Jos tällaist palvelua ei olis en usko et se juominen olis vähentyny niin paljo.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jos tällaist palvelua ei olis en usko et se juominen olis vähentyny niin paljo."

Transkriptio

1 Jos tällaist palvelua ei olis en usko et se juominen olis vähentyny niin paljo. Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan asiakastyytyväisyystutkimus Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalityö S25 Asiantuntijuus toimintaympäristöissään Karoliina Pönni

2 HELSINGIN YLIOPISTO Sosiaalitieteen laitos/ Sosiaalityö Käytäntötutkimus Karoliina Pönni Toukokuu 2011 TIIVISTELMÄ PORVOON NUORTEN JA AIKUISTEN PÄIHDEKLINIKAN ASIAKASTYYTYVÄI- SYYSTUTKIMUS Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan asiakastyytyväisyyttä. Tutkimusongelmana on perehtyä Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan asiakkaiden käsityksiin palvelusta ja sen hyödyllisyydestä. Lisäksi esitetään asiakkaiden näkemyksiä päihdeklinikan palveluiden kehittämiskohdista. Tutkimus on osa Helsingin yliopiston sosiaalityön maisteriopintojen Asiantuntijuus toimintaympäristöissään opintojaksoa. Käytäntötutkimuksen viitekehys perustuu työyhteisö- ja asiakaslähtöiseen palvelun laadun arviointiin sekä päihdehuollon laatusuosituksia käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkimuksessa yhdistetään kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusote. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin surveykyselyllä ja kvalitatiivinen aineisto haastatteluilla sekä survey-kyselyn yhteydessä tehdyllä avokysymyshaastattelulla. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto sisältää 52 survey-kyselyvastausta, jotka analysoitiin käyttämällä PASW18-ohjelmistoa. Aineistolle suoritettiin aluksi faktorianalyysi, jonka perusteella haettiin tutkimusteemoja. Faktorianalyysin perusteella löydetyistä yhteen liittyvistä muuttujista muodostettiin summamuuttujia. Aineistosta haettiin frekvenssejä, prosenttiosuuksia, aineistoa ristiintaulukoitiin ja tulkittiin tilastollisten keskiarvojen ja luottamusvälien perusteella. Kvantitatiivinen tutkimus suoritettiin puolistrukturoituna haastatteluna. Aineisto sisältää 49 avovastausta ja viisi noin tunnin pituista teemahaastattelua. Laadullinen aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä temaattisella sisällönanalyysilla sekä siitä nostettiin esiin teemoja, joilla syvennettiin faktorianalyysin perusteella löydettyjen yhteen liittyvien muuttujien sisältöä. Tulosten perusteella päihdeklinikan palvelut jaettiin neljään pääteemaan: palveluiden saatavuus, asiakaslähtöinen kohtaaminen, raittiuden ylläpitäminen ja siihen tukeminen sekä osallisuus. Tulosten mukaan asiakkaat ovat keskimäärin erittäin tyytyväisiä päihdeklinikan palveluihin. Asiakkaat arvostivat saamassaan palvelussa ystävällisyyttä ja sitä, että päihdeklinikalla asioidessaan he saattoivat puhua kokonaisvaltaisesti omasta elämäntilanteestaan ja heidät hyväksyttiin omana itsenään päihdeongelmastaan huolimatta. Avainsanat: Palvelun laatu, asiakastyytyväisyys, sosiaalityön käytäntötutkimus, päihdepalvelut

3 1 SISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto Tutkimuksen taustaa Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikka Tutkimusasetelma Tutkimustehtävä ja -kysymykset Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Tulokset Taustamuuttujat Palvelun saatavuus Ajanvaraus Palvelun sijainti Aukioloajat Päihdeklinikan palveluista tiedottaminen Yhteenvetoa palveluiden saatavuudesta Asiakaslähtöinen kohtaaminen Ystävällisyys Luottamuksellisuus Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen Hyväksytyksi tuleminen Kannustaminen ja pystyvyyden tunteen vahvistaminen Asiallinen suhtautuminen päihdekäyttöön Yhteenvetoa asiakaslähtöisestä kohtaamisesta Raittiuden ylläpitäminen ja siihen tukeminen Lääkehoito, seulat ja korva-akupunktio Psykososiaalinen ja keskustelutyö Osallisuus Kehittäminen Johtopäätökset Lähteet... 40

4 2 Liitteet Liite 1. Työntekijöiden haastattelukeskustelun runko. Liite 2. Kyselylomake. Liite 3. Asiakastyytyväisyystutkimuksen haastattelurunko. Liite 4. Suostumus. Liite 5. Faktoripisteet. Liite 6. Taulukot. Taulukot Taulukko 1. Vapaaehtoisuus sukupuolen ja ikäluokan mukaan Taulukko 2. Palveluiden saatavuus Taulukko 3. Ystävällinen suhtautuminen Taulukko 4. Palvelun luottamuksellisuus Taulukko 5. Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen Taulukko 6. Hyväksyntä Taulukko 7. Kannustaminen Taulukko 8. Asiallinen suhtautuminen päihdekäyttöön Taulukko 9. Asiakaslähtöinen kohtaaminen Taulukko 10. Palvelusta saatu hyöty Taulukko 11. Terveydentilan kohentuminen Taulukko 12. Elämäntilanteen kohentuminen Taulukko 13. Osallisuus Taulukko 14. Osallisuus sukupuolen ja ikäluokan mukaan Taulukko 15. Osallisuus sukupuolen ja vapaaehtoisuuden mukaan Kuviot Kuvio 1. Sukupuoli ikäluokittain Kuvio 2. Vaikein päihdeongelma ikäluokittain Kuvio 3. Yhteenveto tuloksista

5 1 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelun laatu voidaan määritellä kyvyksi tunnistaa, määrittää ja täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Asiakkaan kokema laatu on keskeinen palvelun laadun osa-alue, jota arvioidaan sen mukaan, tuottaako palvelu asiakkaalle sitä, mitä hän tuntee tarvitsevansa. Asiakkaan kannalta palvelun laadun tärkeitä alueita ovat palvelujen saatavuus, sujuvuus, saatu kohtelu sekä ammatillinen laatu. (Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002:3, 23.) Kun palvelun laatua lähestytään käyttäjälähtöisesti, laatu määräytyy asiakastyytyväisyyden mukaan ja asiakastyytyväisyystutkimusten tuloksia voidaan käyttää palvelun laadun seurannan ja arvioinnin apuvälineenä (Lovelock & Wirtz 2011, 405; Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002:3, 22). George Evans (2002, 134) painottaa, ettei asiakastyytyväisyyttä tulisi tutkia kiinnittämättä huomiota asiakkaan kokemaan arvoon. Asiakkaan kokema palvelun arvo syntyy asiakkaan kokeman palvelun hyödyn ja palvelun käytöstä aiheutuvien kustannusten välisestä suhteesta (McDougall & Levesque 2000, ). Tämä tutkimus on ensimmäinen Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikalla suoritettu asiakastyytyväisyystutkimus ja tarve tutkimuksen laatimiselle on esitetty päihdeklinikan toimintakertomuksessa Tutkimuksessa käsittelen asiakastyytyväisyyttä ja asiakkaan kokemaa arvoa selvittämällä päihdeklinikan asiakkaiden mielipiteitä palvelun osa-alueista ja perehtymällä siihen, miten asiakkaat kokevat hyötyvänsä saamastaan palvelusta. Nostan tutkimuksessa esiin sekä yleistä että syvällistä päihdeklinikan asiakastyytyväisyyttä koskevaa tietoa yhdistämällä kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen. Tutkimus on toteutettu osana Helsingin yliopiston sosiaalityön pääaineen käytäntötutkimusjaksoa. Käytäntötutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi sosiaalialan käytäntöjä ja kehittää niitä. Käytäntötutkimus poikkeaa perinteisestä tieteellisestä tutkimuksesta siten, että tutkimuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin osallistuvat tutkijan ohella rajoja ylittävästi eri sidosryhmät, kuten asiakkaat ja organisaation eri työntekijät. (Satka & Karvinen- Niinikoski & Nylund & Hoikkala 2005, )

6 2 1.2 Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikka Porvoon Kaupungin Päihdestrategian (2011, 5) mukaan päihdetyön tavoitteena on tarjota riittävät, laadukkaat ja joustavat palvelut niille yksilöille ja perheille, joiden kohdalla päihteiden käytöstä on muodostunut tai on muodostumassa ongelma. Päihdetyön keskeisinä arvoina ovat yksilöllisyys, asiakaslähtöisyys ja luottamuksellisuus. Nuorten ja aikuisten päihdeklinikka on porvoolaisille, sipoolaisille ja askolalaisille tarkoitettu päihdehuollon erityispalveluita tarjoava kunnallinen päihdehoitoyksikkö. Se on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alussa, jolloin Porvoon kaupungin talouden tasapainottamis- ja rakennetoimenpiteenä yhdistettiin Porvoon Nuorisoasema ja A-klinikka. Palvelu on suunnattu jokaiselle alueen asukkaalle, joka on huolissaan omasta tai läheisensä päihde-, peli- tai nettiriippuvuudesta. Asiointi on maksutonta eikä palveluun pääsemiseen tarvita lähetettä. (Toimintakertomus 2010.) Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan toiminta-alueet voidaan jakaa ehkäisevään ja hoidolliseen päihdetyöhön. Ehkäisevän päihdetyön painopistealueena on koulussa toteutettava elämäntaito- ja päihdevalitustyö sekä vanhemmille ja ammattihenkilöstölle pidettävät päihdeluennot. Hoidollisen päihdetyön toteuttamismuotoja ovat yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmätyö sekä kotikäynnit. Hoidolliseen päihdetyöhön kuuluu myös tehostettu avokatkaisuhoito ja korvaushoito. Päihdeklinikalla toimii lisäksi kaksi kertaa viikossa suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvontapiste Vinkki. (Toimintakertomus 2010.) Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan työ toteutetaan ja suunnitellaan moniammatillisessa työryhmässä, johon kuuluu esimies, neljä sairaanhoitajaa, kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi vastaanottotyöntekijää ja osa-aikainen lääkäri. Työn lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset hoidolliset tarpeet. (Toimintakertomus 2010.) Toimintavuoden 2010 aikana päihdeklinikalla toteutui 7864 asiakaskäyntiä, joista 1236 oli ryhmäkäyntiä. Erillisiä asiakkaita oli yhteensä 551, joista naisia oli 194. Uusia asiakkaita päihdeklinikalle hakeutui 194. Kotikäyntejä oli 39 ja tehostettua perhetyötä tehtiin 66 perheessä. Korvaushoidossa oli 15 ja peliriippuvuuden vuoksi hoitoon hakeutui 9 asiakasta. Merkittävin tulosyy päihdeklinikalle oli alkoholi, toiseksi yleisin sekakäyttö ja kolmanneksi yleisin tulosyy oli huumeet. (Toimintakertomus 2010.)

7 3 2 Tutkimusasetelma 2.1 Tutkimustehtävä ja -kysymykset Tämän käytäntötutkimuksen tutkimustehtävänä on selvittää, miten Porvoon Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan asiakkaat arvioivat palvelun eri osa-alueita ja mikä tuottaa asiakkaille hyötyä palvelun käyttämisessä. Lisäksi selvitetään asiakkaiden käsityksiä päihdeklinikan palveluiden kehittämiskohdista. Empiiriset tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten asiakkaat arvioivat palvelun saatavuutta, 2) Miten asiakkaat arvioivat saamaansa kohtelua, 3) Miten asiakkaat arvioivat osallisuuttaan palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa, ja 4) Minkälaista hyötyä asiakkaat saavat päihdeklinikalla asioimisesta? 2.2 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Asiakastyytyväisyyttä tutkittaessa pyritään usein laajuuteen syvyyden sijaista, jolloin todelliset kehittämistarpeet saattavat jäädä löytämättä. Asiakastyytyväisyystutkimuksia tehtäessä tulisikin miettiä, mikä on tutkimuksen todellinen hyöty ja ovatko tyytyväisyyttä mittaavat kysymykset relevantteja. (Grigoroudis & Siskos 2010, 179; Laukkanen 2004.) Tässä tutkimuksessa tarkastelen asiakkaiden käsityksiä päihdeklinikan palveluista kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten aineistojen valossa. Eri aineistotyyppien yhdistämisellä lähestyn tutkittavaa ilmiötä monipuolisemmin ja syvällisemmin kuin jos tarkastelu olisi rajattu vain joko kvantitatiivisiin tai kvalitatiivisiin aineistoihin. Keräsin kvantitatiivisen tutkimuksen aineiston survey-kyselylomakkeella ja kvalitatiivisen aineiston puolistrukturoidulla temaattisella haastattelulla. Koska sosiaalityön käytäntötutkimuksessa on keskeistä huomioida sekä tutkijan että ammatillisten tiedontuottajien ja asiakkaiden rooli tasavertaisina tiedon tuottajina, pyrin liittämään eri sidosryhmät tutkimuksen suunnitteluun mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi aloitin tutkimuksen suunnittelun varaamalla jokaiselta työntekijältä tunnin ajan, jolloin muotoilimme kyselylomakkeen ja asiakashaastattelun tutkimusteemoja käytäntötutkimukselle ominaisen yhteistoiminnallisen vuoropuhelun mukaan pohtimalla, minkälaisista tekijöistä syntyy asiakastyytyväisyyttä tai -tyytymättömyyttä sekä minkälaisista osa-alueista tulisi hankkia tietoa päihdeklinikan palveluiden kehittämiseksi. Näissä haastattelukeskuste-

8 4 luissa tavoitteenani oli myös perehtyä päihdeklinikalla tehtävän työn toimintaympäristöön, joten pyysin työntekijöitä kertomaan toimenkuvastaan. Lisäksi esitin työntekijöille pyynnön ottaa yhteyttä mahdollisesti haastateltaviksi soveltuviin asiakkaisiin. (Liite 1.) Asiakkaat oli tarkoitus liittää tutkimuksen suunnitteluvaiheeseen keskustelemalla asiakastyytyväisyydestä ja testaamalla alustava kyselylomake Mielen Avain -hankkeen Elämä Haltuun -projektin kokemusasiantuntijaryhmässä, mutta ryhmän muuttuneen kokousaikataulun vuoksi vain yksi ryhmän jäsen pystyi koetäyttämään lomakkeen. Muut ryhmän jäsenet kommentoivat lyhyesti toteutettavaa asiakastyytyväisyystutkimusta ja näiden kommentointien perusteella kiinnitin huomiota muun muassa kyselyn pituuteen ja muotoilin lopullisen kyselylomakkeen (Liite 2) ja haastattelurungon (Liite 3). Laadin myös asiakashaastattelussa käyttämäni suostumuslomakkeen (Liite 4). Asiakkaiden liittäminen tutkimuksen suunnitteluun jäi kuitenkin vähäiseksi tutkimusaikataulun rajallisuuden takia. Haastattelukeskusteluiden ohessa tutustuin päihdepalveluissa aikaisemmin tehtyihin asiakastyytyväisyystutkimuksiin ja aihetta sivuavaan kirjallisuuteen ja julkaisuihin, kuten Sosiaali- ja Terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton vuonna 2002 julkaisemaan Päihdepalvelujen laatusuositukseen. Vaikka tutkimuskirjallisuus ja julkaisut avustivat tutkimusteemojen muotoilua, painotin tutkimusvälineiden laadinnassa ensisijaisesti työntekijöiden haastattelukeskusteluissa esiin nousseita asioita ja kokemusasiantuntijoiden kommentteja käytännöstä nousevan tiedon varmistamiseksi ja käytäntötutkimuksen luoteen toteuttamisen vuoksi. Työntekijöiden haastattelukeskusteluiden, kokemusasiantuntijoiden kommenttien ja kirjallisuuden pohjalta muodostetut asiakastyytyväisyystutkimuksen lopulliset teemat ovat palvelun saatavuus (kyselylomakkeen kysymykset 1 7), tiedonsaanti (k 11, 22, 23), asiakkaan kokema hyöty (k 13, 32, 33, 42, 43), asiakaslähtöisyys (k 28 31, 34 40), osallisuus (k 9, 10, 12, 14, 15, 26, 27), palvelun vaikuttavuus (k 16 21), kontrolli (k 24, 25, 41). Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin asiakkaan vapaaehtoisuutta, omaa motivaatiota, sukupuolta, ikää, asiakkuuden kestoa, päihdekuntoutumisen vaihetta ja vaikeinta päihdeongelmaa tilastollista vertailua varten. Työntekijöiden haastelukeskusteluissa nousi esiin tarve saada esiin mielipide-eroja. Tämän vuoksi muodostin kyselylomakkeen vastausvaihtoehdot neliportaisen Likertin asteikon

9 5 mukaan. Tässä tutkimuksessa ei siten käytetty keskimääräisiä vaihtoehtoja, kuten ei samaa eikä eri -vaihtoehtoa. En osaa sanoa -vaihtoehto jätettiin niin ikään pois, koska vaihtoehtoa ei tutkimuksessa juurikaan voi käyttää hyväksi sen epäinformatiivisuuden takia. (Valli 2010, ). Tutkimuksessa tehtiin siis tietoinen valinta siitä, että jos vastaaja ei halua vastata kysymykseen, hän jättää kohdan tyhjäksi. Puuttuvia tietoja vastauksissa olikin muutama ja ne korvattiin tilastollisessa vertailussa muuttujan keskiarvolla. Suoritin asiakkaiden haastattelut ja kyselylomakevastausten keräämisen lomittain. Työntekijät olivat ottaneet yhteyttä haastateltaviin asiakkaisiin ja kolmen asiakkaan kanssa työntekijä oli sopinut haastatteluajan. Kolmen asiakkaan kanssa sovin ajan puhelimitse ja neljän asiakkaan kanssa henkilökohtaisesti. Kahden haastateltavan kanssa sovin ajan kahteen kertaan, mutta lopulta nämä asiakkaat jaksoivat täyttää vain kyselylomakkeen. Kolmen haastateltavan aika peruuntui. Viisi haastattelua toteutui sovitusti ja haastattelut kestivät noin tunnin. Olin varautunut suorittamaan ensimmäisen haastattelun koehaastatteluna, mutta sen aineisto soveltui hyvin tutkimuskäyttöön, joten liitin haastattelun tutkimusaineistoon. Kyselylomakkeen täyttäneet vastaajat valikoituivat satunnaisesti päihdeklinikalla keväällä 2011 kahden viikon aikana asioinneista asiakkaista. Alun perin olin suunnitellut, että vastaaja olisi itsenäisesti täyttänyt kyselylomakkeen ja näin tapahtuikin 34 vastaajan kohdalla. Kyselylomakevastausten keräämisen alkuvaiheessa huomasin, että suuri osa vastaajista tarvitsee avustusta lomakkeen täyttämisessä. Tämän vuoksi luin 18 vastaajalle tutkimuskysymykset ääneen ja vastaaja ilmoitti numeroidun mielipiteensä, joka ympyröitiin lomakkeeseen. Kysely haastattelun tapaan on yksi kyselylomakeaineiston keruutapa, jonka etuna on se, että kyselyyn voidaan liittää havainnointia ja kysymyksiä voidaan tarkentaa, mikäli vastaaja ei ymmärrä kysymyksen sisältöä. Haittapuolena on aineiston keräämisen aikaavievyys. (Valli 2010, 111.) Kolmen vastaajan kohdalla kyselylomaketietojen kerääminen aloitettiin, mutta keskeytettiin asiakkaan vaikean elämäntilanteen takia ja hänen kanssaan keskusteltiin asioista, joista asiakas halusi puhua. Näitä keskusteluja ei liitetty tutkimusaineistoon. Yksi vastaaja halusi myöhemmin muuttaa vastauksiaan, joten hänen kanssaan tietojen kerääminen suoritettiin uudelleen ja vanha vastaus poistettiin. Aineiston keruu oli hidasta, sillä kyselyyn vastaami-

10 6 nen saattoi kestää minuuttia, riippuen siitä, kuinka paljon asiakas halusi kertoa päihdeklinikalla asioimisen aikana saamistaan kokemuksistaan ja elämäntilanteestaan. Kyselylomakkeen avokysymys k46 jäi jo ensimmäisten vastausten kohdalla poikkeuksetta tyhjäksi, joten muutin kyselylomaketietojen keruutapaa avovastauksen osalta siten, että lomakkeen täyttämisen jälkeen kysyin jokaiselta vastaajalta kolme lisäkysymystä ja tarvittaessa niitä tarkentava lisäkysymyksen: 1) Miten koet hyötyväsi päihdeklinikalla asioimisesta/ mitkä tekijät koet parhaina asioidessasi päihdeklinikalla, 2) Onko sinulla ollut ristiriitoja asioidessasi päihdeklinikalla, ja jos on kerrotko tilanteesta vähän, 3) Miten päihdeklinikan toimintaa pitäisi mielestäsi kehittää? Tarkentavat kysymykset olivat pääsääntöisesti tarpeellisia, koska ensimmäinen kysymys vasta orientoi vastaajaa aiheeseen. Vastaajien suulliset vastaukset kirjasin ylös sanatarkasti. Vastaajat saattoivat kertoa hyvinkin laajasti myös omasta elämäntilanteestaan ja päihteiden käytöstään, mutta näiltä osin en kirjannut vastauksia ylös. Kyselylomaketietoja kerättäessä vastaajat kommentoivat useasti kyselylomakkeessa kysyttyjä asioita, mutta näitä kommentteja en voinut käyttää tutkimuksessa hyväksi, sillä lukuisten kommenttien käsin kirjaaminen olisi venyttänyt vastausaikaa. Kyselylomaketilannetta varten vastaajalta ei myöskään pyydetty suostumusta ja näin tilannetta ei voitu nauhoittaa vastausten myöhempää litterointia varten. Vastaajien kommentit kuitenkin auttoivat suuntaamaan huomiota olennaisiin päihdeklinikan palveluiden osa-alueisiin. Tää on hyvä kysymys tää onko parempi mieli sen huomaa varsinkin sillo kun on joutunu pakottaa ittensä sängyn pohjalta tänne sen huomaa monesti vasta kun on kotona takas että miten paljo parempi mieli voiko siihen laittaa jonku +1. k50 Suoritetuissa haastatteluissa ja kyselytutkimuksessa tutkimusteemoja oli useita, koska tavoitteena oli käytäntötutkimuksen aineistolähtöisyyden takia paikantaa erilaisia palvelun alueita. Lopullisessa analyysissa en käsittele jokaista kyselylomakkeen kysymystä, sillä poisjätetyt muuttujat eivät nousseet relevanteiksi tässä tutkimuksessa. Osasyinä siihen, etteivät kysymykset nouse olennaisiksi, saattaa olla se, ettei kysymysten muotoilu ole riittävän yksityiskohtaista tai kysymysten pätevyys on puutteellista (Valli 2010, 103).

11 7 Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto sisältää 52 kyselylomakevastausta, jotka analysoin käyttämällä PASW18-ohjelmistoa. Tutkimuksen kvantitatiivisen aineiston analyysissa selittävinä muuttujina käytin sukupuolta, ikää, vaikeinta päihdeongelmaa, korvaushoidossa olemista, ja palvelussa asioinnin vapaaehtoisuutta. Selitettävät tekijät olivat palvelun saatavuus, asiakkaan kokema hyöty, asiakaslähtöisyys ja osallisuus. Kyselyn selittäville tekijöille suoritin faktorianalyysin, jolla aineistoa voidaan tiivistää keskenään korreloivia muuttujia yhdistämällä. Tavoitteena oli löytää muuttujien taustalla vaikuttavia piileviä yhdenmukaisuuksia eli faktoreita. (FSD KvantiMOT 2011; Toikka 2010.) Ennen faktorianalyysin suorittamista varmistin aineiston soveltuvuuden faktorianalyysiin Bartletin testillä, jonka arvoksi saatiin Tulos on tilastollisesti merkittävä. KMO-arvo (Kaiser-Meyer-Olkin), joka kertoo, onko faktoroinnille edellytyksiä, oli 0, (Karjaluoto 2007, 44.) KMO-arvo on hyvin matala, joten en käyttänyt faktoripisteitä varsinaisessa analyysissa vaan paikansin niiden avulla yhteen liittyviä muuttujia summamuuttujien laatimista varten. Faktorianalyysin perusteella aineistoista löytyi 12 faktoria. En soveltanut faktoreita 4, 5, 7, 9 12 tässä tutkimuksessa, sillä niille latautui vain yksittäisiä muuttujia. Faktoreita 1 3, 6, 8 sovelsin ja nimesin niille latautuneet muuttujat seuraavasti: faktorille 1 Asiakaslähtöinen kohtaaminen, faktorille 2 Osallisuus, faktorille 3 Palvelusta saatava hyöty 1, faktorille 6 Palvelun saatavuus ja faktorille 8 Palvelusta saatava hyöty 2. Faktorille voimakkaimmin latautuneista muuttujista ns. kärkimuuttujista muodostin summamuuttujat, joita ristiintaulukoin selittävien muuttujien kanssa. En siis käyttänyt analyysissa jokaista faktorille latautunutta muuttujaa. Summamuuttujien sisäistä johdonmukaisuutta arvioin Cronbachin alfakertoimella. 2 (Liite 5.) Muuttuja k31 latautui faktorille 9, mutta suulliset vastaukset perustelevat sen käsittelyä osana asiakaslähtöistä kohtaamista. Yksittäisistä muuttujista ja summamuuttujista laskin frekvenssejä, prosenttiosuuksia, ristiintaulukoinnin tuloksia sekä tilastollisia todennäköisyyksiä. Faktorianalyysin perusteella valituille muuttujille laskin keskiarvot, joiden mukaan keskiarvo 1 1,5 voidaan tulkita täy- 1 KMO-arvo, joka on alle 0,6 indikoi heikkoa sopivuutta faktorianalyysille. 2 Cronbachin alfa-kerroin 0,90 0,99 tarkoittaa korkeaa reliabiliteettia, 0,80 0,89 hyvää, 0,70 0,79 kohtalaista ja alle 0,69 heikkoa reliabiliteettia.

12 8 sin eri olemisena, 1,51 2 jokseenkin samaa, 2,01 2,99 ei samaa eikä eri, 3 3,49 jokseenkin eri ja 3,5 4 täysin eri olemisena. Käytäntötutkimuksen kvalitatiivinen aineisto sisältää 5 haastattelua. Haastatteluissa oli tavanomaista, että haastateltava vastasi muutamalla lauseella kysyttyyn kysymykseen ja jatkoi kysymyksen peilaamista omaan elämäntilanteeseensa ja päihdekuntoutumiseensa. Näin ollen suoritin haastattelujen litteroinnin sanatarkasti vain tutkimuskysymysten kannalta olennaisista alueista. Jos haastateltava kertoi esimerkiksi läheistensä somaattisista sairauksista, jätin sen litteroinnin ulkopuolelle. Litteroitua aineistoa kertyi 36 liuskaa (riviväli 1,5, fontti Times New Roman 12). Avoimista vastauksista aineistoa kertyi 7 liuskaa (riviväli 1,5, fontti Times New Roman 12). Analysoin sekä haastattelu- että avovastausaineiston aineistolähtöisellä temaattisella sisällönanalyysilla. Suulliset vastaukset järjestin tutkimusteemojen mukaan siten, että kirjasin jokaisen teeman alle aineistosta kohdat, joissa teemaa käsiteltiin (Eskola 2010, 43). Raportoinnissa kiinnitin huomiota vastaajien anonymiteettiin varmistamalla, etteivät lainaukset sisällä tunnistetietoja. Kyselylomakkeiden avovastausten vastaajiin viittaan lainauksissa kyselylomakkeen (k) ja vastauksen numerolla. Haastateltavista ilmoitan niin ikään haastattelun (h) numeron. Haasteltavista ilmoitan sukupuolen ja syntymävuoden viiden vuoden tarkkuudella. Jos vastaaja on puheessaan viitannut nimellä työntekijään, olen työntekijöiden anonymiteetin varmistamiseksi raportoinnissa lainausten osalta korvannut työntekijöiden nimet nimellä Maija.

13 9 3 Tulokset 3.1 Taustamuuttujat Kyselyyn vastaajia oli 52, joista oli miehiä 36 (69,2 %) ja naisia 16 (30,8 %). Vastaajien keski-ikä oli 39,8 vuotta. Nuorin vastaaja oli 18 vuotta ja vanhin 63 vuotta. Tilastollista vertailua varten vastaajat jaoteltiin kahteen ikäluokkaan vuotiaat ja vuotiaat päihdeklinikan asiakkuusjakauman mukaisesti. Kyselyn sukupuolijakauma noudattaa päihdeklinikan asiakkaiden sukupuolijakaumaa, sillä toimintavuoden 2010 aikana asioinneista asiakkaista miehiä oli 64,8 % ja naisia oli 35,2 % (Toimintakertomus 2010). Toimintakertomuksen 2010 tilastolliset luvut ovat suuntaa-antavia, sillä vuosi oli poikkeuksellinen kahden yksikön yhteenliittymisen johdosta. Kuviosta 1 huomataan, että tässä aineistossa naisia oli nuoremmassa ikäluokassa hieman vanhempaa ikäluokkaa enemmän. Kuvio 1. Sukupuoli ikäluokittain. Miehistä 24 (68,6 %) ja naisista 11 (73,3 %) ilmoitti vaikeimmaksi päihdeongelmakseen alkoholin. Huumeet vaikeimmaksi päihdeongelmakseen ilmoitti miehistä 11 (31,4 %) ja naisista neljä (26,7 %). Ristiintaulukoinnin tulos on tilastollisesti merkitsevä p=0,003** (Liite 6. Taulukko 1.) Kahdella vastaajalla (3,8 %) ei ollut päihdekäyttöongelmaa, sillä he vastasivat perheenjäsenen ominaisuudessa.

14 10 Vastaajista korvaushoidossa oli 10 (20,0 %) ja muussa asiakkuudessa 42 (80,0 %). Huumeet vaikeimmaksi ongelmakseen ilmoittaneista yhdeksän (18,0 %) oli korvaushoidossa ja kuusi (12,0 %) muussa asiakkuudessa. Tulos on tilastollisesti erittäin merkitsevä p<0.001***. (Liite 6. Taulukko 2.) Tässä aineistossa korvaushoidossa olevien osuus on todellista korvaushoidossa olevien (3 %) osuutta korkeampi (Toimintakertomus 2010). Alle 35-vuotiailla päihteiden sekakäyttö ja huumeet ovat tavanomaisempi ensisijainen päihdeongelma, kun taas yli 50-vuotiailla alkoholi on vaikein päihdeongelma (Kaukonen 2011). Myös tämän tutkimuksen mukaan voidaan huomata, että kun syntymävuosi jaotellaan neljään ikäluokkaan, nuorimmassa ikäluokassa huumeet ovat selvästi yleisempi päihdeongelma kuin vanhimmassa ikäluokassa. Miehillä huumeet ovat nuoremmassa ikäluokassa kymmenen kertaa useammin vaikein päihdeongelma kuin vanhemmassa ikäluokassa ja naisilla nuoremmassa ikäluokassa kolme kertaa useammin kuin vanhemmassa ikäluokassa. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Vaikein päihdeongelma ikäluokittain. Taulukon 1 mukaan vuotiaista miehistä 14 (73,7 %) ja naisista kahdeksan (88,9 %) käy päihdeklinikalla vapaaehtoisesti. Samanikäisistä miehistä viisi (26,3 %) ja naisista yksi (11,1 %) ilmoittaa käyvänsä päihdeklinikalla ei-vapaaehtoisesti. Ikäluokassa vuotiaat miehistä 17 (100 %) ja naisista kuusi (85,7 %) ilmoittaa käyvänsä päihdeklinikalla vapaaehtoisesti. Vanhemman ikäluokan miehistä yksikään ei ilmoittanut ja naisista yksi (14,3 %) ilmoitti käyvänsä päihdeklinikalla vasten tahtoaan. Ei-vapaaehtoisesti käyvistä

15 11 miehistä kolme (60,0 %) oli korvaushoidossa ja kaksi (40,0 %) muussa asiakkuudessa. (Liite 6. Taulukko 3.) Miesten osalta ristiintaulukointi oli tilastollisesti melkein merkitsevä p=0,023**, kun taas naisten osalta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Taulukko 1. Vapaaehtoisuus sukupuolen ja ikäluokan mukaan. Mies vuotta 14 (73,7 %) vuotta 17 (100,0 %) Yhteensä 31 (86,1 %) Nainen vuotta 8 (88,9 %) vuotta 6 (85,7 %) Yhteensä 14 (87,5 %) Vapaaehtoinen Ei-vapaaehtoinen 5 (26,3 %) 5 (13,9 %) 1 (11,1 %) 1 (14,3 %) 2 (12,5 %) Yhteensä 19 (100,0 %) 17 (100,0 %) 36 (100,0 %) 9 (100,0 %) 7 (100,0 %) 16 (100,0 %) Ei-vapaaehtoisen käynnin taustalla saattaa olla esimerkiksi lastensuojelun tai työterveydenhuollon ohjaus. Myös asiakkaat, jotka on ohjattu päihdeklinikan asiakkuuteen, saattavat kokea kuntoutumisen edetessä käyntien perustuvan vapaaehtoisuuteen. Se on ollu ihan lastensuojelun vaatimuski et käyn täällä mut kyl mä käyn ihan omastki tahdosta. h2/1977n Asioinnin vastentahtoisuutta ei kuitenkaan voi suoraan päätellä päihdeklinikalle hoitoon ohjaamisen perusteella. Tällä hetkellä vapaaehtoisesti asioivat ovat saattaneet siis jossakin asioinnin vaiheessa asioida vasten tahtoaan. 3.2 Palvelun saatavuus Ajanvaraus Vastaajista 37 (71,2 %) oli täysin samaa ja 12 (23,1 %) jokseenkin samaa siitä, että ajanvaraus on nopeaa. Vastausten keskiarvon 1,28 ja 95 %:n luottamusvälin 1,15 1,41 mukaan vastaajat ovat täysin samaa siitä, että ajanvaraus on nopeaa. (Taulukko 2.) Miehistä 25 (69,4 %) ja naisista 12 (75,0 %) oli täysin samaa siitä,

16 12 että ajanvaraus on nopeaa. Ikäluokassa vuotiaat naisista kuusi (85,7 %) oli täysin samaa siitä, että ajanvaraus oli nopeaa. (Liite 6. Taulukko 4.) Ajanvarauksen nopeus nousi esiin myös avoimissa vastauksissa ja haastatteluissa. Mulla oli sellainen toivomus että mä pääsisin heti jonkun ihmisen kans juttelemaan mutta eihän se niin toimi että sittenhän täältä otettiin yhteyttä ja varattiin se aika mutta se tapahtu kaikki hirveen nopeesti että ihan viikon päästä pääsin. h1/1954n Naisista neljä (100 %), jotka ilmoittivat huumeet vaikeimmaksi ongelmakseen, oli täysin samaa siitä, että ajanvaraus oli nopea kun taas miehistä yksi (9,1 %), jotka ilmoittivat huumeet vaikeimmaksi päihdeongelmakseen, oli jokseenkin eri ajanvarauksen nopeudesta. (Liite 6. Taulukko 5.) Palvelun sijainti Vastaajista 41 (78,8 %) oli täysin samaa ja kahdeksan (15,4 %) jokseenkin samaa siitä, että palvelun sijainti on hyvä. Vastausten keskiarvo on 1,29 ja 95 %:n luottamusväli 1,12 1,48. (Taulukko 2.) Miehistä 27 (75,0 %) ja naisista 14 (87,5 %) oli täysin samaa siitä, että palvelun sijainti on hyvä. Vanhimmassa ikäluokassa vuotiaat 24 (100 %) ikäluokan vastaajaa oli täysin samaa siitä, että palvelun sijainti on hyvä. Tulos on tilastollisesti merkitsevä p=0,008**. (Liite 6. Taulukko 6.) Vastaajat olivat tyytyväisiä sijaintiin myös avovastausten ja haastattelujen perusteella. Vanhempien ikäluokkien vastauksissa nousi esiin myös palvelun käytöstä johtuvaa häpeää, jonka takia koettiin, että palvelun sijainti on hyvä. Palvelun sijainti on hyvä kun se on vähän ku piilossa et jos se olis tos Manneirheiminkadulla ni kattois ettei oo ketään tuttuja kattomassa ku kävelee sisälle ja se on hyvä ettei täällä oo millään suurilla kirjaimilla kirjoitettu että päihdeklinikka mulla on ennen aina niinko sellainen ajatus et ku tänne tullaan ni se on vähän et mulla oli se kynnys aika korkea. h1/1954n

17 13 Vaikka ikäluokkaan vuotiaat kuuluvien miesvastaajien käsitykset palvelun sijainnista olivat muita ryhmiä kielteisemmät, suullisten vastauksien perusteella nuoremmat vastaajat arvostivat keskeistä sijaintia ja sijaintia hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä. Poliisiaseman läheisyys ei ahdista sijainti on hyvä koska se on keskeinen sehän on tärkeintä että tää on lähellä typpi on lähellä monilla tää on hyvällä etäisyydellä. k52 Alkoholin vaikeimmaksi päihdeongelmakseen ilmoittaneista miehistä 19 (79,2 %) ja naisista 10 (90,9 %), ja huumeet vaikeimmaksi päihdeongelmakseen ilmoittaneista miehistä seitsemän (63,6 %) ja naisista kolme (75,0 %) oli täysin samaa palvelun hyvästä sijainnista. Tulos on tilastollisesti merkitsevä p=0,005**. (Liite 6. Taulukko 7.) Aukioloajat Vastaajista 36 (69,2 %) oli täysin samaa ja 10 (19,2 %) jokseenkin samaa siitä, että aukioloajat sopivat vastaajan elämäntilanteeseen. Vastaajista kuusi (11,5 %) ilmoitti olevansa jokseenkin eri aukioloaikojen sopivuudesta elämäntilanteeseensa. Vastausten keskiarvo on 1,42 ja 95 %:n luottamusväli 1,25 1,62. (Taulukko 2.) Haastattelujen ja avovastausten perusteella tyytymättömyyttä aukioloaikoihin aiheutti päihdeklinikan aukioloaikojen ja omien työaikojen yhteensovittaminen. Aukioloja enemmän iltaan että jopa estää jos tarvis tukea mut ei kehtaa ottaa työstä vapaata ni se estää käymisen et on töissä pääsis myös. k26 Miehistä 23 (63,9 %) ja naisista 13 (81,3 %) oli täysin samaa siitä, että aukioloajat sopivat vastaajan elämäntilanteeseen. Ikäluokkaan vuotiaat kuuluvista miehistä yhdeksän (47,4 %) oli täysin ja kahdeksan (42,1 %) jokseenkin samaa ja kaksi (10,5 %) oli jokseenkin eri siitä, että aukioloajat sopivat hänen elämäntilanteeseensa. Ikäluokkaan vuotiaat kuuluvista naisista seitsemän (100 %) oli täysin samaa siitä, että aukioloajat sopivat hänen elämäntilanteeseensa. (Liite 6. Taulukko 8.) Miesten osalta tulos on tilastollisesti melkein merkitsevä p=0,04*.

18 Päihdeklinikan palveluista tiedottaminen Vastaajista 26 (50,0 %) oli täysin samaa ja 19 (36,5 %) jokseenkin samaa siitä, että päihdeklinikan palveluista on helppo saada tietoa. Vastaajista kuusi (11,5 %) oli jokseenkin eri päihdeklinikan palveluiden tiedon helposta saatavuudesta. Keskiarvo on 1,61 ja 95 %:n luottamusväli 1,42 1,79. (Taulukko 2.) Haastatteluissa tiedonsaanti nousi esiin eräänä palveluihin hakeutumisen esteenä ja palvelun kehittämiskohteena. Em mä tiedä tavottaaks tää kaikkia kaikkihan ei edes tiedä et on olemassa tämmönen ku päihdeklinikka et esimerkiksi aa-ryhmissä ei oo tiedetty et tämmönen paikka on olemassa mut se on tietysti paljo ihmisestä kii kuinka paljo ottaa asioista selvää mut jos sä oot tuolla kentällä ja huonossa hapessa ei sua kauheesti ees kiinnosta ottaa selvää. h2/1977n Miehistä 14 (38,9 %) ja naisista 12 (75,0 %) oli täysin samaa, siitä että päihdeklinikan palveluista on helppo saada tietoa. Ikäluokkaan vuotiaat kuuluvista miehistä kolme (15,8 %) oli täysin ja 11 (57,9 %) jokseenkin samaa ja neljä (21,1 %) jokseenkin eri siitä, että päihdeklinikan palveluista on helppo saada tietoa. (Liite 6. Taulukko 9.) Tulos on tilastollisesti melkein merkitsevä p=0,012* Yhteenvetoa palveluiden saatavuudesta Taulukosta 2 huomataan, että Nuorten ja aikuisten päihdeklinikan asiakkaiden käsitykset ajanvarauksen nopeudesta ovat muita palvelun osa-alueita myönteisemmät. Palveluista tiedottaminen on tämän tutkimuksen mukaan eräs päihdeklinikan kehittämisalueista.

19 15 Taulukko 2. Palveluiden saatavuus. Ajanvaraus on nopeaa Palvelun sijainti on hyvä Aukioloajat sopivat elämäntilanteeseeni Päihdeklinikan palveluista on helppo saada tietoa Täysin samaa 37 (71,2 %) 41 (78,8 %) 36 (69,2 %) 26 (50 %) Jokseenkin samaa 12 (23,1 %) 8 (15,4 %) 10 (19,2 %) 19 (36,5 %) Jokseenkin eri 1 (1,9 %) 2 (3,8 %) 6 (11,5 %) 6 (11,5 %) Täysin eri 1 (1,9 %) Keskiarvo 95 %:n luottamusväli 1,28 1,15 1,41 1,29 1,12 1,48 1,42 1,25 1,62 1,61 1,42 1,79 Palveluiden saatavuutta mittaavat muuttujat korreloivat positiivisesti keskenään ja Cronbachin alfa oli 0,615 eli muuttujien sisäisen johdonmukaisuuden reliabiliteetti oli heikko (kts. sivu 7). Palvelun saatavuutta mittaavista muuttujista rakennetun summamuuttujan keskiarvo oli 1,39 ja 95 %:n luottamusväli 1,29 1,52. Muuttujan arvot vaihtelevat välillä 1 2,25. Ikäluokkaan vuotiaat kuuluvien miesten käsitykset olivat muita ryhmiä kielteisempiä ja ikäluokkaan vuotiaat kuuluvien naisten käsitykset muita ryhmiä myönteisempiä. Ristiintaulukoinnin tulos on melkein merkitsevä p=0,033*. Pätevä vertailu oli kuitenkin vaikeaa kvantitatiivisen aineiston suppean koon takia. (Liite 6. Taulukko 10.) 3.3 Asiakaslähtöinen kohtaaminen Päihdetyössä asiakaslähtöistä kohtaamista voidaan arvioida vuorovaikutuksen onnistumisen näkökulmasta. Kohtaamisen onnistumisessa on tärkeää, että työntekijä todella kuuntelee asiakasta, yrittää ymmärtää asiakkaan näkökantoja sekä kykenee eläytymään asiakkaan tunteisiin ja tilanteeseen. Puhutaan tarkasta empatiasta, jolloin työntekijä ei kritisoi tai syytä asiakasta, vaikka ei hyväksyisi tämän toimintaa. Empaattinen päihdetyöntekijä luo aikaan omilla toimintatavoillaan sellaisen työskentelyilmapiirin, jossa asiakas voi turvallisesti tuoda esille pelkojaan ja huoliaan. (Koski-Jännes 2008, 46.) Tässä tutkimuksessa asiakaslähtöinen kohtaaminen on jaoteltu ystävällisyyteen, luottamuksellisuuteen, asiakkaan kokemukseen kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta, asiakkaan kokemukseen hyväksytyksi tulemisesta, kannustamiseen ja pystyvyyden tukemiseen sekä asialliseen suhtautumiseen päihdekäyttöön.

20 Ystävällisyys Taulukosta 3 huomataan, että vuotiaista vastaajista 24 (100 %) oli täysin samaa siitä, että häneen suhtaudutaan päihdeklinikalla ystävällisesti. Ikäluokassa vuotiaat miehet vastasivat hieman miesten vanhempaa ikäluokkaa ja naisia kielteisemmin saamansa palvelun ystävällisyyteen. Tulos oli miesten osalta tilastollisesti melkein merkitsevä p=0,04**. Vastausten keskiarvo oli 1,15 ja 95 %:n luottamusväli oli 1,04 1,27. Taulukko 3. Ystävällinen suhtautuminen. Minuun suhtaudutaan ystävällisesti Täysin samaa Jokseenkin samaa Jokseenkin eri Yhteensä Mies vuotta ,1 % 13,9 % 2,8 % 52,8 % vuotta ,2 % 47,2 % Yhteensä ,3 % 13,9 % 2,8 % 100,0 % Nainen vuotta ,0 % 6,3 % 56,3 % vuotta ,8 % 43,8 % Yhteensä ,8 % 6,3 % 100,0 % Huumeet vaikeimmaksi päihdeongelmakseen ilmoittaneiden vuotiaiden miesten käsitykset suhtautumisen ystävällisyydestä olivat muita ryhmiä hieman kielteisempiä (Liite 6. Taulukko 11). Avovastausten ja haastatteluiden perusteella päihdeklinikan henkilökunnan ystävällisyys oli arvostetuin asiakaslähtöisen kohtaamisen osa-alue. Saa tulla omana itsenä vaikka on ongelmia saa apua täällä otetaan ystävällisesti vastaan ja välitetään. k23 Palvelu on ystävällistä otetaan ihminen sellaisena kun on ettei katota nenänvartta pitkin. k11 Tosi hyvät ystävälliset ihmiset et silleen on niinko helppo puhua heijän kanssa näistä asioista ei tarvi jännittää. h3/1960n

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Lasten ja nuorten palvelut Varhaiskasvatus

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Lasten ja nuorten palvelut Varhaiskasvatus Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Lasten ja nuorten palvelut Varhaiskasvatus Tutkimusraportti 2.5.2013 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin Innolink Research Oy TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

Kyselylomakkeiden käyttötapoja: Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2012

Sosiaali- ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2012 Sosiaali ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2 22..2 Heikki Miettinen Yhteenveto kyselyn tuloksista Koko aineisto Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Asiakaskyselyssä olivat mukana

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Ylöjärven kaupunki Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Tulosten yhteenveto Ylöjärven kaupunki 2 Raportti Ylöjärven kaupunginkirjaston asiakaskyselyn tuloksista Kirjastolaki edellyttää, että kunnat arvioivat

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK Järjestelmäkeskeinen vs. asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio sosiaali- ja terveysalalla Teemu Rantanen, Laurea Timo Toikko, Seinäjoen AMK Mitä on kehittämistoiminta? Kehittäminen on tällä hetkellä työelämän

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot