojen Seurataan ja ohjataan hanketoiminnan toteutumista ja osuvuutta Tehostetaan seudun sisäistä viestintää ja huolehditaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista alueen kehittämiseen Vaikutetaan alueen yritystoiminnan kannalta keskeisen infrastruktuurin (liikenneyhteydet, tietoverkot) kehittymiseen Elinkeinojen toimintalinja Kehitetään uusia toimintamalleja Edistetään yritysten verkostoitumista Hankitaan tarvittavaa rahoitusta Koordinoidaan elinkeinopoliittisia toimintoja Valmistellaan päätöksentekoa Osaamisen toimintalinja Tehostetaan pk-yritysten liiketoimintaa Ennakoidaan alueellisia koulutustarpeita Huolehditaan asiantuntijapalveluiden saatavuudesta Osallistutaan koulutuksen suunnitteluun Kaustisen seutukunnan KOKO ohjelma on keskeinen osa seutukunnan kehittämistä, aktivointia ja koordinointia. Käytännön toimenpiteiden tueksi kootaan kehittämisryhmät, joissa vahvuusalueiden keskeiset toimijat osallistuvat hanketoiminnan suunnittelu- ja toteuttamistyöhön. Tällä toimenpiteellä halutaan erityisesti turvata kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja aluelähtöisyys. KOKOohjelman tavoitteita ja sisältöjä arvioidaan vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. 2.2 Toimenpidekokonaisuuksien operationalisointi Yritystoiminta 1) Seudulla toteutettavien yrityspalvelujen kehittämisen koordinointi ja vahvistaminen a) esiselvitykset ja kehittämissuunnitelmien laadinta b) yrityspalvelujen toimintamallien, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen yhteistyössä kuntien, kehittämisorganisaatioiden, rahoittajien ja yritysten kanssa c) yrityspalvelujen kehittämistyö TE -toimiston ja TE -keskuksen (ent.yritysosaston) kanssa Yritys-Suomi palvelujärjestelmän linjausten mukaisesti seudulle soveltuvalla tavalla
8 7 d) yrityspalvelujen kehittämistyö yhteistyössä Kokkolanseudun Kehitys Oy:n sekä maakunnan koulutus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa e) maaseutu- ja mikroyritysten palveluiden kehittämistyö yhteistyössä TE-keskuksen (ent. Maaseutuosasto), paikallisen Leader-toimintaryhmän ja Pro Agrian kanssa f) Muut yrityspalveluorganisaatiot: Viexpo, Finnvera, TEKES 2) Strategisesti tärkeiden elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävien hankkeiden valmistelu: a) tarvekartoitukset ja esiselvitykset, kehittämis- ja hankesuunnitelmat b) merkittävien yrityskohtaisten ja yritysryhmien välisten hankkeiden valmistelu c) toimialoittain ja kehittämisteemoittain (esimerkiksi yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyen), d) seudullinen ja maakunnallinen hankevalmistelu sekä e) osittain myös valtakunnallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin sisältyvä ylimaakunnallinen / kansallinen / kansainvälisten hankkeiden valmistelu 3) Seudulla toteutettavien yrityspalvelujen sekä muiden toimijoiden alueen yrityksille tuottaman palvelutarjonnan selkeyttäminen ja näkyvyyden parantaminen a) keinona korostuu esimerkiksi ko. yrityspalveluiden tuominen esiin www-sivustona soveltaen yrityssuomi.fi kehittämishankkeen tuloksia ja mahdollisuuksia b) alueellisten oppaiden ja esitteiden laadinta yrityksille suunnatuista palveluista 4) Seudulla toteutettavien yrityspalvelujen ja muiden alueen elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvien tahojen käytännön toiminnan vahvistaminen omalla erikoisosaamisella sekä välittävällä ja kokoavalla roolilla a) roolia toteutetaan erityisesti kehittämis- ja rahoitusresurssien hankinnan ja toimijaohjauksen kautta, mutta myös em. liittyvänä suorana yrityskohtaisena ohjauksena ja neuvontana tavoitteena on hankkia ja välittää yritykselle tarpeen mukaiset rahoitus-, kehittämis- ja asiantuntijaresurssit. 5) Toimialakohtainen kehittämistyö a) painopisteenä sekä seudun että potentiaalisten toimialojen kehittämistyön tukeminen ja hankevalmistelu 6) Teemakohtainen yhteistyö Kokkolan seudun KOKO -ohjelman kanssa Välittömänä vaikutuksena voidaan koordinoitu hanketoiminta painopistealueilla käynnistää välittömästi ohjelmakauden alusta. Perustettavien kehittämisryhmien myötä laaja osallistuminen ja aluelähtöisyys tehostuvat. Yritystoiminnan kehittäjäkoordinaattori käynnistää yritystoimintaa palvelevan uuden toimintamallin ja rakentaa laaja-alaisia koko yrityskenttää kattavia hankkeita. Muita välittömiä tuloksia ovat: Yrityspalvelut vastaavat seudun yritysten tarpeita Selkeä seudullinen yrityspalvelukokonaisuus ja palveluja tuottava verkosto on syntynyt Strategisesti tärkeitä hankkeita on käynnistynyt Alueen yrityspalvelut ovat näkyviä, tunnettuja ja helposti saavutettavia
9 8 Luovat alat 1) Parannetaan alueen palvelupolkuja luovien alojen osalta a) Erityistarpeiden tunnistaminen yritysneuvonnassa b) Toimijoiden verkostoituminen ja toimintaympäristön parantaminen c) Asiantuntijapalveluiden saatavuus d) Liiketoiminta-, rahoitus- ja markkinointiosaamisen tehostaminen 2) Koordinoidaan ja generoidaan seudullisia kulttuuri-, matkailu- ja hyvinvointihankkeita sekä jatkotyöstetään valmiita aihioita a) Koordinoidaan seutukunnan matkailun kehittämistä seudullisten matkailukeskittymien osalta b) Kehitetään alueen tapahtumien välistä yhteistyötä c) Rakennetaan kulttuuriin ja koulutukseen pohjautuvaa ohjelmallista kehityskäytävää Chydeniuksen tie Kaustisen seutukunnan ja Viisari ry:n hallinnoiman Keski-Suomen KOKO-ohjelmien toimesta d) Jalkautetaan maakunnallisia matkailu- ja hyvinvointistrategioita 3) Jalkautetaan TEM:in luovien alojen kehittämishankkeen toimenpiteitä maaseutualueille a) Jalkautetaan ja kehitetään osaltaan Jalostamo-konseptia (luovien alojen yrityshautomo) b) Järjestetään alueellisia ja kansallisia monialaisia työpajoja ja yrittäjätapaamisia c) Edistetään monialaisten verkostojen syntyä kaupunki- ja maaseututoimijoiden välillä d) Edistetään luovien alojen ja perinteisten toimialojen välistä strategista yhteyttä e) Aktivoidaan maakunnallista luovien alojen kehitystyötä ja verkostojen muodostumista 4) Pilotoidaan edelleen teemallisia klustereita. Jatketaan yhteistyötä tapahtumaklusterissa (Keski-Karjala, Keski-Suomi, Ylä-Pirkanmaa, Luoteis-Pirkanmaa, Kuhmo ja Kaustinen) Välittömänä alueellisena vaikutuksena on seutukunnan luovien alojen toimijoiden palvelupolkujen paraneminen sekä luovien alojen yritystoiminnan tilastoinnin ja strategisesti toimialaa yhdistävien hankkeiden käynnistäminen. Välittömänä vaikutuksena valtakunnallisen luovien alojen verkoston osalta on verkostossa kehitettävien toimintakonseptien jalkauttaminen maaseutualueille. Luovien alojen verkoston osavastuun toteuttaminen on osaltaan synnyttämässä yhtenäistä kansallista toimintamallia. Toimintamallin välitön vaikutus on luovien alojen kehittämistyön saaminen systemaattiseksi ja tavoitteelliseksi. Verkoston sisällä kehitetään edelleen kulttuuritapahtumien välistä yhteistyötä ja edistetään uusien teemaklustereiden (tapahtumat, av- ja media) syntymistä.
10 9 Luonnonvara-ala 1) Alueen strategisesti tärkeiden luonnonvara-alan kehittämistoimien koordinointi ja edistäminen a) luonnontuotteiden ja elintarvikkeiden jatkojalostamiseen liittyvän kehittämistyön lisääminen yhteistyössä yritystoiminnan kehittäjien, T&K - ja koulutusorganisaatioiden kanssa. b) yritysten liiketoimintaosaaminen (alkutuotanto, jalostus, logistiikka), laatu, tuotantoprosessien hallinta c) toimialat ylittävä kehittämisverkosto luonnonvara-alalta mukana maatalous-, metsä-, bioenergia- ja turkisalan kehittämisorganisaatioita, yhteistyö muiden toimialojen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa d) ennakointityö ja rakennemuutokseen reagoiminen uusien liiketoiminta- ja työllistymismahdollisuuksien kartoittamisella 2) Laadukkaiden bioenergian liiketoimintamallien ja tuotantomenetelmien kehittäminen a) biokaasu, metsäenergia b) uusien tuotteiden ja teknologioiden käyttöönotto c) koulutus ja tutkimus d) tarve- ja toteutettavuusselvitykset 3) Verkostoitumisen edistäminen (alue, yhdyskäytävät, kv-kumppanit) a) alueen innovaatiotoimijoiden yhteistyö ja strategiset kumppanuudet muualle Välittömänä vaikutuksena suunnitellaan ja käynnistetään strategisesti tärkeitä luonnonvara-alan hankkeita. Kehittämisryhmät aloittavat hankkeistamisen ja koulutustarjonnan suunnittelutyön. Luonnonvara-alan tutkimuksen, neuvonnan ja koulutuksen yhteistyö alueen kehittämisessä tehostuu.
11 10 3. KOKO:n laadinta ja toteutus 3.1 Paikallinen toiminnallisuuteen ja strategiseen yhteistyöhön perustuva toiminta-alue Ohjelman toteuttamisalue on Kaustisen seutukunta, johon kuuluvat Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat. Seutukunnan asukasluku on asukasta. Seutukuntatyö on kuntien välistä yhteistyötä, jossa yhtenä vahvana tekijänä on EU:n kehittämisrahojen viisas hyödyntäminen alueella. Seutukunnan tehtävänä on kuntien yhteistoiminnan syventäminen, elinkeinotoiminnan seudullinen kehittäminen ja seudun edunvalvonnan tehostaminen. Seutuyhteistyö perustuu kuntien itsenäiseen päätäntävaltaan. Yhteistoimintahankkeet toteutetaan tapaus-kohtaisesti joko kaikkien kuntien tai joidenkin kuntien välillä. Kehittämistyöhön on käytössä lukuisia EU:n, valtion ja kuntien rahoituskanavia - seutukunnan keskeisiä tehtäviä on hyödyntää ja kanavoida alueellemme mahdollisimman hyvät kehittämismahdollisuudet elinkeinoelämän ja alueen kehittymisen hyväksi. Uusien ideoiden hyödyntämisen ohella pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää myös suunnitelmien ja ohjelmien valmistelua. Seutukunta toimii tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten, peruskuntien ja elinkeinoyhtiöiden, seudullisten ja maakunnallisten toimijoiden sekä rahoittajien kanssa. Alueella toimii useita aktiivisia järjestöjä ja yhteisöjä. Perinteisesti seutukunnalla on vallinnut vahva talkoohenki ja kansalaisten aktiivinen toiminta. Kansalaistoiminta tulee olemaan yhä tärkeämpi voimavara alueen kehittämisessä. Maaseudun kehittämisessä tulee voimistaa paikallista toiminnallisuutta kylätoimintaa aktivoimalla ja ohjaamalla sille resursseja. KOKO-ohjelma selkiyttää eri toimijoiden rooleja seudullisessa kehittämistyössä. Paikallinen toimintaryhmä Pirityiset ry. toteuttaa alueella Kylä maailmassa kehittämisohjelmaa, jossa kylien ja yhteisöjen kehittäminen sekä mikroyritysten toiminnan tukeminen sekä rahoittaminen on keskeistä. Yhteistyö KOKO-ohjelman kanssa syntyy tiedon vaihdosta, kehittämisryhmiin osallistumisesta ja yhteisestä suunnittelusta ja koordinoinnista. Toimintaryhmän painopiste on ruohonjuuritason toiminnassa ja KOKO -ohjelma puolestaan keskittyy suurten hankekokonaisuuksien suunnitteluun sekä erilaisten rahoituskanavien hyödyntämiseen. Kaustisen ja Kokkolan luonnonvara-alan elinkeinojen kehittämiseen keskittyy Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston koordinoima luonnonvara-alan kehittämisverkosto.
12 Alueen toimijoiden osallistaminen valmisteluun ja sitoutuminen ohjelman toteuttamiseen KOKO -ohjelman laadintaprosessissa on pyritty laajaan osallistamiseen. Laadinnassa on ollut hyvin kiinteästi mukana seutukunnan johtoryhmä, joka koostuu kuntajohtajista. Myös seutuvaltuusto, jossa on 21 luottamushenkilöä, on kevään aikana pitänyt useamman työpajan seutukunnan haasteiden, vahvuuksien analysoimiseksi ja seudun kehittämislinjausten laatimiseksi. Lisäksi seutukunnan vahvuuksia käsiteltiin TEM:in järjestämässä työpajassa. Seutukunnan henkilökunnan ja organisaatioiden valmisteluaikataulu on seuraava: Alueellinen työpaja, Vaasa 8.4. Seutuvaltuuston seminaari Johtoryhmän kokous / Verkostot koolla (Helsinki) 4.5. Seutuvaltuuston seminaari Kulttuuriklusterin ohjausryhmä (Jyväskylä) Yhteistyökokous Kokkolan seutukunta, Kosek, Kokkolan ja Kannuksen kaupungit Johtoryhmän kokous Seutuvaltuuston kokous Ohjelma-luonnoksen lähettäminen sähköisesti Työ- ja elinkeinoministeriöön 3.6. Koordinaattoritapaaminen (Helsinki) 4.6. Yhteistyökokous paikallinen toimintaryhmä Pirityiset ry vko Alueen kuntien käsittelyt kunnanhallituksissa Johtoryhmän kokous Seutuvaltuuston kokous Hyväksytty ohjelmaehdotus TEM:ille Lopullisen ohjelma-asiakirjan hyväksyvät kunnanhallitukset ja seutuvaltuusto. Ohjelman laatimisprosessissa on käyty neuvottelut maakuntaliiton, maakunnan oppilaitosten ja niiden kehittämisyksiköiden, Yliopistokeskus Chydeniuksen, paikallisen toimintaryhmä Pirityiset ry:n, Kokkolan ja Kannuksen kaupungin, Kokkolanseudun Kehitys Oy:n ja LUOVA-verkoston edustajien kanssa. Kaustisen seudun KOKO -ohjelman valmisteluprosessi ja materiaalit ovat olleet maaliskuusta 2009 lähtien omilla verkkosivullaan seutuportaalin yhteydessä ( Sivustolla oli myös palauteosio, jonka avulla valmistelua oli mahdollista kommentoida.
13 Ohjelman rooli ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuudessa, suhde maakuntaohjelmaan ja muihin kehittämisinstrumentteihin Kaustisen seutukunnan KOKO -ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat seudun elinkeinostrategiaan, kehittämissuunnitelmiin, maakuntaohjelmaan ja maakuntasuunnitelmaan, maakunnallisiin strategioihin sekä toimintasuunnitelmiin. KOKO -ohjelmassa toteutetaan usean alueen käsittäviä verkosto-ohjelmia kuten luonnonvara-alan kehittämisverkostoa ja luovien alojen valtakunnallista verkostoa. Ohjelma toteuttaa Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman yleistavoitteita: väestömäärän kasvu ja väestön kasvun laventuminen koko maakuntaan osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, erityishuomio naisten työllisyysmahdollisuuksien lisäämiseen koulutusväylien luominen ajatuksella työtä vastaavaa koulutusta keskeisille toimialoille selkeät innovaatioympäristöt, joiden kehittymistä tuetaan ohjelmasopimuksilla tietoverkkojen tehokäyttö maakunnan omiin luonnonvaroihin perustuvan kaivosteollisuuden ja energiantuotannon merkittävä lisääntyminen Ohjelma toteuttaa Kaustisen seutukunnan elinkeinostrategian päälinjauksia: luodaan mahdollisuuksia yritystoiminnan kasvulle ja kehittymiselle pidetään seutukunnan väestökehitys positiivisena ja muuttoliike tasapainossa alueen eri toimijoiden yhteistyöllä panostetaan asumismahdollisuuksien ja infrastruktuurin kehittymiseen sekä koko perheen viihtymiseen seudulla pidetään palvelutaso kilpailukykyisenä Kuva 5. Kaustisen seudun KOKO -ohjelma paikallisuuden ja alueellisuuden näkökulmasta.
14 13 Kaustisen seudun KOKO -ohjelma ohjaa kehittämistoimintaa. Se jalkauttaa hankkeistamalla alueen strategiat käytännön toiminnan tasolle. Toiminnasta saatavilla kokemuksilla ja tuloksilla vaikutetaan strategiseen suunnitteluun. Kuva 6. KOKO -ohjelman kehittämistoimintaa ohjaava vaikutus. KOKO jalkauttaa, mutta myös täydentää ja kehittää maakuntaohjelmaa. KOKO tuo paikalliset tarpeet maakunnallisiin kehittämisohjelmiin. 3.4 Toimijoiden edellytykset toteuttaa ohjelmaehdotuksen mukaisia teemoja Kaustisen seutukunnan KOKO-ohjelman toteuttaminen on organisoitu seuraavasti: Ohjelman toteuttamista ohjaa seutukunnan johtoryhmä, joka koostuu seudun kuntien johtajista Operationaalisena johtajana ja kokonaisuuden koordinoijana on ohjelmajohtaja. Hallinnollisen vastuun ohella ohjelmajohtaja toimii päätöksenteon valmistelijana ja ohjausryhmän esittelijänä. Ohjelmajohtaja vastaa kehitysryhmien työn koordinoinnista sekä seudullisen, maakunnallisen ja ylimaakunnallisen kehittämisyhteistyön kokoamisesta. Ohjelmajohtajan työn sisällöt painottuvat em. lisäksi ohjelman läpileikkaavien toimintalinjojen toimenpiteisiin. Toiminnan koordinoinnista toimenpidelinjoittain vastaavat koordinaattorit: Elinkeinojen kehittämiskoordinaattori, joka on kokopäiväinen. Luovien alojen koordinaattori, joka on puolipäiväinen ja toimii myös puolipäiväisenä luovien alojen verkostokoordinaattorina. Luonnonvara-alan kehittämisen osalta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä / Keski- Pohjanmaan maaseutuopisto toimii KOKO -ohjelmassa osatoteuttajana. Osatoteutuksesta laaditaan yhteistoimintasopimus. Osatoteutus on resursoitu henkilöstö- ja matkakuluihin noin puolen henkilötyövuoden laajuisesti. KOKO-ohjelman hallinnosta ja tiedottamisesta vastaa puolipäiväinen ohjelmasihteeri. Sihteeri osallistuu myös ohjelman toteuttamiseen liittyviin tehtäviin kuten esimerkiksi suunnitteluun, hankevalmisteluihin sekä dokumenttien ja selvitysten laatimiseen.
15 14 KOKO:n tavoitteena on kehittää Kaustisen seudulle uudenlaista, päätöksenteon valmistelua hajauttavaa ja toimijoita paremmin sitouttavaa toimintamallia, joka yhteistyön uudistamisen ohella aikaansaa aitoa kumppanuutta. KOKO-ohjelman toteuttamiseen liittyy oleellisena osana kehitysryhmien perustaminen ja toiminta valituissa toimenpidekokonaisuuksissa. Toimenpidekokonaisuuden koordinaattorin tukena on keskeisistä toimijoista, yrityksistä ja asukkaista koottu kehitysryhmä, joka kokoaa ohjausryhmän tyyppisesti muun muassa toimialojen / teemakokonaisuuksien kehittämistarpeita. Kehitysryhmän tehtävä on kehittämispainotteinen, hankkeita valmisteleva, ennakoiva ja ideoiva. Toisaalta ryhmälle voidaan antaa esimerkiksi lausunnonanto-oikeus suunnitteilla olevista hankkeista. Uudenlaisen toimintamallin avulla aktivoidaan ja edistetään aluelähtöistä kehittämistyötä. Kehitysryhmien kokoonpano on alustavasti seuraava (vaihtelee jonkin verran teemoittain): Seudun yrittäjien / yrittäjäjärjestön edustus: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Seudun yrityspalvelujen edustajat Alueen kuntien edustus Kokkolanseudun KOKO-ohjelman edustaja Kaustisen TE-toimiston edustaja Kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden edustajat: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Centria, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto, Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius Yrityspalveluorganisaatioiden edustajat: Pohjanmaan TE-keskus Paikallinen toimintaryhmä Pirityiset ry Yritystoiminnan kehittämisryhmän koostumus, rooli ja asemointi tarkennetaan myöhemmin uudelleen, koska esimerkiksi seudullisten yrityspalvelujen, TEM:in ja TE-toimistojen välisiä yhteistyösopimuksia uudistetaan parhaillaan. Kehitysryhmän koostumus ja rooli on siten harkittava tarkkaan pienellä seudulla, jotta päällekkäisiä työryhmiä ei syntyisi. Seudun yritystoiminnan kehittämisen kokoamisessa KOKO ohjelman koordinoiva rooli tuleekin erittäin merkittäväksi. Luovat alat Luovien alojen alueelliseen kehittämisryhmään valitaan kuntakohtaisesti luovien alojen asiantuntijoita ja osaajia. Kehitysryhmät kokoontuvat teemallisiin tapaamisiin, joihin kutsutaan paikallisten rahoittajien lisäksi myös luovien alojen yrittäjiä. Luovien alojen kehittämisryhmä toimii myös luovan talouden kehittämishankkeen jalkauttamisen apuna. Kehitysryhmissä paneudutaan mm. luovien alojen yrityskannan selvittämiseen ja alueellisten sekä aluerajat ylittävien verkostojen rakentamiseen. Luonnonvara-alan kehittämisverkosto Luonnonvara-alan kehittämisverkostolla on toimivat maakunnalliset teemapohjaiset yhteistyöryhmät, joita koordinoi Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto. Ryhmien toimintaa kehitetään ja vakiinnutetaan KOKO -ohjelman toteuttamisen aikana. KOKO -ohjelmaa toteutetaan Luonnonvara-alan osalta yhteistyössä Kokkolan seutukunnan kanssa. Kaustisen seudulla perustetaan alueellinen kehittämisryhmä, joka koostuu kuntien asiantuntijoista (mm. maaseutuasiamiehet). Ryhmän toiminnassa hyödynnetään jo toimivan maaseututiimin toimintamalleja. KOKO-ohjelman käynnistämien hankkeiden toteuttamiseen kunnat varautuvat vuosittain kuntaosuuksilla. KOKO-ohjelmaan on resurssoitu asiantuntijapalveluna tehtäviä hankkeisiin liittyviä esiselvityksiä. Näiden lisäksi resurssit sisältävät toiminnan vaatimia käyttömenoja.
16 15 4. Vastaavuus KOKO:n toimintatapoihin sekä vaikuttavuus sukupuolten tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen 4.1 Ohjelman ennakoivuus ja oppivuus Kaustisen seudun KOKO-ohjelma on joustava toimintaohjelma, jolla seutu selviää ennakoimattomissa tulevaisuuden tilanteissa. Ohjelmassa toteutuu ennakoivuus siten, että ohjelman tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta aluekehityksen tulevaisuuden kehityssuuntien kannalta arvioidaan vuosittain. Ohjelman vaikuttavuutta tulevaisuuden kehityssuuntien suhteen arvioidaan myös yhteistyössä aluekehitystutkimuksen esim. Yliopistokeskus Chydeniuksen ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisyksikkö Centrian kanssa. Ennakoinnin selvittäminen voidaan teetättää opinnäytetöinä. Ohjelman kriittisessä arvioinnissa yhdistetään palautteet käytännön toimijoilta ja alan tutkijoilta. Ohjelman oppivuus toteutuu siten, että vuosittain kerättävällä palautteella toimijoilta, yrityksiltä, yhteisöiltä ja asukkailta ohjelman keskeisiä tavoitteita voidaan tarkentaa. Ohjelman toteuttamisen periaatteena on oppia toimintatavoista esim. verkostoitumisesta vakiinnuttamalla ne alueen kehittämisen toimenpiteisiin. 4.2 Kumppanuus Ohjelman keskeisenä periaatteena kehitystyössä on yhdistää eri tahojen resursseja ja näkökulmia yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Kumppanuus ja aluelähtöisyys toteutuu kolmen vahvuusalueen toimenpidealueelle perustettavien kehittämisryhmien toiminnassa. Ryhmiin kootaan alueella ja kumppanuusalueilla toimivat kehittämistahot. Alueen ulkopuolista kumppanuutta rakennetaan synergiayhteistyöllä Kaustisen seutukunnan ja Kokkolan seutukunnan välillä. Tässä maaseudun ja kaupunkiseudun yhteistyössä kehittäminen on vuorovaikutteisen keskustelun ylläpitämistä ja osallistumista käytännön yhteisiin kehittämishankkeisiin. Kaustisen seutukunnan KOKO -ohjelmassa noudatetaan kumppanuudessa seuraavia periaatteita: kumppanuus on pitkäaikainen yhteistoimintamalli kumppanuusosapuolet ovat yhdenvertaisia alueen suuruudesta, rakenteesta, kehitystasosta huolimatta kumppanuus perustuu läpinäkyvään ja avoimeen toimintaan sekä tehokkaaseen viestintään vastuu toiminnasta jakautuu kaikille osapuolille kumppanuudessa kehitetään yhteisiä neuvottelun välineitä esim. yhteiset työryhmät kumppanuuden tavoitteet ja muodot viitoitetaan yhteisillä sopimuksilla
17 Verkostoituminen KOKO-ohjelmassa verkostoituminen on tärkein kehittämisen toimintamuoto. Vahvuuksista, joihin seudun tulevaisuus rakentuu, yritystoiminnassa pääpaino on toimijalähtöinen verkostoituminen: yritykset, yritysneuvontaorganisaatiot (kuten esimerkiksi Kokkolanseudun Kehitys Oy ja alueelliset organisaatiot Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan TE-keskus ja Pro Agria Keski-Pohjanmaa sekä laajemmat organisaatiot kuten vientineuvontaorganisaatio Viexpo) muodostavat toimijoiden verkoston. Yritystoiminnan yhteistyöverkostossa korostuvat myös alueen keskeiset koulutusorganisaatio Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän eri yksiköt ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö Centria. Kaustisen seutukunta toteuttaa KOKO -ohjelman ohella seudullista yrityspalvelua, mikä antaa luontevan perustan yhteistyömallin yritystoiminnan kehittämiseen. Yritystoiminnan kehittämisessä tulevaisuudessa on nähtävissä entistä tärkeämpänä yhteistyökumppanina Kaustisen TE-toimisto. Luovien alojen kehittämisessä, joihin kuuluvat kulttuuri, matkailu ja hyvinvointipalvelut, kehittäminen tehdään yhteistyössä valtakunnallisen luovien alojen verkoston kanssa sekä paikallisten kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulutusorganisaatioista tärkeimpiä kumppaneita ovat Keski-Pohjanmaan aikuisopisto ja Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto (media- ja viestintäalat), Keski-Pohjanmaan Maaseutuopisto / Toholammin yksikkö (entinen Artesaaniopisto) ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (esittävä taide). Tapahtumayhteistyön pilottikokeilun (entinen Kulttuuriklusteri) osalta KOKO -ohjelmassa jatkavat yhteistyössä entiset AMO -alueet: Keski- Karjala, Luoteis-Pirkanmaa, Ylä-Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Kuhmo (jälkimmäinen osana Kajaanin KOKO -ohjelmaa). Luonnonvara-alan verkostossa ovat tiiviimmin mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n Kannuksen yksikkö, Metlan Kannuksen toimintayksikkö, ProAgria Keski- Pohjanmaa, MTK Keski-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto, Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry sekä Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Metsäkeskus Etelä- Pohjanmaa, alueen metsänhoitoyhdistykset ja Keski-Pohjanmaan 4H-piiri. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat mm. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Teknologiakeskus KETEK, Osaamiskeskusohjelman Uusiutuva metsäteollisuus osaamisklusteri sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö Centria. Seudun sisäisessä verkostoitumisessa tärkeimpiä verkostokumppaneita ovat alueella toimivat yrittäjäorganisaatiot, Leader-toimintaryhmä, kansalaisyhteisöt ja koulutuslaitokset. Ohjelma tukee seudun toimijoiden verkostoitumista myös alueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
18 Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Ohjelma kehittää aluetta kokonaisvaltaisesti. Kohderyhmänä ovat kaikki seudun asukkaat. Aluekehityksen toimenpidekokonaisuudessa tavoitteena on kaikkien asukkaiden viihtyvyyden turvaaminen ja parantaminen. Ohjelmassa luodaan sellaiset osallistumismuodot, jotka mahdollistavat alueen asukkaiden laajan osallistumisen kehittämistyön päätöksentekoon. Elinkeinojen toimenpidekokonaisuudessa tavoitteena on uusien työpaikkojen synnyttäminen ja monipuolinen yrityskenttä. Työpaikkojen perustamisessa yksi tärkein tavoite on uusien naistyöpaikkojen perustaminen. Seutukunnalla on mahdollisuuksia tulevaisuudessa palvelusektorin kasvattamiseen. Yrityskenttää monipuolistetaan tukemalla naisyrittäjyyden lisäämistä. Toimenpidekokonaisuudessa Osaaminen tuetaan ennakkoluulottomia ammatinvalinnan ratkaisuja, koska henkilöstön rekrytointi tulee perustua osaamiseen eikä perinteisiin sukupuolirooleihin. Tämä käytännössä tarkoittaa naisten sijoittumista perinteisille miesten aloille mm. metalli- ja puuteollisuuteen ja miehiä palvelu- ja hoitoaloille. 4.5 Ekologisesti kestävän kehityksen edistäminen Ohjelma ottaa huomioon kestävän kehityksen edistämisen toimintalinjojen toteuttamisessa. Seudun yksi suurimmista haasteista on sisäänmuuton lisääminen. Luonto ja ympäristö ovat alueella kehittämisresurssi. Tämän resurssin oikea hyödyntäminen edellyttää seudun imagon terävöittämistä viihtyisänä ja luontoa lähellä olevana asuinalueena, millä on suora yhteys asukkaiden ja matkailijoiden hyvinvointiin. Aluekehittämisessä kestävä kehitys huomioidaan viihtyvyyttä ja hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Elinkeinoissa LUOVA-verkosto kehittää luontoa säästäviä ja uudistuvia luonnonvaroja käyttäviä tuotantomuotoja esimerkiksi bioenergian käyttö ja alueelta saatavien luonnontuotteiden ja elintarvikkeiden jatkojalostaminen. Seutu kehittää tieto- ja viestintäteknologian soveltamista yritystoiminnassa. Kansalaisille suunnattujen verkkopalvelujen lisäämistä ja kehittämistä tuetaan. Osaamisen lisäämisessä on tärkeää ympäristösuojelun ja ilmastomuutoksen ehkäisemisen merkitys alueen tasapainoiselle kehittämiselle.
19 18 5. Ilmoittautuminen kansallisiin verkostoihin sekä pilotoitaviin kansallisiin verkostoihin Kaustisen seutukunta ilmoittautuu mukaan valtakunnalliseen luovien alojen verkostoon. Seudulla on osaamista valtakunnallisen luovan alojen verkoston maaseutu-osion koordinoimiseen (ent. Kulttuuriklusteri). Tulevassa ohjelmaesityksessä verkoston koordinointivastuu jakautuu Rauman seudun ja Kaustisen seudun kesken.
20 19 6. Rahoitus Kaustisen seudun KOKO -ohjelman resurssien jakautuminen perustuu alueen tarpeisiin ja alueelle soveltuviin toimintamalleihin. Toimintamalli perustuu ohjelmassa toimivien koordinaattoreiden vahvaan aluelähtöiseen kehittämistyöhön - koordinaatioresurssi käytetään konkreettisiin toimenpiteisiin, muun muassa hankkeistukseen. Kaustisen seutukunta hakee 70% tukitasoa alueen erittäin haasteellisen kuntatalouden ja elinkeinoelämän tilanteen vuoksi. Maakunnan sisällä seutukuntien tasapuolinen kehitys ei ole toteutunut. Tilannetta pyritään korjaamaan Kaustisen seudun omalla KOKO -ohjelmalla. Rahoitus Yhteensä Seutukunnan Kunnat 30 % Seutukunnan kunnat 100 % verkostomaksu Seutukunnan kunnat yhteensä K-P liitto/mkr 20 % (Kohdat A ja B) Luovien alojen verkosto (Kohta C) Alueilta tuleva rahoitus yhteensä valtio-tem perusrahoitus, 50 % Yhteensä A: Ohjelman johtaminen, koordinointi, hallinnointi, viestintä ja muut yleiskulut Yhteensä Henkilöstökulut ohjelmajohtaja koordinaattori, elinkeinojen kehitt. koordinaattori, kulttuuri ½ pv (verkostokoord. ½ pv) koordinaattori, luonnonvara-alat ½ pv sisäiset palkkakulut, sihteeri ½ pv Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Vuokrat A: Yhteensä B: Selvitykset, kartoitukset ja tutkimukset: Yhteensä Asiantuntijapalvelut B: Yhteensä A+B: yhteensä C: Verkostojen koordinointi Yhteensä Henkilöstökulut, kulttuuriverkoston koord. ½ pv Muut kulut, kulttuuriverkoston koord. ½ pv Koordinaattorin kulut yhteensä (verkosto) Verkostomaksu (kunnat 100 %) C: Yhteensä A+B+C: YHTEENSÄ
21 20 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Luovien alojen verkosto KOKO:ssa ( Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Ekologisesti kestävän kehityksen edistäminen
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotKaustisen seudun vahvuudet uusin silmin
Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus
LisätiedotSEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU
SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotHyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotSalon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma
1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotProjektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net
Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotKAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan
KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Kohdataan Alavudella Hyvää ja kaunista Homma hoidetaan UUTEEN KAUPUNKIIN VALMISTAUTUMINEN Alavudella on pitkään tehty strategista suunnittelutyötä kehittämisohjelmia laatimalla.
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotELYt ja alueellinen ennakointi
ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotAluetalouden tilastoseurannan kehittäminen (ATIK) -hanke: Eväitä Keski-Pohjanmaan uuden maakuntaorganisaation tietopalvelujärjestelmän kehittämiseen
Sivu 1 Aluetalouden tilastoseurannan kehittäminen (ATIK) -hanke: Eväitä Keski-Pohjanmaan uuden maakuntaorganisaation tietopalvelujärjestelmän kehittämiseen Sivu 2 Sisältö Mitä on aluekehittäminen? (s.
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotAikuiskoulutus Pohjois-Savossa
Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotOulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
LisätiedotMAASEUTUPOLIITTISEN ERIYISTOHJELMAN ALUEELLINEN
MAASEUTUPOLIITTISEN ERIYISTOHJELMAN ALUEELLINEN MAASEUTUOSIO 2007 2010 1. Alueen nimi, määrittely, kunnat, asukasluku ja sen kehitys 2000-2005 sekä arvio 2006-2010, asukastiheys, haja-asutusväestön määrä
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotSeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu
SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotAVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN
SEUDULLISEN YRITYSPALVELUN MENESTYKSEN AVA MET TASAVERTAINEN VERKOSTO KUMPPANIEN TUNTEMUS SITOUTTAVA SOPIMUS LUOTTAMUS TOISEN OSAAMISEEN YHTEINEN VIESTINTÄ 1 HAASTE Seudulliset yrityspalvelut -konseptin
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotAMOkoordinaattoritapaaminen. Kauhajoki 15.-16.9.2009
AMOkoordinaattoritapaaminen Kauhajoki 15.-16.9.2009 52 aluetta 321 (+n) kuntaa neuvotteluja edelleen vastaavat hyvin toiminnallisstrategisia alueita Budjetti vuosittain 24 m (TEM 12 m ) koordinaatioon
Lisätiedot<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020> Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020
Lisätiedot
Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE
KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen
LisätiedotAjankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta
Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotPohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013
Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotKOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko
KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotMaaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus
Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotYS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen
YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotOsaamiskeskusohjelma 2007-2013
Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotElinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotMetsästä energiaa yrittämällä
Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-
LisätiedotVIITE: KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 JA MAAKUNTAOHJELMAN 2014-2017 LAUSUNTOPYYNTÖ 18.2.2014
Kaustisen seutukunta LAUSUNTOLUONNOS JORYLLE Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI 25.3.2014 Keski-Pohjanmaan liitto Rantakatu 14 67100 KOKKOLA kirjaamo@keski-pohjanmaa.fi VIITE: KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotYlä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotMaaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet
Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen
LisätiedotJoensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotAluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on
LisätiedotALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA
ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY
LisätiedotNUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
Lisätiedot