Jos tällaist palvelua ei olis en usko et se juominen olis vähentyny niin paljo.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jos tällaist palvelua ei olis en usko et se juominen olis vähentyny niin paljo."

Transkriptio

1 Jos tällaist palvelua ei olis en usko et se juominen olis vähentyny niin paljo. Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan asiakastyytyväisyystutkimus Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalityö S25 Asiantuntijuus toimintaympäristöissään Karoliina Pönni

2 HELSINGIN YLIOPISTO Sosiaalitieteen laitos/ Sosiaalityö Käytäntötutkimus Karoliina Pönni Toukokuu 2011 TIIVISTELMÄ PORVOON NUORTEN JA AIKUISTEN PÄIHDEKLINIKAN ASIAKASTYYTYVÄI- SYYSTUTKIMUS Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan asiakastyytyväisyyttä. Tutkimusongelmana on perehtyä Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan asiakkaiden käsityksiin palvelusta ja sen hyödyllisyydestä. Lisäksi esitetään asiakkaiden näkemyksiä päihdeklinikan palveluiden kehittämiskohdista. Tutkimus on osa Helsingin yliopiston sosiaalityön maisteriopintojen Asiantuntijuus toimintaympäristöissään opintojaksoa. Käytäntötutkimuksen viitekehys perustuu työyhteisö- ja asiakaslähtöiseen palvelun laadun arviointiin sekä päihdehuollon laatusuosituksia käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkimuksessa yhdistetään kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusote. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin surveykyselyllä ja kvalitatiivinen aineisto haastatteluilla sekä survey-kyselyn yhteydessä tehdyllä avokysymyshaastattelulla. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto sisältää 52 survey-kyselyvastausta, jotka analysoitiin käyttämällä PASW18-ohjelmistoa. Aineistolle suoritettiin aluksi faktorianalyysi, jonka perusteella haettiin tutkimusteemoja. Faktorianalyysin perusteella löydetyistä yhteen liittyvistä muuttujista muodostettiin summamuuttujia. Aineistosta haettiin frekvenssejä, prosenttiosuuksia, aineistoa ristiintaulukoitiin ja tulkittiin tilastollisten keskiarvojen ja luottamusvälien perusteella. Kvantitatiivinen tutkimus suoritettiin puolistrukturoituna haastatteluna. Aineisto sisältää 49 avovastausta ja viisi noin tunnin pituista teemahaastattelua. Laadullinen aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä temaattisella sisällönanalyysilla sekä siitä nostettiin esiin teemoja, joilla syvennettiin faktorianalyysin perusteella löydettyjen yhteen liittyvien muuttujien sisältöä. Tulosten perusteella päihdeklinikan palvelut jaettiin neljään pääteemaan: palveluiden saatavuus, asiakaslähtöinen kohtaaminen, raittiuden ylläpitäminen ja siihen tukeminen sekä osallisuus. Tulosten mukaan asiakkaat ovat keskimäärin erittäin tyytyväisiä päihdeklinikan palveluihin. Asiakkaat arvostivat saamassaan palvelussa ystävällisyyttä ja sitä, että päihdeklinikalla asioidessaan he saattoivat puhua kokonaisvaltaisesti omasta elämäntilanteestaan ja heidät hyväksyttiin omana itsenään päihdeongelmastaan huolimatta. Avainsanat: Palvelun laatu, asiakastyytyväisyys, sosiaalityön käytäntötutkimus, päihdepalvelut

3 1 SISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto Tutkimuksen taustaa Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikka Tutkimusasetelma Tutkimustehtävä ja -kysymykset Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Tulokset Taustamuuttujat Palvelun saatavuus Ajanvaraus Palvelun sijainti Aukioloajat Päihdeklinikan palveluista tiedottaminen Yhteenvetoa palveluiden saatavuudesta Asiakaslähtöinen kohtaaminen Ystävällisyys Luottamuksellisuus Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen Hyväksytyksi tuleminen Kannustaminen ja pystyvyyden tunteen vahvistaminen Asiallinen suhtautuminen päihdekäyttöön Yhteenvetoa asiakaslähtöisestä kohtaamisesta Raittiuden ylläpitäminen ja siihen tukeminen Lääkehoito, seulat ja korva-akupunktio Psykososiaalinen ja keskustelutyö Osallisuus Kehittäminen Johtopäätökset Lähteet... 40

4 2 Liitteet Liite 1. Työntekijöiden haastattelukeskustelun runko. Liite 2. Kyselylomake. Liite 3. Asiakastyytyväisyystutkimuksen haastattelurunko. Liite 4. Suostumus. Liite 5. Faktoripisteet. Liite 6. Taulukot. Taulukot Taulukko 1. Vapaaehtoisuus sukupuolen ja ikäluokan mukaan Taulukko 2. Palveluiden saatavuus Taulukko 3. Ystävällinen suhtautuminen Taulukko 4. Palvelun luottamuksellisuus Taulukko 5. Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen Taulukko 6. Hyväksyntä Taulukko 7. Kannustaminen Taulukko 8. Asiallinen suhtautuminen päihdekäyttöön Taulukko 9. Asiakaslähtöinen kohtaaminen Taulukko 10. Palvelusta saatu hyöty Taulukko 11. Terveydentilan kohentuminen Taulukko 12. Elämäntilanteen kohentuminen Taulukko 13. Osallisuus Taulukko 14. Osallisuus sukupuolen ja ikäluokan mukaan Taulukko 15. Osallisuus sukupuolen ja vapaaehtoisuuden mukaan Kuviot Kuvio 1. Sukupuoli ikäluokittain Kuvio 2. Vaikein päihdeongelma ikäluokittain Kuvio 3. Yhteenveto tuloksista

5 1 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelun laatu voidaan määritellä kyvyksi tunnistaa, määrittää ja täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Asiakkaan kokema laatu on keskeinen palvelun laadun osa-alue, jota arvioidaan sen mukaan, tuottaako palvelu asiakkaalle sitä, mitä hän tuntee tarvitsevansa. Asiakkaan kannalta palvelun laadun tärkeitä alueita ovat palvelujen saatavuus, sujuvuus, saatu kohtelu sekä ammatillinen laatu. (Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002:3, 23.) Kun palvelun laatua lähestytään käyttäjälähtöisesti, laatu määräytyy asiakastyytyväisyyden mukaan ja asiakastyytyväisyystutkimusten tuloksia voidaan käyttää palvelun laadun seurannan ja arvioinnin apuvälineenä (Lovelock & Wirtz 2011, 405; Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002:3, 22). George Evans (2002, 134) painottaa, ettei asiakastyytyväisyyttä tulisi tutkia kiinnittämättä huomiota asiakkaan kokemaan arvoon. Asiakkaan kokema palvelun arvo syntyy asiakkaan kokeman palvelun hyödyn ja palvelun käytöstä aiheutuvien kustannusten välisestä suhteesta (McDougall & Levesque 2000, ). Tämä tutkimus on ensimmäinen Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikalla suoritettu asiakastyytyväisyystutkimus ja tarve tutkimuksen laatimiselle on esitetty päihdeklinikan toimintakertomuksessa Tutkimuksessa käsittelen asiakastyytyväisyyttä ja asiakkaan kokemaa arvoa selvittämällä päihdeklinikan asiakkaiden mielipiteitä palvelun osa-alueista ja perehtymällä siihen, miten asiakkaat kokevat hyötyvänsä saamastaan palvelusta. Nostan tutkimuksessa esiin sekä yleistä että syvällistä päihdeklinikan asiakastyytyväisyyttä koskevaa tietoa yhdistämällä kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen. Tutkimus on toteutettu osana Helsingin yliopiston sosiaalityön pääaineen käytäntötutkimusjaksoa. Käytäntötutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi sosiaalialan käytäntöjä ja kehittää niitä. Käytäntötutkimus poikkeaa perinteisestä tieteellisestä tutkimuksesta siten, että tutkimuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin osallistuvat tutkijan ohella rajoja ylittävästi eri sidosryhmät, kuten asiakkaat ja organisaation eri työntekijät. (Satka & Karvinen- Niinikoski & Nylund & Hoikkala 2005, )

6 2 1.2 Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikka Porvoon Kaupungin Päihdestrategian (2011, 5) mukaan päihdetyön tavoitteena on tarjota riittävät, laadukkaat ja joustavat palvelut niille yksilöille ja perheille, joiden kohdalla päihteiden käytöstä on muodostunut tai on muodostumassa ongelma. Päihdetyön keskeisinä arvoina ovat yksilöllisyys, asiakaslähtöisyys ja luottamuksellisuus. Nuorten ja aikuisten päihdeklinikka on porvoolaisille, sipoolaisille ja askolalaisille tarkoitettu päihdehuollon erityispalveluita tarjoava kunnallinen päihdehoitoyksikkö. Se on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alussa, jolloin Porvoon kaupungin talouden tasapainottamis- ja rakennetoimenpiteenä yhdistettiin Porvoon Nuorisoasema ja A-klinikka. Palvelu on suunnattu jokaiselle alueen asukkaalle, joka on huolissaan omasta tai läheisensä päihde-, peli- tai nettiriippuvuudesta. Asiointi on maksutonta eikä palveluun pääsemiseen tarvita lähetettä. (Toimintakertomus 2010.) Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan toiminta-alueet voidaan jakaa ehkäisevään ja hoidolliseen päihdetyöhön. Ehkäisevän päihdetyön painopistealueena on koulussa toteutettava elämäntaito- ja päihdevalitustyö sekä vanhemmille ja ammattihenkilöstölle pidettävät päihdeluennot. Hoidollisen päihdetyön toteuttamismuotoja ovat yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmätyö sekä kotikäynnit. Hoidolliseen päihdetyöhön kuuluu myös tehostettu avokatkaisuhoito ja korvaushoito. Päihdeklinikalla toimii lisäksi kaksi kertaa viikossa suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvontapiste Vinkki. (Toimintakertomus 2010.) Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan työ toteutetaan ja suunnitellaan moniammatillisessa työryhmässä, johon kuuluu esimies, neljä sairaanhoitajaa, kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi vastaanottotyöntekijää ja osa-aikainen lääkäri. Työn lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset hoidolliset tarpeet. (Toimintakertomus 2010.) Toimintavuoden 2010 aikana päihdeklinikalla toteutui 7864 asiakaskäyntiä, joista 1236 oli ryhmäkäyntiä. Erillisiä asiakkaita oli yhteensä 551, joista naisia oli 194. Uusia asiakkaita päihdeklinikalle hakeutui 194. Kotikäyntejä oli 39 ja tehostettua perhetyötä tehtiin 66 perheessä. Korvaushoidossa oli 15 ja peliriippuvuuden vuoksi hoitoon hakeutui 9 asiakasta. Merkittävin tulosyy päihdeklinikalle oli alkoholi, toiseksi yleisin sekakäyttö ja kolmanneksi yleisin tulosyy oli huumeet. (Toimintakertomus 2010.)

7 3 2 Tutkimusasetelma 2.1 Tutkimustehtävä ja -kysymykset Tämän käytäntötutkimuksen tutkimustehtävänä on selvittää, miten Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan asiakkaat arvioivat palvelun eri osa-alueita ja mikä tuottaa asiakkaille hyötyä palvelun käyttämisessä. Lisäksi selvitetään asiakkaiden käsityksiä päihdeklinikan palveluiden kehittämiskohdista. Empiiriset tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten asiakkaat arvioivat palvelun saatavuutta, 2) Miten asiakkaat arvioivat saamaansa kohtelua, 3) Miten asiakkaat arvioivat osallisuuttaan palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa, ja 4) Minkälaista hyötyä asiakkaat saavat päihdeklinikalla asioimisesta? 2.2 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Asiakastyytyväisyyttä tutkittaessa pyritään usein laajuuteen syvyyden sijaista, jolloin todelliset kehittämistarpeet saattavat jäädä löytämättä. Asiakastyytyväisyystutkimuksia tehtäessä tulisikin miettiä, mikä on tutkimuksen todellinen hyöty ja ovatko tyytyväisyyttä mittaavat kysymykset relevantteja. (Grigoroudis & Siskos 2010, 179; Laukkanen 2004.) Tässä tutkimuksessa tarkastelen asiakkaiden käsityksiä päihdeklinikan palveluista kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten aineistojen valossa. Eri aineistotyyppien yhdistämisellä lähestyn tutkittavaa ilmiötä monipuolisemmin ja syvällisemmin kuin jos tarkastelu olisi rajattu vain joko kvantitatiivisiin tai kvalitatiivisiin aineistoihin. Keräsin kvantitatiivisen tutkimuksen aineiston survey-kyselylomakkeella ja kvalitatiivisen aineiston puolistrukturoidulla temaattisella haastattelulla. Koska sosiaalityön käytäntötutkimuksessa on keskeistä huomioida sekä tutkijan että ammatillisten tiedontuottajien ja asiakkaiden rooli tasavertaisina tiedon tuottajina, pyrin liittämään eri sidosryhmät tutkimuksen suunnitteluun mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi aloitin tutkimuksen suunnittelun varaamalla jokaiselta työntekijältä tunnin ajan, jolloin muotoilimme kyselylomakkeen ja asiakashaastattelun tutkimusteemoja käytäntötutkimukselle ominaisen yhteistoiminnallisen vuoropuhelun mukaan pohtimalla, minkälaisista tekijöistä syntyy asiakastyytyväisyyttä tai -tyytymättömyyttä sekä minkälaisista osa-alueista tulisi hankkia tietoa päihdeklinikan palveluiden kehittämiseksi. Näissä haastattelukeskuste-

8 4 luissa tavoitteenani oli myös perehtyä päihdeklinikalla tehtävän työn toimintaympäristöön, joten pyysin työntekijöitä kertomaan toimenkuvastaan. Lisäksi esitin työntekijöille pyynnön ottaa yhteyttä mahdollisesti haastateltaviksi soveltuviin asiakkaisiin. (Liite 1.) Asiakkaat oli tarkoitus liittää tutkimuksen suunnitteluvaiheeseen keskustelemalla asiakastyytyväisyydestä ja testaamalla alustava kyselylomake Mielen Avain -hankkeen Elämä Haltuun -projektin kokemusasiantuntijaryhmässä, mutta ryhmän muuttuneen kokousaikataulun vuoksi vain yksi ryhmän jäsen pystyi koetäyttämään lomakkeen. Muut ryhmän jäsenet kommentoivat lyhyesti toteutettavaa asiakastyytyväisyystutkimusta ja näiden kommentointien perusteella kiinnitin huomiota muun muassa kyselyn pituuteen ja muotoilin lopullisen kyselylomakkeen (Liite 2) ja haastattelurungon (Liite 3). Laadin myös asiakashaastattelussa käyttämäni suostumuslomakkeen (Liite 4). Asiakkaiden liittäminen tutkimuksen suunnitteluun jäi kuitenkin vähäiseksi tutkimusaikataulun rajallisuuden takia. Haastattelukeskusteluiden ohessa tutustuin päihdepalveluissa aikaisemmin tehtyihin asiakastyytyväisyystutkimuksiin ja aihetta sivuavaan kirjallisuuteen ja julkaisuihin, kuten Sosiaali- ja Terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton vuonna 2002 julkaisemaan Päihdepalvelujen laatusuositukseen. Vaikka tutkimuskirjallisuus ja julkaisut avustivat tutkimusteemojen muotoilua, painotin tutkimusvälineiden laadinnassa ensisijaisesti työntekijöiden haastattelukeskusteluissa esiin nousseita asioita ja kokemusasiantuntijoiden kommentteja käytännöstä nousevan tiedon varmistamiseksi ja käytäntötutkimuksen luoteen toteuttamisen vuoksi. Työntekijöiden haastattelukeskusteluiden, kokemusasiantuntijoiden kommenttien ja kirjallisuuden pohjalta muodostetut asiakastyytyväisyystutkimuksen lopulliset teemat ovat palvelun saatavuus (kyselylomakkeen kysymykset 1 7), tiedonsaanti (k 11, 22, 23), asiakkaan kokema hyöty (k 13, 32, 33, 42, 43), asiakaslähtöisyys (k 28 31, 34 40), osallisuus (k 9, 10, 12, 14, 15, 26, 27), palvelun vaikuttavuus (k 16 21), kontrolli (k 24, 25, 41). Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin asiakkaan vapaaehtoisuutta, omaa motivaatiota, sukupuolta, ikää, asiakkuuden kestoa, päihdekuntoutumisen vaihetta ja vaikeinta päihdeongelmaa tilastollista vertailua varten. Työntekijöiden haastelukeskusteluissa nousi esiin tarve saada esiin mielipide-eroja. Tämän vuoksi muodostin kyselylomakkeen vastausvaihtoehdot neliportaisen Likertin asteikon

9 5 mukaan. Tässä tutkimuksessa ei siten käytetty keskimääräisiä vaihtoehtoja, kuten ei samaa eikä eri -vaihtoehtoa. En osaa sanoa -vaihtoehto jätettiin niin ikään pois, koska vaihtoehtoa ei tutkimuksessa juurikaan voi käyttää hyväksi sen epäinformatiivisuuden takia. (Valli 2010, ). Tutkimuksessa tehtiin siis tietoinen valinta siitä, että jos vastaaja ei halua vastata kysymykseen, hän jättää kohdan tyhjäksi. Puuttuvia tietoja vastauksissa olikin muutama ja ne korvattiin tilastollisessa vertailussa muuttujan keskiarvolla. Suoritin asiakkaiden haastattelut ja kyselylomakevastausten keräämisen lomittain. Työntekijät olivat ottaneet yhteyttä haastateltaviin asiakkaisiin ja kolmen asiakkaan kanssa työntekijä oli sopinut haastatteluajan. Kolmen asiakkaan kanssa sovin ajan puhelimitse ja neljän asiakkaan kanssa henkilökohtaisesti. Kahden haastateltavan kanssa sovin ajan kahteen kertaan, mutta lopulta nämä asiakkaat jaksoivat täyttää vain kyselylomakkeen. Kolmen haastateltavan aika peruuntui. Viisi haastattelua toteutui sovitusti ja haastattelut kestivät noin tunnin. Olin varautunut suorittamaan ensimmäisen haastattelun koehaastatteluna, mutta sen aineisto soveltui hyvin tutkimuskäyttöön, joten liitin haastattelun tutkimusaineistoon. Kyselylomakkeen täyttäneet vastaajat valikoituivat satunnaisesti päihdeklinikalla keväällä 2011 kahden viikon aikana asioinneista asiakkaista. Alun perin olin suunnitellut, että vastaaja olisi itsenäisesti täyttänyt kyselylomakkeen ja näin tapahtuikin 34 vastaajan kohdalla. Kyselylomakevastausten keräämisen alkuvaiheessa huomasin, että suuri osa vastaajista tarvitsee avustusta lomakkeen täyttämisessä. Tämän vuoksi luin 18 vastaajalle tutkimuskysymykset ääneen ja vastaaja ilmoitti numeroidun mielipiteensä, joka ympyröitiin lomakkeeseen. Kysely haastattelun tapaan on yksi kyselylomakeaineiston keruutapa, jonka etuna on se, että kyselyyn voidaan liittää havainnointia ja kysymyksiä voidaan tarkentaa, mikäli vastaaja ei ymmärrä kysymyksen sisältöä. Haittapuolena on aineiston keräämisen aikaavievyys. (Valli 2010, 111.) Kolmen vastaajan kohdalla kyselylomaketietojen kerääminen aloitettiin, mutta keskeytettiin asiakkaan vaikean elämäntilanteen takia ja hänen kanssaan keskusteltiin asioista, joista asiakas halusi puhua. Näitä keskusteluja ei liitetty tutkimusaineistoon. Yksi vastaaja halusi myöhemmin muuttaa vastauksiaan, joten hänen kanssaan tietojen kerääminen suoritettiin uudelleen ja vanha vastaus poistettiin. Aineiston keruu oli hidasta, sillä kyselyyn vastaami-

10 6 nen saattoi kestää minuuttia, riippuen siitä, kuinka paljon asiakas halusi kertoa päihdeklinikalla asioimisen aikana saamistaan kokemuksistaan ja elämäntilanteestaan. Kyselylomakkeen avokysymys k46 jäi jo ensimmäisten vastausten kohdalla poikkeuksetta tyhjäksi, joten muutin kyselylomaketietojen keruutapaa avovastauksen osalta siten, että lomakkeen täyttämisen jälkeen kysyin jokaiselta vastaajalta kolme lisäkysymystä ja tarvittaessa niitä tarkentava lisäkysymyksen: 1) Miten koet hyötyväsi päihdeklinikalla asioimisesta/ mitkä tekijät koet parhaina asioidessasi päihdeklinikalla, 2) Onko sinulla ollut ristiriitoja asioidessasi päihdeklinikalla, ja jos on kerrotko tilanteesta vähän, 3) Miten päihdeklinikan toimintaa pitäisi mielestäsi kehittää? Tarkentavat kysymykset olivat pääsääntöisesti tarpeellisia, koska ensimmäinen kysymys vasta orientoi vastaajaa aiheeseen. Vastaajien suulliset vastaukset kirjasin ylös sanatarkasti. Vastaajat saattoivat kertoa hyvinkin laajasti myös omasta elämäntilanteestaan ja päihteiden käytöstään, mutta näiltä osin en kirjannut vastauksia ylös. Kyselylomaketietoja kerättäessä vastaajat kommentoivat useasti kyselylomakkeessa kysyttyjä asioita, mutta näitä kommentteja en voinut käyttää tutkimuksessa hyväksi, sillä lukuisten kommenttien käsin kirjaaminen olisi venyttänyt vastausaikaa. Kyselylomaketilannetta varten vastaajalta ei myöskään pyydetty suostumusta ja näin tilannetta ei voitu nauhoittaa vastausten myöhempää litterointia varten. Vastaajien kommentit kuitenkin auttoivat suuntaamaan huomiota olennaisiin päihdeklinikan palveluiden osa-alueisiin. Tää on hyvä kysymys tää onko parempi mieli sen huomaa varsinkin sillo kun on joutunu pakottaa ittensä sängyn pohjalta tänne sen huomaa monesti vasta kun on kotona takas että miten paljo parempi mieli voiko siihen laittaa jonku +1. k50 Suoritetuissa haastatteluissa ja kyselytutkimuksessa tutkimusteemoja oli useita, koska tavoitteena oli käytäntötutkimuksen aineistolähtöisyyden takia paikantaa erilaisia palvelun alueita. Lopullisessa analyysissa en käsittele jokaista kyselylomakkeen kysymystä, sillä poisjätetyt muuttujat eivät nousseet relevanteiksi tässä tutkimuksessa. Osasyinä siihen, etteivät kysymykset nouse olennaisiksi, saattaa olla se, ettei kysymysten muotoilu ole riittävän yksityiskohtaista tai kysymysten pätevyys on puutteellista (Valli 2010, 103).

11 7 Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto sisältää 52 kyselylomakevastausta, jotka analysoin käyttämällä PASW18-ohjelmistoa. Tutkimuksen kvantitatiivisen aineiston analyysissa selittävinä muuttujina käytin sukupuolta, ikää, vaikeinta päihdeongelmaa, korvaushoidossa olemista, ja palvelussa asioinnin vapaaehtoisuutta. Selitettävät tekijät olivat palvelun saatavuus, asiakkaan kokema hyöty, asiakaslähtöisyys ja osallisuus. Kyselyn selittäville tekijöille suoritin faktorianalyysin, jolla aineistoa voidaan tiivistää keskenään korreloivia muuttujia yhdistämällä. Tavoitteena oli löytää muuttujien taustalla vaikuttavia piileviä yhdenmukaisuuksia eli faktoreita. (FSD KvantiMOT 2011; Toikka 2010.) Ennen faktorianalyysin suorittamista varmistin aineiston soveltuvuuden faktorianalyysiin Bartletin testillä, jonka arvoksi saatiin Tulos on tilastollisesti merkittävä. KMO-arvo (Kaiser-Meyer-Olkin), joka kertoo, onko faktoroinnille edellytyksiä, oli 0, (Karjaluoto 2007, 44.) KMO-arvo on hyvin matala, joten en käyttänyt faktoripisteitä varsinaisessa analyysissa vaan paikansin niiden avulla yhteen liittyviä muuttujia summamuuttujien laatimista varten. Faktorianalyysin perusteella aineistoista löytyi 12 faktoria. En soveltanut faktoreita 4, 5, 7, 9 12 tässä tutkimuksessa, sillä niille latautui vain yksittäisiä muuttujia. Faktoreita 1 3, 6, 8 sovelsin ja nimesin niille latautuneet muuttujat seuraavasti: faktorille 1 Asiakaslähtöinen kohtaaminen, faktorille 2 Osallisuus, faktorille 3 Palvelusta saatava hyöty 1, faktorille 6 Palvelun saatavuus ja faktorille 8 Palvelusta saatava hyöty 2. Faktorille voimakkaimmin latautuneista muuttujista ns. kärkimuuttujista muodostin summamuuttujat, joita ristiintaulukoin selittävien muuttujien kanssa. En siis käyttänyt analyysissa jokaista faktorille latautunutta muuttujaa. Summamuuttujien sisäistä johdonmukaisuutta arvioin Cronbachin alfakertoimella. 2 (Liite 5.) Muuttuja k31 latautui faktorille 9, mutta suulliset vastaukset perustelevat sen käsittelyä osana asiakaslähtöistä kohtaamista. Yksittäisistä muuttujista ja summamuuttujista laskin frekvenssejä, prosenttiosuuksia, ristiintaulukoinnin tuloksia sekä tilastollisia todennäköisyyksiä. Faktorianalyysin perusteella valituille muuttujille laskin keskiarvot, joiden mukaan keskiarvo 1 1,5 voidaan tulkita täy- 1 KMO-arvo, joka on alle 0,6 indikoi heikkoa sopivuutta faktorianalyysille. 2 Cronbachin alfa-kerroin 0,90 0,99 tarkoittaa korkeaa reliabiliteettia, 0,80 0,89 hyvää, 0,70 0,79 kohtalaista ja alle 0,69 heikkoa reliabiliteettia.

12 8 sin eri olemisena, 1,51 2 jokseenkin samaa, 2,01 2,99 ei samaa eikä eri, 3 3,49 jokseenkin eri ja 3,5 4 täysin eri olemisena. Käytäntötutkimuksen kvalitatiivinen aineisto sisältää 5 haastattelua. Haastatteluissa oli tavanomaista, että haastateltava vastasi muutamalla lauseella kysyttyyn kysymykseen ja jatkoi kysymyksen peilaamista omaan elämäntilanteeseensa ja päihdekuntoutumiseensa. Näin ollen suoritin haastattelujen litteroinnin sanatarkasti vain tutkimuskysymysten kannalta olennaisista alueista. Jos haastateltava kertoi esimerkiksi läheistensä somaattisista sairauksista, jätin sen litteroinnin ulkopuolelle. Litteroitua aineistoa kertyi 36 liuskaa (riviväli 1,5, fontti Times New Roman 12). Avoimista vastauksista aineistoa kertyi 7 liuskaa (riviväli 1,5, fontti Times New Roman 12). Analysoin sekä haastattelu- että avovastausaineiston aineistolähtöisellä temaattisella sisällönanalyysilla. Suulliset vastaukset järjestin tutkimusteemojen mukaan siten, että kirjasin jokaisen teeman alle aineistosta kohdat, joissa teemaa käsiteltiin (Eskola 2010, 43). Raportoinnissa kiinnitin huomiota vastaajien anonymiteettiin varmistamalla, etteivät lainaukset sisällä tunnistetietoja. Kyselylomakkeiden avovastausten vastaajiin viittaan lainauksissa kyselylomakkeen (k) ja vastauksen numerolla. Haastateltavista ilmoitan niin ikään haastattelun (h) numeron. Haasteltavista ilmoitan sukupuolen ja syntymävuoden viiden vuoden tarkkuudella. Jos vastaaja on puheessaan viitannut nimellä työntekijään, olen työntekijöiden anonymiteetin varmistamiseksi raportoinnissa lainausten osalta korvannut työntekijöiden nimet nimellä Maija.

13 9 3 Tulokset 3.1 Taustamuuttujat Kyselyyn vastaajia oli 52, joista oli miehiä 36 (69,2 %) ja naisia 16 (30,8 %). Vastaajien keski-ikä oli 39,8 vuotta. Nuorin vastaaja oli 18 vuotta ja vanhin 63 vuotta. Tilastollista vertailua varten vastaajat jaoteltiin kahteen ikäluokkaan vuotiaat ja vuotiaat päihdeklinikan asiakkuusjakauman mukaisesti. Kyselyn sukupuolijakauma noudattaa päihdeklinikan asiakkaiden sukupuolijakaumaa, sillä toimintavuoden 2010 aikana asioinneista asiakkaista miehiä oli 64,8 % ja naisia oli 35,2 % (Toimintakertomus 2010). Toimintakertomuksen 2010 tilastolliset luvut ovat suuntaa-antavia, sillä vuosi oli poikkeuksellinen kahden yksikön yhteenliittymisen johdosta. Kuviosta 1 huomataan, että tässä aineistossa naisia oli nuoremmassa ikäluokassa hieman vanhempaa ikäluokkaa enemmän. Kuvio 1. Sukupuoli ikäluokittain. Miehistä 24 (68,6 %) ja naisista 11 (73,3 %) ilmoitti vaikeimmaksi päihdeongelmakseen alkoholin. Huumeet vaikeimmaksi päihdeongelmakseen ilmoitti miehistä 11 (31,4 %) ja naisista neljä (26,7 %). Ristiintaulukoinnin tulos on tilastollisesti merkitsevä p=0,003** (Liite 6. Taulukko 1.) Kahdella vastaajalla (3,8 %) ei ollut päihdekäyttöongelmaa, sillä he vastasivat perheenjäsenen ominaisuudessa.

14 10 Vastaajista korvaushoidossa oli 10 (20,0 %) ja muussa asiakkuudessa 42 (80,0 %). Huumeet vaikeimmaksi ongelmakseen ilmoittaneista yhdeksän (18,0 %) oli korvaushoidossa ja kuusi (12,0 %) muussa asiakkuudessa. Tulos on tilastollisesti erittäin merkitsevä p<0.001***. (Liite 6. Taulukko 2.) Tässä aineistossa korvaushoidossa olevien osuus on todellista korvaushoidossa olevien (3 %) osuutta korkeampi (Toimintakertomus 2010). Alle 35-vuotiailla päihteiden sekakäyttö ja huumeet ovat tavanomaisempi ensisijainen päihdeongelma, kun taas yli 50-vuotiailla alkoholi on vaikein päihdeongelma (Kaukonen 2011). Myös tämän tutkimuksen mukaan voidaan huomata, että kun syntymävuosi jaotellaan neljään ikäluokkaan, nuorimmassa ikäluokassa huumeet ovat selvästi yleisempi päihdeongelma kuin vanhimmassa ikäluokassa. Miehillä huumeet ovat nuoremmassa ikäluokassa kymmenen kertaa useammin vaikein päihdeongelma kuin vanhemmassa ikäluokassa ja naisilla nuoremmassa ikäluokassa kolme kertaa useammin kuin vanhemmassa ikäluokassa. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Vaikein päihdeongelma ikäluokittain. Taulukon 1 mukaan vuotiaista miehistä 14 (73,7 %) ja naisista kahdeksan (88,9 %) käy päihdeklinikalla vapaaehtoisesti. Samanikäisistä miehistä viisi (26,3 %) ja naisista yksi (11,1 %) ilmoittaa käyvänsä päihdeklinikalla ei-vapaaehtoisesti. Ikäluokassa vuotiaat miehistä 17 (100 %) ja naisista kuusi (85,7 %) ilmoittaa käyvänsä päihdeklinikalla vapaaehtoisesti. Vanhemman ikäluokan miehistä yksikään ei ilmoittanut ja naisista yksi (14,3 %) ilmoitti käyvänsä päihdeklinikalla vasten tahtoaan. Ei-vapaaehtoisesti käyvistä

15 11 miehistä kolme (60,0 %) oli korvaushoidossa ja kaksi (40,0 %) muussa asiakkuudessa. (Liite 6. Taulukko 3.) Miesten osalta ristiintaulukointi oli tilastollisesti melkein merkitsevä p=0,023**, kun taas naisten osalta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Taulukko 1. Vapaaehtoisuus sukupuolen ja ikäluokan mukaan. Mies vuotta 14 (73,7 %) vuotta 17 (100,0 %) Yhteensä 31 (86,1 %) Nainen vuotta 8 (88,9 %) vuotta 6 (85,7 %) Yhteensä 14 (87,5 %) Vapaaehtoinen Ei-vapaaehtoinen 5 (26,3 %) 5 (13,9 %) 1 (11,1 %) 1 (14,3 %) 2 (12,5 %) Yhteensä 19 (100,0 %) 17 (100,0 %) 36 (100,0 %) 9 (100,0 %) 7 (100,0 %) 16 (100,0 %) Ei-vapaaehtoisen käynnin taustalla saattaa olla esimerkiksi lastensuojelun tai työterveydenhuollon ohjaus. Myös asiakkaat, jotka on ohjattu päihdeklinikan asiakkuuteen, saattavat kokea kuntoutumisen edetessä käyntien perustuvan vapaaehtoisuuteen. Se on ollu ihan lastensuojelun vaatimuski et käyn täällä mut kyl mä käyn ihan omastki tahdosta. h2/1977n Asioinnin vastentahtoisuutta ei kuitenkaan voi suoraan päätellä päihdeklinikalle hoitoon ohjaamisen perusteella. Tällä hetkellä vapaaehtoisesti asioivat ovat saattaneet siis jossakin asioinnin vaiheessa asioida vasten tahtoaan. 3.2 Palvelun saatavuus Ajanvaraus Vastaajista 37 (71,2 %) oli täysin samaa ja 12 (23,1 %) jokseenkin samaa siitä, että ajanvaraus on nopeaa. Vastausten keskiarvon 1,28 ja 95 %:n luottamusvälin 1,15 1,41 mukaan vastaajat ovat täysin samaa siitä, että ajanvaraus on nopeaa. (Taulukko 2.) Miehistä 25 (69,4 %) ja naisista 12 (75,0 %) oli täysin samaa siitä,

16 12 että ajanvaraus on nopeaa. Ikäluokassa vuotiaat naisista kuusi (85,7 %) oli täysin samaa siitä, että ajanvaraus oli nopeaa. (Liite 6. Taulukko 4.) Ajanvarauksen nopeus nousi esiin myös avoimissa vastauksissa ja haastatteluissa. Mulla oli sellainen toivomus että mä pääsisin heti jonkun ihmisen kans juttelemaan mutta eihän se niin toimi että sittenhän täältä otettiin yhteyttä ja varattiin se aika mutta se tapahtu kaikki hirveen nopeesti että ihan viikon päästä pääsin. h1/1954n Naisista neljä (100 %), jotka ilmoittivat huumeet vaikeimmaksi ongelmakseen, oli täysin samaa siitä, että ajanvaraus oli nopea kun taas miehistä yksi (9,1 %), jotka ilmoittivat huumeet vaikeimmaksi päihdeongelmakseen, oli jokseenkin eri ajanvarauksen nopeudesta. (Liite 6. Taulukko 5.) Palvelun sijainti Vastaajista 41 (78,8 %) oli täysin samaa ja kahdeksan (15,4 %) jokseenkin samaa siitä, että palvelun sijainti on hyvä. Vastausten keskiarvo on 1,29 ja 95 %:n luottamusväli 1,12 1,48. (Taulukko 2.) Miehistä 27 (75,0 %) ja naisista 14 (87,5 %) oli täysin samaa siitä, että palvelun sijainti on hyvä. Vanhimmassa ikäluokassa vuotiaat 24 (100 %) ikäluokan vastaajaa oli täysin samaa siitä, että palvelun sijainti on hyvä. Tulos on tilastollisesti merkitsevä p=0,008**. (Liite 6. Taulukko 6.) Vastaajat olivat tyytyväisiä sijaintiin myös avovastausten ja haastattelujen perusteella. Vanhempien ikäluokkien vastauksissa nousi esiin myös palvelun käytöstä johtuvaa häpeää, jonka takia koettiin, että palvelun sijainti on hyvä. Palvelun sijainti on hyvä kun se on vähän ku piilossa et jos se olis tos Manneirheiminkadulla ni kattois ettei oo ketään tuttuja kattomassa ku kävelee sisälle ja se on hyvä ettei täällä oo millään suurilla kirjaimilla kirjoitettu että päihdeklinikka mulla on ennen aina niinko sellainen ajatus et ku tänne tullaan ni se on vähän et mulla oli se kynnys aika korkea. h1/1954n

17 13 Vaikka ikäluokkaan vuotiaat kuuluvien miesvastaajien käsitykset palvelun sijainnista olivat muita ryhmiä kielteisemmät, suullisten vastauksien perusteella nuoremmat vastaajat arvostivat keskeistä sijaintia ja sijaintia hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä. Poliisiaseman läheisyys ei ahdista sijainti on hyvä koska se on keskeinen sehän on tärkeintä että tää on lähellä typpi on lähellä monilla tää on hyvällä etäisyydellä. k52 Alkoholin vaikeimmaksi päihdeongelmakseen ilmoittaneista miehistä 19 (79,2 %) ja naisista 10 (90,9 %), ja huumeet vaikeimmaksi päihdeongelmakseen ilmoittaneista miehistä seitsemän (63,6 %) ja naisista kolme (75,0 %) oli täysin samaa palvelun hyvästä sijainnista. Tulos on tilastollisesti merkitsevä p=0,005**. (Liite 6. Taulukko 7.) Aukioloajat Vastaajista 36 (69,2 %) oli täysin samaa ja 10 (19,2 %) jokseenkin samaa siitä, että aukioloajat sopivat vastaajan elämäntilanteeseen. Vastaajista kuusi (11,5 %) ilmoitti olevansa jokseenkin eri aukioloaikojen sopivuudesta elämäntilanteeseensa. Vastausten keskiarvo on 1,42 ja 95 %:n luottamusväli 1,25 1,62. (Taulukko 2.) Haastattelujen ja avovastausten perusteella tyytymättömyyttä aukioloaikoihin aiheutti päihdeklinikan aukioloaikojen ja omien työaikojen yhteensovittaminen. Aukioloja enemmän iltaan että jopa estää jos tarvis tukea mut ei kehtaa ottaa työstä vapaata ni se estää käymisen et on töissä pääsis myös. k26 Miehistä 23 (63,9 %) ja naisista 13 (81,3 %) oli täysin samaa siitä, että aukioloajat sopivat vastaajan elämäntilanteeseen. Ikäluokkaan vuotiaat kuuluvista miehistä yhdeksän (47,4 %) oli täysin ja kahdeksan (42,1 %) jokseenkin samaa ja kaksi (10,5 %) oli jokseenkin eri siitä, että aukioloajat sopivat hänen elämäntilanteeseensa. Ikäluokkaan vuotiaat kuuluvista naisista seitsemän (100 %) oli täysin samaa siitä, että aukioloajat sopivat hänen elämäntilanteeseensa. (Liite 6. Taulukko 8.) Miesten osalta tulos on tilastollisesti melkein merkitsevä p=0,04*.

18 Päihdeklinikan palveluista tiedottaminen Vastaajista 26 (50,0 %) oli täysin samaa ja 19 (36,5 %) jokseenkin samaa siitä, että päihdeklinikan palveluista on helppo saada tietoa. Vastaajista kuusi (11,5 %) oli jokseenkin eri päihdeklinikan palveluiden tiedon helposta saatavuudesta. Keskiarvo on 1,61 ja 95 %:n luottamusväli 1,42 1,79. (Taulukko 2.) Haastatteluissa tiedonsaanti nousi esiin eräänä palveluihin hakeutumisen esteenä ja palvelun kehittämiskohteena. Em mä tiedä tavottaaks tää kaikkia kaikkihan ei edes tiedä et on olemassa tämmönen ku päihdeklinikka et esimerkiksi aa-ryhmissä ei oo tiedetty et tämmönen paikka on olemassa mut se on tietysti paljo ihmisestä kii kuinka paljo ottaa asioista selvää mut jos sä oot tuolla kentällä ja huonossa hapessa ei sua kauheesti ees kiinnosta ottaa selvää. h2/1977n Miehistä 14 (38,9 %) ja naisista 12 (75,0 %) oli täysin samaa, siitä että päihdeklinikan palveluista on helppo saada tietoa. Ikäluokkaan vuotiaat kuuluvista miehistä kolme (15,8 %) oli täysin ja 11 (57,9 %) jokseenkin samaa ja neljä (21,1 %) jokseenkin eri siitä, että päihdeklinikan palveluista on helppo saada tietoa. (Liite 6. Taulukko 9.) Tulos on tilastollisesti melkein merkitsevä p=0,012* Yhteenvetoa palveluiden saatavuudesta Taulukosta 2 huomataan, että Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan asiakkaiden käsitykset ajanvarauksen nopeudesta ovat muita palvelun osa-alueita myönteisemmät. Palveluista tiedottaminen on tämän tutkimuksen mukaan eräs päihdeklinikan kehittämisalueista.

19 15 Taulukko 2. Palveluiden saatavuus. Ajanvaraus on nopeaa Palvelun sijainti on hyvä Aukioloajat sopivat elämäntilanteeseeni Päihdeklinikan palveluista on helppo saada tietoa Täysin samaa 37 (71,2 %) 41 (78,8 %) 36 (69,2 %) 26 (50 %) Jokseenkin samaa 12 (23,1 %) 8 (15,4 %) 10 (19,2 %) 19 (36,5 %) Jokseenkin eri 1 (1,9 %) 2 (3,8 %) 6 (11,5 %) 6 (11,5 %) Täysin eri 1 (1,9 %) Keskiarvo 95 %:n luottamusväli 1,28 1,15 1,41 1,29 1,12 1,48 1,42 1,25 1,62 1,61 1,42 1,79 Palveluiden saatavuutta mittaavat muuttujat korreloivat positiivisesti keskenään ja Cronbachin alfa oli 0,615 eli muuttujien sisäisen johdonmukaisuuden reliabiliteetti oli heikko (kts. sivu 7). Palvelun saatavuutta mittaavista muuttujista rakennetun summamuuttujan keskiarvo oli 1,39 ja 95 %:n luottamusväli 1,29 1,52. Muuttujan arvot vaihtelevat välillä 1 2,25. Ikäluokkaan vuotiaat kuuluvien miesten käsitykset olivat muita ryhmiä kielteisempiä ja ikäluokkaan vuotiaat kuuluvien naisten käsitykset muita ryhmiä myönteisempiä. Ristiintaulukoinnin tulos on melkein merkitsevä p=0,033*. Pätevä vertailu oli kuitenkin vaikeaa kvantitatiivisen aineiston suppean koon takia. (Liite 6. Taulukko 10.) 3.3 Asiakaslähtöinen kohtaaminen Päihdetyössä asiakaslähtöistä kohtaamista voidaan arvioida vuorovaikutuksen onnistumisen näkökulmasta. Kohtaamisen onnistumisessa on tärkeää, että työntekijä todella kuuntelee asiakasta, yrittää ymmärtää asiakkaan näkökantoja sekä kykenee eläytymään asiakkaan tunteisiin ja tilanteeseen. Puhutaan tarkasta empatiasta, jolloin työntekijä ei kritisoi tai syytä asiakasta, vaikka ei hyväksyisi tämän toimintaa. Empaattinen päihdetyöntekijä luo aikaan omilla toimintatavoillaan sellaisen työskentelyilmapiirin, jossa asiakas voi turvallisesti tuoda esille pelkojaan ja huoliaan. (Koski-Jännes 2008, 46.) Tässä tutkimuksessa asiakaslähtöinen kohtaaminen on jaoteltu ystävällisyyteen, luottamuksellisuuteen, asiakkaan kokemukseen kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta, asiakkaan kokemukseen hyväksytyksi tulemisesta, kannustamiseen ja pystyvyyden tukemiseen sekä asialliseen suhtautumiseen päihdekäyttöön.

20 Ystävällisyys Taulukosta 3 huomataan, että vuotiaista vastaajista 24 (100 %) oli täysin samaa siitä, että häneen suhtaudutaan päihdeklinikalla ystävällisesti. Ikäluokassa vuotiaat miehet vastasivat hieman miesten vanhempaa ikäluokkaa ja naisia kielteisemmin saamansa palvelun ystävällisyyteen. Tulos oli miesten osalta tilastollisesti melkein merkitsevä p=0,04**. Vastausten keskiarvo oli 1,15 ja 95 %:n luottamusväli oli 1,04 1,27. Taulukko 3. Ystävällinen suhtautuminen. Minuun suhtaudutaan ystävällisesti Täysin samaa Jokseenkin samaa Jokseenkin eri Yhteensä Mies vuotta ,1 % 13,9 % 2,8 % 52,8 % vuotta ,2 % 47,2 % Yhteensä ,3 % 13,9 % 2,8 % 100,0 % Nainen vuotta ,0 % 6,3 % 56,3 % vuotta ,8 % 43,8 % Yhteensä ,8 % 6,3 % 100,0 % Huumeet vaikeimmaksi päihdeongelmakseen ilmoittaneiden vuotiaiden miesten käsitykset suhtautumisen ystävällisyydestä olivat muita ryhmiä hieman kielteisempiä (Liite 6. Taulukko 11). Avovastausten ja haastatteluiden perusteella päihdeklinikan henkilökunnan ystävällisyys oli arvostetuin asiakaslähtöisen kohtaamisen osa-alue. Saa tulla omana itsenä vaikka on ongelmia saa apua täällä otetaan ystävällisesti vastaan ja välitetään. k23 Palvelu on ystävällistä otetaan ihminen sellaisena kun on ettei katota nenänvartta pitkin. k11 Tosi hyvät ystävälliset ihmiset et silleen on niinko helppo puhua heijän kanssa näistä asioista ei tarvi jännittää. h3/1960n

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Tulokset Aidosti asiakaslähtöiset avopalvelut Katriina Piironen Avopalvelujen hallinto 4.12.2012 Avopalvelujen asiakaskysely 29.10.-11.11.2012 Tampereen sosiaali-

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

Kyselylomakkeiden käyttötapoja: Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset

Lisätiedot

Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa

Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Päivikki Jääskelä ja Ulla Maija Valleala Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Palvelulaatukysely: Henkilökunta

Palvelulaatukysely: Henkilökunta Palvelulaatukysely: Henkilökunta Henkilökunnan tärkeys Eri muuttujien tärkeyttä mitattiin palvelunlaatukyselyssä arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Anne Partanen Minäpystyvyyskouluttaja, KT annpartanen@gmail.com http://sites.google.com/site/annpartanen/ 040-7023678

Lisätiedot

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Christoffer Tigerstedt A-klinikkasäätiön päihdetiedotusseminaari 9.6.2016 Balderin sali 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Juomiskulttuurissa meneillään

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Palveluneliö Oy Asiakastyytyväisyyskyselyt

Palveluneliö Oy Asiakastyytyväisyyskyselyt Palveluneliö Oy Asiakastyytyväisyyskyselyt Terhi Holmström, Laurea Palveluneliö Marraskuu 2016 1 Yhteenveto Tämä on raportti Palveluneliö Oy:n asiakastyytyväisyyskyselyistä vuosilta 2012, 2014 ja 2016.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Terveysasemien vaihdot Tampereella

Terveysasemien vaihdot Tampereella Terveysasemien vaihdot Tampereella 2011 2015 Terveysasemien sisäisten vaihtojen määrät ja syyt Annika Sallinen 1 Avopalveluiden hallinto Taustasta ja aineistosta Terveyskeskusten vaihto ollut mahdollista

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100 EPSI Rating Pankki ja rahoitus 2016 Päivämäärä: 2016-10-03 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 ASIAKASKYSELY ENVERA Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 20.11.2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteuttaja, kohderyhmä, tavoite ja sisältö Taloustutkimus toteutti tämän tutkimuksen Envera Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Suora sitaatti niinkö tosiaan?

Suora sitaatti niinkö tosiaan? @MagSymp16 Suora sitaatti niinkö tosiaan? Lauri Haapanen viittä vaille tohtori toimittaja lauri.haapanen@helsinki.fi www.laurihaapanen.fi Twitter: @LauriHaapanen Esimerkki 1: Kulutusvalinnat Kulttuurilehti,

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot