OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUNYKSIKKÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUNYKSIKKÖ"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUNYKSIKKÖ Terri, Hanna TIETOA SÄHKÖHOIDOSTA MASENTUNEEN POTILAAN HOIDOSSA Helsinki s. + opas 5s. Opinnäytetyöni koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osuus on niin kutsuttu teoriaosuus. Se on suunnattu hoitohenkilökunnalle. Teoriaosuus pitää sisällään tietoa syvästä masennuksesta, masentuneen potilaan kohtaamisesta, omaisten merkityksestä masentuneen potilaan hoidossa, potilaan itsemääräämisoikeudesta, sähköhoidosta ja potilaan kokemasta pelosta kyseistä hoitokeinoa kohtaan. Teoriaosuudessa kerron myös opinnäytetyöni etenemisestä ja oppaan syntymisestä. Toinen osa on opaskirjanen, jossa on tekstin ja kuvien avulla kerrottu sähköhoidosta ja sähköhoitopotilaan hoitopolusta. (Liite 1, Opas masennuspotilaalle ja hänen omaisilleen sähköhoidosta.) Ennen toimenpidettä tapahtuvalla valmennuksella on tarkoitus lisätä potilaan ja hänen omaistensa tietoa sähköhoidosta ja mahdollisesti lievittää potilaan tuntemaa pelkoa outoa tilannetta kohtaan sekä valmistaa omaisia kohtaamaan esimerkiksi toimenpiteen aiheuttamat mahdolliset sivuoireet. Kuvat ovat otettu aidossa ympäristössä. Jotta dokumentointi ei loukkaisi potilaan oikeuksia, on malleina käytetty vapaaehtoista sairaalanhenkilökuntaa sekä lääketieteen opiskelijoita. Kuvien avulla olen pyrkinyt hahmottamaan potilaalle toimenpiteen etenemistä sekä poistamaan vääränlaisia mielikuvia liittyen sähköhoitoon. Opas ei mene käytäntöön, mutta olen tehnyt sen ajatellen, että se menee. Potilaalla on oikeus saada sairauteensa ja sen hoitoon liittyvää tietoa ja oppaalla olen pyrkinyt takaamaan tiedon saannin. Suullisen informaation lisäksi potilaalle ja hänen omaisilleen olisi hyvä antaa myös kirjallista tietoa ja ohjeistusta. Useissa tutkimuksissa on todettu, että suurin osa potilaista pelkää sairaalaan ja toimenpiteeseen joutumista. Tutkimukset osoittavat myös, että hyvällä potilaan valmennuksella sekä suullisesti että kirjallisesti on huomattava pelkoa vähentävä vaikutus. Asiasanat: masennuspotilas, omainen, sähköhoito, hoitomyöntyvyys, pelko, itsemääräämisoikeus Säilytyspaikka: DIAK / Alppikadun yksikön kirjasto

2 ABSTRACT DIACONIA POLYTECNIC in Finland / Alppikatu Training Unit Author: Terri, Hanna Title: INFORMATION OF ECT TO DEPRESSIONPATIENTS Date: April 2001 Pages:36+5 Appendices:1 The purpose of this thesis was to describe the creation of a guidebook for depression patients who are going to electroconvulsive therapy. The guidebook is at this point only theoretical, it s not going to be used in hospitals. The guidebook should increase the patient s and the relatives knowledge about ECT. It should also be helpful in relieving patient s fears. This study is made up of two parts. The first is being theoretical and includes information for nurses and other staff. The second is being the guidebook for depression patients and their familes and it includes instructions and information for persons going to ECT. It also includes pictures of the therapy, facilities and staff. Pictures are taken in actual environment and people in pictures are real staff and medical candidates. The theoretics was based on articles from professionas journals, on researches and literature. I have also used internet as a source. Researches show that most of the patients are afraid when they have go to a hospital for therapy. Written information along with staffs guidance significantly relieves patients fears when going to operation. The theoretical framework includes information about depression, how nurses should meet depressed patients, patients rights, electroconvulsive therapy and patients fears towards it. Keywords: depression patient, family, electroconvulsive therapy (ECT), fear, patients rights Filed and stores at: the Diaconia Polytechnic Library, Alppikatu Training Unit

3 LUKIJALLE Tämä lehtinen on laadittu tiedoksi, oppaaksi ja avuksi sinulle, joka saat sähköhoitoa ja sinun omaisillesi. Tavoitteena on antaa sinulle perustietoutta hoitotoimenpiteestä ja siitä, miten sinus tulee valmistautua siihen. Lisäksi lehtisessä on valokuvia liittyen hoitotoimenpiteeseen. Tiedot ovat yleisluonteisia. Hoito laaditaan kullekin potilaalle yksilöllisesti ja se saattaa sen takia poiketa tässä esitetystä. Lääkärisi ja hoitohenkilökunta antavat teille yksityiskohtaisempaa tietoa. Tietoa sähköhoidosta Sähköhoitoa on käytetty psykiatristen sairauksien hoidossa jo yli 60 vuotta. Se on turvallinen ja tehokas hoitomuoto joihinkin psykiatrisiin häiriöihin. Yleisimmin sitä käytetään vakavan masennuksen hoidossa. Usein se onkin turvallisin, nopein ja tehokkain hoitomuoto tässä sairaudessa. Joskus sähköhoitoa käytetään myös manian, skitsofrenian, parkinsonintaudin, psykoosin ja synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa. Nykyisillä menetelmillä hoito on varsin turvallista. Hoito sopii melkein kaikille potilaille. Ikä, somaattinen sairaus tai raskaus eivät ole esteitä sähköhoidolle. Ennen hoidon aloittamista potilaalta otetaan tarvittaessa verinäytteitä, sydänfilmi sekä keuhkokuva. Tilanne harkitaan aina tapauskohtaisesti eikä hoitoon ryhdytä ilman potilaan suostumusta. Sähköhoidossa potilaan aivoja stimuloidaan sähkövirralla, joka saa aikaan sähköisen purkauksen aivoissa. Tästä seuraa myönteinen muutos mielialassa, ruokahalussa, unessa, ahdistuksessa. Potilaista 80-90% hyötyy hoidosta. Sähköhoito annetaan lyhyessä nukutuksessa. Nukutusaina annetaan suonen sisäisesti ja nukutus kestää alle 10 minuuttia. Lisäksi potilaalle annetaan lihaksia rentouttavaa lääkettä sekä happea. Sähköhoidossa läsnä ovat ECT- eli sähköhoitohoitaja, nukutuslääkäri, sähköhoidosta vastaava lääkäri sekä usein myös hoitava lääkäri sekä omahoitaja osastolta. Hoidon jälkeiset sivuvaikutukset ovat harvinaisia ja lieviä. Potilaalla voi esiintyä heikkouden tunnetta, lihaskipua, päänsärkyä ja lievää pahoinvointia. Yleisin sivuvaikutus on ohimenevät lähimuistiin liittyvät häiriöt. Muistihäiriöt ovat yleensä lieviä ja häviävät nopeasti hoidon lopettamisen jälkeen. Hoitoa annetaan yleensä 2-3 kertaa viikossa ja kaikkiaan hoitokertoja on 6-12 riippuen hoidon tuloksesta. Hoito aloitetaan aina potilaan ollessa osastolla. Myöhemmässä vaiheessa potilas voi käydä hoidossa kotoaan jos hänellä on siellä omainen joka huolehtii potilaan seurannasta. Joskus sähköhoitoa jatketaan vielä sairauden akuutin vaiheen jälkeen. Tätä kutsutaan jatkohoidoksi. Sitä annetaan 1-4 kertaa kuukaudessa 6 kuukauteen asti. Sen jälkeen sitä voidaan jatkaa niin kutsutulla ylläpitohoidolla. Tällä pyritään pois sulkemaan sairauden mahdollinen uusiutuminen.

4 Aina ennen sähköhoidon aloittamista lääkärisi keskustelee sinun kanssa hoidosta ja sen aloittamisesta. Hoitoon ei ryhdytä ilman suostumustasi. Hoito aloitetaan aina potilaan ollessa osastolla. Hoitoa edeltävänän yön ja aamun aikana ei saa syödä eikä juoda. On myös hyvä olla tupakoimatta. Sydän-ja verenpainelääkkeet voit ottaa aamulla pienen vesi määrän kera, mutta muista lääkkeistä sovit lääkärisi kanssa. Tullessasi sähköhoitoon sinulla tulee olla sairaalavaatteet yllä. Mukaasi toimenpiteeseen lähtee osastolta tuttu hoitaja. Sähköhoitotilan vieressä on erillinen huone. Huoneessa on nimelläsi varustettu sänky, jossa voit odottaa omaa hoitovuoroasi. Hoitaja on koko ajan kanssasi. Tähän samaan huoneeseen sinut tuodaan heti toimenpiteen jälkeen. Se toimii ns. heräämönä. Sähköhoidossa ovat läsnä nukutuslääkäri, sähköhoidosta vastaava lääkäri, sähköhoitaja ja usein myös hoitava lääkäri. Nukutuslääkäri laittaa käteesi kanyylin, jonka kautta saat suonensisäisesti nukutuslääkkeen sekä lihaksia rentouttavan lääkityksen. Hoidon aikana saat myös lisähappea happimaskin avulla. Nukutus kestää vain muutamia minuutteja ja herättyäsi sinut siirretään takaisin heräämöön. Heräämössä omahoitajasi seuraa mm. verenpainettasi, verenhappipitoisuutta, tajunnantasoa ym. Heräämössä potilaat ovat noin tunnin ja kun tunnet olosi selkeäksi ja kykenet lähtemään takaisin osastolle lähdet sinne yhdessä hoitajan kanssa. Lähtiessäsi saat sähköhoitajalta uuden ajan toimenpiteeseen. Yleensä hoitokertoja on n.2-3/vko. Osastolla vointiasi seurataan ja jos hoidosta seuraa esim. päänsärkyä tai muita sivuoireta saat halutessasi niihin lääkitystä. Syödä voit heti kun olosi siltä tuntuu ja aamulääkkeesi saat heti osastolle palattuasi.

5 Muista, että lääkärit ja hoitajat ovat osastolla sinua varten. He vastaavat mielellään kysymyksiisi!

6 1 JOHDANTO Ajankohtaisena ja yleistyvänä mielenterveyden häiriönä depressio on yksi suurimmista kansansairauksistamme. Nykyarvion mukaan suomalaisista noin 5-6% kärsii depressiosta ja lisäksi piilevää hoidon tarvetta on paljon. Depressio on yleisin päädiagnoosi työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttäessä. Ajoissa aloitettu tehokas depression hoito nopeuttaa potilaan toipumista ja estää masennustilan kroonistumisen ja syventymisen. Tämän takia diagnoosin selvittyä on tärkeää aloittaa tehokas hoito mahdollisimman pian. Masennuksen hoitoon on olemassa useita tehokkaita hoitokeinoja. Noin 80% vaikeistakin masennustiloista kärsivistä potilaista paranee. (Larivaara ym. 1996, ) Masennuspotilaalle tyypillisiä oireita ovat mm. mielenkiinnon puute, keskittymiskyvyn- ja päätöksenteon vaikeus, alemmuuden ja syyllisyyden tunteet sekä usein myös kuolemanajatukset tai -toiveet. (Sorvaniemi ym. 2000, 279.) Näiden oireiden seurauksena potilas ei ehkä ole kykeneväinen tekemään omaan hoitoonsa liittyviä päätöksiä. Potilas voi myöskin ajatella, ettei ole ansainnut hoitoa tai voi ryhtyä hoitoon, koska ajattelee, että itse toimenpide aiheuttaa hänelle kuoleman. Näissä tilanteissa lääkäri arvioi onko potilas kykeneväinen tekemään itseään koskevia päätöksiä. Lääkärin ja hoitohenkilökunnan on annettava potilaalle tieto hoidosta ja sen vaikutuksista, kysyttävä potilaan mielipidettä ja noudatettava potilaan ilmaisemaa tahtoa. Jos potilas kykenee ymmärtämään annettavan hoidon merkityksen, on hoitotoimenpiteet mitoitettava potilaan antamien tahdonilmauksien mukaisesti. (Ekholm 1999, 975.) Jotta potilaan itsemääräämisoikeus toteutuisi mahdollisimman hyvin on hoitohenkilökunnan annettava potilaalle niin paljon tietoa, että potilas pystyy tekemään omalta kannaltaan parhaat ratkaisut ja pääsisi hoidossaan eteenpäin. Nykypäivänä hoitomyöntyvyys ei tarkoita pelkästään hoitohenkilökunnan yksipuolisesti antamien hoito-ohjeiden noudattamista vaan on laajentunut käsittämään myös potilaan aktiivisen, neuvottelevan ja tasavertaisen aseman oman terveytensä ja sairautensa asiantuntijana sekä hoitonsa toteuttajana. (Ekholm 1999, )

7 2 Syvästi masentuneiden potilaiden kohdalla tulee muistaa, että he eivät välttämättä kykene omalta osaltaan edellä mainittuihin toimiin. Tämä hankaloittaa itsemääräämisoikeuden toteutumista kyseisten potilaiden kohdalla. (Ekholm 1999, ) Suomessa laki potilaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan Lailla halutaan turvata muun muassa potilaan itsemääräämisoikeus ja aktiivinen osallistuminen omaan hoitoonsa. Laki tarkoittaa mm:, että potilaan hoitoon tarvitaan hänen suostumuksensa, potilaalla on oikeus saada tietoa terveydentilastaan, hoidon laajuudesta sekä hoidon riskitekijöistä että vaihtoehdoista, potilaalla on oikeus potilasasiamieheen ym. Itsemääräämistä pidetään yleisesti jokaisen terveen ihmisen perusarvona. Se sisältää ajatuksen ihmispersoonasta, jolla on oikeus määrätä omista asioistaan. (Välimäki. 1998, 233.) Työssäni olen pyrkinyt nostamaan potilaan omaiset merkittävään asemaan. Tutkimuksissa on todettu, että omaisilla on suuri merkitys masennuspotilaan sairastuessa sekä sairaudesta toipumisessa. Ihaanteellistahan olisi, että potilaan perhe otettaisiin hoidossa huomioon, mutta tämä ei toteudu riittävästi arkipäivän käytännössä. Kiikalan (1998) mukaan yksi mielenterveystyön kaikkein ajankohtaisimmista ja laajimmista alueista on masentuneen ihmisen ja hänen omaistensa auttaminen. Myös hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää ottaa omaiset avoimesti mukaan yhteistyöhön. Masentunut ihminen ei välttämättä itse kykene ja jaksa paneutua hoitoonsa. Potilas kuitenkin usein luottaa ja kuuntelee läheisiään ja saamalla läheiset motivoitumaan potilaan hoitoon, he voivat saada myös potilaan työskentelemään hänen senhetkisen terveyden edistämiseksi. (Åstedt-Kurki ym. 1999, 341.) Sähköhoito on yksi mahdollinen osa masennuspotilaan hoitoa. Usein tämä hoitomuoto otetaan käyttöön, kun lääkehoidolla ei ole saatu riittävää vastetta tai lääkityksestä aiheutuu hankalia haittavaikutuksia. Sähköhoitoa on käytetty psykiatristen sairauksien hoidossa jo yli 60 vuotta ja sillä on saatu erittäin hyviä tuloksia juuri masennuspotilaiden hoidossa. Muita hoitomuotoja ovat mm. lääkehoito, psykoterapia sekä kirkasvalohoito. (Huuhka ym. 2000, Sailas 1985, 16.)

8 3 Opinnäytetyöni koostuu kahdesta eri osasta. Toinen osa on teoriaosuus, joka sisältää tietoa mm. depressiosta, potilaan oikeuksista, potilaan tuntemasta pelosta, masentuneen potilaan kohtaamisesta, omaisten merkityksestä depressiopotilaan hoidossa, potilaan itsemääräämisoikeudesta sekä sähköhoidosta. Toinen osa on opas. Opas on teoreettinen eli ei mene oikeasti käytäntöön, mutta olen tehnyt sen ajatellen miten se parhaiten palvelisi masennuspotilasta, joka on aloittamassa sähköhoidon sekä hänen omaisiaan. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa sähköhoidosta. Opas painottuu sairaalahoidossa olevan masennuspotilaan hoitoon. Olen pyrkinyt tekemään oppaan niin, että sitä voisi käyttää myös sairaanhoitajat tukenaan keskustellessaan potilaan ja hänen omaistensa kanssa sähköhoidon aloittamisesta. 1. MASENNUS ELI DEPRESSIO Nykyisessä tautiluokituksessa masennustilat jaetaan lieviin, keskivaikeisiin ja vakaviin. Tietyt masennusoireet ovat näille yhteisiä; vakavasta masennuksesta puhutaan silloin kun masennusoireita on masentuneen mielialan lisäksi monia ja ne ovat laadultaan vaikeita ja jatkuvia. Keskeisiä oireita ovat mm. itsetunnon- ja itsearvostuksen lasku, toivottomuuden tunne, epärealistinen syyllisyyden tunne, ruokahaluttomuus, univaikeudet, ahdistuneisuus, aloitekyvyttömyys, muistin heikkeneminen, väsymys sekä itsemurha-ajatukset. ( Näistä oireista voi päätellä, että kyseessä on vakava sairaus. Vaikeassa masennustilassa paha olo on käytännössä jo lamannut henkilön, masennuksen tyyppioireet ovat selkeitä ja voimakkaita ja alkaa ilmetä koko elimistön häiriötila: monet hermokemialliset ja hormonaaliset tasapainotilat järkkyvät. Masennustila on muuttunut sairaudeksi. Yleensä depressio alkaa mielialan laskulla, elämänilon menettämisenä, kiinnostuksen puutteena ja aikaansaamattomuutena. (Achte 1993, Larivaara ym. 1996, )

9 4 Savolaisen ym. (1999) tutkimuksessa masennuksen kokeneet ihmiset mainitsivat merkittävimmiksi tunteiksi masennuksessaan häpeän, pahan olon, alemmuuden tunteen, syyllisyyden, toivottomuuden, ärtyneisyyden ja surullisuuden. Masennukseen liittyy myös usein tunne siitä, ettei ole yhtä hyvä kuin muut ja ettei ole hyväksytty myös oman itsensä ja tunteidensa kieltäminen liittyvät masennuksen tunteisiin. Masennus on kauimmin tunnettuja psyykkisiä sairauksia. Depressio-sana pohjautuu latinan teonsanaan deprimere, joka tarkoittaa suomeksi mm. painaa alas, tukehduttaa sekä lamaannuttaa. Kun Freud pyrki erottamaan depressiota tai alakuloisuutta surusta, hän käytti termejä tyhjä maailma ja tyhjä minä. Tämä tarkoittaa sitä miten ihminen kokee depression. Äiti, joka oli menettänyt juuri lapsensa, kuvasi tilaansa niin, että kaupunki ympärillä tuntui tyhjältä, ikään kuin siellä ei olisi mitään. Kun eri kielistä suomentaa masennusta tarkoittavia sanoja, pystyy huomaamaan miten moniin erilaisiin mielteisiin depressio on yhteydessä. Mutta kaikki nimitykset tuntuvan viittaavan siihen, että masentuneisuudessa on jotain kuollutta, rikkimennyttä tai ainakin vahvasti estynyttä. Kuitenkin aina tulee muistaa, että masentuneisuuskokemukset ovat yksilöllisiä ja saattavat samallakin ihmisellä vaihdella sen mukaan, minkälainen on kulloinkin ollut se psyykkinen kokonaistilanne, jonka pohjalta masentuneisuuden tunne on syntynyt. Yhteistä kaikille masentuneisuuden tunteille on kaikissa tapauksissa se, että siihen ei primaarisesti sisälly mielihyvän tunnetta, puhumattakaan ilon tunteesta. (Achte 1993, ) Masennuksen tunnistaminen voi olla joskus hankalaa. Aina sairastuminen ei ala mielialan laskuna vaan epämääräisinä somaattisina tuntemuksina. Myös potilaan alkoholiongelma voi kätkeä masennuksen ja siten vaikeuttaa masennuksen tunnistamista. Depressio onkin alidiagnostisoitu. Joka viides depressio jää lääkäriltä huomaamatta. (Achte 1993). Koska syvän masennuksen yksi tyypillinen oire on suisidaalisuus, olisi sairauden varhainen tunnistaminen ja aktiivinen asianmukainen hoito tärkeää. Parhaiten masennustilojen tunnistaminen onnistuu empaattisella haastattelulla, jossa kuunteleminen yhdistyy masennusoireita koskeviin kysymyksiin. Hoitohenkilökunnan ja omaisten tulisi ottaa potilaan jokainen viite itsemurhauhkauksesta vakavasti sekä jopa kysyä suoraan potilaalta itsemurhaajatuksista. On todettu, että keskiväestöllä itsemurha-ajatuksia esiintyy 12%:lla kun taas syvästi masentuneilla henkilöillä niitä esiintyy 74%:lla. Itsemurha- ajatukset

10 5 voidaan yhdistää depressiiviseen taudinkuvaan kuuluviksi. Vakavien masennustilojen kohdalla itsemurhakuolleisuus on korkeampi kuin useissa vakavissa somaattisissa sairauksissa. Kolmekymmentä eri tutkimusta yhdistäneessä katsauksessa todettiin 19% eli joka viidennen vaikeimmista mielialahäiriöistä kärsivistä henkilöistä kuolevan itsemurhaan. (Achte 1993, ) 1.1 Masentuneen potilaan hoitomyöntyvyys Hoitomyöntyvyys voidaan suppeasti määritellä annettujen hoito-ohjeiden noudattamiseksi. Se on kuitenkin laajentunut käsittämään myös potilaan aktiivisen, neuvottelevan ja tasavertaisen aseman sekä oman terveytensä ja sairautensa asiantuntijana että hoitonsa toteuttajana. Huonoa hoitomyönteisyyttä esiintyy kaikkialla lääketieteessä. Hoitoon myöntyväisten potilaiden osuus on n. 50%. Tosin tämä tutkimus koski lähinnä lääkehoitomyöntyvyyttä, koska esim. hoito-ohjeiden noudattamista on erittäin vaikea millään tavalla mitata. (Sorvaniemi ym. 2000, ) Viime vuosina masennustilojen diagnostiikka ja hoidot ovat monipuolistuneet. Samalla on aiempaa enemmän korostettu hoitomyöntyvyyden merkitystä. Depressiossa tämä on erityisen tärkeää, sillä kyseessä on lähes poikkeuksetta eliniän kestävä, jaksoittain oireileva sairaus. Masennuspotilaan hoitomyöntyvyyden on arvioitu olevan toipumisen kannalta jopa tärkeämpi tekijä kuin asianmukaisesti määrätyn lääkityksen teho. Lääkehoitoon myöntyväisten osuus on vaihdellut tutkimusasetelman mukaan välillä 50-80%. Masennusoireet selittävät osan huonosta hoitomyöntyvyydestä. Heikentynyt keskittymiskyky ja motivaatio sekä avuttomuuden tunne voivat johtaa huonoon hoitomyöntyvyyteen. Aiheeton syyllisyyden ja arvottomuuden tunne saattavat saada potilaan uskomaan, ettei hän ole ansainnut hoitoa. Masentunut potilas voi myös erheellisesti luulla, ettei hänellä ole varaa hoitoon. Yhdenmukaisia tuloksia minkään potilastekijän yhteydestä huonoon hoitomyöntyvyyteen ei ole. Nuori ikä, huono sosioekonominen asema ja samanaikainen päihteiden käyttö näyttäisivät kuitenkin vähentävän hoitomyönteisyyttä. (Sorvaniemi ym. 2000, 279.)

11 6 Artikkelissa oli monien tutkimusten pohjalta koottu potilaiden kokemia syitä huonoon hoitomyöntyvyyteen. Esimerkiksi lääkehoitoon liittyvää huonoa hoitomyöntyvyyttä potilaat perustelivat pelolla siitä, että lääkkeet vahingoittavat heitä, niistä tulee haittavaikutuksia sekä sillä, että väestöllä on yleensä masennuslääkkeitä kohtaan kielteinen asenne. Jopa 78% pitää masennuslääkkeitä riippuvuutta aiheuttavina. Sorvaniemen tutkimuksessa monet potilaat olisivat jatkaneet lääkitystään, mikäli he olisivat saaneet asianmukaista tietoa sen vaikutuksesta. Vaikutusta huonoon hoitomyöntyvyyteen lienee myös sillä, että strukturoidulla puhelinhaastattelulla kliinistä depressiota poteviksi todetuista vain puolet koki hoidon tarvetta. Depressiopotilailla on yleensä hyvä sairaudentunto. Samanaikaiset psykoottiset oireet kuitenkin heikentävät sitä ja ovat yhteydessä huonompaan hoitomyöntyvyyteen ja ennusteeseen. (Sorvaniemi ym. 2000, 280.) Hoitoon sitoutuminen parantaa depressiopotilaan mahdollisuutta olla sairastumatta uudelleen. Kun masentunut potilas on myöntynyt hoitoon, häntä tulee kannustaa myös hoidon jatkuvuuteen. Tärkeimpiä hoitomotivaatiota ylläpitäviä tekijöitä ovat riittävän tiedon ja tuen antaminen potilaalle ja omaisille, moniammatillisen työryhmän tarjoama jatkuvuus sekä lääkityksen, sähköhoidon ja keskusteluterapian yhdistäminen hoidossa. (Kanto 1997, 234. Sorvaniemi ym. 2000, 280.) 2. HOITAJAN ROOLI JA POTILAAN KOHTAAMINEN Ihmisen mielenterveyden kannalta vuorovaikutus on erittäin tärkeä auttamisen lähtökohta sekä auttamismenetelmä potilaan ja hoitajan välisessä suhteessa. Yksilövastuinen hoitotyö on potilaan ja hoitajan, kahden yhdenvertaisen ihmisen yhteistyösuhde, jossa molemmat työskentelevät potilaan senhetkisen terveyden edistämiseksi. Hoitaja tukee luottamuksellisen yhteistyösuhteen syntymistä läsnäolollaan ja aidolla kuuntelemisella. Aktiivisella kuuntelulla tarkoitetaan tarkoituksellista ja keskittynyttä kuuntelemista. Sillä autetaan potilasta selventämään omia ajatuksiaan ja tunteitaan sekä lisäämään ymmärrystä itseään, toisia ja elämäntilannettaan kohtaan. Tässä suhteessa on tärkeää ihmisinä kohtaaminen.

12 7 Potilaan elämänkokemusten ja tunteiden jakaminen on kasvua tukevaa hoitotyötä. Vuorovaikutussuhteessa korostuu erityisesti kuuntelemisen taito sekä valmius potilaan ymmärtämiseen ja hyväksymiseen. Suomalan (1998) tutkimuksen mukaan masentunutta potilasta auttoi, kun hän sai puhua toiselle ihmiselle. Puhuminen helpotti yksinäisyyden tunnetta ja auttoi saamaan etäisyyttä vaikeisiin asioihin. Tutkimuksen mukaan hoitajan ymmärtävä asenne auttoi potilasta puhumaan vaikeistakin asioista. Masentuneen potilaan auttamisessa on tärkeää luoda potilaalle mahdollisuus kertoa vaikeuksistaan ihmiselle, joka ei tuomitse eikä aseta potilaalle ylivoimaisia vaatimuksia. Potilaan turvallisuuden tunnetta lisää se, että hänen omaisensa otetaan avoimesti mukaan yhteistyöhön. Masentuneen potilaan toipuminen tehostuu huomattavasti kun hoidossa otetaan huomioon potilaan ihmissuhdeverkosto. (Achte 1990, Iija 1996, 18.) Syvästi masentunutta potilasta tulisi lähestyä hienotunteisesti, mutta silti määrätietoisesti ja varmasti. Lähestymistavalla viestitään aitoa kiinnostusta potilasta kohtaan. Syvästi masentunutta potilasta tulee lähestyä tunnetasolla, siten hän saa mahdollisuuden omien tunteidensa tunnistamiseen ja käsittelyyn. Tunneilmaisu voi tapahtua esim. kosketuksen avulla. Hoitajan tulee viestittää potilaalle aitoa läsnäoloa olemalla hänen lähellään. Potilaan on hyvä olla, kun hän tietää, että hänen ahdistuksensa kestetään ja hänen lähellään jaksetaan olla. Myös konkreettisen avun antaminen potilaalle on tärkeää. Joissakin tilanteissa konkreettisen avun antaminen voi olla hyvä keino viestittää potilaalle, että hänestä välitetään. (Ahonen 1992, 136. Kiikkala 1995, 12.) Hoitohenkilökunnan tulisi kärsivällisesti luoda potilaaseen kontakti. Rohkaista häntä kestämään tukala tilanne ja osoittaa, että hänen tilanteestaan ja kärsimyksestään ollaan kiinnostuneita. Tämä voi jo antaa potilaalle sellaisen tunteen, ettei hänen sairautensa ole toivoton. Kannustus ja toivon antaminen potilaalle ovat tärkeitä auttamismenetelmiä. Syvästi masentuneen potilaan on yleensä vaikea nähdä omassa tilanteessaan mitään positiivista. Tällöin hoitajan usko ja kannustus voi riittää kannattelemaan potilasta vaikean tilanteen yli. Sairaanhoitaja voi tukea potilaan toivoa ottamalla hänet mukaan hoitoa koskevaan päätöksentekoon ja toteutukseen. Hän voi myöskin kannustaa potilasta tekemään asioita, joissa hän on hyvä tai joista hän on ennen pitänyt. (Ahonen 1992, 135. Kiikkala 1996, Mustajoki 2000, 368.)

13 8 Depressioon liittyy usein itsemurhavaara. Itsemurha-ajatuksista ja suunnitelmista tulee puhua avoimesti. Pienikin tulevaisuuden toive voi pitää kiinni elämässä. Keskusteluissa hoitajan on hyvä tuoda esiin elämän puolesta puhuvia seikkoja, viitata kuoleman peruttamattomuuteen sekä korostaa potilaan omaisten pahaa oloa ja toimeentuloa, jos itsemurha tapahtuisi. (Achte 1993, Iija 1996, 189. Mustajoki 2000, ) Tärkeä hoidon tavoite on saada potilas suostumaan hoitoyhteistyöhön sekä ylläpitämään hyvää hoitomotivaatiota, sillä silloin depressiossa on yleensä hyvä ennuste. Esim. hoitosuunnitelman tulee olla sellainen, että potilas hyväksyy sen. Hoitohenkilökunnan on kerrottava potilaalle totuudenmukaisesti mahdollisista hoitomuodoista sekä niiden haittavaikutuksista. Tämä on tärkeää, jotta potilas ei ensimmäisten epämieluisten kokemusten jälkeen jätä hoitoaan kesken. Potilasta ei tule kehottaa ryhdistäytymään, sillä siihen hän ei kykene. Hoitaja voi vakuuttaa potilaalle tilanteen paranevan ja virittää näin potilaaseen toivoa. Analysointia ja tuskan lisäämistä on kaikin keinoin vältettävä. (Achte 1993, ) Masentunutta ihmistä voidaan auttaa, mutta paraneminen on hidasta eikä toipumiseen ole oikotietä. Auttaminen vaatii aikaa, pitkäjänteisyyttä sekä yksilöllisiä auttamiskeinoja. Noin 80% vaikeistakin masennustiloista paranee, mutta täytyy muistaa, että masennus on helposti uusiva sairaus ja näin osa potilaista sairastuu uudelleen. (Ilja ym. 1996, 181.) Kiikalan (1998) mukaan yksi mielenterveystyön kaikkein ajankohtaisimmista ja laajimmista alueista on masentuneiden ihmisten ja heidän omaistensa auttaminen. Monet somaattisella puolella työskentelevät hoitajat kokevat tämän vieraaksi alueeksi. Kaikkien sairaanhoitajien tulisi kyetä kohtaamaan masentunut potilas ihmisarvoa kunnioittavalla, masennusta ehkäisevällä ja lievittävällä tavalla. Jokainen potilas toipuu ainutkertaisella tavalla ja häntä tulee auttaa yksilö- ja tilannekohtaisesti. Tärkeätä on luoda potilaalle levollisuuden ja luottamuksen tunne. Potilas tuntee usein syyllisyyttä ja häpeää. Hoitajan tehtävä on saada potilas tuntemaan itsensä arvokkaaksi. Olisi hyvä keskustella tilanteista, joista potilaalle nousee myönteisiä mielikuvia. (Achte 1993, Iija ym. 1996, 181.)

14 9 Lindströmin (1998) mukaan masentuneen ihmisen hoitotyön ydin liittyy juuri potilaan itsearvostuksen vahvistamiseen, joka mahdollistuu turvallisessa hoitosuhteessa. Hoitosuhde mahdollistaa jakamisen kokemuksen, jolloin potilas voi vapautua syyllisyyden tunteestaan. Hoitosuhteessa masentunut ihminen voi kokea herkästikin arvovallan menetyksen. 2.1 Potilaiden kokemuksia ja odotuksia hoitoympäristöstään Hutu (1994) haastatteli 27 psykiatrista potilasta Hattelmalan sairaalassa tarkoituksenaan kuvata psykiatrisen potilaan näkökulmasta hänen kokemuksiaan ja odotuksiaan hoitoympäristöstään. Tutkimuksessa jaettiin hoitoympäristö kolmeen (3) osa-alueeseen: fyysinen-, sosiaalinen- sekä symbolinen hoitoympäristö. Sosiaalista hoitoympäristöä tarkasteltiin vuorovaikutusympäristönä, johon kuuluivat vuorovaikutus hoitohenkilöstön, potilaiden ja läheisten kanssa. Suurin osa haastatelluista oli kokenut, että vastaanotto osastolla oli hyvä. Varsinkin potilaat, jotka olivat oma-aloitteisesti hakeutuneet hoitoon pitivät tulotilannetta miellyttävänä. Vastaanottotilanteessa osastolla potilaat odottavat ystävällisyyttä ja lämpöä. Myös kiireettömyyden tuntu sekä se, että henkilökunta kuuntelee koettiin tärkeäksi. Oma päätäntävallan ja itsenäisyyden säilyminen helpottivat tulotilannetta. (Hutu 1997, ) Potilaat kokivat omahoitajasuhteen tärkeänä. Omahoitaja oli potilaiden mielestä heidän käytännön asioittensa hoitaja ja huolehtija, joka tunsi potilaan ja hänen asiansa. Hänen toivottiin olevan tavallaan kuin ystävä. Jotkut potilaat kokivat, että yhteistä aikaa omanhoitajan kanssa oli liian vähän. Potilaat pitivät omanhoitajan olemassa oloa tärkeänä ja toivoivat enemmän yhdessä olemista ja tekemistä. (Hutu 1997, ) Toisten potilaiden tuki koettiin myös tärkeänä. Yli puolet haastateltavista kokivat saavansa tukea toiselta potilaalta, osa taas ei halunnut tukeutua toisiin potilaisiin. Toisten potilaiden tuki oli haastateltavien mielestä yhdessäoloa, keskustelemista ja toinen toisesta huolehtimista. Omaisten ja läheisten osuus hoidossa oli useimmille haastatelluista tärkeää. Omaiset osallistuivat hoitoneuvotteluihin ja pitivät yhteyttä

15 10 sairaalassa olevaan. Läheisten osallistumattomuus liittyi usein siihen, ettei potilaalla ennen hoidon aloittamistakaan ollut läheiset välit omaisiinsa. (Hutu 1997, 51.) Symbolista hoitoympäristöä tarkasteltiin käyttäytymisympäristönä, johon kuuluivat potilaan rooli ja osaston ilmapiiri. Suurin osa potilaista koki, että voi ilmaista oman mielipiteensä ja että se otetaan yleensä huomioon. Potilaat siis pystyivät vaikuttamaan hoitoonsa. Potilaat halusivat olla enemmän mukana kaikkessa siinä, mikä koskee heitä ja heidän hoitoaan. He kokivat, että henkilökunnalla menee liikaa aikaa raportointiin ja erilaisiin neuvotteluihin. Potilaat kaipasivat sitä, että henkilökunta olisi enemmän heidän kanssaan. He halusivat enemmän yhteisiä tilaisuuksia sekä yhdessä tekemistä. Myös potilaskohtainen raportointi sai kannatusta. Tämä antaisi potilaalle mahdollisuuden osallistua enemmän hoitoonsa ja samalla tiedonsaanti parantuisi. (Hutu 1997, ) Fyysistä hoitoympäristöä tarkasteltiin toimintaympäristönä. Mukaan luettiin osastolla ja sen ulkopuolella tapahtuva toiminta sekä sairaalan ulkopuolinen toiminta. Koska sairaalaympäristössä on paljon rajoittavia tekijöitä, niin jokainen pienikin asia, josta potilas voi itse päättää on hänelle tärkeä. Normaalin elämän tukemistä potilaat pitivät tärkeänä. Esimerkiksi omien vaatteiden käyttö, saunominen, se, että sai itse ottaa ruoka-annoksensa, ulkoilu sekä asionti sairaalan ulkopuolella ovat tällaisia asioita. Myös toiminnallisuuteen tukeminen koettiin tärkeänä. Toiminnallisuus kuuluu ihmisen elämään ja sairaalassa sen merkitys korostuu. (Hutu 1997, ) 2.2 Potilaan pelko Pelko on määritelty tietyn todellisen ja epätodellisen vaaran aiheuttamaksi emotionaaliseksi reaktioksi. Se pohjautuu yksilön omaan arvioon voimavarojensa heikkoudesta uhkaavaan voimaan nähden. Reagoimista pelkoon voidaan kuvata kognitiivisilla kokemuksilla (mitä ajattelemme, tunnemme), fysiologisilla muutoksilla (sydämen tykytys, hikoilu) ja käyttäytymisellä. Ihminen pelkää usein tuntematonta ja outoa, kuitenkin hän osaa pelätä vain sellaista, minkä tietää tai kuvittelee olevan olemassa. (Kleiknecht 1986, )

16 11 Usein ajatellaan potilaan pelon ja jännityksen rajoittuvan toimenpidepäivään. Näin ei ole vaan tutkimuksissa on todettu, että esim. leikkauspotilailla pelko ja jännitys voivat olla pahimmillaan 5-6 päivää ennen leikkausta ja jatkua vielä leikkauksen jälkeenkin. Tämä tietenkin vaihtelee suuresti potilaasta riippuen. Yleisesti ottaen naiset pelkäävät miehiä enemmän. Selvää kuvaa siitä, miten ikä, fyysinen status, kulttuuritekijät, koulutus, lääkehoito, sairaudet jne. vaikuttavat pelkoon, ei ole. Norris ja Baird totesivat 500 potilasta käsittävään aineistoon perustuen, että 60% on merkittävästi peloissaan ennen leikkausta. Suurin osa heistä ei kyennyt kuitenkaan erittelemään selvää syytä; oliko se anestesian onnistuminen, ero perheestä, terveyden menetyksen mahdollisuus vai itse leikkaus. (Kanto 1997, ) Potilaan pelon tunnistaminen, vastaanottaminen ja hoitaminen on vaikea tehtävä, joka ansaitsee enemmän huomiota. Hoitohenkilökunnan tuki ja myötäelämisen kyky ovat erityisen tärkeitä tilanteissa, joissa potilas pelkää. Potilas voi pelätä mm. lääkäriä, toimenpidettä tai olla huolissaan omasta terveydestään. Potilaan pelkoa lievittää jo se, että hän voi luottaa siihen, että lääkärit ja hoitajat tekevät parhaansa potilaan tutkimiseksi ja hoitamiseksi. Luottamuksen aikaan saamiseksi olisi hyvä, jos potilasta hoitaisivat samat lääkärit ja hoitajat koko hoidon ajan. Hoitohenkilökunta ei aina pysty tarjoamaan opastusta pelottomaan elämään, mutta voi ainakin säännöllisin tapaamisin suostua jakamaan pelon potilaan kanssa. Joskus potilaat kokevat lääkärin uhkaavana vallankäyttäjänä. Tällöin potilaan tuntema pelko voi purkautua myös hyökkäävänä ja vihamielisenä asenteena. (Kiviluoto 1985, 1043.) Sähköhoitoon liittyvät pelot yhdistetään usein anestesiaan liittyvään pelkoon, tietämättömyyteen sekä ennakkoluuloihin. Nämä saattavat johtua sähköhoitoon liittyvistä tarinoista. Finkin (1997) mukaan mm. Amerikassa ihmisillä on muistikuvia ajasta, jolloin sähköhoitoa on käytetty kidutusmenetelmänä tai rankaisemaan ja kontroloimaan potilaiden aggressiivista käyttäytymistä. Tuolloin oli myös potilaita pakotettu sähköhoitoon ja sitä oli annettu ilman nukutusta, jolloin toimenpide on erittäin vastenmielinen. Myös sähköhoidon entinen nimi eli sähkösokkihoito herättää ihmisissä pelkoa. Tällaiset asiat vaikuttavat varmasti sähköhoidon nykyiseen imagoon. Nykyään kuitenkaan sähköhoitoa ei käytetä minkäänlaisena rangaistuskeinona. Tutkimukset ovat osoittaneet, että se on erittäin hyvä hoitomuoto mm. erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin ja tiedon lisääntyessä on todistettu, ettei

17 12 sähköhoito aiheuta potilaalle mitään pysyviä vaurioita. Lisäksi hoidon aikana käytetään nykyään lihaksia relaksoivia aineita sekä anestesiaa. Näin poissuljetaan murtumat, kivut ja epämiellyttävät kokemukset potilaalle. (Fink 1997, ) 2.3 Potilaan informointi ja pelon vähentäminen Paras pelon hoito on potilaan asianmukainen ja hänen vastaanottokykynsä rajoissa tapahtuva informointi. On potilaita, joiden kohdalla tapaan antaa tietoa tulisi kiinnittää huomiota, kuten esim. vanhukset ja lapset. Näihin lukisin myös masentuneet potilaat, sillä heidän tyypilliset sairauden oireet rajoittavat uuden tiedon vastaanottoa. Uuden tiedon ymmärtäminen ei ole helppoa eikä itsestäänselvää jos potilaalla on olo, että mikään ei voi auttaa. Tällaisissa tilanteissa potilasta on erittäin vaikeaa motivoida häntä itseään koskevaan hoitoon. (Kanto 1997, 235. Mustajoki ym. 2000, 367.) Pätevä suostumus voi perustua vain siihen, että potilas on saanut tarvittavan informaation tulevasta hoidosta. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaan tulee olla tietoinen myös mahdollisista hoitoon liittyvistä riskeistä. Tiedon lisäksi potilaalle tulee antaa tarpeeksi aikaa harkita päätöstään vailla ulkoisia vaikutteita. Hoitajan tehtävä on toimia potilaalle todellisuuden tulkkina, hahmotella potilaan mieleen kuvaa sairaudesta, tutkimuksesta ja hoidosta. Tieto sinänsä voi vähentää potilaiden stressiä ja pelkoja. Informoinnissa on myös otettava huomioon potilaan halukkuus saada informaatiota. Potilaalla on oikeus tiedon saamiseen, mutta toisaalta hänellä on myös oikeus kieltäytyä ottamasta tietoa vastaan. Potilas on se, joka kantaa riskien seuraukset, olipa kyseessä hoito tai sen antamatta jättäminen. Potilaan tiedonsaantioikeus onkin olennainen osa potilaan ja häntä hoitavan hoitohenkilökunnan välistä luottamussuhdetta. Luottamussuhdetta vahvistaa myös se, että potilasta hoitaa koko ajan sama lääkäri sekä hoitaja. Hyvän informoinnin tavoitteena on antaa potilaalle ja hänen omaisilleen tietoja siitä, miksi toimenpide tehdään sekä miten, milloin ja missä se tehdään. Annettujen tietojen avulla pyritään toimenpiteeseen liittyvien pelkojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen sekä jälkireaktioiden lieventämiseen. Lisäksi hyvällä informoinnilla pyritään kasvattamaan potilaan ja omaisten luottamusta sairaalaa ja siellä tehtävää työtä kohtaan. (Antila ym. 2000, 16. Ekholm ym. 1999, 972. Linkola 1985, 1044.)

18 13 Niiden potilaiden hoitotyössä, jotka ovat menossa toimenpiteeseen, keskeinen lähtökohta on potilaan turvallisuuden tunteen vahvistaminen. Pelkojen helpottaminen kuuluu hoitajan päivittäiseen työhön. Erilaisten toimintaohjeiden ja informaation lisäksi potilas tarvitsee emotionaalista tukea selviytyäkseen toimenpiteeseen liittyvästä jännityksestä. Parhaiten tämä onnistuu tarjoamalla mahdollisuutta purkaa ja käsitellä pelkoja puhumalla hoitajan kanssa. Pelkoa ei tule nähdä hoitotyössä ongelmana vaan normaalina toimenpiteeseen liittyvänä prosessina. Pääasiaksi hoitajan ja potilaan keskustelussa ei muodostu pelkojen vähentäminen vaan niiden käsittelyn mahdollistaminen. Terveyskasvatuksen mielenterveydellisen näkökulman mukaisesti hoitajan ja potilaan välinen keskustelu tulee olla asiakkaan voimavarojen energian siirtoa, jolloin psyykkistä energiaa syntyy rauhoittavien, tyydyttävien tai kannustavien mielikuvien kautta. (Kettunen ym. 1998, ) 3. SAIRAUS OMAISEN JA POTILAAN KRIISINÄ Omainen on jokaiselle tuttu käsite ja sen sisältö saattaa ensi kuulemalta vaikuttaa varsin yksiselitteiseltä. Omainen on perheenjäsen ja sukulainen. Tarkasteltaessa lähemmin käsitettä se mutkistuu. Esim. voiko läheinen ystävä olla omainen? Entä miten on homoseksuaalisen parin laita? Esko Koivusalo (asiantuntijalausunto 1986) toteaa käsitteen sisällön määräytyvän sen mukaan, miten sitä on tähän asti tosiasiallisesti käytetty. Hän toteaa, että kirjakielessä omaisella on vuosisatoja tarkoitettu läheistä sukulaista, oman perheen jäsentä. Omassa työssäni omaisella tarkoitan potilaalle läheistä ihmistä, joka tavalla tai toisella osallistuu potilaan hoitoon esim. asumalla samassa asunnossa. (Arhovaara 1985, ) Kun ihminen sairastuu ja joutuu sairaalahoitoon, liittyy siihen usein psyykkinen kriisi. Yleisenä kriisin kulkuna on alkuvaiheessa koettu sokki, epäusko ja kieltäminen. Sairauden alkuun liittyvä sokkivaihe ajoittuu sairauden toteamisvaiheeseen. Yleisiä reaktioita sokkivaiheessa ovat hämmennys, pelko ja ahdistuneisuus. Tässä vaiheessa ihminen ei usein halua eikä pysty näkemään tapahtunutta todellisuuden valossa ja näin

19 14 ollen kieltää tapahtuneen. Sokkivaihe kestää usein muutamista päivistä joihinkin viikkoihin ja sitä seuraa todellisuuden vähittäinen kohtaaminen ja siihen sopeutuminen. Sopeutumisvaiheeseen liittyy masennusta, ahdistusta, tulevaisuuden pelkoa sekä häpeän ja syyllisyyden tunteita. Tässä vaiheessa ihmisen tunteet ovat usein ristiriitaisia. Kysymykset, jotka liittyvät omaan itsetuntoon sekä riippuvuuteen muista ihmisistä, saattavat tulla ajankohtaisiksi. Kriisireaktion viimeinen vaihe on toipumisprosessi. Ihminen on selvittänyt kriisin ja saavuttanut tasapainon. Hän on hyväksynyt sairautensa ja suuntaa elämänsä sen mukaan. Kriisi voi pysähtyä mihin vaiheeseen tahansa. (Achte ym. 1994, ) Sairastuminen ei ole vain ihmistä itseään koskeva tapahtuma, vaan sillä on huomattava merkitys myös sairastuneen omaisiin. Potilaan psykologisen ymmärtämisen ja tukemisen lisäksi potilaan läheisten huomioonottamisella on aina merkitystä sairaudessa. Läheisten keskeinen tuki on potilaalle tärkeää. Läheisten tuki, kannustus ja ymmärtävä asenne ovat potilaalle arvokkaita ja usein varsinkin alkujärkytyksen aikana tärkeitä tekijöitä, jotka antavat hänelle uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Varsinkin sairauksissa, joihin liittyy huonommuuden tai häpeän tunnetta ja sosiaallista arastelua, antaa omaisten suhtautumistapa potilaalle käsityksen siitä, miten muut ihmiset suhtautuvat häneen. Yhden perheenjäsenen sairastuminen on koko perheen kriisi. Olisi arvokasta, jos perheenjäsenet pystyisivät läpityöskentelemään myös potilaan sairastumiseen liittyviä kielteisiä tunteita ja tilanteen aiheuttamaa epävarmuutta. Usein perheen ulkopuolelta tullut apu on tarpeen, jotta perhe pystyy käsittelemään keskenäisiä tunteitaan ja puhumaan niistä avoimesti. (Achte ym. 1994, ) Sosiaali- ja terveydenhuollossa asioiva potilas ja asiakas kuuluu omaan yhteisöönsä ja on siten aina perheensä jäsen myös silloin, kun hän tarvitsee apua tai on hoidettavana. Joskus näyttää siltä, että esimerkiksi terveydenhuollon organisaatiot ottavat ikään kuin yksilön haltuunsa kun tämä tulee organisaation piiriin saamaan apua. Yksilön kontekstit ja lähiyhteisö saatetaan toisinaan unohtaa, ikäänkuin ihminen lakkaisi olemasta perheensä jäsen silloin kun hän on hoidettavana. Yksilön ja perheen hyvinvointi ja terveys liittyvät toisiinsa. Yksilölle on tärkeätä se miten hänen läheisensä voivat. Masennuspotilaan perhetilanne on usein hankala. Esim. parisuhteessa saattaa olla molemminpuolista vihamielisyyttä ja usein puolisoilla on

20 15 myös epätavallisen voimakas pyrkimys kontroloida toisiaan ja muita perheenjäseniä. Toissaalta he pelkäävät tulevansa puolisonsa hylkäämiksi ja kokevat ahdistuneisuutta. Tilanne heijastuu usein myös koko perheeseen ja sen vuoksi hoidossa on usein tarpeellista tarkastella kaikkien perheenjäsenten terveyttä. (Larivaara ym. 1996,20. Åsted-Kurki ym. 1999, 341.) Perheen terveys ja hyvinvointi on tärkeä hoitotieteen kiinnostuksen kohde. Se on muuttuva, dynaaminen tila, joka joutuu kyseenalaiseksi erilaisissa perheen elämän muutosvaiheissa. Näihin luetaan mm. perheenjäsenen sairastuminen. Perhe joutuu sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja ylläpitämään omaa hyvinvointiaan yksilöllisellä tavalla. Yksi hyvän hoidon ominaisuus tulisi siis olla perhekeskeisyys eli potilaan hoidossa pitäisi ottaa myös potilaan omaiset huomioon. Antaa heille tietoa potilaan sairaudesta, tukea heitä ahdistuksessa sekä kertoa omaisten merkityksestä potilaan hoidossa sekä ohjata heitä oikeanlaiseen toimintaan. On hyvä myös kertoa omaisille mahdollisista tukimuodoista, jos heistä alkaa tuntua liian raskaalta sairaan läheisensä hoitoon osallistuminen. Pidetään ihanteena, että potilaan/asiakkaan perhe otettaisiin hoidossa huomioon, mutta tämä ei ole toteutunut riittävästi arkipäivän käytännössä. (Åstedt-Kurki ym. 1999, 341.) 4. SÄHKÖHOITO ELI ECT Sähköhoitoa (electroconvulsive therapy, ECT) on käytetty vaikeiden psykiatristen sairauksien hoidossa jo yli 60 vuotta. Sähköhoidossa potilaan aivoja stimuloidaan pienellä sähkömäärällä, joka saa aikaan sähköisen purkauksen aivoissa. Potilas on toimeenpiteen ajan lyhyessä yleisanestesiassa. Usein sähköhoitoa käytetään vasta toissijaisena hoitomuotona, mutta tilanteissa joissa halutaan nopeita hoitotuloksia sitä voidaan käyttää ensisijaisestikin. Tilanteissa, joissa potilas on itsetuhoinen, stuportilassa tai kieltäytynyt syömästä tai juomasta sähköhoito voi olla hengenpelastava toimenpide. (Heikman 1995, Huuhka ym. 2000, )

21 Sähköhoidon historiaa 1930-luvun alussa uskottiin, että epilepsiakohtaukset vähensivät skitsofreniapotilaan oireita ja skitsofrenian puhkeamisen vähentävän epileptikon kohtauksia. Tämän myöhemmin vääräksi osoittautuneen teorian pohjalta unkarilainen Ladislaus Meduna kehitti terapiamuodon, jossa skitsofreniapotilaille aiheutettiin epileptisen kaltaisia kouristuskohtauksia kamferia ja myöhemmin pentetrasolia laskimoon ruiskuttamalla. Medunan 1937 julkaisemassa 110 skitsofreniapotilaan aineistossa puolet potilaista saavutti remission. Uusi hoitomuoto levisi nopeasti huolimatta siitä, että se oli potilaille erittäin epämiellyttävä eivätkä kuolemantapauksetkaan olleet harvinaisia. (Vataja 1995, Sailas 1985, 7.) Ensimmäisen sähköhoidon antoi neuropsykiatrian professori Ugo Cerletti vuonna Hän oli tehnyt sähköllä kokeita mm. koirille ja sioille ennen kuin alkoi toteuttaa kokeita ihmisiin. Eläinkokeilla hän havaitsi, että pään läpi johdettuna suurikin jännite oli turvallinen, mutta jos toinen elektrodi kiinnitettiin vartaloon, virta kulki sydämen lävitse ja oli hengenvaarallinen. Kellokosken ylilääkäri Paavali Alivirta toi Tukholmasta Suomeen ensimmäisen sähkösokkikojeen sekä hoitojen aloittamiseen tarvittavat tiedot ja taidot keväällä (Vataja 1995, Sailas 1985, 4-7.) Hoitomuoto kehittyy jatkuvasti. Tärkein keksintö oli lihasrelaksanttina toimivan kuraren käyttöönotto luunmurtumien ehkäisemiseksi vuonna Sähköhoidon merkitys väheni 1950-luvulla lääkityksen kehittyessä, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana sähköhoidon käyttö on jälleen lisääntynyt. Lääkehoito on osoittautunut teholtaan heikoksi joidenkin vaikeiden psykiatristen tilojen yhteydessä. (Vataja 1995, Sailas 1985, 2-4.) 4.2 Sähköhoito ja vakava masennus Tutkitusti sähköhoito on tehokas ja nopeavaikutteisin hoitomuoto vakavan masennuksen hoidossa. Varsinkin psykoottisissa depressioissa sekä tilanteissa, joissa hoidon pikainen vaikutus on tärkeää, sähköhoito on ensisijainen hoitomuoto. Useimmat vaikeasti depressiiviset potilaat hyötyvät sähköhoidosta.

22 17 Hoitohenkilökunnan tärkeä tehtävä on saada potilaat ymmärtämään sairautensa vakavuus ja hoitoon suostumisen merkitys. Sähköhoito ei sulje pois muita hoitokeinoja vaan on yksi osa hoitoa. Hoito aloitetaan osastohoidolla ja vähintään ensimmäiset 2 kertaa potilas käy sähköhoidossa osastolta käsin. Jos potilaalla on toimiva tukiverkosto ja mahdollisuus käydä sairaalassa sähköhoidossa kotoaan, se on mahdollista. Tukiverkoston tärkeimmässä roolissa ovat perhe ja lähiomaiset, joka hoitohenkilökunnankin tulee muistaa ja näin olisikin tärkeää ottaa heidät mukaan potilaan hoitoon alusta alkaen. (Abrams 1992, 76. Achtè 1993, 121.) Masennus on tunnetusti sairaus, joka uusii helposti. Esim. Kilohin hoiti potilasta sähköhoidolla. Heistä 49 potilaan tila koheni välittömästi, mutta seuraavien kuuden kuukauden aikana uudestaan depressioon oli sairastunut 24. Tämän takia esim. masennuslääkkeiden käyttöä jatketaan useita kuukausia oireiden häviämisen jälkeen. Usein myös sähköhoidon antoa jatketaan lääkityksen ohella esim 1 krt/viikossa -1 krt/kuukaudessa. Tätä kutsutaan ylläpitohoidoksi. Sähköhoitoa voidaan käyttää myös augumentaationa eli lääkkeiden vaikutusta kohottavana hoitona. ( Sailas 1985, 16.) 4.3 Sähköhoidon käytettävyys Sähköhoito on turvallinen ja tehokas hoito joihinkin psykiatrisiin häiriöihin. Yleisimmin sitä käytetään vakavan masennuksen hoidossa. Usein se onkin nopein, tehokkain ja turvallisin hoitomuoto tässä sairaudessa. Vähintään puolet terapiaresistenteistä depressioista reagoi suotuisasti sähköhoitoon. Joskus sähköhoitoa käytetään myös manian ja skitsofrenian psykoosivaiheessa, johon liittyy katatonisia tai affektiivisia piirteitä. Myös muiden psykoosien sekä parkinsonin taudin hoidossa käytetään sähköhoitoa. Lähetteen sähköhoitoon tekee aina psykiatri. (Heikman 1995, 932. Achte 1994, 437.) Nykyisillä menetelmillä hoito on varsin turvallista myös vanhuksilla ja somaattisesti sairailla potilailla. Nykyään juuri näiden kahden potilasryhmän kohdalla sähköhoidon käyttöä on lisätty runsaasti. Tilanne harkitaan aina tapauskohtaisesti ja hyödyt ja riskit punnitaan ennen hoidon aloitusta. Ennen sähköhoidon aloittamista potilaalle tehdään huolellinen somaattinen tutkimus mikä tahansa fyysinen sairaus esim: diabetes,

23 18 kilpirauhassairaus ym. tulisi olla tasapainossa. Vanhuksilla erityisesti huomiota kiinnitetään sydän- ja verenkiertoelimistön ja hengityselimistön tilaan sekä neurologiseen statukseen. (Hietanen 1999, 2-4. Huuhka ym. 2000, ) Kun sähköhoidon sopivuus potilaalle on tarkistettu, potilas saa ohjeistuksen osaston hoitajilta. Hänelle kerrotaan, miten tulevaan toimenpiteeseen valmistaudutaan. Ottaen huomioon yleisesti masentuneen potilaan tila, hänelle tulisi antaa suullisen informaation lisäksi myös kirjallista materiaalia. ( kts. Hoitajan rooli sekä Pelon poistaminen) Yleensä hoito annetaan heti aamulla, koska ECT-hoitoa edeltävänä yönä ei saa syödä, juoda eikä mielellään tupakoida (väh. 6h). Ennen hoitoa on hyvä tyhjentää rakko, jotta kouristuksen aikana virtsan karkailulta vältyttäisiin. (Hietanen 1999, 2.) Osastolla täytetään anestesiakaavake sekä tiedot aiemmista sähköhoidoista, jotka tulee viedä hoitotilanteeseen. Lääkityksessä pitää muistaa, että psykiatrisissa sairaaloissa paljon käytetyt Litium sekä Leponex voivat aiheuttaa esim. jälkikouristuksia sekä muistiongelmia. Hoitotehoa laskevia lääkkeitä ovat bentsodiatsepiinit sekä epilepsialääkkeet. Ennen toimenpidettä tulisi ottaa vain sydänlääkkeet pienen vesimäärän kanssa ja muut lääkkeet vasta hoidon jälkeen. (Hietanen 1999, 4. Heikman 1995, ) 4.4 Sähköhoidon konraindikaatiot ja sivuvaikutukset Potilaalle koituvan hyödyn on oltava haittaa suurempi kaikessa lääketieteellisessä toiminnassa. Sähköhoidon vaihtoehtona passiivisuus voi aiheuttaa potilaalle suuremman vaaran kuin aktiivinen hoito. Sähköhoidon absoluuttisena kontraindikaationa voi pitää vain kohonnutta kallonsisäistä painetta. Indikaatioiden ollessa tarpeeksi painavia sähköhoitoa on annettu jopa sydäninfarktista tai aivohalvauksesta toipuville sekä potilaille, joilla on aneurysma. Näissä tilanteissa tarvitaan kuitenkin erittäin huolellista harkintaa. Muita vaaratilanteita ovat vaikeasti hallittavissa oleva hypertonia ja sokeritauti, verkkokalvoirtauma, reumapotilaan kaularankamuutokset, kortikosteroidihoito, feokromosytooma l. lisämunuaiskasvain tai suuri anestesiariski keuhkojen tilan vuoksi. Sen sijaan sydämentahdistin, ikä tai

24 19 raskaus eivät ole vaaratekijöitä. Monet vaaratekijät voidaan kohtuullisesti hallita modifioimalla hoitotekniikkaa ja ne olisi syytä nähdä sekä haasteena ammattitaidolle että suhteellisina kontraindikaatioina. (Huuhka 2000, Spoov ym. 1990, 2900.) Aloitusta tulisi viivyttää kuitenkin niin, että saadaan kyseisen uhan pahin kärki hallintaan. Esimerkiksi aivotuumorin aiheuttama intrakraniaalinen paine saadaan lasketuksi steroideilla, infektio hallintaan antibiooteilla tai tuoreen sydäninfarktin akuutein aika ohitettua. Sydäntahdistinpotilaille voidaan antaa sähköhoitoa, mikäli se annetaan alustalla, joka on täysin eristetty eikä kukaan kosketa potilasta sillä hetkellä kun virta on päällä. (Hietanen 1999, 2.) Vuonna 1990 kuolleisuus sähköhoitoon oli 0,03%, mikä vastaa anestesian aiheuttamaa kuolleisuutta. Tavallisimmat systeemiset komplikaatiot ovat kardiovaskulaarisia. Niitä voidaan kontroloida anestesiatekniikkaa modifoimalla ja varmistamalla kardiologinen asiantuntemus hoitotilanteeseen. (Spoov ym. 1990, 2900.) Sähköhoidon sivuvaikutukset ovat yleensä harvinaisia ja lieviä. Niitä voivat olla mm. päänsärky, pahoinvointi, lihaskivut, heikkouden tunne ja uneliaisuus. Yleisin sivuoire sähköhoidossa on muistihäiriöt. Ne liittyvät yleensä sähköhoidon aikaan tai sitä edeltäneisiin tapahtumiin. Muistihäiriöt ovat yleensä lieviä ja häviävät nopeasti hoidon lopettamisen jälkeen. Nykyaikaista lyhytpulssilaitetta käytettäessä ne häviävät useimmiten muutamissa viikoissa-kuukausissa ja joissain tapauksissa potilaat ovat jopa kokeneet muistinsa parantuneen lyhytpulssisähköhoidon jälkeen. Lyhytpulssisähköhoidon vaikutuksia suurilla ärsykeannoksilla ei ole kuitenkaan tutkittu riittävästi ja esim. Cavel ym. katsovat tarpeelliseksi informoida potilasta myös sähköhoidon mahdollisista muista kongitiivisista sivuvaikutuksista. EEG voi olla poikkeava 2-3 kk hoidon jälkeen. (Ekholm 1999, 972. Hietanen 1996, 5.) Potilaalla on oikeus tietää hoidon sivuvaikutuksista. Sähköhoitoon ryhdyttäessä potilaalle tulee kuitenkin korostaa, että se on tutkitusti erittäin turvallinen hoitomuoto ja sillä ollaan saatu hyviä tuloksia varsinkin masennuspotilaiden hoidossa. Kaikkia sivuoireita ei varmastikaan ole syytä tuoda korostuneesti esille. Tässä tilanteessa joudutaan helposti ristiriitaan, sillä toisaalta potilaalla on oikeus tietää

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto

Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto Lataa Kirjailija: Birgitta Lehto ISBN: 9789514499517 Sivumäärä: 144 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.71 Mb Maassamme sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012. Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat. Henri Määttälä & Maarit Honkala

OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012. Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat. Henri Määttälä & Maarit Honkala OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012 Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat Henri Määttälä & Maarit Honkala SISÄLLYS Sähköhoito 3 Potilaan oikeudet 5 Informoiminen potilaalle 6 Potilaan kokemus sähköhoidosta 8 Milloin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahtoni

Psykiatrinen hoitotahtoni Huhtalantie 53 Puhelin vaihde 06 415 4111 Sähköposti: 60220 Seinäjoki Faksi 06 415 4351 etunimi.sukunimi@epshp.fi 2 (6) Nimi Henkilötunnus Olen laatinut tämän psykiatrisen hoitotahdon siltä varalta, että

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Diabeteksen psyykkinen kuorma

Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja 24.1.2018 Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen

Lisätiedot

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan

Lisätiedot

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden

Lisätiedot

Muokkaa opas omaksesi

Muokkaa opas omaksesi Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i

Lisätiedot

Puhetta elämästä -kortit

Puhetta elämästä -kortit Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Mielekästä ikääntymistä

Mielekästä ikääntymistä Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Voimavarat vähissä mikä avuksi?

Voimavarat vähissä mikä avuksi? Voimavarat vähissä mikä avuksi? Nordling Esa PsT, kehittämispäällikkö Mielenterveysyksikkö 3.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tärkeimmät asiat, joita käsiteltiin omaisneuvonnassa Tampereella vuonna 2013

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta: HYVINVOINTITAPAAMINEN 1. tapaaminen / 20 Omaisen syntymävuosi Siviilisääty LÄHEISEN TAUSTATIEDOT Läheiseni on 1. puoliso 3. sisar / veli 2. lapsi 4. joku muu, kuka Syntymävuosi Missä / miten asuu? Diagnoosi(t)

Lisätiedot

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Pöytyän terveyskeskuksen osasto PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot