LABELLING SUOSITUS SÄHKÖN TUOTESELOSTEEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LABELLING SUOSITUS SÄHKÖN TUOTESELOSTEEKSI"

Transkriptio

1 MUISTIO 1(8) muutettu muutettu , päivitetty Energiateollisuuden suosituksessa on pyritty edistämään periaatetta, jonka mukaan sähkön alkuperä voidaan hyödyntää vain kerran. Tämä periaate sisältyy uusiutuvan energian direktiiviin 2009/28/EY ja vastaa laajasti pohjoismaisen sähkömarkkinan alueella sovellettavia lähestymistapoja. Direktiivin toimeenpanemiseksi Suomessa on astumassa muutettu laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta voimaan Tämän lain mukaisesti on toimittava sähkön alkuperän ilmoittamisessa asiakkaalle lähtien koskien ensimmäistä kertaa vuoden 2013 sähkönmyyntiä. Energiamarkkinavirasto valmistelee ohjeistusta uuden lain mukaisen sähkön alkuperän ilmoittamisesta. Ohjeistus julkaistaneen marraskuussa Suosituksen liitteet 2 ja 4 on päivitetty vastaamaan vuoden 2012 tietoja. Pohjoismainen jäännösjakauma sekä pohjoismaisen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt perustuvat RE-DISS -projektissa (Reliable Disclosure Systems for Europe) suoritettuihin laskelmiin. Liitteessä 5 kuvataan RE-DISS - projektin mukainen jäännösjakauman ja kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. LABELLING SUOSITUS SÄHKÖN TUOTESELOSTEEKSI 1. Tausta Tämä suositus koskee sähkön energialähteistä sekä sen tuotannossa syntyneistä hiilidioksidipäästöistä ja radioaktiivisten jätteiden määrästä annettavien tietojen ilmoittamista. Suositus on tehty sähkön myyjien tietojenantamisvelvoitteita koskevien säädösten soveltamiseksi sähkölaskuilla ja myynninedistämisaineistoissa. Alkuperäinen Labelling -suositus on annettu Suosituksen tarkoituksena on toimia yleisenä ohjeena direktiivin ja lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi. Sähkön myyjät voivat täydentää tietoja omien näkemystensä mukaisesti. Uusittuun sähkön sisämarkkinadirektiiviin perustuvassa laissa (1129/2003) sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta (3 luku, 11 ) todetaan: Sähkönmyyjän tulee ilmoittaa sähkönkäyttäjille suunnatuissa sähkölaskuissa tai niiden liitteissä sekä myynninedistämisaineistossa Suomessa myymänsä sähkön alkuperää koskevia tietoja seuraavasti: 1) sähkönmyyjän edellisen kalenterivuoden aikana myymän sähkön tuottamiseen käytettyjen energialähteiden osuudet suhteessa myydyn sähkön kokonaismäärään; sekä 2) viittaus julkisiin tietolähteisiin, joissa on saatavilla tietoja sähkönmyyjän edellisen kalenterivuoden aikana myymän sähkön energialähteistä syntyneistä hiilidioksidipäästöistä ja radioaktiivisista jätteistä. Sähkönmyyjän tulee huolehtia siitä, että 1 momentissa tarkoitettujen tietojen luotettavuus voidaan varmistaa vähintään kuuden vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä, jota tiedot koskevat. Sähköntuottaja, sähkön maahantuoja ja sähkönmyyjä ovat velvollisia antamaan sähkön ostajalle tämän pyynnöstä tiedot, jotka sähkön ostaja tarvitsee kaupan kohteena olevasta sähköstä 1 momentissa säädetyn velvoitteen täyttämiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) sähkön alkuperän ilmoittamistavasta; 2) sähkön energialähteiden osuuksien laskemistavasta;

2 2 (8) 3) sähkön energialähteistä syntyneiden hiilidioksidipäästöjen ja radioaktiivisten jätteiden määrän laskemistavasta; sekä 4) ilmoitusvelvoitteen piiriin kuuluvien tietojen säilyttämisestä. Säännöstä sovelletaan laskuihin ja myynninedistämisaineistoon, jotka toimitetaan sähkönkäyttäjille 1. heinäkuuta 2004 ja sen jälkeen. Valtioneuvoston asetus sähkön alkuperän ilmoittamisesta on annettu Asetuksessa säädetään tarkemmin alkuperän ilmoittamistavasta (2 ), energialähteiden osuuksien laskentatavasta (3 ) sekä syntyneiden hiilidioksidipäästöjen ja radioaktiivisten jätteiden laskentatavasta (4 ). Asetus on tämän suosituksen liitteenä 1. [ ] 2. Määritelmiä Sähkölaskuilla annettavat tiedot ilmoitetaan kerran vuodessa esimerkiksi tasauslaskun yhteydessä. Myynninedistämisaineistolla tarkoitetaan kirjallista sähkön markkinointimateriaalia. Esimerkiksi yksittäisiä tv- tai lehti-ilmoituksia, sopimuksia ja tarjouksia ei lueta myynninedistämisaineistoksi. Esimerkiksi sähkönmyyntiä koskevat esitteet ovat selvästi myynninedistämisaineistoa. [muokattu ] Tasealueena energialähdejakauman laskennassa käytetään direktiivin määritelmän mukaisesti juridisen myyjän sähkötasetta, ts. tiedot annetaan myyjäkohtaisesti. Aiemmassa suosituksessa vaihtoehtona ollut tuotekohtainen energialähdejakauma ei enää ole yksinään mahdollinen. Tietojen esitysmuoto on myyjän vapaasti valittavissa. Esitys voi olla tekstimuotoinen, taulukko, kaavio, tms. ja se voidaan antaa joko laskulle ja myynninedistämismateriaaliin tulostettuna tai niiden liitteinä. 3. Suositus energialähdejakauman ilmoittamiseksi [muutettu ] Sähkön energialähteet ilmoitetaan seuraavan jakauman mukaisesti: 1. Fossiiliset energialähteet ja turve (maakaasu, kivihiili, öljy, turve, uusiutumattomat jäte- ja kierrätyspolttoaineet) 2. Uusiutuvat energialähteet (vesivoima, biopolttoaineet, tuulivoima, aurinkovoima, uusiutuvat jäte- ja kierrätyspolttoaineet) 3. Ydinvoima Halutessaan myyjä voi ilmoittaa tarkemman energialähdejakauman. Ilmoituksessa esitetään kullakin energialähteellä tuotetun sähkön osuus prosentteina myyjän edellisenä kalenterivuotena myymän sähköenergian määrästä. Erikseen lasketaan pörssisähkön ja ETA alueen ulkopuolelta tuodun sähkön osuudet prosentteina edellisen vuoden kokonaismyynnistä. Nämä osuudet sisällytetään mukaan energialähdekohtaisiin kokonaisosuuksiin eri energialähteille jyvitettyinä käyttäen pörssisähkölle pohjoismaista energialähdejakaumaa, josta on poistettu vihreä sähkö, jolle on luotu EECStodistus tai joka on raportoitu myydyksi erillisenä vihreän sähkön toimituksena (Ekoenergia ja BraMiljöval, Svensk Energin tiedot bilateraalisopimuksista). Pohjoismainen jakauma korjataan ottamaan huomioon sähkön vienti ja tuonti EU:n ulkopuolelta sekä sähkön alkuperän viennin aiheuttama vaje. Laskelma pörssisähkön energialähdejakaumalle on esitetty liitteessä 2. ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen sähköä tuova osapuoli käyttää omassa energialähdejakaumassaan tuontisähkölle kyseisessä maassa toimivan myyjän ilmoittamaa energialähdejakaumaa. Halutessaan myyjä voi esittää pörssisähkön ja tuontisähkön energialähdejakaumat keskimääräisen energialähdejakauman ohella erikseen. [muutettu ]

3 3 (8) Sähkön myyjät ovat velvollisia antamaan myymänsä sähkön alkuperää koskevia tietoja (energialähdejakauma, pörssisähkön ja ETA-alueen ulkopuolisen hankinnan osuudet sekä vaaditut ympäristötiedot) myös myydessään sähköä edelleen muuhun kuin loppukulutukseen. Vähittäismyyjien onkin välttämätöntä saada tällaiset tiedot omien tiedonantovelvoitteidensa täyttämistä varten. Myyjän tulee huolehtia siitä, että sen erillistuotteena tai muutoin erikseen myymä sähkön vihreä arvo on poistettu myös myyjän muuhun kuin loppukulutukseen myydyn sähkön energialähdejakaumasta. [muutettu ] Myyjän tulee aina ilmoittaa loppuasiakkailleen keskimääräinen energialähdejakauma. Tämän lisäksi on hyvä ilmoittaa erillistuotteina myydyn sähkön osuudet ja alkuperä. Jos myyjä ei halua julkistaa erillistuotteina myydyn sähkön osuutta, voi hän ilmoittaa asiakkaille jakauman tuotekohtaisesti ja vähentää erillistuotteina myydyn sähkön keskimääräisestä energiajakaumasta. Asiakkaille, jotka ostavat sähkönsä erillistuotteena kuten tuulisähkönä tai vihreänä sähkönä, ilmoitetaan heidän ostamansa sähkön sisältävän vain kyseisellä tuotantomuodolla tuotettua energiaa. Myyjän on huolehdittava siitä, että vihreän sähkön toimituksia vastaava määrä vihreää sähköä on hankittu. Alkuperätakuina tai sertifikaatteina hankitun vihreän arvon osuus uusiutuvan energian osuudessa tulee ilmoittaa erikseen. [muutettu ] Myyjä voi halutessaan esittää erikseen tai esim. taulukoiden yhteydessä sen osuuden kullakin energialähteellä tuotetusta sähköstä, joka on tuotettu sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Yhteistuotanto-osuudet esitetään vastaavasti kuin energialähdekohtaiset kokonaisosuudet prosentteina edellisen vuoden kokonaismyynnistä. Esimerkki neljästä eri tavasta, joilla sähkön myyjä voi ilmoittaa edellisenä kalenterivuotena myymänsä sähkön energialähdejakauman: A Energialähdejakauma vuonna yyyy Fossiiliset energialähteet ja turve 39% Uusiutuvat energialähteet 39% B: Sähkön energialähdejakauma vuonna yyyy, osuus % bioenergia 22 % vesivoima, ymp.sähkö 5 % vesivoima 12 % vesivoima yhteensä 17% Ydinvoima 22% Uusiutuvista energialähteistä on 5%-yksikköä myyty ympäristösähkönä. turve 18 % kivihiili 21 % ydinvoima 22 % C: Myymämme sähkön tuottamiseen on vuonna yyyy käytetty 39 % fossiilisia energialähteitä ja turvetta, 39 % uusiutuvia energialähteitä ja 22 % ydinvoimaa. Uusiutuvista on 5 prosenttiyksikköä myyty ympäristösähköasiakkaille. TAI JOS ILMOITUS ASIAKKAALLE ON TUOTEKOHTAINEN: SÄHKÖ: YMPÄRISTÖSÄHKÖ: Myymämme sähkön tuottamiseen käytettiin vuonna yyyy 41 % fossiilisia energialähteitä ja turvetta, 36 % uusiutuvia energialähteitä ja 23 % ydinvoimaa. Sinulle myymämme ympäristösähkö on 100%:sti vesivoimalla tuotettua. Myyjäkohtainen energialähdejakauma myydyn sähkön kokonaismäärän suhteessa on ilmoitettava aina. Lisäksi myyjän on ilmoitettava aina sähköpörssistä ja ETA-alueen ulkopuolelta hankitun sähkön osuudet suhteessa myydyn sähkön kokonaismäärään. Näiden hankintojen osuudet

4 4 (8) myydystä sähköstä on ilmoitettava koko sähkön hankinnan ketjun osalta. Eli, jos esimerkiksi myyjä (A) itse ei ole hankkinut sähköä pörssistä, mutta yhtiö (B), jolta se ostaa sähköä, on, tulee myyjän (A) ilmoituksessa ottaa myyjän (B) pörssihankinnan osuus huomioon. Esimerkiksi: Myymästämme sähköstä xx % on hankittu sähköpörssistä ja yy % ETA-alueen ulkopuolelta. 4. Suositus CO 2 päästöjen ja radioaktiivisen jätteen ilmoittamiseksi Hiilidioksidipäästöjen ja radioaktiivisten jätteiden osalta viitataan laskuissa ja myynninedistämisaineistoissa joko yhtiön Internetsivuille, asiakaslehteen, asiakaspalvelun yhteystietoihin tai myyjän muuhun julkiseksi katsottavaan informaatiopalveluun. Tietolähteissä esitetään myyjän edellisen kalenterivuoden aikana myymän sähkön tuottamisessa syntyneet CO 2 ominaispäästöt (g/kwh). Ominaispäästöt lasketaan myyjän kaiken myymän sähkön tuottamisesta syntyneiden ominaispäästöjen keskiarvona. Tällöin sellaisten tuotantomuotojen, jotka eivät aiheuta CO 2 päästöjä, osuuden kertoimena on nolla. Periaatteena on, että ilmoituksissa käytetään parhaita käytettävissä olevia tietoja. Päästölukujen laskennassa käytetään energialähdekohtaisia päästökertoimia, jotka ovat liitteessä 3. [muutettu , ] Liitteessä 4 on esitetty pohjoismaisen sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt, jotka on laskettu huomioiden vihreän sähkön, jolle on luotu EECS-todistus tai joka on raportoitu myydyksi erillisenä vihreän sähkön toimituksena (Ekoenergia ja BraMiljöval, Svensk Energin tiedot bilateraalisopimuksista). [muutettu , ] Radioaktiivisten jätteiden osalta esitetään myyjän edellisen kalenterivuoden aikana myymän sähkön tuotannossa syntyneen käytetyn ydinpolttoaineen määrä suhteessa myydyn sähkön kokonaismäärään (mg/kwh). Laskennassa voidaan käyttää joko myyjän omaan tuotantoon perustuvia arvoja tai edellisvuoden tietoihin perustuvia arvoja. Edellisvuoden tiedot suomalaisissa ydinvoimalaitoksissa kertyneestä ydinjätteen määrästä tuotettua sähköä kohti, Ruotsin ydinvoimalaitoksissa kertyneen ydinjätteen määrästä tuotettua sähköä kohti sekä pohjoismaiset luvut kaikkea sähköntuotantoa kohti on esitetty liitteessä 4.

5 5 (8) Valtioneuvoston asetus LIITE 1 sähkön alkuperän ilmoittamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta 19 päivänä joulukuuta 2003 annetun lain (1129/2003) 11 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan sähkönmyyjän sähkön alkuperää koskevaan ilmoitusvelvollisuuteen, josta säädetään sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta annetussa laissa (1129/2003). 2 Sähkön alkuperän ilmoittamistapa Sähkön alkuperä on ilmoitettava sähkönkäyttäjille suunnatuissa sähkölaskuissa tai niiden liitteissä vähintään kerran kalenterivuodessa sekä suoraan sähkönkäyttäjille jaetussa tai lähetetyssä myynninedistämisaineistossa. 3 Sähkön energialähteiden osuuksien laskentatapa Ilmoituksessa on jaoteltava sähkönmyyjän edellisen kalenterivuoden aikana myymän sähkön tuottamiseen käytettyjen energialähteiden osuudet suhteessa myydyn sähkön kokonaismäärään vähintään seuraavalla tarkkuudella: 1) fossiiliset energialähteet ja turve; 2) uusiutuvat energialähteet; sekä 3) ydinvoima. Jos sähkönmyyjä on hankkinut sähköä sähköpörssistä tai Euroopan talousalueen ulkopuolelta, on ilmoitettava lisäksi näiden hankintojen osuudet suhteessa myydyn sähkön kokonaismäärään. Jaotteluun on sisällytettävä sekä sähkönkäyttäjille että sähkönmyyjille myydyn sähkön kaikki hankintalähteet tasesähköyksikön toimittamaa tasesähköä lukuun ottamatta. 4 Energialähteistä syntyneiden hiilidioksidipäästöjen ja radioaktiivisten jätteiden määrän laskentatapa Julkisessa tietolähteessä olevassa ilmoituksessa on mainittava sähkönmyyjän edellisen kalenterivuoden aikana myymän sähkön tuottamiseen käytetyistä energialähteistä syntyneet: 1) hiilidioksidin ominaispäästöt (grammaa/kilowattituntia); sekä 2) käytetyn ydinpolttoaineen määrä suhteessa myydyn sähkön kokonaismäärään (milligrammaa/kilowattituntia). Hiilidioksidin ominaispäästöjä koskevassa ilmoituksessa on mainittava ominaispäästöjen laskennassa käytetyt energialähde- ja tuotantotapakohtaiset päästökertoimet sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon päästöjen jakomenetelmä. Käytetyn ydinpolttoaineen määrää koskeva tieto voi perustua joko sähkönmyyjän sähkönhankintaan tai säteilyturvakeskuksen julkaisemiin tilastotietoihin. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2005 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Neuvotteleva virkamies Arto Rajala

6 6 (8) LIITE Pohjoismainen jäännösjakauma 2012 Vuoden 2012 pohjoismainen jäännösjakauma on seuraava: - uusiutuvat energialähteet 28,4 % - ydinvoima 38,2 % - fossiiliset polttoaineet 33,4 % Energialähdejakauma laadittu osana RE-DISS -projektia (Reliable Disclosure Systems for Europe). Projektin tavoitteena on parantaa ja kehittää sähköasiakkaille annettavien alkuperätietojen luotettavuutta ja tarkkuutta. Projekti on jatkoa aiemmalla E-TRACK projektille ja se toimii tiiviissä yhteistyössä EPED-verkoston kanssa. Tavoitteena on eurooppalaisten jäännösjakaumien ja päästölaskelmien harmonisoitu laadinta ja hyödyntäminen. Laskentatapa on kuvattu liitteessä 5.

7 7 (8) LIITE CO 2 päästökertoimet Päästökerroin g CO 2 /MJ Hapettumis- Ref. kg C/GJ Tehollinen Huom. = t CO 2 /TJ kerroin lämpöarvo Kivihiili , GJ/t Koksi , GJ/t Antrasiitti 98, , GJ/t Maakaasu , GJ/1000m 3 Nestekaasu ,3 Koksikaasu ,3 Kevyt polttoöljy (POK) , GJ/t Raskas polttoöljy (POR) , GJ/t Turve , GJ/1000m 3 Jätepolttoaineet , GJ/t Referenssit: IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories (IPCC oletuskertoimet) 2 Energiatilasto 2009, Tilastokeskus 3 KTMa hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta ja päästöistä laadittavasta selvityksestä (741/2004) CO 2 -päästö laitoksessa lasketaan seuraavasta kaavasta: CO 2 päästö /vuosi = Käytetyn polttoaineen energiasisältö [TJ] /vuosi* Päästökerroin [tco 2 /TJ] * hapettumiskerroin CO 2 päästö / kwh = Vuosipäästö CO 2 / Tuotettu sähkömäärä vuodessa = g/kwh CO 2 päästö jaetaan sähkölle ja lämmölle yhteistuotantolaitoksessa suhdemenetelmän avulla. - Käytetyn polttoaineen energiasisältö [TJ] /vuosi = polttoaineen kulutus [t tai m 3 ] *polttoaineen alempi, tehollinen lämpöarvo [TJ/t tai TJ/m 3 ) - Polttoaineen kulutustiedon (t, m 3 ) tuottamisessa on käytettävä samaa metodia kuin Päästökaupparekisteriin tuotetussa tiedossa. (Ks. Komission ohje kasvihuonekaasujen tarkkailusta ja raportoinnista - Guidelines for the monitoring and reporting of greenhouse gas emissions, ) - Polttoaineen tehollinen lämpöarvo analysoidaan edustavasta näytemäärästä - Rikinpoistossa käytetyn kalkkikiven aiheuttama CO 2 -lisäys tulee lisätä polttoaineesta laskettuun CO 2 -päästöön

8 8 (8) LIITE Pohjoismaisen sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt 2012 Vuoden 2012 pohjoismaiset hiilidioksidipäästöt ovat 258 g/kwh. Hiilidioksidipäästöt perustuvat liitteen 2 jäännösjakaumaan. Päästötiedot on laadittu osana RE-DISS -projektia (Reliable Disclosure Systems for Europe). Projektin tavoitteena on parantaa ja kehittää sähköasiakkaille annettavien alkuperätietojen luotettavuutta ja tarkkuutta. Projekti on jatkoa aiemmalle E-TRACK projektille ja se toimii tiiviissä yhteistyössä EPED-verkoston kanssa. Tavoitteena on eurooppalaisten jäännösjakaumien ja päästölaskelmien harmonisoitu laadinta ja hyödyntäminen. Laskentatapa on kuvattu liitteessä 5. KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN OMINAISKERTYMÄT LOVIISAN JA OLKILUODON LAITOKSILLA, KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KERTYMÄ POHJOISMAISSA TUOTETULLE SÄHKÖLLE VUONNA 2010 Vuonna 2012 käytetyn ydinpolttoaineen kertymä jäännösjakaumalle on 1,20 mgu/kwh. Kaikelle Pohjoismaissa tuotetulle sähkölle oli keskimäärin 0,55 mgu/kwh. Käytetyn ydinpolttoaineen kertymä on määritetty alla oleviin tietoihin perustuen. Kuten aikaisempinakin vuosina, se perustuu pohjoismaiseen sähköntuotantoon. Loviisa 2012: 21 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta, tuotanto 7,6 TWh 2,8 mgu/kwh ydinsähköä (lähde: Fortum) Olkiluoto 2012: 35,8 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta, tuotanto 14,4 TWh 2,5 mgu/kwh ydinsähköä (lähde: TVO) Vuonna 2012 Ruotsissa tuotettiin ydinvoimalla sähköä 61,4 TWh. Ruotsin ydinvoimaloiden ydinpolttoaineen ominaiskertymälle on käytetty arvoa 2,7 mgu/kwh ydinsähköä. Ominaiskertymä on määritetty vuosien keskiarvoista. Lähteenä on ydinpolttoaineen osalta Elgas och fjärrvärmeförsörjningen (http://www.scb.se/) ja ydinvoimalla tuotetun sähkön osalta Elåret 2012 (http://www.svenskenergi.se/sv/om-el/statistik/elaret/). Pohjoismainen sähköntuotanto oli Entso-E:n mukaan yhteensä 406 TWh. (https://www.entsoe.eu/index.php?id=275)

9 Calculation Model Description Version 1.1 Stefan Jakobsson Grexel Systems Ltd

10 EPED Calculation Model Description Version: 1.1 EPED Model description v1 1.doc Date: Revision History Date Version Description Author Initial version Stefan Jakobsson Review and findings incorporation Marko Lehtovaara Finalization Stefan Jakobsson Minor amendments Marko Lehtovaara 2

11 EPED Calculation Model Description Version: 1.1 EPED Model description v1 1.doc Date: Table of contents Revision History...2 Table of contents Introduction Model structure Residual fuel mix calculation CO 2 calculations of the residual mix Regional division Versions of input data Using the model...8 3

12 EPED Calculation Model Description Version: 1.1 EPED Model description v1 1.doc Date: Introduction The EPED residual mix model is based on the results and recommendations of the E- Track project (www.e-track-project.org). Four attributes of energy production are considered in the model: renewable energy sources (RES), nuclear power, fossil power and CO 2 emissions. The model basically facilitates the calculation of default mix for implicitly tracked electricity volumes so that explicitly tracked volumes are not double counted in the default mix. Explicit tracking can be based on EECS Guarantees of Origin (GO) for RES, RECS certificates, EECS Disclosure certificates for nuclear and fossil power and information from so-called Reliable Tracking Systems (RTS). An RTS is an independent centralized source of information concerning tracking of energy. Information on attributes tracked with RTS should be publicly available and there should be no overlap between EECS and RTS or between different reliable tracking systems. EECS-based and RTS-based tracking are treated on an equal basis in the model. 2. Model structure The basic unit of resolution in the model is a domain (typically a country). Statistics concerning production and consumption within the domain is the starting point, supplied with information from explicit tracking and the final outcome is the residual mix in each modeled domain. The domains in the present model are the member states of the European Union (with a few exceptions) plus Norway and Switzerland. The underlying assumption is that the suppliers have to base their disclosure on: explicit tracking partly or fully with instruments defined above and/or implicit tracking partly or fully based on a domain residual mix. The residual mix for a domain is based on a calculation that goes in steps: 1. In a first step only the production and consumption in the domain is considered. 2. If there is an unbalance between the electricity consumption and the available attributes within the domain a regional level is considered. If a domain has more 4

13 EPED Calculation Model Description Version: 1.1 EPED Model description v1 1.doc Date: attributes than consumption of electricity within the domain, the surplus of attributes are given to the regional level. On the other hand, if a domain is short of attributes, has less attributes than consumption of electricity, attributes are taken from the regional level to balance the domain level. 3. If even regions are un balanced the long regions give their surplus of attributes to a European level and the short regions are compensated by this surplus. In one variant of the model, the regional balancing is not used, but the domains interact directly with the European attribute pool. 3. Residual fuel mix calculation The simplest model for residual fuel mix calculation is an island model, i.e. a domain without exchange of neither physical energy nor explicitly tracked instruments with the rest of the world. On such an island the residual mix can be calculated like this: + Attributes from all power production in the domain (RES, nuclear, fossil) - Attributes from all EECS certificates cancelled in the domain (RES, nuclear, fossil) - Attributes from power production tracked with RTS (RES, nuclear, fossil) = Residual mix in the domain (RES, nuclear, fossil) The calculation should include volumes during one calendar year. Any individual power supplier has to disclose his supply mix as the sum of all cancelled explicitly tracked instruments he is in possession of plus the remaining part from the residual mix. The supplier may split his supply up into parts, so that the explicitly tracked instruments are sold to consumers as fuel type specific products and the rest as a product of the type general electricity. Unlike explicitly tracked volumes, the individual components (e.g. RES) of the residual mix may never be disentangled from the rest of the residual mix and sold as products in their own right. In the real world the situation is more complex than in the island model. Here also crossborder transfer of physical energy and explicitly tracked instruments need to be accounted for. The calculation goes like this in one domain: 5

14 EPED Calculation Model Description Version: 1.1 EPED Model description v1 1.doc Date: Attributes from all power production in the domain - Exported EECS certificates and RTS volumes + Imported EECS certificates and RTS volumes - Attributes from all EECS certificates cancelled in the domain - Attributes from power production tracked with RTS in the domain +/- Compensation for attribute volumes in the domain with a common regional pool (to match the consumption in the domain) = Residual fuel mix in the domain In this way imported certificates end up in the residual mix in cases when they have not been cancelled in due time. The volume equation to be valid is: residual mix + explicitly tracked origin = consumption within the domain. Physical import from countries outside the model area can be accounted for by summing up the production of the domain and the import according to the mix of the originating country. The result is used as national production mix in the input data. Geographically close-by domains can be grouped into regions. A possible surplus of attributes in a domain enters the regional pool, where other domains in the same region import from the regional pool to cover up for possible deficit. As close-by domains are most probable to have physical exchange of electricity this is a way of mimicking physical exchange without having knowledge of individual exchange contracts (= information unavailable to outsiders). Similarly all regions are connected in a common European pool, which all regions use for covering up for deficit and surplus. 4. CO 2 calculations of the residual mix Input for each domain is only one figure describing the average CO 2 emissions (g/kwh) of fossil fuel within the domain. In addition also the same production statistics as for fuel mix calculations are used. At first total emissions (Gg = kt) from fossil fuels in the domain are calculated. If some part of fossil production is explicitly tracked the CO 2 6

15 EPED Calculation Model Description Version: 1.1 EPED Model description v1 1.doc Date: content is reduced from the total sum. Also export to a regional pool is subtracted from the sum. The average CO 2 content of the regional pool is calculated. This figure is used to calculate the import of CO 2 to domains with a deficit in the region. In a similar manner also average content of the total EU pool is calculated and used for import into the individual domains. The final outcome is given as CO 2 content in the residual mix (g/kwh) or as CO 2 content in fossil component of the residual mix of each domain. For the precise calculation formulas, please see the calculation model. 5. Regional division In the regional variants of the model, the countries are divided into regions. The division in the example models is the following: Nordic British isles Central West Iberian East Baltic Denmark Ireland Austria Belgium Portugal Bulgaria Estonia Finland Norway Sweden UK Czech Republic Germany Luxemburg France Italy Switzerland Spain Greece Hungary Romania Latvia Lithuania Netherlands Poland Slovakia Slovenia In an alternative flat model the regions have been left out and all modeled domains are included in one region. 6. Versions of input data The import, export and cancellation statistics regarding EECS certificates published by the AIB always refer to the date of import, export or cancellation. Where these figures are 7

16 EPED Calculation Model Description Version: 1.1 EPED Model description v1 1.doc Date: used the model is referred to as transaction based. AIB issuing statistics is based on year of production. Another possibility is to use data referring to only a certain year of production. Such data is not publically available, but can in certain cases be generated by the registry operator. Where such data have been used the model is referred to as production year based. 7. Using the model The model is implemented in Excel. Input data is to be entered in blue cells. Yellow cells are calculated automatically with formulae and may not be touched manually. The regions can be modified by adding and removing country columns in regional sheets. In that case one must carefully verify that all the formulas still refer to right worksheets and cells. 8

Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta

Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta Ohje 1 (12) Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta Laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta (1129/2003, jäljempänä alkuperätakuulaki) uudistettiin kesällä 2013. Lakia

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi 1 (8) Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi 1) LÄHETYSKOHTAINEN HANKKIJAN ILMOITUS ALKUPERÄTUOTTEILLE (suomenkielinen malli) Hankkijan ilmoitus,

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2010 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 3. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 8,8 prosenttia tammisyyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan

Lisätiedot

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi

Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi Yhteisön sisäisessä kaupassa käytössä olevien hankkijan ilmoitusten tekstit suomeksi ja englanniksi LIITE I Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla on etuuskohteluun oikeuttava alkuperäasema ILMOITUS Hankkijan

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Digitice Road Show Kokkola. Lassi Markkanen Vattenfall Key Account Manager Sales Nordic Energy Intensive Clients 10.11.2015

Digitice Road Show Kokkola. Lassi Markkanen Vattenfall Key Account Manager Sales Nordic Energy Intensive Clients 10.11.2015 Digitice Road Show Kokkola Lassi Markkanen Vattenfall Key Account Manager Sales Nordic Energy Intensive Clients 10.11.2015 Vattenfall 2 Power price development since 2005 Nordic front year base contract

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015 Satu Viljainen Sähkömarkkinat valinkauhassa Esityksen sisältö Sähkön sisämarkkinapolitiikka mitä uutta on tapahtumassa EU:n ilmastopolitiikka vaikutukset

Lisätiedot

Laskentaoletukset ja laskentamenetelmien kehitystarpeet

Laskentaoletukset ja laskentamenetelmien kehitystarpeet Laskentaoletukset ja laskentamenetelmien kehitystarpeet Jarek Kurnitski, Aalto- yliopisto, Tallinnan teknillinen yliopisto FInZEB- työpaja 5.6.2014 5.6.2014 1 nzeb laskentamenetelmä D3 2012 mahdolliset

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa

Lisätiedot

Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa

Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa Henry Foorumi 9.11.2010 Vice President Corporate Internal and Sustainability Communications 1 Pohjoismaiden johtavia energiayhtiöitä Painopiste Pohjoismaissa,

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? 28.5.2014 1 Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? Lieksan Puuakatemia seminaari Puun käytön laaja-alaistaminen Janne Monni, vtj, Iivari Mononen Oy 20.-21.5.2014 Lieksa 28.5.2014 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

AKL:n 44. Autokauppiaspäivät. 21.3.2014, klo 8.30 9.30, Lehdistötilaisuus tj. Pekka Rissa

AKL:n 44. Autokauppiaspäivät. 21.3.2014, klo 8.30 9.30, Lehdistötilaisuus tj. Pekka Rissa AKL:n 44. Autokauppiaspäivät 21.3.2014, klo 8.30 9.30, Lehdistötilaisuus tj. Pekka Rissa Kilpailykyky Mediakäyttäytyminen Mukavuudenhalu Kuluttajakäyttäytyminen MURROS Digitalisoituminen Työllisyys Kannattavuus

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi ja

Broilereiden hyvinvointi ja Broilereiden hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus Riitta Maijala Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Vierasainevalvontaohjelma (96/23) Toteutetaan vierasainedirektiivin

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Energiaviraston tiedotustilaisuus 21.1.2016 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miksi pörssisähkön hinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä? 2 Suomen

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Scottish Educational Review, 43 (1), 3-23. Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Pasi Sahlberg ABSTRACT INTRODUCTION 3 term remains controversial. FROM PERIPHERY TO LIMELIGHT 4 entire

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

SolarForum. An operation and business environment development project

SolarForum. An operation and business environment development project SolarForum An operation and business environment development project Dr. Suvi Karirinne, project manager, Head of the Environmental Engineering Degree Programme Solar Energy Finland -???? Approximately

Lisätiedot

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Tomi Kauppinen, Eero Hyvönen, Jari Väätäinen Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia viime vuonna Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 341 PJ

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Mikä muuttuu hallinnoinnin vastuun siirtyessä Fingridille? Kaija Niskala Alkuperätakuun iltapäivä 14.1.2014

Mikä muuttuu hallinnoinnin vastuun siirtyessä Fingridille? Kaija Niskala Alkuperätakuun iltapäivä 14.1.2014 Mikä muuttuu hallinnoinnin vastuun siirtyessä Fingridille? Kaija Niskala Alkuperätakuun iltapäivä 14.1.2014 2 Tilanne ennen alkuperätakuulain muutosta 1.7.2013 Fingrid myöntää tuottajille alkuperätakuut

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot