Suomen kasvava metsäbiotalous ja metsien käytön kestävyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kasvava metsäbiotalous ja metsien käytön kestävyys"

Transkriptio

1 UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Suomen kasvava metsäbiotalous ja metsien käytön kestävyys Jyrki Kangas

2 1) Suomen kasvava ja monipuolistuva metsäbiotalous sekä sen tuoma puun lisätarve 2) Metsätalouden kestävyys, vastuullisuus ja hyväksyttävyys 3) Voidaanko hakkuita lisätä Suomessa kestävästi 4) FORBIO-hankkeen laskelmia hakkuutason 80 milj.m3/v mahdollisuudesta 5) Osallistujien näkemykset hakkuiden lisäämisen hyväksyttävyydestä

3 Biotalous, mitä se on Talouden kehityksen uusi aalto; fossiilitaloudesta biotalouteen Uusiutuvien luonnonvarojen tuottamista, jalostamista, kuluttamista ja kierrättämistä sekä niihin perustuvia palveluja Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja tuomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen mukaisesti Biotaloudelle on ominaista uusiutuvien biopohjaisten luonnonvarojen ja ympäristöä säästävän puhtaan teknologian käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys Tärkein uusiutuvien luonnonvarojen koti Suomessa on metsä Biotalous tuo euroja ja työtä, parantaa vaihtotasetta, vahvistaa huoltovarmuutta, lisää energiaomavaraisuutta, tukee tasapainoista alueellista kehitystä => Voiko joku sitä vastustaa?

4 Suomen biotalousstrategia: kestävän biotalouden kärkeen Biotalous Suomessa nyt: Liikevaihto noin 65 mrd euroa, osuus viennistä yli ¼, työllisiä yli Yli puolet Suomen biotaloudesta perustuu metsiin ja puuhun Kansallisen biotalousstrategian päämäärät: kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva osaamisperusta biotaloudelle, biomassojen käytettävyys ja kestävyys Tavoitteet: liikevaihto 100 mrd euroon ja uutta työpaikkaan 10 vuodessa Biotalous on Suomen ja varsinkin Itä-Suomen kehityksen keskiössä => Tuleeko (onko jo) biobuumi? Kasvukipuineen? Kuinka kauan kantaa?

5 Biotalouden merkitys Suomelle Biotalouden liikevaihto on 10 vuodessa noussut yli 10 miljardia euroa; metsäbiotalouden osuus liikevaihdosta 60 % Miljardia euroa vuodessa Koko biotalous Biotalouden tuotteet Ruoka Uusiutuva energia Biotalouden palvelut Veden puhdistus ja jakelu Lähde: Tilastokeskus, TEM

6 Biotaloutta ollut aina: otteita metsäbiotaloudesta aikojen saatossa

7 Puusta energiaa iät ajat Marjat, sienet, riista, yrtit Puusta erilaisia rakennuksia, rakenteita ja esineitä maailman sivu Paperin tekoa jo 105 ekr Kiinassa Puuta hyödyntävien sienten käyttö lääkintään ja mm. vaatteisiin Purupihka, pihkan lääkinnällinen käyttö Pettu => havupuun nila- ja jälsikerros, jossa hemiselluloosaa, sokereita ja proteiineja Terva sivutuotteineen Kemiallinen paperin valmistus; sulfiitti- ja sulfaattiprosessi luvulla Nitroselluloosa => räjähde

8 Viskoosia sellusta jo 1800-luvun lopulla Selluloosamuoveja jo 1800-luvulta alkaen Sulfiittispriitä (metanoli-etanoliseos) käytetty polttoaineena ja tikkuviinaksi Pekiloproteiini, valkuaisrehu sulfiittiselluloosaprosessin hemiselluloosan sokereista Mäntyöljy, tärpätti Erilaiset paperit, vanut, kartongit, sahatavarat, energiapuut Nyt biojalosteiden ja biotalouden uusi buumi Puubiomassasta: biopolttoaineet, biohiili, kosmetiikkaa, rehuja, ainesosia elintarvikkeisiin ja hammastahnoihin, terveystuotteita, biokomposiitit, biomuovit, ja vaikka mitä entisten lisäksi Luonnontuotteita ravinnoksi (villiruokaa), luontaistuotealalla, lääkeaineiksi, kosmetiikassa, jne.

9 Puusta voi tehdä melkein mitä vaan? Otteita HS Kuluttajan on vaikea edes käsittää, mitä kaikkea puusta voi saada. Se ei välttämättä näytä tai tunnu puulta. Se voi olla läpinäkyvää plastiikin tapaista kalvoa. Kevyttä levyä, joka on kovaa kuin teräs. Tai kimmoisaa kuin kumi. Kangasta. Nestettä. Syötävää. Häkäpönttöautojen sijaan on tullut biodiesel. Suomessa on tekeillä useita biodiesellaitoksia. Tekstiileihin kehitetään kuituja, jotka korvaisivat epäekologisen puuvillan. Jotain viskoosia luomumpaa. Uusia tekstiilejä käytettäisiin vaatteissa, toppauksissa, sisustuksessa. Ja teknisinä tekstiileinä. Puusta saa niin vahvaa tekstiiliverkkoa, että se käy metalliverkon tilalle siltojen vahvikkeeksi! Älypaperit tekevät nyt läpimurtoa. Esimerkiksi aurinkokennoja, virtapiirejä ja sensoreita voidaan painaa paperille ja kuljettaa rullissa maailmalle. Puusta uskotaan löytyvän apua ainakin seuraaviin vaivoihin: syöpä, suuri kolesterolipitoisuus, tinnitus, haavat, silmän rappeuma, eturauhasvaivat ja nivelrikot. Ja krapulaan! Suomalaiset kehittivät puukomposiitista kipsin korvikkeen. Se on kevyt, hengittävä ja helposti muokattava. Suuri mullistus ovat erilaiset nanoselluloosat, mikrosellut tai biofibrillit, miten niitä nyt kukin kutsuu. Mikrosellulla saa muffinitkin meheviksi! Jne. jne. hengästymiseen asti.

10 Esityksen nimi / Tekijä

11 3D-tulostus + nanoselluloosa, lyömätön sampo? The Guardian

12 Esimerkki ei-puuaineksisesta puun tuotteesta: mahla Kuva: Yle

13 Puita manipuloimalla lisää raaka-ainetta uusiin tuotteisiin? Kuva: Kuva: Kai Pulkkinen,

14 Metsäbiotalous etenee ripeää tahtia => puun ja metsien kysyntä kasvanut ja kasvaa edelleen Poliittinen päätöksenteko kaikilla tasoilla yrittää edistää biotaloutta Biojalostamoita (Äänekoski, Kuopio, Kemijärvi, Kajaani, Kemi, Haapajärvi, Lieksa, Iisalmi, Nurmes, muita ), puusta uusia tuotteita, energiaa, lisää puurakentamista, enemmän pakkauksia, Muita biojalosteita metsästä (käävät, pihka, yrtit, kuntta, marjat, ), biodiversiteettiä, virkistyskysyntää ja matkailua, hyvinvointipalveluja, villiruokaa, kulttuuria, kaikenlaisia ekosysteemipalveluita, => Metsien ja puun kysyntä kasvaa ja monipuolistuu => Onko Suomen metsissä varaa lisätä käyttöastetta, kasvattaa hakkuumääriä? Jos kyllä niin miten saada tarjonta vastaamaan kysyntää? Miten sovittaa yhteen eri käytöt?

15 Juha Hakkaraisen luennosta ( ): Esityksen nimi / Tekijä

16 Tomi Salon luennosta ( ) Esityksen nimi / Tekijä

17 Esimerkki: Metsä Fibren biotuotetehdas Äänekoskelle Investointipäätös ; 1,2 mrd euroa Korvaa nykyisen/aikaisemman sellutehtaan, suunniteltu aloitus Q3/2017 Vuotuinen selluntuotanto 1,3 milj. tn (aikaisempi 0,5) Käyttää puuta 6,5 milj.m³/v (aikaisempi 2,4) Työllistää suoraan noin 2500 htv/v koko arvoketjussa (aikaisempi 1000) Päämarkkina-alueet Eurooppa ja Aasia (erityisesti Kiina) Lisää vientiä 0,5 mrd euroa/v ja nostaa uusiutuvan energian osuutta Suomessa Tavoitteena kaikkien sivuvirtojen hyödyntäminen ja uudet tuotteet

18 Esityksen nimi / Tekijä

19 Hakkuita lisää Kestävästi? Vastuullisesti? Hyväksyttävästi?

20 Puun kulku Suomessa 2013 (milj.m 3 runkopuuta) milj m3 näissä luvuissa ei ole ihan vähän Tuonti (ml hake) 10 Puuston kasvu 104 Kokonaispoistuma 72 Hakkuupoistuma 59 Puunjalostukseen Teollinen käyttö 64 Sellu ja paperi yms Hake ym 9 Hakkuutähteet, luonnonpoistuma 13 Polttopuu 5 Puutuoteteollisuus 26 Lähde: Luke ja Metry 20

21

22 Tilastojen ja Luken kertomaa milj. m 3 Metsien kasvu Kestävät hakkuumahdollisuudet 60 Teollisuuden puun käyttö Tuontipuu Kotimaisen puun käyttö teollisuudessa Lähde: Metry, Luke 22

23 Puuston kokonaispoistuman suhde metsien kasvuun oli 75 % vuonna milj. m 3 Metsien kasvu runkopuuna Luonnonpoistuma ja hukkapuu Energiarunkopuun hakkuut Teollisuuspuun hakkuut LÄHDE: Luke, Metsäteollisuus ry

24 Runkopuun kasvun ja käytön rakenne vuonna 2014 Milj. kuutiometriä Vuotuinen kasvu Runkopuun kestävä 16,1 65,3 Kasvusta suojelualueilla Ei vielä hakattavissa * Hukkapuu ja luonnonpoistuma Hakkuiden lisäyspotentiaali Toteutuneet hakkuut ** Kasvu 0 Tase 2014 Kestävä hakkuutaso * Kasvu puustossa, joka ei vielä hakattavissa kestävyystavoitteen vuoksi ** Toteutuneet hakkuut 2014 olivat 65,3 milj. m 3 runkopuuta (= 56,3 milj. m 3 tukki- ja kuitupuuta + 9 milj. m 3 metsähaketta ja polttopuuta) 24

25 Suojellut ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat metsät Luokitus Metsämaa ha % metsämaan kokonaisalasta Metsä- ja kitumaa ha % metsä- ja kitumaan kokonaisalasta Kokonaismaa-ala ha % kokonaismaaalasta 1: Tiukasti suojellut metsät ha 5,2 % ha 9,0 % ha 13,7 % 2a: Suojellut metsät, joissa varovaiset hakkuut ovat mahdollisia ha 0,4% ha 0,6% ha 0,7% 1+2a: Suojellut metsät ha 5,6% ha 9,6 % ha 14,5% 2b: Rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat alueet ha 2,8% ha 3,4% ha 3,7% 1+2a+2b: Kaikki yhteensä LÄHDE: Metry ha 8,4% ha 13,0 % ha 18,1 %

26 Kestävästi? Kestävä kehitys -ideologialla pitkät juuret metsätaloudessa; jo roomalainen laki määräsi, ettei nuorta metsää saa hakata siten, että sen antama hyöty alenee ja 1800-luvuilla Saksassa hakkuiden kestävyyden käsitteitä ja laskentamalleja (esim Hartig 1795, 1813); paljolti tavoitteena pilalle harsittujen ja aukkoisten metsien muuttaminen tuottaviksi Metsäsuunnittelun perustana ollut metsätalouden järjestelyoppi kehitettiin nimenomaan kestävyyden turvaamiseksi, aluksi puuntuotannollisen kestävyyden Vähimmäiskestävyys: metsämaa säilyy puuta kasvavana (metsämaan pinta-ala ei vähene) Ajassa: puuntuotannollinen kestävyys => taloudellinen (rahallisten tuottojen) kestävyys => ekologinen kestävyys => sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Juuri nyt melko hallitsevina kestävyysulottuvuuksina ilmastovaikutukset

27 Yleisiä määrittelyjä laadittu, mutta mitä tarkoittaa käytännössä/metsässä? YK:n Brundtlandin komissio 1987: kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa YK:n ympäristö ja kehityskonferenssi (Rio de Janeiro 1992): kestävässä kehityksessä taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sovitetaan luonnonvarojen määräämiin puitteisiin niin, että luonto ja inhimillisen elämän edellytykset säilyvät myös tuleville sukupolville Euroopan metsäministerikonferenssi (Helsinki 1993) määritteli metsien kestävän hoidon ja käytön periaatteet; jatkotyönä yhteiseurooppalaisia kriteereitä ja indikaattoreita; mukana jo myös maailmanlaajuisen hiilitasapainon parantaminen Huom! Poliittinen prosessi Sertifiointi- ja laatujärjestelmin pyritty todentamaan kestävyyttä; kullakin järjestelmällä omat lähtökohtansa ja erilaisia kriteerejä/indikaattoreita

28 Metsäbiotalouden Studia Generalian 2017 opetus: metsätalouden kestävyydestä on vaihtoehtoisia totuuksia! Kestävä metsätalous mitä se käytännössä on ja miten kestävyyttä voisi arvioida? Riippuu miten määritellään kestävyys ; kriteerit ja indikaattorit? ajallinen ja alueellinen ulottuvuus? Erilaiset intressit ja erilaiset ymmärrykset => erilaiset kestävyyskäsitykset Ei ole objektiivista universaalia operationaalista metsien käytön kestävyyden mittaustapaa

29 Vastuullisesti? Reilua metsäbiotaloutta Vastuullisuus on vielä astetta subjektiivisempi käsite kuin kestävyys EK: vastuullinen yritys toimii mahdollisimman kestävällä tavalla ja sovittaa yhteen yrityksen ja sen sidosryhmien tavoitteet ja odotukset Esimerkiksi pörssiyhtiöiden vastuullisuusraporteista näkee niiden ymmärrykset vastuullisuudesta ja sen todentamisesta Hyötyjen jakautumisen reiluus arvoketjussa, yhteiskunnassa, globaalisti mikä on tarpeeksi reilua? Vastuullisuuden arvioinnissa katsetta myös esim. lainmukaisuuteen, tasa-arvoon ja vähemmistöjen oikeuksiin, työturvallisuuteen ja terveysvaikutuksiin, lapsityövoimaan, muihin eettisiin ja moraalisiin näkökohtiin, vapauteen ja demokraattisuuteen, totuuteen ja armoon, Vaikuttaako hakkuiden vastuullisuuteen se, mitä kaadetuista puista tehdään? Kaadetusta tukkipuusta tulee aina myös muuta kuin tukkia

30 Hyväksyttävästi? Jokaisella on oma näkemyksensä siitä, minkälainen metsien käyttö on hyväksyttävää

31 Lisää hakkuita kestävästi? Hyväksyttävästi? Paljonko? Ympäristöjärjestöjen mukaan Suomen metsissä jo kolkutellaan kestävyyden rajoja, ellei jo jopa ollakin ekologisesti kestämättömissä hakkuumäärissä Tilastot näyttävät hakkuuvajetta; poistuma < (ainakin puuntuotannollisesti) kestävät hakkuumahdollisuudet < kasvu; jos kasvun ja poistuman erotusta ei korjata käyttöön, ajan mittaan se lahoaa ja siitä tulee luonnonpoistumaa Jatkuvasti puuston kasvua alemmat hakkuut johtaisivat vääjäämättä ajan mittaan hakkuumäärien (ja puuston kasvun) vähenemiseen entisestään; olisiko se kestävää taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti? Globaalisti suurin ekologinen huoli on biodiversiteettikato, jonka pääsyy on ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen => kaikki se, millä voidaan hillitä ilmastonmuutosta, on ekologisesti hyväksi; sink, substitution, storage;

32 Globaalisti myös: kun ihmiskunnan tarpeet kasvavat ja kun samoja hyödykkeitä voidaan tuottaa esim. öljystä/puuvillasta ja puusta, onko kestävämpää lisätä hakkuita ja tehdä ne puusta vai turvautua muihin raaka-aineisiin? Entä jos joka tapauksessa puuta tarvitaan globaalisti lisää, hakataanko lisää Suomessa vai muualla? Mikä on oikea tarkastelun aikajänne? Monimuotoisuus, ilmaston muutos, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat? Etenkin ilmastopolitiikassa korostettu viime aikoina nopeita vaikutuksia: onko se kestävää kehitystä? Vai pitäisikö asiaa arvioida ennemmin 100 tai 1000 vuoden tähtäimellä? Onko fossiilisista luonnonvaroista ilmakehään vapautettu hiili lisäyksenä hiilen kiertokulkuun tuhatvuotinen riesa jälkeläisillemme ja luonnolle? Onko nopeuden kääntöpuoli haitat tuleville sukupolville? Puubiomassasta vapautuva hiili kuuluu jo ennestään hiilen kiertokulkuun

33 Monitavoitteisuus, tarkastelutaso: Taloudelliset, sosiokulttuuriset, ekologiset ulottuvuudet Ilmasto (nopeasti/kestävästi), monimuotoisuus, väestönkasvu ja nälkä, virkistys, matkailu, puunmyyjien talous, työllisyys, vientitulot, Suomen kansantalous, kuluttajien tarpeet, Metsäpalsta, maakunta, Suomi, Eurooppa, maapallo, Miten painotetaan mitäkin näkökohtaa ja näkökulmaa? Suomen metsien hakkuiden lisäämisen kestävyydestä on ja tulee olemaan vaihtoehtoisia totuuksia, puhumattakaan sen vastuullisuudesta ja hyväksyttävyydestä

34 Tomi Salon luennosta ( ) Esityksen nimi / Tekijä

35 Panu Kuntun luennosta ( ): Esityksen nimi / Tekijä

36 Panu Kuntun luennosta ( ): Esityksen nimi / Tekijä

37 Greenpeacen nettisivut Esityksen nimi / Tekijä

38 Savon Sanomat Esityksen nimi / Tekijä

39 Esityksen nimi / Tekijä

40 Keskisuomalainen 1995 Tiirola/MTK Salo/Metry

41 Esityksen nimi / Tekijä

42 No mitä voisi tehdä: lisää kestäviä hakkuita puuntuotantoa tehostamalla lämpenevässä ilmastossa? Hakkuiden haitalliset vaikutukset riippuvat enemmän hakkuupinta-alasta kuin mottimääristä, positiiviset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset hakkuiden moteista Hakkuiden lisäys kasvattaa myös hakkuupinta-alaa sekä vaikutuksia maisemaan, monimuotoisuuteen, virkistykseen, riistaan, yms., ellei samanaikaisesti pystytä lisäämään puuntuotantoa niin että hakkuissa hehtaarikohtainen puusato kasvaa Lisää kestäviä hakkuumahdollisuuksia puuntuotantoa (m3/ha/v) tehostamalla => samalla hakkuupinta-alalla enemmän puuta Kuinka paljon lisää puuntuotantoa ja millä keinoin? Ilmaston lämpenemisen vaikutus puuston nettokasvuun? Kestäviä hakkuumahdollisuuksia lisää milj. m3/v, mikä kattaisi biojalostamosuunnitelmien toteuttamisen tuoman puun lisätarpeen?

43 FORBIO-hankkeen laskelmia hakkuutason nostamisen vaikutuksista, 90 vuotta Puuston tilavuuden kehitykseen Kantorahatuloihin Monimuotoisuustunnuksiin: lahopuun määrä, vanhojen metsien määrä, tilavuuskehitys puulajeittain Ekosysteemipalveluihin: marjasadot, metsäkanalintujen elinympäristöt, maisemat Hiilitaseeseen Monsu-ohjelmistolla VMI-tietoja käyttäen; suojelualueet eivät mukana Heinonen T. et al Scenario analyses for the effects of harvesting intensity on development of forest resources, timber supply, carbon balance and biodiversity of Finnish forestry. Forest Policy and Economics. In print.

44 Puuston tilavuus eri hakkuutasoilla (suojelualueiden ulkopuolella) (nykyilmasto-oletus) Elävän pystypuuston tilavuus Ainespuuta milj. m S40 S60 SUS S80 SX = hakkuutavoitetaso X m3/v, SUS = kestävä taso 73 milj.m3/v

45 Vanhojen metsien pinta-ala eri hakkuutasoilla (suojelualueiden ulkopuolella) (nykyilmasto-oletus); mänty 120 v, kuusi 100 v, raudus 80 v, hies 70 v, haapa 70 v Vanhojen metsien pinta-ala ha S40 S60 SUS S80 S100

46 Lahopuuta eri hakkuutasoilla (suojelualueiden ulkopuolella) (nykyilmasto-oletus) (huom! eri skaalat) 40 milj.m3/v 73 milj.m3/v Lahopuuta (runko) kuiva-aine tn/ha 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Lahopuuta (runko) kuiva-aine tn/ha 0,20 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Pine Pine > 30 Spruce Spruce > 30 0,00 Birch Birch > 30 Aspen Aspen > 30 Other Other > 30

47 Eräät ekosysteemipalvelut eri hakkuutasoilla (suojelualueiden ulkopuolella) (nykyilmasto-oletus)

48 Metsätalouden hiilitase eri hakkuutasoilla (suojelualueiden ulkopuolella) (nykyilmasto-oletus) 30,0 Hiilitase (10 v) Kumulatiivinen hiilitase 25, , Tg yr -1 15,0 10,0 5,0 0,0-5, vuotiskausi Tg S40 S60 SUS S80 S100

49 Hakkuutaso 80 milj.m3/v onnistuu Suomen talousmetsissä ainakin seuraavat 90 vuotta Ainespuunhakkuut,milj.m 3 a Oletus: RCP 2.6 skenaario ja tehostettu metsänhoito (varovainen arvio) ref ES KS PS 49

50 Ainespuutilavuus, milj. m Puuston tilavuuden kehitys Suomessa 90 vuotta 80 milj. m 3 /v hakkuutavoitteella (suojelualueiden ulkopuolella) Nykyilmasto: Perusmetsänhoito Nykyilmasto: Tehostettu metsänhoito RCP 2.6 skenaario: Tehostettu metsänhoito RCP 4.5 skenaario: Tehostettu metsänhoito

51 Lopuksi hyväksymisäänestyksiä: olisiko Suomen metsien hakkuutaso 80 milj.m3/v seuraavat 30 vuotta sopiva (vihreä), liian suuri (punainen), liian alhainen (keltainen), mitä-välii (valkoinen), en osaa sanoa (tyhjä): Metsien käytön taloudellisten tavoitteiden näkökulmasta: a) puuta käyttävän teollisuuden kannalta? b) puunmyyjien kannalta? c) kansantalouden kannalta? Työllisyyden näkökulmasta? Jokamiehen oikeuksien hyödyntämisen kannalta? Metsämaisemien suhteen? Metsästyksen ja riistanhoidon kannalta? Luontomatkailun liiketoiminnan näkökulmasta? Luonnon monimuotoisuuden kannalta? Ilmastonmuutoksen hillinnän / hiilitaseen kannalta?

52 Ja vihoviimeiseksi lopuksi, yleisemmin Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta? Ekologisen kestävyyden näkökulmasta? Sosiokulttuurisen kestävyyden näkökulmasta? Kokonaisuutena kestävän kehityksen näkökulmasta?

53 Suuri kiitos Osallistumisestanne FORBIO-hankkeen ja UEF:n Metsäbiotalouden Studia Generalia luentosarjaan!!!

54 FORBIO-hanke: Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous Hankkeen koordinointi (Vastuu UEF, H Peltola ja J Kangas) Täsmämetsänhoito ja räätälöity metsäbiomassan tuotanto (Vastuu UEF Metsä, H Peltola) Resurssiviisas teollisten symbioosien raakaainehuolto (Vastuu Luke, A Asikainen) Metsäbiomassasta korkeamman jalostusasteen lopputuotteiksi (Vastuu UEF Kemia, J Jänis) Vaikutusten arviointi ja hyväksyttävyys (Vastuu SYKE, J Seppälä) Suomen metsäbiotalouden kehitysmahdollisuudet osana globaalimuutosta ja EU:ta (Vastuu EFI, L Hetemäki) Vuorovaikutus, vaikuttavuus (Vastuu kaikki)

55 Puuta tarvitaan lisää myös kiertotaloudessa Puun kaskadikäytössä samaa puumateriaalia käytetään useaan kertaan ja eri tarkoituksiin ennen sen loppukäyttöä energiaksi tai muulla tavoin Puubiomassan käyttö Suomessa monipuolistuu ja kasvaa merkittävästi, eikä puun kysyntää tyydytetä vain kierrättämällä Uutta puubiomassaa tarvitaan kaskadikiertoon ja kasvavaan puun tarpeeseen, myös korvaamaan fossiilisia raaka-aineita Suomen metsien puuston kasvu ja hakkuumahdollisuudet ovat nousussa ja puun tuotantoa voidaan entisestään tehostaa; ilmastonmuutos lisää kasvua ainakin lähivuosikymmeninä; korjaamattomina metsän puut lopulta kuolevat ja lahoavat Metsänhoidollisin ja logistiikan keinoin voidaan vaikuttaa puiden ja puumateriaalin laatuun sekä kelpoisuuteen eri käyttöihin

56 Energiantuotanto on luonteva loppukäyttö uusiutuvalle puulle kaskadikierrossa

57 Lisää hakkuita, markkinataloudessa? Kestävästi, vastuullisesti, hyväksyttävästi Millä keinoin metsänomistajat saataisiin myymään lisää puuta? Lisätäänkö puun tuontia Venäjältä kattamaan biotalouden tarvetta? Miten silloin kävisi biotaloustavoitteiden? Olisiko se sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää? Olisiko se ekologisesti kannatettavaa? Yhtiöiden ja valtion metsät eivät ratkaise vaan nojattava suurelta osin yksityismetsiin Markkinatalouden keino lisätä tarjontaa: puun kantohintojen nosto onko realistista ja missä määrin? Puustamaksukyky? Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys arvoketjun eri toimijoiden kannalta?

58 Lisää hakkuita, metsäpolitiikallako? Pakkomyynnit? Sopiiko yhteiskuntajärjestykseen? Pitäisikö olla silloin myös pakko-ostot? Olisiko sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää? Keppi- ja porkkanapolitiikoilla on merkitystä (esim. energiapuun tuet), mutta politiikka on politiikkaa ja hallitukset vaihtuvat Omistusrakenne ja tilakoko ehkä vaikuttavat pitkällä jänteellä, mutta mikä on niiden todellinen merkitys? Vaikuttanevat selvimmin, jos samalla omistajat aikaisempaa riippuvaisempia metsätalouden tuloista tai päätöksenteko suoraviivaistuu Puun ostajien aktiivisuus ja markkinointi

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä? UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä? Jyrki Kangas Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto Johdatus otsikon kysymykseen Biotalous kasvaa ja monipuolistuu

Lisätiedot

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon Heli Peltola, Tero Heinonen, Timo Pukkala, Antti Asikainen, Ari Venäläinen ja Jyrki Kangas FORBIO hankkeen puoliväliseminaari,

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jyrki Kangas, Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäbiotalouden kasvun merkitys: huikeita mahdollisuuksia mutta myös kriittisiä (metsä)näkökulmia

Metsäbiotalouden kasvun merkitys: huikeita mahdollisuuksia mutta myös kriittisiä (metsä)näkökulmia UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Metsäbiotalouden kasvun merkitys: huikeita mahdollisuuksia mutta myös kriittisiä (metsä)näkökulmia Biojalostamot metsäbiotalouden kasvun ajurina asiantuntijaseminaari 20.10.2015

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys MetsäBio-seminaari, Kajaani Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

Metsään-jatkokurssi Biotalous. Mikko Tilvis , Tampere

Metsään-jatkokurssi Biotalous. Mikko Tilvis , Tampere Metsään-jatkokurssi Biotalous Mikko Tilvis 10.4.2019, Tampere Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa Erkki Oksanen/LUKE Erkki Oksanen/LUKE Erkki Oksanen/LUKE Heli Peltola/UEF Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa Professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Suomen metsävarojen kehitys ja niihin vaikuttaneet

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke Professori Heli Peltola, Metsätieteiden osasto, Itä-Suomen yliopisto Lähde: Luke

Lisätiedot

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Alueelliset hakkuumahdollisuudet Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.

Lisätiedot

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Puu matkailurakentamisessa seminaarit Kemi 23.5, Levi 24.5 Sisältö 1. Metsäbiotaloutta Lapissa 2. Hakkuut ja teollisuuspuun käyttö Lapissa 3. Pohjois-Suomen biojalostamohankkeet

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsä Groupin biotuotetehdas Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre 1 Biotalous keskiössä, mutta fossiilitalous heräämässä henkiin Metsäliitto perustetaan Petrokemian lähtölaukaus Äänenkosken

Lisätiedot

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut Lapin metsätalouspäivät 16.2.2018, Rovaniemi Anna Repo Jyväskylän yliopisto/ Suomen ympäristökeskus JYU. Since 1863. 13.2.2018 1 Talouselämä 9.9.2011

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Metsäbiotalous muuttuvassa ilmastossa

Metsäbiotalous muuttuvassa ilmastossa Metsäbiotalous muuttuvassa ilmastossa Professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Studia Generalia 24.1.2017 Erkki Oksanen/LUKE Heli Peltola/UEF Erkki Oksanen/LUKE Erkki Oksanen/LUKE FORBIO: Kestävä,

Lisätiedot

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

KaiCell Fibers Oikeaan aikaan - oikeassa paikassa. Päättäjien tapaaminen Kajaani Jukka Kantola

KaiCell Fibers Oikeaan aikaan - oikeassa paikassa. Päättäjien tapaaminen Kajaani Jukka Kantola KaiCell Fibers Oikeaan aikaan - oikeassa paikassa Päättäjien tapaaminen 06.05.2019 Kajaani Jukka Kantola Suomen metsävarat kestävällä pohjalla Ilmastopaneelin raportti kiihdyttää biotuotteiden tarvetta

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset Olli Salminen Luke Puunhankinnan ja puuraaka-aineen käytön muutokset Suomessa Mikkelin ammattikorkeakoulu 18.11.2015 Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Biotalouden edelläkävijä

Biotalouden edelläkävijä Biotalouden edelläkävijä Ilkka Hämälä Pääjohtaja, Metsä Group Pellervon Päivä 11.4.2018 1 13/04/2018 Esityksessä nähty video löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=7eayjgxz5-o METSÄ GROUP

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu  METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta. METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta Metsä Groupin Polar King -projekti Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 * Huomioitu

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5. KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä

Lisätiedot

Riittääkö puu VMI-tulokset

Riittääkö puu VMI-tulokset Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä

Lisätiedot

Yhteistoimin kohti biotaloutta. ylijohtaja Juha Ojala MMM Luonnonvaraosasto

Yhteistoimin kohti biotaloutta. ylijohtaja Juha Ojala MMM Luonnonvaraosasto Yhteistoimin kohti biotaloutta ylijohtaja Juha Ojala MMM Luonnonvaraosasto 6.5.2015 1 Strategiset päämäärät Toimeenpano ja seuranta Suomen biotalousstrategian tavoitteena 100 mrd tuotanto 1. KILPAILUKYKYINEN

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Maailma tarvitsee Metsää

Maailma tarvitsee Metsää Maailma tarvitsee Metsää Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu. Energiasta ja luonnonvaroista kilpaillaan kiivaasti. Vaikka maailma on entistä digitaalisempi myös metsää tarvitaan. Metsä Group on vastuullisen

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät Metsäbiomassa, biotalous ja metsät Jani Laturi, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori CLEANBIO-työpaja 1. kesäkuu 2016 Helsinki 1 1.6.2016 Skenaariot 2 1.6.2016 Metsäsektorin kysyntäkehityksen skenaariot Skenaarioissa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen biotalous ja metsäala Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö Sisältö I. Biotalouden taustat II. Suomen biotalousstrategia ja sen toteuttaminen

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt Lutunen-hankkeen seminaari 24.10.2018 Rovaniemi Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus Luonnontuoteala kehittyy osana biotaloutta Suomen biotalousstrategian mukaan luonnontuotteet

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Hakkuumahdollisuusarviot

Hakkuumahdollisuusarviot Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1

Lisätiedot