ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 98/12/1 Dnro PSAVI/82/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 98/12/1 Dnro PSAVI/82/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Ison Pajusuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Kajaani, Pyhäntä ja Vieremä Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Pöly, melu ja liikenne... 6 Varastointi ja jätteet... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 8 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 8 Tuotantoalueen nykytila... 8 Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Hakijan perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Mielipide Hakijan vastine Hakemuksen täydennys Hakemuksen toimitetun täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot Hakemuksen täydennyksen johdosta esitetty mielipide Hakijan vastine hakemuksen täydennyksen johdosta esitettyihin lausuntoihin ja mielipiteeseen sekä hakemuksen täydennys Hakemuksen täydennys Hakemuksen toimitetun täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 38

3 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS Vapo Oy on Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Ison Pajusuon 89,8 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Kajaanin kaupungissa ja Pyhännän kunnassa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Ison Pajusuon alue on kokonaisuudessaan vuokrattu Metsähallitukselta. Vuokrasopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun. Kajaanin puolelta vuokrattu määräala on noin 30 ha ja Pyhännän puolelta vuokrattu noin 50 ha. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Ison Pajusuon alueelle ei ole osoitettu aluevarausta. Valtioneuvoston vahvistamassa Kainuun maakuntakaavassa alue kuuluu maa- ja metsätalousalueeseen. Koko maakuntaa koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että sen aiheuttama paikallinen ja valuma-aluekohtainen vesistön kuormituksen lisäys ei vaaranna vesistöjen tilaa. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Suunnitellun tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan metsäojaa pitkin Maaselänjokeen, joka laskee Rahajärven Maaselänlahteen. Maaselänjoen alaosa ja Rahajärvi sekä sen alapuolinen vesistö sijaitsevat Pohjois-Savon alueella. Elokuussa 2005 lainvoimaiseksi tulleessa, Pohjois-Savon liiton laatimassa Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa Rahajärvi on merkitty luonnonsuojelualueeksi.

5 5 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Iso Pajusuo sijaitsee Kajaanin kaupungin ja Pyhännän kunnan rajalla noin 22 km Pyhännän kuntakeskuksesta itä-kaakkoon. Vuolijoen kirkonkylään matkaa on noin 16 km ja Kajaanin keskustaan noin 48 km. Yhteensä 89,8 ha:n kokoinen tuotantoalue muodostuu 11 lohkosta, joiden tuotantoala on yhteensä 83,3 ha, sekä viidestä auma-alueesta, joiden pinta-ala on yhteensä 6,5 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Alueella on tarkoitus tuottaa vuosittain noin m 3 jyrsinpolttoturvetta ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla, toisioerottimella varustetulla imuvaunulla tai hakumenetelmällä keräiltynä. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Energiaturve käytetään pääasiassa Oulun Energian Toppilan voimalaitoksella. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Turvetta alueella on noin MWh. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe vuotta. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja edelleen uuteen käyttömuotoon, josta maanomistaja päättää. Toiminnan arvioidaan päättyvän noin vuonna Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajan käyttöön. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin metsätalouteen. Ison Pajusuon turvetuotannon välitön työllistävä vaikutus on kuusi henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy voimalaitoksissa sekä laitevalmistuksessa ja -huollossa. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Puhdistetut kuivatusvedet johdetaan metsäojaa pitkin Maaselänjokeen, joka laskee Rahajärven Maaselänlahteen. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, virtaamansäätöpato, kaksi padottavilla rakenteilla ja pintapuomeilla varustettua laskeutusallasta, pumppaamo sekä kaksi pintavalutuskenttää. Virtaamansäätöpadon kautta ohjataan tuotantolohkojen 3 5 vedet. Lohkojen 1 7 vedet johdetaan pintavalutuskentälle 1 painovoimaisesti ja lohkojen 8 11 vedet pintavalutuskentälle 2 pumppaamalla ympärivuotisesti. Kentät ovat ojittamattomia suoalueita.

6 Pintavalutuskentän 1 valuma-alueen pinta-ala on 63 ha ja kentän pinta-ala 2,4 ha, mikä on 3,8 % valuma-alueen pinta-alasta. Kentän kaltevuus on 0,07 % ja turvepaksuus keskimäärin 2,3 metriä. Pintavalutuskentän 2 valuma-alueen pinta-ala on 41 ha ja kentän pinta-ala 1,7 ha, mikä on 4,2 % valuma-alueen pinta-alasta. Kentän kaltevuus on 0,05 % ja turvepaksuus keskimäärin 0,9 metriä. Ison Pajusuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästöjä on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen pintavalutuskentällisiltä soilta vuosina mitattujen keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella. Keskimääräisiä nettopäästöjä arvioitaessa luonnonhuuhtouman taustapitoisuuksina on käytetty seuraavia arvoja: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l. Vuotuiset päästöt ovat arvion mukaan seuraavat: Brutto Netto Ala ha Kiintoaine kg/v Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kiintoaine kg/v Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kuntoonpanovaihe 89, ,7 787 Tuotantovaihe 89, , , Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto aina keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa eikä turvetta liikutella korkeussuunnassa, ja koska käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Kokoojavaunun kokonaispölypäästön on arvioitu olevan 37 % Haku-menetelmän päästöstä. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölynmuodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä.

7 Tutkimustulosten ja laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulensuunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastonmuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydelle). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lokakuusta huhtikuuhun keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 310 rekan ajosuoritetta. Toimitus tapahtuu työmaateitä ja Itämäki Rahustenaho-yksityistietä myöten Pyhäntä Otanmäki-maantielle (tie 28) ja edelleen Haapavedelle. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 7

8 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. 8 Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja jotka on valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 270 litraa ja muita voiteluaineita noin 60 kg. Voiteluaineita varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin kg. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän jäteöljyjä 270 litraa, kiinteää öljyjätettä 45 kg, akkuja 13 kg, sekajätettä litraa, aumamuovia kg ja rautaromua 180 kg. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle. Aumamuovit kerätään ja niitä varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Iso Pajusuo on ojittamaton avosuo, jota ympäröivät tavanomaiset talousmetsät. Metsiä rajaa avosuon puolella rämeinen reunus. Reunojen rämeistä suurin osa on ojitettu, mutta selvitysalueella ei ole pohjoisinta kärkeä lukuun ottamatta merkkejä kuivumisesta. Suoalueen vähäinen puustokin on säilynyt luonnontilaisena. Kelopuita esiintyy paikoin runsaasti, ja lisäksi tavataan hiiltyneitä kantoja ja pökkelöitä jäänteinä metsäpaloista. Ison Pajusuon hallitsevia piirteitä ovat keskustavaikutteisuus, vähäravinteisten nevatyyppien vähittäinen ja osin pienipiirteinenkin vaihtelu, sekä laajoja avosuoalueita rikastuttavat metsäsaarekkeet.

9 Metsäsaarekkeista osa on metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Niiden puusto on enimmäkseen luonnontilaisen kaltaista. Metsätyypiltään mäntyvaltaiset saarekkeet vaihtelevat kuivahkosta (EVT) kuivaan kankaaseen (ECT) ja karukkokankaaseen (ClT). Kookkaimmissa saarekkeissa on rämeiset reunat, ja pienimmät ovat kauttaaltaan kangasrämemäisiä. Selvitysalueella ei sijaitse luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä eikä vesilain (264/1961) 1 luvun 15 a tai 17 a :n suojaamia ympäristöjä. Ison Pajusuon kasvillisuus on karua ja maantieteelliselle alueelleen tyypillistä. Pitkälle kantavat avosuonäkymät keloineen ja metsäsaarekkeineen antavat kuitenkin suolle erämaisen vaikutelman. Ison Pajusuon kasvillisuus muodostuu pääasiassa vähäravinteisista saranevoista, rimpinevoista, lyhytkorsirämeistä sekä lyhytkorsinevoista, joista osa on kalvakoita. Hankealuetta reunustavilla suoalueilla esiintyy samoja suoluontotyyppejä kuin hankealueella, mutta vähäravinteisia lyhytkorsirämeitä ja sararämeitä esiintyy suhteellisesti runsaammin. Lisäksi kivennäismaan reunamilla tavataan kangasrämeitä, isovarpurämemuuttumia ja pieniä laikkuja pallosararämeitä. Selvitysalueella esiintyvät suotyypit on kangasrämeitä ja rimpinevoja lukuun ottamatta luokiteltu Etelä-Suomessa vaarantuneiksi (VU). Ison Pajusuon luontotyyppiyhdistelmä on välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot, jotka on luokiteltu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi (EN). Uhanalaisia kasvilajeja alueella ei ole havaittu. Isolla Pajusuolla esiintyvä pohjanrimpirahkasammal on Suomen kansainvälinen vastuulaji. Yhdessä metsäsaarekkeessa havaittiin vuonna 2003 tavanomaisen lajiston lisäksi runsaasti (noin 20 yksilöä) kämmeköitä ja kaarlenvaltikkaa. Vuonna 2010 tehdyssä kasvillisuusselvityksessä kämmeköitä ei perusteellisista etsinnöistä huolimatta havaittu. Kaarlenvaltikkaa havaittiin selvitysalueen ulkopuolella, aivan alueen rajan tuntumassa sijaitsevalla kasvupaikalla. Syyskuussa 2011 tehdyllä maastokäynnillä selvitysalueen luoteisnurkassa sekä hankealueen kaakkoisen ja lounaisen haaran välissä sijaitsevien metsäsaarekkeiden reunamilla havaittiin muutamia kuivuneita kämmeköiden siemenvarsia. Myöhäisestä ajankohdasta johtuen kämmekät eivät olleet tunnistettavissa lajeittain, mutta sijaintipaikkojen ja ympäröivän kasvillisuuden perusteella ne olivat mitä todennäköisimmin maariankämmeköitä. Lakan satoisuutta Isolla Pajusuolla on vaikea arvioida, sillä kartoitusvuonna 2010 lakka marjoi yleisesti erittäin huonosti, lähinnä korvissa tai pohjoisempana muuallakin. Karpalo näytti avosuoalueilla marjovan paikoin kohtalaisen hyvin. Hakijan teettämän asiantuntijalausunnon mukaan Isolla Pajusuolla mahdollisesti esiintyviä rauhoitettuja tai luontodirektiivin liitteessä IV a mainittuja eläinlajeja ovat saukko, viitasammakko, sammakko, rupikonna, ja sisilisko. Alue ei kuitenkaan kuulu minkään mainitun lajin keskeiseen lisääntymis- tai talvehtimisalueeseen, joten hanke ei aiheuttaisi lajeille haitallisia vaikutuksia. Muiden rauhoitettujen tai luontodirektiivin mainittuun liitteeseen sisältyvien lajien elinympäristöiksi alue ei sovellu joko lajien luontaisen maantieteellisen levinneisyyden tai lajien elinympäristövaatimusten vuoksi. Hankealueelle on tehty linnustoselvitykset vuosina 2003 ja Kummankin selvityksen mukaan hankealueella tavattiin seitsemän varsinaista suolintulajia, jotka olivat vuonna 2003 riekko, kurki, pikkukuovi, mustaviklo, 9

10 isolepinkäinen, niittykirvinen ja keltavästäräkki sekä vuonna 2010 riekko, kurki, kapustarinta, valkoviklo, liro, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Vuonna 2003 tehdyistä havainnoista suojelullisesti merkittävimpiä olivat EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut teeri, kurki ja kapustarinta. Vuonna 2010 kyseisen liitteen lajeista tavattiin kurki, kapustarinta ja liro. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja (EVA) Ison Pajusuon alueella esiintyi vuonna 2003 kolme (teeri, pikkukuovi ja mustaviklo) ja vuonna 2010 kaksi (valkoviklo ja liro). Valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja ei kumpanakaan vuotena tavattu, mutta vuonna 2003 havaituista lajeista kolme (teeri, käki ja isolepinkäinen) ja vuonna 2010 havaituista lajeista kaksi (käki ja pensastasku) on luokiteltu silmälläpidettäviksi (NT). Ison Pajusuon linnusto on vuonna 2003 tehdyn selvityksen mukaan sekä parimääriltään että lajistoltaan esimerkiksi maakunnallisesti varsin tyypillistä. Lajistoon kuuluu kuitenkin myös lajeja (mustaviklo), jotka pesivät Kainuun Pohjois-Savon soilla vain satunnaisesti pääpesintäalueensa ulkopuolella. Suojelullisesti merkittävien lajien reviirit sijoittuvat varsin tasaisesti suon eri osiin, mutta varsinkin pikkukuovien ja kapustarintojen havainnot keskittyivät suon keskiosiin. Ison Pajusuon linnuston monipuolisuudesta ja runsaudesta kertova suojelupistearvo (20,86) on tavanomaista hieman korkeampi. Kokonaisuutena Ison Pajusuon linnustollinen arvo on maakunnallisesti edustava, mutta varsin tavanomainen. Petolinnuista suolla nähtiin vuonna 2010 mehiläishaukka sekä hiirihaukkalaji. Selvityksen mukaan lajit eivät kuitenkaan todennäköisesti pesi suon reunametsissä. Saatujen tietojen mukaan Ison Pajusuon ympäristössä ei ole tiedossa uhanalaisten päiväpetolintujen eli muuttohaukan, maakotkan, merikotkan tai kalasääsken pesäreviirejä. 10 Asutus ja maankäyttö Hankealue on kauttaaltaan metsän ympäröimä ja tuotantoalueen lähiympäristö onkin pääasiassa metsätalouskäytössä. Iso Pajusuo sijaitsee hyvin syrjäisellä seudulla. Alueen läheisyydessä ole asutusta eikä yleisiä ulkoilutai virkistysalueita. Suo on helposti saavutettavissa läheisiltä metsäautoteiltä. Pohjoispuoliselta metsäautotieltä on myös näköyhteys suolle. Vuonna 2010 kasvillisuusselvityksen maastokäyntien yhteydessä parissa metsäsaarekkeessa oli jälkiä nuotion poltosta ja roskiakin, mikä kertoo alueen virkistyskäytöstä. Iso Pajusuo tarjoaa maisemallisesti laajoja, kauaskantavia näkymiä. Avomaisemia rikkovat ja rikastuttavat lukuisat metsäsaarekkeet. Maisemakuvaa monipuolistaa myös kelojen esiintyminen. Alueelle laaditussa kasvillisuusselvityksessä maisemaa on kuvattu häiriintymättömäksi ja luonteeltaan erämaiseksi. Hankkeen käynnistymisen myötä alueen luonnontilaisuus häviää ja vesitalous muuttuu kuivatusten myötä. Vaikutukset maisemaan kohdistuvat pääasiassa suunnitelmassa rajattuun alueeseen, joka muuttuu kasvipeitteettömäksi kentäksi. Muutos ei hakijan arvion mukaan ole merkittävä, koska alue on jo nykyisellään pääosin avosuota. Alueen luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu kuntoonpanotöiden johdosta. Ilmakuvien ja peruskartan perusteella arvioituna vastaavantyyppistä marjastusmaata on lähiympäristössä.

11 Turvetuotannon käynnistymisen jälkeen Ison Pajusuon linnustolle suotuisa elinympäristö muuttuu ja kaventuu. Alueelle kaivettavat ojat ja altaat toisaalta lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kuntoonpano- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys hankealueella kuitenkin estyy. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista. 11 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueen länsipuolella, lähimmillään noin 450 metrin etäisyydellä, sijaitsee Mäykänahon Natura-alue (FI , SCI). Lähes sama alue on suojeltu myös vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Alueesta 83 % edustaa luontodirektiivin mukaisesti luokiteltuna luonnonmetsiä ja 17 % puustoista suota. Alue koostuu tuoreen kankaan metsistä, jotka rajoittuvat avohakkuisiin, taimikoihin ja osin ojitettuihin soihin. Kankaat ovat puolukka mustikkatyypin metsiä. Alueen halki kulkee metsäautotie. Alue on yksi harvoista vanhan metsän alueista Oulun läänin eteläosassa. Ainoa Mäykänahon Natura-alueeseen kohdistuva turvetuotannon vaikutus voisi olla pölyäminen. Turvepöly ehtii kuitenkin laskeutua 450 metrin matkalla niin, ettei turvetuotannosta ole haittaa alueelle. Turpeen kuljetusreitti ja kuivatusvesien purkureitti kulkevat Natura-alueesta poispäin. Turvepöly ei yleensäkään uhkaa metsän kasvua ja sen luontotyyppejä, sillä turvetuotannosta ei synny niin suuria pölymääriä, että turvepöly laskeutuessaan muuttaisi maaperän kemiallista tilaa. Edellä esitetyn perusteella hakija ei ole katsonut luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tekemistä tarpeelliseksi. Hankealueen alapuolinen Rahajärvi on erämainen ja maisemallisesti korkeatasoinen lintujärvi, joka kuuluu Rahajärven Kontteroisen Naturaalueeseen (FI , SPA). Rahajärvi Kontteroinen on valumaalueeltaan pieni lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Metsärantainen Rahajärvi laskee Kontteroisen kanavan kautta Kontteroiseen. Sekä Rahajärvellä että Kontteroisella on leveä luhtaniittyvyöhyke. Laajoja kortteikkoja on vain Rahajärveen laskevan joen suulla. Muualla kortteikkovyöhyke on kapeampi ja kasvustot harvoja. Rahajärven molemmissa päissä on saaria. Saarissa on runsas puusto, ja varsinkin koivuja on kuollut paljon. Kuolleita lehtipuita on runsaasti myös mannerrannoilla. Rahajärven rannalla on kaksi maatilaa. Kuivatusvesien vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät hakijan arvion mukaan pääosin laskuojaan ja Maaselänjokeen. Hakija on katsonut, että vaikutus Rahajärven vedenlaatuun on pitkän etäisyyden ja kuivatusvesien tehokkaan käsittelyn johdosta vähäinen. Tuotantovaiheessa ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien on arvioitu lisääntyvän Maaselänjoessa alle 10 %. Tuotantoalueen osuus Rahajärven Maaselänlahden valuma-alueesta on karttatarkastelun perusteella noin 3,3 %, eikä kuivatusvesien vaikutuksia voida erottaa muiden samaan suuntaan vaikuttavien tekijöiden vaikutuksista. Ison Pajusuon turvetuotanto ei uhkaa Rahajärven Kontteroisen tilaa korkeatasoisena lintujärvenä eikä alueelta tavattujen lintudirektiivissä mainittujen lajien elinmahdollisuuksia. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvion tekeminen ei näin ollen ole hakijan mukaan tarpeen. Hankealueen länsipuolella, noin 1,8 km:n etäisyydellä, on Vörssinvaaran Järvienkankaan II luokan pohjavesialue. Alue on Pyhännän kunnan alueella, ja sen pinta-ala on 519,7 ha. Alueelta on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin m 3 /vrk. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin.

12 12 Lähialueella ei ole asutusta eikä talousvesikaivoja. Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue on luontaisesti Iisalmen reitin (4.5) valuma-alueeseen kuuluvan Salahminjärven (4.54) valuma-alueen Luvejoen yläosan (4.543, F = 48,47 km 2, L = 1,18 %) ja Rahajoen (4.548, F = 46,36 km 2, L = 4,27 %) osavaluma-alueilla. Hankealueen vedet johdetaan Luvejoen yläosan alueelta Rahajoen osavaluma-alueelle. Rahajoen osavaluma-alueesta noin 96 % on luokittelemattomia metsätalouden maita. Iisalmen reitillä on lukuisia turvesoita, mutta Rahajoen osavaluma-alueella niitä ei ole. Hankealueen osuus Rahajoen valumaalueesta on noin 1,9 %. Hankealueen kuivatusvedet kulkevat metsäojaa pitkin Maaselänjokeen ja edelleen Rahajärven Maaselänlahteen. Vesitse matkaa pintavalutuskentältä Rahajärven Maaselänlahteen on noin 4,5 km. Laskuoja Hankealueelta tulevan ojan vesi on hapanta, ruskeaa ja humuspitoista. Ojan kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuudet vastaavat luonnontilaisen suon vedenlaatua. Myös kiintoainepitoisuudet vastaavat luonnontasoa. Vedenlaadun tarkastelussa ei ole huomioitu otettujen näytteiden tuloksia, koska ne poikkeavat merkittävästi muista: Aika ph Kiintoaine mg/l Kok.N NH 4-N NO 2+3-N Kok.P PO 4-P COD Mn mg/l Fe ,60 <1, ,75 2, , < ,66 2, < Maaselänjoki Laskuojan alapuolinen Maaselänjoki ei hakijan arvion mukaan kuulu vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n soveltamisalaan, koska joki täyttää tältä osin vesilain (264/1961) 1 luvun 1 ja 2 :ien mukaisen vesistön määritelmän. Mikäli kyseessä ei olisikaan vesistö, joen luonnontilaisuuden vaatimukset eivät kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella arvioituna toteudu, sillä jokeen yhtyy laskuojan ja Maaselänlahden välillä runsaasti kaivettuja metsäojia. Maaselänjoen vesi on hieman happamampaa alajuoksulla kuin joen yläjuoksulla. Vesi on yleisesti ottaen hapanta, ruskeaa ja humuspitoista. Humuspitoisuus ja veden ravinnepitoisuudet kasvavat alajuoksulle mentäessä. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon otettujen näytteiden tuloksia, jotka poikkeavat merkittävästi muista:

13 13 Laskuojan yläpuoli Aika ph Kiintoaine mg/l Kok.N NH 4-N NO 2+3-N Kok.P PO 4-P COD Mn mg/l Fe ,11 < 1, < ,15 2, ,26 7, < ,75 < 1, < Laskuojan alapuoli Aika ph Kiintoaine mg/l Kok.N NH 4-N NO 2+3-N Kok.P PO 4-P COD Mn mg/l Fe ,26 < 1, ,24 3, < ,17 7, < ,04 < 1, < Laskennallisen arvion mukaan Ison Pajusuon kuntoonpanotyöt ja turvetuotanto lisäisivät veden kiintoainepitoisuutta laskuojassa 0,8 1,0 mg/l, fosforipitoisuutta 6 16 ja typpipitoisuutta Maaselänjoessa vastaavat lisäykset olisivat 0,2 mg/l kiintoainetta, 1 4 fosforia ja typpeä: Brutto Kiintoaine mg/l Netto Kiintoaine mg/l MQ Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N Pitoisuuslisäykset m 3 /s Laskuoja 0,033 Kuntoonpanovaihe 1,40 21, ,97 15,9 748 Tuotantovaihe 1,47 11, ,81 6, Maaselänjoki (ennakkotarkkailupiste) 0,14 Kuntoonpanovaihe 0,33 5, ,22 3, Tuotantovaihe 0,34 2, ,19 1,45 44 Tuotantovaiheen arvioidut nettolisäykset ovat 5 9 % Maaselänjoen ennakkotarkkailun pitoisuusarvoista. Pitoisuuslisäykset on laskettu laimenemissuhteen perusteella ottamatta huomioon muita pitoisuuksiin vaikuttavia prosesseja, kuten sedimentaatiota. Rahajärvi Rahajärven vesi on ruskeaa. Ravinnepitoisuuksien perusteella järvi on rehevä: Aika ph Väri mg Pt/l Kok.N NH 4-N NO 2+3-N Kok.P PO 4-P COD Mn mg/l Fe , , , , , , , Talvisin järven pohjakerroksissa on todettu happivajetta. Rahajärven ekologinen tila on hyvä. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järven vedenlaatu on välttävä.

14 Hankealueen kuivatusvedet eivät hakijan arvion mukaan normaalissa tuotantovaiheessa muuta merkittävästi purkureitin tilaa. Kuivatusvesien vaikutukset ovat kuntoonpanovaiheessa suuremmat kuin tuotantovaiheessa. Vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät pääosin laskuojaan ja Maaselänjokeen. Rahajärven vedenlaatuun vaikutukset ovat vähäiset. Kokonaisuudessaan vaikutukset jäävät niin vähäisiksi, ettei toiminnasta aiheudu korvattavaa virkistyshaittaa. Kalastus ja kalasto Pohjois-Savon TE-keskukselta saadun tiedon mukaan Rahajärvi on merkittävä kalojen kutu- ja poikastuotantoalue. Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan järvessä on kunnostustarvetta. Järvi on matala ja ruohikkoinen. Rahajärven ja Rotimojärven välinen Rahajoki on tullut laajasti tunnetuksi keväisestä hauen kutunoususta Rahajärveen, ja joesta pyydetään nousevia haukia käsin. Käsin pyyntiin myydään kalastuslupia. TEkeskuksen istutusrekisterin mukaan tiedossa on vain yksi, vuonna 1992 tehty karppi-istutus. Nissilän ja Salahmin osakaskunnille lähetetyn kalatiedustelun mukaan Rahajärven kalastajamäärä on 87 henkilöä. Kalastus on valtaosin paikkakuntalaisten virkistys- ja kotitarvekalastusta. Kalastuslupia on vuonna 2008 myönnetty 102 katiskalle, 82 verkolle ja 36 vieheelle. Rahajärvestä saalistettavia kalalajeja ovat ahven, hauki, made, särki ja säyne. Näistä hauen saalismäärät ovat suurimpia. Osakaskuntien ilmoituksen mukaan Rahajärvi on merkittävä kevätkutuisten kalojen kutujärvi. Vastausten mukaan vesistön pohjassa on huomattavasti levää, ja kasvillisuuden lisääntyminen on myös huomattavaa. Keskeisin toiminnasta kalataloudelle aiheutuva haitta on kiintoainekuormitus, joka voi aiheuttaa muutoksia pohjaeläimistössä ja haitata pohjakutuisten kalojen lisääntymistä. Ravinne- ja kiintoainepäästöt ovat kuitenkin niin vähäisiä, ettei niiden vaikutuksia voida erottaa muiden samaan suuntaan jo nykyisin vaikuttavien tekijöiden, kuten metsätalouden vaikutuksista. Perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ei hakijan mukaan myöskään ole olemassa. Ekologinen tila Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille koko Salahminjärven yläpuolisen alueen, mukaan lukien Rotimo ja Rahajärvi sekä näitä yhdistävät jokiosuudet, on arvioitu olevan hyvässä ekologisessa tilassa. Ison Pajusuon alapuolisten vesimuodostumien vesienhoidolle ei toimenpideohjelmassa ole esitetty yksilöityjä tavoitteita eikä lisätoimenpiteitä, vaan nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden on katsottu riittävän hyvän tilan säilyttämiseen. Nykykäytännön mukaiseksi toimenpiteeksi uusilla turvetuotantoalueilla on toimenpideohjelmassa katsottu pintavalutus tai jokin muu vähintään yhtä tehokas menetelmä. Isolla Pajusuolla pintavalutus on suunniteltu ympärivuotiseksi, joten toimenpiteet ovat vähintäänkin riittävät alapuolisen vesistönosan säilymiseksi hyvässä tilassa. 14 Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan pelastusviranomaiselle toimitettava, vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka

15 vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesienkäsittelyrakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. 15 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista kuten ojituksista, tuotannosta, vesiensuojelutöistä, näytteenotosta, mahdollisista valituksista ja sääoloista. Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esimerkiksi pintavedet). Hakemukseen on liitetty esitys Ison Pajusuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Sen mukaan päästöjen vaikutuksia laskuojassa, Maaselänjoessa ja Rahajärvessä tarkkaillaan joka kolmas vuosi neljästi vuodessa tehtävin vedenlaatumittauksin. Hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen voidaan hakijan esityksen mukaan arvioida päästö- ja vesistötarkkailun tulosten perusteella. Vahinkoja estävät toimenpiteet Hankkeesta ei hakijan arvion mukaan aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Hakijan perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja sen perustelujen mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Hakijalla on tarve kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Vakuudeksi hakija on esittänyt euron omavelkaista takausta. Hankkeen tekee kiireelliseksi turpeen lisääntyvä käyttötarve ja se, että nykyiset ja 1980-luvuilla käyttöönotetut tuotantoalueet ovat turvevaroiltaan ehtyneet. Vuotuisten nostomäärien on oltava aikaisempaa suurempia. Nostomäärät ovat suoraan riippuvaisia käytössä olevan suoalan kokonaispinta-alasta, koska vuosittain suon pinnasta kuoritaan enintään 15 cm:n turvekerros. Poistumien myötä vuosittaiset tuotantomäärät pienentyvät.

16 Suon pohjaa kohti mentäessä tuotanto vaikeutuu ja samalla hidastuu, koska pohjamaan rajassa on nostoa haittaavia kiviä ja koska kenttien kuivatustilanne laskusuhteiden alentuessa useimmiten heikkenee. Tuotantoalueiden kulumisen vuoksi tuotantoala siis pienenee ja tuotannon tehokkuus heikkenee. Lisääntyvää kysyntää ja tuotantoalan pienentymistä sekä tuotannon tehokkuuden alentumista vastaavasti on tarpeen saada uutta tuotantoalaa, jotta kysyntää ja käyttöä varten tarpeellinen määrä turvetta saadaan tuotettua ja toimitettua käyttökohteisiin sekä käytettyä talousalueen moninaisiin käyttötarkoituksiin ja -tarpeisiin. Kuntoonpanoon menevä aika huomioon ottaen hanke on ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetulla tavalla kiireellinen. Mikäli luvan myöhemmän epäämisen johdosta olisi tarpeen toimenpitein saattaa ympäristöä ennalleen, kysymys on ojituksen ja mahdollisesti käynnistyneen turvetuotannon kuormitusvaikutuksen hallinnasta. Eräissä vesioikeuksien päätöksissä tuotantoalueen kuormituksen on todettu alentuvan noin kolmessa vuodessa alle korvausvelvollisuuden perustavan kuormitustason. Sama arvio likimäärin toistuu hankkeissa, joissa annetaan määräyksiä toiminnan lopettamiseksi. Esitetty vakuus on hakijan käsityksen mukaan riittävä kattamaan kustannukset, jotka aiheutuvat edellä mainittuna aikana kuivatusvesien ympärivuotisesta pumppauksesta pintavalutuskentälle sekä kunnossapidosta. 16 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan kuntoonpanovaiheen kuormitusarviota koskevilla perusteilla, täydentävällä linnustoselvityksellä, selvityksellä Natura-arvioinnin tarpeellisuudesta sekä asianosaistiedoilla. Hakija on lisäksi täydentänyt hakemustaan ja Tarkempi selostus täydennyksistä on esitetty edellä tämän päätöksen kertoelmaosassa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kajaanin kaupungissa sekä Pyhännän ja Vieremän kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kainuun Sanomat ja Iisalmen Sanomat -lehdissä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksilta, Kainuun ja Pohjois-Savon TE-keskuksilta, Kajaanin kaupungilta, Pyhännän kunnalta, Kajaanin kaupungin ja Pyhännän kunnan ympäristönsuojelu-, kaavoitus- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksen toimitetun täydennyksen johdosta on pyydetty lausuntoa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (jäljempänä ELY-keskus) sekä Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry:ltä. Hakemuksen toimitetun täydennyksen johdosta on pyydetty lausuntoa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksilta.

17 17 Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Kainuun ympäristökeskus on todennut Ison Pajusuon sijaitsevan pääosin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimialueella ja hankkeen vesistövaikutusten kohdistuvan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen toimialueelle. Ympäristökeskus on ilmoittanut ottavansa lausunnossaan kantaa lähinnä kaavoitustilanteeseen, esitettyihin luontoselvityksiin, alueen luonnontilaisuuteen sekä luvan myöntämisedellytyksiin ja toiminnanaloittamislupaan. Kainuun ympäristökeskus on katsonut, etteivät edellytykset luvan myöntämiselle täyty, kuten eivät myöskään edellytykset toiminnanaloittamisluvan myöntämiselle. Hankealueella tehdyt selvitykset eivät riitä luontovaikutusten arviointiin. Hanke on Kainuun maakuntakaavan yleisten suunnittelumääräysten vastainen, koska kysymyksessä on lähes luonnontilainen suoalue, jolla on merkittäviä seudullisia luonto- ja virkistysarvoja. Hanke on myös tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Ympäristökeskus on todennut, että alueen kaavoitustilanne on Kainuun osalta muuttunut hakemuksen aikaisesta tilanteesta siten, että Kainuun maakuntakaava on hyväksytty valtioneuvoston päätöksellä Valtioneuvoston päätöksessä maakuntakaavan turvetuotantoa koskevat suunnittelumääräykset ovat tulleet voimaan hakemuksessa esitetyssä muodossa. Voimassa olevien valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi tulee varata ensisijaisesti jo ojitettuja soita, ja turpeenoton vaikutuksia tarkasteltaessa on otettava huomioon muun muassa suoluonnon monimuotoisuuden säilyminen. Hakemuksessa esitettyä linnustoselvitystä ympäristökeskus on pitänyt puutteellisena, koska se perustuu vain yhteen laskentakertaan ja on tehty useita vuosia sitten. Linnustoselvityksen täydennyksestä käy ilmi, ettei alueella ole suoritettu maastoinventointia vuoden 2003 jälkeen, eikä täydennys tuo uutta tietoa linnuston tilasta tai sen muutoksista. Tämän jälkeen alueella on voinut tapahtua muutoksia muun muassa päiväpetolinnuston suhteen. Linnustoselvityksessä ei myöskään ole otettu kantaa Ison Pajusuon muutonaikaiseen merkitykseen linnustolle. Ympäristökeskus on katsonut, että Ison Pajusuon ja sen lähiympäristön linnusto tulee inventoida uudelleen maastokäynnein, jotta saadaan tietoa esimerkiksi alueella mahdollisesti esiintyvistä uhanalaisista päiväpetolinnuista. Ison Pajusuon voidaan ympäristökeskuksen mukaan katsoa olevan seudullisesti merkittävä luonnontilainen ja erämainen, suojelualueiden ulkopuolinen suo. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan Ison Pajusuon alueella esiintyvät välipintaiset lyhytkorsi- ja saranevat ovat vaarantuneiksi luokiteltuja. Silmälläpidettäviin luontotyyppeihin kuuluvat alueen pienialaisemmat rimpinevarämeet. 2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ei ole puoltanut luvan myöntämistä Ison Pajusuon turvetuotantoon, koska hanke heikentäisi luonnon monimuotoisuutta. Iso Pajusuo on luonnontilainen välipintainen keskiboreaalinen aapasuo, joka vuonna 2008 julkistetun Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi -raportin mukaan on luontotyyppinä erittäin uhanalai-

18 nen. Suo on kohtalaisen kokoinen, ja ilmakuvan perusteella se on vielä varsin hyvä yhdistymätyyppinsä edustaja. Hakemukseen sisältyvää luontoselvitystä ympäristökeskus on pitänyt puutteellisena ja vanhoihin kaavoihin pitäytyvänä. Selvityksessä ei esimerkiksi mainita suon suoyhdistymätyyppiä. Linnustoselvitys perustuu yhteen käyntikertaan, ja sen täydennys on tehty kirjoituspöytätyönä eikä kuvaa suon arvoa riittävästi. Ympäristökeskus on todennut, että hankealueen länsipuolelle on Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavassa rajattu monikäyttöalue. Merkinnällä tarkoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Luonnon monikäyttöalueeksi rajatulle alueelle sijoittuu muun muassa luonnonsuojelualueita, arvokkaita harjualueita sekä pohjavesialueita. Suunniteltua tuotantoaluetta koskee myös maakuntakaavan yleismääräys, jonka mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tarkistettujen, voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Valtioneuvoston vuonna 2006 vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 tekemän periaatepäätöksen mukaan turvetuotantoa pyritään suuntaamaan jo ojitetuille soille. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut Ison Pajusuon vesienkäsittelyratkaisujen vaikuttavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilta. Suon kuivattaminen ja tuotantotoiminta lisäävät kuitenkin sekä yksin että yhdessä muiden hankkeiden kanssa alapuolisen vesistön liettymistä ja rehevöitymistä. Harkinnanvaraista YVA-menettelyä hankkeelta ei ympäristökeskuksen mukaan ole syytä edellyttää. Myöskään luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia hankkeen vaikutuksista Mäykänahon Natura-alueen luontoarvoihin ympäristökeskus ei ole pitänyt tarpeellisena. 3. Pohjois-Savon ympäristökeskus Pohjois-Savon ympäristökeskus on todennut suunnitellun tuotantoalueen kuivatusvesien päätyvän Pohjois-Savon ympäristökeskuksen toimialueella sijaitseviin vesistöihin siten, että keskeiset kuormittuvat vesistönosat ovat Maaselänjoki ja Rahajärvi. Ympäristökeskus on lausunnossaan käsitellyt tuotannon vaikutuksia Pohjois-Savon alueelle ulottuvilta osin. Rahajoen valuma-alueella ei ole entuudestaan turvetuotantoalueita eikä ympäristökeskuksen tiedossa ole muita tälle alueelle suunniteltuja turvetuotantohankkeita tai muita merkittävää ympäristökuormitusta aiheuttavia hankkeita. Rahajärven ekologinen tila on vähäisen vedenlaatuaineiston ja valumaaluetarkastelun perusteella arvioitu hyväksi. Rahajärvi on tosin ollut hape- 18

19 4. Kainuun TE-keskus ton lähes kaikkina talvihavaintokertoina, mutta hapettomuuden on katsottu olevan tyyppiominaisuus matalassa runsasravinteisessa järvessä. Ympäristökeskus on katsonut, ettei Ison Pajusuon turvetuotannon päästöillä olisi merkittävää vaikutusta Rahajärven ja siihen laskevan Maaselänjoen tilaan. Koska Rahajärvi on jo nyt hyvin altis hapettomuudelle, happea kuluttava lisäkuormitus voi aiheuttaa järven tilan heikentymisriskin. Tästä syystä päästöjä tulee rajoittaa käsittelemällä tuotantoalueen kuivatusvedet hakemuksen mukaisesti ympärivuotisella pintavalutuksella. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia hankkeen vaikutuksista Rahajärven Kontteroisen Natura-alueen luontoarvoihin ympäristökeskus ei ole pitänyt tarpeellisena. Kainuun TE-keskus on todennut, että Ison Pajusuon suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Kainuun TE-keskuksen toimialueella, mutta alueen kuivatusvedet johdetaan Pohjois-Savon TE-keskuksen toimialueelle. Yleisen kalatalousedun valvontaviranomaisen lausunnon asiassa antaa Pohjois-Savon TE-keskus, jonka valvottaviksi myös mahdolliset kalatalousvelvoitteet voidaan määrätä. 5. Pohjois-Savon TE-keskus Pohjois-Savon TE-keskus ei ole pitänyt turvetuotannon päästöjen kohdistumista Rahajärveen suotavana ja on edellyttänyt, että valumavesien puhdistukseen käytetään parasta mahdollista tekniikkaa. Mahdollinen ympäristölupa tulee TE-keskuksen mukaan myöntää enintään viideksi vuodeksi. TE-keskus on todennut, että koska Ison Pajusuon turvetuotantoalueen päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden keskimääräisten päästöjen eikä suokohtaisten ominaispiirteiden perusteella, esitetyt päästömäärät ovat lähinnä suuntaa-antavia. Rahajärvi on merkittävä kevätkutuisten kalalajien lisääntymisalue, ja järvellä myös kalastetaan kesäkautena. Rehevöityminen ja lietteen kertyminen lisäävät järven umpeenkasvua ja haittaavat samalla kalastusta ja vesillä liikkumista. TE-keskus on katsonut, että tuotannon ja kuntoonpanon vesistötarkkailu riittää alkuvaiheessa myös kalatalousvaikutusten arvioinnin perusteeksi. Vesistötarkkailuun tulee lisätä Rahajärven pohjasedimentin seuranta kiintoainekertymän selvittämiseksi. 6. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Lupajaosto on kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena edellyttänyt, että annettavassa päätöksessä otetaan huomioon valtioneuvoston vahvistamassa Kainuun maakuntakaavassa esitetty, koko maakunta-aluetta koskeva suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Lupajaosto on todennut, että Iso Pajusuo on ojittamaton, ja sen seudullista arvoa nostaa Mäykänahon Natura-alueen läheisyys sekä Rahajärven kuuluminen Rahajärven Kontteroisen Natura-alueeseen. 19

20 20 7. Kainuun maakunta -kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto Kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto on Kajaanin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena todennut, ettei sillä ole hakemuksesta huomautettavaa. 8. Kajaanin kaupungin kaavoitusviranomainen Kaavoitusviranomainen on todennut, ettei Kajaanin yleiskaava ulotu hakemuksen mukaiselle alueelle eikä Kajaanin kaupungin kaavoitusviranomaisella ole huomauttamista hakemuksen johdosta. 9. Pyhännän kunnanhallitus Kunnanhallitus on puoltanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä, koska Ison Pajusuon sijainti on syrjäinen eikä turvetuotannosta ole haittaa asutukselle, kalataloudelle tai pohjavesille. 10. Ympäristöpalvelut Helmi Ympäristöpalvelut Helmi on Pyhännän kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa hakemuksen ja sen täydennyksen mukaisena. Toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen estävää ympäristö-, terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Lupamääräyksissä tulisi edellyttää kuivatusvesien käsittelymenetelmien ja -rakenteiden tehokkuuden, kunnon ja toimivuuden säännöllistä tarkastelua ja seurantaa sekä niiden perusteella mahdollista kunnostusta. Valumavesien käsittelyn tulisi olla niin tehokasta, että alapuolisen vesistön vedenlaatu ei tulva-aikoinaan heikenny valumavesien vuoksi. Vesienkäsittelyn tulee estää riittävän tehokkaasti myös mahdollisten raskasmetallien pääsy alapuoliseen vesistöön. Päästöjä tulee tarkkailla kaikkina vuodenaikoina vähintään ravinteiden, kiintoaineen, orgaanisen aineksen, raudan, sähkönjohtavuuden ja happamuuden osalta, jotta tarvittaessa voidaan ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Ympäristöpalvelut Helmi on todennut, että ympäristölupaviraston tulisi tutkia, onko hakemuksen mukainen toiminta ristiriidassa maakuntakaavassa olevan turvetuotannon suunnittelumääräyksen kanssa, jonka mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Lisäksi tulisi tarkistaa hakemuksessa esitetyt vuokra- ja toiminta-ajat, sillä vuokrasopimuksen on ilmoitettu olevan voimassa vuoden 2025 loppuun, mutta tuotantovaiheen on ilmoitettu päättyvän noin vuonna Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Ympäristölautakunta ei Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ole puoltanut luvan myöntämistä Ison Pajusuon turvetuotannolle. Toiminnalla voi olla vaikutusta alueen ja sen ympäristön luonnonsuojeluarvoihin, ja lisäksi Rahajärvi, johon tuotantoalueen vedet johdetaan, on erämainen ja maisemallisesti korkeatasoinen lintujärvi. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan turvetuotannon aloittaminen Isolla Pajusuolla olisi myös Kainuun maakuntakaava-aluetta koskevan turvetuotannon suunnittelumääräyksen vastaista. Mikäli toiminnalle myönnetään ympäristölupa, lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää, koska kyseessä on ojittamaton suo. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan luonnontilaisen

21 suon ojittaminen ja kuntoonpaneminen turvetuotantoa varten tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. 21 Mielipide 12. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Yhdistys on vaatinut hakemuksen hylkäämistä ympäristönsuojelulain 5, 6, 41, ja 42 :ien, luonnonsuojelulain 65 :n sekä maankäyttö- ja rakennuslain 22, 30, ja 32 :ien vastaisena. Ison Pajusuon kuivatus turvetuotantoa varten aiheuttaisi erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista ja merkittävää ympäristön pilaantumista. Hanke olisi yleisen edun vastainen, vaikka ei otettaisi huomioon luonnontilaisen suon merkitystä hiilen varastona ja nieluna. Jos hankkeelle kuitenkin annetaan lupa, lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. Toiminnan aloittaminen tekisi muutoksenhausta hyödyttömän, mikä olisi vastoin ympäristönsuojelulain 101 :ää. Luonnontilaisen suon vesivaraston tyhjentäminen ja suon hydrologian tuhoaminen olisivat vesistövaikutuksiltaan huomattavasti laajempi muutos kuin hakijan esittämä alapuoliseen vesistöön aiheutettu kuormitus, jonka korjaamiseen riittäisi euroa. Luvan epäämiseen saattaa olla vesistöön kohdistuvien syiden ohella lukuisia muitakin syitä. Yhdistys on arvioinut, että hankkeesta aiheutuu todennäköisesti merkittävää haittaa Rahajärven Kontteroisen lintuvesialueelle ja mahdollisesti myös Mäykänahon metsiensuojelukohteelle ja katsonut, ettei lupaa voida luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin puuttumisen takia myöntää. Esitettyä selvitystä hankkeen vaikutuksista Natura-alueisiin luonnonsuojelupiiri on pitänyt niin puutteellisena, ettei sen perusteella voida päätellä Natura-arvioinnin tarvetta. Hakemuksen mukainen hanke ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen, turpeenoton sijoittumista koskevan tarkistetun alueidenkäyttötavoitteen eikä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan voimassa olevan suunnittelumääräyksen mukainen, joten se on ympäristönsuojelulain 6 :n vastainen. Kyseisen lainkohdan huomioon ottaminen edellyttää yhdistyksen mukaan turpeenottohankkeiden kohdentamista ensisijaisesti suunnittelumääräyksen mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaalla ja etenkin sen eteläosissa on tuhansia hehtaareita ojitettuja ja luontoarvonsa menettäneitä turvemaita. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesienhoidon tavoitteista vuoteen 2015 todetaan niin ikään, että turpeenottoa tulee ohjata jo tuotannossa oleville ja ojitetuille soille välttäen alueiden sijoittamista vesistön tai suojelualueen välittömään läheisyyteen. Sama periaate on kirjattu myös vesienhoitosuunnitelmiin. Purkuvesistön ensimmäisenä laskeutusaltaana tulisi toimimaan lintuvetenä arvokas Rahajärvi. Järvi on rehevä ja runsasravinteinen, ja vedessä esiintyy talvisin hapen vajausta. Kemiallisen laatuluokituksen mukaan vedenlaatu on välttävä, mutta koska kyseessä on tyypiltään rehevä lintuvesi, sen ekologinen luokka on määritelty hyväksi. Pohjois-Savon TE-keskuksen lausunnon mukaan Rahajärvi on merkittävä kalojen kutu- ja poikastuotantoalue. Järvi on matala ja ruohikkoinen ja kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan järvessä on kunnostustarvetta. Järvi kuuluu Rahajoen valuma-alueeseen, jolla ei toistaiseksi ole lainkaan turvetuotantoalueita. Sen sijaan metsäojitusalaa on runsaasti, mikä korostaa luonnontilaisen suon merkitystä valuma-alueella.

22 Voimassa oleva vesienhoidon tavoitteiden periaatepäätös edellyttää, että turvesoiden vesienkäsittelyn tehostamisen ja uusien turvealueiden käyttöönoton tarpeet arvioidaan erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joilla vesienhoidon tavoitteet edellyttävät tilan parantamista tai joilla vesien tila uhkaa heiketä turvetuotannon vaikutuksesta. Hankealueen osuus Rahajoen valuma-alueesta on merkittävä, eikä tällaisen uuden kuormituksen lisäämiselle Rahajärven jo ennestään heikko tila huomioon ottaen ole mahdollisuuksia vesienhoitolain tilatavoitteita vaarantamatta. Vesiensuojelutavoitteiden ohella monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun tavoitteet ja velvoitteet edellyttävät valuma-alueella jäljellä olevan luonnontilaisen suon tilan säilyttämistä. Hakemus ei yhdistyksen näkemyksen mukaan täytä ympäristönsuojelulain 5 :n vaatimusta selvilläolovelvollisuudesta. Hankkeesta vastaavan tulee lain mukaan olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Kyseisessä hankkeessa myös ympäristövaikutusten arvioinnin taso on niin heikko, ettei sen pohjalta voida tehdä luotettavasti merkittävät haitat poissulkevaa johtopäätöstä hankkeen luonnonsuojelubiologisista vaikutuksista. Linnustoselvitystä täydennyksineen yhdistys on pitänyt puutteellisena. Petolintulajeista on tiedot kerätty vain luonnonsuojelulailla erityisesti suojeltaviksi säädetyistä lajeista: muuttohaukasta, maa- ja merikotkasta ja kalasääskestä. Alueen linnusto on arvioitu edustavaksi, mutta tavanomaiseksi eli tarkemmin sanottuna tyypilliseksi. Tuloksen analysointi on kuitenkin jätetty kesken. Suon alueellinen merkitys tyypillisen suolinnuston sekä petolinnuston elinympäristönä pitää arvioida, jotta voidaan päätellä sen luonnonsuojelubiologinen merkitys. Luontoselvitykset ovat puutteelliset ja vaikutusalueen rajaus on liian suppea. Ympäristökuvauksen ja karttatarkastelun perusteella voidaan todeta suon lähiympäristöineen olevan luonnoltaan ja maisemiltaan monimuotoinen ja erämainen. Moni-ilmeisyyttä lisäävät lukuisat metsäsaarekkeet, joista monet ovat puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia ja luokiteltavissa metsälain mukaisiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi. Ne olisi pitänyt sisällyttää myös linnustoselvitykseen. Kasvillisuuskartoituksessa saarekkeet on vähäisessä määrin noteerattu, mutta liian myöhäisen maastotyöosuuden takia lajiston inventointia ei ole voitu asiallisesti tehdä. Siksi väite uhanalaisten lajien puuttumisesta on todistamatta. Vuoden 2003 jälkeen olisi ollut aikaa täydentää inventointia niin, että suon kämmekkälajien kirjo olisi määritetty ja muukin lajisto selvitetty asiallisesti sekä arvioitu suotyyppien uhanalaisuus. Ison Pajusuon ja sen lähialueiden luonnontilalla ja kyvyllä pitää yllä tyypillistä lajistoa voimakkaasti metsäojitetulla seudulla on suuri merkitys lähiseutujen Natura-alueisiin, Mäykänahoon ja Rahajärveen. Mäykänaho on, kuten hakemuksessa kerrotaan, hakkuualueiden ympäröimä erillinen pieni saareke. Natura-suojeluverkoston tehtävä on säilyttää sen avulla suojellut luontoarvot pitkäjänteisesti. Siksi Natura-arviointi kyseisessä tapauksessa olisi tarpeen, vaikka suorat ja välittömät vaikutukset eivät olekaan ilmeisiä. Maaselänjoen luonnontilaisuutta ei ole arvioitu. Tieto pitäisi löytyä hakemuksesta, jotta lupaharkinnassa voidaan arvioida myös vesilain (264/1961) 1 luvun 15 a ja 17 a :ien määräysten noudattamista. Liikenne turvetuotantoalueelta ohjattaisiin Itämäen Rahustenahon tietä pitkin Pyhäntä Otanmäki-maantielle. Itämäen Rahustenahon tie kulkee osittain Metsähallituksen ympäristöarvometsän halki. Alue on laajennuksi- 22

23 neen vastikään liitetty myös osaksi Metso-ohjelman verkostoa. Hankkeen vaikutuksia Itämäen alueen metsäluontoarvoihin ei ole selvitetty. Liikenne koostuisi muun muassa noin 300 rekasta, jotka vuosittain kuljettaisivat turvetta pois tuotantoalueelta. 23 Hakijan vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle vastineensa lausuntojen ja mielipiteen johdosta. 1. Kainuun ympäristökeskus Hakija on pitänyt Kainuun ympäristökeskuksen lausuntoa luvanmyöntämisja toiminnanaloittamisedellytyksistä perusteettomana. Maakuntakaavan suunnittelumääräykset eivät lähtökohtaisesti korvaa muuta ympäristöllistä lupaharkintaa tai suojelupäätöstä. Kaavan tehtävänä on ensisijaisesti osoittaa maankäytöllisesti sopivat sijoituspaikat ja toiminnallisesti asetettavat vähimmäisvaatimukset. Ympäristökeskuksen vaatimusta linnuston uudelleen inventoinnista hakija on pitänyt aiheettomana. Ympäristökeskus ei hakijan mukaan ole ottanut lausunnossaan huomioon toimitettua hakemuksen täydennystä. 2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Hakija on katsonut, että hakemuksen hylkäämiselle ei tehtyjen luontoselvitysten perusteella ole luonnonsuojelulain mukaista perustetta. Ympäristökeskuksen perustelu on korkeimman hallinto-oikeuden antaman vuosikirjapäätöksen KHO:2005:27 sekä korkeimman hallinto-oikeuden antaman palautuspäätöksen, taltionumero 251, vastainen. Myöskään luontotyypin uhanalaisuuden suhteen ei ole luonnonsuojelulain tai ympäristönsuojelulain mukaista perustetta luvan epäämiselle. Kesäkuussa 2008 ilmestynyt Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -julkaisu kertoo suotyyppien uhanalaisuuden tason, mutta se ei ole lainsäädäntötasoinen teos, jonka perusteella lupa turvetuotantoon yksittäisellä suolla voitaisiin evätä tai tuotantoaluetta luvassa rajoittaa. Kaavamääräysten osalta hakija on viitannut edellä Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon johdosta luvanmyöntämis- ja toiminnanaloittamisedellytyksistä esittämäänsä. 5. Pohjois-Savon TE-keskus Hakija on viitannut lupahakemukseen, jossa on ennakkotarkkailun ja muilta pintavalutuskentällisiltä soilta kerätyn kuormitustiedon perusteella todettu, että Ison Pajusuon turvetuotannon vaikutus alapuoliseen vesistöön jää pääosin laskuojaan ja Maaselänjokeen. Rahajärven vedenlaatuun vaikutus on vähäistä. Ison Pajusuon turvetuotannon aiheuttama laskennallinen, sedimentaation huomioimaton kiintoainepitoisuuden kasvu Maaselänjoessa noin kilometri ennen Rahajärven Maaselänlahtea on noin 0,3 mg/l. Pintavalutuskentältä Maaselänlahteen on vesitse noin 4,5 km. Edellä olevaan perustuen hakija on pitänyt turhana ja suhteettomana TE-keskuksen vaatimusta pohjasedimentin seuraamisen lisäämisestä vesistötarkkailuun. TE-keskuksen vaatimusta ympäristöluvan myöntämisestä enintään viideksi vuodeksi hakija on pitänyt perusteettomana. Ison Pajusuon turvetuotannon ympäristövaikutukset ovat hakijan mukaan vähäisiä eivätkä millään lailla poikkeuksellisia muihin vastaaviin turvetuotantohankkeisiin verrattuna. Isol-

24 la Pajusuolla kuivatusvedet tullaan käsittelemään BAT-periaatteen mukaisesti. 6. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Hakija on pitänyt Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston lausuntoa aiheettomana. Hakija on todennut, etteivät lausunnossa esitetyt asiat kuulu lupaharkintaan, ja viitannut Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon johdosta edellä esittämäänsä. 10. Ympäristöpalvelut Helmi Hakija on katsonut, että lausunto on aiheeton siltä osin kuin se koskee Kainuun maakuntakaavan suunnittelumääräyksiä, ja viitannut Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon johdosta edellä esittämäänsä. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Mikäli tuotantoa on mahdollista jatkaa vuoden 2025 jälkeen, pyritään vuokranantajan kanssa jatkamaan vuokrasopimusta. 11. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Hakija on katsonut, että ympäristölautakunnan väittämä Ison Pajusuon turvetuotannon mahdollisista vaikutuksista alueen ja sen ympäristön luonnonsuojeluarvoihin on perusteeton eikä käy perusteeksi luvan epäämiselle. Ympäristölupahakemuksessa ja sen täydennyksessä ympäristövaikutukset on osoitettu vähäisiksi. Lausunnossa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä kumoaisi ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset, eikä hanke ole luonnonsuojelulain vastainen. Mainintaan, jonka mukaan turvetuotannon aloittaminen Isolla Pajusuolla olisi maakuntakaava-aluetta koskevan turvetuotannon suunnittelumääräyksen vastaista, hakija on vastannut viittaamalla Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon johdosta edellä esittämäänsä. Toiminnanaloittamisluvan osalta hakija on katsonut, että luonnontilaisen suon ojittaminen ja kuntoonpaneminen turvetuotantoa varten ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska mainitut toimenpiteet eivät ole ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisten luvan myöntämisen edellytysten vastaisia. 12. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Hakija on pitänyt yhdistyksen esittämiä väittämiä ja vaatimusta luvan epäämisestä perusteettomina. Lausunnossa ei hakijan mukaan ole esitetty mitään sellaista, mikä kumoaisi ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Luonnonsuojelulain mukaisen Natura-arvioinnin edellytykset eivät hakijan mukaan täyty Mäykänahon eivätkä Rahajärven Kontteroisen Naturaalueen osalta. Hakija on viitannut ympäristölupahakemuksen päivätyssä täydennyksessä esittämiinsä perusteluihin. Myöskään Pohjois- Pohjanmaan ja Pohjois-Savon ympäristökeskukset eivät ole lausunnoissaan katsoneet Natura-arviointeja tarpeellisiksi. Lausunnon maankäyttöä koskevien kohtien osalta hakija on viitannut Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon johdosta edellä esittämäänsä. 24

25 Purkuvesistöä ja sen valuma-aluetta koskevien lausunnon kohtien osalta hakija on viitannut ympäristölupahakemuksessa ja sen täydennyksessä Rahajärveen kohdistuvasta kuormituksesta esittämäänsä. Vaikutusalueen luontoselvityksiä hakija on pitänyt riittävinä ja siten toteutettuina kuin turvetuotantoa koskevissa ympäristölupakäsittelyissä yleisesti edellytetään. 25 Hakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa kämmeköiden kukinta-aikaan tehdyllä kasvillisuusselvityksellä, täydentävällä linnustoselvityksellä, arviolla Maaselänjoen luonnontilaisuudesta, vesienkäsittelyä koskevilla tarkentavilla tiedoilla, tarkennetulla tuotantosuunnitelmakartalla ja Vuoksen vesienhoitosuunnitelmaan perustuvalla selvityksellä hankkeen vaikutusalueen vesien tilasta ja tilatavoitteista sekä arviolla Ison Pajusuon päästöjen vaikutuksista tavoitteiden saavuttamiseen. Tarkempi selostus täydennyksestä on esitetty edellä tämän päätöksen kertoelmaosassa. Hakemuksen toimitetun täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot 1. Kainuun ELY-keskus Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksilta ympäristönsuojelu-, luonnonsuojelu-, alueidenkäyttö- ja vesiviranomaisina sekä Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry:ltä lausuntoa hakemuksen täydennyksen johdosta. Kainuun ELY-keskus on katsonut, että hakemuksen täydennyksenä toimitettu kasvillisuusselvitys on merkittäviltä osiltaan puutteellinen, eikä sitä voida sellaisenaan käyttää hankkeen suoluontoon kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Selvityksessä käsitellään pelkästään hankealuetta, ja selvitysalueen ulkopuolelle on jäänyt merkittäviä luonnontilaisia suoalueita. Toteutuessaan hankkeen vaikutukset ulottuvat todennäköisesti varsinaista hankealuetta laajemmalle alueelle hydrologisten muutosten kautta. Hydrologisten muutosten vaikutuksia olisi tullut selvittää ja tarkastella koko suon alueella. Selvitys käsittelee suolajistoa ja kasvillisuustyyppejä, mutta suoyhdistymätason tarkastelua ei ole tehty lainkaan. Hanke kuitenkin toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi suoyhdistymätasolla hydrologisten muutosten kautta. Suolla on merkittäviä suoluontoon liittyviä arvoja kokonaisuutena. Se on hyvä esimerkki suoyhdistymätyypistä välipintainen keskiboreaalinen aapasuo, joka on erittäin uhanalainen luontotyyppi. Kainuun ELY-keskus on katsonut, että hankkeen luvanmyöntämis- ja toiminnanaloittamisedellytykset eivät täyty, koska hankkeen toteutuessa menetettäisiin lähes luonnontilainen ja laajalta alueelta ojittamaton suoalue, jossa on merkittäviä luontoarvoja. Hanke on Kainuun maakuntakaavan yleisten suunnittelumääräyksien vastainen, koska alueella on seudullisia luonto- ja virkistysarvoja. Hanke on myös tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen.

26 26 2. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on pitänyt hakemuksen täydennyksenä toimitettua kasvillisuusselvitystä puutteellisena, mutta linnustoinventointia riittävänä. Kasvillisuusinventointi on tehty ainoastaan tuotantoon suunnitellulla alueella tarkastelematta ensin suon hydrologisia kokonaisuuksia ja arvioimatta, mille alueelle hankkeen kuivatusvaikutukset tulisivat ulottumaan. Kasvillisuuden inventointialue olisi tullut ulottaa koko tälle alueelle. Kasvillisuusselvityksessä ei ole määritelty lainkaan suon yhdistymätyyppiä eikä sen uhanalaisuutta. Huomattava osa selvitysalueen suotyypeistä on uhanalaisia. ELY-keskus on laadittujen kasvillisuus- ja lintuinventointien sekä ilmakuvan perusteella katsonut, että Iso Pajusuo on keskeisiltä osiltaan luonnontilainen ja että sen luontoarvot ovat niin merkittäviä, ettei ympäristöluvan myöntämistä voida puoltaa. ELY-keskus on viitannut lintudirektiiviin, valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä maakuntakaavan määräyksiin. Iso Pajusuo olisi ELY-keskuksen käsityksen mukaan turvetuotannon sijoituspaikkana ympäristönsuojelulain 6 :n ja 42 :n 2 momentin vastainen. Hakemuksen täydennyksen johdosta esitet ty mielipide 12. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Yhdistys on todennut, että hakemuksen täydennyksenä toimitettuun kasvillisuusselvitykseen sisältyvä Ison Pajusuon suotyyppien määrittäminen valaisee hyvin suon monimuotoisuutta ja suotyyppien uhanalaisuutta. Kasvillisuuskartoituksen maastokäyntien ajankohta on pyritty valitsemaan niin, että myös lajisto olisi kattavasti ja hyvin tunnistettavissa. Kartoitusalueen rajaamista pelkästään tuotantokentälle yhdistys on kuitenkin pitänyt virheenä. Ison Pajusuon tapauksessa eritoten tuotantoalueen länsipuolelle jäävä laaja kivennäismaasaarekkeiden pirstoma suon osa olisi tullut sisällyttää kartoitusalueeseen. Lounaisnurkka on elimellinen osa suota ja siten myös hankkeen vaikutusaluetta, joka on kartan mukaan säilyttänyt vielä hyvin luonnontilaisuutensa. Aiempia kämmekkähavaintoja selvityksessä ei ole pystytty tarkentamaan. Kämmekkähavaintoja ei ylipäänsä selvitysalueelta tehty. Lajistotietoja koskevia eroja vuosien 2003 ja 2010 kartoituksissa ei voida raportin tietojen perusteella arvioida. Uusi kasvillisuusselvitys kuitenkin vahvistaa käsitystä suon luontoarvoista. Linnustokartoituksen ajankohtaa yhdistys on pitänyt aivan liian myöhäisenä. Väärään aikaan tehdyn inventoinnin tuloksista ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Pesimäajan ollessa jo pitkällä monen lajin havaittavuus on heikentynyt, ja osa voi olla jo paluumuutolla. Oikea menetelmä suolinnuston selvittämiseksi on vähintään koko lähivaikutusalueen kattava usean laskentakerran kartoituslaskenta alkaen kevätmuuton tarkkailusta ja päättyen keskikesän poikueiden ja sulkasatoisten laskentaan ja petolintujen havainnointiin. Myös linnustokartoitus on tehty vain tuotantoalueelta. Kivennäismaasaarekkeiden pirstoma suon osa on kuitenkin merkittävää pesimäaluetta ja koko suo sillä pesivän linnuston ruokailualuetta. Metsähanhi esimerkiksi pesii hyvin tyypillisesti suon ja metsän reunavyöhykkeissä ja jopa metsän puolella ja on hyvin piilotteleva pesimäaikaan. Metsähanhi on Suomen vastuulaji, jonka kannan nykytilassa on paljon epävarmuutta. Linnustoselvityksen täydentäminen ei kartoitusalueen liian suppean rajauksen vuoksi vastannut tarkoitustaan. Kuivatus muuttaa koko suon vesi- ja lämpötaloutta. Nosto-

27 toiminta ja kuljetus aiheuttavat pölyämistä ja työkoneet ja kuljetus melua ja häiriötä ilmeisen erämaisella alueella. Ekosysteemissä tapahtuvia muutoksia ja päästöjen vaikutuksia hankealueen ulkopuolelle ei ole edelleenkään riittävästi selvitetty. Suon merkitystä muutonaikaisena levähdyspaikkana ei saatu kyselyllä selville. Se vain osoitti tiedon puutteet. Hankkeesta vastaavan velvollisuutena on tehdä riittävät selvitykset. Se ei voi vedota siihen, että valmista tietoa ei ollut saatavilla. Se, ettei suo ole FINIBA-aluetta, voi johtua myös puutteellisista tiedoista. Harrastustoimintaan perustuva luokitusjärjestelmä on aina aukkoinen. Luontodirektiivin liitteen IV lajien mahdollista esiintymistä Isolla Pajusuolla ei ole selvitetty. Liitteen IV lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Liitteen IV lajeihin kuuluvat muun muassa kaikki suurpedot, lepakot, saukko, viitasammakko sekä tietyt soillakin esiintyvät perhos- ja korentolajit. Laajan luonnontilaisen suon kuivatushankkeessa direktiivilajien inventointia ei voida sivuuttaa. Maaselänjoen mahdollisen luonnontilaisuuden riittävä arviointi on hakijan vastuulla. Vesilaki suojelee uomaa, joten valuma-alueen ojitus tai ojien vetäminen puroon ei automaattisesti merkitse luonnontilaisuuden menetystä. Kasvillisuuskartoituksessa mainitaan, ettei vesilain mukaisia luontotyyppejä havaittu. Samalla olisi voitu varmistaa, että Maaselänjoki on vesistö eikä vesilain (264/1961) 1 luvun 17 a :n mukainen luontotyyppi. Hakija ei hakemuksessaan eikä täydentävässä selvityksessään ole ottanut huomioon Rahajärven suojelustatusta. Se on viitannut Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan, jonka mukaan Rahajärvi on hyvässä tilassa. Vesienhoitosuunnitelmassa ei hakijan mukaan esitetä Ison Pajusuon alapuolisille vesistöille lisätoimenpiteitä, vaan hyvä tila säilytetään nykykäytännön mukaisin toimenpitein. Rahajärven Kontteroisen lintuvesialuetta ei ole sisällytetty Vuoksen vesienhoitoalueen erityisiin alueisiin. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelman taulukossa 7 on lueteltu Pohjois-Savon erityiskohteiksi valitut Natura-alueet ja niihin liittyvät vesimuodostumat. Rahajärven Kontteroisen puuttuminen listalta ei muuta vesistön suojelustatusta tai vähennä sen suojeluarvoa. Sekin on otettava huomioon, että ensimmäisessä vesienhoitosuunnitelmassa on keskitytty isoihin vesimuodostumiin. Kartan mukaan Rahajärven Maaselänlahti, jonne kuivatusvedet johdettaisiin, on matala ja rehevä ja laajojen luhtaniittyjen ympäröimä. Vaikka lintuvesi on usein luonnostaankin rehevä, vesialueen umpeenkasvua ulkoisen kuormituksen seurauksena on vältettävä. Natura-lomakkeessa valumaalue mainitaan pieneksi. Se korostaa Ison Pajusuon ojittamattomuuden merkitystä laajasti metsäojitetulla valuma-alueella, jolla kuitenkin suon kuivatus turvetuotantoa varten olisi uusi kuormituslähde. Yhdistys on katsonut, että luonnontilaisen suon kuivatus turvetuotantoa varten olisi vastoin yleistä etua ja että hakemuksen hylkäämistä vaativat perusteet ovat vain vahvistuneet. 27 Hakijan vastine hakemuksen täydennyksen johdosta esitettyihin laus untoihin ja mielipiteeseen sekä hakemuksen täydennys Hakija on toimittanut aluehallintovirastolle vastineensa lausuntojen ja mielipiteen johdosta. Samalla hakija on täydentänyt hakemustaan

28 päivitetyllä kasvillisuusselvityksellä, jossa on esitetty myös tiedot suon luontotyyppiyhdistelmästä ja sen uhanalaisuudesta. 1. Kainuun ELY-keskus ja 2. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hakija on katsonut, että Ison Pajusuon kasvillisuusselvitykset on tehty riittävän kattavina. Hakijan hallinnassa on Isolla Pajusuolla noin 130 ha:n kokoinen alue. Vuoden 2003 inventointialue sisälsi tämän lisäksi noin 50 ha reuna-alueita lähinnä niissä kohdin, joissa suo jatkuu ojittamattomana, kuten hakijan hallinnassa olevan alueen länsipuolella ( metrin vyöhyke). Vuoden 2010 inventointi on rajattu hakijan hallinnassa olevaan alueeseen. Turvetuotannon kuivattava vaikutus ulottuu korkeintaan muutaman kymmenen metrin päähän reunimmaisesta kaivettavasta ojasta (eristysoja). Tämä ilmiö näkyy myös Isolla Pajusuolla paikan päällä käymällä ja tarkastelemalla ilmakuvasta tehdyn metsäojituksen vaikutusta ojittamattoman alueen suuntaan. Hakija on kummeksunut ympäristönsuojelulain 6 :ssä mainitun toiminnan aiheuttaman ympäristön pilaantumisen vaaran esiin ottamista Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa. Toiminnalla ei hakijan mukaan ole pilaavaa vaikutusta tuotantoalueen ympäristöön eikä toiminta luontoarvoselvitysten perusteella ole luonnonsuojelulain vastaista, ja se täyttää ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa mainitut luvan myöntämisen edellytykset. Hakija on todennut, että ELY-keskusten lausunnoissa on perusteltu ympäristöluvan epäämistä vedoten maakuntakaavan yleisiin suunnittelumääräyksiin, jotka eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti korvaa muuta ympäristöllistä lupaharkintaa tai suojelupäätöstä. Kaavan tehtävänä on ensisijaisesti osoittaa maankäytöllisesti sopivat sijoituspaikat ja toiminnallisesti asetettavat vähimmäisvaatimukset. Lausunnoissa on perusteltu ympäristöluvan epäämistä myös valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla, joilla ei kuitenkaan ole sellaisenaan välittömiä oikeudellisia vaikutuksia ympäristöluvasta ympäristönsuojelulain mukaisesti päätettäessä. Hakija on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun (taltio 1129). Tehtyjen luontoarvoselvitysten mukaan alueella ei ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja luontotyyppejä tai eliölajeja. Hakija on huomauttanut, että luontodirektiivin edellyttämä soiden suojelu on toteutettu Natura verkostolla. Ympäristölupamenettelyn tarkoitus ei ole hakea suojeltavia luontokohteita, eikä luonnonsuojelua voida toteuttaa ympäristönsuojelulain nojalla. Luvan epäämistä tarkoittava vaatimus on suojeluvaatimus. Se on lakiin perustumaton ja myös korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätösten KHO:2005: ja KHO:2006: vastainen. Hakijan käsityksen mukaan ELY-keskusten lausunnoissa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä kumoaisi ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset, eikä hanke ole luonnonsuojelulain vastainen. 12. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Hakija on katsonut, että vaikutusalueen luontoselvitykset ovat riittävät ja että ne on toteutettu siten kuin turvetuotantoa koskevissa ympäristölupakäsittelyissä yleisesti edellytetään. 28

29 Kasvillisuusselvitystä koskevilta osin hakija on viitannut 1. Kainuun ja 2. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten lausuntojen johdosta edellä lausumaansa. Linnustoselvityksen osalta hakija on pitänyt yhdistyksen lausuntoa perusteettomana. Selvitykset on hakijan mukaan tehty normaaliin käytäntöön verrattuna useampana ajankohtana ja kattavasti ottaen huomioon myös tuotantoalueen lähiympäristö. Vuoden 2003 inventointi suoritettiin yhden kerran linjalaskentana hakijan hallinnassa olevalla alueella ja sen ulkopuolisilla reunaosilla. Vuonna 2009 kirjallisuustyönä tehdyssä tarkennuksessa todetaan, että vuoden 2003 inventoinnin sekä siihen liittyvän laskentamateriaalin, ilmakuvien ja valokuvien perusteella selvityksen antama kuva Ison Pajusuon vallitsevasta pesivästä maalinnustosta kuvaa edustavasti myös laskentojen ulkopuolisten alueiden linnustoa. Vuoden 2009 selvitykseen kirjattiin myös tieto siitä, että Ison Pajusuon lähialueella ei sijaitse uhanalaisten päiväpetolintujen tunnettuja reviirejä. Vuoden 2010 inventoinnissa selvitettiin pesimälinnusto, suolla mahdollisesti liikkuvien petolintujen esiintyminen ja suon muutonaikainen merkitys eri muuttolintulajeille. Pesimälinnustoinventointi tehtiin koealalaskentana kahteen kertaan, ja Selvitykseen otettiin mukaan myös reunametsien lintureviirit, koska suon mahdollinen turvetuotanto vaikuttaisi myös niihin. Kesäkuussa tehty laskenta on tehty kartoituksen luotettavuuden kannalta varsin sopivaan aikaan, toisin kuin yhdistys väittää. Petolintujen esiintymistä havainnoitiin molemmilla maastokäynneillä. Muuttolintuselvitys tehtiin kyselytutkimuksena. Luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativista eläinlajeista (luontodirektiivin liitteen IV a lajit) ei kasvillisuuskartoituksen yhteydessä vuonna 2010 tehty havaintoja, mikä on kasvillisuusselvityksessä todettu. Alue ei ilmakuva- ja karttatarkastelunkaan perusteella sisällä direktiivissä mainittujen vaikeammin havaittavien lajiryhmien, kuten sammakkoeläinten, kovakuoriaisten tai korentojen lisääntymispaikoiksi sopivia alueita, lampien ympäristöjä. Maaselänjoen luonnontilaisuutta koskevilta osin hakija on viitannut ympäristölupahakemuksen toimitetussa täydennyksessä esittämäänsä. Natura-arvioinnin tarpeellisuutta koskevilta osin hakija on viitannut aiemmin lupahakemusprosessin eri vaiheissa esittämäänsä. Lopuksi hakija on todennut, että ympäristönsuojelulaki ei tunne yhdistyksen mainitsemaa yleistä etua lupaharkintaa tehtäessä. 29 Hakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa täydentävällä kasvillisuusselvityksellä sekä rauhoitettujen eläinlajien ja luontodirektiivin liitteen IV a mukaisten lajien esiintymistä koskevalla selvityksellä. Tarkempi selostus täydennyksestä on esitetty edellä tämän päätöksen kertoelmaosassa.

30 Hakemuksen toimitetun täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot 1. Kainuun ELY-keskus Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksilta ympäristönsuojelu-, luonnonsuojelu-, alueidenkäyttö- ja vesiviranomaisina lausuntoa hakemuksen täydennyksen johdosta. Täydentävän kasvillisuusselvityksen maastokäynnin ajankohta soveltuu Kainuun ELY-keskuksen mukaan suotyyppien sekä sammallajiston kartoitukseen, mutta putkilokasvilajien osalta ajankohta on myöhäinen. ELYkeskus on kuitenkin pitänyt tehtyä täydennystä riittävänä. ELY-keskus on hyväksynyt rauhoitettuja ja luontodirektiivin liitteessä IV a mainittuja eläinlajeja koskevan selvityksen johtopäätökset. Viitasammakon ja saukon osalta alueella tai sen lähistöllä ei ole lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ajatellen tärkeitä elinympäristöjä. Selvityksen kohteena olleet sammakkoeläimet sekä sisilisko ovat Suomessa yleisiä tai melko yleisiä, ja niitä on mahdollista kesäaikana tavata tutkimusalueella. Kutupaikoiksi soveltuvia lammikoita tai avovetisiä rimpiä alueella ei kasvillisuusselvityksen mukaan kuitenkaan ole. Yksilöiden kerääntyminen johonkin tiettyyn paikkaan alueella ei ole alueen elinympäristöt huomioon ottaen ennakoitavissa siten, että eläinyksilöihin kohdistuvaa mahdollista häirintää tai yksilöiden vahingoittamista voitaisiin pitää tahallisena luonnonsuojelulain 39 :ssä tarkoitetulla tavalla. Kainuun ELY-keskus on todennut, että tehdyt täydennysselvitykset eivät anna aihetta muuttaa ELY-keskuksen antamassa lausunnossa esitettyä kannanottoa. 2. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut, että kasvillisuusselvityksellä on riittävällä tavalla täydennetty aiemmin laadittuja selvityksiä. ELY-keskus on yhtynyt rauhoitettuja ja luontodirektiivin liitteessä IV a mainittuja lajeja koskevassa asiantuntijalausunnossa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan selvitysalueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole saukon lisääntymisen tai esiintymisen kannalta keskeisiä elinympäristöjä, eikä hankkeesta näin ollen aiheudu haitallisia vaikutuksia lajille. Viitasammakon osalta ELY-keskus on todennut, ettei hankealueella todennäköisesti ole suurta merkitystä viitasammakon levähdys- tai ruokailualueena. Viitasammakon levähdyspaikkojen määrittelyä ELY-keskus ei tosin ole pitänyt lajin elintapojen vuoksi kovin yksinkertaisena. Lähinnä kyseeseen tulee sammakon vuotuiseen elinkiertoon sopivien elinympäristöjen määrittely. Aikuinen viitasammakko kutee veteen, vaeltaa kudun jälkeen maalle kesäalueelle ja syksyllä talvehtimispaikkaan. Viitasammakot horrostavat talven vesistöjen pohjassa. Muodonmuutosta edeltävän poikasvaiheen viitasammakko viettää vedessä. Suomessa laji näyttää suosivan erityisesti kosteita suoympäristöjä. Suolla ovat ruokailualueiden lisäksi sammakon tarvitsemat lepo-, piilo- ja lämmönsäätelypaikat, jotka sisältyvät levähdyspaikan käsitteeseen. ELY-keskuksella on tietoja viitasammakkohavainnoista myös sellaisilta suoalueilta, joiden lähistöllä ei ole lampia tai vastaavia vesialueita. Viitasammakon liikkumisetäisyyksiksi on uusimmissa tutkimuksissa arvioitu 1 3 km. 30

31 Muiden rauhoitettujen tai luontodirektiivin liitteen IV a mukaisten lajien esiintymistä selvitysalueella ELY-keskus on pitänyt erittäin epätodennäköisenä. 31 MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu ja ympäristölupavirastossa vireillä olleet asiat on siirretty Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Ison Pajusuon auma-alueineen 89,8 ha:n kokoisen alueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Kajaanin kaupungissa ja Pyhännän kunnassa. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen metsäojaa pitkin Maaselänjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen päivätyn täydennyksen liitteenä 3 olevan piirustuksen "ISO-PAJUSUO, Pyhäntä. Tuotantosuunnitelma" MK 1:5 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, lohkoilla 3 5 virtausta säätävien patojen, kahden laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti kahden pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ja sen täydennyksistä ilmenevällä tavalla. Kuntoonpanovaiheen aiheuttaman kuormituksen tasaamiseksi turvetuotantoalueen kuntoonpano on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten hyväksymällä tavalla jaettava kahteen, likimain samansuuruiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen kuntoonpano saadaan aloittaa vasta ensimmäisen vaiheen kuntoonpanotöiden valmistuttua. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

32 Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentillä 1 ja 2 on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: Puhdistusteho Lähtevän veden pitoisuus Kiintoaine 50 % 8 mg/l Kokonaisfosfori 50 % 40 Kokonaistyppi 20 % Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Mikäli tarkkailun perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä mainittuja lukuarvoja pienempi tai lähtevän veden pitoisuus on mainittuja lukuarvoja suurempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva hakemus ja siihen liittyvä suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. 4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 32 Päästöt ilmaan ja melu 6. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Turvekuormat on peitettävä huolellisesti pölyämisen vähentämiseksi. Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja

33 jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskuksille. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. 33 Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille sekä Kajaanin kaupungin ja Pyhännän ja Vieremän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan sekä kalastoon ja kalastukseen hakemussuunnitelman liitteenä olevan, päivätyn ohjelman mukaisesti. Tarkkailussa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Vieremän kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

34 34 Kunnossapitovelvoite 13. Luvan saajan on tarvittaessa osallistuttava laskuojana toimivan metsäojan sekä Maaselänjoen ja metsäojan yhtymäkohdassa olevan vesialueen kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 800 euroa kalatalousmaksua Pohjois-Savon ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanotöiden aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Maksun käytössä on kuultava Metsähallitusta ja hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava kunnittain Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon ELYkeskuksille. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskuksille selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskuksille selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset ovat todenneet jälkihoitotoimet tehdyiksi. ELY-keskukset voivat tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ison Pajusuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Alueelta johdettavat vedet käsitellään ympärivuotisella pintavalu-

35 tuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nykyään ELY-keskus) ei ole pitänyt tarpeellisena luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia hankkeen vaikutuksista Mäykänahon Natura-alueen luontoarvoihin. Pohjois-Savon ympäristökeskus (nykyään ELY-keskus) ei ole pitänyt tarpeellisena luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia hankkeen vaikutuksista Rahajärven Kontteroisen suojeluarvoihin. Mäykänaho on lähimmillään noin 450 metrin etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta. Tuotantoalueen vedet on suunniteltu johdettavaksi hiukan yli kahden kilometrin matkan metsäojaa ja noin kahden kilometrin matkan Maaselänjokea Rahajärveen. Vesireitin pituus on yhteensä noin 4,5 kilometriä. Aluehallintoviraston arvion mukaan Ison Pajusuon kuntoonpanosta ja turvetuotannosta sekä vesien johtamisesta ympärivuotisesti käytössä olevien pintavalutuskenttien kautta vesistöön ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia niihin luontoarvoihin, joiden vuoksi Mäykänaho (FI , SCI) ja Rahajärvi Kontteroinen (FI , SPA) on liitetty Natura ohjelmaan. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettu arviointi ei ole tarpeen. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille koko Salahminjärven yläpuolisen alueen, mukaan lukien Rotimo ja Rahajärvi sekä näitä yhdistävät jokiosuudet, on arvioitu olevan hyvässä ekologisessa tilassa. Ison Pajusuon alapuolisten vesimuodostumien vesienhoidolle ei toimenpideohjelmassa ole esitetty yksilöityjä tavoitteita eikä lisätoimenpiteitä, vaan nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden on katsottu riittävän hyvän tilan säilyttämiseen. Nykykäytännön mukaiseksi toimenpiteeksi uusilla turvetuotantoalueilla on toimenpideohjelmassa katsottu pintavalutus tai jokin muu vähintään yhtä tehokas menetelmä. Aluehallintoviraston arvion mukaan Ison Pajusuon turvetuotantoalueen kuntoonpano ja turvetuotanto eivät vaaranna vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista tavoitetta säilyttää vesistön hyvä ekologinen tila. Päästöjä tarkkaillaan koko kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa vuosittain koko lupakauden aikana. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Ison Pajusuon alueelle ei ole osoitettu aluevarausta. Valtioneuvoston vahvistamassa Kainuun maakuntakaavassa alue kuuluu maa- ja metsätalousalueeseen. Hankkeen toteuttamiselle ei ole kaavoituksellista estettä. Kun otetaan huomioon Ison Pajusuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. 35

36 36 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Kuntoonpanotöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa aiheutuu vesistöön merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Näin ollen toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei voida myöntää lupaa. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Turvetuotantoalueen kuntoonpano on edellytetty jakamaan kahteen, likimain samansuuruiseen vaiheeseen. Näin voidaan tasoittaa kuntoonpanosta aiheutuvaa kuormitusta vesistöön ja pienentää kuormitushuippua. Tämä on tarpeen, koska suunnitellun turvetuotantoalueen osuus valumaalueesta on karttatarkastelun perusteella Maaselänjoen laskussa Rahajärveen noin 3,3 % ja koko Rahajärven valuma-alueen laskussa Rotimoon noin 1,9 %. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6. Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskenttien puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo.

37 Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 37 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Kainuun ympäristökeskuksen, 2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, 6. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston ja 11. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän vaatimusten ja 12. Pohjois- Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n mielipiteen osalta viitataan pääasiaratkaisuun ja sen perusteluihin. 3. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksestä 1 ilmenevästi. 5. Pohjois-Savon TE-keskuksen vaatimus Rahajärven pohjasedimentin tarkkailusta hylätään, koska toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu Rahajärvessä merkittävää liettymistä. 10. Ympäristöpalvelut Helmen maakuntakaavan suunnittelumääräystä koskevan vaatimuksen osalta viitataan luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaan kohtaan. Vesienkäsittelyä ja tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä 2 5 ja ilmenevästi. Aluehallintovirasto ei tutki tehtyjä alueen vuokrasopimuksia, joiden voimassaolo koko toiminta-ajan on toiminnan edellytyksenä. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä selvitystä siitä, että hankealue on luvan saajan hallinnassa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

38 38 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44 (86/2000), 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 52 3 momentti, 55 2 ja 3 momentti, 90, 101 ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 (553/1994) ja 3 momentti (1391/2009) Vesilaki (587/2011) 19 luku 3 1 momentti Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15 ja 19 Jätelaki (646/2011) momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Perustelut Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hehtaarin laajuista turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Oikeusohjeet Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 1 ja 2 momentti Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 7

39 39 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Satu Kouvalainen Päätöksen ovat tehneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvos Jorma Rantakangas ja ympäristöylitarkastaja Satu Kouvalainen (esittelevä jäsen). Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai SKK/am Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Valitusosoitus Kartta Tarkkailusuunnitelma Äänestyslausunto Päätös Tiedoksi Hakija Kainuun ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Pohjois-Savon ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Pohjois-Savon ELY-keskus / Kalatalous Kajaanin kaupunki Kajaanin kaupunki / Kaavoitusviranomainen Kajaanin kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Kajaanin kaupunki / Terveydensuojeluviranomainen Pyhännän kunta Pyhännän kunta / Kaavoitusviranomainen Pyhännän kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Pyhännän kunta / Terveydensuojeluviranomainen Vieremän kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

40 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

41 Liite 2