Etelä-Savon maakuntaliiton tilinpäätös 2012

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakuntaliiton tilinpäätös 2012 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 119:2013

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A, Mikkeli puhelin kirjaamo@esavo.fi faksi Kotisivu: Julkaisu: ISBN (verkkojulkaisu) ISSN Mikkeli 2013

3 SISÄLLYSLUETTELO OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS 1 Etelä-Savo valintakauhassa 1 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS 4 Etelä-Savon kehityksestä 4 MAAKUNTALIITON HALLINTO JA TALOUS 5 Maakuntaliiton hallinto 5 MAAKUNTALIITON ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 7 Avaintehtävänä johtaminen, päämääränä osaava ja innostunut työyhteisö 7 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 7 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA 10 Riskienarviointi 10 Varautuminen vahinkoihin 10 Mutoksenhaut, oikeudelliset prosessit 10 SELONTEKO MAAKUNTALIITON SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOTUS 13 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 13 TOIMINNAN RAHOITUS 15 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 16 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 16 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET 16 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 17 MAAKUNTALIITON TOIMINTA-AJATUS 17 ALUEKEHITYS 18 Päämääränä elinvoimainen ja vetovoimainen Etelä-Savo 18 ALUESUUNNITTELU 29 Tavoitteena hyvä toimintaympäristö 29 EDUNVALVONTA 35 Tavoitteena oikea-aikaisuus ja tuloksellisuus 35 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 41 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 41 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN 41 LIITTEET Liite 1 Maakuntaliiton toimielinten kokoonpanot Liite 2 Maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Liite 3 Maakuntahallituksen asettamat työryhmät Liite 4 Maakuntaliiton henkilökunta sivu

4

5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Maakuntajohtajan katsaus Etelä-Savo valinkauhassa Vuosi 2012 ennakoi tuntuvia muutoksia Etelä-Savoon: Ristiina ja Suomenniemi päättivät kuntaliitoksesta Mikkelin ja Punkaharju ja Kerimäki Savonlinnan kanssa vuoden 2013 alusta. Maan hallitus teki esityksen vaalilain muutoksesta, jossa Etelä-Savon vaalipiiri yhdistetään Kymen kanssa Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi vuodesta 2015 alkaen. Maakunnan tuleva viitekehys poikkeaa muista vakiintuneista aluejaoista. Valtionvarainministeriö julkaisi alkuvuodesta kartan, jonka mukaan Etelä-Savossa olisi jatkossa vain kaksi kaupunkia: Mikkeli ja Savonlinna. Pieksämäki esitettiin liitettäväksi Varkauteen yhdessä Joroisten ja Heinäveden kanssa. Kartan mukaan uusi Keski-Savo kuuluisi joko Etelä- tai Pohjois-Savoon. Kuntien ja maakunnan lausunnoissa karttaesitystä ei tuettu, vaan korostettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ja kuntien välisen yhteistyön tarvetta sekä kuntien itsehallintoa ja vapaaehtoisuutta mahdollisissa kuntaliitoksissa. Syksyn kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus oli Etelä-Savossa maan keskiarvoa parempi, mutta laski edellisvaaleista. Maakuntaliitto osallistui kampanjaan äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi. Parhaaseen äänestysprosenttiin yllettiin Puumalassa. Säilyykö Pieksämäki itsenäisenä, oli yksi alkuvoden 2012 isoja kysymyksiä. Loppuvuodesta huomio siirtyi kuntareformin ohella sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen. Hallituksen esitykset eivät valmistuneet kunnallisvaaleihin mennessä. Vasta vuoden lopulla hallitus linjasi tarvittavia vähimmäisväestöpohjia alueille, joilla olisi integroitujen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Vaatimuksilla vähintään noin ja asukaspohjista on merkitystä, kun maakunnassa ja jäsenkunnissa päätetään, kuinka tulevaisuudessa Etelä-Savon asukkaille taataan laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti. Syksyllä maakuntaliiton asettama työryhmä laati esityksen ympärivuorokautisen päivystyksen turvaamisesta omassa maakunnassa. Kuntarakennelailla, valtionosuuksien muutoksilla, uusittavalla kuntalailla sekä erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevilla muutoksilla on iso vaikutus paitsi jäsenkuntien myös koko Etelä-Savon maakunnan asemaan ja tulevaisuuteen. Lähidemokratian ja palveluja sekä hoitoa ja hoivaa tarvitsevien asukkaiden näkökulmasta olisi suotavaa, että maakunnassa löydettäisiin yhteinen sävel erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. 1

6 Keväällä annettu liikennepoliittinen selonteko oli pettymys Etelä-Savolle ja koko Itä-Suomelle. Tällä vaalikaudella aloitettavien hankkeiden joukkoon ylsi vain Vt 5:n Mikkelin kohta. Koko Mikkeli Juvan perusparannushanke on vasta selonteon ns. suunnittelukorissa, vaikka lainvoimaisen yleissuunnitelman pohjalta laadittu tiesuunnitelma on jo valmis. Syksyllä ilmeni lisäksi, että liikenne- ja viestintäministeriö haluaa uudelleen arvioida yhteysvälihankkeet. Se voi merkitä myös Vt 5:n perusparannuksen viivästymistä edelleen sekä tiehankkeen tason karsimista ja lainvoimaisten maakuntaja kuntakaavojen avaamista. Kehysriihessä päätettiin lisäksi keskeyttää Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyjen loppuunsaattaminen. Syväväylän siirto Laitaatsalmeen ja uuden 24,5 metrin sillan rakentaminen siirtyvät, mikä haittaa muutoin etuajassa valmistuneen rinnakkaisväylän täysimääräistä hyödyntämistä. Savonlinnan rinnakkaisväylä on Etelä- Savon tärkeimpiä liikennehankkeita. Maakunnan käytössä olevat EU:n rakennerahastovarat vuosille eivät vielä ratkenneet vuoden 2012 aikana, sillä valtionpäämiehet eivät päässeet sopuun unionin tulevan seitsenvuotiskauden budjetista. Komission pohjaesitys Itä- ja Pohjois-Suomen erityistueksi oli 20 euroa/asukas, joka syksyn neuvotteluissa kohosi 30 euroon. Tämäkin merkitsisi selvää alennusta nykytasoon, joka on 35 euroa/asukas. Suomen nettojäsenmaksu EU:lle on kasvamassa tuntuvasti rakennerahastotukien pienentyessä. Vuoden aikana toteutettiin Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueen seitsemän maakuntaliiton Brysselin toimistojen yhdistäminen. Liittojen keskinäinen yhteistyö tiivistyi myös kotimaassa, sillä Suomelle tulee yksi monirahastoinen EU-ohjelma, jossa Itä- ja Pohjois-Suomella on oma alueellinen osionsa. Maakunnat laativat osiosta oman yhteisen ehdotuksensa. EU-rahoituksen välittäjäorganisaatioiden ja valtion viranomaisten ns. oman tuotannon hankkeiden määrää vähennetään nykyisestä. Hallinnon- ja aluekehityksen ministerivaliokunta linjasi edelleen keväällä, että maakuntien yhteistyöryhmien roolia rahoituksen suuntaamisessa vahvistetaan ja että maakuntien liitot sekä ELY-keskukset toimivat edelleen rahoittajina. Maakuntaliitto vaikutti aktiivisesti siihen, että liittojen rooli päätöksenteossa ja rahoittajina säilyy, mikä vaatii kuitenkin vielä kirjaukset sekä uudistettavaan aluekehitys- että rahoituslakiin. Savonlinnan Oopperajuhlat vietti 100-vuotisjuhlia vuonna Juhlien kävijämäärä kohosi yli vieraaseen. Yhdessä Savonlinnan kaupungin ja oopperajuhlien kanssa liitto toimi sen puolesta, että juhlavuoden kunniaksi olisi perustettu oopperajuhlien tueksi säätiö. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei kuitenkaan lämmennyt ehdotukselle, mutta esitys sisältyy kansanedustaja Jouni Backmanin johtaman Pohjois- ja Itä-Suomi-työryhmän loppuraporttiin. Kesän 2012 suurtapahtumaksi muodostuivat Kuninkuusravit, jotka järjestettiin St. Michel -ravien yhteydessä Mikkelissä. Kävijämäärä ylitti henkeä. Liitto osallistui myös muiden perinteisten kesätapahtumien kehittämis- ja markkinointiponnistuksiin. Punkaharjun Retretissä tuesta ei valitettavasti ollut apua, sillä näyttelytoimintaa järjestänyt yhtiö hakeutui syyskuussa konkurssiin. Ravit ovat yksi maakunnan suurista kesätapahtumista. Päivitetty maakuntastrategia hyväksyttiin syysvaltuustossa. Sen ja liiton toiminnan onnistumista mitataan viime kädessä sillä, kuinka maakunnan talous- ja väestökehityksestä kertovat luvut kehittyvät. Luvut osoittavat, että työtä uusiutuvan Etelä-Savon hyväksi tarvitaan yhä kaikilla rintamilla. 2

7 Muuttotappio pieneni edellisvuodesta (-237), mutta oli vielä 163 henkeä. Maakunnan koko väkimäärä väheni asukkaalla ja oli vuoden lopussa asukasta. Vuonna 2012 lapsia syntyi 1 137, missä oli vähennystä edellisvuoteen 164 lasta. Viimeisimmän eli vuoden 2010 kansantulotilaston mukaan maakunnan asukasta kohti laskettu kansantulo oli euroa (2009 bkt/as: euroa). Sijoitus maakuntavertailussa oli edelleen kolmanneksi heikoin. BKT oli kokonaisuudessaan miljoonaa euroa (2009 bkt: milj. euroa). Maakunnan varallisuusasemaa kuitenkin kuvaa se, että vuoden 2011 tilastoissa Etelä-Savo on Manner-Suomen kolmanneksi vaurain maakunta, kun verrataan pääomatuloja asukasta kohden. Työttömiä oli vuoden lopussa Etelä-Savossa henkeä eli 12,2 prosenttia työvoimasta. Työttömiä oli lähes 600 enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Erityisesti työttömyys koettelee miehiä ja Savonlinnan seutua. Työttömistä vaikeasti työllistettäviin laskettiin kuuluvaksi 53 prosenttia. Päämäärämme on olla muuttovoittoinen Saimaan maakunta vuonna Suunta oli vuonna 2012 toki oikea, mutta vauhti ei ole riittävä. Kuten tähänkin asti, maakunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin ratkaisee pitkälti yksityisen yritystoiminnan menestys ja kasvu sekä se, kykenemmekö lisäämään julkisen sektorin ja ennen muuta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuutta. Työpaikat turvaavat maakunnan tulevaisuuden. Näihin tehtäviin uusien kunta- ja maakuntapäättäjien on nyt tartuttava koko tarmollaan. Mikkelissä Matti Viialainen maakuntajohtaja 3

8 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Etelä-Savon kehityksestä Väestö väheni maakunnassa edelleen vuonna Suurin väestön menetys koettiin ns. luonnollisen väestönmuutoksen kautta, kun kuolleita oli enemmän ja syntyneitä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämän luonnollisen väestönmuutoksen kautta maakunnan väestö väheni reilulla 900 hengellä. Muuttoluvuissa vuosi 2012 oli sen sijaan kohtuullinen, kun muuttotappio jäi noin 160 asukkaaseen, mikä oli vähemmän kuin edellisvuonna. Muuttotappio oli myös pienempi kuin mitä Tilastokeskuksen pitkän ajan väestöennuste oli maakuntaan arvioinut. Kaikkiaan maakunnan väestö väheni reilulla tuhannella hengellä. Aluetalouden mittareista viimeisin bruttokansantuotetieto (BKT) on saatavilla vuodelta 2010, jolloin talouden kehitys oli kohtuullista pahan taantumavuoden jälkeen. Tuolloin Etelä-Savon BKT kasvoi edellisvuodesta noin 4 prosenttia, mikä oli samaa suuruusluokkaa koko maan kanssa. Yritysten liikevaihto lähti pahimman taantumavuoden 2009 jälkeen jälleen kasvuun ja jatkoi kasvua koko vuoden 2011 ja vielä vuonna 2012 kuitenkin jo hidastuen. Yritysten henkilöstömäärä kasvoi hieman vuonna 2011, mutta tasaantui vuonna Etelä-Savo tarjoaa lapsiperheille hyvän arjen. Työttömyydessä ei vuonna 2012 tapahtunut suurta muutosta edellisvuoteen verrattuna. Työttömyysaste oli Etelä-Savossa vuoden 2012 lopussa 12,2 prosenttia, kun se vuoden 2011 lopussa oli 12,1 prosenttia. Koko maan työttömyysaste vuoden 2012 lopussa oli 10,7 prosenttia (työ- ja elinkeinoministeriön tilastot). Lomautettujen määrä oli vuoden vaihteessa selvästi suurempi kuin vuotta aiemmin. Elinkeinoelämän keskusliiton helmikuussa 2013 julkaistun Suhdannebarometrin mukaan suhdanneodotukset ovat edelleen alamaissa. Vuoden 2012 syksystä ne ovat kohentuneet vain hieman. Barometri ennakoi, että työvoiman vähenee vielä vuoden 2013 alkupuolellakin. Etelä-Savon kuntien talous pysyi edelleen vuonna 2012 varsin heikolla tasolla, kuten edellisenäkin vuonna. Vuosikate asukasta kohti oli tilinpäätösarvioiden mukaan 204 euroa eli se oli vuoden 2011 tasolla. Toimintakate heikkeni 3,1 prosenttia. Verotulojen määrä kasvoi vain yhden prosentin edellisvuodesta. Syynä oli erityisesti se, että yhteisöveron tuotto romahti noin 30 prosenttia vuodesta Kunnallisveron tuotto kasvoi noin 4 ja kiinteistöveron noin 6 prosenttia. Puumalan, kuten useiden muidenkin Etelä-Savon kuntien, talous oli vuonna 2012 varsin heikko. Kuntien taloustulos näyttää jäävän noin 7,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Nettoinvestoinnit alenivat noin 5 prosenttia, ja lainakanta kasvoi 8 prosenttia. Vuosikatevertailussa Etelä-Savo oli seitsemännellä sijalla maakuntien joukossa vuonna Vuonna 2011 sijaluku oli 15. Kriisikuntakriteereistä kertynyt alijäämä on kaikilla kunnilla alle kynnysarvon. Alijäämää on kertynyt taseisiin vielä vuoden 2011 tuloksen jälkeen 4 5 kunnassa, kun alijäämiä oli vielä neljä vuotta sitten kahdessatoista kunnassa. Kuntatalouden kehitykseen vuonna 2012 vaikutti ennen muuta verotulojen heikko kehitys ja valtionosuuksien ennakoitua maltillisempi kehitys. Verotulokehitykseen vaikuttivat myös edellisten vuosien verotulotilitysten oikaisut vuonna

9 KUNTIEN VUOSIKATTEEN KEHITYS VUOSINA ( /ASUKAS) Lähde: Tilastokeskus Maakuntaliiton hallinto ja talous Maakuntaliiton hallinto Luottamustoimielimet Liiton luottamustoimielimet on valittu vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkeen kevätvaltuustossa Lokakuussa 2012 käytiin kunnallisvaalit, ja maakuntaliiton jäsenkuntien edustajainkokous pidetään , jossa valitaan uusi maakuntavaltuusto toimikaudelle Valtuusto valitsee toukokuun 2013 lopun kokouksessaan hallituksen ja tarkastuslautakunnan toimikaudekseen. Maakuntavaltuustossa on valtuustokaudella yhteensä 72 jäsentä, jotka ovat jäsenkuntien kunnanvaltuutettuja. Valtuuston voimasuhteet ovat: Suomen keskusta 25, SDP 21, Kansallinen kokoomus 14, Vihreä liitto 4, Kristillisdemokraatit 3, Perussuomalaiset 3 ja Vasemmistoliitto 2 jäsentä. Maakuntavaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, keväällä Punkaharjulla ja vuoden lopulla valtuustokauden viimeiseen kokoukseensa Ristiinassa. Kansanedustaja Lenita Toivakka johti puhetta maakuntavaltuustossa. Maakuntahallituksessa jäseniä on 13. Poliittiset voimasuhteet ovat: Suomen keskusta 5, SDP 4 ja Kansallinen kokoomus 3 jäsentä ja Vihreä liitto 1 jäsen. Maakuntahallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa ja käsitteli kaikkiaan 386 asiaa. Tarkastuslautakunnassa on viisi jäsentä. Liiton tilintarkastajana toimi valtuustokaudella Oy Audiator Ab, vastuullinen tarkastaja on Aki Rusanen. Lautakunta kokoontui vuonna 2012 kaikkiaan neljä kertaa. 5

10 Tilivelvolliset Tilivelvollisia maakuntaliiton toiminnan osalta ovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Valtuusto käsittelee liiton talousarviota yhtenä tulosalueena, jolle se myöntää määrärahan ja tuloarvion, rahoitustulot ja rahoitusmenot. Hankkeet käsitellään talousarviossa nettoperusteisina. Maakuntahallinnon kehittäminen Valtion aluehallintouudistuksen yhteydessä uudistettiin vuoden 2010 alusta laki alueiden kehittämisestä. Lailla maakunnan liitoille annettiin lisää vastuita ja uusia tehtäviä alueellisessa kehittämistyössä. Valtio korvasi osan näistä tehtävistä liitolle aiheutuvista kuluista vuosina 2010 ja 2011, mutta jatkossa korvaus siirtyy osaksi kuntien valtionosuusjärjestelmää. Vuosi 2012 oli siis ensimmäinen vuosi, kun aluehallintouudistuksella perusteltua erillistä korvausta ei enää liitoille maksettu. Laissa säädettiin myös liittojen velvollisuudesta kuulua maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueeseen, joka alueellisesti on yhtenevä ns. täyden palvelun ELYkeskusten kanssa. Etelä-Savo muodostaa lain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen yhdessä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen päätöksiä valmistelee työvaliokunta, jossa kullakin liitolla on neljä edustajaa. Etelä-Savoa työvaliokunnassa edustivat maakuntahallituksen puheenjohtajat ja maakuntajohtaja. Työvaliokunnalle asiat valmistelee maakuntajohtajien kollegio. Puheenjohtajuus sekä työvaliokunnassa että maakuntajohtajien keskuudessa vaihtuu vuosittain. Vuonna 2012 puheenjohtajuutta Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnassa hoiti Pohjois-Karjala. Yhteistoiminta-alueen työvaliokunta kokoontui vuonna 2012 neljä kertaa. Se käsitteli muun muassa Itä-Suomen yhteisiä tavoitteita hallitusohjelman osalta ja vuoden 2014 jälkeiseen EU:n rakennerahastopolitiikkaa sekä koulutus, vaalipiiri ja liikennestrategia asioita. Liitto tekee tiivistä yhteistyötä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa. Kuvassa johtaja Juha Pulliainen (vas.) ja yksikön päällikkö Maija Puurunen. Liiton talous Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton talousarvion vuodelle 2012 kokouksessaan 28. marraskuuta Menot ja tulot talousarviossa olivat molemmat euroa. Joulukuussa 2012 maakuntahallitus hyväksyi käyttösuunnitelman muutoksen, jossa korjattiin jäsenmaksutuottoihin talousarviossa ollut virhe, ja tilikauden tulokseksi muodostui euroa. Hankkeiden nettomenot olivat ,81 euroa, kun ne talousarviossa oli arvioitu euroksi. Maakunnan kehittämisrahan sitomaton osa vuodelle 2012 oli euroa. Vuonna 2011 se oli vielä euroa. Maakuntahallituksen päätöksillä (12) myönnettiin euroa. Maksatuksia liitto teki eurolla. Vuonna 2012 tehtiin viimeiset maksatukset koheesio- ja kilpailukykyohjelmista, joita toteutettiin Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla. Lisäksi kahteen osaamiskeskushankkeeseen myönnettiin niihin kohdennettua maakunnan kehittämisrahaa euroa. Vuoden 2013 maakunnan kehittämisrahan suuruudesta ei ole vielä tilinpäätöshetkellä varmuutta, mutta oletus on, ettei se ainakaan ole suurempi kuin vuonna Osaamiskeskusohjelmille sidottu maakunnan kehittämisrahan oletetaan säilyttävän nykyisen rahoitustasonsa. 6

11 EU-osarahoitettuihin hankkeisiin tehtiin vuonna 2012 kaikkiaan 35 päätöstä, joilla myönnettiin EU:n ja valtion rahoitusta yhteensä euroa. Tarkemmat tiedot kehittämishankkeiden rahoituksesta kerrotaan toimintakertomuksen luvussa Aluekehitys. Viraston strategia Maakuntaliiton virasto käynnisti loppuvuodesta 2010 oman toimintastrategian työstämisen tavoitteena toteuttaa maakuntastrategiaa. Se hyväksyttiin keväällä Sen mukaan maakuntaliiton viraston toiminta-ajatuksena on: Teemme tulosta Etelä-Savon hyväksi. Olemme aluekehittäjä, maakunnan edunvalvoja ja yhteisen tahdon muodostaja. Liiton taloudesta vastasi uusi hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska. Visionsa mukaan maakuntaliitto on vuoteen 2015 mennessä: Arvostettu suunnannäyttäjä, haluttu yhteistyökumppani ja hyvä työyhteisö, jolle Etelä-Savon menestys on yhteinen asia. Viraston avaintehtäviksi ja päämääriksi määriteltiin: Aluekehitys: Elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi Etelä-Savo Aluesuunnittelu ja maankäyttö: Paras mahdollinen toimintaympäristö Edunvalvonta: Oikea-aikainen ja tuloksellinen vaikuttaminen Kansainvälinen yhteistyö: Pietarin läheisen sijainnin hyödyntäminen Yhteishenki: Maakunnan identiteetin ja imagon vahvistaminen Johtaminen: Osaava ja innostunut työyhteisö Vuonna 2012 strategiaa käsiteltiin muun muassa strategiapäivässä keväällä. Maakuntaliiton organisaatio ja henkilöstö Avaintehtävänä johtaminen, päämääränä osaava ja innostunut työyhteisö Vuoden 2011 alusta voimaan tullut hallintosääntöuudistus muutti viraston organisaatiorakennetta. Tulosyksikköjen määrä laski kolmeen: aluekehitysyksikkö, aluesuunnitteluyksikkö ja hallintoyksikkö. Suoraan maakuntajohtajan alaisuudessa on joitakin tehtäviä. Tulosyksiköiden päälliköillä voi olla vastuullaan toimialaansa liittyviä, erikseen budjetoituja hankkeita. Muilta osin uudistus astui voimaan jo vuoden 2011 alusta, mutta hallintoyksikön nimi muuttuu vuoden 2012 alusta hallinto- ja kehittämisyksiköksi. Talousarviossa ennakoitiin henkilötyövuosien määräksi vuonna ,2. Toteutuma oli 30,5 (laskelma perustuu virka-/työsuhteiden kestoon vähennettynä pitkillä poissaoloilla). Riitta Koskinen johtaa liiton aluekehitysyksikköä ja Jarmo Vauhkonen aluesuunnitteluyksikköä. 7

12 Tehtäväalueittain henkilöstö jakautuu seuraavasti: Maakuntaliiton henkilöstö / Talousarvio Toteutuneet henkilötyövuosi henkilötyövuodet Luottamushenkilöhallinto 1,0 1,0 Virasto 23,0 21,4 Hankkeet 14,2 8,1 38,2 30,5 Tavoitteeksi vuodelle 2012 oli asetettu, etteivät henkilöstöresurssit olennaisesti nouse ja että rakenteelliset muutokset toteutetaan mahdollisesti vapautuvien tehtävien yhteydessä. Vuoden aikana liitossa aloitti kolme hanketyöntekijää sekä yksi viranhaltija. Tilinpäätöshetkellä kehittämispäällikön rekrytointiprosessi on kesken. Työlomalla oli vuoden aikana kolme henkilöä, ja heidän työnsä pyrittiin hoitamaan sisäisin järjestelyin. Vapailla olevien tehtäviä voidaan hoitaa osittain sisäisin järjestelyin, mutta kokonaisuuden kannalta on arvioitava tapauskohtaisesti työyhteisön kannalta järkevin ratkaisu. Erityistä huomiota kiinnitettiin johtamiseen tavoitteena osaava ja innostunut työyhteisö. Johtoryhmätyöskentely jämäköityi, koko viraston palavereita pidettiin säännöllisesti. Kehityskeskustelut käytiin syksyllä 2012, ja ne nivotaan osaksi maakuntaliiton vuosikelloa. Liitossa on vuodesta 2001 lähtien tehty vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Osaava ja innostunut työyhteisö on liiton johtamisen ykköstavoite. Kuvassa ohjelmapäälliköt Jyrki Kuva ja Hanna Makkula. Toiminnan tuloksellisuutta pyrittiin parantamaan virtaviivaistamalla toimintaprosesseja kuten esimerkiksi laskujenkierrätyksen sähköistämisellä. Virastossa otettiin myös käyttöön sähköiset kokouspalvelujärjestelmät sekä sisäiseen kokoustamiseen että ulkopuolisten sidosryhmien kanssa tapahtuvaan kanssakäymiseen. Sähköisen asianhallintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin valmistautumalla mm. sähköiseen arkistointiin, virallisten toimielinten sähköisiin kokouksiin sekä sähköisiin allekirjoituksiin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Maakuntahallitus hyväksyi 12. joulukuuta 2011 maakuntaliiton sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yleisohjeen tulevaksi voimaan 1. tammikuuta Yleisohje antaa pitkälti työkaluja ja vastauksia vuodelle 2011 asetuille tavoitteille strategisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittämisen osalta. Yleisohjeessa sisäisen valvonnan toimenpiteet/periaatteet on määritelty alla olevan mukaisesti: Toimintoihin ja prosesseihin liittyvät valvontatoimet on määriteltävä ja kohdennettava toiminnan luonteen ja siihen liittyvien riskien perusteella. Valvontatoimet voivat alla esitetyn mukaisesti olla ennaltaehkäiseviä, havaitsevia ja korjaavia. Johtamiseen sisältyviä ennaltaehkäiseviä valvontatoimia ovat esimerkiksi: tehtävien, toimivaltuuksien, tulos- ja raportointivastuiden ja menettelyiden määrittelyt, esittely- ja hyväksymis- sekä vahvistusmenettelyt päätöksenteossa, toiminnoissa ja prosesseissa, 8

13 tehtävien eriyttäminen ja käyttöoikeudet, prosessikuvaukset ja toimintaohjeet, toimintojen ja prosessien auditointimenettelyt, toiminnan tuloksellisuuden ja suoriutumisen arviointimenettelyt, omaisuuden fyysinen turvaaminen ja esimiesten valvonta (seuranta ja ohjaus). Toimintoihin ja talouteen liittyviä havaitsevia valvontatoimia (jälkikäteisvalvonta) ovat muun muassa: toiminnan ja tuloksellisuuden arvioinnit, toimintaan ja talouteen liittyvät seurantamenettelyt ja täsmäykset sekä toimintojen ja prosessien sisäiset/ulkoiset arvioinnit. Johtamiseen, toimintoihin ja talouteen liittyviä ennaltaehkäiseviä, havaitsevia ja korjaavia valvontatoimia ovat esimerkiksi: tehtävien, velvollisuuksien ja vastuiden osoittaminen henkilöstölle, esittely- ja hyväksymismenettelyt päätöksenteossa, toiminnoissa ja prosesseissa, kehityskeskustelut, henkilöstön suoriutumisen arvioinnit ja otto-oikeuden käyttö. Maakuntajohtajan ja tulosyksiköiden päälliköiden tehtävänä on valvonnan ja vastuullisen toiminnan toteutumiseksi edistää alaisensa henkilöstön tietoisuutta ja sitoutumista ohjeiden mukaiseen toimintaan työtehtävissään sekä ammatillisen osaamisen kehittymiseen. Esimiesten tulee järjestelmällisin perehdytysja koulutusmenettelyin, prosessikuvausten, kehityskeskusteluiden ja tehtäväkuvien avulla varmistaa, että työntekijät tietävät ja tuntevat omat tehtävänsä ja toimintaa ohjaavat (tulos)tavoitteet. Esimiesten vastuulla on toiminnan luonteen perusteella riittävien riskienhallinnan menettelyiden ja valvontatoimien luominen. Keskitetysti ohjeistettavia prosesseja ovat mm. päätöksenteko, henkilöstöhallinto, hankintatoimi, tietojärjestelmät sekä tila- ja asiakirjahallinto. Riskien hallinnan periaatteet on määritelty alla olevan mukaisesti: Toiminnan ja talouden suunnittelu perustetaan maakunnan ja liiton strategiseen tavoiteasetteluun, toiminnanpainopisteen keskittäminen olennaiseen. Toiminnan ja talouden suunnittelussa ja päätöksenteossa turvataan liiton toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät henkilö- ja muut resurssit. Osallistuminen erilaisiin hankkeisiin ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon maakunnan strategiassa ja maakuntaohjelmassa liitolle sovitut toteutusvastuut sekä hankkeista aiheutuvat taloudelliset velvoitteet ja niiden sitoma työpanos. Henkilöstön osaamisen taso turvataan riittävällä perehdyttämisellä ja koulutuksella. Päätöksenteon ja valmistelun oikeellisuus turvataan sisäisen valvonnan toimenpitein ja riittävällä ja luotettavalla raportoinnilla. Toimitiloihin, koneisiin ja laitteisiin liittyviä turvallisuus- ja vahinkoriskejä tai henkilöstön terveyteen laajasti vaikuttavia riskejä ei hyväksytä. Voimassa olevan lainsäädännön vastaisia tai muutoin epäeettisiä toimintatapoja ei hyväksytä. Maakuntahallitus hyväksyy maakunnan ja liiton strategiset tavoitteet. Kuvassa Hannu Auvinen Sulkavalta (keskellä) ja Jarkko Wuorinen Savonlinnasta. Taustalla valtuuston puheenjohtaja Lenita Toivakka. 9

14 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Riskienarviointi Riskit on liiton johtoryhmän vuonna 2009 suorittamassa arvioinnissa jaettu: strategisiin, operatiivisiin, talousriskeihin ja vahinkoriskeihin. Keskeisiksi riskeiksi on nähty toimintaympäristön merkittävissä muutoksissa maakuntien määrän mahdollinen väheneminen valtakunnallisen poliittisen tahtotilan seurauksena ja kuntarakenteen olennaiset muutokset suurkuntien syntymisen myötä. Kyseiset riskit saivat arvioinnissa 12 pistettä (max. 16 p). Seuraavaksi korkeimman arvioin, 9 pistettä, saivat maakuntaliiton toimintastrategian puuttuminen ja viraston hajautunut organisaatiorakenne. Kaikkiaan riskienarvioinnissa tunnistettiin 27 eri riskitekijää. Liiton strategia esiteltiin maakuntahallitukselle huhtikuussa 2011 ja annettiin tiedoksi maakuntavaltuustolle toukokuussa Organisaatiouudistus astui voimaan 1. tammikuuta 2011 ja kokonaisuudessaan Varautuminen vahinkoihin Vakuutuksissa maakuntaliitto on varautunut toiminnan keskeytykseen ja siitä aiheutuviin lisäkuluihin koneiden ja laitteiden mahdollisiin vahinkoihin täysarvo toiminnasta aiheutuviin vastuihin (henkilö/esinevahinko) erityisvastuihin (taloudellinen vahinko) Lisäksi luottamushenkilöt on vakuutettu tapaturman varalle tehtäviä suorittaessa ja näihin liittyvillä välittömillä matkoilla sekä henkilöstö virka/työmatkoillaan. Muutoksenhaut, oikeudelliset prosessit Liiton toimintaan kohdistuvia oikeudenkäyntejä on tilinpäätöshetkellä vireillä yksi Kuopion hallinto-oikeudessa koskien maakuntahallituksen tekemää EU-osarahoitteisen hankkeen takaisinperintäpäätöstä. Liiton tekemistä hankinta- tms. päätöksistä ei ole tehty oikaisuvaatimuksia, muutoksenhakuja markkinaoikeuteen tai valituksia hallinto-oikeuteen. 10

15 Selonteko maakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä Maakuntaliiton sisäisen valvonnan ohjeistus on perustunut hallintosääntöön ja sen pohjalta annettuihin maakuntahallituksen vuotuisiin talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin. EU:n rakennerahastotoiminnan osalta on työ- ja elinkeinoministeriölle laadittu erilliset kutakin rahastoa koskevat hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvaukset varojen käytön asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on hyväksytty maakuntahallituksessa 12. joulukuuta 2011 ja se on tullut voimaan Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan ensi sijassa toimintakertomuksessa. Talousarvion toteutumista seurataan maakuntahallituksessa neljännesvuosittain tapahtuvan raportoinnin ja tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin kehittäminen on johtamisen keskeisiä tavoitteita. Vuonna 2012 laadittuun maakuntastrategiaan on sisällytetty liiton toiminnan osa-alueita kuvaavia, seurattavia mittareita, joilla toiminnan tuloksellisuutta voidaan arvioida. Maakuntastrategian laadinnan yhteydessä on lisäksi määritelty lukuisia mittareita maakunnan kehityksen suunnan seurantaa varten. On kuitenkin otettava huomioon, että maakunnan kehityksen näkökulmasta liitto on vain yksi toimija. Tarkastuslautakunta on pyrkinyt kehittämään menettelyjä, joiden avulla se voisi seurata, miten liitto panee toimeen arviointikertomusten havaintoja, ja seurannan avulla antaa valtuustolle systemaattista palautetta liiton toiminnasta. Tarkastuslautakunta valvoo liiton toimintaa. Puhetta lautakunnassa johti mäntyharjulainen Marita Mattila. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Liiton omaisuus on vähäistä, lähinnä toimistokalusteita ja koneita. Valvonta on osa viranhaltijoiden/ työntekijöiden tavanomaisia työprosesseja. Asianhallintaohjelmiston hankinta on osaltaan lisännyt päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Maakuntaliiton omaisuuden hoitoon, hankintojen kilpailutukseen tms. ei ole kohdistunut korvausvaateita, muutoksenhakuja tai vastaavia. Liiton ostaman ulkoisen tilintarkastuksen lisäksi liiton hallintoon kohdistuu valtion toimeksiantovarojen osalta hallintoviranomaisen (työ- ja elinkeinoministeriö) jatkuvaa tarkastusta sekä hallinnointimenettelyjen että varojen käytön suhteen. 11

16 Sopimustoiminta Maakuntaliittoon on vuonna 2010 hankittu asianhallintajärjestelmän täydennysostona sopimushallintaosio. Ohjelmistohankinta helpottaa sopimusten määräaikojen systemaattista seurantaa. Sopimuksiin liittyviä negatiivisia seuraamuksia ei ole toimintavuoden aikana ollut. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Maakuntaliitolla ei ole käytössä sisäistä tarkastusta. Liiton koon huomioon ottaen se on perusteltua. 12

17 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TP 2012 TP 2011 TP 2010 TULOSLASKELMA (netto) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot - Satunnaiset tuotot/ kulut +/- Tilikauden tulos Tuloslaskelmassa on huomioitu maakuntaliiton toimintamenot ja -tulot hankkeiden osalta nettoperusteisina. Toimintakate on kolmena edellisenä vuotena ollut negatiivinen. Maakuntaliitolla ei ole investointeja, joten sillä ei ole myöskään kirjanpidossaan poistoja. TP 2012 TP 2011 TP 2010 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET Jäsenkuntien maksuosuudet Maksuosuudet toimintatuloista netto, %-os 96,1 95,7 95,9 Maksuosuudet/ asukas, 14,83 14,30 14,07 Jäsenkuntien maksuosuuksilla on keskeinen merkitys liiton toiminnan rahoittamisessa. Osuus varsinaisen toiminnan tuloista on 96,1 prosenttia vuonna MENOT / ASUKAS 2012(* Asukasluku vuodenvaihteessa Menot/asukas/ valtuuston hyväksymä, 15,40 15,65 14,96 *) ennakkotieto TULOSLASKELMAA TÄYDENTÄVÄT TIEDOT Palkatun henkilöstön määrä (sisältää työllistetyt) toteutuneet henkilötyövuodet (teoreettinen säännöllinen vuosityöaika) 30,5 31,9 32,8 - vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat Palkat Kokonaismenot, Toimintamenot, Arvonlisäveropalautukset (verottoman toiminnan),

18 KUNTIEN MAKSUOSUUDET 2012 (lopullinen) lask.verotulot 2010(* maksuosuudet % maksuosuus muutos Enonkoski , Heinävesi , Hirvensalmi , Joroinen , Juva , Kangasniemi , Kerimäki , Mikkeli , Mäntyharju , Pertunmaa , Pieksämäki , Punkaharju , Puumala , Rantasalmi , Ristiina , Savonlinna , Sulkava , YHTEENSÄ , muutos-% 3,0 *) Lähde: VM, Kuntaosasto

19 Toiminnan rahoitus TP 2012 TP 2011 TP 2010 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Satunnaiset erät, netto +/- Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten muutokset +/ - Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos +/- Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/- Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset +/- Vaihto-omaisuuden muutos +/- Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos +/ Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat , , ,98 Kassavarat , , , , , ,33 Kassan riittävyys on 24 pv, vuonna 2011 luku oli 35 pv. (= 365 pv x rahavarat / kassasta maksut tilikaudella) 15

20 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sjoitukset Osakkeet ja osuudet TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksiltalaitoksilta Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Yhteensä Suhteellinen velkaantuneisuus on 14 %, vuonna 2011 myös 13 %. ( 100* (vieras pääoma./. saadut ennakot)/ käyttötulot) Tilikauden tuloksen käsittely Maakuntahallitus esittää tilikauden ylijäämän, ,37 euroa, siirtämistä taseeseen edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kuntalain 65 pykälässä säädettyä talouden tasapainottamisvelvoitetta ei sovelleta kuntayhtymiin. 16

21 Tavoitteiden toteutuminen Maakuntaliiton toiminta-ajatus Maakuntaliiton toiminta-ajatus on määritelty maakuntaliiton viraston strategiassa seuraavasti: Teemme tulosta Etelä-Savon hyväksi. Olemme aluekehittäjä, maakunnan edunvalvoja ja yhteisen tahdon muodostaja. Perussopimuksen mukaan maakuntaliitto toimii Etelä-Savon, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus- ja edunvalvontakuntayhtymänä. Liitolla on kaksi lakisääteistä tehtäväaluetta: aluesuunnittelu- ja aluekehitysviranomaisen tehtävät. Lisäksi liitto pyrkii toiminnallaan vahvistamaan kuntien ja kuntayhtymien yhteistyötä, edistämään maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä toimimaan maakunnallisena yhteistyöelimenä kunnallis-, talous-, sosiaali-, kulttuuri-, koulutus-, elinympäristö- ja muissa maakunnan kehittämisasioissa. Maakuntaliitto toimii niin pienten kuin isompienkin maakunnan asukkaiden hyväksi. 17

22 Aluekehitys Päämääränä elinvoimainen ja vetovoimainen Etelä-Savo Aluekehityksen tavoite on toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa, joiden vision mukaan: Puhdas ja kaunis luonto houkuttelevat vapaa-ajanasukkaita vakituisiksi. Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen, ja sen aluetalous vahvistuu. Tätä tulevaisuuden visiota aluekehitystyössä toteutettiin vuonna 2012 toimilla, joiden tavoitteena oli entistä elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi Etelä-Savo. Haasteellinen vuosi 2012 Etelä-Savon luonnolliset vahvuudet järviluonto, metsät, luonnon puhtaus ja maaseutumaisuus luovat puitteita paitsi viihtyisälle asumiselle myös matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle. Näillä tekijöillä oli merkitystä vuoden 2012 suhteellisen hyvään muuttotaseeseen sekä matkailutilastoihin. Maakuntaliiton strategia-, ohjelma- ja hanketyössä kiinnitettiin erityistä huomiota luontaisten vahvuuksien entistä parempaan hyödyntämiseen. Väestön ikääntyminen niukentaa työvoimareservejä, ja osaavan työvoiman saaminen alueen yritysten tarpeisiin on tulevina vuosina suuri haaste, etenkin taloudellisen kasvun oloissa. Ikääntyneiden siirtyminen eläkkeelle avaa kuitenkin myös uusia työpaikkoja. Maakuntaliitto on yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa pyrkinyt vaikuttamaan opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmiin koulutuksen mitoituksesta, jossa leikkauspaineet kohdistuvat erityisesti Itä-Suomeen ja Etelä-Savoon. Laman jälkeinen yritysten kehitys- ja investointihankkeiden vähäisyys on vuoden 2012 aikana kääntynyt ilahduttavasti nousuun. Liitto tekee yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. Kuvassa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen ja Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander. Tavoite: Maakuntaliitto tunnistaa alueen erityispiirteet ja tarpeet elinvoimaisemman ja vetovoimaisemman Etelä-Savon kehittämiseksi, edistää niiden huomioon ottamista strategia- ja ohjelmatyössä, ohjelmien toimeenpanossa, hanketyössä ja sisällöllisillä vastuualueillaan sekä näihin liittyvässä edunvalvonnassa. Maakuntaliitto tekee tuloksellista yhteistyötä jäsenkuntiensa, Itä- ja Kaakkois-Suomen maakuntaliittojen, ELYkeskusten ja muiden keskeisten aluekehitystoimijoiden kanssa. 18

23 Aluekehityksen ennakointi, seuranta ja tietopalvelu Tavoite: Laadukkaan ennakointitiedon oikea-aikainen hyödyntäminen. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2012: keräsi maakuntastrategian edellyttämää taustatietoa ja seurantamittareihin liittyvää tietoa, järjesti yhdessä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa ennakointiseminaarin ja verkostotapahtuman Venäjä-teemalla, kokosi ja piti yllä tilastoaineistoja maakunnan kehitykselle keskeisistä asioista ja julkaisi tilastoaineistot maakuntaliiton verkkosivuilla ja Etelä-Savon ennakointisivustolla. Tavoitteeksi asetettu ennakoinnin maakunnallisen toimintamallin kehittäminen ei vielä käynnistynyt. Maakunnan strategia Maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntastrategia osoittaa maakunnan kehittämisen keskeiset poliittiset Riitta Koskinen linjaukset. Tavoite: Maakunnalla on ajantasainen strategia, johon maakunnan toimijat ovat sitoutuneet. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2012: päivitti vuonna 2009 valmistuneen Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntastrategian tarkistuksen 26. marraskuuta. Strategiassa aikatähtäintä siirrettiin viisi vuotta eteenpäin eli vuoteen Maakuntaliiton virasto valmisteli strategian tarkistuksen yhteistyössä kuntien, valtion aluehallinnon, korkeakoulujen ja oppilaitosten, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Teemakohtaisiin työryhmiin osallistui kaikkiaan 140 henkilöä. Olemassa oleva strategia todettiin keskeiseltä sisällöltään edelleen hyvin toimivaksi. Päivitetynkin strategian tavoitteena on kääntää Etelä-Savon muuttotappio muuttovoitoksi sekä vahvistaa aluetaloutta ja lisätä Saimaan maakunnan elinvoimaa. Uudeksi keskeiseksi menestystekijäksi strategia nostaa laadukkaat Maakuntavaltuusto hyväksyi päivitetyn maakuntastrategian viimeisessä kokouksessaan marraskuussa Ristiinassa. Viraston johdon kiiteltävinä koko puheenjohtajisto: Eino Törrönen (2. vas.), Jarkko Wuorinen ja Lenita Toivakka. 19

24 hyvinvointipalvelut. Menestystekijöinä säilyvät edelleen menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö sekä hyvä toimintaympäristö. Päivityksessä myös täsmennettiin strategian sisältöä ja jäntevöitettiin jäsentelyä. Uusi strategia tarkastelee matkailua osana elinkeinotoimintaa. Venäjäulottuvuutta strategia painottaa erityisesti yritystoiminnan sekä kieli- ja kulttuuriosaamisen näkökulmasta. Kansainvälistyminen, nuoret ja ympäristö ovat läpikäyvästi sisällä strategiassa. Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma sekä niiden rahoitusvälineet (kansalliset ja EU:n rahoitusohjelmat, hankerahoitus, valtion ja kuntien rahoitus) Maakuntaohjelma sovittaa yhteen ne lähivuosien kehittämistoimet, joiden avulla Etelä-Savo pääsee maakuntastrategian asettamiin tulevaisuuden päämääriin. Vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma kytkee maakuntaohjelman valtion budjettiin, ja se sisältää keskeiset maakuntaohjelmaa toteuttavat toimenpiteet ja arvion niiden rahoittamiseksi. Toteuttamissuunnitelman liitteenä on maakunnan yhteistyöasiakirja, joka on maakunnan rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetti. EU:n rakennerahasto-ohjelmat ohjelmakaudella Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Itä-Suomen toimenpideohjelma ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelman Itä-Suomea koskeva osio ovat keskeiset maakuntaohjelman rahoitusvälineet. EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta maakuntaan tulee ohjelmakaudella EU:n ja valtion rahoitusta keskimäärin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Rahoituksen vuosittainen taso laskee ohjelmakauden loppua kohden. Rahoituksen vuositasoon on vaikuttanut myös se, että valtio aikaisti loppukauden rahojen käyttöönottoa osana kansallista taantuman torjuntaa: rakennerahastoohjelmien toimeenpanoa aikaistettiin, ja alueita kannustettiin vauhdittamaan erityisesti julkisia investointeja. Maakuntaliitot vastaavat EAKR-ohjelman toimeenpanosta alueillaan ja toimivat ohjelman rahoittajaviranomaisena. Lisäksi maakuntaliitto osallistuu muuhun ohjelma- ja hanketyöhön ja hoitaa niihin liittyvää edunvalvontaa, esimerkkeinä maakunnan kehittämisraha. Tavoite: Maakunnassa on käytettävissä volyymiltaan riittävät ja maakunnan tavoitteiden edistämiseen sopivat aluekehityksen resurssit ja työkalut. Kaupunkipolitiikka oli uusi asia maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2012: varautui maakuntaohjelmatyön käynnistämiseen vuoden 2013 alussa muun muassa vaikuttamalla työ- ja elinkeinoministeriön ohjaukseen ja lainsäädäntövalmisteluun sekä valmistelemalla nykyisen maakuntaohjelman arvioinnin kilpailutusta, valmisteli maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä seutukuntien ja ELY-keskusten kanssa. Vuonna 2012 laadittu toteuttamissuunnitelma kohdistuu jäljellä olevalle maakuntaohjelmakaudelle Suunnitelman sisältö noudattaa aikaisempien vuosien sisältörunkoa. Sisältö on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa alueiden kehittämisestä (1837/2009). Uutena asiana toteuttamissuunnitelmassa oli kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman alueellinen tarkastelu. Suunnitelmassa tuli kuvata maakunnassa jo olemassa olevien tai parhaillaan valmisteltavien sopimusten keskeiset tavoitteet ja niissä mukana olevat tahot sekä arvioida sopimusten merkitys maakuntaohjelmalle. 20

25 ohjasi ja koordinoi rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa maakunnassa, tavoitteena muun muassa vahvistaa loppuohjelmakauden painotukset ja valmistaa ohjelman vaikuttavuus ja sujuva toteutus, osallistui tiiviisti EAKR-ohjelman seurantakomitean ja sen sihteeristön sekä Itä-Suomen ohjelmatyöryhmän työhön Riitta Koskinen Vuonna 2012 Etelä-Savon maakuntaliitto toimi ohjelmatyöryhmän ja seurantakomitean sihteeristön puheenjohtajana. Ohjelmatyöryhmän keskeinen tehtävä on seurata EAKR-ohjelman edistymistä ja varmistaa ohjelman täysimääräinen toteutuminen. Seurantakomitean sihteeristön työskentelyssä painottui ohjelmarahoituksen seuranta ja erityisesti kuntarahoituksen kertyminen EAKR-ohjelmaan. Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea piti kevätkokouksensa Mikkelissä toukokuussa. Kaksipäiväinen kokous pidettiin Kyyhkylän kartanossa. Itä- ja Pohjois-Suomen seurantakomiteat kokoontuivat Helsingissä joulukuussa: kokouksessa luotiin katsaus ohjelmien edistymiseen ja laajemmassa kontekstissa esiteltiin Euroopan taloustilannetta. Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea kokoontui toukokuussa Kyyhkylässä. Ryhmälle esiteltiin myös paikan historiaa. Seurantakomitean sihteeristö kokoontui kaksi kertaa, ja Itä-Suomen ohjelmatyöryhmä viisi kertaa, pääosin puhelinkokouksina. kutsui koolle maakunnassa rakennerahasto-ohjelmia koordinoivan, maakuntahallituksen asettaman maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön ja valmisteli niiden kokoukset. Yhteistyöryhmä ohjaa rakennerahasto-ohjelmien strategista toteuttamista maakunnassa ja hyväksyy vuosittain laadittavan maakunnan yhteistyöasiakirjan eli rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetin. Vuonna 2012 yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön keskeisenä tehtävänä oli varmistaa ohjelman täysimääräinen toteuttaminen. Vuoden 2012 ohjelmarahoitukseen vaikuttivat valtion säästötavoitteet, joiden seurauksena valtion vastinrahoitusta leikattiin Itä-Suomen EAKR-ohjelmasta yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Tämä leikattu valtion vastinrahoitus maakuntien ton katettava kerryttämällä hankkeiden kuntarahaosuutta. Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui viisi ja sen sihteeristö yksitoista kertaa. Kokouksissa ne käsittelivät yhteensä 62 hanketta, joista 61 sai myönteisen päätöksen. edisti rakennerahasto-ohjelmien toteuttamista yhdessä muiden Etelä-Savon rahoittajaviranomaisten kanssa muun muassa jakamalla hanketoimijoita aktivoivaa rahoitustietoa ja järjestämällä laajan sidosryhmätilaisuuden (toukokuu 2012), Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui viisi kertaa. Kuvassa Etelä-Savon ELY-keskusta ryhmässä edustava Tea Raatikainen. 21

26 tiedotti rakennerahasto-ohjelmien toteutumisesta ja hankehauista. Vuonna 2012 Etelä-Savossa on ollut käynnissä jatkuva haku. Ohjelmien toteuttamisessa Etelä-Savossa on noudatettu koko ohjelmakauden ns. temaattista toteuttamista, joka kohdentaa ohjelmarahoja valittuihin teemoihin, jotka ovat: osaaminen, yrittäjyys, matkailu- ja kulttuuri sekä työmarkkinoiden toimivuus. Osaamisteemaa on maakunnan yhteistyöasiakirjassa täsmennetty maakuntaohjelman ja maakunnan innovaatiostrategian painotuksilla. Teemallisen kohdentamisen tavoite on tehostaa ohjelmien vaikuttavuutta. Yhteistyöryhmän varapuheenjohtajana toimii Saku Linnamurto Savonlinnasta. arvioi rakennerahasto-ohjelmien vaikutuksia. Keväällä 2012 yhteistyöryhmässä esiteltiin tuloksia kyselystä, joka tehtiin edellissyksynä yrityksille, jotka olivat osallistuneet osaamishankkeisiin. Kysely selvitti vaikutuksia, joita osaamishankkeisiin osallistuminen on tuonut yrityksille. Kevään aikana myös haastateltiin tarkemmin joitakin osaamishankkeisiin osallistuneita yrityksiä. Kaikista edellä mainituista selvityksistä esitettiin yhteenveto EAKR-seurantakomiteassa, joka kokoontui keväällä Mikkelissä. Etelä-Savossa on käytetty rakennerahasto-ohjelmien EAKR-, ESR- ja valtion rahoitusta vuosina yhteensä 200 miljoonaa euroa. Tästä on osoitettu yritystukiin ja yrittäjyyteen 41%, osaamisen vahvistamiseen 34%, työmarkkinoiden toimivuuteen 15% ja teemojen ulkopuolisiin hankkeisiin (ml. infrahankkeet) 10 %. Maakunnan osaamiskärkiin liittyvissä kehittämishankkeissa on ollut mukana 560 yritystä, joilta kysyttiin mitä hyötyjä ne kokevat saaneensa hakkeista. Viidennes vastaajista koki hyötyneensä verkostoitumisen kautta, 13 % mainitsi uudet tuotteet ja tuotteistamisen, 13 % hyötyi mm. liiketoiminta- ja kansainvälistymisvalmiuksien paranemisesta, ja 10% mainitsi markkinointiin liittyviä hyötyjä. Syksyllä 2012 valmisteltiin arviointia, jonka yhteistyöryhmän sihteeristö tekee sisäisenä työnä käyttäen edelfoi-työvälinettä. Tarkoituksena on arvioida, miten EAKR- ja ESR-rahoituksella toteutetut teemat ja hankekokonaisuudet ovat onnistuneet ja mitkä ovat niiden vaikutukset kuluvalla ohjelmakaudella. Samalla arvioidaan tulevan kauden tärkeimpiä teemoja. Arviointi toteutetaan vuoden 2013 alussa. Rahoituksen jakautuminen teemoittain Etelä-Savossa EAKR+ESR, EU+valtio; yhteensä 200 milj Yritystuet 58 milj Osaamiskärjet 50 milj Koulutus- ja osaamisrakenteiden kehittäminen 18 milj Yrittäjyys 24 milj Työmarkkinoiden Teemojen ulkopuolinen 20 milj toimivuus 29 milj Maaseutuohjelma 22

27 rahoitti hankkeita maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovitulla tavalla EU:n rakennerahasto-ohjelmista. Vuonna 2012 maakuntaliitto rahoitti yhteensä 36 uutta hanketta (ks. taulukko). Ohjelmien hallinnointiin maakuntaliitolla oli käytössään ns. teknistä tukea, jonka varoin liitossa hoidetaan maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa, hankekoordinaatiota, ohjelma- ja hankearviointia sekä hankkeiden maksatusta ja tarkastamista. Teknisen tuen tarjoamien resurssien lisäksi suuri osa liiton muista asiantuntijoista osallistuu ohjelmatyöhön valmistelemalla oman erityisalansa hankkeita (EU-hankkeiden sisältöjä kuvataan jäljempänä asiantuntemusaloittaisessa tekstissä). RAKENNERAHASTOJEN MYÖNTÖVALTUUDET JA RAHOITUSPÄÄTÖKSET EU-hankkeilla on tuettu muun muassa maakunnan asukkaiden työllisyyttä. 23

28 rahoitti maakunnan kehittämisrahalla sellaisia hankkeita, jotka ovat maakuntastrategian ja maakuntaohjelman mukaisia, mutta eivät sisällöltään tai muutoin ensisijaisesti sovi rahoitettavaksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista, tai jotka ovat luonteeltaan pienehköjä esiselvitys-, suunnittelu- tai käynnistyshankkeita. Maakuntarahalla osoitettu hankekohtainen tuki vuonna 2012 oli euroa (ei sisällä Oske-ohjelmia). Sitomaton maakunnan kehittämisraha on erinomainen toiminnan käynnistäjä ja joustava rahoitusväline alueiden omaehtoisen kehittämisen. MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHOITUKSEN KÄYTTÖ VUONNA