Mahdollisuus.fi Lähetystyön verkkopalvelu nuorille

Transkriptio

1 Mahdollisuus.fi Lähetystyön verkkopalvelu nuorille Miika Immonen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Miika Immonen. Mahdollisuus.fi Lähetystyön verkkopalvelu nuorille. Pieksämäki, kevät 2007, 40 s., 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakoni. Opinnäytetyön toteutustapa oli produktio. Produktion tarkoituksena oli tuottaa lähetysaiheinen verkkopalvelu rippikouluikäisille nuorille. Produktio on toteutettu Kirkon lähetystyön keskuksen kanssa yhteistyössä. Opinnäytetyönä toteutetun produktion tavoitteena on tukea seurakunnissa tehtävää lähetyskasvatustyötä sekä synnyttää nuoressa positiivisia ajatuksia lähetystyön suuntaan. Opinnäytetyön suunnittelu alkoi keväällä Opinnäytetyö haki muotoaan ja varsinaisesti prosessi käynnistyi syksyllä 2006, kun verkkopalvelun työstäminen alkoi. Verkkopalvelu sekä opinnäytetyön kirjallinen osuus laadittiin keväällä Teoriaosuudessa pohdittiin 2000-luvulla elävän nuoren maailmaa ja hänen suhdettaan lähetystyöhön sekä internetiin. Opinnäytetyössä nostettiin esille myös mahdollisuuksia käyttää uutta viestintätekniikkaa, eli internetin tarjoamia palveluja, hyödyksi seurakunnan nuorisotyössä. Internetsivut valmistuivat suunnitelmien pohjalta ja ne löytyvät osoitteesta Asiasanat: produktio, nuoret, kirkon nuorisotyö, lähetystyö, lähetyskasvatus, rippikoulu, verkkopalvelu, Internet Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto.

3 ABSTRACT Immonen, Miika. Mahdollisuus.fi Youth missionary internet portal, Pieksämäki Spring 2007, Language: Finnish, 40 p., 8 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work, Bachelor of Social Services. Thesis was implemented as a production. The purpose of the production is to produce missionary internet portal for the teenagers in confirmation school. Production was carried through in cooperation with the Missionary Center of the Lutheran Church in Finland. The object of the thesis is to support missionary education in congregations and to increase positive thinking about missionary work. The planing of the thesis began in spring The process of forming the portal started in the autumn Written part of the portal and thesis was formed in spring Theoretical part concentrated in pondering the world of the youth living in the 21th century and their relationship to the missionary work and the internet. This thesis also points out the opportunities to use the new information technology that is internet services to benefit church youth work. Internet-portal formed lies in the internet address Key words: Production, Youth, Youth Work in Congregations, Missionary Work, Missionary Education, Confirmation School, Internet Portal, Internet Deposited: Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit Library.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MIKSI TARVITAAN LÄHETYSAIHEISET INTERNETSIVUT NUORILLE? Kristillinen kirkko rakentuu lähetystyön varaan Lähetystyön haaste verkkomaailmassa KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Nuoret Internet Lähetystyö LÄHETYSTYÖ JA NUORET Nuori muovaa maailmankatsomustaan Monenlaisia lähetyskutsuja NUORI JA INTERNET Internetin käyttö Internet nuorisotyön välineenä OPINNÄYTETYÖPROSESSI Opinnäytetyön lähtökohdat Prosessin kuvausta Prosessin syveneminen PRODUKTION SISÄLLÖN KUVAUS Kirkon lähetystyön keskus Nuorten lähetyssivut Palautetta verkkopalvelusta POHDINTA...29 LÄHTEET...31

5 LIITTEET...33 LIITE 1: MITÄ ON LÄHETYSTYÖ...33 LIITE 2: LÄHETYSTYÖ 2000-LUVULLA...34 LIITE 3: JEESUS NASARETILAINEN...35 LIITE 4: LÄHETYSTYÖN HISTORIA...36 LIITE 5: APU MAAILMALLA...37 LIITE 6: MITEN ITSE VOIN TÄLLÄ HETKELLÄ OSALLISTUA LÄHETYSTYÖHÖN...38 LIITE 7: VERKKOPALVELUN ILTA -ULKOASU...39 LIITE 8: VERKKOPALVELUN KATSE -ULKOASU...40

6 1 JOHDANTO Ajatus opinnäytetyöprosessista, jossa synnytetään lähetystyöaiheinen verkkopalvelu rippikouluikäisille nuorille, alkoi keväällä Varsinaisesti prosessi käynnistyi vuoden 2006 syksyllä oltuani yhteydessä Kirkon lähetystyön keskukseen opinnäytetyöni aiheesta. Opinnäytetyön taustalla on sosionomi opintojeni (AMK) aikana syntynyt kiinnostus lähetystyötä kohtaan. Työskennellessäni seurakunnassa kesäisin näin lähetyskasvatuksen merkityksen rippikoulussa. Tämän produktion tavoitteena on tukea seurakunnan työntekijöitä lähetyskasvatuksessa sekä viedä lähetys nuorten maailmaan ja heille tuttuun ympäristöön. Elämme postmodernia aikakautta. Tämä merkitsee, että toisten mielestä olemme individualisteja. Toisten mukaan taas keskuudessamme vallitsevat yhteisölliset arvot. Aikakaudessamme on molempia piirteitä. Siinä korostuvat pehmeät arvot kuten toisista välittäminen, mutta samaan aikaan myös hyvin selkeästi yksilöllisen edun tavoittelu lukua voidaan myös kuvata teknologian aikakautena. Tämä merkitsee sitä, että kymmenen vuotta sitten pahimpia rikoksia, mitä noin 15-vuotias nuori saattoi tehdä, oli ajaa poliiseja karkuun viritetyllä mopolla metsätietä pitkin. Tämä on normaalia nuorten jännityksen tunteen hakemista. Kymmenen vuotta myöhemmin rippikouluikäinen on voinut syyllistyä jo helpommin hyvinkin isoihin rikoksiin. Kehittynyt teknologia on tarjonnut erilaiset laajuudet kokea jännityksen tunne. Tietotekniikka tarjoaa mahdollisuuden tehdä jännittävää, tehdä rikos. Murtautua ison yrityksen palvelimelle ja jättää jälki: Minä kävin täällä! Haluaisin kutsua tätä aikaa nimellä e-advanced. Ajattelen termin tarkoittavan verkkoon kiinni kasvaneita ja kehittyneitä ihmisiä. Äidinmaidossa he ovat jo saaneet valmiuden, jossa tietotekniikka ja sen tarjoamat edut ovat tässä, heti ja nyt. Ne ovat yhtä luonnollisia kuin kävelemään oppiminen. Tarkastellessa seurakunnan nuorisotyötä, mieleen herää kysymys, missä ovat nuoret. Nuoriso-ohjaajat sanovat nuorisotalojen tyhjentyneen ja nuorten siirtyneen verkkomaa-

7 7 ilmaan. Nuorille on tarjolla verkossa monenlaisia vaihtoehtoja. Mukana on palveluitaan tarjoamassa kaupallisten toimijoiden lisäksi kunnallinen nuorisotyö sekä nuorisojärjestöt. Mieleen herää kysymys, miten kirkollinen puoli näkyy verkkomaailmassa. Lähetystyöstä käytetään kielikuvaa, että se on kristinuskon perusta. Lähetystyötä voi ajatella myös selkärangaksi. Peruskoulussa opin, että kun ihmiseltä otetaan pois selkäranka, hän valahtaa kasaan. Onkohan näin myös kristinuskon kanssa? Katoaako kristinusko, jos lähetystyö otetaan pois? Kirkon sisällä on tällä hetkellä vielä hyvä lähetystietoisuus. Opinnäytetyössäni haluan tarjota mahdollisuutta, että lähetystietoisuus voisi näkyä myös verkossa ja näin tukea sitä työtä, jota nuorten parissa tehdään kirkkomme keskuudessa.

8 8 2 MIKSI TARVITAAN LÄHETYSAIHEISET INTERNETSIVUT NUORILLE? 2.1 Kristillinen kirkko rakentuu lähetystyön varaan Globalisoituvassa maailmassa lähetyksen perussanoma on ajankohtaisempi kuin voisi kuvitellakaan. Sanoma tasavertaisuudesta, jokaisen ihmisarvosta ja oikeuden- mukaisuuden vaatimisesta on tätä päivää. Vaikka nuoret ovatkin nyt suvaitsevaisempia kuin aiemmin on lähetyksellä kuitenkin annettavaa nuorelle. Taistelu niin fyysistä kuin henkistäkin köyhyyttä vastaan on lähetystyön ydintä. Kokeiluja ja kartoituksia vaativat muuttuva diakonia- ja nuorisotyö. Yhteisvastuun lisäämiseksi seurakuntien toimintaa on ankkuroitava paikallisyhteisöihin. On myös kehitettävä uusia malleja, jotka aktivoivat kansalaisia yhteiskunnalliseen keskusteluun moraalisen kansalaisen oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuusta sekä syrjäytymisen ehkäisystä. (Kainulainen, Gothóni & Pesonen 2002, 15.) Samaan aikaan lähetysjärjestöillä on kysymyksenä, löytyykö tulevaisuudessa myös lähetystyöhön lähtijöitä sekä heille lähettäjiä. Lähetykseen kuuluu hyvin vahvasti, että jokaisella lähtijällä pitää olla lähettäjä, joka muistaa häntä taloudellisesti tukien. Tärkeää on myös rukoilla hänen puolestaan. Lähetystyön voimavara ovat olleet vuosia sinnikkäät lähetysmummot, jotka ovat halunneet antaa omastaan sekä tinkimättömästi rukoilla nimikkolähetin puolesta. Löytyykö myös 2000-luvulla lähetystyöntekijöille tukijoita? Botswanasta kirjoittaa Matikainen (2004), että opiskelijat elävät keskellä aidsin varjostamaa todellisuutta. Aidsin olemassaolon voi kieltääkin, mutta se ei poista ongelmaa eikä vähennä kuolemia. Kysymyksiä riittää. Kuinka rakastava Jumala voi sallia tällaista? Eikö Jumala kykene parantamaan sairastuneita ja mistä nousee toivo? Käyttäytymissääntöjen avain on välittämisessä ja vastuullisuudessa toisiamme kohtaan. Meidän ei kuitenkaan tarvitse kieltää tai hylätä sairastunutta lähimmäistämme, vaan luoda toivoa elämällä Jumalan rakkaus todeksi. (Matikainen 2004, )

9 9 2.2 Lähetystyön haaste verkkomaailmassa Opinnäytetyö produktion eli Mahdollisuus.fi -verkkopalvelun tavoitteena on herättää nuoren mielessä ajatuksia lähetystyötä kohtaan. Se on haastavaa, mutta tavoitteen toteutumista on vaikea mitata. Mahdollisuus.fi verkkopalvelu tarjoaa nuorelle kuitenkin mahdollisuuden saada ajanmukaista tietoa lähetystyöstä ja sen taustoista. Verkkopalvelu haluaa toimia linkkinä eteenpäin jännittävällä tutustumismatkalla lähetystyön maailmaan. Tulevaisuudessa seurakuntien toiminnassa hyödynnetään entistä enemmän verkkopalveluja omassa opetus-, kasvatus- ja viestintätoiminnassa. Tarvitaan tutkimusta siihen, että tietoyhteiskunnassa seurakunnan jäsenet voisivat kristinuskon arvomaailmasta käsin paremmin hallita ja jäsentää viestintäkanavien tietoa ja kokemustulvaa. (Kainulainen ym. 2002, 15.) Nuoret tarvitsevat tietoa lähetystyöstä, jotta he voivat muodostaa itse siitä jonkinlaisen käsityksen ja suhtautua siihen haluamallaan tavalla. Suhtautuminen lähetystyöhön saattaa olla kielteinen, mutta sekin on parempi kuin epätietoisuus aiheesta. Nuoret ovat kuitenkin hyvin yhteisöllisiä ja heille tärkeitä ovat mm. tasa-arvoisuus sekä monikulttuurisuus. Lähetyksen sanoma onkin kuin luotu 2000-luvulla elävälle nuorelle. Lähetystietouden lisäksi Mahdollisuus.fi verkkopalvelusta löytyy myös tietoa kristinuskon peruskäsitteistä, mm. siitä, kuka Jeesus on. Puhuttaessa lähetystyöstä menemme kristinuskon korkeisiin käsitteisiin eli Jeesukseen, ristinkuolemaan, sovitukseen ja lähetyskäskyyn. Mahdollisuus.fi verkkopalvelu voi toimia hyvinkin monella tavalla seurakuntien nuoriso- ja lähetystyön käytössä. Pappi voi antaa sairastumisen takia rippikoulun tapaamisesta pois jääneelle nuorelle tehtävän tutustua Mahdollisuus.fi verkkopalveluun ja tehtävän etsiä mitä lähetystyö on tai kuka Jeesus on. Yhteiskunnan teknologisoituessa myös nuoruus teknologisoituu. Nuoret ovat ensimmäisenä omaksumassa uuden teknologian ja sen tarjoamat palvelut. Seurakunnan nuorisotyö voi tarjota tälle vastapainoa metsän keskellä sijaitsevassa leirikeskuksessa, jossa nuori voi leikkiä viikonlopun samoja leikkejä kuin nuoret vuosikymmeniä aiemmin ovat jo leikkineet. Nuori on kuitenkin peruspiirteiltään samanlainen kuin aiemminkin, vain

10 10 ympäröivä maailma on muuttunut. Seurakuntien on tärkeää olla mukana kohtaamassa nuori modernilla tavalla ja tunnistaa maailman, jossa nuori viettää aikaansa. Kirkollisten teemojen on tärkeää näkyä myös verkkomaailmassa. Seurakunnan työntekijöillä on ajaton työaika, mutta hekin viettävät joskus vapaa-aikaa ja nukkuvat. Nuoren vuorokausirytmi saattaa olla ilta- ja yöpainotteinen. Tieto, tuki ja apu on mahdollista löytyä verkosta kuitenkin ympäri vuorokauden ja näin se voi tukea seurakunnan työtä. Parhain mielikuva onkin, että verkkosivut synnyttävät tarpeen ottaa yhteyttä seurakuntaan tavalla tai toisella ja kysellä sieltä lisää teemoista.

11 11 3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 3.1 Nuoret Opinnäytetyössäni esiintyvät käsitteet rippikouluikäinen ja nuori. Uuden rippikoulun opetussuunnitelman mukaisesti rippikouluikäinen tässä työssä tarkoittaa vuotiaita. Määritelmä on väljä, koska rippikoulu kestää lähes vuoden. Nuoren 15- vuotispäivä ajoittuu usein tuohon aikaan. Nuorella tarkoitetaan vuotiaita. Nykyään nuoruus alkaa yhä varhaisemmassa vaiheessa. Lapsi haluaa olla nuori ja kasvaa hyvin nopeasti aikuisuuteen. Aikuisen täytyykin olla tukemassa sitä luonnollisempaa mallia, jossa käsitteet nuori tai lapsi liitetään vielä siihen ikäryhmään, johon se oikeasti on kuulumassa. Rippikoulusuunnitelma on valmistettu ajatellen erityisesti vuotiaita nuoria. Suunnitelma on luonteeltaan puitesuunnitelma ja se antaa yhteisen pohjan koko ikäluokan rippikouluille. Kristillisen opetuksen lähtökohtana lähetyskäskyn mukaisesti on se, että kasteessa tullaan Kristuksen opetuslapseksi. Rippikoulu on osa kirkon antamaa koko eliniän kestävää kasteopetusta. Opetuksen tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu. (Rippikoulusuunnitelma 2001.) Seurakunnan haasteena on löytää yhteinen kieli nuoren kanssa. Rippikouluikäinen on nuori elämän haastavimmassa vaiheessa. Hän on ainutlaatuinen yksilö, jolle tulevaisuus on täysin avoinna. Rippikoulun ydin on kristillinen usko eli Jeesus ja hänen esimerkkinsä luvulla nuoret joutuvat kohtaamaan uudenlaisen maailman kuin vuosikymmeniä sitten. Nuoruus on tässä ja nyt. Rippikouluun tuleva nuori elää voimakasta murroskautta omassa elämässään. Tähän mennessä vakiintunut identiteetti joutuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten eteen. Nuorella on käsillä hämmentäviä kokemuksia, jotka liittyvät fyysiseen kasvuun ja sukukypsyyden saavuttamiseen. Irrottautuessaan vanhemmistaan nuori käy itsenäistymisprosessia läpi. Etsiessään omaa tietään nuori tarvitsee samaistumisen kohteita sekä kodin sisällä että sen ulkopuolella. (Rippikoulusuunnitelma 2001.)

12 12 Nuoruus on mustavalkoista, joskus sitä saattaa ajatella, että minä olen se maailmannapa. Mieleen saattaa nousta myös kysymys, miksi kukaan ei huomaa minua ja välitä minusta. Kristillisen uskon ydin on rakkaus. Seurakunnan haaste on olla paikka, jossa nuori voi olla oma itsensä ja hänen kipunsa sekä tarpeensa tunnistetaan. Monesti sanotaan nuorten olevan nykyään rikkinäisempiä kuin aiemmin. Seurakunnan työntekijää ehkä parhaiten palkitsee nuoren mieleen jäävä ajatus, että minne menenkään, Jeesus seuraa mukanani. 3.2 Internet Verkkopalvelu on verkossa (Internetissä, Intranetissä, Ekstranetissä) esitettävä multimedia- tai sisältökokonaisuus. Nimensä mukaisesti niillä tarjotaan jonkinlaista palvelua tai viihdykettä verkossa. Verkkopalvelu mielletään yleensä laajemmaksi kokonaisuudeksi kuin yksityisen ihmisen omat verkkosivut. Verkkopalvelu tarkoittaa Internet-verkkoon liitetyn tietojärjestelmän antamaa palvelua. Nämä voidaan jakaa karkeasti kahteen eri luokkaan: viestinnälliset ja operatiiviset verkkopalvelut. Verkkopalveluita voidaan jaotella myös niiden kohderyhmien perusteella. Internet-palveluiden käyttö on mahdollista lähes kenelle tahansa. Extranetpalveluihin annetaan pääsy vain rajatulle ryhmälle organisaation sidosryhmiä. Intranetpalvelut ovat suunnatut vain organisaation työntekijöille. (Verkkopalvelu-Wikipedia 2007.) Viestintähistorian uusi askel otettiin 1990-luvun viestintäjärjestelmissä. Tuolloin alettiin puhua paljon digitalisoitumisesta ja verkostoitumisesta. Nämä sanat kuvaavat tietokonepohjaisen viestinnän tuomia uusia teknisiä innovaatioita. (Kunelius 2003, 49.) Verkkopalvelun synonyymeja ovat mm. verkkosivusto, www-sivusto, webbisivut, internet-sivut, nettisivusto ja kotisivut. Verkkopalveluille ominaisia piirteitä ovat esimerkiksi verkko-osoite, joka ilmaisee palveluntarjoajan nimen tai palveluntarjoajalle rekisteröidyn nimen. Verkkopalvelun määrittelyä tarkentaa myös sisällöntuotannosta vastaava taho, maailmanlaajuinen tai kohdennettu yleisö, reaaliaikainen saavutettavuus ja mahdollisuus vuorovaikutteisuuteen. (Verkkopalvelu-Wikipedia 2007.)

13 13 Käytettäessä käsitettä Internet tarkoitetaan laajempaa kokonaisuutta. Se on laaja tietoverkko, joka ulottuu ympäri maailmaa. Internet-käsite kattaa sisäänsä paljon erilaisia toimintoja, kuten www-sivut, sähköpostin sekä pikaviestintäratkaisut (mm. IRC- ja MSN Messenger-palvelun). 3.3 Lähetystyö Lähetystyö on muuttumaton sanoma ajasta aikaan. Lähetystyössä rikkinäinen ihminen kuulee parantajasta, haavoitettu eheyttäjästä, sorrettu vapauttajasta ja kiireenkin keskellä on olemassa joku, joka rauhoittaa. Ytimeltään se on maailmaa mullistava ja sen räjäyttävä. Se on haaste tämän ajan seurakunnalle. Kirkon toiminnassa strategia on toimintamalli, jota noudattamalla päästään lähestymään vision kuvaamaa tilannetta. Lähetystyön näkökulmasta lähetysstrategia on toiminnan linjaus, jota noudattamalla pitkällä aikavälillä päästään maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa rakentavaan tavoitteeseen. Lähetysstrategian päämääränä oleva visio lähettämisestä jatkuvasti tarkentuu ja konkretisoituu eri aikakausina ja eri konteksteissa. Lähetettynä olevalle Kristuksen maailmanlaajalle kirkolle keskeisimpänä tehtävänä on Jumalan työtoveruudessa toimien synnyttää eri puolille maailmaa uusia kristillisiä kirkkoja ja seurakuntia, jotka levittävät evankeliumia eteenpäin. (Vasko 2003, ) Lähetystyötä tapahtuu monien uskontojen piirissä. Yleensä puhuttaessa lähetystyöstä tarkoitetaan kristinuskon piirissä tapahtuvaa toimintaa, jossa pyritään kertomaan evankeliumia eli kristinuskon perussanomaa niille, jotka eivät sitä vielä tunne. Lähetystyölle on annettu selkeä tehtävä. Lähetystyön aika alkaa ensimmäisestä helluntaista ja päättyy Kristuksen toiseen tulemiseen. Lähetystyön päämäärä ilmaistaan Uudessa testamentissa edellä sanotun suuntaisesti. Tämän mukaan todistus Kristuksesta on vietävä kaikkien kansojen keskuuteen. Lähetys on liikkeelläoloa ja kulkemista tiettyä päämäärää kohti. Kristillinen toivo suuntaa kristityn mielen tulevaisuuteen ja antaa elämän rohkeuden jo nyt. Pohjimmiltaan lähetystyö on Kristuksen tunnetuksi tekemistä kaikkialla maailmassa. (Ahonen 2000, )

14 14 Lähetystyössä kristitty osallistuu jo vuosituhansia kestäneeseen perinteeseen ja tehtävään. Se on kuin askel eteenpäin tietämättä, minne se johtaa. Lähetystyön luonteeseen kuuluu, että viejänä toimii sitä suurempi, ikuinen. Lähetystyö on todistusta siitä, että Jumala on, ja että Hän voi.

15 15 4 LÄHETYSTYÖ JA NUORET 4.1 Nuori muovaa maailmankatsomustaan Nuorisotyön ongelma on nuorten aliarviointi. Rippikouluikäinen nuori on harvinaisen viisas. Monella nuorella on hyvin vahva halu oikeudenmukaisuuteen, mikä on yksi lähetystyön piirre. Nuoria voi kuvata tässä suhteessa jopa idealisteiksi. Tämä on huomattava voimavara seurakunnan nuorisotyölle. Nuoren on vaikea innostua lähetystyöstä, siksi onkin hyvä, että on olemassa edellä mainittu peruspohjavire aiheeseen. Nuoruuteen kuuluu innostuminen ja kokeilunhalu. Välillä ajaudutaan liioitteluun, mutta samalla ollaan peittelemättömän rehellisiä asettumaan sen puolelle, mikä on totta ja oikein. Nuorten kanssa työskenneltäessä tarvitaan teologiaa, joka kattaa elämän koko ristiriitaisuuden ja monimuotoisuuden. Nuorisotyön teologian on oltava sisäisesti loogista, mutta sen on myös toimittava suhteessa nuorten elämään. (Köykkä 2005, 22.) Nuori laitetaan liian helposti tiettyyn malliin. Kokemus saattaa olla jopa, että jos olet neliö tässä yhteiskunnassa, sinut koetetaan laittaa pyöreästä reiästä läpi. Jos ei muuten niin pakolla vasaraa vähän apuna käyttäen se toteutuu. Miten kristillinen sanoma suhtautuu tähän? Elämän myllerryksessä nuori kyselee, etsii identiteettiään, rakentaa ihmissuhteitaan ja itsenäistyy sekä ihmettelee maailman menoa ja muovaa maailmankatsomustaan. Nuori kaipaa vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja voidaankin kysyä: Onko kirkossamme tilaa erilaisuudelle? Nuoren sisäisen maailman ilmaisua tulee vahvistaa ja antaa hänelle tilaa kysellä sekä ihmetellä elämän monimuotoisuutta ja salaisuutta. (Tuominen 2005, ) Hyvinvointiyhteiskunnassa toimiva kirkko, voi olla ylpeä olemassa olevasta lähetysaktiivisuudesta. Samaan aikaan sillä on kuitenkin suunnattoman suuri haaste tavoittaa nykyinen nuorten sukupolvi. Mikäli lähetystyöstä ei puhuta, ei tulevaisuudessa ole lähetystyölle sitoutuneita ihmisiä. Tämä tarkoittaa, että lähetystyöhön ei ole lähtijöitä, ja

16 16 vaikka olisikin, kukaan ei ole heitä sinne lähettämässä. Uskon tulevaisuuden määrittävän hyvin paljon tätä kysymystä. Onko vastauksena lähetysjärjestöjen yhteinen kampanja asian puolesta vai kirkkomme lähetysrintaman uudenlainen organisointi. Lähetystyö, joka kasvoi erityisesti 1800-luvulla, on ollut yksi merkittävimmistä kansainvälisen kanssakäymisen muodoista. Ihmiset alkoivat liikkua yhä enemmän liikenneyhteyksien kehittymisen myötä. Vaikka kirkkomme on pieni kirkko, kansainvälisyys on monella tasolla tärkeä osa kirkkomme toimintaa. Kirkko pyrkii monikulttuurisuuteen. Nykynuorilla on usein kiinnostusta ja halua kantaa myös kansainvälistä vastuuta. Kirkon perustyötä ovat lähetystyö ja kansainvälinen diakonia. Niiden pitäisi olla luontevasti myös osa nuorisotyötä. Nuoret saadaan liikkeelle, kun heille annetaan omaa vastuuta. Kansainvälisen vastuun kysymykset ovat osa diakoniatyötä. Tämä taas on käytännön työtä sekä lähellä että kaukana olevien lähimmäisten hyväksi. (Silfverhuth 2005, ) 4.2 Monenlaisia lähetyskutsuja Uusin tilasto maailmanlähetyksen tilasta kertoo, että maailmassa on kristittyä lähetystyöntekijää, mutta heistä vain tekee työtä niiden keskuudessa, jotka eivät ole koskaan kuulleet evankeliumia. Näin ollen joka neljäs ihminen maailmassa ei ole koskaan saanut mahdollisuutta kuulla evankeliumia. Lähetystyöntekijöistä löytyy lähettejä, joille lähetyskutsu on lähtemistä sinne, missä tarvitaan ja toisia, joiden sydämelle on laskettu jokin maa tai ihmisryhmä. Myös lähettäjien joukossa on heitä, jotka tukevat vain tiettyä, tuntemaansa työntekijää ja toisia, jotka muistavat työtä yleisemmin ja lähettävät rahaa sinne, missä tarve on suurin. Lähetyskutsuja on siis yhtä monenlaisia kuin on lähtijöitä ja lähettäjiäkin. (Mäkipää 2007, 2.) On luonnollista, kun itse on kuullut jostain hyvästä, saada sisimpään halu kertoa siitä myös muille. Tämä on lähetystyön pohja. Opetuslapset saivat kokea koko heidän elämänsä ja maailmankaikkeuden muuttaneet hetket. Vahva muutos, usko ja päälle liitetty käsky saivat aikaan sanoman ihmeellisestä Jeeskuksesta leviämään ensin heidän keskuudessaan Jerusalemissa ja sitten ympäri maailmaa.

17 17 Lähetystyön toimintaympäristö ja toimijoiden määrä ovat muuttuneet, mutta tehtävä ei. Viime vuosisatojen lähetystyön tuloksena syntyneet kirkot ovat itsenäistyneet ja vastuu lähetyksestä on paikallisella kirkolla. Uudet kirkot ovat toiminnallisesti itsenäisiä, mutta monet niistä ovat taloudellisesti riippuvaisia ulkomaisesta tuesta. Kirkkojen läheisyydessäkin saattaa olla suuria kansanryhmiä, joiden keskuudessa ei ole evankeliumia vielä julistettu. Kirkon omat voimavarat eivät ehkä riitä uusille alueille, joten tarvitaan rinnalla kulkemista myös rajojen ylittämiseen. (Mäkelä 2007, 9.) Seuraavana Regina Hantikaisen kirjoittama tositarina Tähtiä : Laskeutuessani Addis Abeban kentälle illalla koneen ikkunaan ilmestyi yhtäkkiä Etelänristin tähtikuvio. Se sai kyyneleet silmiini. Etelänristi on aina puhunut minulle Jumalan uskollisuudesta ja nytkin siinä kirkkaana yötaivasta vasten loistaessaan se jotenkin rohkaisi ja puhutteli. Tässä olen taas menossa sinne, minne koen rakkaan Herrani kutsuneen. En oman viisauteni enkä oman voimani varassa, vaan Jumalan uskollisuuden ja kutsun varassa. Ystäväni, suljethan taas minut esirukouksiisi, tarvitsen niitä nyt erityisesti, tarvitsen voimia ja kärsivällisyyttä arkeen. (Hantikainen 2004, 14.) Lähetystyöntekijä on mielenkiintoinen ammattiryhmä. Joukosta löytyy ammatteja laidasta laitaan, mutta ennen kaikkea hyvinkin erilaisia ihmisiä. Lentokoneessa vierekkäisillä paikoilla voivat istua entinen narkomaani ja rikollinen sekä henkilö, joka on jo vuosia kantanut sydämessään lähetyskutsua. Oikeastaan hän voi tarkkaan kuvata sen hetken, kun hän oli kolmevuotias ja naapurin setä kertoi pyhäkoulussa lähetystyöstä. Juuri siellä syntyi halu lähteä. Kärsiessään vankeusrangaistusta Jumala löysi narkomaanin. Vapauduttuaan vankilasta kului muutamia vuosia, ja hänkin sai lähetyskipinän. Nyt he ovat menossa samalle lähetyskentälle työtovereiksi.

18 18 5 NUORI JA INTERNET 5.1 Internetin käyttö Nuorisotyöntekijöiden mielestä Internet on tämän ajan nuorten harrastuksista ykkönen. Se toimii nuorille sosiaalisten suhteiden mahdollistajana. Viestintävälineenä se tarjoaa turvallisen anonymiteetti suojan, jonka avulla nuori voi verkossa kysyä rohkeammin aikuiselta myös tyhmän kysymyksen. Näin verkkokeskusteluissa päästään monesti syvemmälle tasolle kuin reaalimaailmassa. Nuorten maailma on muuttumassa ja myös aikuisen pitää pysyä perässä. Erityisesti nuorten kanssa työtä tekevälle tämä on erityinen velvollisuuskin. Kasvaessaan monien viestintävälineiden keskellä tämän päivän lapset ja nuoret omaksuvat niin sanottua mediatajua. Mediatajulla tarkoitetaan sekä puhtaasti teknisiä käyttötaitoja (kännykän tai tietokoneen käyttöä) että merkitysten ymmärtämistä kuten sitä, onko kysymys kuvitteellisesta kertomuksesta vai tositapahtumasta televisio-ohjelmassa. Joka tapauksessa lapset ja nuoret käyttävät median tarinoita ja kuvia identiteettiensä rakennusaineina. (Suoranta & Lehtimäki 2003, 30.) On toisaalta kuitenkin todettu, että verkossa harjaantuneenkin surffailijan on vaikea tunnistaa, mikä on luotettava sivusto ja mikä ei. Käyttäjän erehdyttämiseksi ei tarvita kuin uskottavan oloinen verkko-osoite, tyylikäs ulkoasu ja hyvä sisältö. Näitä aloja hallitsevat tekijät kyllä löytyvät aina, sillä onhan heitä nytkin koulujen penkit täynnä. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet hyvin tunteva nuori on tyypillisin tämän ajan lähetystyön kohderyhmää oleva henkilö. Nuoret elävät maailmassa, jota emme osanneet kuvitella jokin aika sitten. Kaveri on hetkessä läsnä vaikka maapallon toiselta puolelta. Sota siirtyy olohuoneisiin reaaliaikaisena. Virtuaalisessa maailmassa nuoret rakentavat roolipelejä. Sosiaalisia suhteita syntyy perinteisen kadun ja koulun lisäksi verkkomaailman yhteisöissä ja keskusteluryhmissä. Tekstiviestit sinkoilevat ja kohta ääni, kuva ja teksti yhdistyvät sosiaalisten suhteiden rakentamiseen, erilaisten yhteisöjen luomiseen ja jopa elämänhallintaan. (Ruotsalainen 2003, 47.)

19 19 Samaan aikaan, kun tiedon saanti helpottuu, eletään toisaalla hyvin suljetuissa kulttuureissa, joissa uuden teknologian tarjoamat haasteet ovat ehkäpä ainoita keinoja toteuttaa lähetyskäskyä. Jo lapsuudessa imemme itseemme ympäriltämme tietoa ja vaikutteita. Minkä voimavaran ja potentiaalin hukkaamista onkaan, jos lähetystyö ei tavoita e- advanced sukupolvea. 5.2 Internet nuorisotyön välineenä Vaikeinta nuorisotyöntekijöille ja aikuisille on se, etteivät he pysty hallitsemaan, kontrolloimaan ja seuraamaan nuorten tekemisiä ja menemisiä. Nykyinen maailma muuttaa meidän kaikkien asenne- ja arvokäsityksiämme. Toimimisen nuorten kanssa on perustuttava luottamukseen ja arvostukseen. Meidän kaikkien on oltava myös valmiita itse oppimaan ja asenteemme uuteen on mahdollisuus, ei uhka. (Ruotsalainen 2003, 47.) Nuori on uniikki mysteeri, mutta samaan aikaan mahdollisuus, joka antaa haasteen kehittää tehtävää työtä. Kuilu aikuisen ja nuoren välillä on olemassa, mutta sen yli on mahdollista löytää reitti. Työntekijän pitää voittaa nuoren luottamus ja synnyttää nuoressa ajatus olevansa ihan ok tyyppi, joka haluaa hänelle hyvää. Tärkeämpää työntekijälle ja aikuiselle on rakastaa nuorta ja olla hänelle aito kuin tietää viimeiset nuortenmaailman kuulumiset bändeistä tai verkkomaailmasta. Internetissä voi olla mukana demokraattisesti, sillä jos on pääsy internetiin, voi myös tuottaa sinne itse materiaalia. Internetin kautta saavuttaa heti potentiaalisesti miljoonien ihmisten yleisön. Kansainvälisen vuorovaikutteisen keskusteluareenan internet luo sähköpostin, uutisryhmien, keskustelu eli chat-ympäristöjen ja avatar-maailmojen avulla. Demokraattisuuden kannalta internetin suurimpia merkityksiä onkin sen viestinnällinen funktio: se mahdollistaa verkossa oleville valtiorajat ylittävän viestinnän ajasta ja paikasta riippumatta. Sosiaalisella ulottuvuudella on myös keskeinen rooli nettiviestinnässä, sillä samanhenkiset ihmiset pääsevät helposti kanssakäymiseen verkossa. (Herkman 2002, ) Suomi on harvaan asuttu maa, jonka huomaa erityisesti Itä-Suomen ja Lapin läänin kohdalla. Välimatkat kunnan sisällä toiseen kylään saattavat olla melko pitkät. Tämä luo

20 20 omat positiiviset sekä negatiiviset puolensa. Mikäli joku syntyy kuntaan, jossa ikätovereita on kymmenen ja naapurikuntaankin on matkaa 70 km, niin saattaa kyynel tulla silmäkulmaan nuorella, jos samanhenkistä porukkaa ei omasta kunnasta löydy. Internet tarjoaa tänä päivänä ihmiselle mahdollisuuden luoda yhteisöllisiä kokemuksia mitä erilaisimmin välinein ympäri maailmaa, mm. harrasteisiin liittyvien keskustelupalstojen avulla. Tässä suhteessa vain taivas on rajana. Verkkomaailmaan sisältyvät myös omat riskinsä, samoin kuin kaupungilla liikkumiseen viikonloppuisin aamuyöstä. Kaikista audiovisuaalisista esitysmuodoista niin sanotun uusmedian tavat kertoa tarinoita on kytketty tiukimmin teknologiaan. Uusmedia antaa mahdollisuuden rakentaa tarinalle useita samanaikaisia vaihtoehtoja, joista käyttäjä voi omilla valinnoillaan päättää, millaiseksi kertomus lopulta muodostuu. Internetin monisäikeistä ja epämääräistä luonnetta kuvaa hyvin rihmaston käsite. Internetissä eteneminen on kuin navigointia. Navigoimastaan reitistä internetin käyttäjä rakentaa mielessään eräänlaisen matkakertomuksen, jota ei ole olemassa muulla tavoin kuin navigoijan päässä. (Herkman 2002, ) Tarinankerronta ja futurisen kokemuksen synnyttäminen ovat keskeisellä sijalla verkkomaailmassa työskennellessä erityisesti nuorten kanssa. On vain yksi hiiren klikkaus ja verkkosivuilla vierailija on siirtynyt jo toisaalle. Tämä luo verkossa nuorten kanssa työskennellessä työntekijälle vaatimusta. Seurakunnan nuortenillasta ei pääse pakoon vaikka olisi miten tylsä illanvetäjä kyseessä. Tylsältä verkkosivulta puolestaan pääsee helposti pois ja eipä sinne kukaan juuri tulekaan.