SISÄLLYS. N:o 758. Laki. arvonlisäverolain 45 ja 85 a :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2008

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2008 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 758 Laki arvonlisäverolain 45 ja 85 a :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja puutarhatalouden kansallisissa tuissa saaristoksi luettavista kuntien osa-alueista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 758 Laki arvonlisäverolain 45 ja 85 a :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 45 :n 1 ja 3 momentti sekä 85 a :n 1 momentin 10 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 45 :n 1 momentti osaksi laissa 1767/1995 ja 45 :n 3 momentti laissa 903/2005 sekä 85 a :n 1 momentin 10 kohta laissa 1060/2006, sekä lisätään 85 a :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1265/1997, 727/1998, 1071/2002 ja mainitussa laissa 1060/2006, uusi 11 kohta seuraavasti: 45 Veroa ei suoriteta: 1) esiintyvän taiteilijan tai muun julkisen esiintyjän ja urheilijan palkkiosta; 2) tilaisuuden järjestäjälle luovutettavaksi tarkoitetun 1 kohdassa mainitun esiintyjän esityksen myynnistä; 3) 1 kohdassa tarkoitetun esiintyjän esityksen ääni- tai kuvatallennusta koskevan oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saadusta korvauksesta; 4) tekijänoikeuslain (404/1961) 1, 4 tai 5 :ssä tarkoitetun oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saadusta korvauksesta; 5) tekijänoikeuslakiin perustuvan oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saadusta korvauksesta tekijänoikeuslain 19 a, 26, 26 a, 26 i tai 47 a :ssä tarkoitetuissa tilanteissa. Edellä 1 momentin 3 5 kohdassa tarkoitettu verottomuus ei koske tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saamia korvauksia. 85a Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraavien tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta, siirrosta varastointimenettelystä ja maahantuonnista suoritettava vero on 8 prosenttia veron perusteesta: HE 159/2008 VaVM 21/2008 EV 148/

2 2382 N:o ) pienet korjauspalvelut, jotka kohdistuvat polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin, mukaan lukien vaatteiden ja liinavaatteiden muutostyöt; 11) tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön saama 45 :n 1 momentin 3 5 kohdassa tarkoitettu tekijänoikeuteen liittyvä korvaus. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan palveluun, joka suoritetaan tai otetaan omaan käyttöön lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

3 2383 N:o 759 Valtioneuvoston asetus sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) nojalla: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena maksettavaan sikaja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettuun tukeen, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, ja sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaukseen, jäljempänä rakennemuutoskorvaus. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) sika- ja siipikarjatalouden kansallisella tuella kansallista tuotantosidonnaista tukea, jota on maksettu sioista, kanoista, emokanoista, broilereista, lihasiipikarjaemoista ja muusta lihasiipikarjasta eläinyksikkömäärien perusteella; 2) luonnonhaittakorvauksen kansallisella lisäosalla tukilain 6 :n 3 kohdassa säädettyä luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa tai Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksen lisäosaa; 3) tukikelpoisella hehtaarilla luonnonhaittakorvauksessa tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista peltoalaa; 4) sukupolvenvaihdoksella tilan hallinnan siirtymistä tuotantoa jatkavalle perintökaaren (40/1965) 2 luvun 1 3 :ssä tarkoitetulle perilliselle. 3 Kansallisen tuen käyttöönotto Tukilain 10 c 10 g :ssä säädetty tuotannosta irrotettu tuki ja rakennemuutoskorvaus otetaan käyttöön tukivuonna 2009 tukialueilla A ja B. Tukialueet on määritelty liitteessä 1. Tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä voidaan hakemuksesta vahvistaa, jos hakijan maatilan talouskeskus sijaitsee tukeen oikeuttavalla tukialueella ja hakijalle on maksettu sika- ja siipikarjatalouden kansallista tukea Etelä-Suomen kansallisena tukena tukilain

4 2384 N:o c :n mukaisesti tai hakija on oikeutettu tukilain 10 d :n mukaisesti viitemäärän korotukseen tukeen oikeuttavalla alueella tehdyn tuotantorakennusinvestoinnin, tuotantorakennuksen vuokrauksen tai hakijan hallintaan palaavan vuokratun tuotantorakennuksen perusteella. 4 Muuntokertoimet Tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä muodostetaan kertomalla tukilain 10 c ja 10 d :ssä tarkoitettu eläinyksikkömäärä muuntokertoimilla. Tukialueilla A ja B muuntokertoimet ovat seuraavat: Eläinlaji Muuntokerroin Siat... 1,00 Kanat ja emokanat... 1,00 Broilerit, lihasiipikarjaemot ja muu lihasiipikarja... 0,93 Tukialueiden A- ja B ulkosaaristossa muuntokertoimet ovat seuraavat: Eläinlaji Muuntokerroin Emakot, karjut ja nuoret siitossiat... 1,00 Lihasiat... 1,12 Kanat ja emokanat... 1,19 Broilerit, lihasiipikarjaemot ja muu lihasiipikarja... 0,93 Manner-Ahvenanmaalla muuntokertoimet ovat seuraavat: Eläinlaji Muuntokerroin Emakot, karjut ja nuoret siitossiat... 1,00 Lihasiat... 1,05 Kanat ja emokanat... 1,19 Broilerit, lihasiipikarjaemot ja muu lihasiipikarja... 0,93 5 Viitemäärän korottamisen perusteena oleva pinta-ala Tukilain 10 d :ssä säädettyä laskennallista eläinyksikkömäärää määritettäessä laskentaperusteena käytetään rakennusluvan myöntämisen perusteena toimineiden rakennussuunnitelmien mukaisesti rakennetun tuotantorakennuksen sisäpinta-alaa. Pinta-alassa ei oteta huomioon: 1) sosiaalitiloja; 2) toimistotiloja; 3) kone- ja pannuhuoneita ja muita teknisiä tiloja; 4) rehuvarastoja ja muita rehunkäsittelytiloja; 5) lastaustiloja; 6) ulkoilualueita; 7) muita muuhun kuin välittömästi eläinten tuotantoon tarvittavia tiloja; 8) tilaa, jolla on kasvatettu tai joka on tarkoitettu sellaisten eläinlajien kasvattamiseen, jotka eivät olleet sika- ja siipikarjatalouden kansalliseen tukeen oikeutettuja tukivuonna Jos tukilain 10 d :n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa rakennuksen pohjapiirustuksia ei ole käytettävissä, tukikelpoinen pinta-ala on selvitettävä paikalla tehtävällä mittaustoimituksella. Tukikelpoinen pinta-ala lasketaan täysien neliömetrien tarkkuudella käyttäen liitteessä 2 olevaa rakennuksen käyttömuotojen mukaista eläinlajikohtaista jaottelua. 6 Viitemäärän korottamisen perusteena oleva eläinyksikkömäärä Viitemäärän korotuksessa käytettävä eläinyksikkömäärä muodostetaan kertomalla korotukseen oikeuttava tukikelpoinen tuotantorakennuksen sisäpinta-ala liitteen 2 mukaisella eläinmäärällä ja muuntamalla saatu eläinmäärä eläinyksiköiksi liitteen 3 mukaisella eläinryhmäkohtaisella eläinyksikkökertoimella. Näin saatuun eläinyksikkömäärään sovelletaan 4 :n muuntokerrointa.

5 N:o Hanhilla, ankoilla, teurastetuilla sorsilla ja teurastetuilla fasaaneilla viitemäärän korotusperusteena voidaan käyttää hakijan esittämää luotettavana pidettävää arviota eläinyksikkömäärästä, joka vuoden 2007 Etelä-Suomen kansallisen tuen määräytymisperusteiden mukaan olisi jatkuvassa tuotannossa normaalia tuotantotapaa noudattaen ollut oikeutettu kansalliseen tukeen. Näin saatuun eläinyksikkömäärään sovelletaan 4 :n muuntokerrointa. Jos selvitystä eläinyksikkömäärästä ei voida pitää luotettavana, kyseisen eläinryhmän viitemäärän korotus voidaan jättää kokonaan tai osittain vahvistamatta. 7 Viitemäärän korottamisen perusteista esitettävä selvitys Viitemäärän korotusta haettaessa hakijan on toimitettava selvitys korotuksen perusteena olevassa tuotantorakennuksessa tai sen osassa tuotetusta eläinyksikkömäärästä, jolle on maksettu vuoden 2006 tai 2007 sika- ja siipikarjatalouden kansallista tukea tukilain 10 c :n mukaisesti. Jos tukilain 10 d :n mukainen laskennallinen eläinyksikkömäärä on pienempi kuin 10 c :n perusteella huomioitu rakennuksessa tuotettu todellinen eläinyksikkömäärä, käytetään viitemäärää muodostettaessa todellista eläinyksikkömäärää. Laskennallisen eläinyksikkömäärän perusteeksi hyväksyttävien tuotantotilojen ja niiden mitoituksen tulee täyttää kullekin eläinlajille säädetyt vähimmäispinta-alaa ja tilojen varustelutasoa koskevat säännökset. Hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys näiden säännösten asettamien vaatimusten täyttymisestä. 8 Viitemäärän korottamisen enimmäismäärä Viitemäärää voidaan korottaa enintään sillä enimmäiseläinmäärällä, joka vastaa rakennuslupaan sisältyneiden rakennussuunnitelmien mahdollistamaa eläinmäärää. Viitemäärän korottamisen jälkeinen enimmäiseläinmäärä ei saa ylittää ympäristöluvan sallimaa määrää. Jos hakijalle on määrätty viranomaiskielto, joka rajoittaa tilalla pidettävää enimmäiseläinmäärää, korotus voidaan myöntää enintään tähän määrään. Edellä 1-3 momentissa säädettyä kalkkunoiden ja lihasikojen enimmäiseläinmäärää laskettaessa on otettava huomioon kiertonopeus liitteen 2 mukaisesti. 9 Viitemäärän korottaminen vuokrasopimuksen perusteella Jos viitemäärän korottamisen perusteena ollutta tukilain 10 d :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tuotantorakennusta koskeva vuokrasopimus on purkautunut tai irtisanotaan ennen viitemäärän vahvistamista, viitemäärän korotusta ei vahvisteta tältä osin. Jos viitemäärän korottamisen perusteena ollut tukilain 10 d :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tuotantorakennusta koskeva vuokrasopimus purkautuu tai irtisanotaan ennen viiden kalenterivuoden täyttymistä vuokrasopimuksen alkamisesta lukien, lakkautetaan myönnetty viitemäärän korotus. 10 Kotieläintila Maatila täyttää tukilain 10 e :n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta tukivuonna luonnonhaittakorvauksen viimeisenä hakupäivänä, jollei kyse ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta. Edellytyksenä on lisäksi, että tilan eläintiheys on: 1) vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti; tai 2) vähintään 0,2 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti, jos maatilalla on vähintään kymmenen eläinyksikköä koko jäl-

6 2386 N:o 759 jempänä 4 momentissa tarkoitetun eläinyksikkömäärän määräytymisjakson ajan, jollei kyse ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta. Eläintiheyttä laskettaessa käytetään tukivuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärää ja tukivuoden tukikelpoisia hehtaareja. Nautojen eläinyksikkömäärä on nautarekisterin mukainen tukivuotta edeltävän vuoden vähintään kuuden kuukauden ikäisten eläinten määrän vuosikeskiarvo. Muiden eläinten eläinyksikkömäärä on tukivuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärä laskettuna seuraavissa säädöksissä olevien laskentaperusteiden mukaisesti: 1) vuodelta 2007 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (27/2007); 2) vuoden 2007 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta annettu maaja metsätalousministeriön asetus (250/2007); ja 3) vuoden 2007 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (35/2007). Viljelijän vaatimuksesta voidaan käyttää valvonnassa todettua eläinmäärää. Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi liitteen 3 mukaisella eläinyksikkökertoimella. 11 Yhteisömuotoinen yritys Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan hakijan vaatimuksesta ottaa huomioon maatilan eläinyksikkömäärää laskettaessa, jos yritys ei ole hakenut tuotannosta irrotettua tukea tai rakennemuutoskorvausta ja jos avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä määräysvalta on yhtiösopimuksen mukaan yhdellä tai useammalla sellaisella yhtiömiehellä, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset tai osakeyhtiössä määräysvalta on yhdellä tai useammalla sellaisella osakkaalla, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset. Määräysvallalla osakeyhtiössä tarkoitetaan tässä asetuksessa osakeomistusosuutta, joka viljelijän tai yhdessä hänen perheyrityksensä jäsenten kanssa tuottaa suoraan yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Määräysvaltaa koskevan edellytyksen on täytyttävä viimeistään tukivuotta edeltävänä vuonna luonnonhaittakorvauksen viimeisenä hakupäivästä alkaen. Määräysvallan muutoksesta on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tukilain 16 a :ssä säädetyllä tavalla, jos määräysvaltaa koskeva edellytys ei enää täyty. Määräysvaltaa koskevan muutoksen jälkeen kertyviä eläinyksiköitä ei oteta huomioon tilan eläinmäärää laskettaessa. Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan lukea hyväksi vain yhdelle tilalle, joka on kokonaan perheyrityksen jäsenten hallinnassa koko tukivuoden aikana. 12 Hallintaoikeuden siirto ennen viitemäärän vahvistamista Jos tilojen yhdistymistilanteessa koko tilan hallintaoikeuden siirto tapahtuu ennen viitemäärän vahvistamista ja tilan entinen ja uusi haltija hakevat vahvistettavaksi viitemäärää, hakemukset yhdistetään ja niitä käsitellään yhtenä hakemuksena. Viitemäärä vahvistetaan silloin tilan uudelle haltijalle. Jos tila on sukupolvenvaihdoksen yhteydessä jaettu ennen viitemäärän vahvistamista kahdeksi tai useammaksi tilaksi, uusien tilojen haltijat voivat hakea viitemäärän vahvistamista jaetuille tiloille hakijoiden sopimin osuuksin tai sopimuksen puuttuessa jatkajien lukumäärien mukaisin tasaosuuksin. 13 Viitemäärän siirto Tilan uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallintaoikeuden siirto toimittamalla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle Maaseutuviraston vahvistama lo-

7 N:o make koko tilan hallintaoikeuden siirrosta sekä kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta tai muista vastaavista selvityksistä. Jos koko tilan hallinnansiirto perustuu vuokrasopimukseen, viitemäärä voidaan siirtää ainoastaan, jos vuokrasopimus on maanvuokralaissa (258/1966) tarkoitettu rakennetun viljelmän vuokra ja vuokranantajalle ei ole vuokrasopimuksella jätetty hallintaan muuta kuin tukilain 10 f :n 2 momentissa tarkoitetut rakennukset ja peltoalue. Vuokrasopimuksen kestoajan on lisäksi oltava vähintään viisi kalenterivuotta vuokrasopimuksen alkamisesta lukien. Tukialueella A tai B sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan siirtää vain tukialueella A tai B sijaitsevan maatilan haltijalle. 14 Viitemäärän yhdistäminen Jos kaksi tilaa yhdistyy yhdeksi uudeksi tilaksi, tilan uusi haltija voi hakea uuden tilan yhteisen viitemäärän vahvistamista. Viitemäärä lakkautetaan tilalta, jonka toiminta yhdistymistilanteessa päättyy. Tukialueella A tai B sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan yhdistää vain tukialueelle A tai B myönnetyn viitemäärän kanssa. 15 Viitemäärän jako Jos tila jaetaan viitemäärän vahvistamisen jälkeen kahdeksi tai useammaksi tilaksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, uusien tilojen uudet haltijat voivat hakea viitemäärän vahvistamista hakijoiden sopimin osuuksin tai sopimuksen puuttuessa jatkajakohtaisin tasaosuuksin. Uuden tilan haltijan osalta viitemäärän määräytymisessä laskettava uuden tilan hallinnassa oleva eläinmäärä otetaan kyseisen hakijan tuen määräytymisperusteena huomioon hallinnonsiirtopäivästä alkaen. Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi liitteen 3 mukaisella eläinyksikkökertoimella. Tukialueella A tai B sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan jakaa vain tukialueelle A tai B sijaitsevien tilanosien haltijoille. 16 Valvonnan vaikutus Jos hakija hakee viitemäärän vahvistamista valvonnan kohteena olevan eläinyksikkömäärän perusteella, viitemäärä voidaan vahvistaa vain siltä osin kuin valvonta on loppuunsaatettu. 17 Rakennemuutoskorvaus Rakennemuutoskorvaus voidaan myöntää hakemuksen perusteella tukivuosiksi 2009 ja 2010 tai tukivuosiksi 2010 ja Rakennemuutoskorvauksen maksamisen edellytykset ratkaistaan erikseen kumpanakin vuonna. Hakijan katsotaan harjoittavan maataloutta, jos hän harjoittaa tukilain 2 :n 14 kohdassa tarkoitettua toimintaa tukivuoden ajan tai hän täyttää tukilain 9 :n 2 momentin 1 kohdan vaatimuksen tukivuoden 30 päivään syyskuuta asti. Jos hakijan todetaan luopuneen tukilain tarkoittamasta maatalouden harjoittamisesta, rakennemuutoskorvausta ei myönnetä kyseiseltä tukivuodelta eikä sitä seuraavalta tukivuodelta. Rakennemuutoskorvausta ei voida myöntää, jos hakija: 1) lopettaa maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisesti tai muutoin maatalouden harjoittamisen tukivuonna; tai 2) ei hallitse peltoa 2 momentissa säädettynä aikana ja maatalouden harjoittaminen olisi edellyttänyt pellon hallintaa. Jos hakijalle siirtyy koko tilan hallintaoikeuden siirtona viitemäärä rakennemuutoskorvauksen myöntämisen jälkeen, viitemääriä ei yhdistetä. Jos sukupolvenvaihdos tapahtuu ennen kuin rakennemuutoskorvausta on miltään osin maksettu, rakennemuutoskorvaus voidaan vahvistaa ja myöntää tilan uudelle haltijalle.

8 2388 N:o Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Katri Valjakka

9 N:o Liite 1 ETELÄ-SUOMEN KANSALLISEN TUEN ALUEJAKO Alue A Askola, Aura, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Koski, Kouvola 1), Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja 2), Loimaa, Loviisa, Länsi-Turunmaa 3), Marttila, Masku 4), Mynämäen kunnasta entisen Mietoisten kunnan alue, Myrskylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Pornainen, Pukkila, Pöytyä 5) Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko 6), Salo 7), Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa ja Vihti sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Inkoo, Kaarina, Kemiönsaari, Naantali 8), Pernaja, Porvoo, Sauvo ja Turku. Alue B Akaa, Artjärvi, Asikkala, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina, Hammarland, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Janakkala, Jokioinen, Jomala, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä sen alueeseen C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kokemäki, Kotka, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kumlinge, Kustavi, Kylmäkoski, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laitila, Lappeenranta, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Loppi, Lumparland, Luumäki, Luvia, Maarianhamina, Miehikkälä, Mynämäki 9), Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Raasepori 10), Rauma, Riihimäki, Saltvik, Sastamala, Sottunga, Sund, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tampere, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Valkeakoski, Vehmaa, Vesilahti, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Ylöjärvi 11), ja Ypäjä sekä Inkoon, Kaarinan, Länsi-Turunmaan, Naantalin, Porvoon, Sauvon, ja Turun saaristo-osat. Saaristoalueet Ulkosaaristo Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Länsi- Turunmaan kaupungista entisen Iniön kunnan alue, Sottunga, ja Vårdö sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Kemiönsaari, Hammarland, Inkoo, Kaarina 12), Kustavi, Lemland, Maskun kunnasta entisen Lemun kunnan alue, Naantalin kaupungin alueesta entisen Naantalin kaupungin alue, Pernaja, Porvoo, Salo, Sauvo, Taivassalo, Turku ja Uusikaupunki. Sisäsaaristo Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Hartola, Hämeenlinna, Joutseno, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kouvola, Kuhmoinen, Orivesi, Padasjoki, Pälkäne ja Sysmä. Manner-Ahvenanmaa Eckerö, Finström, Geta, Jomala, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik ja Sund sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät kunnan osa-alueet Hammarlandin ja Lemlandin kunnista. 1) Lukuun ottamatta entisten Anjalankosken, Jaalan, Kuusankosken sekä Valkealan kuntia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B. 2) Lukuun ottamatta entisen Sammatin kuntaa, joka kuuluu osa-alueeseen B. 3) Lukuun ottamatta entistä Houtskarin, Korppoon ja Nauvon kuntien alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen B sekä entisen Iniön kunnan aluetta, joka kuuluu saaristoalueeseen. 2 /129

10 2390 N:o 759 4) Lukuun ottamatta entistä Askaisten kuntaa, joka kuuluu osa-alueeseen B sekä entisen Lemun kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B sekä saaristoalueeseen. 5) Lukuun ottamatta entistä Yläneen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B. 6) Lukuun ottamatta entisen Vahdon kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B. 7) Lukuun ottamatta entisten Halikon, Kiskon ja Suomusjärven kuntien alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen B sekä entisten Halikon ja Särkisalon kuntien alueita, joka kuuluvat ulkosaaristoon. 8) Lukuun ottamatta entisten Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan kuntien aluetta, jotka kuuluvat osa-alueeseen B sekä Naantalin kaupungin alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen B sekä saaristoalueeseen. 9) Lukuun ottamatta A osa-alueeseen kuuluvaa entisen Mietoisten kunnan aluetta. 10) Lukuun ottamatta entisten Karjaan ja Pohjan kuntien alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen A. 11) Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C. 12) Lukuun ottamatta entisen Piikkiön kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen A.

11 N:o Liite 2 LASKENNALLISET ELÄINMÄÄRÄT Siipikarjarakennukset Eläintä (kpl) / neliömetri Häkkikanala; yksikerroshäkit 5,5 kaksikerroshäkit 11 kolmikerroshäkit 17 nelikerroshäkit 22 viisikerroshäkit 28 kuusikerroshäkit 33 Lattiakanala 6,5 Kerroslattiakanalat 16 Broilerkasvattamo 18,5 Kalkkunakasvattamo 4(* Sikalarakennukset Eläin Eläintä (kpl) / neliömetri Lihasikala lihasiat 1,00 (* Porsitussikala, ei jatkokasvatusta emakot 0,18 Yhdistelmäsikala, porsitus ja jälkikasvatus emakot 0,18 lihasiat 1,00 (* porsitusosasto emakot 0,22 joutilasosasto, makuuparsi emakot 0,40 joutilasosasto, pihatto emakot 0,25 astutus tai siemennysosasto emakot 0,50 (* kiertonopeus huomioidaan seuraavasti: Kalkkunat 2,5 kasvatuserää/vuosi Lihasiat 3,0 kasvatuserää/vuosi.

12 2392 N:o 759 Liite 3 ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET Eläinyksikkö = ey ey Emolehmät 1 Emolehmähiehot, yli 2 vuotta 1 Emolehmähiehot, 8 kk 2 vuotta 0,6 Sonnit ja härät, yli 2 vuotta 1 Sonnit ja härät, 6 kk 2 vuotta 0,6 Uuhet 0,15 Kutut 0,48 Emakot, karjut 0,7 Kanat (mukaan lukien emokanat) 0,013 Broilerit 0,0053 Broileriemot 0,025 Hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot 0,026 Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut 0,013 Hevoset - siitostammat (hevoset ja ponit) 1 - suomenhevoset, vähintään 1 vuotta 0, vuotiaat muut hevoset ja ponit 0,6 ELÄINYKSIKÖIDEN MUODOSTAMINEN LIHASIKOJEN, NUORIEN SIITOSEMAKOIDEN, NUORIEN SIITOSKARJUJEN, KALKKUNOIDEN, HANHIEN, ANKKOJEN SEKÄ TARHATTUJEN SORSIEN JA FASAANIEN OSALTA 13 teurastettua lihasikaa 1 ey 13 siitokseen myytyä nuorta emakkoa tai karjua 1 ey 223 teurastettua kalkkunaa 1 ey 325 teurastettua hanhea 1 ey 585 teurastettua ankkaa 1 ey teurastettua tarhattua sorsaa 1 ey teurastettua tarhattua fasaania 1 ey

13 2393 N:o 760 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja puutarhatalouden kansallisissa tuissa saaristoksi luettavista kuntien osa-alueista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisissa tuissa saaristoksi luettavista kuntien osa-alueista 17 päivänä tammikuuta 2002 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (27/2002) liite 1, sellaisena kuin se on asetuksessa 54/2007, seuraavasti: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo

14 2394 N:o 760 Liite 1 Alueiden A ja B saaristoalueet Ulkosaaristo Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Hammarland Inkoo Kaarina Kemiönsaari Kustavi Lemland Länsi-Turunmaa Masku Naantali Pernaja Porvoo Raasepori Salo Sauvo Taivassalo Turku Uusikaupunki Appelö ja Torsholm Lövö, Orslandet, Storramsjö ja Älgsjölandet Jauhosaari Kagsjäla, Kasnäs ja Lövö sekä entinen Hiittisten kunta Lypyrtti ja Vartsala Askö, Björkö, Gloskär, Gåsö, Kuggholmen, Stackskär ja Stora Stegskär Attu, Björkholm, Heisala, Jermo, Kuggö, Mielisholm, Sorpo ja Tammo Matalluoto Aasla, Ampuminmaa, Auva, Häviluoto, Iso-Kuusinen, Iso- Maisaari, Kaarnitta, Kaita, Koivusaari, Korvenmaa, Kramppi, Kruunumaa, Kuivanen, Lapilan saari, Liettinen, Pakinainen, Pyytti, Pähkinäistenmaa, Ruotsalainen, Sakoluoto, Samsaari, Taipalus, Tammiluoto, Tammisluoto,Vähä-Kaita ja Vähä- Maisaari sekä entinen Velkuan kunta Byön, Killingö, Käldö, Sondarö ja Våtskär Pikku-Pellinki, Suur-Pellinki ja Sundö Björkholm, Brändö, Danskog, Elgö, Halstö, Koö, Långö, Prästön, Skärlandet ja Ängholm Angelansaari, Luotsisaari, Pettu, Ulkoluoto ja Vartsalansaari sekä Kemiönsaari-nimisestä saaresta Salon kuntaan kuuluva osa Österö Aasamaa, Kahiluoto ja Keräsaari Kulho Niittyluoto, Vasikkamaa ja Ytterin saaret Sisäsaaristo Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Hartola Hämeenlinna Jämijärvi Jämsä Kangasala Kouvola Kuhmoinen Lappeenranta Orivesi Padasjoki Pälkäne Sysmä Kotisalo, Nautsalo sekä Urrionsaari Salpasalon saari Palo-, Maja- ja Lehtisaari sekä Uimaluoto Taivas-, Kukkaro-, Kaijan- ja Karhusalon saaret sekä Mustasaari Ihonsaari ja Vänninsalo Kinansaari ja Salonsaari Musta- ja Haukkasalon saaret Mietin- ja Kilpiänsaari Rekisaari Hinttolan saari Haussalon saari Salonsaari Manner-Ahvenanmaa Hammarlandin ja Lemlandin kunnista ne osat kuntaa, jotka eivät kuulu ulkosaaristoalueeseen.

15 N:o Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet Alue C1 Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Enonkoski Hankasalmi Heinävesi Joroinen Kerimäki Kesälahti Jyväskylä Kuopio Leppävirta Liperi Maalahti Mikkeli Punkaharju Puumala Rantasalmi Ristiina Ruovesi Savonlinna Sulkava Suomenniemi Suonenjoki Taipalsaari Varkaus Vilppula Ihamaniemi Paanalan ja Tuomarin saaret Hentulan- ja Viitasaari sekä Luutsalon saari Kostonsaari Kokkosaari, Välisaari, Hevos- ja Vehkasalon saaret Suitsansaari ja Suursaari Jänissaari, Kilvensalo ja Rutaniemi Kortelan saari, Papin-, Säyneen-, Viita- ja Vaajasalon saaret Hietasaari, Tervassalon saari, Timonsalo ja Vilponsaari Karjalan-, Karhun-, Kuus-, Lapin-, Matin-, Pesolan-, Rauan- ja Suursaari entisen Bergön kunnan alue Paajalansaari ja Papinsaari Pöllänsaari Heinäsensaari, Kurjensalo, Konninsalo, Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Niinisaari, Partalansaari, Rokansaari ja Viitasaari Hevossalo, Kuokansaari ja Pikontaipaleen tila Harapansalo, Kaijatsaari ja Kaita Jaakonsaari Ahvion-, Kesamon-, Kokon-, Kongon-, Laukan-, Liiston-, Muhan-, Pesolan-, Pietolan-, Rito- ja Tuohisaari, Kiviapaja sekä Mikkolanniemi Vekaransalmen takainen alue Salosaari Ärjänsaari Kyläniemi, Iso- ja Pieni Jänkäsalo Ruotimo Teerisaari Alue C2 Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Hirvensalmi Joutsa Juankoski Kangasniemi Kannonkoski Karttula Keuruu Kiuruvesi Kivijärvi Kontiolahti Lapinlahti Luhanka Nilsiä Mielevän-, Puukon- ja Pääskynsaari, Saari-Kuitusen ja Säkkisalon saaret Jout-, Konna-, Lampo- ja Pantilansaari Kallinsalo Iso Mökärän ja Rämiäisen saaret Selkäsaari Peltosaari Hulpio-, Korpisen- ja Palosaari Lapin- ja Tuusansaari Vietsaari Teerisaari Musta- ja Viitasaari Onkisalo Hietasalon, Keinolan, Kerssin ja Pieni-Vinkin saaret sekä Vinkinsaari

16 2396 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 760 Pertunmaa Pielavesi Polvijärvi Rautalampi Saarijärvi Tervo Vesanto Vieremä Virrat Äänekoski Pujon saari Kaitamo ja Peltosaari Ruopansaari Hämeen- ja Joutsenniemi sekä Vilosensaari Elosaari ja Iisalonsaari Pulkkilansaari Pängätsalo Vitikkasaari Haapo-, Oikon- ja Sinisaari Kytän- ja Hautsalon saaret JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2008 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN