SUSINIEMEN LEIRIKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUSINIEMEN LEIRIKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS"

Transkriptio

1 Sari Ahlqvist SUSINIEMEN LEIRIKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS Opinnäytetyö Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sari Ahlqvist Koulutusohjelma ja suuntautuminen Palveluiden tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Nimeke Susiniemen leirikeskuksen asiakastyytyväisyystutkimus Tiivistelmä Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää Susiniemen leirikeskuksen asiakastyytyväisyys. Tyytyväisyys selvitettiin vuosina 2005 ja 2006 asiakaskyselyiden avulla. Tämän lisäksi kehitettiin kyselylomake, jolla mitataan tyytyväisyyttä tulevaisuudessa. Leirikeskus on osa Mikkelin seurakuntayhtymän toimintaa ja se on ollut toiminnassa vuodesta Susiniemen leirikeskus sijaitsee n. 20 km Mikkelin keskustasta, Puulan rannalla. Sen toiminta on suunnattu kaikille. Asiakastyytyväisyyden tutkiminen katsottiin aiheelliseksi, koska sellaista ei ole aikaisemmin tehty. Haluttiin tietää asiakkaiden mielipiteitä leirikeskuksen majoitus- ja ruokapalveluista. Ensimmäinen kysely tehtiin kesä- marraskuun aikana ja toinen kesäelokuun aikana. Vuoden 2005 kysely oli esitestaus, josta saatiin 382 vastausta. Näistä analysoitiin 366 vastausta. Vuoden 2006 kyselyä varten kehitin uuden kyselylomakkeen. Tästä kyselystä saatiin 390 vastausta. Näistä tehtiin 100 kpl:n otos. molemmissa kyselyissä vastaajien määrä oli suuri. Yhteensä analysoitiin 482 vastauslomaketta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrotaan asiakaslähtöisyydestä, asiakastyytyväisyydestä ja sen mittaamisesta. Kerrotaan myös nonprofit-organisaatioista ja miten niissä ilmenee asiakaslähtöisyys. Näiden keskeisinä lähdekirjallisuuksina olivat Pirjo Vuokon teokset Asiakaslähtöisyys kirkossa, mitä se on ja onko sitä (1996) sekä Nonprofit-organisaatioiden markkinointi (2004). Kyselytutkimusten tuloksista voitiin päätellä, että asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä majoitus- ja ruokapalveluihin. Ruokapalveluiden todettiin olevan viihtyisä ja ruoan hyvää ja mukavasti esillä. Myöskään se, että joillekin asiakkaille oli tutkimusajankohtana tullut vastaan samoja ruokia, ei haitannut. Näin koska ruoan todettiin olevan aina hyvää ja makoisaa. Majoituspalveluista todettiin, että ennakko- odotukset olivat hävinneet, koska majoituspalvelu olikin parempi. Henkilöstön palvelualttiuteen oltiin erityisen tyytyväisiä. Todettiin, että he olivat aina mukavia ja iloisia. Kaiken kaikkiaan asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä majoitus- ja ruokapalveluihin. Varsinaisesti mitään kehitettävää palveluissa ei kyselyjen perusteella ilmennyt. Tulosten avulla sekä Susiniemen henkilöstön mielipiteitä kuunnellen kehitettiin lopullinen kyselylomake, jolla mitataan jatkossa asiakastyytyväisyyttä. Lomake tulee käyttöön jo kuluvana kesänä Asiasanat (avainsanat) asiakaslähtöisyys, asiakastyytyväisyys, voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, kyselytutkimus Sivumäärä Kieli URN URN:NBN:fi:mamk-opinn s. + liitt. 5s. suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Päivi Lahikainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Susiniemen leirikeskus

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 25, 2007 Author(s) Sari Ahlqvist Degree programme and option Hospitality Management Catering and Institutional Management Name of the bachelor's thesis Customer satisfaction at Susiniemi s Camping Center Abstract The aim of this diploma work was to research customer satisfaction at Susiniemi s Camping Center. A customer satisfaction survey was conducted in 2005 and 2006 with a customer inquiry. A new inquiry form was also developed as a part of this work. The Camping Center is the one part of Mikkeli s congregation. It s been functioning since Susiniemi is about 20 kilometres from Mikkeli nearby Lake Puula. Susiniemi s Camping Center activities are planned for everyone. Inquiring about customer service became important because nobody had done it before. What customers thought of the accommodation- and catering services was the desired outcome of the inquiry. The first inquiry was made from June to November. The second inquiry was made from June to August. The first inquiry was pre-test and 382 customers responded. Of these 366 inquiry forms were analysed. A new form was made, which was used for the second inquiry. In that inquiry 390 customers responded. Of these, 100 inquiry forms were analysed. Both inquiries had large response rates. In all 482 inquiry forms were analysed. The theoretical part of the diploma work handled customer- oriented organisations and how to research customer satisfaction. Also nonprofit- organisations and customers- oriented organisations were looked at. The main sources for the theoretical part were Pirjo Vuokko s books titled; Asiakaslähtöisyys kirkossa, mitä se on ja onko sitä (1996) and Nonprofit- organisaatioiden markkinointi (2004). According to the results of the survey the customers were very pleased with the accommodation- and catering services. Catering services was noted to be enjoyable. It was also noted that food was very good and it s been always put very nicely on the table. In accommodation services it was noted that customers assumptions were changed because accommodations were better than customers thought. Personnel were noted to be very service-minded and always had a smile on their face. Overall customers were pleased with the accommodation- and catering services. The results didn t reveal any areas that needed concrete development. By means of the results and with Susiniemi s personnel the final inquiry form was developed which will be used to by Susiniemi s personnel in the future. Subject headings, (keywords) customer-oriented, customer satisfaction, nonprofit- organizations, inquiry research Pages Language URN 42pgs. + app. 5pgs. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Päivi Lahikainen Bachelor s thesis assigned by Susiniemen leirikeskus

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ASIAKASLÄHTÖISYYDESTÄ ASIAKASTYYTYVÄISYYTEEN Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöinen organisaatio Asiakaslähtöisen organisaation ja ei- asiakaslähtöisen organisaation erot Asiakaslähtöisyys nonprofit- organisaatioissa Suomen luterilainen kirkko nonprofit- organisaationa Leirikeskus Susiniemen nonprofit -toiminta ASIAKASTYYTYVÄISYYS JA SEN MITTAAMINEN Asiakastyytyväisyyden muodostuminen Asiakastyytyväisyyteen vaikuttaminen Asiakastyytyväisyyden tutkiminen ja sen tavoitteet ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS SUSINIEMEN PALVELUIHIN Leirikeskus Susiniemi Tutkimuksen tavoitteet ja tausta Tutkimusmenetelmät Otanta Ositettu otanta Webropol- sovellusohjelma Aineiston keruu ja käsittely Asiakastyytyväisyys vuonna Asiakkaiden aikaisemmat käynnit Susiniemessä Tyytyväisyys ruokapalveluihin Tyytyväisyys majoituspalveluihin Asiakastyytyväisyys vuonna Tyytyväisyys Susiniemen miljööseen Tyytyväisyys vastaanottoon ja asiakaspalveluun Tyytyväisyys ruokapalveluihin Tyytyväisyys majoituspalveluihin Kyselylomakkeen toimivuus Tutkimuksen luotettavuus KYSELYLOMAKKEEN LAATIMINEN SUSINIEMEEN Kyselylomakkeen laatimisprosessi... 33

5 2 5.2 Lopullinen kyselylomake LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET

6 3 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni aiheena on asiakastyytyväisyystutkimus sekä kyselylomakkeen kehittäminen, jonka tein Mikkelin seurakuntayhtymän leirikeskus Susiniemen käyttöön. Leirikeskus on toiminut vasta vuodesta 2004, joten aikaisempaa asiakastyytyväisyystutkimusta sinne ei ole tehty. Henkilöstö oli innostunut saamaan tutkimustuloksia leirikeskuksen asiakastyytyväisyydestä. Työn tavoitteena oli selvittää Susiniemen asiakkaiden tyytyväisyyttä ja odotuksia majoitus- ja ruokapalveluista. Tämän opinnäytetyön perustana on asiakaskyselylomake, joka tehtiin oppilastyönä keväällä Kyseinen kysely oli suppea, koska sillä haluttiin kartoittaa uusitun leirikeskuksen majoituksen ja ruokapalvelun toimivuutta lyhyesti. Kyselylomaketta jaettiin asiakkaille kesäkuun puolesta välistä marraskuun loppuun vuonna 2005 kaikkiaan 13 eri tilaisuudessa. Vastauksia saatiin 382 kappaletta joista 366 otettiin mukaan analysoitavaksi. Loput 16 jätettiin analysoinnista pois, koska niiden vastaukset olivat irtopaperille vapaasti muotoiltuja mielipiteitä englanniksi, ei varsinaiselle kyselylomakkeelle. Näiden vastausten perusteella kehitin uuden laajemman kyselylomakkeen keväällä Lomaketta testattiin Susiniemessä kesä- elokuussa Vastauksia tuli yhteensä 390 eli seitsemän vastausta enemmän kuin ensimmäisessä kyselyssä (382). Vastauksia purkaessa käytin otantaa. Otoksen kooksi määrittelin 100, koska pidin sitä riittävän laajana, jotta tuloksia voitaisiin verrata aikaisemman kyselyn tuloksiin. Analysoin vuoden 2005 kyselyn Excel taulukkolaskentaohjelmalla ja vuoden 2006 kyselyn analysoinnissa käytin Webropol -internet sovellusta. Molemmissa kyselyissä vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä sekä ruoka- että majoituspalveluihin. Ruokaa koskevat kysymykset kyselyissä saivat paljon positiivisia vastauksia. Niistä mainittakoon, että vaikka joitakin ruokia oli tullut vastaan useamman kerran, ei niitä haluttu vaihtaa tai muuttaa, koska ne olivat niin hyviä. Huomioon otettavaa on se, että jos tilat eivät olleet sitä mitä odotettiin, olivatkin ne parempia kuin odotettiin. Yllättävää oli se, että negatiivisia vastauksia ei ollut juuri lainkaan ja kun

7 4 niitä tuli vastaan olivat ne lähinnä vain toiveita jostakin paremmasta. Kuten esim. olisi hyvä, jos huoneissa olisi tv tai aamupala voisi olla monipuolisempi tai ainakin enemmän hedelmiä. Vuosien 2005 ja 2006 kyselytutkimusten tulosten ja Susiniemen henkilöstön mielipiteitä kuunnellen kehitin lopullisen kyselylomakkeen. Se toimitettiin sähköisessä muodossa Susiniemen emännälle, Tarja-Riitta Miettiselle. Jolloin hän pystyy sitä muokkaamaan sopivaksi kulloistakin käyttöä varten. Oli mielenkiintoista selvittää, miten leirikeskus oli vastannut asiakkaiden odotuksia sekä miten asiakastyytyväisyys oli toteutunut. Opinnäytetyöni teoreettisena näkökulmana on asiakaslähtöisyys ja asiakastyytyväisyys. Selvitän, mitä asiakaslähtöisyys tarkoittaa, mitä se sisältää ja miten se ilmenee. Selvitän myös, millainen on asiakaslähtöinen organisaatio ja miten asiakaslähtöisyys ilmenee voittoa tavoittelemattomissa (non-profit) organisaatioissa. Käsitettä asiakastyytyväisyys avataan siten, että kerrotaan, kuinka se muodostuu, miten siihen vaikutetaan sekä miten sitä tutkitaan ja ylläpidetään. 2 ASIAKASLÄHTÖISYYDESTÄ ASIAKASTYYTYVÄISYYTEEN 2.1 Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisessä ajattelussa painotetaan sitä, että lähtökohtana ei ole se, mitä halutaan myydä, vaan se mitä asiakas tarvitsee tai saattaa tarvita. Organisaation menestyminen perustuu siihen, miten hyvin se pystyy määrittelemään kohderyhmien tarpeet ja halut sekä tyydyttämään ne kehittämällä toimintaa, tuotteita, palveluja sekä viestintää. (Vuokko 1996, 48.) Toisaalta asiakaslähtöisyys ei tarkoita vain sitä, mikä on asiakkaan merkitys organisaatiolle, vaan myös sitä että asiakaslähtöisyyden ajattelua tulisi käyttää kaikissa sidosryhmissä. Toisin sanoen asiakaslähtöinen organisaatio ottaa huomioon kaikkien

8 sidosryhmien tarpeet. (Vuokko 2004, 62.) 5 Susiniemen majoitus- ja ravitsemuspalveluita tarkasteltaessa huomaa, että siellä painotetaan asiakaslähtöistä ajattelua. Tämä ilmenee mm. siten, että he halusivat toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyn, jolla selvitetään asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Asiakastyytyväisyys on keskeinen asia asiakaslähtöisessä ajattelussa. Samoin se on tekijä, jonka tulisi motivoida organisaatiota omaksumaan tämä ajattelutapa. Asiakaslähtöinen ajattelu voi olla organisaatiolle sekä kilpailuetu että menestystekijä. (Vuokko 1996, 58.) Menestystekijä se on siksi, että asiakastyytyväisyyden uskotaan vaikuttavan organisaation tuloihin ja kilpailuetu mm. siksi, että organisaatiolla on tyytyväisiä asiakkaita, jotka tulevat asiakkaiksi uudelleenkin. Täydellisen tyytyväisyyden tuottaminen jokaiselle asiakkaalle on utopistinen ajatus. Kaikessa toiminnassa voi ilmetä puutteita tai tapahtua virheitä. Asiakaslähtöisyys ilmenee organisaatiossa myös siinä miten se reagoi epäonnistumisiinsa tai negatiiviseen palautteeseen: peittelemällä virheet tai korvaamalla ne asiakkaalle positiivisella tavalla. Joskus organisaatio pystyy tuottamaan asiakkailleen suurempia elämyksiä hoitamalla epäonnistumisiaan kuin normaalitoiminnallaan. (Vuokko 1996, 58.) Van der Hartin (1990) mukaan jos alalta, mitä organisaatio harjoittaa, puuttuu kilpailu, ei asiakaslähtöistä ajattelua koeta välttämättömäksi. Monien valtion ja kunnan tarjoamien palveluiden osaksi on tullut tällainen tilanne, koska niillä on ollut monopoliasema. Asiakaslähtöisyyttä ymmärretään ja korostetaan, koska nykyään valtion ja kunnan tarjoamien palveluiden rinnalle on tullut muitakin palveluntarjoajia, sekä erityisesti tulosvastuullisuutta. (Vuokko 1996, 58.) Asiakaslähtöisyyden tulisi olla kaikkien organisaatiossa työskentelevien yhteinen tavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan yhteistyötä. Sen tulisi luoda työlle mielekkyys ja tarkoitus siten, että jokainen voisi nähdä oman työpanoksensa merkityksen organisaation kokonaistuloksessa. Asiakaslähtöisyydellä voidaan vaikuttaa siis organisaation me-henkeen, sitoutumiseen ja työtyytyväisyyteen. Myös näiden kautta voidaan vaikuttaa organisaation tuloksellisuuteen. (Vuokko 1996, 59.) Asiakastyytyväisyys on seu-

9 rausta asiakaslähtöisestä ajattelusta. Asiakaslähtöisyydestä käytetään myös nimitystä asiakaskeskeisyys. Jäljempänä käytetään nimitystä asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöinen organisaatio Organisaatio voi olla asiakaslähtöinen vain, jos se ymmärtää asiakkaidensa tarpeet ja ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Näiden tekijöiden tuntemusta pidetäänkin yhtenä asiakaslähtöisyyden toteutumisen edellytyksenä. Tietoa tarvitaan sekä nykyisistä että tulevista tarpeista. (Ylikoski 1999, 38.) Tärkeää on että koko organisaatio ottaa vastuun asiakkaiden tarpeista ja että niitä koskevaan informaatioon reagoidaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asiakkaiden jokainen toive huomioitaisiin ja unohdettaisiin organisaation omat tavoitteet. Tarkoituksena on, että palvelutarjonta ja toimintatavat suhteutetaan asiakkaiden tarpeisiin organisaation sisäisten ja ulkoisten tekijöiden puitteissa.(ylikoski 1999, 39.) Asiakaslähtöisyys edellyttää myös toimintojen ja osastojen koordinoituja päätöksiä sekä päätöksiin sitoutumista. Koko henkilöstön ottaessa vastuun asiakkaan tyytyväisyydestä ilmenee asiakaslähtöisyys organisaation kaikissa toiminnoissa, ei yksittäisinä toimintoina. (Ylikoski 1999, 39.) Organisaation tulee valita ne keinot, joilla se parhaiten hyödyntää omaa osaamistaan ja resurssejaan samalla tyydyttäen asiakkaiden tarpeet. Kustannukset, joita aiheutuu asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisestä, tulee tiedostaa. (Ylikoski 1999, 39.) Esimerkiksi ravintolassa halutaan palvella asiakkaita nopeammin ja joustavammin, jolloin palkataan lisää henkilökuntaa. Tämä tuo mm. palkkakustannuksia, jotka tulee ottaa huomioon. Kotlerin (1982) mukaan asiakaslähtöisen ajattelun uskotaan tuovan kilpailuetuja ja menestystä markkinoilla. Asiakaslähtöisyys tuottaa organisaatiolle voittoa luomalla tyytyväisiä asiakkaita Näin tapahtuu kun tuote on suunniteltu asiakkaiden tarpeiden mukaan jolloin tuote myy itse itsensä. Tämä vaatii kuitenkin asiakkaiden tuntemista ja ymmärtämistä. Tyytyväiset asiakkaat ostavat ja tulevat uudelleen sekä tuovat mukanaan muita asiakkaita. (Vuokko 1996, 57.)

10 7 Kuten Vuokko (1996, 50) teoksessaan mainitsee, pitäisi saada aikaan sellainen tarjonta, jota kohderyhmät tarvitsevat ja jota kukaan muu ei pysty niille tarjoamaan. Tavoitteena ei ole siis se, että kehitettäisiin enemmän toimintaa tai saataisiin ihmisiä osallistumaan enemmän tilaisuuksiin, vaan tarkoituksena on miettiä miten organisaation toimintaa voitaisiin kehittää kohtaamaan sen asiakkaiden tarpeet. Susiniemen leirikeskus ei tuota palveluja voittomielessä. Asiakkaille tarjotaan sitä, mitä he haluavat esim. hiljaisuutta haluaville hiljaisuuden riitti, tytöille tyttöleirejä, rippikoulujen isosille isoiskoulutusta jne. Nämä ovat kaikki suunniteltu asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kaikesta päätellen Susiniemessä on onnistuttu tilaisuuksien järjestämisessä, koska tilaisuuksiin on tulijoita. Tämä puoltaa myös sitä, että siellä ollaan asiakaslähtöisiä. 2.3 Asiakaslähtöisen organisaation ja ei- asiakaslähtöisen organisaation erot Organisaatiossa, joka on täysin asiakaslähtöinen, asiakkaat tuntevat organisaation omakseen. He tuntevat, että heidän tyytyväisyytensä eteen nähdään vaivaa ja he saattavat jopa tuntea samanhenkisyyttä organisaation kanssa. Jos organisaation ja sen asiakkaiden välinen suhde on hyvin toimiva ja kiinteä, antaa se mahdollisuuden jatkuvaan informaation kulkuun osapuolten välillä. Vastaavasti asiakkaalle syntyy helpommin käsitys organisaation periaatteista ja toiminnan rajoista. Täysin asiakaslähtöinen organisaatio kerää asiakkailtaan palautetta; niin valituksia kuin ideoitakin. Silloin tällöin kerätään myös tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä. Asiakaslähtöinen henkilöstö on tärkeä edellytys organisaation asiakaslähtöisyydelle. Olennaista on, miten henkilöstö toimii ja ajattelee, riippumatta jokaisen omasta asemasta ja toimenkuvasta. Asiakaslähtöisyyteen sitoutunut henkilöstö voi halutessaan esimerkiksi toteuttaa jatkuvaa kuuntelua. (Vuokko 1996, ) Kuuntelulla ja suullisella kyselyllä saadaan palautetta heti. Tyypillistä ei-asiakaslähtöiselle organisaatiolle on, ettei se selvitä asiakaskuntansa tarpeita. Ei kysele, tutki eikä kartoita eikä kerää henkilöstöltä tietoa asiakaskontakteissa saaduista käsityksistä ja tulleista palautteista. Se ei rohkaise asiakkaitaan kertomaan mielipiteitään, ideoitaan tai antamaan palautetta. Yleisestikään tällaisessa organisaatiossa ei olla kiinnostuneita ulkoapäin tulevista ongelmista tai ideoista. (Vuokko 1996, 64.)

11 8 Susiniemen leirikeskuksessa on rohkaistu asiakkaita kertomaan mielipiteitään mm. suoritettujen kahden kyselyn avulla. Henkilöstö on siis kiinnostunut tietämään mitä asiakkaat ajattelevat ruoka- ja majoituspalveluista. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulevaisuuskin on turvattu, koska kehitelty lomake on jo käytössä ja sitä muokataan tarpeen tullen. 2.4 Asiakaslähtöisyys nonprofit- organisaatioissa Nonprofit-organisaation nimitys tulee siitä, että organisaation ensijaisena tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen. Yleensä näissä organisaatiossa painotetaan missiota eli tehtävää. Nonprofit-organisaatioissa on tärkeää, minkä vuoksi ja mille kohderyhmälle toimintaa harjoitetaan. (Vuokko 2004, 16.) Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden tavoitteena ei ole voiton saavuttaminen ja tuottaminen. Tällaisia organisaatioita ovat mm. monet julkiset palvelut, yhdistykset, järjestöt sekä monenlaiset sosiaalista toimintaa harjoittavat organisaatiot. (Ylikoski 1999, 70). Asiakaslähtöisyydellä on merkitystä myös nonprofit-organisaatioille. Sen avulla pyritään takamaan organisaatiolle riittävä jäsenmäärä ja taloudellinen tuki. Jos kirkko toimii asiakaskuntansa tarpeiden ja ominaisuuksien pohjalta, tulisi tämän näkyä jäsenistön määrän lisäyksenä. (Vuokko 1996, 59.) Kaikissa organisaatioissa on sidosryhmiä. Näillä tarkoitetaan niitä henkilöitä tai organisaatioita, joiden tarpeet tulee täyttää. Sidosryhmät haluavat tietää organisaation toiminnasta ja voivat vaikuttaa sen menestymiseen. Sidosryhmiä ovat mm. asiakkaat, rahoittajat sekä oma henkilöstö. (Ylikoski 1999, 70.) Toisaalta Åbergin (1996, ) mukaan sana sidosryhmä on huono ilmaisu. Yleensä ei haluta olla sidoksissa mihinkään tahoon. Hänen mielestään olisi parempi puhua yhteistyöryhmistä tai kohderyhmistä. Yhteistyöryhmillä tarkoitetaan ryhmiä, joiden kanssa ollaan työhön liittyvässä yhteistyössä, esim. henkilöstö ja asiakkaat. Kohderyhmillä tarkoitetaan ryhmiä, joihin ei olla yhteydessä työn kautta, mutta jotka ovat tärkeitä työyhteisölle esim. suuri yleisö. Åbergin (1997, 191) mielestä sidosryhmäajattelu sulkee käsitteellisesti pois tärkeitä instansseja, jotka eivät ole vaihdantasuhteessa työyhteisön kanssa, mutta joiden merkitys on kuitenkin suuri. Näitä ovat mm. aktivoitunut kansalaistoiminta, yhden

12 asian liikkeet tai vaikkapa suuri yleisö. Seurakunnan ja kirkon toiminnassa löytyy sekä yhteistyö- että kohderyhmiä. 9 Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden yhteistyö- ja kohderyhmät ovat yleensä vielä laajemmat kuin voittoa havittelevilla. Tämä johtuu niiden toiminnan luonteesta. Voittoa tavoittelemattomat organisaatiot rahoittavat toimintansa eri tavoin ja periaattein. Edellisten ryhmien kaksi tärkeintä instanssia voittoa tavoittelemattomille organisaatioille ovat voimavarojen antajat (kohderyhmästä) sekä asiakkaat (yhteistyöryhmästä), joille palveluja tuotetaan. Voimavarojen antajia ovat kaikki veronmaksajat sekä erilaiset lahjoittajat, toimintaan osallistuvat vapaaehtoistyöntekijät sekä muilla tavoin toimintaa tukevat henkilöt ja organisaatiot. (Ylikoski 1999, ) Nonprofit-organisaatiolle muut päämäärät kuin tuloksen laskeminen rahassa ovat tärkeitä. Näihin päämääriin voidaan vaikuttaa työntekijöiden sitoutumisen kautta; esimerkiksi, kun asiakaslähtöinen ajattelu kirkossa lisää seurakuntalaisten aktiivisuutta kirkkoa kohtaan, lisää se samalla kirkon työntekijöiden tyytyväisyyttä, mikä puolestaan lisää heidän työmotivaatiota jne. (Vuokko 1996, ) Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden toimintaa rahoitetaan eri tavoin Esimerkiksi seurakuntien toimintaa rahoitetaan mm. kirkollisveroin ja erilaisin kansalaisilta saaduin lahjoituksin ja kolehtikeräyksin. Kun taas julkinen sektori, kuten esim. terveydenhuolto, poliisi ja koulut, saavat varansa julkisista varoista, kuten veroista. Erilaiset yhdistykset ja järjestöt rahoittavat toimintansa osin jäsenmaksuin. (Ylikoski 1999, ) Nonprofit-organisaatiot ovat kuitenkin tulosvastuullisia, sillä niiden tulee hoitaa tietyn asiakaskunnan tarpeet, esim. hengelliset tarpeet tai terveydenhuollon puolella tietty määrä potilaita tai oppilaitoksissa tuottaa tietty määrä tutkintoja. (Vuokko 1996, 39) Suomen luterilainen kirkko nonprofit- organisaationa Suomen luterilaista kirkkoa tulee tarkastella nonprofit- organisaationa, koska sen ei tarvitse omilla tuloillaan kattaa kaikkia toiminnastaan aiheutuvia kustannuksia. Ta-

13 10 loudellisen voiton tuottaminen ei ole toiminnan ja strategioiden perusta; kuitenkin toiminta vaatii samanlaisen yritystoiminnallisen otteen kuin voittoa tavoittelevissakin organisaatioissa. (Vuokko 1996, 39.) Asiakaslähtöisyydestä puhuttaessa mietitään ensin, kuka tai mikä on kyseisen organisaation asiakas. Kirkon piirissä ei yleensä puhuta asiakkaista. Heistä käytetään usein mm. sanoja seurakuntalainen, ihminen, kohderyhmä. Ihmisistä on kuitenkin tullut kirkon asiakkaita vaikka kirkon piirissä asiakas-sanaa vierastetaan (Vuokko 1996, ) Näin koska kirkolta saa palveluja, kun niitä tarvitsee, esim. lapsityöstä lapsille järjestettyjä kerhoja, nuorisotyöstä rippikoulu sekä yleisesti kastejuhlat, vihkijuhlat ja muistotilaisuudet. Vuokon (1996, 43, 88) mukaan kirkon asiakkaita ovat kaikki ne, joiden tarpeisiin kirkko voi vastata. Käytännössä jokainen ihminen voi olla kirkon asiakas niin halutessaan. Laajemmin ajateltuna suuri enemmistö suomalaisista kuuluu kirkkoon. Joten, jokainen joka kirkkoon kuuluu, luetaan asiakkaaksi. Näin ollen kirkon asiakkaiden määrä on noin neljä miljoonaa, vaikka käytännössä läheskään kaikki eivät kirkon palveluita käytä aktiivisesti. Kirkon asiakaskunta on heterogeeninen eli hyvin erilainen joukko ihmisiä erilaisine tarpeineen. Seuraavassa on konkretisoituna kirkon asiakkaita: Nykyisiä, entisiä ja potentiaalisia, aktiivisia ja passiivisia, kirkkoon vahvasti kuuluvia, siihen sitoutuneita sekä siitä vieraantuneita, nuoria, vanhoja, lapsiperheitä, yksinäisiä, työikäisiä ym., henkilöitä, joilla on kaikki asiat kohdallaan ja niitä joilla mikään ei ole kohdallaan Leirikeskus Susiniemen nonprofit -toiminta Nonprofit-organisaatioissa voiton tavoittelu ei ole tärkeää, niin on myös leirikeskus Susiniemessä. Sen palveluista noin 10 % on ulkopuolisten tahojen järjestämiä tapah-

14 11 tumia ja 90 % on kirkon sisäisiä tapahtumia. Sisäisten tapahtumien palvelut ovat seurakunnan palveluja seurakuntalaisille, jolloin eri työmuodot (esim. lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyö) keräävät osallistujilta vain pienen osallistumismaksun, jolla katetaan esim. materiaalikuluja. Ulkopuolisten tilaamat tilaisuudet on hinnoiteltu siten, että kulut peittyvät, voiton tavoittelu ei ole pääasia. (Miettinen 2006.) 3 ASIAKASTYYTYVÄISYYS JA SEN MITTAAMINEN 3.1 Asiakastyytyväisyyden muodostuminen Asiakastyytyväisyydellä tarkoitetaan asiakkaan positiivista tunnereaktiota palvelukokemukseen (Ylikoski 1999, 109). Asiakastyytyväisyys on sana, josta lähes kaikki yritykset ja organisaatiot puhuvat. Saadakseen tyytyväisiä asiakkaita on yritys tai organisaatio saattanut käydä pitkänkin tien saavuttaakseen asiakastyytyväisyyden. Asiakkaiden ollessa tyytyväisiä ei organisaatio voi kuitenkaan jäädä paikalleen lepäämään vaan sen täytyy edistää omaa toimintaansa koko ajan, jotta asiakkaat pysyvät tyytyväisinä. Käytettyään palvelua asiakas on joko tyytyväinen tai tyytymätön. Asiakkaan tyytyväisyyttä voidaan tarkastella sekä yksittäisten palvelutapahtumien kautta että myös kokonaistyytyväisyytenä. Asiakas voi olla palvelutapahtumaan tyytymätön, mutta silti tyytyväinen organisaation kokonaistoimintaan. Asiakaskeskeinen organisaatio pyrkii toteuttamaan tavoitteensa asiakastyytyväisyyden avulla. Jotta tyytyväisyyteen voidaan vaikuttaa, tarvitaan tietoa siitä, mitkä asiat tekevät asiakkaat tyytyväisiksi. Asiakaslähtöisyys edellyttää siis, että tietoa hankitaan suoraan asiakkaalta itseltään. (Ylikoski 1999,149, 155.) Asiakastyytyväisyyden muodostumisen pääasia on, että asiakas kokee organisaation välittävän ja huolehtivan hänen tarpeistaan. Asiakkaan kohtelu, kuten empatia, avuliaisuus, kyky anteeksipyyntöön sekä asiakkaiden kokeman huonon kohtelun hyvitys, tuovat asiakkaalle hyvän mielen ja tyytyväisyyden tunteen. (Rautiainen & Siiskonen 2001, 126.) Asiakastyytyväisyys muodostuu asiakkaan subjektiivisista kokemuksista ja on näin ollen suurelta osin sidottu nykyhetkeen. Asiakastyytyväisyys onkin saavutettava päivittäin kontakteissa asiakkaan kanssa. (Rope & Pöllänen 1998, 59.)

15 3.2 Asiakastyytyväisyyteen vaikuttaminen 12 Asiakastyytyväisyyteen vaikutetaan, kun etsitään palvelun konkreettisia ja abstrakteja ominaisuuksia, jotka tuottavat asiakkaalle hyvän olon kokemuksia. Abstraktinen ominaisuus on esimerkiksi asiakaspalvelun korkea taso ja konkreettinen ominaisuus, esimerkiksi hotellihuoneen hyvä varustetaso. (Ylikoski 1999, ) Grönroosin (1998, 67) mukaan palvelut ovat aineettomia ja subjektiivisesti koettuja prosesseja, joissa tuotanto- ja kulutustoimenpiteet tapahtuvat samanaikaisesti. Asiakkaan ja palvelun tarjoajan välillä syntyy vuorovaikutustilanteita. Asiakkaiden kokemalla laadulla on kaksi ilmenemismuotoa: tekninen eli lopputulokseen liittyvä palvelun laatu ja toiminnallinen eli prosessiin (= palvelun toimitus- ja tuotanto prosessi) liittyvä palvelun laatu. Toisin sanoen jos asiakkaan kokema palvelu päättyy esim. riitaan, on koettu palvelu negatiivinen. Mutta jos palvelun koko prosessi on onnistunut, on koettu palvelu positiivinen. Asiakkaiden tyytyväisyyteen vaikuttavat myös palveluun liittyvien tavaroiden laatu, esim. ruoka. Myös edullisella hinnalla voidaan luoda tyytyväisyyttä. Tilannetekijä, kuten asiakkaan kiire, jäävät kuitenkin palveluorganisaation vaikutuksen ulkopuolelle. Koska jokainen asiakas on yksilö, vaikuttavat asiakkaan yksilölliset ominaisuudet tyytyväisyyden muodostumiseen. Tyytyväisyyteen vaikuttaa myös asiakkaan oma panostus saamaansa palveluun verrattuna saamaansa hyötyyn. Asiakkaan omaa panostusta kutsutaan asiakkaan saamaksi lisäarvoksi. (Ylikoski 1999, 153.) Nämä kolme (laatu, tyytyväisyys ja asiakkaan saama arvo) ovat sidoksissa toisiinsa ja vaikuttavat asiakkaan palvelukokemukseen. Vuorovaikutustilanteet henkilöstön kanssa, ympäristö, jossa palvelua tuotetaan, organisaation imago ja palvelusta peritty hinta vaikuttavat palvelukokemukseen eli tuottavat asiakkaalle arvoa, luovat asiakastyytyväisyyttä ja vaikuttavat laatuun. (Ylikoski 1999, 153.) Jos palvelua ei ole suunniteltu hyvin, seuraa laatuongelmia. Asiakkaiden ja palvelun tuottajan mielipiteet palveluista ja niiden toimivuudesta jäävät erilaisiksi. Seurauksena on, että syntyy kuilu odotetun ja koetun palvelun välille. Näin ollen asiakkaan kokeman palvelun laatu heikkenee. Odotettu palvelu riippuu asiakkaan menneistä koke-

16 13 muksista, henkilökohtaisista tarpeista ja suullisesta viestinnästä. Koettu palvelu syntyy sisäisten päätösten ja toimenpiteiden seurauksena. (Grönroos 1998, ) Koettuun palveluun vaikuttaa olennaisesti se, mitä ostajan ja myyjän vuorovaikutuksessa tapahtuu. Asiakkaaseen vaikuttaa selvästi myös tapa, jolla tekninen laatu eli prosessin lopputulos hänelle välitetään, esim. tarjoilijoiden ulkoinen olemus, käyttäytyminen ja tapansa tehdä tehtävänsä ja sanoa sanottavansa tai hotellin saavutettavuus. Kaikki nämä vaikuttavat asiakkaan palvelusta saamaansa käsitykseen. (Grönroos 1998, ) Asiakkaan odotukset muodostavat lähtökohdan hänen kokemuksilleen, esim. viiden tähden hotellin toiminnasta on suuremmat odotukset kuin kahden tähden motellitoiminnasta. Samantasoisesta toiminnasta saattaa asiakkaan korkea odotustaso tuottaa pettymyksen kun taas matalan odotustason vallitessa tuottaa toiminta positiivisen yllätyksen. Pyrittäessä aikaansaamaan tyytyväisyyttä voidaan vaikuttaa sekä odotuksiin että kokemuksiin. Asiakastyytyväisyys perustuu asiakkaan odotusten ja kokemusten väliseen suhteeseen jonka kautta muodostuu tyytyväisyys. (KUVIO 1) Odotukset Kokemus Tyytyväisyysaste KUVIO 1. Odotusten ja kokemusten muodostama tyytyväisyys (Rope 2000, 538). Asiakastyytyväisyyden mittaukset ovat yleensä perustuneet asiakkaan odotusten ja kokemusten vertailuun. Tavoitteena on ollut päästä tasapainoon odotusten ja kokemusten välillä. Vertailemalla odotuksia ja kokemuksia tulee asiakkaasta tyytymätön, kun kokemukset ovat odotusten alapuolella. Toisin sanoen jos asiakkaan odotukset ovat suuremmat kuin kokemukset, on kyseessä tyytymätön asiakas. (Rautiainen & Siiskonen 2001, 126.) 3.3 Asiakastyytyväisyyden tutkiminen ja sen tavoitteet Asiakastyytyväisyystutkimukset eivät ole identtisiä yrityskuvatutkimuksen kanssa.

17 14 Yrityskuva ei vaadi asiakkaan kokemusta toiminnasta. Asiakastyytyväisyystutkimus puolestaan selvittää asiakkaan kokemuksia organisaation tarjoamista palveluista mutta ei yleistä mielikuvaa yrityksestä tai tuotteesta. Asiakastyytyväisyyden tutkiminen edellyttää jatkuvaa ja systemaattista mittaamista. Kyse onkin siis jatkuvan palautteen hankkimisesta asiakkaalta hänen kokemuksistaan asiakaskontaktitilanteissa. (Rope 2000, 577.) Asiakastyytyväisyyttä voidaan mitata mm. suosittelujen määrällä, reklamaatioiden määrällä, kehitysehdotusten määrällä ja kiitosten määrällä. Reklamaatioiden lukumäärä on käytetty mittari varsinkin hotelleissa. Tarkoituksena on valitusten minimointi. Jos niitä tulee, on ne hoidettava nopeasti ja hyvin. Huonosti hoidetut valitukset voivat jopa tuhota yrityksen imagoa. (Rautiainen & Siiskonen 2001, 126.) Susiniemessä voisi olla ruokapalveluiden ohessa esim. ruokasalissa palautelaatikko johon asiakkaat voisivat kommentoida kyseisen päivän tarjottua ruokaa. Näiden palautteiden avulla henkilöstö voisi tehdä mahdollisia muutoksia kyseisen ruoan esillepanoon tai muuhun esille tulleeseen asiaan, omien resurssiensa mukaan. Samoin voisi olla majoituspalveluiden ohessa. Ylikosken (1999, 156) mukaan asiakastyytyväisyystutkimuksien avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä sekä seuraamaan, miten toimenpiteet vaikuttavat. Asiakastyytyväisyystutkimuksilla on neljä päätavoitetta: 1. Selvittää asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät eli mitkä tekijät organisaation toiminnassa tuottavat asiakkaille tyytyväisyyttä. 2. Tämänhetkisen asiakastyytyväisyyden tason mittaaminen eli miten organisaatio suoriutuu asiakastyytyväisyyden tuottamisesta. 3. Toimenpide- ehdotusten tuottaminen. Tuloksista voidaan nähdä, minkälaisia toimenpiteitä tyytyväisyyden kehittäminen edellyttää ja mikä on toimenpiteiden tärkeysjärjestys. 4. Asiakastyytyväisyyden kehittymisen seuranta. Mittauksia tulisi toteuttaa tasaisin väliajoin, jotta nähdään miten asiakastyytyväisyys on kehittynyt ja kuinka korjaavat toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Susiniemeen tehtyjen kyselyiden tarkoituksena oli selvittää leirikeskuksen tämän-

18 15 hetkinen asiakastyytyväisyys sekä toimenpide-ehdotusten tuottaminen, joiden lisäksi tuotetaan toimiva kyselylomake, jolla seurataan asiakastyytyväisyyden kehittymistä. 4 ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS SUSINIEMEN PALVELUIHIN 4.1 Leirikeskus Susiniemi Leirikeskus Susiniemi on osa Mikkelin seurakuntayhtymän toimintaa. Leirikeskus on toiminut vuodesta 2004 lähtien. Susiniemi sijaitsee Puula-järven rannalla (KUVA 1.) noin 20 kilometriä Mikkelin keskustasta. KUVA 1. Näkymä huoneesta Puulalle (Ahlqvist 2006). Leirikeskuksessa on päärakennus (KUVA 2 ja 3.), rantasauna, kota ja saunamaja. Majoitustilaa on 64 henkilölle, yhden- neljän hengen huoneissa (KUVA 4). Jokaisessa huoneessa on oma wc ja suihku. Päärakennuksessa on ruokasali, jonne mahtuu 64 henkeä (KUVA 5). (Miettinen 2005.) KUVA 2. Sisäänkäynti leirikeskukseen (Kunnas 2004).

19 16 KUVA 3. Leirikeskuksen takapiha (Kunnas 2004). Susiniemen majoitus- ja ruokapalveluista vastaavat emäntä, keittiötyöntekijä, siivooja ja talonmies. Lisäksi tarpeen tullen käytetään kahta kolmea tilapäistyöntekijää. Varsinaisien tilaisuuksien toiminnasta vastaavat niiden järjestäjät ja vetäjät esim. rippikoululeireillä vetäjinä toimivat seurakunnan pastorit ja isoiskoulutuksen saneet nuoret. Susiniemen toiminta on suunnattu kaikille Pääasiallisin käyttäjäryhmä ovat varhaisnuoret ja nuoret. Varhaisnuorille suunnattua toimintaa Susiniemessä ovat mm. hiihtoja syyslomaviikoilla erilaiset leirit. Nuorille toimintaa Susiniemessä ovat erilaiset kerhot, isoiskoulutukset, rippileirit jne. Kirkon diakoniatyö tarjoaa erilaisia tilaisuuksia mm. vanhuksille, perheille, kehitysvammaisille, omaishoitajille jne. Susiniemessä on mahdollisuus myös järjestää kirkon ulkopuolisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Tällaisia ovat erilaiset kokous- ja koulutuspäivät, saunaillat, pikkujoulut, kurssipäivät ja perhejuhlat. Susiniemi on avoinna ympäri vuoden seitsemän päivää viikossa. (Miettinen 2005.) KUVA 4. Kuva huoneesta (Ahlqvist2006). KUVA 5. Ruokasali (Ahlqvist 2006).

20 4.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tausta 17 Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Susiniemen asiakkaiden tyytyväisyys majoitus- ja ruokapalveluihin kahden peräkkäisen vuoden ajalta, sekä laatia Susiniemen henkilöstölle kyselylomake asiakastyytyväisyyden jatkomittaamista varten. Tehdyt kyselytutkimukset ovat laatuaan ensimmäiset asiakastyytyväisyystutkimukset, jotka Susiniemestä tehdään. Aluksi lomaketta on tarkoitus käyttää paperiversiona. Myöhemmin se mahdollisesti muokataan internetissä täytettäväksi. Tutkimus on pitkänajan tuotos, joten työn etenemisprosessin havainnollistamiseksi kuvataan seuraava kaavio. (KAAVIO1). KAAVIO 1. Opinnäytetyön etenemisprosessi VUOSI 2005: Toukokuu: ensimmäisen kyselylomakkeen työstö, Kesä- marraskuu: ensimmäinen asiakastyytyväisyyskysely Susiniemessä. VUOSI 2006: Kevät: ensimmäisen kyselyn purku ja uuden lomakkeen työstö, Kesä- elokuu: toinen asiakastyytyväisyyskysely Susiniemessä. VUOSI 2007: Kevät: toisen kyselyn purku ja lopullisen lomakkeen työstö, lomakkeen hyväksyntä Susiniemessä. Tutkimuksessa käytettiin Susiniemen henkilöstön esiin tuomia arvoja, joita henkilöstö ruoka- ja majoituspalveluissaan noudattaa. Esimerkkinä kysymys Pyrimme tarjoamaan maultaan ja ravitsevuudeltaan maukasta ruokaa. Kuinka olemme onnistuneet tässä? Kysymyksestä käy ilmi, että ruoan kohdalla arvona on hyvän ruoan tarjoaminen ja teesinä siinä onnistuminen. Muita Susiniemessä käytettyjä arvoja ovat: asiakaspalvelussa pyritään parhaaseen mahdolliseen palveluun, erikoisruokavalioiden huomioiminen, pyritään ruoan vaihtelevuuteen, tarjotaan viihtyisät majoitustilat. Opinnäytetyössä käytettiin päälähteenä Vuokon (1996) tutkimusta: Asiakaslähtöisyys kirkossa, Mitä se on ja onko sitä? Siinä kuvataan asiakaslähtöisen toiminnan sisältöä ja edellytyksiä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Vuokon tutkimusta varten tehtiin case-tutkimus neljässä seurakunnassa.

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Ylöjärven kaupunki Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Tulosten yhteenveto Ylöjärven kaupunki 2 Raportti Ylöjärven kaupunginkirjaston asiakaskyselyn tuloksista Kirjastolaki edellyttää, että kunnat arvioivat

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

24.5.2011 TIETOHALLINNON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET - VUOSI 2011

24.5.2011 TIETOHALLINNON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET - VUOSI 2011 Muistio 1(9) TIETOHALLINNON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET - VUOSI 2011 1. Johdanto Metropoliassa järjestettiin keväällä 2011 Metropolian tietohallinnon palveluista asiakaskysely. Kysely osoitettiin

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan Julkaisuvapaa 19.11.2012 klo. 06.00 - Rating julkisten palveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Pääkohdat: Suomen julkinen liikenne, terveydenhuolto,

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksia kaupunkiliikenteestä ja kaupunkienergiasta käyttäjät palveluiden kehittämisen resurssina

Käyttäjäkokemuksia kaupunkiliikenteestä ja kaupunkienergiasta käyttäjät palveluiden kehittämisen resurssina Käyttäjäkokemuksia kaupunkiliikenteestä ja kaupunkienergiasta käyttäjät palveluiden kehittämisen resurssina 6.11.2009 Vesa Kemppainen Movense Oy Mitä käyttäjäkokemus on? Käyttäjäkokemus on enemmän kuin

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY Kasvun Portaat Oy JOHDANTO Kasvun Portaat Oy:n asiakastyytyväisyyskysely tehtiin joulukuun aikana kirjekyselynä. Kysely suunnattiin niiden kuntien sosiaalityöntekijöille, joista

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi 25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista

Lisätiedot

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia - EPSI Rating terveyspalveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuodesta 2007 suomalaisten tyytyväisyyttä terveydenhuoltoon ja tänä vuonna

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Aspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy

Aspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Aspa-säätiö Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Sisältö Projektin tavoite ja tunnusluvut 3 Verkkoaivoriihi osallistujan silmin

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. Heikki Lamula. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. Heikki Lamula. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Heikki Lamula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluiden toiminnan kehittäminen ja johtaminen. Kirsi Murtosaari Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluiden toiminnan kehittäminen ja johtaminen. Kirsi Murtosaari Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluiden toiminnan kehittäminen ja johtaminen Kirsi Murtosaari Jyväskylän yliopisto Case JY: tukipalvelu ja toiminnan Jatkuva prosessi kehittäminen Tukipalveluja tuottava

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011 YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-20 4 2 5 Seminaari 24.-25.5.20 OTM, KTM Mikko Hakola YLEISTÄ TIETOA Pilottiyritykset 6 kpl 5 lopettanutta (3 menettelyaikana, 2 ohjelman aikana)

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 5 Palautteiden tiivistelmä... 6 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Petri Puroaho Lähtökohtien käsittelytapa 1. Taustana viime syksyn yhteistyö 2. Etukäteisvastausten lyhyt esittely 3. Kommentointikierros: MIELIKUVAT

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

1. Miten ASPA- tai YP-pisteen palveluneuvoja voi edistää oman toiminnan avulla etäpalvelun käyttöä?

1. Miten ASPA- tai YP-pisteen palveluneuvoja voi edistää oman toiminnan avulla etäpalvelun käyttöä? 1(7) Ryhmätyö 17.9.2014 1. Miten ASPA tai YPpisteen palveluneuvoja voi edistää oman toiminnan avulla etäpalvelun käyttöä? Positiivisesti esitellä etäpalvelua Kunnollinen perehtyminen ja kouluttaminen etäpalveluun

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot