Merenkulku historian muutosvoima. Sjöfarten historiens förändringskraft. Hei, me nuorruttiin! Hejsan, vi blev yngre! Albatrossen 1/2009

Transkriptio

1 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Albatrossen 1/2009 Merenkulku historian muutosvoima Sjöfarten historiens förändringskraft Hei, me nuorruttiin! Hejsan, vi blev yngre! 1

2 Albatrossen 1/2009 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Päätoimittaja/Huvudredaktör: Helena Jaatinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Marina Paulaharju Käyntiosoite/Besöksadress: Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite/Postadress: PL 327, Helsinki PB 327, Helsingfors Puhelin/Telefon: Telefax: Sähköposti/E-post: etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi Osoitteenmuutokset/adressförändringarna: info@merimieselakekassa.fi info@sjomanspensionskassan.fi Ulkoasu/Layout: bbo, Better Business Office Oy Painopaikka/Tryckeri: Solver palvelut Oy ISSN: Painos/Upplaga: nro/nr ilmestyy/utges 2/2009 vko/vecka 26 3/2009 vko/vecka 39 4/2009 vko/vecka 50 Kannen kuva/pärmbild: Jukka Nurminen, Abyss Art Oy Klaus Oldendorf on vuonna 1893 rakennettu saksalainen 1081 brt:n vetoinen ja 74 metrin pituinen rahtilaiva. Se upposi Porkkalan Kallbådanin eteläpuolelle ; syynä oli luultavasti venäläisestä sukellusveneestä ammuttu torpedo. Alus oli tulossa Virosta ja matkalla Turkuun. Kaikki miehistön jäsenet menettivät henkensä. Hylky löytyi luvun alussa laivaston toimesta. Kuvassa Klaus Oldendorfin peräruori ja kaksi sukeltajaa. Klaus Oldendorf är ett tyskt fraktfartyg, som byggdes 1893, har en dräktighet på 1081 brt och en längd av 74 meter. Fartyget sjönk den utanför Porkala söder om Kallbådan, troligen efter att ha träffats av en torped som avlossats från en rysk ubåt. Fartyget var på väg från Estland till Åbo. Hela besättningen omkom. Vraket påträffades i början av talet av flottan. På bilden det aktre rodret på Klaus Oldendorf och två dykare. 2 Sisällys Innehåll Pääkirjoitus, Plus miinus nolla? Ledaren, Plus minus noll? Merenkulku historian mullistava muutosvoima Maailma olisi merkittävästi toisenlainen, jos ei olisi purjehdittu, sanoo merihistorian ja -kulttuurin tutkija ja vaalija Juha Nurminen. Sjöfarten historiens omvälvande förändringskraft Världen hade sett helt annorlunda ut utan seglationen, säger Juha Nurminen, marinhistorie- och -kulturforskare och värnare. 21 Aluksen lipun vaihtuminen ja merimiesten eläketurva Merenkulkijoiden eläketurva noudattaa sen EU-maan lainsäädäntöä, jonka lipun alla alus liikennöi. Fartygets flaggbyte och sjömännens pensionsskydd Sjömännens pensionsskydd följer lagstiftningen i det EU-land under vars flagg fartyget seglar. Kysy MEL-asioista Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa. Fråga fritt om SjPL Pensionsinformatör Michaela Björklund svarar. Hei, me nuorruttiin! Näin totesi tyytyväisenä TrimMare-työhyvinvointihankkeen Kehon Ikä -jatkopilottiin osallistunut Silja Serenaden naisryhmä. Hejsan, vi blev yngre! Det konstaterade en nöjd kvinnogrupp på Silja Serenade som deltog i TrimMareprojektets fortsättning Kroppens Ålder. Vuosaaren Merimieskeskuksessa voi rentoutua ja hiljentyä Helsinki Seafarers Centre Vuosaaren uudella satama-alueella on valmistunut, vihitty ja otettu käyttöön. Nordsjö sjömanscenter ÄR en plats för avkoppling och retreat Sjömanscentret på det nya hamnområdet i Nordsjö har färdigställts, invigts och tagits i bruk. Matkoja maailman merillä Uusi kirjoitussarja alkaa. Sen ensimmäinen osa kertoo Espanjan lipun alla purjehtineen portugalilaisen Fernão de Magalhãesin kohtalokkaasta purjehduksesta. Resor på världens hav En ny artikelserie inleds. Det första avsnittet berättar om portugisen Ferdinand Magellans ödesdigra seglats under spansk flagg. Myönteistä palautetta MEKin mielipidekyselyistä MEKin tuore asiakastyytyväisyystutkimus kertoo varustamoasiakkaiden olevan tyytyväisiä eläkekassan palveluun. Myös Albatrossin lukijatutkimus toi myönteistä palautetta. Positiv respons på SPKs åsiktsenkäter SPKs färska kundbelåtenhetsundersökning berättar att rederikunderna är belåtna med pensionskassans service. Även Albatrossens läsarenkät gav positiv respons. Kesä- ja ruskalomille Tunturi-Lappiin! MEKin viihtyisä mökki Ylläsjärvellä tarjoaa oivalliset puitteet lomailulle. Semestra under sommaren och höstens färgprakt i Fjällappland! SPKs trivsamma stuga vid Ylläsjärvi erbjuder en perfekt ram för semester. Uutisia Nyheter 13

3 Plus miinus nolla? Vain muutama kuukausi sitten kerroin tällä palstalla hyviä uutisia suomalaisen merenkulun kilpailuedellytysten vahvistumisesta. Alan sinnikkäästi yhteisvoimin ajamat uudistukset olivat vihdoin saaneet tuulta purjeisiinsa. Hallituksen tuore merenkulun kilpailukykypaketti sisälsi lupauksen mm. kauan kaivatun EU-mallisen tonnistoveron saamiseksi myös Suomeen ja varustamojemme saattamiseksi samalle lähtöviivalle kilpailijamaiden kanssa. Se viritti toiveita myös uusien alusten saamisesta Suomen lipun alle. Oli syytä iloita kehityksestä, joka vahvisti uskoa suomalaisen merenkulun osaamisen säilymiseen ja lujitti merenkulkijan luottamusta tulevaisuuteen. Jo ennen kuin vuosi oli lopullaan, alan näkymät synkkenivät kuitenkin uuden uhkan varjossa ja odotukset kotimaisen aluskannan kasvusta palautuivat plus miinus nolla -linjalle. Sen sijaan, että oma alusrekisterimme kasvaisi, olemme vuoden alkukuukausina menettäneet/menettämässä jo kaksi matkustaja-alusta Ruotsin lipun alle, ja meillä on aihetta pelätä ulosliputusboomin jatkuvan. Syynä on EU:n nuuskakielto, joka ei salli nuuskan myyntiä Suomen lipun alla liikennöivillä laivoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön tupakkatyöryhmän viime joulukuussa tekemä esitys nuuskan täyskiellosta Suomessa on lisännyt pelkoa ulosliputusten laajenemisesta. Ruotsi on aikanaan EU-jäsenyyssopimuksessaan saanut neuvotelluksi itselleen erikoisluvan, joka sallii tämän kiistellyn tupakkatuotteen myynnin Ruotsin aluevesillä ja mantereella. Nuuskakiistan synnyttämät uhkakuvat horjuttavat monin tavoin suomalaisen merenkulun asemaa. Yhdessä talouskriisin synkentämien tulevaisuudennäkymien kanssa ne vaikuttavat paitsi alan toimintaedellytyksiin myös yksittäisten merenkulkijoiden elämään, työhön ja tulevaisuuteen. On syytä toivoa, että kärjistynyt tilanne saadaan mahdollisimman pian ratkaistuksi ja että ratkaisussa otetaan huomioon pitkään jatkuneen kiistan kaikki vaikutukset, jotka jo nyt ulottuvat huomattavan laajalle. Tuhansien merityöpaikkojen ja suomalaisen merenkulun osaamisen menettämisuhka sekä viime kädessä riski maamme huoltovarmuuden tuntuvasta heikkenemisestä ovat kova hinta nuuskapolitiikan tiukasta linjasta. Suomen kannalta toivottava, varustamoalan kilpailutilannetta tasapuolistava ratkaisu olisi nuuskan myynnin salliminen Ruotsin aluevesillä aluksen lipun väristä riippumatta. Olipa kiistan ratkaisu millainen tahansa, sen vaikutukset eivät vaaranna suomalaisen merimieseläkejärjestelmän rahoitusta. Ulosliputusten pahimpienkaan uhkakuvien toteutuminen ei horjuta Merimieseläkekassan kykyä huolehtia tärkeimmästä tehtävästään, merenkulkijoiden eläketurvasta. Pääkirjoitus Ledaren Helena Jaatinen Plus minus noll? För bara några månader sedan kunde jag i denna spalt berätta goda nyheter om stärkta konkurrensförutsättningar för den finländska sjöfarten. De reformer branschen med gemensamma krafter segt har drivit hade äntligen fått vind i seglen. Regeringens färska paket gällande sjöfartens konkurrensförmåga innehöll löften om bl.a. en länge efterlängtad tonnageskatt enligt EU-modell också i Finland, så att våra rederier skulle få samma utgångspunkt som rederierna i våra konkurrentländer. Det spände också förväntningarna på att få nya fartyg under finsk flagg. Det fanns anledning att glädjas över en utveckling som skulle stärka bevarandet av finländskt sjöfartskunnande och sjöfarares tro på framtiden. Redan innan året gick mot sitt slut fördystrades dock branschens utsikter i skuggan av ett nytt hot, och förväntningarna på en tillväxt för vårt eget fartygsbestånd återvände till plus minus noll-linjen. Under årets första månader har vi i stället för att vårt eget fartygsregister skulle växa redan förlorat / håller på att förlora två passagerarfartyg till svensk flagg och vi har orsak att befara att utflaggningsboomen fortsätter. Orsaken är EU:s snusförbud som inte tillåter försäljning av snus på fartyg som trafikerar under finsk flagg. Det förslag till totalförbud mot försäljning av snus i Finland som gjordes sistlidna december av social- och hälsovårdsministeriets tobaksarbetsgrupp har ökat farhågan för att utflaggningarna ska tillta. Sverige har i tiden i sitt avtal om EUmedlemskap lyckats förhandla sig till ett specialtillstånd, som tillåter försäljning av denna omstridda tobaksprodukt inom Sveriges territorialvatten och på det svenska fastlandet. De hotbilder som uppkommit pga snustvisten undergräver på många sätt den finländska sjöfartens ställning. Tillsammans med av den ekonomiska krisen fördystrade framtidsutsikter inverkar de inte bara på branschens verksamhetsförutsättningar utan också på enskilda sjöfarares liv, arbete och framtid. Det är skäl att hoppas att det tillspetsade läget så snabbt som möjligt löses och att man i lösningen beaktar alla följder den långvariga tvisten haft. De har redan nu fått en omfattande spridning. Hotet om förlust av tusentals sjöarbetsplatser och finländskt sjöfartskunnande samt i sista hand risken för en avsevärt försvagad försörjningssäkerhet för vårt land är ett hårt pris för en stram linje i snuspolitiken. För Finlands del vore det önskvärt med en lösning som tillåter snusförsäljning på svenskt territorialvatten oberoende av färgen på den flagg fartyget för, och skapar jämlikhet i rederibranschens konkurrenssituation. Må nu sedan lösningen på tvisten vara hurdan som helst så äventyrar inte lösningens konsekvenser det finländska sjömanspensionssystemets finansiering. Inte ens om utflaggningarnas värsta hotbilder realiseras rubbar det Sjömanspensionskassans förmåga att sörja för sin viktigaste uppgift, sjöfararnas pensionsskydd. 3

4 4

5 Merenkulku on historiassa MULLISTAVA MUUTOSVOIMA Maailman meriä menneinä vuosisatoina purjehtineet laivat eivät kuljettaneet vain tavaroita ja ihmisiä. Niillä oli tärkeä rooli tiedon, uusien aatteiden, keksintöjen ja kulttuurimuutosten välittäjänä. Vesireitit olivat muutosten leviämiselle maanteitä merkittävämpi väylä, sanoo merihistorian ja -kulttuurin tutkija ja vaalija Juha Nurminen. Maailma olisi merkittävästi toisenlainen, jos ei olisi purjehdittu, hän toteaa. Teksti: Maria Hallila Kuvat: Olli Häkämies Suomi pääsi itämerellisen sijaintinsa ansiosta hansa-ajalta lähtien osalliseksi uusista eurooppalaisista virtauksista ja vaikutteista. Itämeri yhdisti maamme Keski- ja Länsi-Euroopan markkinoihin ja kulttuuripiiriin. Toisaalta Itämeri tarjosi merenkululle väylän myös itään, aina Konstantinopoliin ja jopa Bagdadiin saakka, Juha Nurminen selvittää. Gotlannissa voi tutustua viikinkiaikaisiin löytöihin, muun muassa kultarahoihin, jotka kertovat kauppasuhteista Bysantin kanssa. Itämerta Juha Nurminen kuvaa kansainvälisten vaikutteiden väyläksi ja elämänimpulssien välittäjäksi. Hän viittaa professori Matti Klingen näkemykseen Itämerestä kokoavana voimana poliittisesti hyvinkin erilaisten, jopa keskenään sotineiden maiden välillä. Meren historiaa sanoin ja kuvin Itämeren kohtalot 2000 vuoden ajalta ovat jokaisen kiinnostuneen nähtävissä ja luettavissa näyttävästä suurteoksesta Mare Balticum, joka on yksi Juha Nurmisen perustaman ja johtaman John Nurmisen Säätiön ansiokkaita aikaansaannoksia. Navigoinnin historia on yksi Juha Nurmisen erityisen kiinnostuksen ja keräilyinnostuksen kohteita. Hänen työhuoneessaan on useita arvokkaita navigointivälineitä kokoelmasta, jonka hän on lahjoittanut John Nurmisen Säätiön haltuun. Ett av föremålen för Juha Nurminens särskilda intresse och samlariver är navigeringens historia. I hans arbetsrum finns ett flertal värdefulla navigeringsinstrument ur en samling som han har donerat till John Nurminens Stiftelse. John Nurmisen Säätiön johdossa Juha Nurminen voi toteuttaa tärkeää tavoitettaan: tuoda merta ja sen historiaa tutummaksi suurelle yleisölle. I ledningen för John Nurminens Stiftelse kan Juha Nurminen förverkliga sitt viktiga mål: att göra havet och dess historia kända för den stora allmänheten. 5

6 Amerikan sisällissotaan osallistuneen Constitution-aluksen pienoismalli on Juha Nurmisen itsensä rakentama. Miniatyrmodellen av fartyget Constitution, som deltog i det amerikanska inbördeskriget har gjorts av Juha Nurminen själv. Akseli Gallen-Kallela on ikuistanut Rauman satamassa talvehtineen, John Nurmisen ensimmäisen täysin omistaman aluksen, kuunarilaiva Uljaksen. Akseli Gallen-Kallela har förevigat John Nurminens första helägda fartyg, skonertskeppet Uljas, när det övervintrade i Raumo hamn. Kustannustoiminta on säätiölle tärkeä tapa toteuttaa tehtäväänsä merenkulun kulttuuriperinteen vaalijana. Juha Nurmiselle se tarjoaa kanavan yhdistää ainutlaatuisen laaja merihistoriallinen tietopohjansa sekä tieteen popularisoijan kykynsä. Suuren yleisön tutustuttaminen mereen ja sen historiaan on yksi säätiön keskeisistä tavoitteista. Toistaiseksi merkittävin tulos tästä tiedon ja taidon yhteispelistä on lokakuussa 2007 ilmestynyt navigoinnin suurteos Meritie, joka valittiin mainittuna vuonna Frankfurtin kirjamessujen parhaaksi teokseksi ja on julkaistu tähän mennessä suomen lisäksi myös englannin-, saksan-, portugalin- ja espanjankielisenä. John Nurmisen Säätiön julkaisemat kirjat kaikkiaan 16 ovat syntyneet Juha Nurmisen aloitteesta. Hän on toiminut paitsi kustantajana myös monissa kirjoissa päätoimittajana ja kirjoittajana. Teoksia yhdistää monipuolisen tietoannin lisäksi visuaalisesti rikas ulkoasu. Kirjoissa on hyödynnetty säätiön meritaide-, kartta- ja meriantiikkikokoelmia. Innostus periytyi isältä pojalle Kiinnostuksen mereen, laivoihin ja merihistoriaan Nurmisen yrittäjäsuvun neljänteen polveen kuuluva Juha Nurminen kertoo saaneensa jo äidinmaidossa. Perheyritys John Nurminen Oy on yli 120 vuoden aikana toiminut merenkulun, liikenteen, matkailun ja logistiikan alueilla. Yrityksen nykyisessä liiketoiminnassa Juha Nurmisella on keskeinen rooli pörssiyhtiö Nurminen Logistics Oyj:n hallituksen puheenjohtajana. Yhden rakkaimmista harrastuksistaan, merikarttojen keräilyn, Juha Nurminen kertoo perineensä isältään Matti Nurmiselta. Isän ja pojan palavan innostuksen ansiosta säätiön hallussa on hänen 6 mukaansa nyt maailman hienoin Itämeren alueen merikarttakokoelma. Juha Nurmisella on lisäksi mittava kokoelma vanhoja eurooppalaisia maailmankarttoja. Täydennyksiä ainutlaatuisiin kokoelmiin saattaa hänen mukaansa vielä silloin tällöin päätyä keräilijän haaviin. Kuitenkin edulliset löydöt, joita vielä pari vuosikymmentä sitten saattoi tehdä antikvariaattien varastoista, ovat nettikaupan myötä häipyneet keräilymarkkinoiden kuvasta. Merihistoriaharrastus on tuonut Juha Nurmisen elämään myös muita tärkeitä keräilykohteita: meritaiteen, meriantiikin ja laivojen pienoismallit. Merihistoriaa työarjen keskellä Merihistorian taikapiiri ympäröi tulijan välittömästi hänen astuessaan John Nurminen Oy:n Helsingin Pasilassa sijaitsevaan Huolintataloon. Säätiö ei ole kätkenyt kokoelmiensa aarteita lukittuihin kammioihin, vaan niitä on talon työntekijöiden ja vieraiden ihailtavana avarissa aulatiloissa, neuvottelu- ja työhuoneissa, käytävillä ja ruokalassa. Myös museo, joka esittelee esinein, kuvin ja tekstein John Nurminen Oy:n historiaa, on työaikoina avoinna. Tuloaula tarjoaa heti vaikuttavan ensisilmäyksen säätiön taidekokoelmiin. Saksalaisen Adolf Bockin öljyvärimaalaus Laiva sumussa hallitsee tilaa pehmein pastellisävyin. Säätiön kokoelma on alallaan Suomen laajin, ja siinä ovat edustettuina meritaiteen nimekkäät kotimaiset mestarit, joukossa mm. Elin Danielson-Gambogi, Oscar Kleineh, Berndt Lindholm ja Hjalmar Munsterhjelm sekä tunnetuimmat ulkomaalaiset merimaalarit 1600-luvun alankomaalaisesta Willem van de Veldestä aina 1800-luvun venäläiseen Ivan Aivazovskiin. Eri puolilla toimitaloa on nähtävissä myös Juha Nurmisen merihistoriallisen keräilyharrastuksen satoa: antiikkiesineistöä, navigointi-instrumentteja sekstantteja, oktantteja, kronometreja ja kompasseja sekä muita merenkulkijoiden apuvälineitä. Ruokailutilan seinällä oleva pienimuotoinen näyttely kertoo, miten Itämeri ja Pohjola 1500-luvulta lähtien alkoivat piirtyä kartalle. Erikoisin elämys, jonka modernin toimitalon merihistoriaympäristössä voi kokea, on astua sisään 1800-luvun lopulla rakennetun höyrylaivan kapteeninsalonkiin. Vuosina John Nurminen Varustamot Oy:n aluskantaan kuuluneen s/s Inkeri Nurmisen salonki pelastettiin englantilaisesta romuttamosta. Mahonkikalusteineen ja koristeellisine maalauksineen se toimii nyt neuvottelutilana tuoden palasen mennyttä maailmaa nykyajan työarjen keskelle. Ympäristönsuojelu niveltyy historiaan Merihistoria on Juha Nurmisen monista kiinnostuksen kohteista vanhin. Sen juuret ovat lapsuudessa. Ympäristöheräämiseni tapahtui vasta 15 vuotta sitten, hän kertoo uusimmasta, sukellusharrastuksen myötä saamastaan innoituksesta, jonka tuloksena John Nurmisen Säätiö on ottanut ohjelmaansa aktiivisen toiminnan puhtaamman Itämeren puolesta. Merellisen ympäristön suojelu on myös merihistorian ja -kulttuurin suojelua, Juha Nurminen linkittää yhteen kaksi elämäntyönsä tärkeää aluetta. Jollei meillä ole elävää lähimerta, ei ole myöskään merihistoriallista kulttuuria eikä merellistä kulttuuria ylipäätään, hän kiteyttää.

7 John Nurmisen Säätiö Missiona merenkulun historia ja ympäristö Vuonna 1992 Juha Nurmisen aloitteesta perustetun John Nurmisen Säätiön tarkoituksena on merenkulkuun liittyvän historian ja kulttuuriperinteen vaaliminen sekä merellisen ympäristön suojelu. Kulttuuritoiminnan pohjana ovat säätiön meritaide-, antiikkikartta- ja meriantiikkikokoelmat. Säätiö kustantaa ja järjestää näyttelyitä, lainaa aineistoaan näyttelyihin, tukee tieteellistä tutkimustoimintaa ja johtaa Itämeren suojeluun liittyviä ympäristöhankkeita. Säätiön meritaide- ja antiikkikokoelmien perustana ovat Juha Nurmisen isän Matti Nurmisen 1930-luvulta lähtien keräämät taideteokset ja antiikkiesineet. Juha Nurminen on yli 30 vuoden ajan täydentänyt kokoelmia, joihin nykyisin kuuluu 150 meritaideteosta ja noin karttaa. Meriantiikkikokoelma sisältää laivojen pienoismalleja, merenkulkuinstrumentteja sekä merimiesten työkaluja ja käyttöesineitä. Ympäristötyössään säätiö edistää tarkkaan valittuja ja ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä hankkeita. Säätiön vuonna 2005 käynnistyneen Puhdas Itämeri -hankkeen päämääränä on vähentää Suomenlahden rehevöitymistä ja lisätä meren tilaan liittyvää ympäristötietoisuutta. Hankkeen ensimmäinen kohde ovat Pietarin jäteveden puhdistusprosessit. Seuraavaksi kohteeksi säätiö on valinnut Puolan, joka on koko Itämeren alueen suurin fosforikuormittaja. John Nurmisen Säätiön asiamies Erik Båsk tuntee toimitalossa esillä olevan taidekokoelman aarteet ja tarinat. John Nurminens Stiftelses ombudsman Erik Båsk känner den i kontorshuset utställda konstsamlingens skatter och deras historia. S/s Inkeri Nurmisen pienoismalli yhtiön museossa esittelee jo parhaat päivänsä nähneen aluksen. Vuonna 1892 valmistunut laiva kuului John Nurminen Varustamot Oy:n aluskantaan Modellen av s/s Inkeri Nurminen i bolagets museum presenterar ett fartyg som redan sett sina bästa dagar. Fartyget, som löpte av stapeln 1892, ingick i John Nurminen Varustamot Oy:s fartygsbestånd John Nurmisen Säätiön konkreettinen työ Itämeren fosforikuormituksen vähentämiseksi on kolmessa vuodessa tuottanut näkyviä tuloksia Pietarin vedenpuhdistuksen tehostamisessa. Projektin päättyessä vuonna 2010 kaupungista Itämereen päätyvä vuosittainen fosforikuorma tulee pienenemään yli tonnia. Ympäristönsuojelun seuraava hankesuunnitelma on säätiöllä jo valmiina. Sen kohdemaa on Puola. Haasteita riittää Juha Nurmisen keskeisillä toimintakentillä. Ympäristön puolestapuhujan ja tiedonjulkistajan työ ei tule koskaan valmiiksi, hän totesi itse vastaanotettuaan viime keväänä tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon Itämeren historiaan, kulttuuriin ja suojeluun kohdistuneesta monipuolisesta elämäntyöstä. S/s Inkeri Nurmisen kapteeninsalonki on säätiön meriantiikkikokoelman ainutlaatuinen harvinaisuus. Kaptenssalongen från s/s Inkeri Nurminen är en unik raritet i stiftelsens samling av antika marina föremål. 7

8 Sjöfarten en OMVÄLVANDE FÖRÄNDRINGSKRAFT i historien De fartyg som under gångna århundraden seglade på världshaven transporterade inte bara varor och människor. De hade också en viktig roll som förmedlare av kunskap, nya idéer, uppfinningar och kulturförändringar. Vid spridningen av förändringar hade sjövägarna större betydelse än landvägarna som kanaler, säger Juha Nurminen, forskare i och värnare om marinhistoria och -kultur. Världen hade sett annorlunda ut utan seglationen, konstaterar han. Juha Nurminen on tuottelias merihistoriatiedon julkaisija ja kirjoittaja. Jatkuvasti on vähintään yksi kirja tekeillä, ja useampikin saattaa olla ajatuksissa, hän kertoo. Juha Nurminen är en produktiv utgivare och författare av marinhistoriska faktaskrifter. Fortlöpande är minst en bok under arbete och i tankarna kan det finnas flera på gång, berättar han. Finland blev tack vare sitt läge vid Östersjön redan under hansetiden delaktigt av nya europeiska strömningar och influenser. Östersjön förenade vårt land med den mellanoch västeuropeiska marknaden och kultursfären. För sjöfarten erbjöd Östersjön å andra sidan också en led österut ända till Konstantinopel och Bagdad, förklarar Juha Nurminen. På Gotland kan man bekanta sig med fynd från vikingatiden, bl.a. med guldmynt som berättar om handelsförbindelser med Bysans. Juha Nurminen beskriver Östersjön som en kanal för internationella influenser och förmedlare av livsimpulser. Han hänvisar till professor Matti Klinges syn på Östersjön som en samlande kraft för politiskt t.o.m. mycket olika länder, som rentav kunde kriga sinsemellan. Havens historia i ord och bild Alla intresserade av Östersjöns öden under 2000 års tid kan se och läsa om dessa i praktverket Mare Balticum. Detta är ett av de förtjänstfulla verk som publicerats av John Nurminens Stiftelse, grundad av Juha Nurminen. Han står även i ledningen för stiftelsen. Förlagsverksamheten är ett viktigt sätt för stiftelsen att verkställa sin uppgift som värnare av sjöfartens kulturtraditioner. För Juha Nurminen erbjuder stiftelsen en kanal för förening av hans unikt breda marinhistoriska kunskaper med hans förmåga att popularisera vetenskap. Att göra havet och dess historia kända för den stora allmänheten är ett av stiftelsens centrala syften. Det tillsvidare betydelsefullaste resultatet av detta samspel mellan kunskap och färdigheter är storverket om navigering, Meritie, som publicerades i oktober 2007 och samma år valdes till bästa verk på bokmässan i Frankfurt. Utöver att boken har publicerats på finska har den också getts ut på engelska, tyska, portugisiska och spanska. De av stiftelsen publicerade böckerna totalt 16 verk har alla kommit till på initiativ av Juha Nurminen. Utöver att han fungerat som förläggare har han för många böckers del också fungerat som huvudredaktör och skribent. Verken förenas inte bara av det mångsidiga kunskapsinnehållet utan också av en visuellt rik layout. Stiftelsens samlingar av konstverk och antika föremål samt gamla sjökort har utnyttjats i böckerna. Intresset har gått i arv från far till son Sitt intresse för havet, fartyg och maritim historia berättar Juha Nurminen, som hör till den Nurminenska företagarsläktens fjärde generation, att han fått redan med modersmjölken. Familjeföretaget John Nurminen Oy har under mer än 120 års tid verkat inom sjöfartens, trafikens, turismens och logistikens områden. I företagets nuvarande affärsrörelse har Juha Nurminen en central roll i egenskap av ordförande för börsbolaget Nurminen Logistics Oyj:s styrelse. Juha Nurminen berättar att han ärvt ett av sina käraste intressen, samlandet av sjökort, efter sin far, Matti Nurminen. Tack vare faderns och sonens brinnande intresse har stiftelsen enligt Juha Nurminen nu i sin ägo världens förnämsta samling av sjökort över Östersjöområdet. Därtill har Juha Nurminen själv i sin ägo en enorm samling gamla europeiska världskartor. Enligt honom kan det fortfarande ibland hända att samlaren får napp för kompletteringar av de unika samlingarna. De förmånliga fynden man ännu för ett tjugotal år sedan kunde göra i antikvariatens lager har dock försvunnit från samlarmarknaden i och med att näthandeln kom in i bilden. Via intresset för marinhistoria har också andra viktiga samlarobjekt fått rum i Juha Nurminens liv: marinkonst och antik samt miniatyrmodeller av fartyg. Marinhistoria mitt i vardagens arbete Så fort besökaren träder in i John Nurminen Oy:s huvudkontor i Fredriksberg i Helsingfors innesluts denne i marinhistoriens trollkrets. Stiftelsen har inte gömt skatterna i sina samlingar i låsta valv utan de kan beundras av såväl husets arbetstagare som av besökare i öppna hallar, konferens- och arbetsrum, korridorer och matsal. Också museet, som presenterar John Nurminen Oy:s historia med föremål, foton och texter, håller öppet under arbetstider. Redan entréhallen ger en imponerande försmak av stiftelsens konstsamlingar. Den tyska konstnären Adolf Bocks oljemålning Fartyg i dimma med sina milda pastelltoner dominerar rummet. Stiftelsens kollektion är inom sitt gebit den största i vårt land. I den är såväl våra namnkunnigaste inhemska mästare inom marinkonsten representerade, bl.a. Elin Danielson-Gambogi, Oscar Kleineh, Berndt Lindholm och Hjalmar Munsterhjelm, som de mest kända utländska marinmålarna börjande med 1600-talets holländare Willem van de Velde fram till 1800-talets ryska Ivan Aivazovski. På olika håll i huset möter man också andra resultat av Juha Nurminens marinhistoriska samlarintresse: antika föremål, navigationsinstrument sextanter, oktanter, kronometrar och kompasser och andra hjälpmedel för sjöfarare. Den småskaliga utställningen på väggen i matsalen berättar om hur Östersjön och Norden från 1500-talet framåt började få form på kartan. Den mest spännande upplevelsen i detta moderna kontorshus är att få stiga in i en genuin 8

9 Englantilainen Francis Drake purjehti vuosina maapallon ympäri. Draken laivan pienoismalli on rakennettu Pietarissa 1990-luvulla. Engelsmannen Francis Drake seglade jorden runt åren Miniatyren av Drakes fartyg har konstruerats i S:t Petersburg på 1990-talet. marinhistorisk miljö kaptenssalongen på ett ångfartyg som byggts i slutet av 1800-talet. Salongen ombord på s/s Inkeri Nurminen, som ingick i John Nurminen Varustamot Oy:s fartygsbestånd åren , räddades från förintelse i en engelsk skrotningsanläggning. Idag fungerar salongen med sin mahognyinredning och sina dekorativa målningar som ett konferensrum och för in en bit förgången tid i vardagens arbetsrutiner. Miljöskyddet går tillbaka till historien Av de många föremålen för Juha Nurminens intresse är marinhistoria det äldsta. Dess rötter finns i barndomen. Mitt miljöuppvaknande skedde först för 15 år sedan, berättar han om sitt senaste intresse, som han tände på via sin dykningshobby. Resultatet är att John Nurminens Stiftelse har tagit med ett aktivt arbete för ett renare Östersjön i sin verksamhet. Skyddet av den marina miljön innebär också skydd av marinhistoria och -kultur, kopplar Juha Nurminen samman två viktiga områden i sitt livsverk. Om vi inte har ett levande närhav så har vi inte heller någon marinhistorisk kultur och inte någon marinkultur överhuvudtaget, sammanfattar han. John Nurminens Stiftelses konkreta arbete för att minska fosforbelastningen av Östersjön har på tre år avkastat synliga resultat vid effektiviseringen av S:t Petersburgs spillvattenrening. När projektet avslutas 2010 kommer stadens årliga fosforbelastning av Östersjön att minska med över ton. Stiftelsen har redan planen för följande miljöskyddsprojekt klar. Landet är Polen. Någon brist på utmaningar råder inte på Juha Nurminens centrala arbetsfält. Miljöförespråkarens och informationsspridarens arbete tar aldrig slut, konstaterade Juha Nurminen själv efter att senaste vår ha mottagit statens informationspris för en mångsidig livsgärning Östersjöns historia, kultur och skydd till fromma. Saksalaisen merimaalarin Adolf Bockin öljymaalaus Laiva sumussa tervehtii tulijaa John Nurmisen toimitalon ala-aulassa. Den tyska marinmålaren Adolf Bocks oljemålning Fartyg i dimma hälsar besökaren välkommen i entréhallen i John Nurminens kontorshus. Venäläisen Typhoon class -ydinsukellusveneen (Akula) pienoismalli. Samanlainen alus, nimeltään Kursk, upposi vuonna 2000 Barentsinmerellä. Miniatyrmodell av rysk atomubåt (Akula) i Typhoon class. En likadan ubåt med namnet Kursk sjönk i Barents hav år John Nurminens Stiftelse Med sjöfartens historia och miljö som mission Syftet med John Nurminens Stiftelse, som grundades 1992 på initiativ av Juha Nurminen, är att värna historia och kulturtraditioner som är förbundna med sjöfarten samt skydda den maritima miljön. Grunden för den kulturella verksamheten är stiftelsens samlingar av marinkonst, antika sjökort och antika marina föremål. Stiftelsen finansierar och arrangerar utställningar, lånar ut sitt material till utställningar, stöder vetenskaplig forskning och styr miljöprojekt som är knutna till skyddet av Östersjön. Grunden för stiftelsens samlingar av marinkonst och antika föremål utgörs av Juha Nurminens fars, Matti Nurminens ända sedan 1930-talet samlade konstverk och antika föremål. Juha Nurminen har under över 30 år kompletterat samlingarna. I dem ingår idag 150 marina konstverk och omkring sjökort och kartor. Samlingen av antika marina föremål omfattar modeller av fartyg, sjöfartsinstrument samt verktyg och bruksföremål som använts av sjömän. I sitt miljöarbete främjar stiftelsen noggrant valda och till sina miljöpåverkningar betydelsefulla projekt. Målet för det av stiftelsen 2005 startade projektet Ett rent Östersjön är att minska eutrofieringen av Finska viken och öka den med tillståndet i havet förknippade miljömedvetenheten. Projektets första objekt är effektiviseringen av reningsprocesserna för spillvattnet i S:t Petersburg. Till följande objekt har stiftelsen valt Polen, som är den stösta fosforbelastaren i hela Östersjöområdet. 9

10 ALUKSEN LIPUN VAIHTUMINEN tuo muutoksia myös merimiesten eläketurvaan Merimiesten eläketurva noudattaa sen EU-maan lainsäädäntöä, jonka lipun alla alus liikennöi. Esimerkiksi Ruotsiin liputettujen suomalaisten matkustaja-alusten merimiehet siirtyivät lipunvaihdon myötä ruotsalaisen työnantajan palvelukseen, ja heidät vakuutetaan Ruotsin eläkelainsäädännön mukaisesti. Tällöin heidän vanhuuseläkeikänsä on useimmissa tapauksissa 65 vuotta. Ruotsalainen eläkejärjestelmä tuo merenkulkijoille muutamia muutoksia Suomen merimieseläkelain (MEL) mukaiseen eläketurvaan verrattuna. Yksi tärkeimmistä muutoksista liittyy MELin mukaiseen eläkeikään, joka nousee 63 vuoteen. Varhennettu vanhuuseläke voidaan myöntää 62 vuoden iästä. Sen määrä on vanhuuseläkkeen määrää pienempi. Ennen vuotta 1950 syntyneillä merenkulkijoilla on kuitenkin oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen 60 vuoden iästä tai 5 vuodella varhennettuna laskettuna siihen mennessä ansaitusta eläkeiästä. Poikkeusryhmän muodostavat myös ne merenkulkijat, jotka aluksen lipun vaihtuessa ovat olleet MELin pirissä niin pitkän ajan, että ovat jo oikeutettuja vanhuuseläkkeeseen tai varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Heillä on lipunvaihdosta huo- limatta oikeus MELin mukaisiin eläkkeisiinsä haluamastaan ajankohdasta. Jos merenkulkija myöhemmin palaa työhön suomalaiseen alukseen, hänellä on oikeus vanhuuseläkkeeseen MELin ansaitussa eläkeiässä edellyttäen, että hänellä on riittävästi MEL-palvelua. MEL-työsuhteen on jatkuttava eläkeiän täyttämiseen saakka. Lisäksi edellytetään, että merenkulkija 3 viimeisen vuoden aikana on ollut yhteensä 18 kuukautta MEL-työsuhteessa. Väliaikainen työskentely ruotsalaisessa aluksessa vaikuttaa ansaittuun eläkeikään seuraavasti: Jokainen 2 kuukauden jakso ruotsalaisessa aluksessa korottaa MELin ansaittua eläkeikää 1 kuukaudella. Aikaisemmin myönnetty osa-aikaeläke ei välttämättä pääty aluksen lipunvaihdon johdosta. Vaadittava osa-aikatyö voidaan tehdä myös ulkomailla, ja osa-aikaeläkkeen maksaminen voi jatkua, jos merimies tekee osa-aikatyötä Ruotsin lippua käyttävässä aluksessa. Vanhuuseläkeiän lähestyessä Ruotsin lippua käyttävässä aluksessa työskentelevän Suomessa asuvan merimiehen tulee hakea eläkettä Suomesta. Eläkettä ei tarvitse hakea erikseen kaikista EU/ETAmaista, joissa on työskennellyt, vaan Suomeen jätetty hakemus riittää. Merimieseläkekassa myöntää MELin ja muiden Suomen työeläkelakien mukaan ansaitun eläkkeen. Ruotsin eläkelaitokset myöntävät ja maksavat eläkkeen siltä osin kuin se on ansaittu Ruotsin lipun alla tehdystä työstä. Lisää tietoa ulosliputuksen vaikutuksesta merenkulkijan työeläketurvaan löydät Merimieseläkekassan verkkosivuilta 10

11 FARTYGETS FLAGGBYTE medför också förändringar i sjömännens pensionsskydd Sjömännens pensionsskydd följer lagstiftningen i det EU-land under vars flagg fartyget seglar. T.ex. sjömännen på de finländska passagerarfartyg som är utflaggade till Sverige överfördes i och med flaggbytet till svensk arbetsgivares tjänst och försäkras enligt svensk pensionslagstiftning. I de flesta fall är deras ålderspensionsålder härvid 65 år. Det svenska pensionssystemet innebär i jämförelse med vår finska sjömanspensionslag (SPL) vissa förändringar i pensionsskyddet för sjöfararna. En av de viktigaste förändringarna har att göra med den SPL-enliga pensionsåldern, som stiger till 63 år. Förtida ålderspension kan beviljas från 62 års ålder. Dess belopp är mindre än ålderspensionens. Före 1950 födda sjöfarare har dock rätt till förtida ålderspension från 60 års ålder eller tidigarelagd med 5 år räknat från därtills intjänad pensionsålder. En undantagsgrupp utgör också sjöfarare som vid tidpunkten för fartygets byte av flagg har omfattats av SPL en så lång tid att de redan är berättigade till ålderspension eller förtida ålderspension. De har trots flaggbytet rätt till sina SPL-enliga pensioner vid den tidpunkt de önskar. Om sjöfararen senare återgår till arbete på finländskt fartyg har sjöfararen rätt till enligt SPL intjänad ålderspension förutsatt att han/hon har tillräckligt många SPL-tjänsteår. SPL-anställningsförhållandet ska fortsätta ända tills pensionsålder uppnåtts. Därtill förutsätts att sjöfararen under de tre senaste åren har haft sammanlagt 18 månader SPL-anställning. Temporärt arbete på svenskt fartyg påverkar den intjänade pensionsåldern enligt följande: Varje två månader lång period på svenskt fartyg höjer den intjänade SPL-pensionsåldern med en månad. Tidigare beviljad deltidspension upphör inte nödvändigtvis pga fartygets flaggbyte. Det krävda deltidsarbetet kan utföras också utomlands och utbetalningen av deltidspension kan fortsätta om sjömannen utför deltidsarbete på fartyg som för svensk flagg. Sjöman som bor i Finland men arbetar på fartyg som seglar under svensk flagg ska när åldern för ålderspension närmar sig ansöka om pension i Finland. Pension behöver inte sökas separat i alla EU/ EES-länder där sjöfararen har arbetat utan det räcker med en i Finland inlämnad ansökan. Sjömanspensionskassan beviljar en enligt SPL och övriga arbetspensionslagar i Finland intjänad pension. Till den del pensionen har intjänats för arbete under svensk flagg beviljas och betalas den av pensionsanstalterna i Sverige. Ytterligare information om utflaggningens inverkan på sjöfararens arbetspensionsskydd får du på Sjömanspensionskassans webbsajt 11

12 MEL-kysymyksiä ja -vastauksia SjPL-frågor och -svar Merimieseläkekassan asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin työeläketurvasta, merimieseläkelain soveltamisesta ja vakuuttamisesta. Voit lähettää kysymyksesi osoitteella Merimieseläkekassa, kysymyksiä ja vastauksia, PL 327, Helsinki, tai sähköpostitse osoitteeseen Tällä kertaa vastaajana on eläketiedottaja MICHAELA BJÖRKLUND. Voiko eläkkeellä ollessa tehdä töitä? Eläkkeellä ollessa voi tehdä jonkin verran ansiotyötä. Ansioraja vaihtelee eläkelajeittain. Vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen aikana ansaitut tulot eivät vähennä eläkettä. Osa-aikaeläkkeen ansaintaraja sovitaan eläkkeen alkaessa. Ansiot saavat alimmillaan olla 35 % kokoaikatyön vakiintuneesta ansiotasosta ja korkeimmillaan 70 %. Jos ansiotulot muuttuvat olennaisesti, eläke lasketaan uudelleen. Työttömyyseläkeläisen ansioraja on 624,14 e/kk (v. 2009). Jos raja ylittyy, eläkkeen maksaminen keskeytetään. Eläke lakkautetaan kokonaan, jos ansiotyö kestää yli vuoden. Työkyvyttömyyseläkkeellä ollessa voi myös hankkia jonkin verran ansiotuloja. Jos työkyvyttömyys on alkanut vuonna 2006 tai myöhemmin, täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä ollessa voi hankkia ansiotuloja 40 % entisestä ansiotasosta ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 60 %. Jos työkyvyttömyys on alkanut vuonna 2005 tai aikaisemmin, täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä ollessa voi hankkia ansiotuloja 33 % entisestä ansiotasosta ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 66 %. Työkyvyttömyyseläkkeensaaja voi tiedustella ansiorajaansa Merimieseläkekassasta. Työttömyys- tai työkyvyttömyyseläkkeensaajan on ilmoitettava Merimieseläkekassaan työhönmenosta. Perhe-eläkettä lapseneläkkeenä saavan lapsen ansiotulot eivät vaikuta eläkkeeseen. Lesken ansiotulot vaikuttavat perhe-eläkkeeseen välillisesti. Lesken eläkkeen vähentämisessä lesken ansioista laskettua omaa työeläkettä verrataan eläkkeen vähennyksen perusteeseen, jonka määrä vuonna 2009 on 774,43 euroa kuukaudessa. Jos edunjättäjän eläke on tätä pienempi, eläkkeen vähennyksen peruste on edunjättäjän oman eläkkeen suuruinen, kuitenkin vähintään 387,13 euroa kuukaudessa. Jos lesken oma työeläke ylittää eläkkeen vähentämisen perusteen, leskeneläkkeestä vähennetään määrä, joka on puolet ylimenevästä osuudesta. Työeläkemaksua pidätetään työntekijän palkasta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun asti. Eläkeaikana tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä. Sjömanspensionskassans sakkunniga svarar i den här spalten på läsarnas frågor om arbetspensionsskyddet, tillämpningen av sjömanspensionslagen och pensionsförsäkringen. Du kan sända dina frågor under adress Sjömanspensionskassan, frågor och svar, PB 327, Helsingfors, eller per e-post till adressen pension@sjomanspensionskassan.fi. Den här gången är det pensionsinformatören MICHAELA BJÖRKLUND som svarar på frågorna. Kan man som pensionär utföra förvärvsarbete? Som pensionär kan man i viss utsträckning utföra förvärvsarbete. Inkomstgränsen varierar för olika slag av pension. Inkomster som förtjänas efter ålderspensionering eller förtida ålderspensionering minskar inte pensionen. Vid deltidspensionering avtalas inkomstgränsen när pensionen börjar. Inkomsterna får som lägst uppgå till 35 % och som högst till 70 % av den stabiliserade inkomstnivån vid heltidsarbete. Om förvärvsinkomsterna förändras väsentligt beräknas pensionen på nytt. Inkomstgränsen för en arbetslöshetspensionär är 624,14 e/mån (år 2009). Om gränsen överskrids avbryts utbetalningen av pensionen. Om förvärvsarbetet fortsätter över ett år indras pensionen helt. Invalidpensionären kan också ha förvärvsinkomster. Om man blivit arbetsoförmögen år 2006 eller senare kan man vid sidan av hel invalidpension ha förvärvsinkomster upp till 40 % och vid sidan av delinvalidpension upp till 60 % av den tidigare inkomstnivån. Om man blivit arbetsoförmögen år 2005 eller tidigare kan man vid sidan av hel invalidpension ha förvärvsinkomster upp till 33 % och vid sidan av delinvalidpension upp till 66 % av den tidigare inkomstnivån. En pensionär som erhåller invalidpension kan höra sig för beträffande sin inkomstgräns hos Sjömanspensionskassan. En pensionär som erhåller arbetslöshets- eller invalidpension skall meddela Sjömanspensionskassan om han börjar arbeta. Familjepension i form av barnpension som utbetalas till barn med förvärvsinkomster påverkas inte av de sistnämnda. Den efterlevandes förvärvsinkomster inverkar indirekt på familjepensionen. Vid minskningen av den efterlevandes pension jämförs den efterlevandes egen, på inkomsterna beräknade arbetspension med grunden för minskningen av pensionen, som 2009 uppgår till 774,43 euro per månad. Om förmånslåtarens pension är mindre än detta är grunden för minskningen av pensionen lika stor som förmånslåtarens pension, dock minst 387,13 euro per månad. Om den efterlevandes arbetspension överskrider grunden för minskningen av pensionen minskas efterlevandepensionen med ett belopp, som motsvarar hälften av den överskridande andelen. Arbetspensionspremie innehålls av arbetstagarens lön ända till utgången av den månad då arbetstagaren fyller 68 år. För arbete som utförs som pensionär intjänas ny pension. 12

13 Hei, me nuorruttiin! Hejsan, vi blev yngre! TrimMaren jatkohankkeen Kehon Ikä -tulokset TrimMare-työhyvinvointihankkeen Kehon Ikä -jatkopilottiin osallistunut Silja Serenaden naisryhmä on saanut tulokset kolmikuisesta harjoittelujaksosta oman kehon hyväksi. Yhteenveto osoitti, että ryhmän tammikuisessa tapaamisessa pöydän ääressä istui nuortunut joukko. Resultaten från TrimMarefortsättningsprojektet Kvinnogruppen från Silja Serenade som deltog i arbetshälsoprojektet TrimMare s fortsättning, pilotprojektet Kroppens Ålder, har fått resultaten från sin tre månaders träningsperiod den egna kroppen till nytta. Sammandraget visade att det satt ett föryngrat gäng kring bordet vid januariträffen. Teksti: Pirjo Rautanen Kuvat: Marina Paulaharju Merimieseläkekassan puolesta koordinaattorina toiminut toimistopäällikkö Marina Paulaharju kiitti osallistujia aktiivisuudesta ja pitkäjänteisyydestä. Olette saavuttaneet hienoja tuloksia, yksin ja yhdessä, hän totesi tyytyväisenä ja kertoi jotain jatkoakin mahdollisesti olevan tulossa. Merimiespalvelutoimisto (MEPA) on järjestämässä kunto-ohjausta Serenaden naisporukalle, ja toivon, että otatte siitäkin kaiken irti, sanoi Paulaharju. Tieto otettiin innokkaasti vastaan, sillä jokainen paikalla olija oli saanut uutta puhtia niin liikuntaan kuin myös henkilökohtaisiin ruokailutottumuksiinsa Kehon Ikä -kuntokoulujakson aikana. Hankkeeseen osallistuneilla oli kaikilla jo lähtömetreillä halu kohentaa omaa kuntoa, ja Kehon Ikä -kartoitus antoi sille hyvän potkun. Osallistujien toiveet saada vinkkejä siitä, mihin omassa liikkumisessa tai ravintotottumuksissa pitäisi keskittyä, olivat täyttyneet. Kontorschef Marina Paulaharju, som för Sjömanspensionskassans sida fungerat som koordinator, tackade deltagarna för aktivitet och uthållighet. Ni har presterat fina resultat, ensamma och tillsammans, konstaterade hon förnöjt och berättade att det vankas en fortsättning. På Sjömansservicebyrån (SjSB) förbereds ett handlett konditionsprogram för kvinnogruppen på Serenade och jag hoppas att ni tar ut allt också ur det programmet, berättade Paulaharju. Nyheten togs emot med entusiasm, för alla närvarande hade under det tre månader långa kroppsålderprojektet fått ny energi för såväl motion som för sina personliga matvanor. Samtliga deltagare i projektet hade redan vid starten en önskan att höja sin egen kondition och kartläggningen av kroppsåldern gav dem en extra kick. Deltagarnas önskemål om att få tips om vad de borde koncentrera sig på i sin egen motion och sina egna matvanor hade uppfyllts. 13

14 Tärkeintä liikkumisessa on, että siitä Det viktigaste med motion är att man Retail-myyjä Kaija Leppänen on kertomansa mukaan kova kävelijä ja rakastaa hyötyliikuntaa. En käytä koskaan hissiä en töissä enkä vapaa-aikana. Kävelylenkkien pituus on normaalisti kilometriä. Pilottihankkeen verrokkiryhmään läksin mielenkiinnosta mukaan, ja mielestäni tämä oli hyvä idea. Vain aika oli liian lyhyt, hän toteaa, vaikka harjoittelun aikana kehon ikä putosi 4 5 vuotta. Kaijan mielestä testejä olisi hyvä tehdä pari kertaa vuodessa. Retailförsäljaren Kaija Leppänen säger sig vara en ivrig gångmotionär och älskar nyttomotion. Jag använder aldrig hiss inte i jobbet och inte heller under fritiden. Gångrundorna är vanligen kilometer långa. Till pilotprojektets jämförelsegrupp sökte jag av intresse och jag tycker det här var en bra idé. Bara tiden var för kort, konstaterar hon, trots att kroppsåldern sjönk med 4 5 år under träningen. Kaija är av den åsikten att det skulle sitta bra med tester ett par gånger per år. Myymäläpäällikkö Päivi Seppä, joka kuului aktiiviryhmään, sanoo aloittaneensa aktiivisen kävelyn jo ennen Kehon Ikä -pilottihanketta. Hänen mielestään oli hienoa saada ohjeita siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Viikoittainen treeniohjelma auttoi pitämään kuntoilun aisoissa, vaikka silti piti väliin jarrutella, ettei rehkisi liikaa. Tervettä järkeä tässä pitää käyttää ja unohtaa ryppyotsaisuus, hän muistuttaa iloiten paremmasta kunnostaan ja lisäbonuksena saamastaan painonpudotuksesta. Butikschef Päivi Seppä, som hörde till den aktiva gruppen, sade sig ha börjat motionsgå redan innan kroppsåldersprojektet. Enligt henne var det fint att få instruktioner om vad det lönar sig att göra och vad inte. Det veckovisa träningsprogrammet hjälpte en att hålla sig i skinnet med motionen och ändå var man tvungen att bromsa emellanåt för att inte ligga i för mycket. Här ska man använda sunt förnuft och inte ta det så allvarligt, påpekar hon lycklig över sin förbättrade kondition och extrabonus i form av viktförlust. Aktiiviryhmään kuulunut Liisa Perttu valitteli harjoitusjakson lyhyyttä. Olen aina ollut aktiivinen liikkuja ja lähdin mukaan saadakseni liikuntaan lisäinspiraatiota, sanoi Liisa. Hän iloitsi siitä, että naiset saivat kuntosalille oman vuoronsa. Ryhmän tuki oli hienoa. Siihen sisältyi kuulumisten vaihtoa ja yhdessä sovittuja kuntosalikeikkoja. Lihaskunto parani, ja vaikka kehon ikä nousi yhden vuoden (huonosti nukuttu yö vääristi tulosta), kuntoilumotiivi on korkealla. Ja mukavaa olisi, jos tällaisia juttuja järjestettäisiin jatkossakin, Liisa Perttu toivoi. Liisa Perttu, som ingick i den aktiva gruppen, klagade över att träningsperioden varit så kort. Jag har alltid varit en aktiv motionär och kom med för att få extra inspiration för motion, sade Liisa. Hon gladde sig över att kvinnorna fick en egen tur i konditionshallen. Gruppens stöd var toppen. Det blev både utbyte av nyheter och gemensamma besök i konditionshallen. Musklernas trim blev bättre och trots att kroppsåldern ökade med ett år (en sömnlös natt fördärvade resultatet), är motionsmotivationen hög. Det vore trevligt om det kunde ordnas motsvarande historier också i fortsättningen, hoppades Liisa Perttu. Mitä osallistujat tavoittelivat? Parempaa kuntoa Painon pudotusta Kapoisempaa vyötäröä Lisäpotkua jaksamiseen Mitä osallistujat saavuttivat? Siljan aktiiviryhmän Kehon Ikä aleni 3,9 vuotta muutamassa kuukaudessa ja verrokkiryhmänkin tulos parani 1,9 vuotta. Aktiiviryhmässä diastolisen verenpaineen osalta saavutettiin optimaaliset arvot, ja systolisessakin saatiin selkeää parannusta tyydyttävästä normaaliksi. Verrokkiryhmän tulokset olivat samansuuntaiset. Lihaskunto parani selkeästi molemmissa ryhmissä. Aerobisen kunnon kannalta tulokset osoittivat nousun merkkejä, mutta myös tarvetta kiinnittää hapenottokyvyn parantamiseen lisähuomiota. 14

15 nauttii. njuter av den. Tarjoilija Helinä Holländer on ollut aina kova kävelijä ja sanoo kävelyn jatkuvan edelleen. Sen lisäksi ohjelmaani on tullut uinti, ja ruokavalio on kokenut oikeita muutoksia, sillä kunto parani, ikä nuoreni ja työssä jaksaa paremmin. Näin jatkan edelleen, hän uskoo vakaasti. Servitören Helinä Holländer har alltid varit en strong gångare och hon berättar att hon fortsättningsvis motionsgår. Dessutom har mitt program utökats med sim och min diet har undergått riktiga förändringar, för konditionen förbättrades, åldern föryngrades och jag mår bättre på jobbet. Så här tänker jag fortsätta, tror hon. Tarjoilija Arja Ahonen kuului verrokkiryhmään ja sanoi lähteneensä mukaan saadakseen kuntoiluunsa uusia ohjeita. Aloin oikein hartiavoimin töihin, että voisin todistaa kuntoni nousevan, vaikka se oli jo lähtiessä hyvä. Verenpaine laski ja kehon ikä putosi reippaasti. Se oli jo lähtiessä alle kronologisen ikäni, mutta lopputesteissä olin peräti 10 vuotta numeroin mitattavaa ikääni nuorempi. Hieno saavutus ja motivoi jatkamaan. Olisi tärkeää, että testejä tehtäisiin säännöllisin väliajoin, hän toivoo. Servitören Arja Ahonen ingick i jämförelsegruppen och sade sig ha kommit med för att få nya instruktioner för sin motion. Jag satte genast igång för full fräs för att kunna visa att min kondition blir bättre, fast den redan vid starten var god. Blodtrycket sjönk och kroppsåldern föll rejält. Den låg redan vid starten under min kronologiska ålder och i sluttesterna var jag hela 10 år yngre än min numeriska ålder. Ett bra resultat som motiverar till fortsättning. Det skulle vara viktigt att utföra dessa tester med regelbundna mellanrum, hoppas hon. Hotellitarjoilija Ulla Siikaluoma kertoi, että kehon ikä nuoreni vuodella ja putosi samalla vuoden alle numeerisen iän. Hotellservitören Ulla Siikaluoma berättade att hennes kroppsålder blev ett år yngre och sjönk samtidigt till ett år under hennes numeriska ålder. Myös myymäläkassa Tytti Saarela on harrastanut aina paljon liikuntaa, ja jo lähtötesteissä kehon ikä jäi alle numeroiän. Harjoittelujaksolle osuneesta polvileikkauksesta huolimatta hän ehti nauttia yhteisestä liikkumisesta ryhmässä. Henkilökohtainen kuntoohjaus olisi todella upea asia, hän uskoo kuultuaan mahdollisesta MEPAn tukemasta kunto-ohjelmasta. Också shopkassan Tytti Saarela har alltid motionerat mycket och i starttesterna hölls hennes kroppsålder under den numeriska åldern. Trots en knäoperation under träningsperioden hann hon njuta av den gemensamma motionen i grupp. Personlig konditionsinstruktion vore en verklig toppensak, utbrast hon efter att ha hört om det eventuella SjSB-stödda konditionsprogrammet. Emäntä Anitta Järvinen on harrastanut tähän saakka kuntoilua omaehtoisesti. Nyt sain selkeitä ohjeita siitä, mikä liikunta vaikuttaa mihinkin. Lihaskunto parani ja verenpaine laski. Kehostakin putosi ikää vuoden verran. Pelkkä golfin peluu ei kehitä kaikkia ominaisuuksia riittävästi, hän totesi golfkauden alkua entistä parempikuntoisena odotellen. Föreståndarinnan Anitta Järvinen har hittills motionerat på egna villkor. Nu fick jag klara instruktioner om hur olika slags motion inverkar. Musklernas kondition förbättrades och blodtrycket sjönk. Och kroppens ålder sjönk med ett år. Enbart golfspel utvecklar inte alla egenskaper tillräckligt, konstaterade hon när hon nu med bättre kondition än tidigare väntar på golfsäsongens början. Vad eftersträvade deltagarna? Bättre kondition Sänkt vikt Slankare midja Stimulans för orkandet Vad uppnådde deltagarna? Siljas aktiva grupps kroppsålder sjönk på några månader med 3,9 år medan jämförelsegruppens kroppsålder förbättrades med 1,9 år. För det diastoliska blodtryckets del nådde den aktiva gruppen optimala värden. Också för det systoliska värdets del skedde en tydlig förbättring från tillfredsställande till normalt. Jämförelsegruppens resultat gick i samma riktning. Musklernas kondition förbättrades klart i båda grupperna. För den aeroba konditionens del visade resultaten tecken på förbättring, men också behov av att fästa mera uppmärksamhet vid förbättring av syreupptagningsförmågan. Jatkamme eteenpäin Merimieseläkekassan hallitus on päättänyt jatkaa pilottihanketta vielä ensi syksyyn nähdäkseen pidemmän aikavälin vaikutukset. Sekä Viking Mariellalla että Silja Serenadella on mahdollisuus saada MEPAn järjestämää kunto-ohjausta viikoittain kolmen kuukauden ajan. Kunto-ohjauksen jälkeen, syksyllä, piloteille tehdään uudet Kehon Ikä -testit. Toivottavasti pilottimerenkulkijat ovat tuolloin saavuttaneet yhä vain parempia tuloksia. Samanaikaisesti tehdään sama kyselytutkimus kuin pilottihankkeen alussa sekä keväällä Näin pilottihenkilöiden työkykyindeksien vertailut saadaan talteen hankkeen alusta lähtien. MEKissä on tarkoituksena myös seurata pilottihenkilöiden työuran jatkumista merellä. Loppusyksystä järjestetään MEK-päivä, jonka aikana kerrotaan muun muassa pilottihankkeen tuloksista, kuullaan työhyvinvointiin liittyviä alustuksia sekä käydään läpi ajankohtaisia asioita MEL-eläketurvasta. Vi fortsätter Styrelsen för Sjömanspensionskassan har den beslutat fortsätta pilotprojektet ännu inkommande höst för att se verkningarna på längre sikt. Såväl på Viking Mariella som Silja Serenade har man möjlighet att få av SjSB arrangerad konditionsinstruktion varje vecka under tre månaders tid. På hösten efter den här perioden utförs nya kroppsåldertester på pilotpersonerna. Förhoppningsvis noterar pilotsjöfararna då ännu bättre resultat. Samtidigt genomförs samma enkätundersökning som i början av pilotprojektet och under våren Såhär kan en jämförelsestudie av pilotpersonernas index för arbetsförmågan genomföras ända från början av projektet. SPK har också för avsikt att följa upp fortsättningen på pilotpersonernas sjöarbete. På senhösten arrangeras en SPK-dag med bland annat presentation av pilotprojektets resultat, inlägg om arbetshälsa samt aktuella frågor gällande SPLs pensionsskydd på programmet. 15

16 Vuosaaren Merimieskeskus hiljentymis- ja rentoutumispaikka merenkulkijoille Teksti: Marina Paulaharju Kuvat: Pekka Karppanen, MEPA Merimiespalvelutoimiston (MEPA) ja Suomen Merimieskirkon ainutlaatuinen yhteishanke Helsinki Seafarers Centre Vuosaaren uudella satama-alueella on valmistunut, vihitty ja otettu käyttöön. Arkkitehti Pentti Kareojan suunnittelemassa rakennuksessa on kaareva julkisivu ja puupinnoitteinen seinä, jotka herättävät satamavierailijan huomion. MEPA ja Merimieskirkko kutsuivat helmikuussa mm. merenkulun työmarkkinaosapuolten ja Merimieseläkekassan henkilökuntaa tutustumaan keskukseen. Vaikutelma rakennuksesta ja keskuksen palveluista oli varsin miellyttävä uudet, houkuttelevat ja monimuotoiset tilat. Ainutlaatuisen keskuksesta tekee myös se, että se on ensimmäinen perustamisestaan lähtien ekumeeninen merimieskirkko maailmassa. Merimieskeskus sijaitsee erinomaisessa paikassa suljetun satama-alueen ulkopuolella, Port Gate Housen ja sataman pääportin välittömässä läheisyydessä. Keskukseen pääsee satamassa olevilta laivoilta turvallisuussyistä vain satama-alueen maksullista kuljetuspalvelua käyttäen. Muut vierailijat löytävät keskuksen osoitteesta: Provianttikatu 4, Helsinki. Keskus on avoinna maanantaista perjantaihin klo Viikonloppuisin keskus on suljettu. Vuosaaren Merimieskeskuksessa on mm. kanttiini ja internet-kahvila, sauna, pesutupa sekä pelejä. Monikäyttöisen keskuksen kirkkosalissa voi myös hiljentyä alttarilla. Keskuksesta löytyvät merimiespappi, kirkon vapaaehtoistyöntekijöitä sekä MEPAn asiamiehet, jotka pitävät keskusta tukikohtanaan viedessään laivoille lehtiä, kirjoja ja elokuvia. Kannattaa käydä tutustumassa! 16

17 Nordsjö Sjömanscenter plats för retreat och avkoppling för sjöfarare Sjömansservicebyråns (SjSB) och Finlands Sjömanskyrkas unika samprojekt Helsinki Seafarers Centre i Nordsjö nya hamnområde har färdigställts, invigts och tagits i bruk. Fasaden på byggnaden, som ritats av arkitekt Pentti Kareoja, är välvd och väggen är träbelagd, vilket väcker besökarens uppmärksamhet. I februari inbjöd SjSB och Sjömanskyrkan bl.a. sjöfartens arbetsmarknadsparter och Sjömanspensionskassans personal till en presentation av centret. Det intryck byggnaden och centrets tjänster gav var helt angenäma nya, inbjudande och mångsidiga utrymmen. Det som också gör centret unikt är att det är den första sjömanskyrkan i världen som ända från sitt grundande verkar på ekumenisk basis. Sjömanscentret har ett utmärkt läge utanför det avspärrade hamnområdet i omedelbart grannskap av Port Gate House och hamnens huvudinfart. Från fartyg som angjort hamnen kommer man av säkerhetsskäl till centret bara genom att använda hamnområdets avgiftsbelagda transportservice. Andra besökare hittar centret på adressen: Proviantgatan 4, Helsingfors. Centret är öppet från måndag till fredag kl Under veckosluten är det stängt. Nordsjö Sjömanscenter har bl.a. en kantin och ett internetkafe, bastu, tvättstuga samt spel. I det mångsidiga centrets kyrkosal kan besökaren ha en stund av stillhet vid altaret. I centret kan man också träffa en sjömanspräst, kyrkans frivilligarbetare och SjSBs ombudsmän, som håller centret som bas för sina besök på fartygen med tidningar, böcker och filmer. Ett besök i centret lönar sig! Merimieseläkekassan jäsenille MERELLISET ARVOTEOKSET ERIKOISHINTAAN PAKETTITARJOUKSET Navigoinnin historian kansainvälinen suurteos MERITIE ja pohjoisista löytöretkistä kertova ULTIMA THULE yhteishintaan 109 (norm. 168,90) Magalhãesin ensimmäisestä maailmanympäripurjehduksesta kertova YLI MAAN ÄÄREN ja Joshua Slocumin uskomaton YKSINPURJEHDUS MAAPALLON YMPÄRI yhteishintaan 50 (norm. 69,80) MERITIE Navigoinnin historia (suomi, englanti) ULTIMA THULE Pohjoiset löytöretket (suomi, ruotsi, englanti) YLI MAAN ÄÄREN Magalhãesin kohtalokas purjehdus maailman ympäri YKSINPURJEHDUS MAAPALLON YMPÄRI sekä purjehdus Liberdadella Brasiliasta Amerikkaan 71,20 (89) 63,90 (79,90) 31,90 (39,90) 23,90 (29,90) MARE BALTICUM 2000 vuotta Itämeren historiaa (suomi, englanti) 63,90 (norm. 79,90) POHJOLAN KARTAN HISTORIA myyteistä todellisuuteen (suomi, englanti) 43,90 (norm. 54,90) KIRJAMYYNTI maria.gronroos@johnnurminen.com Käyttäkää tilatessanne tuotekoodia: merimies2009 MARINKONSTENS MÄSTARE 200 år av marinmålningar 54,30 (norm. 67,90) MAINOS_1_4_2009.indd :37:13 17

18 Magalhãesin kohtalokas purjehdus Kuvat ja teksti: John Nurmisen Säätiö Magellanus Espanjan lipun alla purjehtinut Fernão de Magalhães ( ) oli kotoisin Portugalista. Hän johdatti miehistönsä uskomattomiin suorituksiin peräänantamattomuudellaan ja usein julmallakin tavalla. Magellanus Ferdinand Magellan ( ), som seglade under spansk flagg, var bördig från Portugal. Han ledde med sin okuvlighet och på sitt ofta rentav grymma sätt sin besättning till otroliga prestationer. Ennen Fernão de Magalhãesin maailmanympäripurjehdusta reitin Etelä-Amerikan läpi Atlantilta Tyynellemerelle uskottiin kulkevan Río de la Plataa myöten. Se oli ollut merkittynä kartalle jo vuosia, vaikka todellisuudessa edes maineikkaat purjehtijat eivät olleet onnistuneet reitin löytämisessä. Syksyllä 1519 Magalhãesin laivasto, johon kuului viisi laivaa ja 270 miestä, lähti kohti Etelä- Amerikkaa. Purjehduksen tavoitteena oli löytää läntinen merireitti Indonesian Maustesaarille sekä todistaa saarten kuuluminen Espanjalle. Indonesiasta saatavat mausteet olivat aikakauden tärkeintä tuontitavaraa ja arvossaan kullan veroista. Magalhães joutui toteamaan, ettei Río de la Plata ollut oikea vesireitti mantereen läpi. Hän päätti lähteä etenemään Etelä-Amerikan rannikkoa pitkin etelään etsien toista mahdollista väylää. Kuukausien purjehduksen jälkeen rannikko alkoi kaartua länteen. Kävi ilmi, että Magalhães oli vihdoin löytänyt etsimänsä salmen ja laivasto saapui lopulta Tyynellemerelle. Matka jatkui kohti Filippiinejä, jossa Magalhães sai surmansa jouduttuaan osalliseksi alkuperäisasukkaiden keskinäisiin kiistoihin keväällä Kolme vuotta matkalle lähdön jälkeen Espanjaan palasi ainoastaan yksi laiva mukanaan 18 riutunutta miehistön jäsentä. Ylpeydestään huolimatta Magalhães ei ollut rohjennut antaa löytämälleen salmelle omaa nimeään, vaan alkuun sitä sanottiin vain salmeksi, Patagoniansalmeksi, Pyhäinmiestensalmeksi tai Victoriansalmeksi. Vuonna 1527, kuusi vuotta löytöretken päättymisen jälkeen, vesireitti sai nykyisen nimensä Magalhãesinsalmi. Ensimmäiset tarkat kartat salmesta ilmestyivät vuonna Aikanaan Magalhãesin saavutuksia ei juuri arvostettu, vaan hänen jopa sanottiin epäonnistuneen purjehduksensa tavoitteissa. Tätä on vaikea uskoa, sillä hänen ansiostaan todistettiin maapallon olevan pyöreä ja saatiin paljon uutta tietoa mantereiden ja merien laajuudesta. Magalhãesinsalmi Magellanica eli nykyinen Tulimaa Etelä-Amerikassa sai nimensä Fernão de Magalhãesilta, joka näki salmen etelärannalla alkuperäisasukkaiden sytyttämiä tulia. Magalhãesinsalmi tunnetaan epävakaista sääolosuhteista sekä vaarallisista matalikoista. Arnold Montanuksen kartta on vuodelta Magellans sund Magellanica, dvs det nuvarande Eldslandet i Sydamerika fick sitt namn av Ferdinand Magellan, som såg av ursprungsinvånarna tända eldar på sundets södra strand. Magellans sund är känt för sina ostadiga väderleksförhållanden och förrädiska grund. Arnold Montanus karta är från

19 Matkoja maailman meri Resor på världens hav lä osa 1 del 1 Magellans ödesdigra seglats till världens ände F öre Ferdinand Magellans världsomsegling trodde man att farleden genom Sydamerika från Atlanten till Stilla havet gick via Río de la Plata. Den hade redan i åratal varit utmärkt på kartan trots att inte ens de mest namnkunniga seglarna ännu de facto hade lyckats hitta farleden. Hösten 1519 startade Magellans flotta, i vilken det ingick fem fartyg och 270 man, med kurs mot Sydamerika. Seglatsens mål var att hitta en västlig farled till Moluckerna, kryddöarna i Indonesien, och bevisa att ögruppen tillhörde Spanien. De kryddor man fick från Indonesien var den tidens viktigaste importvara och värda sin vikt i guld. Magellan blev tvungen att konstatera att Río de la Plata inte var den rätta farleden genom kontinenten och beslöt sig för att fortsätta söderut utmed Sydamerikas kust för att söka efter en eventuell annan led. Efter flera månaders seglats började kustlinjen vika av mot väst. Det framgick att Magellan äntligen hade funnit det sund han sökte och hans flotta kom slutligen fram till Stilla havet. Färden fortsatte mot Filippinerna, där Magellan gick sin död till mötes våren 1521 efter att ha blivit inblandad i ursprungsbefolkningens interna stridigheter. Efter en tre år lång resa efter starten återvände endast ett fartyg till Spanien. Ombord fanns då en besättning på endast 18 utmärglade män. Trots sin stolthet hade Magellan inte dristat ge det sund han upptäckt sitt eget namn, utan till en början kallades det bara för sundet, Patagoniensundet, Alla helgons sund eller Victoriasundet. 1527, sex år efter att upptäcktsexpeditionen avslutats fick farleden sitt nuvarande namn, Magellans sund. De första noggrannare kartorna över sundet publicerades I tiden gavs Magellans bragd just inte något värde utan det sades t.o.m. att han misslyckats i uppsåtet med sin seglats. Det här är svårt att begripa, för tack vare honom kunde det bevisas att jorden var rund samtidigt som man fick mycket nya kunskaper om kontinenternas och havens omfattning. Victoria Kartantekijä Ortelius osoittaa 1500-luvulta peräisin olevassa Tyynenmeren kartassa kunnioitusta Magalhãesin Victoria-laivalle ja antaa sen puhua: Olin ensimmäinen, joka kiitävin purjein matkasin ympäri maapallon, ja sinun johdollasi, Magalhães, minut ohjattiin uuteen salmeen. Ansaitusti on nimeni Victoria: siipinäni ovat purjeet, palkintonani kunnia, taistonani meri. Victoria Kartritaren Ortelius hedrar Magellans fartyg Victoria på sin karta över Stilla havet från 1500-talet och låter fartyget tala: Jag var den första som med svällande segel svävade runt jorden och under din ledning, Magellan, styrdes in i det nya sundet. Välförtjänt är mitt namn Victoria: seglen är mina vingar, äran är min belöning, havet är mitt slagfält. 19

20 Asiakastyytyväisyys- ja lukemistutkimuksista myönteistä palautetta Merimieseläkekassan asiakkaat varustamoissa ovat tyytyväisiä eläkekassan palveluun, kertoo MEKin vuodenvaihteessa teettämä asiakastyytyväisyystutkimus. Albatrossin lukemistutkimus puolestaan viestii valtaosan lukijoista pitävän lehteä hyödyllisenä ja luotettavana. Teksti: Suvi Artti Taloustutkimus Oy:n toteuttama työnantajaedustajien asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin nyt neljännen kerran. Tutkimuksen kohderyhmänä oli sekä käytännön työssä mukana olevia varustamoiden toimistovirkailijoita että päällikkö- ja johtotason henkilöstöä. Tutkimus toteutettiin edellisistä kerroista poiketen kokonaan internetissä. Vastausprosentti oli 54. Varustamot tyytyväisiä yhteistyöhön MEKin kanssa Tutkimukseen vastanneista jopa yhdeksän kymmenestä on erittäin tai melko tyytyväisiä yhteistyöhön Merimieseläkekassan kanssa. Erittäin tyytyväisten osuus nousi 47 prosenttiin, kun vuonna 2004 osuus oli 38 prosenttia. Merimieseläkekassan tiedotuksen kaikkia viittä eri osa-aluetta ajantasaisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä, käytettävyyttä käytännön työssä, kattavuutta sekä riittävyyttä pidetään melko hyvänä. Vuoteen 2004 verrattuna tiedotuksen ajantasaisuus sekä selkeys ja ymmärrettävyys ovat parantuneet, kun taas tiedotuksen määrän riittävyys arvioitiin heikommaksi. Kaikkein parhaiten Merimieseläkekassan tiedotustoiminnasta tunnetaan Albatrossi-lehti ja Merimieseläkekassan kotisivut, fi, jotka olivat tuttuja 91 prosentille vastaajista. Internetissä tapahtuvaa tiedotusta pidetään melko hyvänä. Internet-tiedon ajantasaisuus ja yksityiskohtaisuus saivat paremmat arvosanat kuin vuonna Ankkuripalveluun ollaan tyytyväisiä: vastaajista 83 prosenttia pitää palvelua erittäin tai melko hyvänä. Niistä vastaajista, joilla on käyttäjätunnukset Ankkuripalveluun, 78 prosenttia pitää työnantajailmoituksen täyttämistä palvelussa erittäin tai melko helppona. Yksikään vastaajista ei pidä ilmoitusten täyttämistä vaikeana. Vastaajista 28 prosenttia on sitä mieltä, että Merimieseläkekassan tulisi tuottaa nykyistä enemmän tietoa sidosryhmilleen. Enemmän tietoa toivotaan mm. ajankohtaisista asioista, tulevista muutoksista, eri eläkemuodoista, yleisistä palkankorotuksista, työterveyteen liittyvistä asioista ja ulkomaalaisten työntekijöiden asemasta. Myös tilastotietoa kaivataan lisää. Albatrossia pidetään luotettavana tiedonlähteenä Vuodenvaihteessa tehtiin jälleen myös Albatrossin lukemistutkimus. Taloustutkimus Oy toteutti tutkimuksen kirje- ja internet-kyselynä, johon saatiin vastauksia yhteensä 301 kappaletta. Vastaajista 174 kuului lehden postitusrekisteristä tehtyyn otantaan, 127 taas vastasi kyselyyn nähtyään linkin Merimieseläkekassan internet-sivuilla tai huomattuaan kutsun tutkimukseen Albatrossi-lehdessä. Vastaajista 63 prosenttia on erittäin tai melko tyytyväisiä lehden sisältöön. Tutkimukseen kutsutut ovat lehteen tyytyväisempiä kuin internet-sivujen linkin kautta kyselyyn vastanneet. Lehteä pidetään myös hyödyllisenä: 70 prosenttia vastaajista kokee saaneensa hyötyä Albatrossin sisällöstä. Erittäin tai melko hyödyllisenä Albatrossia pitää hieman yli puolet vastaajista. Lehteä pidetään luotettavana tiedonlähteenä, ja myös lehden ulkoasu saa kiitosta. Albatrossin tärkeimpinä aihealueina pidetään työhyvinvointia (47 prosentin mielestä tärkeimpien joukossa), merenkulkijoiden henkilöhaastatteluja (46 %) sekä Itämerta (43 %). Näitä aihealueita myös toivotaan käsiteltävän lehdessä nykyistä enemmän. Positiv respons från kundbelåtenhets- och läsarundersökningarna Sjömanspensionskassans kunder på rederierna är nöjda med pensionskassans service, berättar den kundbelåtenhetsundersökning SPK lät utföra vid årsskiftet. Albatrossens läsarundersökning signalerar igen för sin del att största delen av läsarna anser tidningen vara nyttig och tillförlitlig. Den av Taloustutkimus Oy verkställda till arbetsgivarnas representanter riktade kundbelåtenhetsundersökningen gjordes nu för fjärde gången. Målgrupp för undersökningen var såväl kontorstjänstemän som deltar i rederiernas praktiska arbete som personal på chefs- och ledningsnivå. Undersökningen genomfördes avvikande från tidigare gånger helt på nätet. Svarsprocenten var 54. Rederierna är nöjda över samarbetet med SPK Av dem som svarade på enkäten var hela nio av tio mycket eller ganska nöjda över samarbetet med Sjömanspensionskassan. Andelen mycket nöjda steg till 47 % mot att 2004 ha varit 38 %. De fem delområdena som Sjömanspensionskassans information är uppdelad i aktualitet, klarhet och begriplighet, användbarhet i det praktiska arbetet, täckningsgrad samt tillräcklighet anses alla vara ganska bra. Jämfört med 2004 har informationens aktualitet samt klarhet och begriplighet blivit bättre medan igen mängden information ansågs ha blivit svagare. Av all information Sjömanspensionskassan bedriver känner man bäst till Albatrossen och pensionskassans webbsajt, De var kända för 91 % av svararna. Informationen på nätet anses vara ganska bra. Nätinformationens aktualitet och detaljrikedom fick bättre vitsord än Med Ankartjänsten är man nöjd: 83 % av svararna anser tjänsten vara mycket eller ganska bra. Av de svarare som har användaridentifikation till Ankartjänsten anser 78 % det vara mycket eller ganska lätt att fylla i arbetsgivaranmälan via tjänsten. Inte en enda av svararna ansåg det vara svårt att fylla i anmälningarna. Av svararna anser 28 % att Sjömanspensionskassan borde producera mera information än för närvarande för sina intressegrupper. Mera information önskas bl.a. om aktuella frågor, kommande förändringar, olika pensionsformer, allmänna löneförhöjningar, till företagshälsovård knutna frågor och utländska arbetstagares ställning. Också mera statistisk information efterlystes. Albatrossen anses vara en tillförlitlig infokälla Kring årsskiftet genomfördes åter en gång en läsarundersökning också för Albatrossens del. Taloustutkimus Oy genomförde undersökningen som en brev- och nätenkät. Totalt 301 svar erhölls. Av svararna hörde 174 till samplet ur tidningens postningsregister medan 127 besvarade enkäten efter att ha sett länken på Sjömanspensionskassans webbsajt eller inbjudan i Albatrossen. Av svararna var 63 % mycket eller ganska nöjda med tidningens innehåll. De till undersökningen inbjudna var nöjdare med tidningen än de som besvarat enkäten via länken på webbsajten. Tidningen anses också vara nyttig: 70 % av svararna anser att de haft nytta av Albatrossens innehåll. Något över hälften av svararna ansåg Albatrossen vara mycket eller ganska nyttig. Tidningen ansågs vara en tillförlitlig informationskälla. Också tidningens layout rosades. Som Albatrossens viktigaste temaområden ansågs vara arbetshälsa (enligt 47 % av svararna), personintervjuer av sjöfarare (46 %) samt Östersjön (43 %). Önskemål framfördes också om att dessa temaområden borde tas upp oftare i tidningen än för närvarande. 20