LEPPÄ VIRRAN 'KAN:SAKOUL-UN KEHITYS I80!}.,., LUVUN' VIIMEISILLÄ VUOSIKYMMENILLÄ. M.,\ , MieliaLa kånsakoulua kohtadn' muuttuu suopeaksi:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEPPÄ VIRRAN 'KAN:SAKOUL-UN KEHITYS I80!}.,., LUVUN' VIIMEISILLÄ VUOSIKYMMENILLÄ. M.,\ , MieliaLa kånsakoulua kohtadn' muuttuu suopeaksi:"

Transkriptio

1 LEPPÄ VIRRAN 'KAN:SAKOUL-UN KEHITYS I80!}.,., LUVUN' VIIMEISILLÄ VUOSIKYMMENILLÄ. M.,\. v: 'J. H.. Olli kai n e n., MieliaLa kånsakoulua kohtadn' muuttuu suopeaksi: KOULU JA MENNEISYYS-vtiosi'kirjan 5:nnessä numerossa on kerrottu, kuinka ensimmäisten kansakculujen perustamista Leppävirralla Jaajoissa piireissä vastustetlliiin... Niiden aikaansaaminen onkin katsottava.muutarnien valistuneitten kansalaisten ansioksi. Kun kirkonkylän: poika- ja tyttökansakoulu t olivat toimineet,kymmenisen vuotta, tapahtui n.s. rahvaan mielialassa suuri muutos. Huomattiin, ettei kansakoulu vielä tee sitä käyneistä herroja, mutta sen käyneet omaavat taitoja,.jotka ovat tarpeellisiavtalonpoikienkin jokapäiväisessä elämässä.. Alet-... tiin käsittää kansakoulun tuottama 'hyöty:. Eräissä tapauksissa saatettiin siltä liioitellakim. Mutta kieltämättömänä tosiasiana' alettiin käsittää, että -kansakoulun käyneet -Iapset, älyn kehityksen jakäytöstapöjen puolesta erosivat yleensä.edukseen niistä, joilla ei: ollut tiiaisllfuttä kansakoulun. käymiseen. Varakkaammat ihmiset tahtoi"': vatkinsiksi lapsilleen tämän edun. Mutta suuria; vaikeuk... sia oli.sen saavuttamisessa. Lapsen kotoa pois lähettäminenkirkonkylään kysyi vaivoja ja varoja. Sopivista kou-' lukortteereista oli puutetta, eikä kirkonkylän kansakouluissa olisi ollut»tilaakaan niin monelle Lapselle kunnlherånnyt.-kouluntarve olisi. vaatinut. Poikakansakouluun oli syksyllä 1881 otettu lisäopettaja,kos;ka oli havaittu,', "että oppilaita oliei enemmin '\ko,uluun tulevia kudh sinnerny«

2 8 kyisin saattaa ottaa, ja että, oppilaat ylimalkain ovat niin vähäneclistyneitä, ettei heitä senkään vuoksi taida ylhäisempään kansakouluun ottaa". Koulujen alkaessa syksydsin pidettiin johtokunnan ja lasten vanhempain läsnäollessa sisäänpääsötutkinto, jossa vaadittiin selvää sisälukua, tutkittiin lasten opinhalua ja ehkä vielä muutakin. Tällaisessa tutkinnossa moni kouluun pyrkivä hyljättiin. Moneltakiri koulunsa alkaneelta jäi koulunkäyntä kesken siinä esiintyvien suurien vaikeuksien takia. Näistä syistä alettiin kirkonkylää kauempana asuvien kesken kaivata kansakoulua omaan kylään tai ainakin vähän lähemmäksi sitä. Yleisellä verotuksella kannettavia menojakaan ei säikähdetty enää. Kansakoulujen perustamista kannattivat nyt ei ainoastaan "herrasväki", vaan myös varsinainen kansa. Tämä kehitys tulee näkyviin ja 1880-luvulla, kun Leppävirran Kurjalanrannan kansakoulua perustettiin. Kurjalanrannan kansakoulun perustaminen. Kurjalanrannan kylä 1880-luvulla ei liene ollut Leppävirran takapajuisimpia kyliä nimestään huolimatta. Se oli Leppävirran itäosassa ainoa kylä, jonne jahti kunnallinen maantie. Sieltä voitiin päästä kuntakokouksiin sekä kesällä että talvella. Siellä näyttääkin alleen eräitä aikaansa seuraavia isäntämiehiä. Vielä kauempana kirkonkylästä, Suvasveden takana olivat Näädänmaan ja Haapamäen kylät. Siellä asui m.m. ruununvouti Otto. Lundsen, joka tehokkaasta otti osaa sen ajan kunnalliseen elämään. Heidän keskuudessaan lienee herännyt kysymys kansakoulun saamiseksi Leppävirran itäosaan. Kuntakokouksen pöytäkirja marraskuun 5:nneltä päivältä 1882 kertoo: "Koska huomaittu on, että kunnan nykyiset kansakoulut ovat rirttämättömät sekä hankalalla tilalla kaukaisempain pohjakuntain Lapsille, niin eräiden kuntalaisten kehoituksesta kysyttiin, jos kunta rupeaisi perustamaan eri

3 kansakoulua joko Hirvolanlahden tienoidle Kurjalan kylässä tahi Näätänmaahan; niin annettiin tämän johdosta kuntakokouksella Herra Ruununvoudilta Otto Lundsonilta tullut kirjallinen lause asiassa, josta Iuettaessa havaittiin, että mainittu Herra Ruununvouti ehdotteli, eikö kunta suostuisi siihen, että koska Näätånmaahan piakkoin tullee rakennettavaksi rukoushuone. se puoli kunnasta rakentaisi, rukoushuoneen kanssa yhdistetyn koulunuoneen, jota vastaan ehdotteli kunnan muut huorieukset rakentaa, joten siis koulu perustettaisiin Näätänmaahan. Tämän johdosta syntyi vilkas keskustelu, jolloin useat puhujat esittelivät koulun tärkeyttä ynnä muita asiaan koskevia suhteita, joten asia saatua kaikin puolin valaistuksi kuntalaisilta yksimielisesti hyväksyttiin ja myöskin sen johdosta päätettiin, että kansakoulu rakennetaan; mutta mitä asemaan tuli, niin kuntalaiset siitä uudelleen keskusteltua päättivät, että koulun paras asema olisi Kurjalan suuri kylä eli Hirvolanlahden seutu, joten koulu päätettiinkin sijoittaa sinne." Tämän koulun asioita valvomaan valittiin "komitea", johon tulevat rovasti J. J. Rahm, opettaja Pentti Karjalainen, kirkonmiehet Vill:e Kröger ja Antti Savolainen Kurjalasta sekä Mikko Kauhanen Näädanmaasta ja kauppias Pekka Kansanen kirkonkylästä. Rovasti Rahm valtuutettiin valtioavun hakijaksi. Vielä päätettiin, että koulu tulisi olemaan "sekakoulu eli yhteinen pojille ja tytöille". Ruununvouti Lundsen valitti koulun sijoituksen suhteen kuvernööriin, mutta valitusta ei otettu huomioon. Kuntakokouksen valitsema toimikunta kokoontui valituksen johdosta vasta seuraavana kesänä heinäkuussa Kurjalanramnan kylään. Keskusteltaessa tultdin "yksimre- Iisesti siihen ajatukseen, että on yksintein perustettava sekä poika- että tyttökansakoulut. jotka.sijoitetaan samaan rakennukseen, sillä molemmat ovat yhtä tarpeelliset perustaa". Koulun paikaksi saatiin pieni maatila 1000 markan hinnalla. Siihen esitettiin rakennettavaksi 9

4 10 kouluhuorieusto, yhtä suuri kuin poikakansakoulu kirkolla, opettajille kullekin kaksi kamaria ja keittiön käsittävät asunnot. Koulun maatila esitetään opettajan hallittavaksi ja viljeltäväksi ehdolla, että opettaja maksaa tilasta menevät verot ja antaa opettajattarelle kahden mittatynnörin alan peltomaata ja lehmän 'Iaitumen. Koulun rakentaminen ja ylläpito esitettiin manttaalikassan -kustannettavaksi, mutta opettajain palkat, valo, lämmin ja opettajattaren lehmän heinät jäisivät veroäyrikassan kannettavaksi. Opettajain paikoiksi esitettiin 1000 mk, josta 600 mk miesopettajalle ja 400 mk naisopettajalle, Tämä toimikunnan esitys kuntakokouksessa tuli hyväksytyksi ilman riitoja, ja rovasti Rahm haki näillä perusteilla valtioavun. Senaatin päätös koulun perustamisesta on päivätty toukokuun 2. päivänä 1884, ja siinä mainitaan edellä esitetyt opettajille tulevat palkkaedut. Rakennustyön suorittaa urakalla vähän Ylli markan hinnalla kauppias H. Itkonen. Rakennustyön valvojana oli kirkonmies Ville Kröger Kurjalasta. Työ ei tullut oikein kunnollista, joten urakoitsija sai maksaa jälkeenpäin suoritet.ut korjaukset, Kurjalanrannan kansakoulun alkuvuodet..kurjalanrannan kansakoulun vihkiminen tapahtui opettajatar Haruna Koposen kertomuksen mukaan elokuun viimeisenä päivänä Tilaisuus muodostui' juhlallisuudeksi, jommoista luonnollisesti ei oltu ennen paikkakunnalla vietetty. Jo edellisenä päivänä alkoi kokoontua väkeä pitäjän eri puoli1ta Kurjalanrannan kylään. Juhlapäivän aamuna oli koulun pihamaalla niin suuri ihmisjoukko, että epärijtiin sen mahtumista kouluhuoneisiin. Kun,koulun ovet -avattiin, niin paljon niihin mahtuikin. Olihan siinä kaksi avaraa koulusalia rinnatusten, suuret ovetauki välillä. Koulusalien kahden' puolen olivat opettajain huoneet ja eteiset. Kaikki saivat täytensä ja osa

5 11 kuunteli avonaisten ikkunain takana pihama.a.lla. Koulun juhlallisen vihkimisen toimitti pastori Josef Holmström. Tilaisuudessa puhui tarkastaja A. G. Hovilainen kaunuisti koulutyöstä ja sen merkityksestä. Opettaja K. V. Raunio oli tuonut Sorsakoskelta entisestä ikoulupaikastaan laulukuoron, jonka neliääniset lauluesitykset tähän aikaan herättivät suunta huomiota harvinaisuutensa takia. Tuskan monikaan 'Oli kuullut ennen semmoista laulua. Päivän ohjelma tarjosi sen ajan herkkii:n ihmisten mieliin erittäin paljon uutta, ennen kokematonta. Nuissä heräsi aavistuksia henkisesti kirkkaammasta tulevaisuudesta Kurjalanra.nna.lla. Vihkimistilaisuus jätti epäilemättä osanottajiin unhoittumatoman muiston. Koulun vihkiimristilaisuudessa toimeenpantiin oppilasten sisäänkirjoitus. Siinä merkittiin koulun oppilaiksi 63 poikaa ja 33 tyttöä. Näiden lisäksi liittyi ik'ouluun samana päivänä neljä knertokoulunopettajakokelasta, jotka opettaja Raunio oli aikaisemmin valmistanut tietopuolisesti. Hänellä oli 'Oikeus pitää kiertokoulunopettajain valmistuslaitosta. Nämä kokelaat saivat harjoitella opettamisen taitoa koulun ensimmäisellä ja toisella vuosiosastoilla. Tämä viimemainittu toiminta oli järjestetty kaikin puolin Koulutoimen Ylihallituksen kiertokirjeen mukaisesti. Näin alkoi työ Kurjalanrannan kansakoulussa täysin huoneeri ja nuorten, lahjakkaiden opettajain sitä johtaessa.vomasta kokemuksestani voin sanoa, että hyvää työtä siinä koulussa 'On tehty. Olen ollut yhden vuoden sen koulun oppilaana. En tosin aivan koulun alkuvuosina, mutta kuitenkin toisena opettajana yli 40 vuotta toimine-en Hanna Koposen parhaina elinvuosina. Opettaja K. V. Raunion työ Sortavalan seminaarin harjoätuskoulun opettajana on laajemmaltakin tunnettu. Samoin hänen lähdettyään kaksi vuotta opettajana toimineen Frans Junttilan työ on tunnettu Rauman seminaarin harjoituskoulun opettajana. Lukuv hoitaa miesopettajan virkaa yli-

6 12 oppilas, sittemmin Paltamon kappalainen, Viljam Hirvonen ja lukuvuosina on samassa toimessa ylioppilaskokelas Aleksanteri Salminen, joka sittemmin toimi lähes kolme vuosikymmentä Leppävirran Näädänmaan kansakoulun opettajana. Vuodesta 1898 lähtien on ollut yli neljäkymmentä vuotta saman viran hodtajan Juuso Nyyssönen. Koulun alkuvuosina koulunäyttelyissä herättivät tämän koulun näytteet erikoista huomiota. Palkintoja niistä koulu sai rn.m. Venäjältäkiri. Vanhin veljeni, joka oli oppilaana Raunion aikana, toi koulusta kotsin nin hienoja käsitöitä, että harvoin kansakouluissa nykyisinkään saadaan aikaan. Sellaisina mainitsen hienosti k:i[lloitetun kirjelippaan, höyliä ja hienoja harjatöitä. jotka vaativat jo melkoista ammattitaitoa. Opettaja Raunio olikin kuuleman mukaan parin vuoden aikana Mäkisen ammattikoulussa Sortavalassa tutustunut käsityötaidon salaisuuksiin. Myöskin sen ajan piirustukset Kurjalaurannan kansakoulussa olivat erdkoisia. Yläosastcilla kullakin oppilaalla oli piirustusvälinelaatikko, jossa olivat hyvät tushipiirustusvälineet, heillä oli vielä piirustuslauta ja kulmaviivottimet. Mittakaavan mukainen projektiopiirustus näyttää liittyneen käsityöopetukseen. Rakennuspiirustustakin harjoitettiin. Niinpä piirustuksien joukossa olivat talon sivu- ja päätykuvat, läpidedkkauskuva ja joitakin yksityiskohtia esittäviä kuvia. Kuvat olivat siististi vesivärillä väritetyt. Työ oli tehty millimetrin tarkkuudella. Vuonna 1890 piti opettaja Raunio asianomaisella luvalla ä-viikkoiset käsityökurssit kansakoulunopettajille. Niiden tarkoitus oli tutustuttaa opettajia Kurjalanrannan käsityö- ja piirustusopetukseen. Osanottajia oli vain viisi. Eräässä Moskovan. maatalous- ja käsiteollisuusnäyttelyssä oli keisari kiinnittänyt huomäotansa Kurjalanrannan kansakoulun piirustuksiin, ja käsitöihin. Hän nähtävästi oli lausunut halunsa tutustua lähemmin tämän koulun suorituksiin. Sellainen bidaisuus hänelle valmistettiinkin. Eräässä kuvntetussa tilapåisjulkaisussa kerro-

7 13 taan keisari Aleksanteri III:nnen käynnistä Suomessa ja siinä mainitaan hänen Lappeenrannassa käydessään tutustuneen myös Kurjalanrannan kansakoulun käsityöopetukseen. Asia oli niin, että opettaja Raunio sai määräyksen valita muutamia oppilaitaan ja lähteä heidän kanssaan Lappeenrantaan. Pojat puettiin samanmukaisiin pukuihin. Käsityövälineet, höyläpenkkejä ja lautoja myöten, otettiin omasta koulusta mukaan. Ainakin 5 poikaa ja opettaja Iähtivät närin matkalle. Keisarin tulo taisi myöhästyä jonkin verran, koska matkalla viivyttiin pari kolme viikkoa. Keisari sai omin si1min nähdä Kurjalanrannan kansakoulupojat työssä. Erityisenä luottamuksen osoituksen koulun pätevyydestä pidettari alkuaikoina jatkokurssien järjestämrslupaa. Määrärahoja tankoitukseen oli niukalti. Kurjalanrannan kansakoulu sai aina rahat sellaiseen. Myöskin kiertokoulunopettajain valmistusoikeus oli samanlainen Iuottarnustoimd. Kiertokouluseminaari toimi Kurjalanrannalla koko sen ajan, jonka opettaja Raunio siellä oli, nimittäin 7 vuotta. Siis verrattain pitkän ajan. Kiertokoulunopettajiksi aikoville antoi hän ensin 6-viikkoisen tietopuolisen opetuksen ja sen jälkeen he saivat kekelaina yhden lukukauden ajan harjoitella opetusta koulun alemmilla osastoilla. Tästä kiertokouluseminaarista sai päästötodistuksen 56 henkolöä, miehiä ja naisia. Useat heistä ovat valmistuneet myöhemmin kansakoulunopettajiksi joko erioikeustietä tai seminaarin käytyään. Toiset heistä ovat tulleet Iaajemmalbikin tunnetuiksi. Maimioin tästä parvesta lienee kirjailija Kauppis-Heikki. Saamaisten ja Paukarlahden kansakoulut perustetaan Leppävirran kunnan alueella olivat Varkauden ja Sorsakosken tehtaat perustaneet omat yksutyiset kansakoulunsa ja hoitaneet ne kokonaan omilla varoillaan. Tämän lisäksi ottivat mainitut tehtaat osaa kunnan kasvaviiri

8 14 kansakoulumenoihin. Varkauden tehtaan omistajien anottua oikeutta erota omaksi koulupiiriksi, suostuu 'kuntakokous 1885 sidhen, että Varkauden tehdasalue muodostaa eri koulupiirin, jonka alueella asuvat vapautetaan Leppävirran kunnan kansakoulumenoista. Sorsakosken tehdasalue eroitetaarr-eri koulupiiriksi Nämä päätökset antoivat aiheen pitäjän eri kulmakunnille pyrkiä 'omaksi enityiseksi koulupiir iksi. Kurjalarannan kansakoulun perustaminen pitäjän itäosaan v oli herättänyt samoja ajatuksia, jotka nyt Sorsakosken väkisen erottua saivat lisävauhtia. Leppävirran koulujen innokas puuhaaja Pekka Kansanen omisti Paukarlahden kylässä maatiloja ja Oravikosken pienen sahalaitoksen. Hän yhdessä paukarlahtelaisten kanssa 1889 anoo kuntakökoukselta, että kunta joko perustaisi kansakoulun Paukarlahteen tai eroittaisi sanotun kyläkunnan erityiseksi koulupiiriksi. Kuntakokous hylkää anomuksen. Paukarlähtelai.. set valittavat asiassa kuvernööriin. Ajanolojen kuvauksena ansainnee tämä asia tulla kerrotuksi tarkerrimin, Kunta selityksessään koettaa puolustaa edellämainittua kantaansa. Olihan aihetta uskoa, että joka puolella kuntaa olettaisiiri vaatia samaa. Tarkastaja A. G. Hovilainen selityksessään lausuu m.m.: "Samoinkuin kansakoulut ovat yhteiset kaikille, sids perustaminen kuntakokouksen ratkaistavissa, on myös kustannukset sen ylläpitämiseksi määrätty suoritettavaksi kunnallisveroäyrin perusteella. Ja ettei koulun perustaessa enemmistö sortaisi vähemmistön oikeuksia tässä suhteessa, sisältää kansakouluasetuksen 119, että jos ei kunta suostu ylläpitämään koulua, saapi koulua kannattava kyläkunta erota omaksi erityriseksi koulupiiriksi. Edellisistä kannatusperusteista käy myös johdonmukaisesti selväksi, että jos kunnalla on todellisia säästöjä koulujen ylläpitämiseksi karttunut tahi, koottu joko.takseeraus- tahi muista kouluja varten määrätyistä varoista tahi Iahjoituksista koko kunnan kouluill-e tahi myös vuotuisia tuloja (kuten viinaverorahat), joita koulu-

9 jenvhyväksi käytetään, tahi jos kunnan -muille kouluilla on. hankittu kunnan yhteisillä varoilla kiinteätä omaisuutta, an.eri koulupiiriksi eraavalla kyläkunnalla luonnollinen aikeus mistä saamaan suhteellisen osansa jako. pääomana, jako-osana tahn vuotuisena korkona. Tätä täyty- Me. pitää sitäkin enemmänkahtuullisena, kun tuo. usein pieni, syrjäinen kyläkunta nyt omalla huolellaan saa ylläpitää koulun ja siten saapi osakseen runsaamman rasituksen. kansakoulukustannuksista kuin kunta kokonaisuudessaan. Samasta syystä on eri kaulupiiri myös vapautettu kunnan sekä nykyisistä että vasta perustetta via kouluja kannattamasta, sillä ei ketään voida velvoittaa kaksinkertaisia kustannuksia suorittamaan saman, jospa hyvänkin opin eduksi." "Jos ei kunta nyt tällä kertaa itse katso voivansa kustantaa kaulua Paukarlahteen, miin on kunnan suostuttava anojain toiseen ehtoon, eroittaa sanattu.kylä omaksi kaulupiiriksi.päätöksensä tueksi ei kunta eikä kunnanlautakunnan esimies selityksessään ale esiintuonut minkäänlaisia hyväksyttäviä perusteita siksi 1:ksi ei tarvinne todistusta, että yli kahden peninkulman päässä olevista kouluista ei ale mitään hyötyä Paukarlahtelaisille; 2:ksi aivan nyt minulle tulleen ilmoituksen mukaan, -on kirkonkylän poikakoulussa 75 oppilasta, joita kaksi.opettajaa samassa huoneessa opettaa, ja tyttökoulussa 49 oppilasta, Kurjalan koulussa yhteensä 67 oppilasta kahdella opettajalla, mutta sinne on Paukarlahdesta yli 4 peninkulman matka. Selitys siis perusteita vailla. 3:ksi':ei ole mikään kunta eikä yksityinen vielä siitä syystäk:öyhtynyt, että se on huolta pitänyt lasten kasvatuksesta ja kansansivistyksestä, vaan syy on ollut päinvastaänen menettelö, 'sillä raakuus ja taitamattomuus ovat suorin tie.köyhyyteen ja kurjuuteen. Koskairriu ut perusteet -ovat yhtä horjuvia, niin rohkenen näyrimmästi ehdottaa, että Herra Kuvernööri hyväksyy paukarlahtelaisten kohtuullisen pyynön ja eroittaa heidät omaksi erityiseksi koulupiiriksi, huolimatta Leppävirran kunnan vas- 15

10 16 tustarnisesta." Kuvernööri vapauttaa Paukarlahden kyläkunnan asukkaat kouluasioissa muusta kunnasta ja sallii heidän muodostaa oman koulupiirinsä marraskuussa Asia nayttd nyt niin tärkeältä, että katsottiin tarpeelliseksi hakea päätökseen muutosta senaatista. Muutosariomuksessaan kunnan edustajat lausuvat m.rn. seuraavaa: "Koska yhteisiä kouluja perustaessa ovat kuntalaiset otaksuneet, että kaikki kuntalaiset yhteisesti kantaisivat ylläpidon rasituksen ja siihen nähden rakensivat kallisarvoiset ja kookkaat koulutkrm, jotka näin lohkottua kuntaaeri piireiksi jäävät osaksi käyttämättömäksi, kun oppilasmäärä tietysti vähenee, mutta nämä kallisarvoiset rakennukset jäävät pienemän piirin ylläpidettäväksi." Tätä lyhytnäköistä kunnan lausuntoa täytynee ymmärtää tuon ajan yleisenä ajatustapana. Senaatti kuitenkin kesäkuun 19. päivänä 1890 antamassaan päätöksessä katsoo, ettei kunta ole esiintuonut syytä muuttaa kuvernöörin päätöstä. Niinkuin edellisestä kuvauksesta näkyy, oli kansakouluasiain harrastamisessa tapahtunut merkillinen käänne. Sen alkuaikoina kunnan vaikutusvaltainen johto oli vaatinutensimmäisten kansakoulujen perustamista ja ajanut asian päätökseen. Nyt taas kunnan johtaviksi miehiksi on tullut uusien koulujen perustamista vastustavia miehiä, ja koulupuuhien armokkaimmat kannattajat ovat syrjäkylistä, missä milloinkin herätetään koulun perustaruisajatue. Se olikin kuin tulikekäle, joka päästi tulen irti siellä, minne se heitettiin. Opettajapari Karjalaisen kunniaksi on mainittava sen heittäminen useassa tapauksessa. Tarkastaja A. G. Hovilainen oli taitava siinä työssä. Kansakouluasiat olivat kehittyneet nyt polttopisteeseensä, jonka ilmaukset tuntuvat tämän ajan kuntakokouksissa ja näkyvät vielä sen päätöksissä. Kunmarijohtomiesten tehtäväk- SIi näytti muodostuvan palon rajoittaminen. Kun nyt havaittiin, että kuntaa oli mahdoton pitää yhtenä koulupiirinä, päätettiin heinäkuun 19. päivänä

11 1891 kunta jaettavaksi. kahteen koulupiiriin niin, että kunta muuten kokonaisuudessaan muodostaa yhden koulupiirin, paitsi Paukarlahden kylä toisena koulupiirinä. Kirkonkylän tyttökansakoulun opettaja ajateltiin siirtää Paukarlahteen. Kunnanesimi-ehen tehtäväksi jätettiin tiedustaa, voipiko kouluja siirtää paikasta toiseen. Kirkonkylän tyttökansakoulun siirtämiseen ei saatu lupaa, koska kirkonkylässä tarvittiin selladsta koulua. Paukarlahden kylä sai siis laittaa koulunsa ja hankkia opettajansa. Paukarlahden kylän esimerkkiä seuraten ariovat Saamaiskylän asukkaat elokuun 14. päivänä 1892 pidetyssä kuntakokouksessa, että sikäläiselle pohjakunnalle perustettaisiin kansako.ulu joko yhteisidlä varoilla tahi, että piiri eroitetaan erityiseksi koulupiiriksi. Kuntakokous ei suostunut uutta koulua perustamaan, mutta jotain se päätti tehdä Saamaisteri kyläläisten tyydyttämiseksi. Koska oppilasluku Kurjalamrannan kansakoulussa oli vähentynyt siihen määrään (67), että kuntalaisten mielestä niitä yksi opettaja hyvin saattaisi opettaa, päätettiin toinen Kurjalanrannan kansakouluista siirtää Saamaiskylään, kuitenkinehdolla, että anojat hankkivat huoneet vuokraamalla pohjakunnalta. Kurjalanrannan kansakoulussa sattui miesopettajan vaihdos. Uusi opettaja oli valittava kuntakokouksen päätöksen mukaan ehdolla, että hänet voidaan sidrtää toiseen paikkaan muistutuksetta. Opettaja Ville Kukkonen ehti toimia Kurjalanrannan kansakoulussa ainoastaan syyslukukauden Kunnan valitsema toimikunta ja Saamaisista kutsutut majanmuuttomiehet kokoontuivat Kairjalanrannan kansakoululle tammikuun 4:ntenä päivänä Tilaisuudessa pidetty pöytäkirja kertoo: "Sittenkun Leppävirran kunta, joka kesäkuun 6 päivänä 1892 jätti Kurjalan kansakoulun miesopettajan viran väliaikaiselle kannalle siinä tarkoituksessa, että missä ensin koulun tarvista ilmaantuu, se sinne siirrettäisidn ja sittemmin Syyskuun 11 päivänä samana vuonna päätti perustaa Saamaispiiriin ylhäisemmän seka- 17

12 18 kansakoulun miesopettajalla, oli joulukuun 11 paivana samana vuonna lopullisesti päättänyt Kurjalan kansakoulun opettajan virka ja poikakoululle kuuluva kalusto nyt heti siirrettäisiin Saamaispiiriin, jossa Viuhkalanniemen tilalla N:o 9 Saamaiskylässä jo kevätlukukaudeksi on koulu avattava miesopettajalla niitä etuja vastaan, kuin Kurjalan koulun miesopettajalla oli ja Saarnaispiiriläiset olivat ottaneet kaluston muutettavaksensa, oli tilaasuuteen kokoontuneet " Luettelo koulun muutettävasta omaisuudesta laaditaan. Tämän jälkeen pannaan omaisuus rekiin ja viedään Saamaisiim. Kurjalanrannan koulun naisopettaja saa oikeuden muuttaa miesopettajan asuntoon. Koulutalon toisessa päässä olevan naisopettajan asuinhuoneet lukitaan. Näin luultiin olevan asian selvän. Uusi Saamarskylän kansakoulu avataan juhlallisesti tammikuun 10:ntenä päivänä Miesopettajan virka Kurjalanrannan kansakoulussa kuitenkin jatkui seuraavasta syksystä. Saamaisteri kansakoululle täytyi hakea valtioapua erikseen. Nyt oppivelvollnsuuden aikana on sattunut opettajain siirtarnisiä useinkin, joskaan ei niin aiheettomasti kuin edelläkerrottu siirto Kurjalanramnan kansakoulusta Saarnaisien. Katsaus Leppävirran kansakoulupiirijakopuuhiin. Paukarlahden kylän muodostettua oman koulupiirinsä ei voitu estää enää toisiakiri kyliä eroamasta, mikäli kunta ei tyydyttänyt niiden koulun tarvetta. Saamaisteri kylän koulutarve tyydytettiin edellä kerrotulla tavalla. Mutta uusia kouluanomuksia oli tulossa. Vuonna 1896 esitetään huhtikuun 19 päivän kuntakokouksessa Timolan kyläläisten anomus ja saman vuoden elokuun 16 päivän kokouksessa Kotalahden kyläläisten anomus. Nämä anomukset hyväksytään. Seuraavana vuotena maaliskuun 14 päivän kuntakokouksessa tulee esille kolmen uuden koulun perustaminen, nimittäin Tuppurdnmäen, Nimimäen ja Tai-

13 paleen kansakoulujen. Viimemainitun koulun suhteen päätetään, että tehtaan insinööri A. Krankin vaatimus piirin eroittamisesta ei ollut selvä, joten asia lykättiin. Vielä saman vuoden marraskuussa tulevat Mustinmäen kyläläiset anomuksineen. Viimemainittu anomus hyljätään sillä perusteella, ettei oltu ehdittu tehdä koko kuntaa käsittävää piarijakosuunnitelrnaa. Vielä saman vuoden 1897 joulukuussa anovat Näädanmaan kylän asukkaat koulun avaamista sinne. Nämä lukuisat kouluanomukset aiheuttivat piirijakotoimikunnan asettamisen. Piirijakoa oli yritetty ennenkin. Vuonna 1891 oli kunta jaettu neljään koulupairiin. Ne olivat Leppävirran. Sorsakosken, Varkauden ja Paukarlahden koulupiirit. Tätä piirij-akoa tarkistetaan 1893, jolloin varsinainen kunnan alue jaetaan seitsemään piiriin, jonka lisäksi tulevat Varkauden ja Sorsakosken tehdasalueitten yksityiset koulupiirit. Vielä 1895yritetään uusia piirijakoa, mutta toimikunnan ehdotus tulee hyljätyksi sillä kertaa. Piirijaon tarve oli suuri. Kun piirijakoasetus julkaastiin, oli asetettu Leppävirralla piirijakotoimikunta, siis noin kolme viikkoa ennen asetuksen julkaisemista. Saman vuoden syyskuussa esitetään kunta jaettavaksi 14 koulupiiniin. Ehdotus aiheuttaa vastalauseita ja valituksia, eikä tarkastajakaari voi sitä kaikimpuolin kannattaa, joten asia joutuu uudelleen asianomaisen valiokunnan käsiteltäväksi. Nyt kutsutaan tarkastaja Hovilainen mukaan ja niin saadaan 16 koulupiiriä käsittävä ehdotus. Ne olivat 1) Haapamäen. 2) Näädänmaan, 3) Kurjalanmaan, 4) Paukarlahden, 5) Tuppurinmäen, 6) Saamaisten, 7) Moninmäen, 8) Mustinmäen, 9) Konnuslahden, 10) Kirkonkylän, 11) Sorsakosken, 12) Kotalahden, 13) Luttilan, 14) Niirrimäen, 15) Sarkamäen ja 16) Varkauden kansakoulupiirit. Tämä ehdotus esitetään kuntakokouksessa syyskuun 2. päivänä 1899 ja tulee se pääpiirteissään hyväksytyksi. Kukin pidri sai itse huolehtia kouluhuoneitten vuokraamisesta tai rakentamisesta. Kunta osti kouluille tonttimaan 19

14 20 ja antoi noin 2500 markkaa rakennusapua ja maksoi naisopettajalle 300, miesopettajalle 400 markkaa vuodessa kunnan palkkaa. Sen lisäksi sai kukin piiri muutaman sadan markan avustuksen koulukaluston ostamiseen. Tällaisten kunnan avustusten turvan joutuivat Leppävirran kunnan kansakoulut aluksi toimimaan kovin puutteellisissa oloissa. Monet koulut toimivat kauan vuokrahuoneustoissa. Koulukalustot olivat paikkakunnalla ilman asiantuntemusta kokoonkyhättyjä, ja paljon nykyisin välttämättömäksi katsottuja kouluvälineitä puuttui. Tämä ka:tsaus kuitenkin osoittanee, että Leppävirralla ei myöhästytty kouluj en perustamisessa. Piirijakoasetuksen ilmestymisen aikoina lienee harvassa kunnassa ollut niin monta kansakoulua kuin Leppävdrralla. Kansakoulujen oppilasmäärä kasvaa näinä vuosina tavattoman nopeasti. Koko. kansakouluas.ia ja muukin kansansivistystyö saa suurenmoisen vauhdin.

K A N S A K 0 U L U N PER U S T A MlN E N. M. O. Karttunen.

K A N S A K 0 U L U N PER U S T A MlN E N. M. O. Karttunen. ETELÄ-POHJANMAAN ENSIMMÄISEj\ K A N S A K 0 U L U N PER U S T A MlN E N. M. O. Karttunen. Kyrön peltoaukea on vuosisatoja ollut maamme huomatvimpia maanviljelysalueita. Siellä ovat pitkin Kyröjokivartta

Lisätiedot

Olga Ruoho. Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta

Olga Ruoho. Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta Olga Ruoho Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta 1 Olga Ruoho Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta 2 Kustantaja Nakkilan kunta / kunnankirjasto Nakkila Painopaikka: Multiprint 2013 ISBN 978-952-68053-0-6 (nid.)

Lisätiedot

KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN

KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon ja alueellisuuden kannalta Tero Parkkonen Suomen historian pro

Lisätiedot

SISÄLLYS. Mikä on yhdistys?... 10 Yhdistymisvapaus... 11 Rekisteröity ja rekisteriin merkitsemätön yhdistys... 13

SISÄLLYS. Mikä on yhdistys?... 10 Yhdistymisvapaus... 11 Rekisteröity ja rekisteriin merkitsemätön yhdistys... 13 YHDISTYKSEN ABC Kirja on tehty yhteistyössä Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomon kanssa. Kari Loimu Into Kustannus Oy Hämeentie 48 00500 Helsinki www.intokustannus.fi ISBN: 978-952-264-263-9 Paino: InPrint,

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

Lisan koulusta Tieteiden taloksi Hannu Heikkilä

Lisan koulusta Tieteiden taloksi Hannu Heikkilä Lisan koulusta Tieteiden taloksi Hannu Heikkilä Säätytalon peruskorjauksen yhteydessä 1990-luvun alussa alkoi yhä useammin kuulua kannanottoja, etteivät tieteelliset seurat sopisikaan enää entistä ehompaan

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ Selkokieliversio YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ YHDISTYS ON YHTEISTOIMINTAA...2 Yhteinen asia, kaikki mukaan!... 2 Jäseneksi liittyminen...3 Tärkeä tiedonkulku... 4 Ero yhdistyksen jäsenyydestä...

Lisätiedot

VAL'TION OPPIKOULUJEN 'OPETTAJIEN PALK- KAUKSEN PÄÄKiOHDIT'TAINEN KEHITYS 1800-LUVULLA.

VAL'TION OPPIKOULUJEN 'OPETTAJIEN PALK- KAUKSEN PÄÄKiOHDIT'TAINEN KEHITYS 1800-LUVULLA. VAL'TION OPPIKOULUJEN 'OPETTAJIEN PALK- KAUKSEN PÄÄKiOHDIT'TAINEN KEHITYS 1800-LUVULLA. J 0 u k 0 P a Lo n,e n. Kun Suomi erotettiin Ruotsista ja liitettiin Venäjän yhteyteen, niin täkäläistbn oppikoulujen

Lisätiedot

KERAVAN PUDELIN o.y. 1900-1950

KERAVAN PUDELIN o.y. 1900-1950 KERAVAN PUDELIN o.y. 1900-1950 KERAVAN PUHELIN o.y. H istoriikki toiminnasta vuosina 1900-1950 Laatinut FIL.MAIST. OSMO VIITAILA SISALLYS: Sivu Kervo Telefon Ab:n perustaminen 4, Alkuvaiheef vuosina 1900-1907

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

MUUAN POIKKEUKSELLINEN I(ANSAKOULUN T ALOUSSUUNNITELlVIA.

MUUAN POIKKEUKSELLINEN I(ANSAKOULUN T ALOUSSUUNNITELlVIA. MUUAN POIKKEUKSELLINEN I(ANSAKOULUN T ALOUSSUUNNITELlVIA. Väinö Vaara. Kansakoulut ovat perustamisestaan alkaen olleet kunnallisia, kunnan perustamia, hallitsemia ja kannattamia laitoksia. Tosin kunnallisen

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Olen ollut täällä nyt viikon, mutta ennen tätä päivää ei varsinaisesti ole tapahtunut mitään.

Olen ollut täällä nyt viikon, mutta ennen tätä päivää ei varsinaisesti ole tapahtunut mitään. 16.11.2257 : Babylon 5 Olen ollut täällä nyt viikon, mutta ennen tätä päivää ei varsinaisesti ole tapahtunut mitään. Kontaktihenkilöni, Babylon 5:n tiedeinstituutissa toimiva professori Muath Kalon (joka

Lisätiedot

S/HYVÄJOHTAMINEN PYSTYTKÖ MAHDOTTOMAAN

S/HYVÄJOHTAMINEN PYSTYTKÖ MAHDOTTOMAAN S/HYVÄJOHTAMINEN Yleensä aikaa on riittävästi ja alaisia kannattaa kuunnella. Johtajalla on kuitenkin selkeästi vastuu ja siis myös valta ratkaista asiat. Alijohtajien kanssa voi käydä läpi päätavoitteet

Lisätiedot

Ei kai ole syyni vuoden 1918 tapahtumat Punaleskien avustaminen 1918-1948

Ei kai ole syyni vuoden 1918 tapahtumat Punaleskien avustaminen 1918-1948 Ei kai ole syyni vuoden 1918 tapahtumat Punaleskien avustaminen 1918-1948 Suoranta Kaisa Elina Suomen historian pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2006 Joensuun yliopisto 1. Johdanto...1 1.1. Vuoden 1918 sota

Lisätiedot

TLIRUN TUOMIOKIRKKO VV. 1700-1 827. SISALLYS: ... I. Tehtava ja Iahteet... 77. XI11. Suomalainen ja ruotsalainen seurakunta... 337

TLIRUN TUOMIOKIRKKO VV. 1700-1 827. SISALLYS: ... I. Tehtava ja Iahteet... 77. XI11. Suomalainen ja ruotsalainen seurakunta... 337 TLIRUN TUOMIOKIRKKO VV. 1700-1 827. SISALLYS: I. Tehtava ja Iahteet... 77 I1. Tuomiokirkon hallinto... 83 I11. Tuomiokirkon talous... 94 IV. Tuomiokirkon henkilokunta... 132... V. Kirkkomuurin historia

Lisätiedot

MINÄ OLEN RAKKAANI OMA ESTHER KORSON

MINÄ OLEN RAKKAANI OMA ESTHER KORSON MINÄ OLEN RAKKAANI OMA ESTHER KORSON MINÄ OLEN RAKKAANI OMA ESTHER KORSON Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa... (Matteus 10:8) Tätä kirjaa ei saa myydä missään tilanteessa. Tämä kirja on omistettu

Lisätiedot

Forssan ohjelman muistojuhla 1

Forssan ohjelman muistojuhla 1 4 Uskonto ja terrorismi Pyhä media ET-opetus kotona Forssan ohjelman muistojuhla 1 Vapaa Ajattelija 59. vuosikerta Julkaisija Vapaa-ajattelijain liitto ry Fritänkarnas förbund rf Vastaava toimittaja Erkki

Lisätiedot

Muistan sen kuin eilisen päivän, kun talvisota alkoi 30.11.1939 klo 6.30 aamulla Leivät ja liha jäivät sotilaiden paistettavaksi

Muistan sen kuin eilisen päivän, kun talvisota alkoi 30.11.1939 klo 6.30 aamulla Leivät ja liha jäivät sotilaiden paistettavaksi Maanantai 23. marraskuuta 2009 Pyhäjärveläisyyden vaalija Karjalan puolustaja N:o 11 54. vuosikerta Muistan sen kuin eilisen päivän, kun talvisota alkoi 30.11.1939 klo 6.30 aamulla Leivät ja liha jäivät

Lisätiedot

Apuv. manttaalilt. Lehmältä. Jouselta

Apuv. manttaalilt. Lehmältä. Jouselta 91 joka vuodelta, kuinka paljon kunakin vuonna ylimääräisiä veroja suoritettiin itse kunkin veroperusteen mukaan:kuinka paljon neljänneskunnalta, verolta ja manttaalilta, jouselta j. n. e. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Tieto, totuus, tiede (2004)

Tieto, totuus, tiede (2004) 1 Tieto, totuus, tiede (2004) Keskustelijat: Eero Byckling Viljo Martikainen Heikki Mäntylä Jyrki Rossi Jyrki Tyrkkö 2.1.2004 Heikki Mäntylä Hyvät Luonnonfilosofit, Joululoman jälkeen on syytä palata taas

Lisätiedot

Jos Mestareita seuraisimme

Jos Mestareita seuraisimme RUUSU-RISTI-KIRJASTO N:o 16 Jos Mestareita seuraisimme... Pari sanaa yhteiskunnallisesta kysymyksestä ja Gandhin elämäntyöstä Helsingin esitelmiä helmikuulla 1924 pitänyt Pekka Ervast Näköispainos (Ensimmäisestä

Lisätiedot

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie 1 Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kajaanin ammattikorkeakoulu 2015 Kajaanin ammattikorkeakoulu Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie Kajaanin ammattikorkeakoulu PL 52,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä sekä holhoustoimesta annetun lain 8 :n ja valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Seminaareista jäljelle jäi muisto vain

Seminaareista jäljelle jäi muisto vain 256 Hannu Syväoja Seminaareista jäljelle jäi muisto vain Nykyajan nuorelle opiskelijalle sana seminaari tuo mieleen yliopisto-opettajan johtamat harjoitukset. Vanhemman polven ihmiselle sana voi tarkoittaa

Lisätiedot

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

kepa 20 vuotta historiikki lyhyt oppimäärä

kepa 20 vuotta historiikki lyhyt oppimäärä kirsi salonen juha rekola kepa 20 vuotta historiikki lyhyt oppimäärä kehitysyhteistyön palvelukeskuksen raporttisarja, numero 79. issn 1236-4797 isbn 952-200-012-4 (nid.) isbn 952-200-013-2 (pdf), osoitteessa

Lisätiedot

CityLink Oy:lle rotta ei koskaan käynyt CityLink Oy:n t iloissa eikä tavannut asiassa V. Kuusistoa

CityLink Oy:lle rotta ei koskaan käynyt CityLink Oy:n t iloissa eikä tavannut asiassa V. Kuusistoa 20. CityLink Oy:n "tarkastuskertomus- kertomukset" ja valitus. Turun lääninveroviraston jälkiveropäätökset. Uudenmaan lääninveroviraston päätökset. Havaintoja sisällöstä. Kausaaliset totuus - liikevaihtoverot

Lisätiedot

Meillä on suunnaton onni

Meillä on suunnaton onni 2 2010 Tyttöjen leirillä oli tyttöjen juttuja Puuhaa ja peuhaa vauvan kanssa Meillä on suunnaton onni Asiaa näkövammaisista lapsista ja nuorista tässä numerossa 3 4 7 16 21 22 25 26 27 Pääkirjoitus Kannustavia

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot