VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Viitasaaren kaupungin taloustietoja Tuotto- ja kulurakenne Verotulot Valtionosuudet Lainamäärä Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet Konsernitavoitteet ja sisäisen tarkastuksen lausunto Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Kokonaistulot ja -menot Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Vesihuoltolaitos Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitase Konsernitulos Konsernirahoituslaskelma Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kaupunginhallituksen toimiala Vaalit Tilintarkastus Yleishallinnon toimielimet Tukipalvelut Elinkeino ja maataloustoimi Perusturvan toimiala Perhepalvelut Vanhuspalvelut Sairaanhoitopalvelut Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatus Koulut Opistot Kirjasto Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi Teknisentoimen toimiala Yhdyskuntatekniset palvelut Tilapalvelu Ympäristölautakunta Ympäristö Investointiosan toteutuminen TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ...153

3 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2011 oli valtuustokauden 3. vuosi. Perusturvan yhteistoiminta-alue toimi 3. vuottaan ja Viitasaaren ja Pihtiputaan kuntapari Wiitaunioni 7. vuotta. Toiminta perustui laaditulle kaupunkistrategialle ja jatkui perinteiseen malliin. Viime vuosina investoinnit ovat olleet suuret. Koulualueen viime vuosien rakennustyöt saatiin päätökseen. Monitoimihalli Viitasaari-Areena valmistui vuonna Sen rakennuskustannukset olivat n. 2,7 milj. euroa. Vuonna 2011 Yläaste-lukion peruskorjaus päättyi, kustannukset olivat yli 8,1 milj. euroa. Haapaniemen alakoulu sai uudet tilat lähes 4,9 milj. eurolla. Koulualueen rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 16 milj. euroa. Syynä rakentamiseen ja peruskorjaukseen ovat olleet laajat sisäilmaongelmat, jotka edelleen aiheuttavat varsin suuria väistötilakustannuksia. Kouluinvestointien lisäksi rakennettiin liiketiloja Kauppakaaren alueelle Viita-Kone Oy:lle ja maalaamotilat Maarla Oy:lle. Asuntorakentaminen oli myös vilkasta: Torinkulman kerrostalo valmistui ja Rantaraitin kerrostalon rakentaminen käynnistyi. Myös rivitalo- ja omakotirakentaminen vilkastui. Työllisyys pysyi varsin tyydyttävällä tasolla, joskin nuorisotyöttömyys kasvoi. Investoinnit olivat laajat. Ne loivat uskoa tulevaisuuteen. Näin laaja investoiminen ei voi olla näkymättä Viitasaaren taloudessa. Velkamäärä kasvoi 4,2 milj. euroa. Investointeihin käytettiin viime vuosina lisäksi sijoituksia. Käyttötalous muodostui n. 1,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Alijäämä selittyy palvelujen oston kasvulla, josta suurimmat kasvut olivat kuntayhtymiltä ja sairaanhoitopiiriltä, n. 0,7 milj. euroa, muilta, pääsääntöisesti yrityksiltä yli 0,5 milj. euroa ja lastensuojelun laitoshoidosta yli 0,28 milj. euroa. Sekä investointien että käyttötalouden osalta kaupungin taloutta on jo alettu tasapainottaa. Investoinnit pyritään saamaan minimiin vuodesta Käyttötalous, varsinkin ostopalvelukasvun osalta, tulee myös tarkasteluun. Palkka- ja henkilöstökulut olivat kuluvana vuonna hallinnassa. Vuoden kohokohta oli elokuussa Viitasaarella pidetty Keski-Suomen maakuntajuhla ja valatilaisuus, joka osoitti koulualueen ja -tilojen toimiviksi suurtenkin tilaisuuksien järjestämispaikkana. Vaikka vuosi 2011 oli vaihtelevan vaikea edellisiin vuosiin verrattuna, uskon, että vuoden toiminnalla Viitasaarella luotiin pohjaa tulevaisuudelle. Kiitän tästä aktiivisesta vuodesta kaupungin luottamushenkilöitä sekä viranhaltijoita ja työntekijöitä ja myös viitasaarelaisia. Olette osoittaneet tahtonne kehittää yksimielisinä kaunista kaupunkiamme yhteiseksi hyväksemme Jouko Räsänen kaupunginjohtaja

4 4 1.2 Kaupungin hallinto WIITAUNIONIN ELI VIITASAAREN KAUPUNGIN JA PIHTIPUTAAN KUNNAN ORGANISAATIO Witas Oy Viitasaari KV Pihtipudas KV KH KH Yhteiset ltk:t Perusturvaltk Tekninen ltk Ympäristöltk Yhteiset ltk:t Sivistysltk Perusturva Tekninen ja ympäristötoimi Sivistystoimi Maataloushallinto Tukipalvelut Yhteinen palvelutuotanto Pihtiputaan ja Viitasaaren välisen sopimuksen mukaisesti Viitasaari vastaa perusturva-, teknisen- ja ympäristölautakunnan järjestämisestä. Pihtipudas vastaa tukipalveluista ja sivistyslautakunnasta. Teknisen-, ympäristö- ja sivistyslautakunnissa on 8 jäsentä, neljä molemmista kunnista. Perusturvalautakunnassa on 10 jäsentä, 4 Pihtiputaalta ja Viitasaarelta sekä 2 Kinnulasta. Lautakunnan kokoukset järjestetään vuoron perään Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Perusturvalautakunta toimii Wiitaunionin ja Kinnulan kunnan muodostaman yhteistoiminta-alueen tilaajana, hyväksytyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

5 Kaupunginvaltuuston jäsenet kaudella Puheenjohtaja (KESK) I Varapuheenjohtaja Veikko Lindlöf, (SDP) II Varapuheenjohtaja Antti Kero, (KESK) Valtuutetut Tuija Arnberg, (SDP) Leila Haiko, (KESK) Juhani Halonen, (SDP) Ari Hautsalo, (KESK) Virpi Hämäläinen, (KESK) Jussi Kananen (KESK) Mauri Kananen, (KESK) Kalle Kautto, (KESK)( saakka) Arvo Pietiläinen(KESK) lähtien Anssi Kekkonen, (KESK) Sonja Kekkonen, (SDP) Riitta Kemppainen, (VAS) Olli-Pekka Koljonen, (SDP) Jari Kunelius (KOK) Asko Liimatainen, (KOK) Sisko Linna, (SDP) Ilpo Manninen (SDP) Pekka Niskanen, (SDP) Tiina Niskanen, (KESK) Mervi Paananen (SDP) Ilmi Hakonen, (SDP) Teuvo Ruuhi, (KOK) Sari Salonen, (SDP) Hannu Suni, (KD) Tuija Tuikkanen, (KESK)

6 6 Kaupunginhallituksen jäsenet kaudella 2011 Tehtävä Nimi Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Sisko Linna, (SDP) Ilmi Hakonen, (SDP) Varapuheenjohtaja (KESK) Kalle Kautto, (KESK)( saakka) Arvo Pietiläinen, (KESK) alkaen Jäsen Leila Haiko, (KESK) Vuokko Leivonen, (KESK) Jäsen Virpi Hämäläinen, (KESK) Ari Hautsalo, (KESK) Jäsen Mauri Kananen, (KESK) Tiina Niskanen, (KESK) Jäsen Pekka Niskanen, (SDP) Taisto Urpelainen, (SDP) Jäsen Ilpo Manninen (SDP) Juhani Halonen, (SDP) Jäsen (SDP) Sari Salonen, (SDP) Jäsen Teuvo Ruuhi, (KOK) Ari Raiskio (KOK)

7 7 Sivistyslautakunnan jäsenet kaudella 2011!""## $!!""# %& ' ( ' '! ' "#')!""## '$)!""# ' $ %' * * Pihtiputaan kunnanhallituksen edustaja: Varis Arja Viitasaaren kaupunginhallituksen edustaja: Manninen Ilpo

8 8 Perusturvalautakunnan jäsenet kaudella 2011 Tehtävä Nimi Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Pekka Niskanen (SDP) Kari Huuskonen Varapuheenjohtaja Raimo Pärnänen (KESK) Anja Auer Esittelijä Perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva-Nevala Sihteeri Kanslisti Marjatta Manninen Jäsen Arvo Pietiläinen (KESK) Merja Vesterinen (KESK) Jäsen Sari Salonen (SDP) Helena Nerg Jäsen Mervi Rihto (KOK) Arto Kuntsi (KOK) Jäsen Irja Tiainen (KESK) Jarkko Pihlaja (KESK) Jäsen Heli Autio (SDP) Anneli Stenman-Logren (SDP) Jäsen Urpo Ihalainen (VAS) Eino Vesterinen (VAS) Jäsen Ilpo Leppänen Rauni Kauppinen Jäsen Marja-Liisa Hytönen Paula Leppänen Pihtiputaan kunnanhallituksen edustaja: Toikkanen Jorma Viitasaaren kaupunginhallituksen edustaja: Kananen Mauri Kinnulan kunnanhallituksen edustaja: Koivukangas Marjatta

9 9 Teknisenlautakunnan jäsenet kaudella & ' ' %& # $ ',# ' -# # '& %( #./+0 ' )!""## $!)!""# 1 ))!""## ' )!""# /### ' ' * * ' ' ' ' &2& Pihtiputaan kunnanhallituksen edustaja: Saastamoinen Tapio Viitasaaren kaupunginhallituksen edustaja: Niskanen Pekka

10 10 Ympäristölautakunnan jäsenet kaudella 2011 ( ' '' %& ( ' +0 2( ' ' & ' "# (( *&# ' ' -( %+ - ###2, ' & ' ' ' %+ %+3!""## )!""# Pihtiputaan kunnanhallituksen edustaja: Kananen Markku Viitasaaren kaupunginhallituksen edustaja: Hämäläinen Virpi

11 11 Tarkastuslautakunnan jäsenet kaudella 2011 Tehtävä Nimi Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Tuija Tuikkanen, (KESK) Lea Kahelin, (KESK) Varapuheenjohtaja Sonja Kekkonen, (SDP) Tuula Väisänen, Sihteeri Marjukka Argillander Jäsen Sisko Korhonen, Arto Kuntsi Jäsen Asko Liimatainen, (KOK) Marjatta Pekkarinen Jäsen Raimo Strandman, (KESK) Timo Varis, (KESK) Jäsen Taito Ohmero, (SDP) Kalle Koivumäki, (SDP) Jäsen Seppo Myllymäki, (SDP) Taisto Kammonen, (SDP)

12 Viitasaaren kaupungin taloustietoja Toimintavuoden tilikauden tulos ja tilikauden alijäämä on ,72. Tilikauden aikana määrärahoihin tehtiin muutoksia, jotka käyvät ilmi toimialakohtaisissa luvuissa Tuotto- ja kulurakenne Viitasaaren kaupungin vuoden 2011 toimintatuottojen osuus kaikista käyttötuloista olivat 16,1 % kun se edellisenä vuotena oli 18,1 %. Muut tuotot 16 % Tuet ja avustukset 9 % ULKOISTEN TULOJEN JAKAANTUMINEN 2011 Myyntituotot 40 % Maksutuotot 35 % ULKOISTEN MENOJEN JAKAANTUMINEN 2011 Avustukset 5 % Aineet ja tarvikkeet 6 % Muut toimintakulut 2 % Henkilöstökulut 44 % Palvelujen ostot 40 %

13 13 Ulkoiset käyttötalousmenot ja -tulot lautakunnittain 2011 Menot Tulot Netto Osuus kaikista Yleishallinto ,99 % Perusturvalautakunta ,09 % Sivistyslautakunta ,28 % Tekninen lautakunta ,95 % Ympäristölautakunta ,69 % Verotulot TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP2010 TP2011 TA2011 Erotus Ta Erotus ed.tp Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Tuloveroprosentti oli 19,50 %. Vahvistetut kiinteistöveroprosentit olivat: yleinen 0,70 %, vakituiset asunnot 0,40 % ja muut kuin vakituiset asunnot 0,90 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti oli 0,00 ja voimalaitosten veroprosentti 1,40. VEROTULOT (1000 ) Kiinteistövero Yhteisövero Tulovero TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP2010 TP2011 Kiinteistövero Yhteisövero Tulovero

14 Valtionosuudet Valtionosuudet ylittivät talousarviossa arvioidun määrän eurolla. VALTIONOSUUDET (1000 ) TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 Yhteensä Yhteensä Lainamäärä Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin Uusia pitkäaikaisia lainoja nostettiin Pitkäaikaisella lainalla katettiin investointeja ja vähennettiin lyhytaikaisia luottoja. Lyhytaikaisia luottoja lyhennettiin yhteensä Heikkoon maksuvalmiuteen vaikutti raskaat investoinnit. Lainojen määrä per asukas oli 3.062, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen 685. Alla olevassa kuviossa lainakantaan on laskettu kunnan sekä lyhyt- että pitkäaikaiset lainat eri rahoituslaitoksilta. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu konsernilainoja. Lainat TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP2010 TP2011 Lainat Lainat / as Lainat 1000 Lainat / as. Kuntaliiton tilaston mukaan vuonna 2010 lainakanta/asukas koko maassa oli

15 Viitasaaren kaupungin asukasmäärä on ollut vähenevä. Vuoden 2011 alussa asukasluku oli Väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan vuoden 2011 lopussa asukasmäärä oli (-103) ASUKASLUKU Viitasaaren kaupungin keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2011 oli 11,4 %, mikä oli 0,1 % prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Korkeimmillaan työttömyysaste oli joulukuussa 13,0 % ja alhaisimmillaan toukokuussa 10,1 %. Keski-Suomessa keskimääräinen työttömyysaste oli 12,2 %. 15

16 Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet 2011 Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille Avohoitohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu Wiitalinnan rakentaminen käynnistyi aivan vuoden lopulla. (Vuokra-asunnot Oy:lle myönteinen ARAavustus- ja -rahoituspäätös). Viitasaaren ikärakenne muuttuu vanhusvoittoisemmaksi ja se aiheutti paineita avopalveluiden järjestämiseen. Lisäksi Rantakoti - Helmiinan korjaussaneeraus ja väistötilat lisäsivät kustannuksia ja myös ostopalveluja. Vanhuspalvelujen monipuolista palvelurakennetta (kotihoito, asumispalvelut, laitoshoito) on kehitetty valtakunnallisten määrällisten tavoitteiden suuntaisiksi. Vanhuspalvelujen palveluketjun (=hoidonporrastus) toimivuus, sujuvuus ja oikea-aikaisuus edellyttivät eri palvelusektoreiden moniammatillista ja verkostoitunutta toimintatapaa. Lääkärin vastaanotolle pääsy on helpottunut ja päivystyksessä käyntien määrä on vähentynyt. Hyvä erikoislääkäri- ja tutkimustarjonta näkyy siinä, että sairaanhoitopiirin oman toiminnan ostot pysyivät hallinnassa ja lähetemäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu - hyvinvoiva kuntalainen Yhdessä sivistystoimen kanssa on toteutettu pienen huolen työntekijätoimintaa ja koulukuraattoritoimintaa. Perhetyön tarve on ollut Pihtiputaalla suurempaa kuin Viitasaarella. Käynnistettiin laajat terveystarkastukset neuvoloissa ja kouluilla alkaen ( asetuksen viimeinen takaraja). 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, varhaistoteaminen, hyvä hoito ja seuranta -terve kuntalainen Terveydenedistämisryhmä on toiminut aktiivisesti. Astman hoitopolku käynnistyi Wiitaunionin alueella, keuhkosairauksien erikoislääkäri aloitti vastaanoton Viitasaaren terveyskeskuksessa loppukeväästä Neurologipalveluja on hankittu edelleen ja muistihäiriöisten tutkimusta ja hoitoa tehostettiin. Työttömien terveystarkastukset jatkuivat ja samalla tehtiin laajempaa työkyvynarviointia. 4. Perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntarajattomat palvelut toimivat Yhteistoiminta-alueen palvelujen käytön rajattomuudessa mentiin eteenpäin Tämä koski mm. lääkäripalveluja. Kannonkosken ja Kivijärven itäisille osille on annettu palveluja sopimukseen perustuen. Toimintavuonna selvitettiin Kivijärven mahdollisuudet liittyä yhteistoiminta-alueeseen. Kivijärven valtuusto päätti pysyä Saarikassa. 5. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä riittävästi muuttuviin palvelutarpeisiin Lääkärisijaisten saanti oli kesällä 2011 hyvä ja vastaanottojonot ovat pysyneet lyhyinä. Viitasaarella 1 vapautunut terveyskeskuslääkärin virka (tkl Ritva Luukkonen) täytettiin alkaen (tkl Heikki Alanen). Pitkäaikainen tkl Jussi Haverinen jäi eläkkeelle keväällä 2011 ja tehtävää hoitaa määräaikainen erikoistuva lääkäri. Lääkäripäivystys ja lääkärityövoima vastaanottoon ja työterveyshuoltoon kilpailutettiin toimintavuonna. Päivystyslääkäripalvelut järjestää Attendo Oy ja päiväaikaista lääkäripalvelua (1 Vts ja 1 Pp ja 1 TTH) järjestää Coronaria Oy saakka. Muuta henkilökuntaa on saatu vielä kohtuullisesti. Pitkäaikainen vastaanoton osastonhoitaja Anneli Karhu jäi eläkkeelle vuoden 2011 lopussa. Sisäilmaongelmien vuoksi muuttivat keväällä 2011 väistötiloihin kaupungintalolle ja parakkeihin terveyskeskuksen vastaanottotoiminta ja työterveyshuolto. Perhe- ja mielenterveyskeskus siirtyi ns. Kulmalan kiinteistöön. Ensiapu/päivystys siirtyi entisen lääkekeskuksen päätyyn ja hammashuolto ja fysioterapia parakkeihin. Tämä aiheutti toiminnallisella puolella hankaluuksia, kun toiminnot ovat hajautuneet useisiin pisteisiin.

17 17 Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille Aluelukion toimintamalli selkeytyy ja aluelukioon siirrytään v Lukuvuosi on aloitettu yhteisellä hallinnolla. Hallinnon muodostavat yhteinen rehtori, apulaisrehtori ja kaksi kanslistia. Kustannukset jaetaan kuntien välillä puoliksi. Aluelukion opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt syksyllä 2011 ja se konkretisoituu lukuvuonna Arki on saatu pyörimään. 2. Perusopetuksen kouluverkkosuunnitelmien toimenpiteet toteutuvat Keitelepohjan ja Niinilahden koulujen toiminta loppui suunnitelman mukaisesti syksyllä Oppilaat siirtyivät suurimmalta osalta Haapaniemen kouluun. Keitelepohjan oppilaista osa siirtyi Huopanan kouluun. 3. Wiitaunionin kulttuuritoimen keväällä 2008 hyväksytty toimintamalli toteutuu Kevään 2011 aikana molempien kuntien valtuustot hyväksyivät sivistyslautakunnan esityksen, jonka mukaan kevään 2013 aikana lakkautuvat liikuntasihteereiden virat ja liikuntatoimessa työskentelee kuntien yhteinen liikuntatoimen työntekijä. 4. Wiitaunionin nuorten yhteinen työpajatoiminta Pihtiputaalle on vuodelle 2012 budjetoitu työpajatoimintaan rahoitus. Työpajatoiminta aloitetaan kuntien yhteisenä. 5. Viitaseudun opiston ja Viitasaaren alueen musiikkiopiston hallinnon yhdistäminen valmistelu valmistuu keväällä Sivistyslautakunnan esityksen mukaan hallinnot yhdistyvät , jonka jälkeen opistotoimintaa johtaa yhteinen rehtori. Molempien kuntien valtuustot ovat hyväksyneen lautakunnan esityksen. Wiitaunionin teknisentoimen keskeiset tavoitteet vuosille Toteuttaa kiinteistöprojektin mukaiset toimenpiteet aikataulun mukaisesti Pihtiputaalla on siirrytty kiinteistönhoidossa järjestelmään, jossa jokaisella kiinteistöllä on sekä käyttäjähallintokunnan vastaava ja vastaava kiinteistönhoitaja. Tilapalvelu on päivittänyt rakennuskantaluokittelun yhteistyössä käyttäjien kanssa sekä tehnyt esitykset myytävistä kiinteistöistä. 2. Toteuttaa siivouksen nykytila-analyysin mukaiset kehittämistoimenpiteet Siivouspalvelut on pystynyt edelleen tehostamaan toimintaansa ja kilpailee tällä hetkellä jo yksityisen sektorin kanssa taloudellisuudessa. Yksityisen alan palkkaratkaisun myötä kunnallisen toiminnan kilpailukyky on parantunut. Vuoden aikana on tehty selvitystä siivous- ja ruokapalveluiden uudelleen organisoinnista. Selvitys osoitti, että siivous- ja ruokapalveluiden yhdistämisellä samaan organisaatioon saavutetaan etuja niin paljon, että yhdistäminen eteni toteutukseen vuoden 2011 syksyllä. 3. Toteuttaa investoinnit suunnitellusti Kokonaisuutena ottaen investoinnit on kyetty toteuttamaan suunnitellusti. 4. Kaavoituksessa edetään laaditussa aikataulussa Kaavoitus on edennyt pääosin suunnitellusti. 5. Laaditaan 5-vuotissuunnitelmat katujen kunnossapitoon 5-vuotissuunnitelmia ei ole saatu laadittua nykyresurssilla.

18 Konsernitavoitteet ja sisäisen tarkastuksen lausunto Konsernitavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa 2008 Viitasaaren kaupungin konserniohjeen, jonka sisältö ja menettelytavat on esitelty tytäryhtiöiden edustajille ja sovittu vuotuisesta seuranta- ja raportointimenettelystä. Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lainsäännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Kunnan konsernivalvonnasta vastaa kuntalain 25 a:n mukaan konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Viitasaaren kaupungin yleisissä konsernitavoitteissa korostetaan kaupunkistrategian toteuttamista myös konserniyhtiöiden toiminnan tuella ja yhtiöiden toiminnan tuottamaa lisäarvoa kaupungille. Kaupunginhallitus on erikseen ohjeistanut yhtiökokousedustajiaan omistajapoliittisten linjausten toteuttamiseksi. Konsernitavoitteiden toteuttamista on arvioitu alla erikseen. Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy 1. Yhtiön talouden vakauttaminen Mittarit: lainakanta pienentynyt ja korkokulut alentuneet 2. Vuokrataso vastaa kustannuskehitystä Mittarit: vastikkeet ajantasaistettu peruskorjaukset huomioiden 3. Yhtiö toimii aktiivisena asumisen kehittäjänä kunnassa Mittarit : - elinkaari- ja energiataloudellisia kehittämistoimenpiteitä toteutettu - Wiitalinnan rakentaminen käynnistynyt v yhtiön vuokra-asuntojen peruskorjaussuunnitelma tehty 4. Vuokra-asuntojen käyttöaste on korkea Mittarit: tyhjien asuntojen määrä on pieni ja niitä on myyty Toteuma: Vuokra-asuntojen vuokratulojen toteutuminen ja asuntojen käyttöaste on pysynyt tyydyttävällä tasolla vuonna Talouden epävarmuuden vaikutus on näkynyt myös kuluneena vuonna asuntovuokrauksessa. Isoja asuntoja sekä myös kaksioita on ollut tyhjillään. Asukkaiden vaihtuvuus on vuoden aikana ollut tasaista. Asuntojonossa on ollut hakijoita suurimmaksi osaksi pieniin asuntoihin, kiireelliseen asunnontarpeeseen vaihtuvuus on riittänyt. Oppilasasuntolan asuntopaikkoja on vähennetty puoleen aikaisemmasta, syksystä 2009 alkaen. Oppilasasuntolan käyttöaste on pienentynyt koska kurssimuotoisuus ja harjoittelujaksot rytmittävät opiskelua ja vähentävät paikkakunnalla asumisen tarvetta. Vuokratulojen Käyttöaste Asukk.vaihtuvuus toteutuminen (sis.myös kaup.) (sis. myös kaup.) ,7 % 93 % 28,6 % ,9 % 94 % 33,0 % ,5 % 93 % 35,0 % ,0 % 96 % 34,3 % ,5 % 97 % 36,0 % ,3 % 96 % 31,0 % ,7 % 92 % 38,0 % ,5 % 97 % 50,0 % ,7 % - -

19 Tilikauden käyttötalous on käyttöasteen laskusta huolimatta pystytty pitämään vakaana. Käyttötalouden parantamiseksi tehdään lainojen uudelleenjärjestelyä. Talouden tunnuslukujen kehitystä seurataan tiiviisti. Korkokulut tulevat alenemaan lähtien suoritettujen lainojen konvertointien myötä. V vuokratuloissa oli vajausta kustannuksiin verrattuna ja vuodelle 2012 on vuokria jonkun verran nostettu. Vuoden 2011 tulos oli n euroa plussalla poistojen jälkeen. V aikana yhtiö teki huoneistokorjauksia sekä kiinteistökorjauksia huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina, LVI-järjestelmien korjauksia on ollut huomattavan paljon. Kaikissa kiinteistöissä tehtiin huoneisto- ja ylläpitokorjauksia. Korjaukset saatiin rahoitettua toimintatuloilla. ja tehtyä pääosin yhtiön omalla henkilökunnalla (loppuvuonna vahvuus ollut 4 teknistä kiinteistönhoitajaa). Elinkaari- ja energiataloudelliset toimenpiteet painottuvat lähinnä v puolelle. Wiitalinnan rakennushanke on käynnistynyt vuoden 2011 joulukuussa, kerrostaloa rakennetaan noin vuoden verran ja sen tulisi valmistua vuoden 2013 helmikuussa. Uuteen kiinteistöön rakennetaan 52 asuntoa, joista kahdessa ensimmäisessä kerroksessa ovat ryhmäkodit ja neljässä seuraavassa normaalit vuokra-asunnot. 19 Viitasaaren Lämpö Oy 1. Kaukolämmön tarjoaminen kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan 2. Kotimaisen polttoaineen hyödyntäminen lämpökeskuksessa ja tähän liittyvien työllistämistavoitteiden toteuttaminen 3. Sovitun osinkotulon vuotuinen tulouttaminen kaupungille 4. Yhtiön toimialan laajentamismahdollisuus selvitetään Toteutuma : -1. tämän hetkinen yhtiön kaukolämmön hinta on maan keskiarvoa huomattavasti edullisempi, eli hinta on kilpailukykyinen - 2. toteutunut erittäin hyvin, lähes 100 %:sesti käytetään kotimaista polttoainetta ja raaka-ainehankinnat suoritetaan omalta paikkakunnalta tai lähistöltä -3. vuoden 2011 tulos jäi tappiolle, joten osinkoa ei kyetä jakamaan, mutta aikaisempina vuosina on osinkoa pystytty jakamaan; n euron tappio syntyi leudon talven johdosta -4. yhtiön laajentamismahdollisuus vesihuoltopuolen kanssa on selvitetty Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy 1. Kaupungin alueella toimivien liikeyritysten toimintaedellytysten kehittäminen erillisten päätösten pohjalta 2. Kaupungin vetovoiman lisääminen mm. turvaamalla tarvittavat toimitilajärjestelyt 3. Yksittäisten erityispalveluhankkeiden toteuttaminen 4. Vuokratilojen käyttöaste pidetään korkeana Toteuma: Kaupungin alueella toimivien liikeyritysten toimintaedellytyksiä ja kaupungin vetovoimaa on kehitetty v aktiivisesti. Mitään liiketoimintaa ei ole rajattu pois ja yhtiön toiminta-alue on aika laaja, jopa kuntoliikunnasta kalanviljelyyn. Vuoden 2011 aikana on panostettu monipuolisen hoivapalveluyrittäjyyden lisäämiseksi Viitasaarella ja tässä tarkoituksessa toimitilajärjestelyistä on neuvoteltu useidenkin hoiva- alan yrittäjien kanssa. Näistä merkittävimpiä ovat olleet Karekuntoutus Oy ja Palvelutalo Kotipiha Oy. Sopivien tilojen löytäminen on osoittautunut vaikeaksi ja tältä osin hoivapalveluyrittäjyyden kehittämisessä on vielä paljon tekemistä. Avainkysymys on löytää toimintaan sellaisia edullisia tiloja, joissa hoivapalveluyrittäjyyttä voidaan harjoittaa kannattavasti. Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n vuoden 2011 toiminta keskittyi pääosin seuraaviin kohdekokonaisuuksiin: Viita- Kone Oy:n tilajärjestelyt Maarla Oy:n tilajärjestelyt Viitaputki Oy:n tilajärjestelyt

20 Itellan toimitilajärjestelyt Pienemmät vuokratilat Otter Kayaks Ky 20 Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:llä on Viitasaarella lähes 40 vuokralaista. Torikulman liiketilaa lukuun ottamatta pääosin kaikissa vuokratiloissa on tällä hetkellä vuokralaiset, mutta vaihtuvuutta tapahtuu vuosittain, joka vastaavasti työllistää Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtajaa. V tulos on tappiollinen euroa, poistot olivat lähes euroa. Tulonlähteenä yhtiöllä on pelkästään vuokratulot ja suuria marginaaleja ei ole vuokratason suhteen käytettävissä. Riskitekijänä on se, että jos vuokralaisella on ongelmia, se heijastuu yhtiön toimintaankin. Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy 1. Aikuiskoulutuksen, erityisammattikoulutuksen ja taiteen perusopetuksen tarvitsemien opetustilojen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas ylläpito 2. Sisäilmaongelmat ratkaistu Toteutuma: Vesivaurioista johtuen yhtiön tilinpäätös vuodelta 2011 on tappiollinen runsaat euroa. Vastikkeita peritään n. 5 euroa/m² ja vuokralla katetaan käyttökustannukset. Kiinteistössä musiikkiopiston tila on tyhjänä, muissa tiloissa on vuokralaiset Kiinteistön sisäilmaongelmat on pääosiltaan ratkaistu lukuun ottamatta musiikkiopistoa, jonka tutkimustuloksista ei ollut vielä alkuvuonna 2012 tietoa. Witas Oy on kaupungin osakkuusyhtiö, jonka toimintaa on tarkasteltu elinkeinotoimen kohdalla. 1. Yrittäjyyden, myös maaseutuyrittäjyyden ja matkailun, kehittäminen sekä ulkopuolisen rahoituksen mahdollisimman suuri hyödyntäminen alueella 2. Kaupunkistrategiassa asetetun työpaikkatavoitteen toteuttaminen ( 100 %:n työpaikkaomavaraisuusaste) 3. Tehokas ja tuottava yritysneuvonta elinkeinopoliittisesti vaikuttavin tuloksin 4. Uusien innovaatioiden hyödyntäminen alueen yrityksissä Sisäisen tarkastuksen lausunto Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Viitasaaren kaupunginhallitus on hyväksynyt Wiitaunionin sisäisen valvonnan ohjeet , joita on päivitetty Ohjeissa on määritelty sisäisen valvonnan toteuttaminen ja vastuut sekä riskien hallinnan pääperiaatteet. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien nimittämät sisäiset tarkastajat ovat raportoineet toimikauden osalta suoraan lautakunnille ja hallitukselle. Valvonnan suunnitelmallisuuden edistämiseksi on kullakin toimialalla laadittava vuosittain sisäisen valvonnan suunnitelma, jonka ao. lautakunta tai muu toimielin hyväksyy. Suunnitelmassa esitetään sisäisen valvonnan painopistealueet ko. vuodelle. Suunnitelman toteuttamisesta toimialat raportoivat talousarvion / käyttösuunnitelman seurantaraportoinnin yhteydessä. Raportoinnin tulee olla tiivistä ja kohdistua keskeisiin valvontahavaintoihin ja niiden perusteella tehtyihin ja tehtäviin ohjaustoimiin. Kaupunginhallituksen selonteon valmistelemiseksi toimialan tulee laatia vastaava oman toimialan riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tilaa ja kehittämistarpeita koskeva arviointiselonteko. Arviointiselonteko on suositeltavaa valmistella osana toimialan toimintakertomusta. Kaupunginhallituksen sisäiset tarkastajat ovat toimineet toimitettujen tarkastussuunnitelmien mukaisesti. Teknisen- ja ympäristölautakunnan sisäiset tarkastajat eivät ole tehneet tarkastuksia vuoden 2010 aikana. Sivistyslautakunnan tarkastuksissa ei ole havaittu puutteita toiminnassa. Toimintaympäristön muutokset ovat aiheuttaneet haasteita kaupungin sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle erityisesti palvelujen uuden tuottamistavan ja niiden ohjausjärjestelmän sekä tietojärjestelmien uusiutumisen osalta.

21 Sopimustenhallinta toimii asianhallintajärjestelmän yhteydessä ja mahdollistaa sopimusten tarkistamisen ja päivittämisen sopimuskohtaisesti. Hankintatointa ohjaa Wiitaunionin hankintatyöryhmä ja kaupunginhallituksen hyväksymät hankintaohjeet. Hankintaohjeiden päivittämistarpeesta on neuvoteltu tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kanssa ja ohjeet tarkistettiin vuoden 2010 aikana. Toimintavuonna järjestettiin hallintokunnille erikseen myös hankintojen suorittamiseen ja kilpailuttamiseen liittyvää koulutusta. Kaupungin kiinteistömassa, sen kunto ja peruskorjausten tarve sekä myytävät kiinteistöt on kartoitettu kiinteistöhallinnan kehittämisprojektin ja vuotuisten teknisen toimen kanssa käytävien neuvottelujen yhteydessä. Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. Vakuutukset on kilpailutettu v keväällä. Vakuutukset käydään läpi ja tarvittavat tarkistukset tehdään vuosittain. Vakuutusmeklarin kanssa on mahdollista tehdä vakuutusten hoitosopimus mm. vakuutusten muuttamiseen, vahinkoasioissa avustamiseen ja riskienhallinta-asioissa avustamiseen liittyvissä tehtävissä. Vakuutusmeklarin toimesta järjestetään hallintokunnille koulutusta vakuutusasioista. 21

22 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Toimintakate on 39,2 milj., mikä on 1,9 milj. huonompi kuin edellisenä vuonna ja 1,2 milj. heikompi kuin talousarviossa. Toimintakate on asukasta kohden. Toimintakuluista on katettu 16,3 % toimintatuloilla. Tunnusluku heikompi kuin edellisenä vuotena jolloin se oli 18,90 %. Vuosikate on euroa, mikä on 2,2 milj euroa heikompi kuin edellisenä vuotena ja euroa heikompi kuin talousarviossa. Vuosikate on 17,92 % poistoista. Kunnan tulorahoituksen katsotaan olevan riittävän, jos tunnusluvun arvo on 100 % ja jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tunnusluku on heikompi kuin edellisenä vuotena, jolloin se oli 156,80 %. Vuosikate on asukasta kohden 47 euroa. Kuntaliiton tietojen mukaan kuntien vuosikate vuoden 2010 tilinpäätöksissä on ollut asukasta kohden 461. Poistot ovat 286 /per asukas ja yhteensä 2,0 milj. Tilikauden tulos ja alijäämä on ,72 euroa. Tulos on 2,5 milj. euroa heikompi kuin edellisenä vuotena, ja 0,9 milj euroa heikompi kuin talousarviossa. Arvioitua heikompi tulos johtuu seuraavista tekijöistä: - ostopalvelut ylittivät talousarvion 1,6 milj. euroa - avustukset ylittyivät Tilikauden tulos on asukasta kohden -208 euroa. Talousarvion mukaisesti tilikausi olisi ollut alijäämäinen

23 Tilikauden tuloksen muodostuminen VIITASAAREN KAUPUNKI TULOSLASKELMA(sis. vesilaitoksen) TOIMINTATUOTOT TA 2011 Käyttö Yli/alle arvion Tot.aste % Myyntituotot , , ,07 104,7 % Maksutuotot , , ,72 109,6 % Tuet ja avustukset , , ,57 107,9 % Muut toimintatuotot , , ,16 98,8 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , , ,20 104,1 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , , ,09 100,0 % Palvelujen ostot , , ,12 107,4 % Aineet ja tarvikkeet , , ,34 91,4 % Avustukset , , ,78 119,9 % Muut toimintakulut , , ,58 103,5 % , , ,23 103,4 % TOIMINTAKATE , , ,03 103,2 % Verotulot , , ,73 101,2 % Valtionosuudet , , ,00 100,4 % , , ,73 100,8 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , , ,15 164,3 % Muut rahoitustuotot , , ,69 471,2 % Korkokulut , , ,11 119,4 % Muut rahoituskulut , , ,65 591,7 % , , ,92 124,2 % VUOSIKATE , , ,22 36,4 % Poistot , , ,50 98,0 % Kertaluontoiset poistot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 0,00 0,0 % TILIKAUDEN TULOS , , ,72 276,4 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , , ,72 176,4 %

24 24 VIITASAAREN KAUPUNKI TULOSLASKELMA ULKOINEN Budjetti Budjetti Muutos + Toteutuma Poikkeama muutos 2011 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot , ,81 Täydet valtiolta saadut korvaukset , ,97 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä , ,49 Muut suoritteiden myyntituotot , ,49 Myyntituotot , ,20 Maksutuotot Yleishallinnon maksut Terveydenhuollon maksut , ,64 Sosiaalitoimen maksut , ,09 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut , ,00 Yhdyskuntapalvelujen maksut , ,78 Muut palvelumaksut 1 152, ,77 Maksutuotot , ,72 Tuet ja avustukset , ,57 Muut toimintatuotot Vuokratuotot , ,63 Muut toimintatuotot , ,57 Muut toimintatuotot , ,20 TOIMINTATUOTOT , ,69 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot , ,09 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät , ,36 Palkat ja palkkiot , ,45 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,08 Muut henkilösivukulut , ,66 Henkilösivukulut , ,42 Henkilöstökulut , ,03 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot , ,52 Muiden palvelujen ostot , ,69 Palvelujen ostot , ,83 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,66 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,66 Avustukset Avustukset kotitalouksille , ,59 Avustukset yhteisöille , ,69 Avustukset , ,28 Muut toimintakulut Vuokrat , ,82 Muut toimintakulut , ,33 Muut toimintakulut , ,15 TOIMINTAKULUT , ,27 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,58 Verotulot , ,73 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,10

25 25 Muut rahoitustuotot , ,09 Korkokulut , ,24 Muut rahoituskulut , ,27 Rahoitustuotot ja -kulut , ,32 VUOSIKATE , ,17 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,31 Poistot ja arvonalentumiset , ,31 TILIKAUDEN TULOS , ,48 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,48 VIITASAAREN KAUPUNKI Muutos % TULOSLASKELMA Toimintatulot ,01 Toimintamenot ,85 Toimintakate ,08 Verotulot ,81 Valtionosuudet ,30 Alv:n takaisinperintä ,00 Käyttökate ,09 Korkotulot ,32 Muut rahoitustulot ,30 Korkomenot ,21 Muut rahoitusmenot ,00 Vuosikate ,27 Poistot käyttöomaisuudesta ,41 Satunnaiset tulot ,00 Satunnaiset menot ,00 Tilikauden tulos ,00 Poistoeron lis. (-), väh. (+) ,00 Varausten lis. (-), väh. (+) ,00 Rahastojen lis. (-), väh. (+) ,00 Tilikauden yli/alijäämä ,00 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 17,82 18,91 18,90 16,33 Vuosikate/käyttötulot % 0,43 3,35 5,38 0,69 Poistot/käyttötulot % 3,99 3,99 3,43 3,86 Vuosikate /asukas Vuosikate/poistot % 10,68 84,14 156,80 17,92 Asukasmäärä

26 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana voidaan tarkastella rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Investointien tulorahoitus-tunnusluku ilmaisee, kuinka paljon investointien omahankintamenoista on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku on 6,54 %. Tunnusluku on heikentynyt huomattavasti edellisestä vuodesta, jolloin se oli 26,15 %. Lainahoitokate ilmaisee kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainahoitokate on 0,4. Kun lainanhoitokate on alle 1, joudutaan lainojen hoitamiseksi ottamaan lisää lainaa. Tunnusluku on heikentynyt huomattavasti edellisestä vuodesta, jolloin se oli 1,05. Kassan riittävyys vuoden lopussa on ollut 3 päivää, kun se edellisenä vuotena oli 13 päivää. RAHOITUSLASKELMA TULORAHOITUS Vuosikate ,78 Satunnaiset erät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 7 856, ,91 INVESTOINNIT Käyttöomaisuusinvestoinnit ,41 Rahoitusosuudet investointeihin ,73 Käyttöomaisuuden myyntitulot ,06 Investointien myyntivoitot , ,75 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVEST. NETTOKASSAVIRTA ,84 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset 2 000,00 LAINAKANNAN MUUTOS Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,74 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,26 Oman pääoman muutokset MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut ,52 Vaihto-omaisuuden muutos ,65 Saamisten muutos ,18 Korott. lyhyt- ja pitkäaik. velkojen muutos , ,65 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA ,91 KASSAVAROJEN MUUTOS ,93 Kassavarat ,54 Kassavarat ,92 Kassavarojen muutos ,38

27 27 Kaupunki ja vesilaitos Rahoituslaskelma Tp2011 Tp2010 Tp2009 Tp2008 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Investointien myyntivoitot Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta KASSAVAROJEN MUUTOS Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 6,54 26,15 44,44 8,24 Lainakanta (vieras po-saadut ennakot-osto- ja siirtovelat) Lainakanta euro/asukas Lainan hoitokate 0,40 1,05 0,76-0,25 Kassavarat Kassavarat euro/asukas Kassastamaksut/vuosi Kassan riittävyys, pv

28 Kokonaistulot ja -menot ULKOISET % % % % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot , , , ,9 Verotulot , , , ,0 Valtionosuudet , , , ,6 Korkotuotot 405 0, , ,4 82 0,1 Muut rahoitustuotot 16 0,0 59 0,1 57 0,1 47 0,1 Satunnaiset tuotot 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät , , ,7 8 0,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 132 0, , , ,3 Käyttöomaisuuden myyntitulot 383 0, , ,3 98 0,2 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 73 0,1 33 0,1 3 0,0 2 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 0 0, , ,7 Lyhytaikaisten lainojen lisäys , ,9 0 0,0 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä , , , ,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut , , , ,2 Korkokulut 716 1, , , ,7 Muut rahoituskulut 548 1,1 74 0,1 5 0,0 88 0,2 Satunnaiset kulut 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , , , ,9 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , ,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 0 0, , ,7 Kokonaismenot yhteensä , , , ,0

29 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Omavaraisuusaste on 52,16 %. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Tunnusluku on hieman heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli 57,38. Kuntaliiton mukaa kuntien omavaraisuusaste on vuoden 2010 tilinpäätöksissä ollut 64,9 %. Rahoitusvarallisuus on asukasta kohti euroa. Tunnusluku on heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli euroa. Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tilastokeskuksen mukaan kuntien rahoitusvarallisuus asukasta kohti on vuoden 2010 tilinpäätöksissä ollut euroa Suhteellinen velkaantuneisuus on 51,7 %. Tunnusluku on heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli 44,5 %. Tunnusluku ilmaisee, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tilastokeskuksen mukaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus on vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan 44,5 %. Lainakanta on vuoden 2011 lopussa 21,2 milj. euroa. Lainaa on asukasta kohti 3.008, edellisenä vuotena vastaava määrä oli Lainakanta on kasvanut 4,2 milj. euroa. Tilastokeskuksen mukaan kuntien lainakanta on vuoden 2010 tilinpäätöksissä ollut euroa Tase VIITASAAREN KAUPUNKI Tilivuosi Ed. vuosi TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,58 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,52 Rakennukset , ,04 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,87 Koneet ja kalusto , ,24 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hanki Keskeneräiset hankinnat , ,82 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hanki , ,82 Aineelliset hyödykkeet , ,49 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöiss , ,02 Kuntayhtymäosuudet , ,50 Osakkeet ja osuudet osak.ja omist.y , ,09 Muut osakkeet ja osuudet , ,23 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotu , ,79 Osakkeet ja osuudet , ,63 Muut lainasaamiset , ,72 Sijoitukset , ,35 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,42 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,01 Muut valtion toimeksiannot ,00 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,51 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,52 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,82 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,00

30 Pitkäaikaiset saamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,27 Lainasaamiset , ,42 Muut saamiset , ,55 Lyhytaikaiset saamiset , ,24 Saamiset , ,24 Rahat ja Pankkisaamiset Kassatilit 55,35 400,4 Shekkitilit , ,04 Talletustilit 1 570, ,35 Rahat ja Pankkisaamiset , ,79 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,85 VASTAAVAA , ,79 30 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,47 Arvonkorotusrahasto , ,54 Muut omat rahastot , ,05 Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,40 Tilikauden yli-/alijäämä , ,79 OMA PÄÄOMA , ,25 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,42 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,59 Muut toimeksiantojen pääomat 4 088, ,56 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,57 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksi , ,94 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Pitkäaikainen , ,94 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksi , ,98 Lainat julkisyhteisöiltä , ,76 Saadut ennakot ,00 Ostovelat Ostovelat muille(l.a) , ,66 Ostovelat , ,66 Muut velat , ,93 Siirtovelat Siirtyvät korot , ,69 Lomapalkkajaksotus , ,63 Valtionosuusennakot ,00 Muut siirtovelat 7 812, ,38 Siirtovelat , ,70 Lyhytaikainen , ,03 VIERAS PÄÄOMA , ,97 VASTATTAVAA , ,79

31 31 Viitasaaren kaupunki TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHT Arvostuserät Arvostuserät Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot Muut valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityis VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset

32 Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkk.instrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Muu oma pääoma Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten kausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot

33 Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 58,21 58,20 58,14 52,16 Rahoitusvarallisuus/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus % 46,1 % 44,2 % 42,1 % 51,7 % Asukasluku