nette vuotta energiaa Ammattina linja-asentaja Testissä tehosekoittimet VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 1/2012

Transkriptio

1 nette 120 VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 1/2012 vuotta energiaa Ammattina linja-asentaja Testissä tehosekoittimet

2 SISÄLLYS ASIAKASPALVELU TIEDOTTAA Asiakaspalvelu Asiakkaiden kysymyksiä asiakaspalvelulle 14 Nette testasi tehosekoittimia Pääkirjoitus 120 vuotta energiaa Terveiset Kambodžasta Sundomin tuulivoimala on Suomen suurin Lumen, jään ja revontulien keskellä Myrskytuhoja korjattiin helmikuulle asti Testissä tehosekoittimet Nette on jo 10-vuotias Lyhyesti Ristikko Lukijakilpailu Saanko teiltä lainaksi kulutusmittarin, kun haluan tietää paljonko sähkölaitteeni kuluttavat? Energiankulutusmittarin voit lainata meiltä veloituksetta noin viikon ajaksi. Samalla saat neuvoja laitteen käytöstä ja kodinkoneiden sähkönkulutuksista. Tule käymään rakentajapalvelussa, Kirkkopuistikko 4. Mitä minun pitää tehdä, jos haluan muuttaa mittauksen yösähköön/yleissähköön? Ota yhteys paikalliseen verkkoyhtiöön. Vaasan Sähköverkon alueella etäluettava sähkömittari voidaan ohjelmoida sähköisesti, eikä itse mittaria tarvitse vaihtaa. Muutoksesta veloitetaan 62 euroa. Korvaako Vaasan Sähköverkko, kun pakastimessa ja jääkaapissa olevat ruokatarvikkeet pilaantuivat mökilläni pitkän sähkökatkon aikana? Sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiö ei ole korvausvelvollinen. Ota yhteyttä vakuutusyhtiöösi ja kysy, korvaako kotivakuutuksesi vahingon. Saanko hyvitystä, kun minulla oli vuorokauden pituinen sähkökatkos? Vaasan Sähköverkko Oy hyvittää ilman eri hakemusta omille asiakkailleen korvauksen, jos sähkökatko on kestänyt yli 12 tuntia. Hyvitys suoritetaan automaattisesti sähkölaskussa eikä edellytä sinulta toimenpiteitä. Veloitetaanko verkkopankkiin tuleva e-lasku automaattisesti tililtäni eräpäivänä? Kyllä, jos olet valinnut automaattisen veloituksen. nette VINKIT Kevään helpot energiansäästövinkit Kiehauta perunoiden keitinvesi tai pastavesi vedenkeittimellä ennen kattilaan kaatamista. Sähköä kuluu jopa 30 prosenttia vähemmän kuin tavallisella liedellä. Keitä vähässä vedessä niin, että ruoka-aines juuri ja juuri peittyy. nette VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy kesäkuussa Numero: 1/2012 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko Vaasa Puhelinvaihde: Asiakaspalvelu: avoinna klo Vikailmoitukset: (24 h) Faksi: Internet: ISSN: Päätoimittaja: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.fi Toimituskunta: Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock s Office Oy Painopaikka: UPC Print Kansikuva: Mikko Lehtimäki Suihkunkäyttötavoilla on suuri vaikutus sähkölaskuun. Sopivana suihkun virtaamisnopeutena pidetään noin 12 litraa minuutissa. Virtaamisnopeuden mittaamiseen tarvitset vain ämpärin ja kellon. Kannettava tietokone kuluttaa sähköä moninkertaisesti vähemmän kuin pöytäkone. Vanha kuvaputkinäyttö kuluttaa taas kaksi kertaa enemmän kuin litteä pöytäkonenäyttö. Ethän jätä tietokonetta päälle, kun et sitä käytä. Seuraavaksi päiväksi tarkoitettu pakaste kannattaa sulattaa jääkaapissa, jolloin se luovuttaa kylmyyttä jääkaappiin ja sähköä säästyy. Kun olet uusimassa laitteita, vertaile energiamerkintöjä. A-merkintä tarkoittaa vähän kuluttavaa ja G-merkintä todellista energiansyöppöä. Hyvin toimivaa laitetta ei tämän takia kuitenkaan kannata vaihtaa. Tyhjillään oleva, lämmin sauna ei rentouta sinua yhtään, eikä lompakkosi siitä tykkää. Lähes puolet saunomiskerran sähkönkulutuksesta tulee alkulämmityksestä.

3 PÄÄKIRJOITUS Joko taas uusia energiaveroja? Hannu Linna toimitusjohtaja Suomi elää Euroopan velkakriisin kurimuksessa. Suomen Pankin tilastojen mukaan Suomen kauppa- ja vaihtotase ovat ensi kertaa 90-luvun laman jälkeen sukeltaneet miinukselle. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että uudella ns. windfall-verolla on tarkoitus kerätä noin 170 miljoonaa euroa vuodessa. Vero on tarkoitus kohdistaa vanhaan vesi- ja ydinvoimaan. Hallitusohjelman mukaan myös uraaniveron käyttöönotosta on tarkoitus tehdä selvitys. Uskon, että nämä verot toteutuessaan vievät Suomelta enemmän kuin tuovat. Energiaverot Suomen olosuhteissa Suomen kilpailukyvyn perinteinen voimatekijä on ollut edullinen energia. Energian edullisuus on aiemmin vaikuttanut Suomen eduksi monen teollisen investoinnin sijoituspaikkakuntaa päätettäessä. Nyt helmikuussa Kauppalehti kirjoitti Suomen korkean sähköveron olleen keskeinen syy siihen, että Facebookin tietokonekeskus livahti Kajaanin sijasta Ruotsin Uumajaan. Windfall-vero on valmisteilla, vaikka vain runsas vuosi on kulunut merkittävästä sähkö- ja polttoaineverojen korotuksesta. Kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet merkitsevät väistämättä sitä, että jo samantasoisella energiaverotuksella muiden EU-maiden kanssa Suomen kilpailukyky kärsii. Korkeampaa kulutusta ei näissä olosuhteissa yksinkertaisesti voi välttää, vaikka Suomi on energiatehokkuudessa huippumaa. Mitä windfall-vero vaikuttaa? Teollisuuden kilpailukyvylle ja vaihtotaseen alijäämäisyydelle windfallveron säätäminen antaa pelottavan signaalin. Teollisuus ottaa sijoittumispäätöksiä tehdessään huomioon sen, että Suomessa on olemassa heidän energiahintansa korottamiseen valmis mekanismi. Windfall-vero nostaa sähkön hintaa, vaikka tukkumarkkinoita teoreettisesti tarkastellen sen halutaan uskoa rankaisevan pelkästään energiayhtiöitä. Teoria ei muuta sitä tosiasiaa, että kaikki yhtiöt ovat ennen pitkää pakotettuja siirtämään ylimääräisen veron aiheuttaman lisäkustannuksen asiakashintoihin. Investoinnit luovat työllisyyttä. Energiateollisuus on vuosia investoinut Suomessa muita toimialoja enemmän. Tämä ei ole pelkästään positiivinen uutinen, koska energia on luonteeltaan teollisen tuotannon ja palveluiden edellytys eikä itse lopputuote. Energiayhtiöt on pakotettu uusimaan tuotantoaan poukkoilevan energiapolitiikan tahdissa ilman merkittävää taloudellista lisäarvoa. Ei Windfall-verolle Verovalmistelun ajoitus on todella huono suurten tuotantoinvestointien rahoitusneuvotteluiden lähestyessä. On olemassa riski, että investoijat maksavat windfall-veron lisäksi ylimääräisiä rahoituskuluja rahoittajien nostaessa marginaalejaan rahoitusriskin kasvamisen tahdissa. Energiaverojen ja eri maiden tukijärjestelmien monimutkaisuus on jo tähän mennessä haitannut toimivia sähkömarkkinoita. Tilannetta ei auta yhtään, jos Suomessa otetaan käyttöön mahdollisimman monta muualla jo keksittyä veroa ja tukea. Aurinkoista kevättä. nette 1/2012 3

4 Teksti Anne Kytölä Kuvat Vaasan Sähkön arkisto 120 vuotta energiaa 1. Vaasan Sähkö perustettiin huhtikuussa 1892, koska vaasalaiset halusivat saada kaupungin katuja valaisemaan sähkövalot. 120 vuodessa Vaasan Sähköstä on kasvanut valtakunnallinen ja monipuolinen energiayhtiö, jolla on noin asiakasta. Vaasan Sähkön ensimmäinen toimitusjohtaja, insinööri Johan Wilhelm Samberg, oli säästäväinen mies, joten sähköä jaettiin aluksi hyvin harkiten. Kesällä katuvaloja ei sytytetty ollenkaan, ja talvella ne sammutettiin aina kuutamoöisin. 4 nette 1/2012

5 2. 3. Suurin osa Vaasan Sähkön perustajista oli ruotsinkielisiä, joten yhtiö aloitti toimintansa nimellä Elektriska Aktiebolaget (Sähköosakeyhtiö). Toiminta alkoi voimalaitoksen rakentamisella Palosaaren sillan kupeeseen. Kaksi höyrykonetta dynamoineen tilattiin Sveitsistä. Sähkölaitos perustettiin Vaasaan alun perin siksi, että kaupunkilaiset halusivat saada kaupungin kaduille sähkövalot. Ne syttyivät ensimmäistä kertaa 25. tammikuuta Katuvalot siirtyivät sähköyhtiöltä Vaasan kaupungin omistukseen 1990-luvulla. Toiminta oli alusta asti vilkasta: uusia sähköjohtoja rakennettiin kilometrikaupalla ja sähkönjakelu laajeni yhä kauemmas kaupungin keskustasta. Ympärivuorokautinen sähkönjakelu alkoi marraskuussa Yhtiön nimi muutettiin vuonna 1933 muotoon Vaasan Sähkö Oy, Vasa Elektriska Ab. Sota oli kasvun aikaa Vaasan Sähkön sähköntuotanto kaksinkertaistui vuosina , sillä monet teollisuuslaitokset siirsivät sotien aikana toimintansa Vaasaan. Yhtiön voimalaitos kävi yötä päivää, ja kaikki ylimääräinen sähkö toimitettiin energiapulasta kärsivään Etelä-Suomeen. Sodan jälkeen sähköstä oli pula Vaasassakin, ja sähkön käyttöä jouduttiin säännöstelemään. Sähköyhtiö otti valistajan roolin ja ryhtyi opastamaan kansalaisia julistein, iskulausein, kiertokirjein ja lehtiartikkelein säästäväiseen sähkönkäyttöön. Yhtiö kasvaa ja toiminta laajenee Vaasan Sähkö alkoi laajentua Vaasaa ympäröivälle maaseudulle jo toimintansa alkuvuosina. Johtoverkostoa ja muuntamoja rakennettiin kiivaasti, ja monet pienet sähkölaitokset liittyivät vähitellen Vaasan Sähköön. Tehokkaasti kaukolämpöä Kaukolämpöverkon rakentaminen alkoi Vaasassa Ensimmäinen 720-metrinen kaukolämmitysputki vedettiin Palosaaren voimalaitokselta Hovioikeudenpuistikolle. Kaukolämpöverkosto laajeni nopeasti ja käyttäjien määrä kasvoi. Nyt kuluttajia on ja kaukolämpöverkoston pituus on 211 kilometriä. Kaukolämpö tuotetaan Vaasassa tehokkaasti yhteistuotantolaitoksessa (CHP, Combined Heat and Power), jossa sähköntuotannon sivutuotteena syntyvä lämpö otetaan talteen ja johdetaan kaukolämpöverkkoon. Energiaa ostetaan muiltakin Vaasan Sähkön oman voimalaitoksen sähköntuotannon lisäksi sähköä ostettiin jo 1930-luvulla myös muualta, esimerkiksi Harjavallan vesivoimalaitokselta. Vuonna 1952 perustettiin maakunnallisin voimin Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, nykyinen EPV Energia Oy, joka toimittaa lähes kaiken Vaasan Sähkön myymästä sähköstä. Kaukolämmön toimittaa EPV:n tytäryhtiö Vaskiluodon Voima Oy 1998 muutti sähkömaailman Vuosi 1998 oli käänteentekevä vuosi suomalaisten sähköyhtiöiden historiassa: sähkömarkkinat vapautuivat ja pienkuluttajat saivat ryhtyä kilpailuttamaan sähkönmyyjiä. Vaasan Sähkö on käyttänyt kilpailutilannetta hyväkseen. Yhtiö kykeni nopeasti muuttumaan vanhanajan sähkölaitoksesta moderniksi sähköyhtiöksi, joka myy asiakkailleen sähköä kilpailukykyiseen hintaan. Vaasan Sähkö on sähköyhtiöiden hintavertailuissa lähes aina edullisimpien joukossa, ja yhtiö saa koko ajan uusia asiakkaita eri puolilta Suomea. Vuoden 2010 lopussa saavutettiin yksi virstanpylväs, kun sähköä myytiin jo :een käyttöpaikkaan Autonkuljettaja Urho Pukkila ajoi yhtiön edustusautoa 1930-luvulla. Takana näkyvä autotalli on samassa käytössä tänäkin päivänä 80 vuotta myöhemmin. 2. Vuonna 1975 työnjohtajien käyttöön ostettiin kerralla 8 Volkswagen-henkilöautoa. 3. Työmiesten taukohetki 1900-luvun alussa. 4. Tietoja tallennettiin toki ennenkin, vaikka ei ollut tietokoneita. Työntouhussa Tarja Pirttimäki ja Anita Bertlin. 5. Naisten konttorimuotia vuodelta Vasemmalta Doris Varonen, Anita Bertlin, Stina Kronholm, Hilkka Höglund, Gunnel Söderman, Maj-Britt Wetterstrand ja Eeva West. nette 1/

6 6. 7. Yhdestä yhtiöstä kolmeksi Vaasan Sähkö jakautui kolmeksi yhtiöksi. Vaasan Sähkö Oy:n tytäryhtiöiksi erotettiin sähkönsiirrosta vastaava Vaasan Sähköverkko Oy ja sähköverkkoja rakentava ja kunnostava Oy RAVERA Ab. Vuonna 2006 otettiin käyttöön yhtiön uusi logo, jonka suunnitteli graafikko Mervi Turunen. 8. Hetken aikaa Nette-laajakaistoja Vaasan Sähkö osti vuoden 2004 lopussa vaasalaisen internet-operaattorin Netsafir Oy:n liiketoiminnan ja ryhtyi vuoden 2005 alussa myymään nopeita internet-yhteyksiä, Nettelaajakaistoja. Uudesta aluevaltauksesta luovuttiin vuoden 2009 alussa, kun laajakaistaliittymät myytiin Anvia Oyj:lle. 9. Arviolaskuista etäluentaan Maire ja Yrjö Sainio Laihialta saivat ensimmäisinä kuluttaja-asiakkaina etäluettavan sähkömittarin toukokuussa Etäluentaan siirtymistä oli kokeiltu kolmella pilottimittarilla Vaasassa pari vuotta aikaisemmin. Osa Vaasan Sähkön yritysasiakkaista oli ollut etäluennan piirissä jo 1990-luvun lopusta. Kaikki Vaasan Sähköverkko Oy:n alueella sijaitsevat yli mittaria saatiin vaihdettua etäluettaviksi tammikuun puoliväliin mennessä Paperilaskusta e-laskuun Monet Vaasan Sähkön asiakkaista ovat vaihtaneet perinteisen paperilaskun ympäristöystävälliseen e-laskuun. Tällä hetkellä noin 10 prosenttia sähkö- ja kaukolämpölaskuista lähetetään asiakkaille sähköisesti ja 7. Alkuaikojen avomuuntamoiden jälkeen rakennettiin puisia tornimuuntajia. Kuvat Gerbystä ja Vetokannakselta. 8. Laborantti Gunnevi Granlund ottaa näytettä kaukolämpövedestä. Näytteet otetaan edelleen viikoittain. 9. Henkilökunnan hiihtokilpailut olivat vielä 1970-luvulla kevään suuri tapahtuma. Naisten sarjan lähdössä kärkeen on sännännyt Aino Vanhamäki. 10. Sähköverkosta 9 kilometriä on merikaapelia. Kaapelin laskussa Mikael Rautamäki ja Curt Fagerlund 11. Vaasan Sähköllä oli pitkään Kirkkopuistikolla oma myymälä, joka lopetettiin 1980-luvun alkupuolella. Märta Öhling, Anita Engsbo ja Maj- Britt Nyqvist palvelivat asiakkaita vuonna 1978 otetussa kuvassa. 6 nette 1/2012 Lähteet: Vaasan Sähkö , toim. Sirkka Högström, Vaasa vuotta energiaa, juhlakirja Vaasan Sähkö Oy , toim. Erkki Malmivaara, Vaasa 1992, Vaasan Sähkön Nette-lehdet

7 Teksti ja kuva: Ville Perttula Kirjoittaja on viestinnän opiskelija, joka on 7 kuukauden reppumatkalla Aasiassa. Terveiset Kambodžasta Neten ulkomaantoimittaja tapasi kambodžalaisen sähköalan yrittäjän, joka kertoi historiastaan sähköalalla ja yrityksestään. Talouskasvu on antanut hänen nuorelle yritykselleen hyvän startin, ja työmaita yrityksellä on jo ympäri Kambodžaa. Kambodžan pääkaupungissa, 1,49 miljoonan asukkaan Phnom Penhissä, maan talouskasvu näkyy jatkuvana rakentamisena ja länsimaisten yhtiöiden lisääntyvänä määränä. Kasvu näkyy myös kasvavana energiatarpeena. Kambodža ei pysty tuottamaan itse kaikkea tarvitsemaansa energiaa, joten sitä myös ostetaan Thaimaasta ja Vietnamista. Monet sähkövoimalat toimivat vielä dieselillä, mutta niitä pyritään korvaamaan raskasta polttoöljyä käyttävillä laitoksilla. Myös vesivoiman lisärakentaminen on maan tavoitteena. Sähkön hinta on tulotasoon verrattu maailman korkeimpia. Sähkö maksaa kotitalouksille noin 800 rieliä kilowattitunnilta, eli noin 15 senttiä. Tästä johtuen maan sähköistysaste on Aasian pienimpiä, alle 20 prosentilla kotitalouksista on sähköt. Ilman sähköä elävät kotitaloudet tuottavat pääosan energiastaan polttamalla biomassaa; polttopuuta ja puuhiiltä. Nuori yrittäjä Yin Somnang on 29-vuotias kambodžalainen sähkömies ja yrittäjä. Hän on naimisissa ja hänellä on kaksi poikaa. Perhe asuu Phnom Penhissä. Vapaa-ajallaan Yin tapailee ystäviään ja harrastaa omien sanojensa mukaan juhlimista. Iltaisin hän opiskelee englantia yliopistolla viitenä päivänä viikossa. Uransa Yin aloitti vuonna 2002 ilmastointilaitteiden asentajana. Vuonna 2005 hän siirtyi tietokoneyhtiö IBM:n palkkalistoille, sähkö- ja rakennusmieheksi. Sähkömiehen taitonsa hän oppi ollessaan rakentamassa uutta toimitaloa IBM:lle Phnom Penhissä. Varsinaista koulutusta hänellä ei alalle ole, eikä sitä Kambodžassa sähkömieheltä vaadita, vaan ammatti opitaan käytännön töissä. Alkuaikoina tein kaikkia rakennusalan töitä, mutta kiinnostus sähkötöihin sai alkunsa viiden vuoden aikana IBM:n työmailla. Vuonna 2010 perustin oman yrityksen, Yin kertoo. Yinin yritys on keskittynyt ilmastointilaitteiden ja turvakameroiden asentamiseen ja huoltamiseen sekä rakennusten sähköistämiseen. Asennustöitä yritys tekee pääosin toimistoihin, hotelleihin ja tehtaisiin. Yritystä työllistää tällä hetkellä myös pankkien ilmastointi- ja turvalaitteiden ylläpito. Yritys on reilussa vuodessa kasvanut viisitoistahenkiseksi, ja aika ajoin on turvauduttava myös lisätyövoimaan. Tarpeen vaatiessa Yin tarttuu myös itse sähkömiehen töihin. Kasvavan tarpeen vuoksi sähkömiehen ammatti on erittäin arvostettu Kambodžassa. Sähkömiehen kuukausipalkka on noin euroa. Työviikko on kuusipäiväinen, mikä on normaali työrytmi Kambodžassa. Lomia ei juhlapyhien lisäksi juurikaan pidetä. Yin on itse siirtynyt tekemään viisipäiväistä työviikkoa. Käynti työmaalla Yinin työmaita ei ole pelkästään maan pääkaupungissa, vaan ympäri Kambodžaa. Työt ovat keskittyneet kuitenkin pääosin maan kehittyneimpiin provinsseihin, kuten Siem Reapiin ja Phnom Penhiin, joihin turismi tuo paljon rahaa. Tällä hetkellä yrityksellä on kaksi työmaata: hotellityömaa Kampotin Provinssissa Bokorvuorella ja Phnom Penhissä sijaitseva Sokimexnimisen polttoaineyhtiön toimistotyömaa. Rupattelutuokion jälkeen Yin pyysi mukaansa Sokimexin toimistotyömaalle, jossa hänen viisi työntekijänsä asensivat valaistuksia ja ilmastointilaitteita. Työmaasta oli saatu kahden viikon aikana valmiiksi arvion mukaan noin kolmasosa. Suomalaisen maallikon mielestä työmaa näytti ihan samanlaiselta kuin missä tahansa kotimaan kaupungissa: pölyistä ja kova hyörinä joka puolella isoa rakennusta. nette 1/2012 7

8 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Sundomin tuulivoimala on Suomen suurin Vaasan Sundomiin talven aikana noussut tuulivoimala on tällä hetkellä Suomen suurin. 3,6 megawatin voimala tuottaa tuulisähköä suunnilleen yhtä paljon kuin 600 sähkölämmitteistä omakotitaloa kuluttaa vuodessa. Sundomin tuulivoimala on tekniikaltaan suoravetoinen kestomagneettigeneraattorituulivoimala, eli siinä ei tarvita ollenkaan vaihdelaatikkoa eikä hammaspyörästöä. Suurin osa huoltotöistä tehdään tornin juurella olevassa rakennuksessa. Tuulivoimalan on laskettu tuottavan sähköä ainakin seuraavat 20 vuotta. 8 nette 1/2012

9 Tuulivoimalan rakentaneen Mervento Oy:n toimitusjohtaja Patrik Holm arvelee, että Sundomin tuulivoimala saa pitää suurimman titteliä vielä muutaman vuoden: Seuraavan sukupolven offshore-tuulivoimaloiden teho on 6 megawattia. Maailmalle näitä on tulossa jo toistakymmentä, eikä ole mahdotonta rakentaa 10 megawatin voimaloitakaan. Suomeen ei näin isoja voimaloita kuitenkaan rakenneta, ennen kuin meillä on riittävät tukijärjestelmät, Holm sanoo. Tuulivoimala kurkottaa 184 metrin korkeuteen Tuulivoimalan napakorkeus on 125 metriä, mutta tuulivoimalan lavan kärki käy ylimmillään 184 metrin korkeudessa. Tuulivoimalan navasta ja siivistä koostuvan roottorin halkaisija on118 metriä. Tuulivoimalassa on kolme 57 metrin pituista lapaa. Aerodynaamisesti muotoiltu lapa on valmistettu monesta osasta, ja vaikka materiaalina on käytetty lasikuituepoksia, yksi lapa painaa huikeat 16 tonnia. Konehuone naselli painaa 250 tonnia, ja se kokoonpantiin Loviisassa suoraan kuljetusalustan päälle. Naselli tuotiin Vaasaan tammikuussa. Tuhansia osia, paikallista työtä Mervento on suunnitellut lapoja ja perustusta lukuun ottamatta itse kaikki tuulivoimalan päämoduulit. Tuulivoimala näyttää ulospäin yksinkertaisen linjakkaalta, mutta kätkee sisuksiinsa noin osaa. Itse asiassa enemmänkin, sillä tuossa luvussa ovat mukana vain ne osat, jotka me olemme suunnitelleet, Holm sanoo. Tuulivoimalan valmistus on tuonut paljon työtä suomalaisille. Holmin mukaan tuuliturbiinin arvosta kaksikolmasosaa tulee Suomesta, loput muun muassa Saksasta, Ruotsista, ja Sveitsistä. Tuulivoimala on myös hyvin pohjalainen tuote: generaattorin aktiiviosat on toimittanut The Switch, ABB muuntajan, Vacon taajuusmuuttajia, teräsrakenteet ja nasellin muovikuoreet ovat Maalahdesta. Näiden lisäksi meillä on iso määrä teräsrakenteiden ja koneistuksen alihankkijoita maakunnasta, Holm lisää. Valmistus- ja rakennusvaihe on työllistänyt ihmisiä noin 12 miestyövuoden verran. Tuulivoimalan nasellin kuljetusta varten jouduttiin rakentamaan esimerkiksi laituri Kronvikin satamaan, ja kuutiota kiviä on murskattu soraksi huoltotietä ja työmaa-aluetta varten. Tarkoituksemme on joskus tulevaisuudessa tehdä satoja tuulivoimaloita vuodessa, jolloin työllistämme tuhansia ihmisiä, kun mukaan lasketaan koko verkosto, Holm sanoo. Sundomin tuulivoimala on suunniteltu toimimaan silloin, kun tuulta on 4 25 m/s. Kovemmalla tuulella se pysähtyy automaattisesti. Myöhemmin keväällä tuulivoimalan kotisivuilla ( pääsee katsomaan web-kameran lähettämää kuvaa tuulivoimalan huipulta. Palvelu näyttää myös, millainen sää Vaasassa on. Miten tuulivoimala toimii? Tuulivoimalan pääosat ovat navasta ja siivistä koostuva roottori, muun muassa generaattorin sisältävä konehuone, torni ja perustukset. Auringosta peräisin oleva tuulienergia muuttuu ensin pyörimisenergiaksi, kun tuuli pyörittää tuulivoimalan lapoja, jotka taas pyörittävät generaattorissa olevaa roottoria. Pyörimisenergia muuttuu sähköksi generaattorissa. Suurin osa Suomessa käytössä olevista tuulivoimaloista on kolmilapaisia, vaakaakselisia ja niiden roottorit kääntyvät tornissa tuulen mukaan. Tuulen voimaa osattiin hyödyntää jo ennen ajanlaskumme alkua muun muassa viljan jauhamiseen ja peltojen kasteluun, mutta ensimmäiset sähköä tuottavat tuulivoimalat rakennettiin vasta 1800-luvun lopussa. Skotlantilainen professori James Blyth rakensi heinäkuussa 1887 kesäasuntonsa puutarhaan Marykirkin kylään maailman ensimmäisen sähköä tuottavan tuulivoimalan. Blyth johti 10-metrisen rakennelman tuottaman sähkön kesämökkinsä sähkölamppuihin. Puoli vuotta myöhemmin, talvella 1888, amerikkalainen insinööri Charles F. Brush rakensi Blythin tuulivoimalasta tietämättä oman tuulivoimalansa Clevelandiin. Brushin tuulivoimala oli runsaan 18 metrin korkuinen ja sen roottorin halkaisija oli 17 metriä. Roottorissa oli 144 seetripuusta tehtyä lapaa, joiden pituus oli noin 8,5 metriä. Vaikka generaattorin sähköntuotto oli vain 12 kw, Brushin tuulivoimala toimi 20 vuotta ja tuotti koko ajan katkeamatta sähköä noin sadalle hehkulampulle ja Brushin työpajan lukuisille sähkömoottoreille. Tehokkaamman, nopeammin pyörivän turbiinin kehitti vuonna 1891 tanskalainen Poul la Cour. Lähde: Wikipedia Skotlantilainen professori rakensi ensimmäisen tuulivoimalan Yhdysvaltalaisen Charles Brushin tuulivoimalan korkeus oli runsaat 18 metriä. Sundomin tuulivoimalan lapa käy ylimmillään 184 metrin korkeudessa. nette 1/2012 9

10 Teksti: Hannu Rintala ja Anne Kytölä Kuvat: Petri Uutela Lumen, jään ja revontulien keskellä Lainion lumikylä, Snow Village, sijaitsee noin 22 kilometriä Kittilän kirkonkylästä Ylläksen suuntaan. Kaikki lumikylässä on rakennettu lumesta ja jäästä. 10 nette 1/2012

11 Talvikaudella Lumikylässä on ravintola, kappeli ja hotelli, jossa on 25 huonetta ja 8 sviittiä. Huonekalut ja taideteokset, jopa ravintolan juomalasit ovat jäätä. Hotellissa on 2-5 astetta pakkasta riippumatta siitä, mikä lämpötila ulkona on. Lainion lumikylän rakentaminen pääsi tänä talvena käyntiin kolme viikkoa myöhässä ennätyslämpimän syksyn takia. Lumikylä saatiin silti avattua aikataulun mukaisesti 10. joulukuuta, ja se on auki päivittäin klo Kun Nette vierailee lumikylässä helmikuun alussa, lähes kaikki huoneet ovat varattuja. Yöpyjiä on tullut Ranskasta, Hollannista ja Sveitsistä. Heille annetaan arktisiin oloihin tarkoitettu makuupussi, jolla selviää jopa 30 asteen pakkasessa sekä fleecestä tehty sisämaakupussi. Yö vietetään tavallisilla patjoilla, jotka on ympäröity jäällä. Suihkut ja wc:t sijaitsevat erillisessä, lämpimässä huoneistossa, jonne on varmuuden vuoksi pedattu valmiiksi muutama Jännittävä yö lumikylässä Sveitsiläinen Linggin pariskunta, arkkitehti Margrit ja rakennusinsinööri Karl, saapuivat yövieraiksi lumikylään Küssnachin kaupungista, joka sijaitsee Sveitsin keskiosassa. He ovat kahdeksan päivän pituisella Lapin matkalla. Ajoimme vuokra-autolla Kiirunaan ja Norjan puolelle Harstadiin ja kävimme postilaivalla tutustumassa Kirkkoniemeen. Sieltä tulimme takaisin Kittilään, ja nyt vietämme viimeisen jännittävän yön lumihotellissa, ennen kuin lähdemme kotimatkalle, kertoi iloinen pariskunta. Mikä sai teidät valitsemaan lomakohteeksi Lapin ja helmikuun pakkaset? Olimme viime kesänä laivamatkalla Huippuvuorilla ja mietimme silloin keskiyön aurinkoa ihaillessamme, millaiselta Lapissa mahtaa Sveitsiläinen Linggin pariskunta, Margrit ja Karl, saapuivat yövieraiksi lumikylään. huhtikuun puoliväliin asti. Lumikylässä käy kauden aikana noin vierasta. Viime talvikaudella hotellissa yöpyi noin ihmistä, mutta määrä on ollut toimitusjohtaja Rami Kurtakon mukaan kasvussa joka vuosi. Ensimmäisenä vuonna meillä oli vain yksi yövieras, ja sekin oli veljeni, Kurtakko nauraa. Rami Kurtakon isä, nyt jo edesmennyt Keijo Kurtakko perusti Ylläs Safarit Oy:n vuonna 1991 ja kehitti merkittävästi matkailualaa Ylläsjärvellä. Rami Kurtakko jatkaa isän työtä yhdessä veljiensä Tomin ja Tuomaksen kanssa. Useimmat yöpyjät tulevat ulkomailta Suurin osa, noin 95 prosenttia, lumikylässä yöpyvistä tulee ulkomailta. Meillä on käynyt vieraita kymmenistä maista, kaukaisimmat Australiasta ja Yhdysvalloista, myyntipäällikkö Heini Korvenkangas kertoo. Eniten vieraita tulee Keski-Euroopasta, sillä siellä on useita matkanjärjestäjiä, joiden matkaohjelmaan sisältyy vierailu Snow Villagessa. sänky, jos asiakas haluaa vaihtaa keskellä yötä tavalliseen huoneeseen. Vaihtajia on todella vähän, alle viisi prosenttia, Korvenkangas arvioi. Aamulla koko yön jään ympäröimässä sängyssä nukkuneelle tuodaan kuumaa mehua ja diplomi yöstä lumihotellissa. Avioliittoon jääkappelissa Korvenkangas kertoo, että lumihotellissa järjestetään paljon häitä. Kappelissa vihitään talven aikana avioliittoon noin 60 paria. Siviilivihkimisen toimittaa maistraatin julkinen notaari. Jos vihkiparilla ei ole häävieraita, henkilökunta toimii todistajina, Korvenkangas kertoo. näyttää keskellä talvea. Pakkaset ovat olleet tosi kovat, mutta maisema on kaunis kuin postikortissa. Luonto on aivan upea, ja pisteeksi i:n päälle näimme mahtavat revontulet. Ne olivat varmaan parasta, mitä olemme koskaan matkoillamme nähneet. Oliko matka hintansa arvoinen? Matka maksoi kokonaisuudessaan frangia eli noin euroa. Kyllä tästä kokemuksesta kannatti tuo hinta maksaa, vakuuttavat Margrit ja Karl Linggi. Lainion lumikylää rakentaa vuosittain noin 30 työntekijää. Joukko on hyvin kansainvälinen, esimerkiksi osa jäänveistäjistä tulee Kiinasta, jäänveistokilpailuista tunnetusta Harbinin kaupungista. Veistoksiin käytetään keskimäärin kiloa jäätä. nette 1/

12 Myrskytuhoja korjattiin helmikuulle asti Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Nette seurasi RAVERAn linja-asentajien työpäivää Kristiinankaupungissa 12 nette 1/2012 Ulf Rosendalista piti tulla merimies, mutta merillä ollut isoveli neuvoi opiskelemaan sähkömieheksi. Tammikuun työpäivät menivät kokonaan myrskyn jälkien korjaamisessa.

13 Joulun myrskyt kaatoivat tuhansia puita Kristiinankaupungin seudulla. Linjoja korjattiin vielä helmikuussa, vaikka asentajat tekivät aluksi jopa 23-tuntisia työpäiviä. Työnjohtaja Martin Smith Vaasan Sähkön tytäryhtiön Oy RAVERA Ab:n Kristiinankaupungin toimipisteestä arvelee vikoja löytyvän vielä lisää kevään kuluessa, kunhan ihmiset ovat ehtineet käydä kesämökeillään. Smithin ja linja-asentajien Ulf Rosendalin ja Philip Norrvikin mukaan myrskyt eivät ole ennen tehneet seudulla yhtä pahaa jälkeä. RAVERA vastaa alueen sähköverkon rakentamisesta ja kunnossapidosta. Tapaninpäivän aamuna kello 7 pimeni kerralla koko iso alue: Kristiinankaupunki, Kaskinen, Närpiö, Isojoki, Karijoki ja Teuva, Smith luettelee. Pahimmillaan viikko ilman sähköä Matkapuhelimetkin lakkasivat toimimasta, kun tukiasemat eivät saaneet sähköä. Sähköt saatiin palautettua suurimmalle osalle asukkaista vuorokauden kuluessa. Pisimmillään viikon ajan oltiin ilman sähköä eräässä syrjäisessä Härkmeren kylässä sijaitsevassa talossa. Puita kaatui tuhansittain, ja myrskytuhojen korjaamista vaikeuttivat kovat pakkaset. Miehillä ei ole pakkasrajaa, mutta materiaalit ja kaivinkoneiden hydrauliikka eivät tahdo kestää yli 20 asteen pakkasia, Rosendal sanoo. Hän muistelee tehneensä vuonna 1987 töitä jopa 34 asteen pakkasessa. Philip Norrvikin työvuoro venyi tapaninpäivänä myrskyn takia 23-tuntiseksi. Kahvin voimalla jaksettiin, Norrvik muistelee. Rankkaa oli RAVERAn toimipisteen seitsemällä muullakin asentajalla. He tekivät töitä vapaapäiviä pitämättä pitkälle tammikuun puolelle. Minä olin ainoa, joka en ollut töissä uudenvuodenaattona, Rosendal kertoo. Rosendal sai vapaata, koska hän esiintyi uudenvuodenaaton revyyssä Citta fast. Miehellä oli näytelmässä ainakin kuusi roolia. Naapurit pitävät huolta toisistaan Myrskytuhojen laajuus tukki Fortumin vikapäivystyksen, joten kristiinankaupunkilaiset soittelivat suoraan tutuille linja-asentajille. Harva oli kiukkuinen, sillä maaseudulla asuvat ovat kaupunkilaisia tottuneempia luonnonvoimiin. Joku oli käynyt moottorikelkallaan jo kartoittamassa, missä kaatuneita puita oli ja lupasi opastaa asentajat paikalle. Moni oli huolissaan myös tuttujensa puolesta ja varmisti, että sähköt käydään korjaamassa myös muualla asuvien kesäasukkaiden mökeiltä. Aika monet osaavat jo varautua sähkökatkoihin etukäteen eli he ovat hankkineet aggregaatin, Rosendal sanoo. Varavoima on sitä tärkeämpää mitä kauempana keskustasta asuu ja aivan välttämätöntä, jos elanto on kiinni sähköstä. RAVERAn asentajilla riitti korjattavaa: avolinjoja on Kristiinankaupungin seudulla kilometriä eli koko Suomen pituudelta. Keskijänniteverkon lisäksi vikoja korjattiin myös koteihin tulevassa 240 voltin pienjänniteverkossa. Pahinta oli se, että kun saimme vian korjattua, saman linjan päälle kaatui hetken kuluttua uudestaan puu, Rosendal kertoo. Älä koske linjalle kaatuneeseen puuhun äläkä yritä siirtää sitä. Jätä hengenvaarallinen työ asiantuntijoille ja ilmoita asiasta sähköyhtiöön. Linja-asentajat työskentelevät hankalissa ja vaarallisissa oloissa. Turvallisuutta lisäävät hyvät varusteet, oma ja työkaverin ammattitaito ja tarkka turvallisuusmääräysten noudattaminen. Itsenäistä ja hauskaa ulkotyötä Vaikka joulunaika oli rankkaa, Rosendal ja Norrvik kehuvat työtään maailman parhaaksi. Heitä eivät siistit sisähommat houkuttele Rosendalilla on tehnyt niitäkin seitsemän vuotta. Työ ulkoilmassa on vapaata ja itsenäistä. Tässä saa käyttää omaa maalaisjärkeään eikä ole mestari selän takana seuraamassa. Huonoja puolia Rosendal ei tahdo löytää linja-asentajan työstä etsimälläkään. Ehkä ne syksyn sateiset päivät, kun sataa kaatamalla koko päivän, Norrvik ehdottaa ja Rosendal on samaa mieltä. Ei niitä päiviä paljon ole, mutta ne päivät ovat pitkiä, miehet tuumivat. Philip Norrvik oli RAVERAlla kesätöissä ja työharjoittelussa jo ennen kuin valmistui alalle Vaasan ammattiopistosta nette 1/

14 TESTI Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien Testissä tehosekoittimet Nina Saarela, Kent Sandvik ja Lotta Rantala tekivät tehosekoittimilla muun muassa jäämurskaa. 14 nette 1/2012

15 Tehosekoitinta on helppo käyttää, ja sillä valmistaa nopeasti esimerkiksi pirtelöitä, sosekeittoja, vauvanruokaa, lettutaikinaa ja jäämurskaa. Mämmistä, vaniljajäätelöstä ja maidosta syntyy herkullinen mämmipirtelö. Nina Saarela valmistaa pirtelön Braunilla. Tekninen assistentti Nina Saarela Vaasan Sähkön kaukolämpöyksiköstä, laskenta-assistentti Lotta Rantala talouspalveluista ja asiakasneuvoja Kent Sandvik testasivat parin viikon ajan kotonaan kolmea tehosekoitinta. Kent, jolla ei ollut ennestään kokemusta tehosekoittimista, sai testattavakseen OBH Nordican Chilli 6665 tehosekoittimen. Nina kokkasi Braun Multiquick 5:llä ja Lotta S-ketjun oman kodinkonemerkin, Huginin, Sambucus-tehosekoittimella. Lisäksi järjestimme vielä yhteisen testitilanteen, jossa mittasimme koneiden äänitason, johtojen pituudet, murskasimme tehosekoittimilla jäätä ja teimme mämmipirtelöä. Terveellisempää elämää Tehosekoittimet saivat testiryhmämme innostumaan terveellisemmistä ruokailutavoista. Kaikki lisäsivät hedelmien ja marjojen käyttöä, ja Lotta kokeili useita raakaravintoreseptejä, joita hän löysi internetistä. Kaupassa rupesi katselemaan hedelmiä ja marjoja ihan eri tavalla kuin ennen, Kent totesi. Minä ihastuin erityisesti appelsiinista ja taateleista tehtävään pirtelöön. Voi että, se oli hyvää, Lotta kertoo. Puhdistus voisi olla helpompaa Tehosekoitin on Ninan, Lotan ja Kentin mielestä hyvin yksinkertainen laite, jota on helppo käyttää. Lotalla tosin oli aluksi vaikeuksia Huginin kanssa, sillä kannu on asetettava laitteeseen juuri oikeassa asennossa, ennen kuin kone käynnistyy. Mukissa ja runkoosassa olevien pienten nuolten oli oltava kohdakkain. Käyttöohjeessa ei lukenut siitä mitään, ja luulin aluksi, että laitteessa on jotakin vikaa. Käyttäjät olivat pääosin tyytyväisiä tehosekoittimiin. Laitteet tuntuivat tehokkailta, ja niillä sai nopeasti erilaisia ruokia. Hankalinta tai työläintä oli laitteen pesu käytön jälkeen. Braunin ja Huginin laitteiden irtoavat osat voi pestä astianpesukoneessa, mutta OBH Nordican käyttöohjeessa kiellettiin käyttämästä astianpesukonetta. Lotan mielestä Huginin teräosa oli vaikea irrottaa ja laitteessa oli paljon hankalasti puhdistettavia koloja. Ninan mielestä Braunin puhdistaminen kävi helposti. Hän kokeili käyttöohjeessa neuvottua kevyttä puhdistusta ja täytti joka käytön jälkeen kannun vedellä ja käynnistämällä laitteen Pulse-asennossa. En puhdistanut sitä kertaakaan sen perusteellisemmin, sillä tein pääasiassa pirtelöitä, ja kannu puhdistui ihan hyvin näinkin, Nina paljastaa. Huginin muotoilu miellytti eniten Testaajien mielestä Hugin on muotoilultaan parhaimman näköinen tehosekoitin. Mutta teräksen väri ei miellytä naisia. Ninan keittiöön sopisi valkoinen laite, Lotalle taas musta. Laitetta myydään myös valkoisena. Kent kehuu OBH Nordican muotoilun toimivuutta ja osien laatua: Laitteen kumi- ja muoviosat on suunniteltu hyvin. Materiaali on taipuisaa, joten se on varmaan aika kestävää. Osat sopivat myös hyvin yhteen. Laitteiden ja kannujen koko jakaa mielipiteitä. Testaajien mielestä laitteen pitäisi olla melko kompakti kooltaan, jotta se ei veisi liikaa tilaa työpöydällä. Ninan mielestä esimerkiksi Braun on liian iso. Lotta totesi, että Huginin 1,5 litran lasikannu ei mahtunut hänen jääkaappiinsa. Isossa kannussa on toisaalta helpompi sekoittaa aineita. nette 1/

16 Kannu solahtaa sujuvasti paikoilleen. OBH Nordican osat sopivat hyvin toisiinsa. Liiankin tehokkaita murskaajia Testaajat murskasivat tehosekoittimilla kotonaan pähkinöitä ja Nina myös kurpitsansiemeniä. Koneet olivat turhankin tehokkaita, sillä tuloksena oli jauhoa. Myös jääpaloja murskatessa sai olla tarkkana, ettei jäistä tullut sohjoa. Äänitasot mitattiin testaajan korvan korkeudelta, samalla kun hän murskasi jääpaloja. Kovaäänisin oli Braun, 81 desibeliä. OBH Nordican melutasoksi mitattiin 79 ja Huginin 75 desibeliä. Lotta Rantalan mielestä mämmipirtelö maistuu yllättävän hyvältä. Mämmipirtelö 150 g vaniljajäätelöä 250 g mämmiä 3,5 dl maitoa Lisää kaikki ainekset tehosekoittajaan ja hurauta pirtelöksi. Nauti välittömästi kylmänä. Lähde: Kymppi-Maukkaat Oy Hugin Sambucus KJ-1201B 12 nopeutta, Pulse- ja jäänmurskaustoiminnot 1,5 litran lasikannu Väri teräs, saatavina myös valkoisena Teho 600 W Takuu 3 vuotta Johdon pituus 108 cm Äänitaso 75 db Hinta 49,95, Vaasan Prisma Plussat: Tehokas Loistava pirtelön tekijä Hyvä hinta-laatusuhde Miinukset: Hankala puhdistaa; terän irrottaminen vaikeaa Kannu ei mahdu jääkaappiin OBH Nordica Chilli nopeutta, pitokytkin (Pulse) 0,8 litran lasikannu Väri punainen Teho 300 W Takuu 2 vuotta Johdon pituus 80 cm Äänitaso 79 db Hinta 49,50, Citymarket, Kivihaka Vaasa Plussat: Hyvä terämekanismi Hyvännäköinen ja tekee sen, mitä lupaa Selkeät ja lyhyet käyttöohjeet Miinukset: Osia ei saa pestä astianpesukoneessa Lyhyt johto Braun Multiquick , MX 2050 Black 5 nopeutta ja pitokytkin (Pulse) 1,75 litran lasikannu, kannessa korkki, joka toimii ml:n mittana Väri musta Teho 525 W Takuu 2 vuotta Johdon pituus 90 cm Äänitaso 81 db Hinta 99, Gigantti, Vaasa Plussat: Tehokas ja tyylikäs Annokset oli helppo kaataa kannusta; ei sotkenut Helppo puhdistaa Miinukset: Aika isokokoinen laite Raskas lasikannu, varsinkin kun kannu on täynnä 16 nette 1/2012

17 <-- Vuonna 2007 Nette seurasi ilmalämpöpumpun asennusta rintamamiestaloon. Päätoimittaja Hannu Rintala haistelee suodatinta. Levikki yli Lehti on alusta asti ilmestynyt neljä kertaa vuodessa. Ensimmäiset kaksi vuotta lehti oli 16-, sittemmin 20-sivuinen. Levikki on kasvanut alun runsaasta :sta yli :een Vaasan Sähkön asiakaskunnan kasvun mukana. Nette on Vaasan Sähkön sähkönmyynnille tärkeä viestintäväline. Tämä numero, Nette 1/2012, jaetaan Kittilässä, Kolarissa, Kristiinankaupungissa, Kaskisissa, Närpiössä, Teuvalla, Karijoella ja Isojoella joka talouteen. Näissä lehdissä lehden takakannessa on sähkönmyynnin mainos. Suurin painos ( kappaletta) on tähän mennessä otettu Nette 1/2011 lehdestä, joka jaettiin Espoon joka talouteen. Lehdestä tehdään suomen- ja ruotsinkielinen versio, ja asiakas saa valita, kumman kieliversion haluaa. Nette julkaistaan myös Vaasan Sähkön internet-sivuilla. nette on jo 10-vuotias Hannu Linna aloitti Vaasan Sähkön toimitusjohtajana elokuussa Uusi toimitusjohtaja halusi sähköyhtiölle oman lehden Vaasan Sähkö oli aikaisemmin mukana muutamalla sivulla Sähköviesti-lehdessä joten lehteä ryhdyttiin suunnittelemaan heti syksyllä. Lehdelle etsittiin nimeä henkilökunnalle julistetun nimikilpailun avulla. Ehdotuksia tuli 55, joista Hannu Linna valitsi jatkoon 9 mielestään parasta nimeä. Nette-nimen vaihtoehtoina olivat Aaro, Aurora, Elegia, Ella, Elmo, Giga, Ionix ja Light. Nuorekas ja feminiininen Monien vaiheiden jälkeen nimeä testattiin muun muassa Vaasan yliopiston toteuttamalla kyselyllä päädyttiin myyntireskontranhoitaja Gunborg Österbladin ehdotukseen. Vaihtoehtona mietittiin myös muotoa Netten, mutta Österbladin alkuperäistä ehdotusta pidettiin sittenkin parempana. Nette-nimi herätti positiivisia mielikuvia verkko-osaamisesta, ja sitä pidettiin myös nuorekkaana, feminiinisenä ja graafisesti hyvännäköisenä. Nimen huonoiksi puoliksi katsottiin, ettei se taivu hyvin suomen kielellä eikä nimi myöskään kerro lukijoille heti, että kyse on Vaasan Sähkön asiakaslehdestä. Nette-nimen katsottiin kuitenkin kuvastavan hyvin Vaasan Sähkön sähkö- ja kaukolämpöverkosto-osaamista. Vuonna 2006 tehtiin juttua sähkökatkoihin varautumisesta. Nils-Erik Ström kertoo toimittaja Anne Kytölälle, miksi aggregaatti on eläintilalla välttämätön. Ensimmäinen Nette ilmestyi keväällä 2002 Vaasan Sähkön viettäessä 110-vuotisjuhlaa. Henkilöstö osallistuu Vaasan Sähkön henkilöstö on innokkaasti mukana lehden tekemisessä. Nette on esimerkiksi seurannut monen konsernin työntekijän työpäivää ja valottanut lukijoille, mitä kaikkea se vaatii, että kotiin tulee lämpöä ja sähköä. Myös Nette-testien testiryhmä kootaan usein Vaasan Sähkön henkilöstöstä. Lukijoilta paljon palautetta Lukijoilta on kerätty palautetta säännöllisesti joka vuoden ensimmäisessä numerossa julkaistavalla kyselyllä. Toimitus on saanut aina runsaasti ruusuja, jonkin verran risuja ja paljon hyviä juttuideoita, joita on toteutettu mahdollisuuksien mukaan. Lukijat ovat pitäneet erityisesti Nette-testeistä, Nette-ristikosta, energiavinkeistä ja Sallitut sähkötyöt juttusarjasta. Lehden päätoimittaja on Vaasan Sähkön markkinointiviestintäpäällikkö Hannu Rintala. Toimittaja Anne Kytölä ja valokuvaaja Mikko Lehtimäki ovat olleet lehdenteossa mukana alusta asti, mutta lehteen ovat kirjoittaneet myös muun muassa Mikko Ollikainen, Seija Hakola ja päätoimittaja Hannu Rintala. Lehteen ottavat kuvia myös Hannu Rintala, Katja Lösönen ja useat muut freelance-kuvaajat eri puolilta Suomea. Lehden ulkoasun suunnitteli graafinen suunnittelija Anne Vuorela Mainostoimisto Bock s Officesta, ja hän vastaa lehden ulkoasusta edelleen. Oy Kustmedia Ab toimittaa suomeksi kirjoitetut tekstit ruotsiksi. Ristikot tekee Sanaris Oy. Päivä oli harvinaisen tuuleton, kun Nette kävi tekemässä juttua Kemin Ajoksen tuulivoimapuistosta. Valokuvaaja Mikko Lehtimäki joutui ottamaan avuksi tuulikoneen. nette 1/

18 LYHYESTI Vaasan Sähkön vuosi 2011 Sähkönmyynti aleni vuonna 2011 ollen GWh, kun se vuonna 2010 oli GWh. Sähköenergiaa toimitettiin vuoden lopussa liittymään. Tornion tuulivoimapuiston sähköntuotanto alkoi vuoden 2011 alussa. Tuulivoimalat ovat toimineet hyvin. Vuoden 2011 lämmitystarve oli 5 % normaalivuotta ja 16 % vuotta 2010 alhaisempi. Eniten vuorokauden aikana kului kaukolämpöä helmikuun 15. päivä keskitehon ollessa 225 MW. Tuona päivänä klo 9 10 oli myös 267 MW tunnin kulutushuippu. Kaukolämpöä myytiin 617 GWh. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannossa oli 93 %. Sähkön kokonaiskulutus Vaasan Sähköverkko Oy:n jakelualueella (Vaasa, Mustasaari, Vöyri, Laihia, Maalahti ja Korsnäs) oli yhteensä 952 GWh, jossa on laskua edellisvuodesta 6,0 %. Sähkön käyttö oli suurimmillaan myös klo 9 10, jolloin sähköä kului yhden tunnin aikana 218 MW:n teholla. Kaikki Vaasan Sähköverkon asiakkaat ovat etäluennan piirissä ja sähkön laskutus perustuu todelliseen kulutukseen. Uusia sähköliittymiä rakennettiin 487 kpl (440 vuonna 2010). Vaasan Sundomiin valmistui vuoden aikana uusi 110/20 kv sähköasema. RAVERAn toiminta kasvoi säilyen maantieteellisesti entisellä alueellaan. RAVERAlla on toimipiste Vaasan lisäksi Kurikassa ja Kristiinankaupungissa. Asiakkaiden ei tarvitse asennusten päätyttyä enää lähettää kaukolämpölukemia Vaasan Sähkölle, sillä kaukolämpöenergiamittarin yhteyteen asennettava luentapääte lähettää tiedot automaattisesti ja langattomasti. Kaukolämpömittarit tulevat etäluettaviksi Vaasan Sähkö Oy:n kaukolämpöyksikkö siirtyy automaattiseen mittarinluku-järjestelmään. Asennukset ovat olleet käynnissä alueittain helmikuun alusta lähtien. Asennuksesta vastaa Oy RAVERA Ab. Asennuksia hoitaa noin 10 henkilöä. Asennusprojektia vetävä käyttöpäällikkö Mika Malassu arvioi, että asiakaslaitteet saadaan asennettua elo-syyskuun vaihteeseen mennessä. Asennettavia laitteita on noin kappaletta. Asentaja asentaa kaukolämpöenergiamittarin yhteyteen luentapäätteen, joka lähettää automaattisesti lukemat langattomasti 2g/3gyhteydellä Vaasan Sähkön tiloissa sijaitsevaan luentajärjestelmään. Lukemat siirtyvät edelleen laskutusjärjestelmään, ja asiakkaalle lähetetään lasku. Kun luentalaite on asennettu, asiakkaan ei tarvitse enää lähettää kaukolämpölukemia Nimityksiä Karvala Juha-Matti Vaasasta on nimitetty projekti-insinööriksi kaukolämpöyksikköön. Vaasan Sähkölle, Malassu sanoo. Jatkossa lukemat ovat myös täsmälleen kalenterikuukauden mittaisia. Automaattisesti luentajärjestelmään siirtyvät mittaustiedot antavat kaukolämpöyksikölle tietoa kaukolämpöverkoston toiminnasta. Tiedot auttavat kehittämään verkoston suunnittelua, kunnossapitoa ja käyttöä. Asentaja ilmoittaa tulostaan Luentalaitteen asennus ei edellytä kaukolämpöasiakkailta mitään toimenpiteitä. Asiakas saa ennakkoilmoituksen asennuksesta. Ajan voi vaihtaa, jos ilmoitettu asennusaika ei sovi. Asentaja tulee sovittuna aikana asentamaan luentapäätteen ja asiakas saa asennuksen jälkeen kotiin ilmoituksen, milloin lukemien lähettämisen voi lopettaa. Tony Bäck Mustasaaresta on nimitetty maastosuunnittelijan sijaiseksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön. 18 nette 1/2012

19 Ristikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus mennessä osoitteeseen: NetteRistikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl sisä/ulkolämpömittaria kellolla varustettuna. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Sirpa Ventelä, Mieto Heikki Säätelä, Lohtaja Edellisen ristikon ratkaisu. nette 1/

20 Lukijakilpailu Mielipiteesi on meille tärkeä! Miten kiinnostavina pidit seuraavia artikkeleita? En lukenut Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Pääkirjoitus... Vaasan Sähkö Oy maksaa postimaksun 120 vuotta energiaa... Terveiset Kambodžasta... Sundomin tuulivoimala on Suomen suurin... Lumen, jään ja revontulien keskellä... Myrskytuhoja korjattiin helmikuulle asti... Testissä tehosekoittimet... VAASAN SÄHKÖ OY Tunnus Vastauslähetys Nette on jo 10-vuotias... Mitä pidit Nette-lehden ulkonäöstä? Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Miten aktiivisesti luet Nette-lehteä? Luen lähes kaikki Selailen En lue Mistä aiheista haluaisit lukea seuraavissa Nette-lehdissä? Ruusuja ja risuja Nette-lehdestä: Voita kylpyläloma! Vastaa kyselyyn mennessä ja voita viikonloppuloma valitsemaasi kotimaiseen kylpylään! Arvomme kaikkien vastanneiden kesken kylpyläviikonlopun (la-su) koko perheelle (2 aikuista ja 1-3 lasta). Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Vastaajan sukupuoli Vastaajan ikä mies alle 20 nainen yli 60 Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Voit postittaa Nette-ristikon ja Lukijakilpailun vastaukset yhdessä. Irroita sivu ja lähetä se meille.