taakkeli Palokuntakoulutuksen uudistus odottaa kannanottoja Reijo Alanko-Luopa Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä

Transkriptio

1 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön jäsenlehti taakkeli Palokuntakoulutuksen uudistus odottaa kannanottoja Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä on Reijo Alanko-Luopa Päivä Paloasemalla -tapahtuma tarjosi turvallisuustietoa SPEK-strategia 2025 näyttää suuntaviivat tuleville vuosille Tieturvakoulutus kouluttaa turvallisuusosaajia teillemme Kummikoira Rilla on pian valmis pelastuskoira

2 taakkeli SISÄLLYS Kulmahuoneen kynä... 3 Ajankohtaista... 4 Valtuuston ja hallituksen päätöksiä... 5 SPEKtaakkelin vieras: Reijo Alanko-Luopa... 6 SPEK-strategia Pelastusalalta puuttuu kattava kansalaiskysely SPEK antoi lausunnon Vapepan strategiasta Laaja-alainen turvallisuuskäsitys tärkeää SPEK Apuvälinemessuilla Nou Hätä! -kampanja pyörähtää käyntiin tammikuussa Tieturvatoimikunta vieraili Turvapuistossa CTIF-toiminta tutuksi: Lentoasemakomissio SPEKin edustajat vierailulla Japanissa Rilla valmistuu pian pelastuskoiraksi Palokuntakoulutuksen uudistus odottaa kannanottoasi Palokuntanuorisotyö Palokuntanaistyö Nuorten aikuisten paloturvataidoissa parantamisen varaa Päivä Paloasemalla -tapahtumassa viihdyttiin SPEKin jäsenet esittäytyvät Iloisia SPEKkiläisiä På svenska taakkeli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön jäsenlehti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ratamestarinkatu 11, Helsinki spekinfo@spek.fi, Puh Päätoimittaja: Helena Grönstrand Toimittajat: Juha Hassila, Eevi-Kaisa Yrjölä Ulkoasu ja taitto: Terhi Kannisto Kannen kuva: Markku Savolainen ISSN: SPEKtaakkeli ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 2 SPEKtaakkeli

3 Kulmahuoneen kynä Päivä Paloasemalla - yhteistyöllä turvallisuutta Kansallista Päivä Paloasemalla -tapahtumaa vietettiin jo neljännen kerran lauantaina Mukana oli ennätysmäärä paloasemia, 317 kappaletta. Tätä kirjoitettaessa emme vielä tiedä, saavutettiinko kävijän tavoite, mutta ennakkoarviot lupaavat hyvää. Tapahtumasta on nopeasti kehittynyt pelastusalan suurin yksittäinen yleisötapahtuma, joka kattaa koko valtakunnan. Päivän ydinviesti oli tällä kertaa paloturvallisuuden perustiedot ja -taidot erityisesti lapsiperheiden kotona. Samalla tapahtuma antoi yleisölle jälleen mahdollisuuden kurkistaa pelastusalan arkeen, henkilöstön työympäristöön ja työvälineisiin sekä tavata aitoja pelastusalan ihmisiä. Alustana tapahtuma mahdollistaa monenlaiset sisällöt samassa yhteydessä mitä tälläkin kertaa useilla paikkakunnilla hyödynnettiin. Tapahtuma oli turvallisuusviestinnän alueella toistaiseksi suurin pelastusalan sosiaalisen median tapahtuma. Kampanja on ollut näkyvästi esillä valtakunnallisissa ja alueellisissa sekä paikallisissa viestimissä. Talkoissa oli mukana yli 4000 henkilöä. Kiitos kuuluu palokunnille, pelastusliitoille ja pelastuslaitoksille ja niiden henkilöstölle palvelussuhteen laadusta riippumatta. Lämmin kiitos kuuluu myös tapahtuman mahdollistajille; Palosuojelurahastolle ja yhteistyökumppani Ifille. Korkeatasoinen kampanja-aineisto, tapahtuman kattava valtakunnallinen ennakkoilmoittelu sekä turvallisuusviestintä eivät olisi mahdollisia ilman rahoitusta. Isot kiitokset kuuluvat myös kampanjan ohjausryhmälle, joka koostuu SPEKin ja Ifin edustajista ja joka on ollut valtakunnallisella tasolla enemmänkin ahkera toteuttajaryhmä, sillä jokainen teki jälleen lujasti töitä tapahtumapäivän onnistumiseksi. Valtuusto hyväksyi syyskokouksessaan SPEK-strategian 2025, joka toimii perustana viisivuotissuunnitelman uudelle kierrokselle. Ohjausasiakirjojen kokonaisuudessa strategian 2025 muodostavat jatkossa visio, toiminta-ajatus, arvot sekä nyt hyväksytyt strategiset tavoitteet. SPEK-ryhmän viisivuotissuunnitelmassa esitetään toiminnan painopisteet, yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet sekä toiminnalliset tavoitteet. Strategia painottaa yleishyödyllisyyttä, palvelua, kansainvälisyyttä ja asiantuntijuutta. Näillä yhteisillä johtamisen työkaluilla järjestöllä on nyt eväät tuleviin toimintavuosiin. Vuosi lähenee loppuaan. Nauttikaamme joulun pyhistä ja kootkaamme voimia tulevan vuoden koitoksia varten. Rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta kaikille lukijoillemme! Kimmo Kohvakka toimitusjohtaja Kuva: Juha Hassila Ministeri Päivi Räsänen kävi tutustumassa SPEKin toimintaan Kuva: Pasi Autio h Sisäasiainministeri Päivi Räsänen piti vierailua SPEKissä erittäin onnistuneena. Sisäasiainministeri Päivi Räsänen oli vierailulla SPEKissä 20. lokakuuta. Hänelle esiteltiin keskusjärjestön toimintaa niin onnettomuuksien ehkäisyn, pelastusalan vapaaehtoistoiminnan kuin varautumisen ja väestönsuojelunkin osalta. Esittelyn pohjalta käytiin vilkasta keskustelua samoin kuin pelastustoimen ajankohtaisista asioista. Ministeri kiitti mahdollisuudesta käydä tutustumassa SPEKiin ja piti vierailua erittäin hyvänä. SPEKtaakkeli

4 Ajankohtaista Maakunnallinen vuoden vapaaehtoinen pelastaja Olli-Veikko Kurvinen on HELPEn uusi toiminnanjohtaja SPEKin varautumiskoordinaattori Ilona Hatakka sekä Pentti Kuokkanen Joensuun järvipelastajista valittiin vuoden maakunnallisiksi pelastajiksi. Perusteena oli ansiokas toiminta veden varaan joutuneen pelastamisessa heinäkuisena yönä Palkinto jaettiin Pieksämäellä alueellisessa Vapepa-foorumissa. Janne Sankelo on PoPeLin uusi puheenjohtaja Pohjanmaan Pelastusalan Liitto on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Janne Sankelon. Sankelo on 44-vuotias pohjalainen kansanedustaja, joka on todennut, ettei välittämistä voi ulkoistaa, mutta tarvitsemme yhteiskunnan turvaverkkoja. Sankelo seuraa tehtävässään Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmea, joka on luotsannut liittoa neljä vuotta. Nurmen rooli on ollut merkittävä pelastusalan valtakunnallisen järjestötoiminnan kehittämisessä. Pohjoismainen palovaroitinpäivä järjestetään Pohjoismaista palovaroitinpäivää ryhdytään viettämään vuosittain joulukuun ensimmäisenä päivänä. Pelastustoimen asioista vastaavat Pohjoismaiden ministerit päättivät asiasta Helsingissä. Päivä keskittyy palovaroittimen hankkimiseen, asentamiseen ja testaamiseen. Ministerit kävivät läpi eri yhteistyöhankkeiden tuloksia, kuten kriisiviestintää ja pohjoismaisen vapaaehtoistoiminnan neuvottelukunnan perustamista. Neuvottelukunnan avulla voidaan varmistaa vapaaehtoisten rekrytoiminen ja pitäminen valmiudessa pelastustoiminnan ja varautumisen alueella. Pelastustoimen pohjoismaiseen ministerikokoukseen osallistui Suomen edustajana sisäasiainministeri Päivi Räsänen. Kyseessä oli ministereiden neljäs yhteinen kokous. Seuraava ministerikokous järjestetään Reykjavikissa vuonna KTM Olli-Veikko Kurvinen valittiin Helsingin Pelastusliitto ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi. Hänen tehtävänsä alkoi perehdytyskuukaudella, ja varsinainen tehtävien vaihtotilaisuus pidetään tiistaina Kurvinen oli edellisessä toimessaan Vakuutusyhtiö Ilmarisen osastopäällikkö ja valmiusjohtaja. Helsingin Pelastusliitto HELPE Oy:lle valitaan erillinen toimitusjohtaja joulukuussa. Kotkan VPK:lle myönnettiin Hyvän korjauksen kunniakirja Kotkan VPK:lle myönnettiin Hyvän korjauksen kunniakirja vesikaton ja julkisivujen korjaus-, maalaus- ja entistämistyöstä. Kunniakirjan myönsi Seurantaloasiain neuvottelukunta osana laajempaa palkitsemista, jossa Hyvän korjauksen palkinto meni Mäkiäisten työväenyhdistykselle ja kunniakirjoja jaettiin myös kolmesta muusta korjaus- ja/tai entistämistyöstä. Kotkan VPK:n korjaus paransi rakennuksen ja koko ympäristön arvokkuutta. Siinä onnistuttiin huomioimaan ja säilyttämään eriaikaiset historialliset kerrokset. Rakennukseen suunniteltiin myös uudet pääovet uusrenessanssi- ja jugendhengen mukaisesti. Tätä raati piti mielenkiintoisena ratkaisuna. Rahoituksen Kotkan VPK-talon korjaus- ja entistämistyöhön myönsi Suomen Kotiseutuliitto Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella. VPK-talo on valmistunut vuonna 1889, ja se kuuluu osaltaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. h Kunniakirjalla palkittu Kotkan VPK-talo toimi syyskuussa XXVI Yleisen palokuntalaiskokouksen näyttämönä. 4 SPEKtaakkeli

5 Virolaisia vieraita SPEKissä Pari vuotta sitten perustetun Estonian Voluntary Rescue Unionin (Eesti Priitahtlik Päästeliit) edustajat kävivät SPEKissä vierailulla Tapaamisen aikana he tutustuivat SPEKin toimintaan ja vastavuoroisesti kertoivat tuoreen organisaationsa toiminnasta ja tavoitteista. He kutsuivat SPEKin edustajat vastavierailulle, joka toteutunee alkuvuodesta g Vierailulla oli mukana Eesti Priitahtlik Päästeliitin valtuuston puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja valtuuston jäseniä. Kuvassa keskellä SPEKin Kimmo Kohvakka. Kuva: Terhi Kannisto Hallituksen päätöksiä Valtuuston päätöksiä Kokous Valtuuston vuoden 2011 seminaarin aika ja paikka vahvistettiin. Päätettiin esittää valtuustolle järjestön uusiksi tilintarkastajiksi PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastajia. Päätettiin esittää valtuustolle hyväksyttäväksi toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2012 sekä SPEK-strategia Hyväksyttiin uusi, kuuteen ansiomerkkiluokkaan perustuva ansiomerkkijärjestelmä valmistelun pohjaksi ja valtuutettiin toimisto valmistelemaan ansiomerkkien myöntämisperusteet, nimet ja menettelyohjeet. Kokous Hyväksyttiin toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2012 sekä Palosuojelurahastolta ja Raha-automaattiyhdistyksiltä haettavat yleisavustukset. Helsingin pelastuslaitoksen väestönsuojeluyksikön päällikkö Tommi Laurinen päätettiin kutsua SPEKin väestönsuojelutoimikunnan jäseneksi Antti Ahlströmin tilalle. Päätettiin, että SPEKistä osallistuu Japaniin pelastustoimen opintomatkalle valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat, palokuntajohtaja ja varautumisjohtaja. Matkan ajankohta: Kokous SPEKin toiminta- ja taloussuunnitelma 2012 vahvistettiin. Hallituksen erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten tilalle valittiin seuraavat henkilöt: Mika Jäntti, varajäsenenä Irja Viinikainen Olli-Pekka Ojanen, varajäsenenä Tero Mäki Veijo Nuppola, varajäsenenä Tero Kupiainen Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan tammi-helmikuussa. Järjestön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Merja Lindh ja hänen varamiehenään KHT Samuli Perälä ja toisena tilintarkastajana KHT Jaana Salmi ja hänen varamiehenään KHT Kari Lydman. SPEK-strategia 2025 hyväksyttiin ja päätettiin sisällyttää strategia SPEK-ryhmän viisivuotistoimintasuunnitelman valmisteluasiakirjoihin erillisenä asiakirjana yhdessä vision, arvojen sekä toiminta-ajatuksen kanssa. SPEKtaakkeli

6 SPEKtaakkelin vieras Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä Reijo Alanko-Luopa kannustaa palokuntia mukaan Yli Hyvä Juttu -toimintaan Kurikkalainen ylipalomies Reijo Alanko-Luopa tunnetaan hyväntuulisena ja aikaansaavana palokuntanuorten kouluttajana. Hänet valittiin ihan aiheesta vuoden 2011 palokuntanuorisotyöntekijäksi. Yli Hyvä Juttu on hyvä esimerkki siitä, miten nuorista välittävä ihminen voi tehdä paljon heidän hyvinvointinsa eteen. Vuoden 2011 palokuntanuorisotyöntekijä Reijo Alanko-Luopa on toiminut palokuntanuorten kouluttajana lähes koko aikuisikänsä. Hän on osoittanut työssään suurta ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta, mikä näkyy muun muassa Yli Hyvä Juttu -hankkeen aktiivisena toteuttamisena. Alanko-Luopa oli hankkeen varsinainen tehomoottori, joka otti oman palokuntanuoriso-osastonsa pilotointiin mukaan ja tuki myös muita hankkeessa mukana olleita palokuntia. Sitä ei tarvitse pelätä, tuoko se lisää työtä tai tuoko toimintaan sellaisia nuoria, jotka työllistävät enemmän, Alanko-Luopa kannustaa nytkin Yli Hyvä Juttu -toimintaa harkitsevia palokuntia. Osastoissa jatketaan ihan samalla lailla kuin ennenkin, ketään nuoria ei erotella muista nuorista. Yli Hyvä Juttu oli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön käynnistämä ja RAY:n tukema projekti. Se aloitti toimintansa ja päättyi Hankkeen tavoitteena oli tukea sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, ja sen myötä on syntynyt uudenlainen moniammatillinen yhteistyömalli. Mallia voidaan soveltaa myös muissa harrastustoiminnoissa kuin palokunnissa. Tämä tukee voimakkaasti myös koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyä sekä arjen turvallisuutta. Olisin varmaan muutenkin lähtenyt mukaan, mutta koska olin silloin Pohjanmaan Pelastusalan Liiton palokuntanuorten nuorisotyön johtajana, oli tärkeää toimia suunnannäyttäjänä oman osaston kanssa, Alanko-Luopa muistelee hankkeen alkua. Nuoret saavat oman yhteisön Yli Hyvä Jutun idea on siinä, että sosiaali-, sivistys- ja nuorisotoimi ohjaavat mukaan palokuntatoimintaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Nuorten ohjaajat saavat aiheeseen liittyvää koulutusta, mutta heille ei kerrota, ketkä nuorista ovat tulleet toimintaan esim. sosiaalitoimen ohjaamina. Osastoissa on todennäköisesti jo nyt sellaisia nuoria, mutta Yli Hyvä Jutun puitteissa ollaan aktiivisemmin yhteydessä nuorisopuolen henkilöihin. He kohtaavat työssään nuoria, joilla ei ole harrastusta tai yhteisöä, johon kuulua, Alanko- Luopa sanoo. Jotkut ovat synnynnäisiä lahjakkuuksia toimimaan nuorten kanssa. Reijo Alanko-Luopa taitaa olla yksi heistä. Kaikilta ohjaajilta kysytään varmasti paitsi luovaa ajattelua myös pitkää pinnaa, varsinkin jos nuori ei osoita kaikissa tilanteissa f Reijo Alanko-Luopa nuorten keskellä Pohjanmaan Pelastusalan Liiton leirillä viime kesänä. 6 SPEKtaakkeli

7 Osastoissa jatketaan ihan samalla lailla kuin ennenkin, ketään nuoria ei erotella muista nuorista. riittävää yhteistyökykyä. Tärkeää on, ettei näytetä heti ovea, jos nuoren kanssa on hankalaa. Etsitään muita keinoja. Suhtautumista opitaan molemmin puolin, kun tutustutaan ajan kanssa myös nuorten perheisiin, Alanko-Luopa toteaa. Nuoriso-osastot tarvitsevat tukea SPEK käynnisti Yli Hyvä Juttu -hankkeen Pohjanmaan ja Oulun alueilla, ja nyt sitä jatkaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka laajentaa mallin koko maahan. Alanko-Luopa on jatkanut Yli Hyvä Juttu -työtään perehdyttämällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta hankkeeseen sekä kiertämällä syksyllä THL:n kanssa palokuntia Etelä-Pohjanmaan alueella. Nuoriso-osastoissa tätä työtä tehdään muun työn ohella. Pidän tärkeänä, että osastoille järjestettäisiin koulutustilaisuuksia. Siten tuettaisiin, että toiminnan aktiivisuus ja jatkuvuus säilyisivät, Alanko-Luopa pohdiskelee Yli Hyvä Jutun jatkoa. Alanko-Luopa on kiitoksensa ansainnut Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä on varmasti palkintonsa ansainnut, eikä pelkästään Yli Hyvä Jutun vuoksi vaan nuorille ja nuorisotoimintaan antamansa innostuksen ja aktiivisuuden sekä suuren sydämenkin vuoksi. Hän on kohdannut työssään muunkinlaisia kiitoksia, joista parhaimpia lienevät iloiset ja toiminnassa mukana touhuavat nuoret itse. Sydäntä kuitenkin lämmittää aidosti nuoren vanhemmalta tuleva kiitos. Olin tilaisuudessa, jossa yksi mies tuli puhumaan. Hänen poikansa oli tullut noin 10 vuotta sitten palokuntanuoriin. He olivat juuri muuttaneet paikkakunnalle, eikä pojalla ollut kavereita. Palokunnasta hän sai tosi hyviä kavereita ja turvaverkon itselleen. Isä tuli siitä kiittämään. Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä -huomionosoitus myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta ja menestyksekkäästä työstä palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. Tunnustus jaetaan vuosittain, ja valinnan tekee SPEKin nuorisotyötoimikunta. Teksti: Helena Grönstrand Kuvat: Valtteri Tervala ja Reijo Malkamäki Kuka hän on? Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitoksen ylipalomies Reijo Alanko-Luopa on toiminut palokuntanuorten kouluttajana lähes koko aikuisikänsä. Hän on ollut aktiivisesti mukana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n toiminnassa ja vastasi siellä mm. palokuntanuorten alueohjaajan tehtävistä vuodesta Palokuntanuorten nuorisotyön johtajan tehtäviin hän siirtyi vuosiksi Tässä tehtävässä hänen vastuulleen kuului Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueen palokuntanuorten toiminta ja sen kehittäminen. Vuodesta 2010 lähtien Alanko-Luopa on toiminut koko Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen alueen nuorisotyön kehittämisen vastuuhenkilönä. Pohjanmaan Pelastusalan Liiton hallituksen varajäseneksi hänet valittiin vuosille Alun perin Alanko-Luopa liittyi Kurikan palokuntanuoriin vuonna SPEKtaakkeli

8 SPEK-strategia Strategiset tavoitteet Yleishyödyllinen, palveleva ja kansainvälinen asiantuntija Yleishyödyllinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry (SPEK) on pelastus- ja turvallisuusalan yleishyödyllinen palvelujärjestö, joka tuottaa jäsenistölleen ja yhteiskunnalle turvallisuuteen liittyviä asiantuntija- ja koulutuspalveluja sekä edistää turvallisuusalan vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä sääntöjensä mukaisesti. SPEKin toiminta on asiantuntevaa, aloitteellista ja aktiivista. SPEKin strategisia kumppaneita ovat julkinen hallinto, elinkeinoelämä sekä muut järjestöt. Palveleva SPEK on alansa tehokkain ja tunnetuin palvelujärjestö (keskusjärjestö) Alalla toimivat järjestöt ovat kattavasti SPEKin jäseniä. SPEK palvelee jäseniään vahvalla keskusjärjestötoiminnalla tarjoamalla yhteisen järjestöinfrastruktuurin kaikille jäsenilleen paikallisessa, alueellisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa. SPEKin jäsenet ovat alueellisia ja valtakunnallisia turvallisuusalan järjestöjä, jotka tuovat lisäarvoa järjestön tehtävien toteutumiselle. SPEK tarjoaa jäsenistölleen tarkoituksenmukaiset keskitetyt palvelut. Jäsenistö toteuttaa tehokkuutta lisäävää yhteistoimintaa turvallisuustyössä. Jäsenistön tyytyväisyys SPEKin keskusjärjestöpalveluihin on tutkitusti hyvä. SPEK palvelee asiakkaitaan vahvaan osaamiseen perustuvilla asiantuntija- ja koulutuspalveluilla sekä turvallisuutta edistävien tuotteiden tuotannolla. Arvot Turvallisuus on yhteinen asiamme: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti. Kansainvälinen Kansainvälisyys on mukana SPEKin kaikessa toiminnassa. SPEK toimii pelastusalan vapaaehtoiskentän kansainvälisten toimintojen järjestäjänä. Toiminnalla on riittävät voimavarat. SPEK tukee kansallisia tavoitteita toimimalla kansainvälisissä yhteisöissä, erityisenä painopistealueena eurooppalaisen turvallisuuden edistäminen pohjoismaisen yhteistyön kautta. Visio Asiantuntija Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. SPEK hyödyntää uusinta kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa ja on mukana tuottamassa uutta tietoa turvallisuudesta. SPEK toteuttaa kaikessa toiminnassaan tutkitun vaikuttavuuden periaatetta. SPEKin toiminnassa ja tavoitteiden asettamisessa hyödynnetään tutkittua tietoa ja toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan. 2 Yhteiskuntasuhteet SPEK edistää tavoitteidensa saavuttamista aktiivisella ja laaja-alaisella sidosryhmäyhteistyöllä. 3 Rahoitus Keskusjärjestö on taloudellisesti vahva, riippumaton ja itsenäinen toimija. SPEK hankkii julkista ja omaa rahoitusta kaikilla tulosalueillaan tavoitteena mahdollisimman suuri rahoituksen omavaraisuus (omara- 8 SPEKtaakkeli

9 hoitteisuus). SPEKin omarahoitus järjestetään vahvaan osaamiseen perustuvalla asiantuntija- ja koulutuspalveluiden, kumppanuuksien sekä turvallisuutta edistävien tuotteiden tuotannolla. SPEK-ryhmä (SPEK ja pelastusliitot) toimii tiiviissä yhteistyössä koko ryhmän rahoituspohjan turvaamiseksi. SPEK pyrkii monipuolistamaan toimintansa julkista rahoitusta. Rahoitusta hankitaan kaikista sellaisista kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä, jotka voivat rahoittaa keskusjärjestön toimintaa. 4 Organisointi SPEK ylläpitää yhteistoiminnassa jäsenistönsä kanssa valtakunnallista toimintaverkostoa, tukeutuen muun muassa järjestön vahvaan vapaaehtoisverkostoon. SPEKin kaikki palvelut ovat saatavilla koko maassa. SPEK tukee kaikilla toiminnoillaan alueellista ja paikallista turvallisuustyötä. Keskusjärjestön voimavarat on järjestetty siten, että SPEK-ryhmän toiminnan tukeminen koko valtakunnan alueella on vaikuttavaa ja tehokasta. 5 Henkilöstö ja työhyvinvointi SPEKin korkeatasoinen osaaminen perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistoimintaverkostoon, jäsenistön osaamiseen sekä toimihenkilöiden korkeaan ammattitaitoon ja vahvaan sisäiseen toiminta- ja turvallisuuskulttuuriin. SPEK toteuttaa omaa henkilöstöpolitiikkaa, jonka tehtävänä on tukea järjestön tehtävän toteutumista. SPEK on pelastusalan haluttu ja arvostettu työpaikka. SPEKin palveluksessa on alan parhaita asiantuntijoita. Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehditaan ja sitä tutkitaan säännöllisesti. SPEKin henkilöstön osaaminen ja määrä kehittyy vastaamaan keskusjärjestön yhteiskunnallisia tehtäviä. 6 Toimitilat SPEKillä on käytettävissään toimintansa tarpeita vastaavat toimitilat ja harjoitusalueet. SPEKillä on koko SPEK-ryhmän toimintaa tukeva toimitilastrategia. Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on osaltaan huolehtia, että yksilöillä ja yhteisöillä on tiedot ja taidot tunnistaa ja välttää uhkatekijöitä, varautua niihin ja toimia oikein onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Toiminnalla ylläpidetään valtakunnallisesti kattavaa ja laadukasta, kansalaista lähellä olevaa turvallisuuden palvelujärjestöverkostoa (valtakunnalliset palvelut, alueelliset pelastusliitot, vapaaehtoiset palokunnat ja muut jäsenyhdistykset, pelastustoimen vapaaehtoiset), joka tuottaa jäsenistölleen edunvalvonta-, asiantuntija- ja koulutuspalveluja sekä edistää turvallisuusalan järjestöjen ja vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä. SPEK on yleishyödyllinen, voittoa tuottamaton yhteisö, joka suuntaa kaikki voimavaransa sääntömääräiseen yhteiskunnan turvallisuutta edistävään toimintaan. SPEK-ryhmän tavoitteena on kriisinkestävä yhteiskunta, jonka valmiudet häiriötilanteiden hallintaan perustuvat julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä elinkeinoelämän yhteistyöhön. SPEK-ryhmä palvelee jäsenistöään ja sidosryhmiään edistämällä yksilöiden ja yhteisöjen omalle vastuulle kuuluvaa omatoimista varautumista, harjoittamalla turvallisuusviestintää sekä tuottamalla kuntia ja viranomaisia sekä elinkeinoelämää tukevia asiantuntija- ja koulutuspalveluita. Toimintaa tuetaan tuottamalla uhkiin ja niihin varautumiseen liittyvää tutkimusta. SPEK-ryhmä toimii yksityisen ja julkisen sektorin rajapintana, ja osallistuu alan yhteiskunnalliseen keskusteluun. SPEK-ryhmän keskeisiä voimavaroja ovat asiantuntijuus ja ryhmän verkostoissa toimivat (vapaaehtoiset) turvallisuuskoulutetut henkilöt. SPEKtaakkeli

10 ? Pelastusalalta puuttuu kattava kansalaiskysely Pelastusalalta puuttuu kansalaiskysely, jolla voitaisiin kartoittaa kansalaisten kokemuksia kattavasti. Tämä käy ilmi SPEKin selvityksestä, jossa tarkasteltiin viime vuosina Suomessa tehtyjä pelastusalan kansalaiskyselyitä. Selvitys esiteltiin Tutkimusbrunssilla marraskuun lopussa. SPEK rahoitti viime keväänä selvityksen, jossa tarkasteltiin viime vuosina Suomessa tehtyjä pelastusalan kansalaiskyselyitä. Tutkimuksen toteutti YTM Kauri Lindström Tampereen yliopistosta. Tavoitteena oli peilata pelastusalan kansalaiskyselyitä muihin sisäisen turvallisuuden sektoreilla toteutettuihin kyselyihin. Lisäksi tavoitteena oli hahmotella sitä, millaiselle tutkimukselle jatkossa on tarvetta. Pelastusalalla on tehty useita turvallisuutta käsitteleviä kyselytutkimuksia, joissa vastaajina ovat olleet alan ammattilaiset ja asiakasorganisaatioiden edustajat. Kansalaisilta tietoa ei ole kerätty kovin systemaattisesti. Sisäasiainministeriön Pelastusasenteet-tutkimus ja SPEKin omatoimiseen varautumiseen painottuva tutkimus antavat arvokasta tietoa suomalaisten turvallisuudesta, mutta kummankaan aineisto ei mahdollista monipuolisia tutkimusanalyysejä esim. väestöryhmien välisistä turvallisuuseroista. Paikallisnäkökulma vahvuutena Kyselyiden vahvuutena on paikallisnäkökulma. Vastaajilta on kysytty näkemyksiä heidän lähiympäristönsä turvallisuuden tilasta ja pelastuspalveluiden tasosta. Kehitettävää sen sijaan on huolestuneisuuden kartoittamisessa. Huolestuneisuus erilaisia uhkia kohtaan vaikuttaa voimakkaasti ihmisten turvallisuuskäyttäytymiseen. Turvallisuuden kyselytutkimuksilla pyritään täydentämään rekisteritietojen antamaa kuvaa kansalaisten turvallisuudesta. Esim. poliisin turvallisuustutkimuksella piilorikollisuudesta on saatu rekisteritietoja kattavampi kuva. Samalla tutkimuksessa on käsitelty turvallisuutta laajempana ilmiönä. Pelastusalalta puuttuu vastaava, kattava kansalaiskysely. Marraskuun lopussa järjestettiin Tutkimusbrunssi, jonka yhtenä tarkoituksena oli pelastustoimea koskevan laajan kansalaiskyselyn toteuttaminen yhteistyössä eri tahojen kesken. Tutkimusresurssien ja tietotaidon yhdistäminen on tärkeää sisäisen turvallisuuden eri organisaatioiden kesken. Siten voidaan kerätä kattavasti tietoa niin turvallisuuden eri osa-alueilta kuin kokonaisturvallisuudestakin ja saada vertailutietoa turvallisuuden tilasta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Selvitys löytyy osoitteesta www. spek.fi/julkaisut. Teksti: Kauri Lindström SPEK antoi lausunnon Vapepan strategiasta SPEK on antanut lausuntonsa Vapepa-strategiasta. Lausunnossa kiitettiin Vapepan työryhmää laajasta selvityksestä. Raportissa on seikkaperäisesti käsitelty yhteenliittymän olennaisia toimintaympäristöön liittyviä haasteita sekä sen ydintoiminnan kehitystavoitteita. Keskeinen kysymys Vapepan osalta on yhteenliittymän rooli viranomaisten ja järjestöjen kentässä. Olemassa olevien toimintojen ja käytäntöjen tehostaminen ei kuitenkaan sinänsä vielä riitä, vaan strategiassa tulisi SPEKin näkemyksen mukaan määrittää selkeästi Vapepan perustehtävä ja ydintoiminta-alueet. SPEK pitää myös olennaisena, että strategiassa otettaisiin selkeästi kantaa Vapepan tehtäväalueisiin ja määriteltäisiin ne viranomaiset, joita tuetaan. Strategiamuistiossa olisikin syytä kuvata toiminnan nykytila näiltä osin sekä esittää ne toiminta-alueet, joilla yhteenliittymä toimii jatkossa. Tärkeää on myös, että hälytysryhmien toimintakyky ja taidot määritetään yhdenmukaisesti. Hälytysryhmiä asettavien järjestöjen tulee vastata siitä, että ryhmät ovat tehtävänsä mukaisesti koulutettuja ja varustettuja. Vapepa puolestaan ylläpitää tietoja ryhmistä ja hälyttää ne tarvittaessa. SPEK pitää Vapepaa tärkeänä foorumina. Vaikka itsenäisten jäsenjärjestöjen sitouttaminen tavoitteisiin onkin haasteellista, Vapepa mahdollistaa yhteenliittymänä laajan yhteistyön sellaisten yhteisöjen kesken, joilla on hyvin erilaiset taustaryhmät. 10 SPEKtaakkeli

11 Laaja-alainen turvallisuuskäsitys on tärkeä alueellisessa yhteistyössä Laaja-alaisen turvallisuuskäsityksen toteutuminen on tärkeää, jotta alueellisen turvallisuuden yhteistyömalli voisi toteutua. SPR:n Lapin piirin projektipäällikkö Veli-Matti Ahtiainen esitteli yhteistyömallia Varautumisen ensimmäisillä valtakunnallisilla opintopäivillä Tampereella. Laaja-alainen turvallisuuskäsitys tarkoittaa sitä, että turvallisuusnäkökulma otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa sekä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Se edellyttää jatkuvaa aktiivista poikkihallinnolliset ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä, johdon ja päättäjien sitoutumista ja resurssien osoittamista. Kehittämällä arjen turvallisuutta luodaan myös pohja yhteiskunnan varautumiselle normaaliolojen häiriötilanteisiin. Sisäasiainministeriö asetti joulukuussa 2010 työryhmän laatimaan ehdotuksen alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamalliksi. Toimintamallin lähtökohtana on, että sisäisen turvallisuuden yhteistyöhön osallistuvat paitsi viranomaiset myös muut keskeiset toimijat, kuten järjestöt ja elinkeinoelämän edustajat. Turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia, sitä ei voi ylläpitää vain yksi viranomainen, Veli- Matti Ahtiainen painottaa. Kun resursseja ei mistään tule lisää, meidän tulee yhdistää olemassa olevat resurssit ja kohdistaa ne oikeaan toimintaan. Koska yhteiskunnassa on vain yhdet yhteiset voimavarat, on turvallisuustyön olennaisena lähtökohtana yhteiskunnan voimavarojen laaja-alainen hyödyntäminen niin valtionjohdossa kuin paikallistasollakin. Viranomaisten tulee huolehtia siitä, että järjestöt tulevat mukaan. Tämä on haasteellista, koska yhden kunnan alueella voi olla satoja järjestöjä, mutta jotkut järjestöt voivat osaltaan auttaa tässä, Ahtiainen sanoo. Myös kylätoiminnalla on iso merkitys harvaan asutuilla alueilla, hän muistuttaa. Alueellisia eroja ei saa unohtaa Jotta kansalaiset tuntisivat olevansa edes jokseenkin yhdenvertaisia koko maassa turvallisuuden ja siihen liittyvien palveluiden suhteen, tulisi viranomaisten keskinäisen sekä muiden toimijoiden kanssa tapahtuvan yhteistyön olla järjestetty tiettyjen periaatteiden mukaisesti kaikilla alueilla. Alueellisia eroja ei kuitenkaan pidä unohtaa. Mallin pitää olla sellainen, että se mahdollistaa alueellisen erilaisuuden. Meillä Lapissa on erilaista kuin Helsingissä, ja Satakunnassa on erilaista kuin Itä-Suomessa, Ahtiainen sanoo. Hyvin suunniteltu yhteistyö antaa lisää voimavaroja. Se myös lisää toiminnan vaikuttavuutta. Ahtiaisen mukaan on tarkoitus, että sisäasiainministeriön ja sisäisen turvallisuuden ohjelman kanssa kehitetään mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista mitataan. Tampereen Poliisiammattikorkeakoululla lokakuussa järjestetyt Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät olivat ensimmäiset laatuaan. SPEK järjesti tilaisuuden yhteistyössä sisäisen turvallisuuden sihteeristön ja turvallisuus- ja puolustusasiain komitean kanssa. Opintopäivät saavat jatkoa Turvallisuus- ja puolustusmessuilla, jotka järjestetään Lahdessa syyskuuta Teksti: Helena Grönstrand Kuva: Lentokuva Vallas Oy SPEKtaakkeli

12 SPEK vaihtoi Apuvälinemessuilla tietoa kokemuksiksi SPEK osallistui joka toinen vuosi järjestettäville Apuvälinemessuille Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa marraskuuta. Messut oli suunnattu hoitoalan ammattilaisille, ja siellä esiteltiin vammaisten ja vanhusten elämänlaatua parantavia ratkaisuja. Tapahtuma järjestettiin nyt 14. kerran. Messut osoittautuivat valistusmäärällä mitattuna yhdeksi vuoden parhaimmista. Pirkanmaalaiset olivat kiinnostuneita niin omasta kuin läheistensä turvallisuudesta: Osastolla riitti vilskettä, esitteet vietiin käsistä ja tuotemyyntikin ylitti odotukset. Kolmen päivän aikana messuilla kävi ihmistä. Apuvälinemessut ovat ainutlaatuinen tilaisuus tavata henkilöitä, joiden poistumisturvallisuus nousi pelastuslakiuudistuksen myötä huomion keskipisteeseen. Harvoin tarjoutuu samanlaista mahdollisuutta kohdata kasvotusten nk. riskiryhmään kuuluvia ihmisiä ja kuulla heidän ajatuksiaan. Valistuksen näkökulmasta messut olivat loistava tilaisuus esitellä kodin turvallisuutta parantavia välineitä. Monelle esimerkiksi palovaroittimen paristokotelo oli aivan uusi tuttavuus. Messut voivat avata myös uusia näkökulmia. Hyvä esimerkki on eräs kohtaaminen Apuvälinemessuilla. SPEKin osastolla kävi sähköpyörätuolilla kulkeva vaikeasti vammautunut henkilö, joka kertoi äskettäin tapahtuneesta vaaratilanteesta. Hänen pyörätuoliinsa oli tullut oikosulku, minkä seurauksena tuoli syttyi palamaan. Onneksi miehen henkilökohtainen avustaja oli paikalla ja sai palon sammutettua. Ilman apua seuraukset olisivat voineet olla kohtalokkaita. Messuesittelijöille vastaava vaaratilanne oli uusi ja muistutti jälleen siitä, että tulevaisuudessa SPEKin palveluita tarvitsee entistä vaativampi kohderyhmä. h SPEKin tiedotuspäällikkö Juha Hassila työssään. Messuilla esiteltiin SPEKin uusinta kampanjaa, Joka kodin paloturvallisuustalkoita. Teksti ja kuva: Eevi-Kaisa Yrjölä Nou Hätä -kampanja alkaa tammikuussa Nou Hätä! -kampanja alkaa jälleen vuoden alussa uudella teemalla Syy ja Seuraus!. Kampanja kietoutuu nuorten omaa elämää koskettavien tarinoiden ympärille. Ne kertovat sankariteoista ja onnettomuuksista, jotka olisi voitu estää omalla toiminnalla. Uudet Nou Hätä! -verkkosivut aukesivat joulukuussa, ja Facebookissa tapahtuu joka päivä jotakin uutta. Yläkoululaiset ovat haastava kohderyhmä: kiinnostuksen kohteet muuttuvat nopeasti, mikä vaatii kampanjan suunnittelijoilta jatkuvasti uusien trendien haistelua ja kekseliäisyyttä. Sosiaalisessa mediassa nuoret houkutellaan mukaan tekemään kampanjaa, jotta siitä tulisi heidän omien toiveidensa mukainen. Tulevassa kampanjassa kokeillaan uusia kanavia ja katsotaan, miten kokeilu toimii. Kampanjaviestinnässä käytetään nuorille jo ennestään tuttuja, heille jokapäiväisiä välineitä, kuten Facebookia, Spotify-musiikkipalvelua ja blogeja. Kiinnostus turvallisuusasioihin yritetään herättää leikkimielisillä kilpailuilla ja keskustelua virittävillä toiminnoilla. 12 SPEKtaakkeli

13 Tieturvatoimikunta vieraili Turvapuistossa SPEK on ollut mukana tieturvakoulutuksessa vuodesta SPEK huolehtii tieturvakortinhaltijoiden ja kurssinjohtajien rekisteröinnistä sekä kurssinjohtajien koulutuksesta. Tieturvatoimikunta vastaa koulutuksen kehittämisestä ja laadunvarmistamisesta. SPEKin tieturvarekisterissä on melkein henkilön koulutustiedot. Liikennevirasto edellyttää tiellä tehtävään työhön ja työn johtamiseen osallistuvilta henkilöiltä turvallisuuteen liittyvää vaatimusten mukaista pätevyyttä. Nämä vaatimukset täyttyvät Tieturvakoulutuksessa. Koulutuksessa käsitellään myös tienpitäjän ja rakennuttajan turvallisuusvelvoitteet. Tieturvakoulutusta koordinoi ja kehittää tieturvatoimikunta. Kurssinjohtajakoulutuksen ja opetusaineiston kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa on toimikunnan keskeisiä tehtäviä. Se huolehtii myös laadunvarmistuksesta, kehittää ja koordinoi tilastointia ja tiedotusta sekä seuraa tiellä työskentelyn turvallisuustilanteen kehittymistä ja haasteita. Tieturvatoimikunnan puheenjohtaja on Liikenneviraston henkilöstöasiantuntija Jukka Hopeavuori. Sihteerinä toimii SPEKin koulutussuunnittelija Heli Hätönen. Toimikunnassa ovat edustettuina Infra ry, Destia Oy, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Työturvallisuuskeskus, Helsingin kaupunki/ rakentamispalvelut, Skanska Infra Oy ja SPEK. Elämyksellistä työturvallisuuden edistämistä Tieturvatoimikunta piti kokouksensa Ruduksen Turvapuistossa. Turvapuiston lähtökohtana on tekemällä oppii. Oppimisympäristö siirrettiin luokkahuoneista ulos harjoitteluradalle. Turvapuistossa on konkreettisia esimerkkejä todellisista rakennusalan vahinkotapahtumista. Oppilaille kerrotaan, mitä onnettomuuksia missäkin tilanteessa on sattunut ja miten onnettomuudet ovat vältettävissä. Tieturvatoimikunta oli tyytyväinen Turvapuiston tekemällä oppii -koulutukseen. Vuoden 2012 Tieturva 2 -kurssinjohtajakurssi pääsee testaamaan taitojaan harjoitteluradalla. Lisätiedot: Teksti: Juha Hassila Kuvat: Riitta Piironen h Ruduksen Turvapuistossa on konkreettisia esimerkkejä todellisista vahinkotapahtumista. h Tieturvatoimikunta tarkastaa Turvapuiston rastilla, ovatko kaikki liikennejärjestelyt tehty oikein. Tieturva 1 -kurssi on tarkoitettu kaikille liikennealueella työskenteleville. Kurssilla lisätään työntekijöiden työ- ja liikenneturvallisuustietämystä ja pyritään yhdenmukaistamaan liikennealueilla tehtävien töiden liikennejärjestelyjä. Kurssin käynyt tunnistaa tienkäyttäjäryhmien turvallisuusnäkökohdat ja riskit. Tieturva 2 -kurssilla koulutetaan pääasiassa työnjohtoa ja muita vastuullisissa tehtävissä toimivia. Heidän on tunnettava laajemmin työkohteiden liikennejärjestelyjen periaatteita ja työturvallisuuslainsäädännön velvoitteita. SPEKtaakkeli

14 Kansainvälistä palo- ja pelastusalan toimintaa Rescue and Fire Fighting on Airports -toiminta tutuksi CTIF (Comité Technique International de Préventionet d Extinction du Feu) on palo- ja pelastusalan kansainvälinen kattojärjestö, joka on perustettu Pariisissa vuonna Järjestö edistää palomiesten ja palo- ja pelastusalan asiantuntijoiden kansainvälistä yhteistyötä. Nykyisin toiminnassa on mukana 39 jäsenmaata ja 56 jäsenjärjestöä. CTIF:ssä on yhdeksän eri aihealueisiin keskittynyttä komissiota. Myös suomalaiset ovat aktiivisia toimijoita lähes kaikissa komissioissa. Esittelemme SPEKtaakkelin sarjassa CTIF:n komissioiden toimintaa. Rescue and Fire Fighting on Airports -komissio koostuu pääosin eurooppalaisista jäsenistä. Henkilöt työskentelevät lentoasemilla tai toimintaan liittyvissä yrityksissä ja viranomaistoiminnoissa. Komission tavoitteena on kehittää kanssakäymistä ja tiedonvälitystä ja yhdenmukaistaa toimintaa. Komission puheenjohtaja on Veli-Matti Sääskilahti, joka toimii pelastuspäällikkönä Finavia Oyj:ssä. Hän on ollut komission jäsenenä 10 vuotta ja aloitti puheenjohtajana tänä vuonna. Ajankohtaista komission toiminnassa on muun muassa sähköisen tiedonjakokanavan luominen. Alaa kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti valmisteilla oleva EU-lainsäädäntö, kehittyvät sammutteet ja ympäristöasioiden vaikutus harjoitteluun ja muuhun toimintaan. Komissio kokoontuu kerran vuodessa. Muutoin asioita hoidetaan sähköpostin välityksellä. Verkoston sisällä asioita käsitellään epävirallisesti lähes jatkuvasti. Erityisesti Pohjoismaiden välillä yhteydenpito on tiivistä, aiemmin on järjestetty pohjoismaisia kokouksiakin. Olemme antaneet lausuntoja ja tehneet aloitteita kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n säädöksiin ja saaneet myös tavoitteita läpi, kertoo Veli-Matti Sääskilahti komission saavutuksista. Lisätiedot: Japanissa yksilöt toimivat vaaratilanteessa Japanissa varautumisen järjestelmä on rakennettu alhaalta ylöspäin. Jokainen kansalainen on varautunut pärjäämään omillaan kolmen vuorokauden ajan. SPEKin johtoa osallistui marraskuussa opintomatkalle Japaniin. Japanilaiset elävät jatkuvan maanjäristysuhan, siitä aiheutuvien tsunamien ja taifuunien alueella. Onkin varsin luonnollista, että tuo maailman yksi suurimmista talousmahdeista on varautunut todennäköisiin onnettomuuksiin insinöörimäisellä tarkkuudella. Jokaisella japanilaisella on velvoite huolehtia itsestään. Tämä näkyy käytännössä jokaiselle japanilaiselle annettavassa turvallisuuskoulutuksessa. Kansalaiset ovat varautuneet tarvittaessa tulemaan toimeen omillaan kolmen vuorokauden ajan. Vasta tämän jälkeen on suunniteltu järjestettävän yh- 14 SPEKtaakkeli teiskunnan tuki. Yksilöt yhdistävät voimansa asukasyhteisöissä. Jokaisella asuinyhteisöllä, korttelilla tai vastaavalla suojelualueella on omat turvallisuusvastuuhenkilönsä. Vastuuhenkilöt on nimetty ja merkitty omilla liiveillään. Työvälineet on sijoitettu pieniin peltisiin varastoihin, joista löytyy mm. moottoriruisku, letkua ja käsityökaluja. Japanissa lähes joka kolmas kansalainen kuuluu varautumisorganisaatioihin. Noin 37 miljoonaa henkilöä on koulutettu ja nimetty. Varautumishenkilöstön lisäksi maassa, joka on pinta-alaltaan jotakuinkin Suomen kokoinen, on vapaaehtoista palokuntalaista, paloasemalla. Pääajatuksena on, että jokaisen yksilön ja asuinyhteisön tulee kyetä huolehtimaan omasta turvallisuudestaan. Järjestäytynyt apu saapuu aina liian myöhään. Teksti ja kuva: Petri Jaatinen

15 Rilla on pian valmis pelastuskoira Rilla on puolen vuoden ikäinen kiharakarvainen noutaja, josta kasvatetaan pelastuskoiraa. Näin lukee SPEKtaakkelissa 1/2009. Nyt kolmen vuoden ikäisenä SPEKin kummikoira on saavuttamassa sille asetetun tavoitteen. Rilla on jo läpäissyt viimeisen osasuorituksensa Suomen Pelastuskoiraliiton hälytyskriteereissä vaadittavista kokeista. Mikäli Rilla ja ohjaajansa Minna Löfman suoriutuvat hyväksyttävästi Länsi-Uudenmaan Pelastuskoirayhdistyksen harjoitusetsinnöistä, on koirakko valmis pelastustehtäviin. Ensimmäinen etsintäsuoritus oli Espoossa Barona Areenalla ja sen lähiympäristössä. Etsintään liittyi kuvitteellinen tarina edeltävistä tapahtumista: Läheisestä koulusta oli ollut aamupäivällä lukioluokka luistelemassa hallin jäällä. Jälkeenpäin huomattiin kahden oppilaan puuttuvan joukosta. Poliisi käynnisti iltapäivällä heidän etsintänsä. Toinen oppilaista oli thaimaalainen vaihto-oppilastyttö, joka ei puhu suomea juuri lainkaan. Toinen puolestaan oli suomalainen lukiopoika. Molemmista kadonneista annettiin selkeät tuntomerkit sekä taustatietoja etsinnän tueksi. Koiranohjaaja Minna Löfman ja kartturi Petri Turunen saivat käyttöönsä kartan hallin sisätiloista; etsintäalueiksi oli merkitty osat 1. ja 2. kerroksesta. Itse pelastuskoirakokelas oli oikein hyvällä tuulella ja innokas ryhtymään töihin. Ensimmäisessä kerroksessa tuli koluttua monenmoisia nurkkia, isompia tiloja ja ahtaita varastoja, ennen kuin kadonnut tyttö löytyi pimeästä baarista pöydän alta. Etsintäretki otsalamppujen valossa jatkui edelleen. Heti toiseen kerrokseen noustuamme Löfman mainitsi Rillan todenneen hajua, ja pian koira jo ryntäsikin ilmaisemaan löytönsä ohjaajalleen; toisen kuppilan perällä olevasta syvennyksestä löytyi kadonnut lukiopoika. f Rilla palkittiin jokaisesta onnistuneesta etsinnästä. Viimeiset palkintoherkut Löfman antoi ulkona maastossa taajamasuorituksen jälkeen. Pelkkä löytäminen ei riitä Pelastuskoirakolta edellytetään etsintätaitojen lisäksi monenlaista muutakin osaamista, kuten ensiaputaitoja ja kykyä kohdata hädässä oleva ihminen. Ensiaputaitoja Löfman ei päässyt esittelemään, mutta hän soitti hätäkeskukseen ja tilasi ambulanssin varmuuden vuoksi, sillä poika oli löydettäessä tajuton ja herättyään hänen päätään särki kovasti. Hän myös selvitti ambulanssia odoteltaessa pojan tilaa lisäkysymyksillä sekä piti jutustelulla turvallisen rauhallista tunnelmaa yllä. Rilla odotteli rauhassa vieressä, ilmeisen tyytyväisenä omaan ansiokkaaseen suoritukseensa. Etsintäsessio jatkui vielä pojan löytymisen jälkeen, sillä vaihto-oppilastytön perheen isä oli lähtenyt tyttöä etsimään, ja hän oli puolestaan kateissa. Lopulta isäkin löytyi. Hän oli loukannut jalkansa läheisessä metsikössä ja jumittunut sinne ilman kännykkää. Pelastuskoirakko karttureineen onnistui siis niin rakennus- kuin taajamaetsinnässään. Kaikki kolme maalihenkilöä löytyivät ja saivat tarvitsemansa avun. Tämän jälkeen harjoitusetsintöjä on vielä ainakin kaksi jäljellä. Pelastuskoirakokelas Rilla ja ohjaajansa saanevat vuoden loppuun mennessä varmistuksen siitä, pääseekö koirakko mukaan hälytystoimintaan. Teksti ja kuvat: Helena Grönstrand SPEKtaakkeli

16 usjärjestelmälle nimeksi? Mitä termejä käytetään? Millainen koulutusjärjestelmän rakenne tulee olemaan? Millainen koulutuskaav Palokuntakoulutuksen uudistaminen odottaa sinun kannanottoasi Tammikuussa järjestetään avoin seminaari, jossa kaikki halukkaat pääsevät esittämään omia näkemyksiään palokuntakoulutuksen uudistamisesta. Nykymuotoinen palokuntakoulutus on kaivannut muutoksia jo usean vuoden ajan. Valmistelutyöryhmä tulee tekemään koulutusjärjestelmän muutoksista esityksen, johon toivotaan kannanottoja alan toimijoilta. Viimeisin ohjeistus on vuodelta 1989 Suomen Yleisen Palokuntaliiton, Suomen Palontorjuntaliiton ja sen alueellisten liittojen jälkeen SPEK ja alueelliset pelastusliitot ovat ylläpitäneet koulutusjärjestelmää ja vastanneet sen kehittämisestä yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa. Viimeisin asiaa koskeva ohjeistus on määritelty vuonna 1989 julkaistussa SM:n ohjeessa A:22, jossa tehtävä annettiin Suomen Palontorjuntaliitolle. Palontorjuntaliitto ja Suomen Väestönsuojelujärjestö yhdistyivät vuoden 1993 alusta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöksi. 16 SPEKtaakkeli Tammikuun 17. päivä järjestetään Vantaalla seminaari palokuntakoulutusjärjestelmän uudistamisesta. Tilaisuudessa koulutusjärjestelmän valmistelutyöryhmä esittelee yhden tai useamman ehdotuksen uudeksi järjestelmäksi, ja läsnäolijat pääsevät heti tuoreeltaan antamaan omia kommenttejaan ja kehittämisehdotuksiaan. Seminaarin jälkeen koulutusjärjestelmäluonnos lähtee vielä yleiselle lausuntokierrokselle. Niin seminaarissa esitettävät kannanotot kuin viralliset lausunnotkin otetaan huomioon uuden koulutusjärjestelmän viimeistelyssä. Tammi-helmikuussa on siis erittäin hyvä aika vaikuttaa tulevaan koulutusjärjestelmään ja tehdä omia lisä- tai vastaehdotuksia. Koulutusjärjestelmä on jäänyt ajasta jälkeen Nykymuotoinen palokuntakoulutus on kaivannut välttämättömiä ja palokuntien toimintaedellytyksiin vaikuttavia muutoksia jo usean vuoden ajan. Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu kansakoulupedagogiikkaan ja on auttamatta vanhanaikainen. Järjestelmä ei tunnista eikä tunnusta muuta osaamista kuin sen, joka on hankittu järjestelmän omassa lähiopetuksessa. Modernissa koulutuksessa tulee olla sellaista monimuotoisuutta, jota tämänhetkisessä järjestelmässä ei ole. Lisäksi osaaminen tulisi varmistaa nykypäivänä näyttökokeilla. Kun vielä liian pitkä sammutustyökurssi muodostaa eräänlaisen esteen rekrytoinnille eikä sopimuspalokuntalaista oppijana huomioida järjestelmässä riittävästi, ovat perusteet uudistukselle selkeästi olemassa. Pelastusopisto hyväksyy opetusmateriaalit Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmä on tänään yksi SPEKin ja alueellisten pelastusliittojen muodostaman SPEK-ryhmän toiminnoista. Pelastusliittojen jäseninä olevat noin 1300 yhteisöä saavat toiminnalleen tärkeitä koulutuspalveluita järjestelmän kautta. Jäsenistä palokuntia on noin 730. Palokuntakoulutuksen opetussisältöjä kehitetään SPEKissä, jonka organisaatioon kuuluu alan asiantuntijoista koottu palokuntakoulutustoimikunta. Pelastusopisto hyväksyy asiantuntijoiden laatimat opetusmateriaalit. Uusitut aineistot tuotetaan sähköiseen muotoon ja jaetaan kurssinjohtajille HAKApalokuntarekisterin kautta. Peruskoulutusjärjestelmän mukaisia kursseja on 11 ja täydennyskoulutuksen kursseja 19. Kurssinjohtajille ja kouluttajille tarjotaan lisäksi pedagogisten taitojen kehittämisen mahdollisuutta yhteistyössä Hämeen Ammattikorkeakoulun kanssa räätälöidyn SPEK-kouluttajan valmennusohjelman mukaisesti. Kehittämiseen tarvitaan tietoa Palokuntakoulutusta on kehitettävä tietoon perustuen. On tiedettävä, millaisiin uhkatilanteisiin henkilöstön suorituskyvyn on tähdättävä tehokkuuden, laadun ja määrän sekä henkilöstön työturvallisuuden näkökulmista. SPEK toteutti viime keväänä

17 io rakennetaan? Mikä koulutusjärjestelmälle nimeksi? Mitä termejä käytetään? Millainen koulutusjärjestelmän rakenne tulee olem laajan kyselyn, jonka tuloksena 357 palokuntayhteisöä antoi vastauksensa ja palautetta kehittämissuunnista. Saadut palautteet, Kotkassa järjestetyn XXVI Yleisen palokuntalaiskokouksen keskustelut sekä kaikki muukin tieto kuin myös kentän tarpeet huomioidaan, kun palokuntakoulutuksen kehitystyötä tehdään. Palokuntakoulutusjärjestelmää halutaan kehittää osana pelastustoimen henkilöstön koulutuksen kokonaisjärjestelmää, sillä suorituskyvyn muodostaa koko pelastustoimen henkilöstö. Siksi se on koulutettava tarvetta vastaavalla tavalla tehokkaasti ja työturvallisesti toimivaksi kokonaisuudeksi, joka kykenee vastaamaan päivittäisiin onnettomuuksiin, häiriötilanteisiin, suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin. Turha kurssilla istuminen voisi vähentyä h Korkeanpaikan työskentelyn kouluttajakurssi järjestettiin Keuruulla Pioneerirykmentin koulutus- ja kehittämiskeskuksessa. Sen järjestivät yhteistyössä SPEK, Pelastusopisto ja Puolustusvoimat. Yksi esimerkki uuden järjestelmän eduista voisivat olla teoria- ja näyttökokeet. Palokuntalaisen numerossa 42 päätoimittaja Pekka Koivunen esittää kysymyksen: Tarvitaanko metsäpalon sammutukseen tai jakoliitinmiehen hommaan aikuiselta henkilöltä vajaa sadan tunnin läsnäolo harjoituksissa ja koulutuksessa?. Tulevaisuudessa kurssilaisen voisi olla mahdollista suorittaa osa kurssista näyttökokeilla. Taitavan palokuntalaisen turha istuminen kurssilla voisi näin vähentyä. Palokuntakoulutusjärjestelmää halutaan kehittää jatkossa siten, että kaikkialla on yhtäläiset koulutusmahdollisuudet. Koulutusjärjestelmän yleinen rakenne säilyy yhtenäisenä koko valtakunnassa, koulutuksen laatu on korkeatasoista, pelastustoiminnan vaatimusten mukaista ja määrällisesti riittävää. Alueelliset erot pienenevät ja koulutuksen kustannusrakenteet ovat yhtenäiset koko valtakunnassa. Hyvä lopputulos saavutetaan yhdessä SPEKin palokuntakoulutustoimikunta päätti elokuussa perustaa valmistelutyöryhmän, joka on valmistellut koulutusjärjestelmän uudistusta syksyn ajan. Tämän lehden ollessa jo lukijoiden käsissä SPEKin hallitus on käsitellyt toimikunnan esityksen prosessin etenemisestä, sen eri vaiheista ja aikatauluista. Järjestelmän rakenne, koulutuskaavio, terminologia ja nimikin ovat vielä avoinna. Järjestelmä ei voi aidosti valmistua ilman pelastusliittojen ja pelastuslaitosten lausuntoja, SPEKin koulutuspäällikkö ja valmistelutyöryhmän puheenjohtaja Pasi Uurasmaa painottaa. Siksi tammikuinen seminaari ja siitä käynnistyvä lausuntokierros ovat enemmän kuin tärkeitä uuden koulutusjärjestelmän rakentamiseksi. Teksti: Helena Grönstrand Kuva: Markku Savolainen Yhden koulutettavapäivän kustannukset ovat keskimäärin 151.*) Vapaaehtoistyöpanoksen suuruus on lähes puolet koulutuksen kokonaiskustannuksista. SPEKin palokuntakoulutuksen koulutustarjonta käsittää kaikkiaan 30 erilaista kurssia. Koulutuksiin osallistuu vuosittain lähes 7000 henkilöä. Kurssinjohtajaoikeuksia on voimassa 447 kappaletta. *) Tieto perustuu 12 pelastuslaitoksen keskiarvoon. SPEKtaakkeli

18 Palokuntanuorisotyö Vuoden 2014 suurleiriä tehdään jo Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto järjestää kesällä 2014 kansainvälisen palokuntanuorten suurleirin. Leirin valmistelut ovat jo hyvässä käynnissä. Tänä syksynä leirivalmisteluissa pääpaino on ollut rahoituksen hakemisessa, ja ensimmäinen avustuspäätös on saatukin. Se tuli Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä, joka tukee leiriä eurolla. Lisäksi leirille on valittu toimialapäälliköt, jotka johtavat 10 toimialaa. Niitä ovat mm. koulutus, ruokahuolto, ohjelma ja turvallisuus. Leirinjohtajana toimii Kai Vainio. Leirillä on myös oma projektivastaava, joka on LSPelin koulutuspäällikkö Terhi Kivijärvi. Jos olet kiinnostunut tietämään, ketkä ovat toimialapäälliköitä tai haluat muuta tietoa leirin valmisteluista, käy LSPelin nettisivuilla Veikon Malja -kilpailu Sodankylässä Palokuntanuorten Suomen mestaruudesta kilpaillaan 2012 Lapissa, tarkemmin Sodankylässä. Kilpailuiden yhteydessä järjestetään myös palokuntanuorten tietokilpailun Suomen mestaruus. Tietokilpailun aluekarsinnat tulee suorittaa pelastusliitoittain ennen kilpailua. Lisätietoa kilpailutapahtumasta tulee heti alkuvuodesta, mutta nyt on jo syytä ryhtyä suunnittelemaan matkaa pohjoiseen. Toimintatilastojen palautus tammikuussa Ohjeet toimintatilastojen palauttamiseen on lähetetty pelastusliittoihin ja palokuntiin. Toimintatilastot kerätään pelastusliitoittain. Ensisijainen palautus HAKA-palokuntarekisterin kautta. Lisätietoja koulutusohjaajalta. Koulutusohjaaja Valtteri Tervala Puh Valtakunnallisen nuorisotyötoimikunnan puheenjohtajaksi Mika Jäntti Mika Jäntti on valittu valtakunnallisen nuorisotyötoimikunnan puheenjohtajaksi pelastusliittojen palokuntanuorisotyön edustajien foorumissa Helsingissä SPEKin hallitus vahvisti valinnan joulukuun kokouksessaan. Mika ryhtyy 6 vuotta puheenjohtajana toimineen Esko Lehtosen jälkeen luotsaamaan valtakunnallista nuorisotoimintaa. Mika on kokenut palokuntanuorisotyöntekijä ja ollut mm. valtakunnallisen nuorisotyötoimikunnan varajäsenenä kolmivuotiskauden. Palokuntanuorten symposium Jyväskylässä helmikuussa järjestetään palokuntanuorille suunnattu valtakunnallinen tapahtuma Jyväskylässä. Paikkana toimii Kiponniemen toimintakeskus. Ilmoittautuminen tapahtuu HAKA:n kautta. Osallistujiksi haetaan vuotiaita palokuntanuoria ja palokuntanuorten ohjaajia. Symposiumin tarkoituksena on antaa nuorille tilaisuus kehittää itse palokuntanuorisotyötä ja luoda sen tulevaisuuskuvaa. Ohjaajat käsittelevät samoja teemoja ja muodostavat yhden toimintaryhmän. Symposiumissa valitaan myös Suomen edustajat toukokuussa Saksan Ambergissa järjestettävään kansainväliseen palokuntanuorten symposiumiin. Suomesta matkaan lähtee 3 nuorta ja kaksi ohjaajaa. Kutsu tapahtumaan on lähtenyt joulukuun alussa palokuntiin. Lisätietoja myös koulutusohjaajalta. Tapani Baggen huippujatkiksen viimeinen osa! Polttava rakkaus OSA 4 Treenikämpässä paloi. Tulessa oli Kessun kitaravahvistin, ja lieskat nuolivat jo miksauspöydän metallijalkaa siinä vieressä. Musta kitkerä savu nosti veden silmiin ja kaihersi kurkkua, kuumuus poltti poskia. Palovaroittimen ulina kävi hermoille, mutta sen ansiosta olin herännyt. Kun sain Marittan hereille vierestäni sohvalta, vanha palokuntanuori oli salamana pukeissa ja pystyssä. Ja 18 SPEKtaakkeli

19 jakamassa neuvoja: Soita yksykskakkoseen ja ala kantaa kamoja pihalle. Mä yritän sammuttaa ton roihun. Marittan punaiset kiharat hehkuivat kilpaa liekkien kanssa, kun se tarttui kesän aikana seinälle ilmestyneeseen punaiseen sammutuspeitepussiin, veti valkoisen peitteen ulos, ravisti sen auki ja hyökkäsi tulessa olevaa nurkkaa kohti. Minä hain keppini käteen lattialta ja lähdin könkkäämään vahvistinkaappi toisessa kädessä kellarista ulos. Pimeällä pihalla laskin kantamukseni maahan ja istahdin sen päälle soittamaan. Kännykkä löytyi taskusta. Akku oli vähissä mutta riitti vielä. Soititte hätäkeskukseen... Täällä palaa! hönkäisin hädissäni....mutta ikävä kyllä kaikki linjamme ovat nyt varattuja. Odottakaa sulkematta puhelua. Hätäpuheluihin vastataan mahdollisimman nopeasti ja soittamisjärjestyksessä. No jo on per... aloitin, ja samassa uusi vanhempi naisääni tuli linjalle. Hätäkeskus. Täällä palaa! Rauhoittukaa. Mikä palaa? Kessun skittavahvari nyt ainakin. Missä palaa? No meidän treenikämpässä täällä autiotalon kellarissa. Sanokaa osoite. Sanoin. Mikä paikkakunta? Kerroin senkin. Apua tulee pian. Kuka soittaa? Sanoin nimeni. Onko sisällä ihmisiä? Ei mun tietääkseni. Paitsi Maritta, mutta se... Maritta! hätäkeskuspäivystäjä henkäisi kumman kiihkeästi. Kuka Maritta? Latvalan Maritta. Meidän bändin laulaja. Käske Maritta heti ulos sieltä! nainen komensi. Teitittelykin oli unohtunut. Tyttö ei saa vaarantaa henkeään minkään bändikamojen takia! Mutta... Ei mitään muttia. Sano että äiti käski! Oletko sä... aloin kysyä, mutta älysin sentään katkaista kysymyksen alkuunsa. Ala nyt mennä, Jusa! Etkä katkaise puhelua, ennen kuin mä saan tietää, että Maritta on turvassa. Juuri kun ehdin könytä pystyyn vahvistimen päältä, Kessu laukkasi kadun yli vastapäisen kerrostalon C- rapusta. Se asui siellä. Mitä täällä tapahtuu? kitaristi kysyi tullessaan. Se kuulosti hengästyneeltä. Mä en saanut unta ja huomasin, että kellarin ikkunasta näkyi valoa. Sitten sä syöksyt vahvarin kanssa pihalle. Et kai sä oo kännipäissäs polttanut meidän treenikämppää? Mä oon selvinpäin, vakuutin. Eikä siellä vielä oo palanut muuta kuin sun vahvaris. Meiltä oli jäänyt töpseli seinään... Loppu meni Kessulta ohi. Kun se kuuli vahvaristaan, sen silmiin syttyi ihme kiilto. Se syöksyi kellarin ovelle ja avasi sen. Kellarista tupruavan mustan savun keskeltä työntyi esiin Maritta naama ja hiukset noessa. Se kantoi sylissään mustuneeseen sammutuspeitteeseen käärittyä pakettia, laski sen nurmikolle mun eteeni ja istahti itse siihen viereen yskimään ja vetämään henkeä. Kessu oli jäänyt tuijottamaan pakettia. Siitä nousi vieläkin savua. Onks toi...? Maritta nyökkäsi. On. Samassa tajusin, että minulla oli yhä luuri kädessä ja linja auki. Puhelimesta kuului kiivas ääni: Onko Maritta siellä? Anna puhelin tytölle. Annoin. Maritta kuunteli hetken, sanoi sitten: Rauhoitu, äiti. Mä hoidin jo alkusammutuksen peitteellä, irrotin johdot pistorasiasta, vedin muut kamat kauemmaksi nurkasta ja kannoin palaneen vahvarin ulos. Tarvii vaan huolehtia tuuletuksesta ja jälkivalvonnasta. Mä jään varmaan Jusan kanssa huolehtimaan siitä. Sillä aikaa kun Maritta puhui, Kessu kumartui sammutuspeitteeseen käärityn paketin ääreen. Se tarttui varovasti peitteen kulmaan ja veti käärön auki. Näky oli surullinen. Taitaa olla entinen skope, sanoin ja laski käteni Kessun olkapäälle. Onneks ei sentään käynyt pahemmin. Miten niin pahemmin? Kessu sanoi ja lysähti käteni alla. Mä olin just saanut maksettua ton loppuun mutsille. Ostetaan uus bändin keikkaliksoista, sanoin. Siihen asti sä voit lainata joltain aina kun tarviit. Kyllä sä sen verran kitaristeja tunnet. Se lohdutti Kessua hieman. Kai mun skitta sentään on kunnossa? On se, Maritta vakuutti. Se oli jo lopettanut puhelun. Mä nostin kitaran seinää vasten lähelle ovea. Minä sain kännykkäni takaisin. Ja savuntuoksuisen halauksen. Älä soita mihinkään ennen kuin palokunta tulee. Äiti voi haluta tietää vielä jotain. Varmasti, sanoin. Äidit haluaa aina tietää kaiken. Kessu nousi ja laahusti kellarin ovelle. Me tarvitaan varmaan uus treenikämppäkin. Tohon pistorasiaan mä en ainakaan enää kytke kamojani. Avaa sieltä ikkuna, Maritta sanoi Kessulle. Tuulettuu nopeemmin. Kun Kessu katosi kellariin, paloauton sireenin ääni alkoi lähestyä meitä. Marittan suukkokin maistui savulta. Polttavaa rakkautta tosiaan. Jatkokertomus päättyy. SPEKtaakkeli

20 Palokuntanaistyö Palokuntanaistyön ajankohtaiset Toimintatilastojen palautus tammikuussa Vuosi 2011 lähestyy loppuaan ja on aika koota yhteen toimintavuosi. Ohjeet toimintatilastojen palauttamiseen on lähetetty pelastusliittoihin ja palokuntiin joulukuun alussa. Toimintatilastot kerätään hyvien kokemusten pohjalta pelastusliitoittain. Ensisijainen palautus on HAKA-palokuntarekisterin kautta. Naistyön toimintakalenteri päivitetty Palokuntanaistyön toimintakalenteri on päivitetty ja se löytyy SPEKin nettisivuilta > Palokuntatoiminta > Palokuntanaiset sekä HAKA:sta. Villapaidasta yhteishankinta suunnitteilla Palokuntanaisten villapaidasta on suunnitteilla yhteishankinta. Hankinnasta tulee lisätietoa myöhemmin. Palokuntanaisten tuotteita SPEKin myynnissä SPEKin myynnissä on tarjolla palokuntanaisten tuotteita. Valikoimista löytyy tällä hetkellä esimerkiksi pinssi ja servettejä, jotka on varustettu palokuntanaisten logolla. Tuotteita voi tilata SPEKin verkkokaupasta, osoitteesta verkkokauppa.spek.fi tai myynnistä, puh Palokuntanaistyön johtajien opintopäivät helmikuussa Palokuntanaistyön johtajien opintopäivät järjestetään Padasjoella. Kutsut ja tarkempi ohjelma lähtevät vielä kuluvana vuonna palokuntiin. Nuorten aikuisten paloturvallisuuden osaamisessa paljon parantamisen varaa SPEKin ja Ifin kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat kovin huolettomasti paloturvallisuuteen. Kolme kymmenestä suomalaisesta lähtisi jopa savuiseen porraskäytävään, jos sieltä tupruttaa asuntoon savua. Vain joka toinen pitäisi kodin oven kiinni. Nuoret aikuiset ovat muita herkempiä menemään tulipalossa savuiseen porraskäytävään. Alle 35-vuotiaista neljä kymmenestä menisi käytävään selvittämään savun lähteen, jos kerrostaloasuntoon tulisi postiluukusta savua. Miehet lähtisivät savuun selvästi useammin kuin naiset. Joka toinen pitäisi savuiseen porraskäytävään johtavan kotioven kiinni. Hätänumeroon soittaisi kahdeksan kymmenestä. Tiedot selviävät If Vahinkovakuutusyhtiön ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämästä paloturvallisuuskyselystä, johon vastasi 1008 suomalaista. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä kertoo omistavansa palovaroittimen, mutta vain joka toisesta taloudesta löytyy sammutuspeite. Käsisammuttimia on joka viidennessä taloudessa. Heikoimmin tulipaloihin varautunut ryhmä on nuoret aikuiset, erityisesti opiskelijat. Kyselyn mukaan sammutuspeite koetaan edulliseksi, hyödylliseksi ja helppokäyttöiseksi. Kuitenkin vain joka toinen, jolla peitettä ei ole, on ajatellut hankkia sen. Joka kolmas vuotias sanoo, että sammutuspeite ei sovi sisustukseen, kun muusta väestöstä näin ajattelee joka neljäs. Sammutuspeitteen omistajista 43 prosenttia säilyttää peitettä näkyvällä paikalla paloherkän tilan läheisyydessä, kun alle-35-vuotiaista näin toimii 36 prosenttia. Paloturvallisuuskyselyn toteutti YouGov Finland lokakuussa Teksti: Juha Hassila 20 SPEKtaakkeli

21 Päivä Paloasemalla tarjosi turvallisuustietoja ja -taitoja koko perheelle Huippusuosittu Päivä Paloasemalla -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna ennätyksellisesti 317 paloasemalla ympäri Suomen. Lauantaina järjestetyssä tapahtumassa etsittiin jokaiseen kotiin pieni tai vähän isompikin palopäällikkö ja opittiin hauskojen tehtävärastien avulla toimimaan oikein tulipalotilanteessa. Samalla kävijät saivat tutustua palokunnan toimintaan. f Riihimäen VPK:n alkusammutusrastilla riitti pieniä ja vähän isompiakin sammuttajia jonoksi asti. l Riihimäen VPK:n Päivä Paloasemalla -tapahtumassa sai tehdä lähempää tuttavuutta myös paloautojen kanssa. l Helsingissä Pakinkylän VPK:n tapahtumassa harjoiteltiin alkusammutusta sammutuspeitteellä. h Leppävaaran VPK:n Päivä Paloasemalla -tapahtumassa Espoossa sai oppia palovaroittimen pariston vaihtamiseen. Kuvat: Terhi Kannisto ja Eija Holmberg-Lehto f Vaaralan VPK:n tapahtumassa Vantaalla mietittiin palovaroittimen oikeaa sijoittamista. SPEKtaakkeli

22 SPEKin jäsenet esittäytyvät Suomen Paloinsinööriyhdistys Kun Suomen Paloinsinööriyhdistys ry (SPIY) perustettiin , oli perusajatuksena, että se olisi yhdysside palovakuutusalalla toimivien diplomi-insinöörien välillä kehittäen heidän ammattitaitoaan. Lisäksi yhdistys seuraisi ja edistäisi paloteknistä kehitystä ja palontorjuntatyön perustana olevaa tutkimustoimintaa, suorittaisi valistustyötä palontorjunnan hyväksi ja seuraisi sen teknistä kehitystä. Perustajajäseninä oli 23 diplomi-insinööriä. Tänään, 62 vuotta myöhemmin, yhdistyksessä on 168 jäsentä, mutta DI-vaatimus on poistettu säännöistä. Muilta osin toiminta-ajatus on miltei sama kuin yhdistystä perustettaessa. Jäseniä on vakuutusalan lisäksi mm. teollisuudesta, kuntien pelastuslaitoksista, konsulttitoimistoista, oppilaitoksista, ministeriöistä ja tutkimuslaitoksista. Näin yhdistys siis toimii yhdyssiteenä eri tehtävissä toimivien paloinsinöörien välillä. Yhdistyksellä on tapana järjestää jäsenille kaksi tilaisuutta kevätkaudella ja kaksi syyskaudella. Seminaarit ja tutustumiskäynnit ovat olleet suosittuja toimintamuotoja. Yhdistyksen kevät- ja syyskokoukset, jotka ovat yhdistyksen hallinnollinen selkäranka, pyritään usein järjestämään tutustumiskäyntien yhteyteen. Viime vuosina olemme tutustuneet mm. Gyltön rannikkolinnakkeeseen, Helsingin Oopperaan ja sen palosuojeluun, Suomenlinnan paloturvallisuusjärjestelyihin, Valtionkonttorin toimintaan, Silja Serenade -laivaan, Vuosaaren satamaan, viihdekeskus Flamingoon, Finnairin toimintaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Kone Oyj:n Tytyrin kaivoksen tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä Porvoon Tuomiokirkon palovahinkoon paikan päällä. Yhdistys on järjestänyt koulutusseminaareja mm. aiheista Työturvallisuus ja altistuminen palopaikalla, Onnettomuustutkinnalla turvallisuutta (Pitkäniemen sairaalan palon esittelyn kautta) sekä muutaman seminaarin aiheena Pölyräjähdysvaaran ATEX-direktiivit. Syksyllä 2011 Suomen Paloinsinööriyhdistys järjesti seminaarin, jonka aiheena oli uusiutuvan energiantuotannon paloturvallisuus. Seminaarissa etsittiin vastauksia kysymykseen, mitä Suomen energian tuotantorakenteen muutokset tarkoittavat paloturvallisuuden kannalta. Yhdistyksen järjestämät seminaarit ovat avoinna myös ei-jäsenille. Suomen Paloinsinööriyhdistys on kauan tehnyt yhteistyötä paloalan eri järjestöjen kanssa. Yhdistys oli aikoinaan perustamassa SPEKin edeltäjää Suomen Palontorjuntaliittoa. Osallistumme SPEKin ja Palo- ja Pelastustieto ry:n toimintaan sekä teemme yhteistyötä Suomen Riskienhallintayhdistyksen kanssa. Suomen Paloinsinööriyhdistys ry Perustettu vuonna jäsentä g 22 SPEKtaakkeli

23 Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys Vuonna 1972 perustettu Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry (SPLY) on palo- ja pelastuskaluston valmistajien ja maahantuojien sekä valtakunnallisesti alan kauppaa käyvien yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ajanmukaisen palo- ja pelastuskaluston valmistusta ja kauppaa. SPLY huolehtii jäsenistönsä yhteisistä eduista sekä antaa jäsenilleen tietoa, neuvoja ja ohjeita alan kysymyksissä. Yhdistys ylläpitää yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa sekä seuraa ja kehittää palo- ja pelastusalan arvostusta. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana yhdistyksen pääpanostus on ollut eurooppalaisessa standardisointityössä. Varsinkin 1990-luvulla varsinaisen standardisointityön käynnistyessä yhdistys jäsenyrityksineen kantoi pääasiallisen vastuun tässä työssä. Työ koettiin erittäin tärkeäksi ja varsinkin työn alkutaipaleella ei ollut itsestäänselvyys, että mm. pohjoisen ilmastomme vaatimukset tulisivat riittävän hyvin otetuksi huomioon standardeissa. Onnistuimme työssä kuitenkin kohtuullisen hyvin. Eri normityöryhmiin osallistui kymmeniä yhdistyksemme jäsenyritysten edustajia ja kustannukset olivat huomattavia. Poiketen muiden EU-maiden edustuksista näissä työryhmissä saatiin Suomen osalta vasta 2000-luvulla mukaan virkamiehiä ja ulkopuolista rahoitusta. Yhdistyksen toisena tärkeänä tehtävänä on messutoiminta. Olemme olleet järjestämässä jo kolmekymmentä vuotta alan Turvallisuusmessuja. Messuista on muodostunut eräs merkittävimmistä alan messutapahtumista Euroopassa, koska monet perinteiset messutapahtumat ovat muuttuneet enemmän Security-messuiksi, joiden painopisteenä ovat kulunvalvonta, vartiointi ja omaisuuden suojelu. Kansainväliset alan messut puolestaan edesauttavat mm. kotimaisten tuotteiden markkinointia sekä helpottavat käyttäjien työtä seurata tuotekehitystä markkinoilla. Onnistuminen messujen kehittämisessä on perustunut kovaan työhön. Kiitos kuuluu myös laajalle ja tiiviille yhteistyölle alamme eri yhdistysten ja toimijoiden kanssa. SPLY:n jäseninä on kolmekymmentä alan johtavaa yritystä, jotka ovat sitoutuneet toiminnassaan noudattamaan muun muassa yhteisesti sovittuja eettisiä ohjeita. SPLY järjestää alan koulutusta sekä jäsenilleen että virkamiehille. Perinteisillä Hankintapäivillä käydään läpi muuttuvaa lainsäädäntöä, ja päivät luovat hyvän pohjan vuorovaikutukselle hankkijoiden sekä yhdistyksen jäsenyritysten välille. Yhdistyksessä koemme, että myös tulevaisuudessa yhteistyö alan järjestötoiminnassa sekä virkamiesten kanssa on tärkeää, sillä suhteellisen pienellä toimintasektorilla on paljon yhteisiä intressejä puolustettavana. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry Perustettu vuonna jäsenyritystä g SPEKtaakkeli