Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas

Transkriptio

1 1 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas TYÖELÄMÄ OPETTAA VIHERALAA HANKKEEN TULOKSET Tanja Nieminen ja Hanna Tajakka

2 2 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Sisältö Lukijalle... 3 Työssäoppiminen työpaikalla on osa ammatillista koulutusta... 3 Mitä on työssäoppiminen?... 3 Viheralan monenlaiset työssäoppijat työpaikoilla... 3 Työssäoppiminen yrityksen näkökulmasta... 6 Lainsäädäntö ja suositukset... 7 Työssäoppimisen suunnittelu yhdessä oppilaitoksen kanssa... 9 Kirjallinen sopimus työssäoppimisesta... 9 Roolit ja vastuukysymykset... 9 Työssäoppijan perehdyttäminen ja ohjaus Työturvallisuus ja perehdyttäminen Työssäoppijan ohjaaminen ja palautteen anto Tutkinnot työpaikalla Tutkintotilaisuuksien suunnittelu tehdään kolmikantaisesti Tutkintosuoritus toteutetaan työssäoppimispaikassa jatkuvana näyttönä Tutkintosuoritusten arviointi ja arviointikeskustelu Työssäoppimisen ja tutkinnon ohjauksen prosessi TTS:ssä Työssäoppimisen kehittäminen Viheralan koulutuksen työelämävastaavuuden nykytilanne Verkostoitumisella vaikuttavuutta Työssäoppimisen kehittämisen kohteet Viheralan koulutus tulevaisuudessa Suositeltavat julkaisut työssäoppimisen tueksi Lähteet:... 39

3 3 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Lukijalle Viheralan määritelmä: Viheralaan kuuluvat viheralueiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito, sekä niitä palveleva materiaalien tuotanto, kauppa, hallinto sekä alan koulutus, neuvonta ja tutkimus. (Puutarhaliitto ry. 2008) Tämä opas tarjoaa viheralan työpaikoilla työssäoppimisesta vastaaville henkilöille yhteenvedon työssäoppimisen taustoista ja periaatteista sekä kuvaa hyvän oppimisen edellytyksiä. Opas ohjaa niin työpaikkojen kuin oppilaitoksienkin edustajia kiinnittämään huomiota keskeisiin vastuukysymyksiin. Työssäoppijan kannalta onnistunut työssäoppimisjakso edellyttää hyvää ennakkosuunnittelua oppilaitoksen ja yrityksien edustajien kanssa. Työssäoppiminen tarjoaa monia mahdollisuuksia lisätä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yhteisenä tavoitteena on saada viheralalle lisää ammattitaitoisia työntekijöitä, parantaa koulutuksen laatua ja työelämävastaavuutta ja kehittää viheralan työelämää. Työtehoseurassa on ollut vuonna 2011 käynnissä tutkimus- ja kehittämishanke Työelämä opettaa viheralaa (TOV), jonka yhteydessä on selvitetty koulutuksen työelämävastaavuutta yhdessä työnantajien, työntekijöiden ja oppilaitoksien edustajien kanssa. Tämä opas on osa hanketta. Hanketta on rahoittanut Työtehoseuran lisäksi Uudenmaan ELY-keskus. Hankkeen yhteydessä laadittiin kysely Uudenmaan puutarha- sekä käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintojen ja niiden työssäoppimisjaksojen työelämävastaavuudesta. Mukana kyselyn laatimisessa ovat olleet Hanna Tajakka ja Tanja Nieminen Työtehoseurasta sekä Jouko Hannonen ja Salla Laukia Viheraluerakentajat ry:stä. Kysely lähetettiin neljään oppilaitokseen: TTS Puutarha, Axxell Överby, Omnian ammattiopisto ja Keuda Mäntsälä. Työssäoppiminen työpaikalla on osa ammatillista koulutusta Mitä on työssäoppiminen? Ammatilliset perustutkinnot ovat nuorisoasteella kolmivuotisia ja aikuiskoulutuksessa kaksivuotisia. Erittäin tärkeänä osana opiskelua ovat työssäoppimisjaksot, jotka toteutetaan työpaikoilla. Työssäoppimista on sekä nuorisoasteella että aikuiskoulutuksessa perustutkinnosta vähintään 20 opintoviikkoa eli yhteensä noin puoli vuotta. Työssäoppiminen voidaan jaksottaa eri vuosille, joten työssäoppimisjaksojen pituus vaihtelee. Viheralalla työssäoppimista on pääosin kasvukauden aikana, koska alamme työ on kausiluonteista. Ammatillisesta perus- ja lisäkoulutuksesta säädetään laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), sekä näiden lakien nojalla annetuissa säädöksissä. Työssäoppiminen on opetussuunnitelman mukaista tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla. Opetussuunnitelmien sisältöä ohjaavat valtakunnalliset tutkinnon perusteet. Työssäoppiminen on aikaisempaa harjoittelua tavoitteellisempaa, koska osa tutkinnosta opiskellaan työpaikoilla. Aikuistyössäoppijat suorittavat tutkinnon kokonaan näyttötutkintona ja myös tutkinnot tehdään työpaikoilla aidossa työympäristössä. Työssäoppiminen toteutetaan tavallisesti ilman työsuhdetta ja palkkaa. Työssäoppimisesta laaditaan aina kirjallinen sopimus oppilaitoksen ja työpaikan kesken. Työssäoppimisen onnistuminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä työpaikkojen, opiskelijoiden ja oppilaitosten välillä. Työssäoppiminen on luonteva tapa varmistaa myös työelämän nopeiden muutosten siirtyminen osaksi ammatillista koulutusta. Työssäoppimisen lisäksi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen laadunvarmistuksen välineeksi tulevat aikuisten näyttötutkinnot ja nuorisoasteen ammattiosaamisen näytöt. Näyttötutkinnoilla varmistetaan, että tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen on saavutettu. Näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä oppilaitoksen, työelämän ja tutkinnon suorittajan kanssa. Viheralan monenlaiset työssäoppijat työpaikoilla Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus on mahdollista työuran eri vaiheissa. Sekä ammatillinen peruskoulutus että lisäkoulutus ovat tutkintoon tähtäävää koulutusta. Opiskelu tapahtuu paitsi oppilaitoksissa, myös lisääntyvässä määrin työpaikoilla ja verkko-oppimisympäristöissä. Alemmasta tutkinnosta voi edetä ylempään, mutta ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon voi suorittaa myös suoraan. Aikaisempi osaaminen luetaan hyväksi myöhemmissä opinnoissa.

4 4 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Eurooppalaisen tutkintojen ja osaamistaidon viitekehys(eqf) on kahdeksan tason mittainen työkalu, jonka avulla pyritään helpottamaan Euroopan alueen koulutustason vertailuja. Jokaisen maan koulutusjärjestelmälle on muodostettu kansallinen viitekehys (NQF), joka määrittää tasot maan sisäisessä koulutuksessa. Ammatilliset tutkinnot sijoittuvat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tutkintojen kansalliseen viitekehykseen (NQF) tasoille 4 6 siten, että ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot sijoittuvat pääsääntöisesti tasolle 4 ja erikoisammattitutkinnot tasolle 5. Kuva1. Viheralalla tarvittavan osaamisen sijoittuminen Suomen koulutusjärjestelmään sekä tutkintojen sijoittuminen eurooppalaiseen osaamistaidon viitekehykseen (EQF). Eurooppalainen osaamistaso on merkitty suluissa otsikon jälkeen.

5 5 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Näyttötutkinto Aikuiset voivat osoittaa osaamisensa näyttötutkinnolla ja saada osaamisestaan virallisena tunnustuksena tutkintotodistuksen. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta ja aikaisemmasta koulutuksesta riippumaton, tutkintotoimikuntien ja Opetushallituksen valvoma menettely. Näyttötutkinnot suoritetaan aidoissa työ- ja palvelutilanteissa. Tarvittaessa tutkinnon suorittamiseen liittyy valmistavaa koulutusta ja työssäoppimista. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Oppisopimus Oppisopimus on luonteeltaan määräaikainen työsopimus, jossa työnantaja lupaa kouluttaa työntekijää ja työntekijä lupautuu hankkimaan ammatillisen koulutuksen. Oppisopimuksella voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Päävastuu koulutuksesta on työpaikalla, koska noin 80 % opiskelusta toteutetaan työssäoppimisena. Oppisopimus on kolmikantasopimus. Se syntyy työnantajan, työssäoppijan ja oppisopimuksen järjestäjän (oppisopimustoimistot ja -keskukset sekä oppisopimusta järjestävät oppilaitokset). ( ) Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan työssäoppijan osaamista työpaikalla tai oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näyttö on koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. Työssäoppija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteissa määritellyn työelämän edellyttämän ammattitaidon. Työpaikalla toteutettavat ammattiosaamisen näytöt ovat osa työssäoppimisjaksoa ja työssäoppija tekee näytössä samoja työtehtäviä kuin muutenkin työssäoppimisjaksonsa aikana. (Työssäoppimisen opas työpaikalle, s. 6) Työharjoittelu Moniin koulutuksiin sisältyy myös käytännön harjoittelua työpaikoilla. Työharjoittelun pituus ja käytännöt vaihtelevat oppilaitoksen ja suoritettavan tutkinnon mukaan. Ammattikorkeakouluissa (viheralalla hortonomi, AMK - opiskelijat) työssäoppijalta yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Harjoitteluun sovelletaan samaa periaatetta, ja siten harjoittelun kokonaiskestoksi määräytyy koulutusalasta riippuen työviikkoa. Työpaikoilla voi olla myös työvoimakoulutuksen sekä erilaisten lyhytkurssien opiskelijoita työharjoittelussa. (Työssäoppimisen opas työpaikalle, s. 6) Työelämään tutustuminen (TET) Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 opiskelevalla on mahdollisuus tutustua työelämään. Perusopetuksen TET-jakso on yleisimmin kaksi viikkoa. Lukion työelämään tutustuja on työpaikalla yleensä lyhyemmän ajan. (Työssäoppimisen opas työpaikalle, s. 6) Tässä oppaassa keskitytään ammatillisen perustutkinnon työssäoppimiseen ja näyttötutkintoihin työpaikalla.

6 6 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Työssäoppiminen yrityksen näkökulmasta Salla Laukia, Allium Oy Työssäoppimisessa kaikki voittavat, työssäoppija, työnantaja sekä oppilaitos. Työssäoppimisjakso tarjoaa: - työnantajalle hyvän rekrytointi kanavan - työssäoppijalle aidon työelämäympäristön opittujen taitojen harjaannuttamiseen - oppilaitokselle väylän pysyä alan työelämänkehityksessä mukana Oppimisjakson aikana työnantaja pystyy arvioimaan mahdollisen uuden työntekijän toimintaa aidossa työympäristössä, samalla kun työssäoppija voi tutustua yrityksen toimintatapoihin. Työssäoppimisesta ei makseta palkkaa, vaan yrittäjällä on velvollisuus opettaa kouluympäristössä opittuja asioita käytännössä. Työssäoppimisessa opitaan myös asioita, joita ei valmistavassa koulutuksessa ole käsitelty. Työelämäjakson aikana työssäoppijalle tulevat työpaikan työkohteet, toimintaympäristö ja henkilökunta tutuiksi, mutta työnantajalle tämän perehdytysjakson kustannukset jäävät hyvin pieniksi. Työnantajat toivoisivat valmistuvilta opiskelijoilta hyvää tietotaitoa ja valmiutta itsenäiseen työskentelyyn. Töiden toteuttaminen käytännössä vaatii teoreettisen tiedon soveltamisen taitoa ja ongelmanratkaisukykyä, näitä voi oppia vain aidossa työympäristössä, ei oppilaitosten pihoilla ja tiloilla. Työelämävalmiuksien antamisessa työnantajien tulisi nähdä vastuunsa, ja suunnitella työssäoppimisjakso niin, että työssäoppijalla on mahdollisuus päästä tutustumaan käytännön työtehtäviin mahdollisimman monipuolisesti, jotta alasta ja työtehtävistä muodostuisi realistinen ja samalla kiinnostava kuva. Työssäoppimista tulisi katsoa pitkällä aikajänteellä, vaikka työssäoppija ei välttämättä oppimisjaksollaan ole tiimin tehokkain pelaaja, hän on usein motivoitunut oppimaan, vaikka ei palkkaa työstään saakaan. Jos alkuohjaukseen panostetaan ja työssäoppija saa työskennellä kokeneen ja ohjaamaan kykenevän työparin kanssa, muodostuu hänen työpanoksestaankin merkittävä työssäoppimisjakson aikana. Työssäoppimisjaksolla molemmat, sekä työnantaja ja työssäoppija, oppivat. Tuntiessaan vastuunsa oppimisesta työnantajakin joutuu pohtimaan toimintatapojaan ja menetelmiään uudestaan, ja parhaimmillaan avoimessa vuorovaikutteisessa oppimistilanteessa työmenetelmät kehittyvät käytyjen opetuskeskustelujen myötä. Vakiintuneita toimintatapoja kannattaisi itse kunkin säännöllisesti pohtia: Kun toimintaansa joutuu toiselle perustelemaan, siitä saattaakin löytää vielä parantamisen varaa. Parhaimmillaan työnantaja oppii uusia asioita, löytää yritykseen sopivan, motivoituneen ja innostuneen työntekijän, joka valmistuttuaan on jo perehdytetty työnantajan toimintakulttuuriin varsin kohtuullisin kustannuksin. Tämän pitäisi olla työssäoppimisjakson tavoite, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan yhteistyökykyä työelämän ja koulutuksen välille sekä sitä, että kaikki osapuolet kantavat vastuunsa. Työnantajien tulee ymmärtää vastuunsa käytännön työtehtävien opettamisessa, oppilaitoksen vastuunsa työssäoppimisen käytännön suorittamisen ohjaamisessa sekä työssäoppijan itsensä tulee ottaa vastuuta oppimisestaan, kysyä ja kuunnella. Ammattilaisuus voi syntyä vain rakentavalla yhteistyöllä.

7 7 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Kuva2. Näin viheralan työssäoppiminen käynnistyy työpaikan näkökulmasta Lainsäädäntö ja suositukset Lainsäädäntö ja tutkinnon perusteet ohjaavat työssäoppimista. Säädökset löytyvät suomeksi ja ruotsiksi valtion säädöstietopankki Finlexistä osoitteessa > ajantasainen lainsäädäntö. Ajantasalle toimitettujen säädösten tietokanta sisältää päivitetyt säädöstekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset on kirjoitettu säädöstekstin sisään. Tietokannasta voi hakea myös säädöskäännöksiä sekä opetusministeriön antamia alemman tason säädöksiä eli määräyksiä ja ohjeita. Näyttötutkinnon järjestäjät ja tutkintotoimikunnat noudattavat työssään seuraavia lakeja, asetuksia, määräyksiä ja ohjeita, joihin myös työssäoppiminen perustuu: Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) ja asetus (812/1998) Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja asetus (811/1998) Työturvallisuuslaki (738/2002) Vahingonkorvauslaki (412/1974) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

8 8 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Hallintolaki (434/2003) Opetusministeriön asetus eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista (1323/2001). Muut säädökset: Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja asetus (1030/1999) Henkilötietolaki (523/1999) Kielilaki (423/2003) Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002) Yliopistolaki (558/2009, 37 ) Ammattikorkeakoululaki (351/2003, 20 ) Opetusministeriön asetus eräiden opintojen tuottamasta kelpoisuudesta ammattikorkeakouluopintoihin (1080/2009) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta (179/2011) Työssäoppiminen on suunniteltava yhdessä paikallisen työelämän edustajien kanssa ja siinä on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Määräykset: Tutkinnon perusteet (OPH:n määräykset) Henkilökohtaistaminen (OPH:n määräys 43/011/2006) Todistukset näyttötutkinnoista, näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta, näyttötutkintoon valmistavasta oppisopimuskoulutuksesta sekä erotodistus ja todistus suoritetuista opinnoista (OPH:n määräys 56/011/2009) Näyttötutkintojen tutkintomaksujen tilittäminen Opetushallitukselle (OPH:n määräys 6/011/2011) Pysyvästi säilytettävät kunnalliset opetustoimen asiakirjat( Kansallisarkiston määräys 321/43/03). Opetushallituksen näyttötutkintoja koskevat määräykset, ohjeet ja lomakkeet ovat osoitteessa Keskusjärjestöjen ja valtiovallan suositukset: Työssäoppimista ohjaavat myös työmarkkinoiden ja keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset. Keskusjärjestöjen välillä on sovittu, ettei koulutuksen edellyttämän työssäoppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata työpaikan henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Näin on tarpeellista paikallisesti yhteisesti todeta, joko ennen työssäoppimisjaksojen tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Työssäoppiminen ja näyttötutkinnot toteutetaan pääsääntöisesti ilman työsopimussuhdetta eikä työssäoppijalle tai työnantajalle tällöin makseta palkkaa tai korvausta.

9 9 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Työssäoppimisen suunnittelu yhdessä oppilaitoksen kanssa Kuva3. Työssäoppiminen on yhteistyöprojekti, joka sujuu, kun jokainen hoitaa hommansa. Päävastuu oppimisesta on aina työssäoppijalla. Työpaikkaohjaaja ja opettaja voivat riittävällä ohjauksella vahvistaa työssäoppijan oppimista. Kirjallinen sopimus työssäoppimisesta Työssäoppimisjaksosta tehdään oppilaitoksen ja työnantajan välillä kirjallinen sopimus kolmena kappaleena, joista yksi jää työnantajalle, yksi palautetaan työnantajan allekirjoittamana oppilaitokseen ja yksi jää työssäoppijalle. Sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, työssäoppijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, työssäoppimisen kestosta ja ajoituksesta. Ennen työssäoppimista tulee myös varmistaa, että työssäoppijalla on työturvakortti ja tieturva 1-kortti kunnossa, koska viherala on osa rakennusalaa. Myös mahdolliset ensiapukortit ja tulityökortit on hyvä tarkastaa. Työoloja koskevia asioita ovat: työaika eli päivä ja viikko keskimäärin ruokailu (ateriakorvaus) työvaatetus (huomiovaatetus ja turvakengät) henkilösuojaimet kulukorvaukset Työssäoppimisen aikana työssäoppija saa opintotukea ja muita opintososiaalisia etuja. Työnantaja ja työssäoppija voivat myös tehdä työsopimuksen. Mahdollinen palkka voi vaikuttaa opintorahan määrään. Roolit ja vastuukysymykset Työssäoppijan kannalta tärkein henkilö työpaikalla on työpaikkaohjaaja. Jokaisella työpaikalla tulee olla työpaikkaohjaajan tehtävään nimetty henkilö. Työpaikkaohjaajan tulee olla ammattitaitoinen ja erityisen motivoitunut ohjaustehtävään. Viheralan yritykset ovat pääosin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Opiskelijoilla ei useinkaan ole saatavilla koulutettua työnohjaajaa. Alallamme hyväksi käytännöksi on osoittautunut se, että

10 10 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas työpaikkaohjaaja on työssäoppijan läheinen työpari, jonka kanssa työssäoppija on tekemisissä päivittäin. Viherala on pieni ja meillä on kaikilla laaja yhtenäinen ammatillinen ymmärrys luonnon toiminnasta, joten pystymme helposti toimimaan monessa roolissa, jos vain viitseliäisyys ja uskallus riittävät. Työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuminen antaa valmiuksia työssäoppijan ohjaamiseen ja auttaa lisäksi kehittämään esimerkiksi työpaikan omia perehdyttämiskäytänteitä. Kuva4. Työssäoppimispaikan muistilista työssäoppimisjaksolle Koska vaatimukset viheralan osaamisen ja ammattitaidon osalta kasvavat koko ajan, edellyttää se opettajilta jatkuvaa oman ammatillisen osaamisen päivittämistä. Opettajilla tulee olla myös laajat ja monipuoliset asiantuntijaverkostot, joihin he voivat tukeutua. Työelämä voisi myös hyödyntää opettajien työn ohjauksen osaamista. Osaamisen johtaminen on jo viheralan työpaikoilla nykypäivää, mutta osaamista siihen on vielä niukasti. Pitäisi olla valmis tekemään yhteistyötä sekä työelämän kanssa, eri oppilaitoksien välillä että eri koulutusasteiden välillä. Tämä on meillä aito mahdollisuus alan pienuuden takia. Meidän alalla on mahdollista olla sekä kumppani että kilpailija samanaikaisesti. Tätä voisimme opettaa myös muille. Työssäoppija kokee tärkeäksi vertaispalautteen, jota hän saa keskustelemalla samassa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa. Muiden opiskelijoiden tarjoama vertaistuki auttaa sekä oman toiminnan reflektoinnissa että ammatillisessa kehittymisessä. Työssäoppija odottaa myös innokkaasti palautetta työtovereilta ja esimiehiltä. (Silvennoinen 2004, s.34)

11 11 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Kuva5. Oppilaitoksen muistilista työssäoppimisjaksolle Oppilaitos vastaa työssäoppijan ohjaamisesta työssäoppimispaikan etsinnässä ja valinnassa. Työssäoppijan vastuulla on noudattaa ohjeita ja vastata omasta oppimisestaan. Kokemuksellisen oppimisen keskiössä on vuorovaikutus oppimistapahtumaan osallistuvien kesken ja se on myös teoreettinen perusta oppimisen ja osaamisen arvioinnin kehittämiselle. Oppimisessa vuorovaikutus ja omien taustamotiivien miettiminen avaa mahdollisuuden sekä tiedon prosessointiin että oppimistoiminnan ohjaamiseen. Oppimisessa olennaisinta on palaute, jota oppija hankkii esimerkiksi oppimis- tai työpäiväkirjan avulla, jota hän saa ohjaajalta, muilta opiskelijoilta, työtovereiltaan tai ryhmältään. (Poikela 2004, s )

12 12 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Kuva6. Työssäoppijan muistilista työssäoppimisjaksolle Työssäoppimisen ja näyttötutkintojen yleisenä tavoitteena on uudistaa oppimista, mikä on haaste sekä ammatillisille oppilaitoksille että työpaikoille. Eri osapuolten sitoutuminen työssäoppimiseen ja sen kehittämiseen yhteistyössä edellyttää, että työssäoppimisen yleiset periaatteet ovat kaikkien tiedossa. On tärkeää, että työssäoppimisjakson tavoitteet ovat tiedossa sekä työssäoppijalla että kaikilla hänen kanssaan työskentelevillä. Työssäoppimisjakson aikana työssäoppijalle pyritään antamaan kokonaisvaltainen käsitys viheralan eri työtehtävistä ja työpaikkojen käytännöistä. Työssäoppijan perehdyttäminen ja ohjaus Työturvallisuus ja perehdyttäminen Ennen työssäoppimisjakson alkua on työnantajan ja oppilaitoksen edustajien yhdessä varmistettava, että työssäoppija on perehtynyt työturvallisuusasioihin ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työturva-kortti, Tieturva 1- kortti ja mahdollisesti myös tulityökortti on hyvä olla työssäoppijalla suoritettuna ennen työssäoppimisjaksoa. Viherala on osa rakennusalaa, joten jokaisella työmaalla työskentelevällä täytyy olla vaaditut ajan tasalla olevat työturvallisuuteen liittyvät kortit. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on yhteisesti, vaarojen arvioinnin pohjalta, selvitettävä työssäoppimisjaksolla tarvittavat henkilösuojaimet, sovittava niiden hankkimisesta ja kirjattava asia työssäoppimista koskevaan sopimukseen. Työnantaja vastaa työssäoppijan työtuvallisuudesta vaikka työssäoppija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Esimies huolehtii, että työssäoppija on perehdytetty työturvallisuuteen työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.

13 13 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Tiedottaminen henkilöstölle varmistaa koko työyhteisön tuen työssäoppijalle. Työssäoppimisen onnistumisen edellytyksenä on, että henkilöstö suhtautuu myönteisesti työssäoppijaan ja ymmärtää työssäoppimisen tärkeänä osana työssäoppijan ammatillista kehittymistä. Työssäoppimisen periaatteiden ja työssäoppimisjakson tavoitteiden tulee olla tiedossa työssäoppijan kanssa työskentelevillä henkilöillä. Työssäoppija on perehdytettävä työpaikkaansa kuten muutkin työntekijät. Esimerkiksi kulkureitit, työajat, työvaatetus, tauot ja muut työpaikan pelisäännöt kannattaa käydä läpi heti aluksi läpi työssäoppijan kanssa. Työssäoppijaa perehdyttävät esimies, työpaikkaohjaaja ja lähimmät työtoverit. Perehdyttämisen tarkoituksena on: luoda kokonaiskuva yrityksestä, työympäristöstä ja työyhteisöstä auttaa työssäoppijaa tutustumaan työtehtäviin ja niissä tarvittavaan osaamiseen luoda turvallinen ilmapiiri oppimiselle työpaikalle vähentää työssäoppijan epävarmuutta uudessa tilanteessa varmistaa työturvallisuusasioiden ja eri työtehtävien oppiminen. Työssäoppijan tulee hahmottaa yrityksen toiminta omia työtehtäviä laajemmin, jotta hän ymmärtää oman asemansa ja paikkansa yrityksessä. Työssäoppijan motivaatiota lisää, kun hän tietää, mikä on hänen osuutensa yrityksen toiminnassa ja mihin erilaisia työvaiheita ja tehtäviä tarvitaan. Perehdyttämisessä voi käyttää apuna yrityksen omia aineistoja, kuten: Tervetuloa taloon-opasta perehdyttämissuunnitelmaa yrityksen esitteitä, videoita, mainoksia henkilöstö- ja asiakaslehtiä yrityksen verkkosivuja työ- ja turvallisuusohjeita koneiden ja laitteiden käyttöohjeita. Työssäoppijalle voi jo oppilaitoksessa antaa omatoimisia tehtäviä, joissa hän aineiston pohjalta laatii esimerkiksi yritysesittelyn työssäoppimispaikastaan. Muistilista perehdyttäjälle ja esimerkki perehdyttämissuunnitelmasta löytyy työn lopusta (Liite 1). Työssäoppijan ohjaaminen ja palautteen anto Työpaikkaohjaaja tukee työssäoppijan oppimista. Oppimista tapahtuu erilaisissa tilanteissa ja on erilaisia tapoja oppia. Oppiminen on kuitenkin aina oppijan oman aktiivisen toiminnan tulosta. Aiemmin opittu ohjaa uuden oppimista. Väärin omaksuttu ajattelu- tai työtavat voivat hidastaa tai estää uuden oppimista. Oppiminen on sosiaalinen tapahtuma. Monia käsitteitä ja uusia asioita ymmärrämme vasta, kun keskustelemme niistä muiden kanssa. Pelkkä kokemus ja tekeminen eivät riitä. Oppimiseen tarvitaan myös ajattelua ja arviointia siitä, mitä tehtiin ja miten sen voisi tehdä vielä paremmin. Oppiminen on aina tavoitesuuntautunutta. Oppimista helpottaa, jos työssäoppija on tietoinen työn tavoitteista ja pääsee itse asettamaan tavoitteita. Oppimistavoitteiden selkeyteen ja kirjaamiseen tulee siksi kiinnittää huomiota. Oppiminen on myös itseohjautuvaa. Oppiminen on tavoitteellisempaa, kun työssäoppija tiedostaa oman tapansa oppia ja työskennellä sekä oppii arvioimaan omaa osaamistaan. Työssäoppija tarvitsee palautetta, jotta hän oppii tunnistamaan, missä asioissa hän on onnistunut ja missä asioissa on vielä lisäharjoittelun paikka. Ohjaus suuntaa työssäoppijan huomiota oppimiseen ja oman kehittymisen kannalta keskeisiin asioihin. Tavoitteena on, että työssäoppija oppii itse arvioimaan omaa osaamistaan ja kehittymistään. Työssäoppijan on annettava tehdä töitä yhtä itsenäisesti kuin niitä todellisuudessakin tehdään. Töiden edetessä kannattaa keskustella työn odotuksista ja tavoitteista sekä tehdä väliarviointia työn onnistumisesta. Työssäoppija tarvitsee erilaisia oppimistilanteita,

14 14 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas monipuolisia tehtäviä ja välitöntä palautetta. Positiivisen palautteen voi antaa julkisesti. Rakentava palaute annetaan kahden kesken. On tärkeää, että työssäoppija oppii näkemään, millaista osaamista alan ammattilaiselta vaaditaan. Työssäoppijaa ei voi jättää yksin tekemään työtä, vaikka onkin tärkeää, että työssäoppija oppii itsenäiseen työhön itse tekemällä. Kuva7. Palautteen antaminen ns. hampurilaispalautteena on rakentavaa Erilaisia ohjaustilanteita työpaikalla ovat esimerkiksi: rutiinitehtävät työpaikalla (kitkentä, haravointi, ruohonleikkuu, kanttaaminen, roskakierrokset) perustele työtehtävien merkitystä yrityksen toiminnan kannalta taitojen harjoittelutilanteet (kiveystyöt, istutustyöt, nurmikon perustaminen, maanrakennustyöt, lisäystyöt) anna palautetta työssäoppijan taitojen kehittymisestä asiakaspalvelutilanteet (yrityksen tuotteet, palvelut, asiakaskäynnit, viherrakennustyömaalla toimiminen, hautausmaan erityispiirteet) käykää keskusteluja erilaisten asiakkaiden tarpeista ja kohtaamisesta. Työssäoppijaa kannattaa kannustaa oppimispäiväkirjan pitämiseen. Päiväkirjaan työssäoppija kirjaa työtehtäviään ja oppimiskokemuksiaan sekä lisää valokuvia työtavoista ja työvaiheista. Päiväkirjaan kannattaa kirjata ylös säätiedot, työn laajuus, siihen kulunut aika ja työssä tarvitut resurssit. Päiväkirjasta kannattaa olla kiinnostunut ja sen täydentymistä voidaan yhdessä työpaikalla seurata. Tutkinnot työpaikalla Vuonna 2010 opetushallituksen tekemän puutarhatalouden perustutkinnon perusteiden uudistamistyön yhtenä tavoitteena oli viedä tutkintosuoritukset oikeassa työelämässä tehtäviksi ja arvioitaviksi aiempaa paremmin. Tutkinnon perusteissa todetaan yleisesti, että ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Viheralan tehtävien osalta todetaan, että tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä viherrakentamisen ja viheralueiden ylläpidon töitä rakennustyömaalla ja ylläpitokohteessa. Töitä tehdään siinä

15 15 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. (Puutarhatalouden perustutkinto 2010, 23 ja 48) Oppisopimuskoulutuksessa olevalle tutkintojen suoritus työelämässä on itsestään selvää, sillä suurin osa oppimisestakin tapahtuu omalla työpaikalla. Silloin myös tutkintosuoritukset on helpompi yhdistää työtehtäviin. Ammatillisen koulutuksen yhteydessä ammatillisenosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen toteutus työelämässä onnistuu helpoiten yhdistämällä tutkintotilaisuudet työssäoppimisjaksoihin, jolloin työssäoppijat työskentelevät työpaikoilla erilaisissa viheralan työtehtävissä. Tutkintotilaisuuksien suunnittelu tehdään kolmikantaisesti Työssäoppimisjaksoilla tehtävien tutkintotilaisuuksien onnistuminen edellyttää hyvää suunnittelua ja aikatauluttamista yhdessä oppilaitoksen, työssäoppimispaikan ja työssäoppijan kesken. Kun työssäoppimisjakson aluksi sovitaan sisältötavoitteista, sovitaan samalla myös, mitkä työtehtävät ja työkokonaisuudet voidaan sisällyttää tutkintosuoritukseen työssäoppimisjakson lopuksi. Tutkintosuorituksen valmistelu aloitetaan tapaamisella, jossa keskustellaan oppilaitoksen tutkintovastaavan, työpaikan työpaikkaohjaajan ja työssäoppijan kesken työssäoppimisen ja tutkintosuoritusten sisältöön ja suunnitteluun liittyvistä asioista. Tapaamisessa sovitaan, miten työssäoppiminen ja tutkintosuoritukset saadaan junailtua niin, ettei niistä tule liian vaivalloisia työnantajalle, mutta samalla työssäoppija saa tutkinnon osan suoritettua asiallisesti ja työssäoppimispaikkaa hyödyttäen. Samalla käydään myös yleisemmin läpi työssäoppimisjakson aikana toteutuvia työtehtävien laajuutta ja sisältöä tämän raportin luvun Työssäoppimisen suunnittelu yhdessä oppilaitoksen kanssa mukaan. Lähtökohtaisesti pyritään siihen, että työpaikalla käynnissä olevista työmaista ja niihin sisältyvistä työtehtävistä saadaan koottua selkeä kokonaisuus työssäoppimisen tarpeisiin sekä tutkintosuoritukseksi. Tapaamisen aikana käydään yhdessä läpi tutkinnon perusteet siltä osin kuin ne liittyvät tulevan työssäoppimisjakson sisältöön. Myös tutkintosuoritukseen liittyvät arviointilomakkeet käydään läpi, jotta kaikille on selvää, millaisia työtehtäviä ja osaamista arvioidaan ja millaisin kriteerein. Myös arvioijien valintakriteerit selvitetään ja niiden perusteella valitaan ja nimetään työssäoppimispaikalta sopivat TA-arvioija (työnantajan edustaja) ja TT-arvioija (työntekijän edustaja). Oppilaitos nimeää lisäksi oman OPE-arvioijansa. Työnantaja-arvioijan (TA) tehtävänä on arvioida perusammattiosaamisen lisäksi: - vastaako tutkinnon suorittajan ammattitaito tämän päivän kysynnän ja tulevaisuuden tarpeita - varmistaako organisaatio osaamisensa ja kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa tutkinnon suorittajan osaamisella - miten ammattitaitoon sisältyy varautuminen muutokseen. TA-arvioijana voi toimia esimerkiksi työpaikan esimies, hallinnollinen esimies tai työnjohtaja. Työssäoppijan työpaikkaohjaaja on esteellinen toimimaan arvioijana. Työntekijäarvioijan (TT) tehtävänä on arvioida: - ammatin päivittäistä hallintaa - selviytymistä työympäristössä - miten ongelmanratkaisu tapahtuu työssä. TT-arvioijana voi toimia esimerkiksi kollega, työtoveri, samaa työtä tai vastuuta hoitava henkilö eli niin sanottu vertaisarvioija. Tutkinnon suorittajan alainen ei voi arvioida tutkintosuoritusta.

16 16 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Tutkinnon järjestäjä -arvioijan (OPE) tehtävänä on: - työelämän edustajien arvioinnin ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen - tutkinnon perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten huomioon ottaminen - tutkinnon perusteiden mukaisten arvioinnin perusteiden huomioon ottaminen - tutkinnon suorittajan kannustaminen itsearviointiin ja tämän omassa ammattitaidossaan olevien kehittämisalueiden punnitsemiseen - arviointimenetelmien ja työkalujen käyttö - arviointiprosessista huolehtiminen - arviointipäätöksen hakeminen - vastata arvioinnin dokumentoinnista. OPE-arvioijana voi toimia esimerkiksi tutkinnon järjestäjän nimeämä kouluttaja tai valmistavan koulutuksen opettaja, joka on toiminut tutkinnon suorittajan kouluttajana vähemmän kuin 1/3 lähiopetuksen kokonaismäärästä. Hänen tulee olla myös näyttötutkintojen arviointiin hyvin perehtynyt ja mielellään näyttötutkintomestari (NTM)- koulutuksen suorittanut henkilö. Tapaamisesta kootaan kaksi asiakirjaa: työssäoppimisen suunnittelulomake sekä henkilökohtainen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma (hensu). Työssäoppimisen suunnittelulomakkeeseen kirjataan työtehtävät, joiden opetukseen työssäoppimispaikka sitoutuu työssäoppimisjaksolla. Hensuun merkitään ne tehtäväkokonaisuudet, joilla tutkintosuoritus toteutetaan. Niiden osalta merkitään näkyviin työkohde, töiden aikataulutus ja arvioijat. Työssäoppimispaikan työpaikkaohjaajan, tutkintosuoritusten arvioijien ja työssäoppijan kanssa on syytä jo tässä vaiheessa sopia siitä, missä vaiheessa työssäoppiminen muuttuu tutkinnon suorittamiseksi. Puutarhatalouden tutkinnon perusteiden mukaan (2010, s. 182) työssäoppijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. Siksi tutkintosuoritus voi käynnistyä vasta sitten, kun työssäoppija on ensin saanut tutustua ja oppia työtehtävässä vaadittavat taidot. Näin ollen työssäoppimisjakson pitäisi koostua toisaalta monipuolisista työtehtävistä mutta toisaalta niin selkeistä ja toistuvista työkokonaisuuksista, että työssäoppijalle voi syntyä työssäoppimisjakson aikana rutiinia opittavien työtehtävien hallintaan. Suunnitteluvaiheeseen kannattaa paneutua ja varata riittävästi resursseja, sillä työssäoppimispaikan sitouttaminen ja motivoiminen tutkintotilaisuuksien läpiviemiseen tapahtuvat suunnitteluvaiheessa annettavan ohjauksen ja tiedottamisen yhteydessä. Kaikissa työssäoppimispaikoissa ei ole koulutettuja työpaikkaohjaajia eikä tutkinnon arvioijia, joten oppilaitokselta saatu ohjaus ja opastus ovat korvaamattomia apuja. Hyvin ohjeistettu ja motivoitu työssäoppimispaikka voi kiinnostua toimimaan työssäoppimispaikkana ja tutkintotilaisuuksien pitopaikkana myös tulevaisuudessa, jolloin asioiden hoitaminen helpottuu ja oppilaitoksen työelämäverkosto vahvistuu. Tutkintosuoritus toteutetaan työssäoppimispaikassa jatkuvana näyttönä Käytännössä tutkintosuoritus etenee työssäoppimisjaksolla sen mukaan, miten työssäoppimispaikan työmaat ja työtehtävät etenevät. Osaamista seurataan ja arvioidaan työssäoppimisjakson edetessä ennalta sovittujen työtehtävien osalta jatkuvana näyttönä. Tavoitteena on, että tutkinnon suorittaja voi osallistua työmaatyöskentelyyn siinä laajuudessa, että hänelle on osoitettu oma selkeä työkokonaisuus, jonka parissa hän työskentelee. Käytännössä tutkinnon suorittaja laatii hänelle osoitetusta kokonaisuudestaan selkeän työsuunnitelman, jonka mukaan hän laskee työ- ja materiaalimenekit ja toteuttaa työt. Työssäoppimispaikan

17 17 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas nimeämät arvioijat seuraavat osaamista muun toimensa ohessa. Töiden lisäksi tutkinnon suorittaja pitää työtehtävistään työmaapäiväkirjaa ja dokumentoi eri työvaiheita valokuvin. Sopivia työkokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi: - nurmikko- ja kasvillisuusryhmän perustamistyöt - kiveystyöt - jonkun puurakenteen, kuten aidan, pergolan tai terassin rakentamistyöt - kasvillisuusalueiden ylläpitotyöt. Varsinainen tutkintotilaisuus pidetään työkokonaisuuden valmistuttua työmaakäynnin yhteydessä. Työmaakäynnillä tutkinnon suorittaja esittelee ja perustelee tekemänsä työt sekä esittelee kokoamansa kirjallisen materiaalin, kuten työsuunnitelman, laskelmat ja työmaapäiväkirjan. Työmaakäynnillä arvioijilla on mahdollisuus selventää kysymyksin tutkinnon suorittajan ammattiosaamista. Muutenkin monipuolinen keskustelu toteutetuista töistä on antoisaa osaamisen arvioinnin kannalta, mutta myös tutkinnon suorittajan ammattiosaamisen vahvistamisen kannalta. Työssäoppimisjaksojen lyhyyden ja työssäoppimispaikkojen erilaisuuden vuoksi kaikkien tutkinnon osien ja työtehtävien toteutus työpaikoilla ei onnistu. Muun muassa viherrakentamiseen liittyvät mittaus- ja maarakennustyöt on monilla työpaikoilla aliurakoitettu tai niiden teosta vastaa oma työporukkansa, jonka mukana tutkinnon suorittaja ei välttämättä pääse työskentelemään. Yritystoimintaan tai pihasuunnitteluun liittyvät työtehtävät ovat harvoin sellaisia, joihin perustutkintoa opiskeleva pääsee osallistumaan työssäoppimispaikallaan. Tämän vuoksi oppilaitoksessa järjestettävistä tutkintotilaisuuksista ei varmaan täysin päästä kokonaan eroon, mutta siihen suuntaan on pyrittävä. Oppilaitoksissa järjestettävissä tutkintotilaisuuksissa aito työelämälähtöisyys ja kolmikantaisuus voi olla vaikeasti toteutettavissa. Pohdittava onkin, riittääkö sen toteuttamiseen työelämästä tulevien ulkopuolisten arvioijien käyttö. Tutkinnon suorittajan kannalta työssäoppimispaikalla tehty tutkintosuoritus on aina aidompi kuin oppilaitosympäristössä. Oppilaitoksessa järjestetty tutkintotilaisuus yhdistetään usein koulutukseen liittyväksi tilaisuudeksi eikä tutkinnon suorittaja välttämättä asennoidu tehtäviin kuten todellisessa työympäristössä. Tutkintosuoritusten arviointi ja arviointikeskustelu Työelämän sekä oppilaitoksen edustajat tekevät arvioinnin kolmikantaisesti. Työpaikan nimeämien arvioijien on oltava sellaisia henkilöitä, jotka tekevät töitä samalla työmaalla tutkinnon suorittajan kanssa, jotta jatkuva näyttö on mahdollista. Arvioijat ohjeistetaan hyvissä ajoin ennen kuin tutkinnon suorittaja aloittaa sovitun näyttötehtävän suorituksen: - Arvioijat ohjeistetaan ensin sähköpostitse. Heille toimitetaan arviointiperusteet tiedoksi, jotta he osaavat kiinnittää arvioinnin kannalta keskeisiin asioihin huomiota tutkinnon suorittajan työn edetessä. - Työmaakäynnin yhteydessä arvioijat ohjeistetaan vielä uudelleen suullisesti ja kerrataan seikat, joihin arvioinnissa kiinnitetään huomioita. Ihanteellisinta olisi, jos arvioijat voisivat osallistua jo työssäoppimisjakson alussa pidettävään tapaamiseen. Arvioinnissa hyödynnetään kaikkea mahdollista tietoa ja materiaalia, mikä liittyy tutkinnon suoritukseen. Vain yhden arviointimenetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Käytännössä arvioijat arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa: - käytännön töissä työmaalla - hänen kokoamiaan kirjallisia raportteja, selvityksiä, työmaapäiväkirjoja tai asiakirjoja

18 18 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas - tutkinnon suorittajan kanssa käytyjen keskustelujen ja haastattelujen kautta saatua tietoa - arvioinnissa huomioidaan myös aiemmin suoritetut ja dokumentoidut näytöt. Arviointi kootaan yhteen työmaakäynnin yhteydessä pidettävässä arviointikokouksessa. Kokouksen jälkeen pidetään arvioijien ja tutkinnon suorittajan kesken palautekeskustelu, jossa käydään läpi arviointi ja mahdolliset täydennystarpeet ja allekirjoitetaan arviointilomake. Koska tutkinnon suorittaja on oikeutettu ammattitaitonsa hyvään ja tasapuoliseen arviointiin, arvioijan on kyettävä valtakunnallisesti yhtenäiseen arviointiin. Yhtenäinen arviointi varmistaa yhteismitallisuuden kaikkien tutkinnon suorittajien kesken. Tutkintotodistus on dokumentti, joka kertoo osoitetusta ammattitaidosta. Työhön rekrytointitilanteissa oletusarvo on, että ammattitaito on osoitettu ja arvioitu yhteismitallisesti riippumatta näyttöympäristöstä tai arvioijista. Tämän vuoksi on tärkeää, että arvioija osaa tehdä tutkintosuorituksen arvioinnin tutkinnon perusteiden mukaan. Myös tutkinnon suorittajalla pitää olla tiedossa tutkinnon perusteet ja arviointikriteerit, jotta hän tietää, mihin hänen ammattiosaamisensa arviointi perustuu. Tutkintotilaisuus on myös oppimistilaisuus, jossa pohditaan tutkinnon suorittajan osaamista ja arviointikeskustelun aikana on mahdollista myös kehittää työpaikan toimintaa. Perustutkinto antaa valmiudet toimia alalla eli työhön menotaidot, mutta se ei vielä anna valmiuksia syventävään ammattiosaamiseen. Työssäoppimisen ja tutkinnon ohjauksen prosessi TTS:ssä Henkilökohtaistaminen tarkoittaa tutkinnon suorittajan ja tutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen 2) tutkinnon suorittaminen 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. (Näyttötutkinto-opas, s.31) Kuvassa 8 on kuvattu TTS:n tutkinnon suorittamisen prosessi: henkilökohtaistaminen ja ohjaus ovat koko prosessin ajan mukana.

19 19 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas HAKEUTUMISVAIHE TUTKINNON SUORITTAMINEN JA TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1. YHTEYDEN- OTTO, NEUVONTA (Rahoituspäätös) 2. Osaamisen ja oppimisvalmiuksien Tunnistaminen Henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan laatiminen 3.Osoitetun osaamisen tunnustaminen (luotettavat dokumentit) 4. Saavutetun osaamisen tunnistaminen 5. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen 6. Tutkintotilaisuude t j a arv iointi - henkilökohtainen tutkintosuunnitelma - osaamisen osoittaminen - työelämän arvioijat TAI kolmikanta - suorittajan itsearviointi OHJAUS 7. ARVIOINTIKESKUSTELU JA ARVIOINTIRYHMÄN KOKOUS - Kolmikanta - Suorittajakohtainen arviointiesitys - Arviointikokouspöytäkirja - Palaute tutkinnon suorittajalle 8. TUTKINTOTODISTUKSET JA ARVIOINTIESITYKSET liitteineen TUTKINTOTOIMIKUNTAAN 9. TUTKINTOTODIS TUS Kuva 8. Tutkinnon suorittamisen prosessi TTS:ssä Koska tutkinnot suoritetaan TTS:ssä työelämässä, niin työssäoppimisen ja tutkintojen ohjauksen prosessi nivoutuvat melko yhtenäiseksi. Tutkinnon henkilökohtaistamisen prosessi etenee vaiheittain ja vaiheistus on esitetty alla olevassa taulukossa 1. HAKEUTUMISVAIHE Vaihe 1: Tutkintojen karkea aikataulutus TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN Vaihe 2: Opiskelijoiden valintahaastattelut Vaihe 3: Orientaatioviikko Vaihe 4: Hops-tapaaminen Vaihe 5: Tutkintoinfotilaisuus TUTKINNON SUORITTAMINEN TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA Vaihe 6: Yhteys työpaikkaohjaajaan Vaihe 7: Hensutapaaminen työpaikalla Vaihe 8: Arvioijien ohjeistaminen Vaihe 9: Jatkuva näyttö työpaikalla Vaihe 10: Tutkintotilaisuus (työmaakäynti) ja mahdolliset tutkinnon täydennykset (Puutarhatalouden perustutkinnossa mahdolliset tutkintojen täydennykset järjestetään oppilaitoksissa) Vaihe 11: Jälkihoito tutkintosuoritusten loputtua

20 20 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Taulukko 1. Tutkinnon henkilökohtaistamisen prosessi TTS:ssä Sinisellä pohjalla on merkitty työssäoppimisjaksolle sijoittuva oppiminen VAIHEET VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHE 3 VAIHE 4 VAIHE 5 VAIHE 6 VAIHE 7 VAIHE 8 VAIHE 9 VAIHE 10 VAIHE 11 OHJAUSKEINO MITÄ PITÄÄ SISÄLLÄÄN Tutkintojen karkea aikataulutus viikkotasolla - to-jaksot ja TTS:n tutkintotilaisu udet -> moduloitu toteutussuunn itelmaan - sisältyy järjestämissu unnitelmiin - lomakkeiden laatimiset (hensu-, arviointiyms.) Opiskelijoiden valintahaastatt elut - alustava suunnitelma suoritetaanko koko vai osatutkinto ja minkä osaamisalan tutkinnon suorittaja valitsee - esitellään tutkintojärjestel mä - osaamiskartoit us (osaan.fi) -> hopstapaamiseen mukaan - oppimisvaikeu stestit (lukivaikeudet, matikkatestit ) hopstapaamiseen mukaan - henkilön taustatietojen keruu - vaiheessa 3 tehdyt testit - alustava suunnitelma valinnaisista tutkinnon osista - aikaisemman osaamisen tunnistaminen - alustava tieto tehdäänkö tutkinnot kokonaan omalla työpaikalla vai TTS:n modulikoulutus aikataulun mukaan (vaihe 1) - käydään läpi kaikki tutkinnon osat - aikataulutukse n läpikäynti - käydään läpi hensulomakke et - käydään läpi työtehtävät, joilla tutkinnon voi suorittaa - käydään läpi arvioijien valintakriteerit Yhteys työpaikkaohjaa jaan - alustava ohjeistus tutkintojen järjestämisestä työpaikalla - näyttötehtävie n sisältö - arvioijien nimeäminen - lähtökartoituslo makkeet arvioijille - sovitaan hensutapaami nen työpaikalle - viestin liitteenä tutkinnon perusteet, hensulomake, arvioijakriteerit ja lähtökartoituslo make Orientaatioviikko Hopstapaaminen Tutkintoinfotilaisuus Hensutapaaminen työpaikalla - käydään läpi tutkinnon suorittamisen perusteet ja käytäntö - käydään hensu läpi - sovitaan, mitä näyttötehtäviä suoritetaan työpaikalla - sovitaan arvioijat - sovitaan tutkintotilaisuu s (työmaakäynti) Arvioijien ohjeistaminen - esitellään suoritetavan tutkinnon osan ja näyttötehtävie n sisältö (hensun avulla) - käydään läpi arviointiasteikko ja kriteerit - käydään läpi arvioinnin periaatteita Jatkuva näyttö työpaikalla - tutkinnon suorittajan osaamista seurataan ja arvioidaan tojakson edetessä ennalta sovittujen työtehtävien osalta - tutkinnon suorittaja pitää työtehtävistään työmaapäiväkir jaa ja dokumentoi eri työvaiheita valokuvin. Tutkintotilaisuus (työmaakäynti) - tutkinnon suorittaja esittelee työmaakäynnill ä tekemänsä työtehtävät ja ammattiosaam istaan suullisesti, työmaapäiväkir jan ja valokuvatehtäv äkansion sekä mahdollisten kirjallisten näyttötehtävie n avulla. - arviointikokous - arviointikeskus telu, jolloin annetaan palaute tutkinnon suorittajalle - sovitaan mahdollisista täydennystarp eista Jälkihoito (tutkintosuoritusten loputtua) - palautteen keruu tutkinnon suorittajilta (AIPAL) - loppuarviointie n ja tutkintosuoritus ten kirjaaminen TTS:n rekistereihin (Wilma/Primus ) - arviointi- ja todistusdokum enttien kokoaminen tutkintotoimiku ntaa varten tt:n lomakkeisiin - palautteen kokoaminen valmistavalle koulutukselle (mitä asiakokonaisu uksia pitää vielä syventää opetuksessa) - virkistäytymis päivä työpaikkaohjaa jille ja arvioijille -> tavoitteena kerätä palauteta ja tiivistää

21 21 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas VAIHEET VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHE 3 VAIHE 4 VAIHE 5 VAIHE 6 VAIHE 7 VAIHE 8 VAIHE 9 VAIHE 10 VAIHE 11 verkostoitumist a AJANKÄYTTÖ KUKA TEKEE DOKUMENTOIN TI HAASTEET/ KEHITTÄMIS- TARPEITA HUOM 1-3 kk/ joka 10.vuosi (tutkinnon perusteiden uusiutuessa) Vuosittainen toteutussuunn itelman tarkennus, 1 viikko Koulutus- ja tutkintovastaa vat yhdessä Tutkinnon järjestämisso pimus ja suunnitelma. Valmistavan koulutuksen toteutussuunn itelma Lukusuunnitel ma Tutkinnon perusteiden valmistuessa oppilaitoksille jää lyhyt aika (yleensä kesäaika) tehdä uudet dokumentit ja hyväksyttää ne ennen koulutuksen alkua. 1 tunti/ hlö 2 päivää/ ryhmä Koulutusvasta ava Hakemukset/h aastattelijan muistiinpanot säilytetään kansiossa opintosihteerill ä. Kaikkien hakijoiden henkilötiedot laitetaan sähköiseen järjestelmään Koulutus- ja tutkintovastaav at yhdessä osaan.fi ja testitulokset 0,5-1 tunti/ hlö 2 tuntia/ ryhmä (info) + 4 tuntia/ ryhmä (lomakkeiden ja ilmoitusten laadinta) Koulutusvasta ava Henkilökohtais tamissuunnitel ma (Wilma) Tutkintovastaa va Ilmoitus tutkintotoimiku nnalle tulevista tutkinnoista. Ohjeistus Moodleen. Hensulomakke iden kokoaminen täyttöä varten Valtakunnallise t hensulomakke et olisivat hyvä olla olemassa. Moodlea voisi hyödyntää paremmin tutkinnon suorittajien ohjauksessa 0,5 tuntia/ hlö 2-3 tuntia/ hlö (tapaaminen) + 2 tuntia/ hlö (lomakkeiden kasaaminen) Tutkintovastaa va Sähköpostivies ti, arvioijien lähtökartoituks et Arvioijien lähtökartoituslo make puuttuu vielä Puutarhatalou den perustutkinnos ta. + 1 tunti/ hlö (jälkiohjaus puhelimitse ja/tai sähköpostitse) Tutkintovastaa va Tapaamisesta laaditaan yhteenveto sähköpostitse. Tutkintotoimiku ntaan arvioijaluettelo ja hensu. Yleisohjeistust a Moodleen tutkinnon suorittajille. Verkkoohjaaminen (Moodle tms.). Miten saadaan työpaikkaohjaa ja osallistumaan työpaikkaohjaa jakoulutuksiin? 1 tunti/ hlö työpaikan arvioijat seuraavat osaamista muun toimensa ohessa Tutkintovastaa va Ohjeistus tehdään sähköpostitse, jolleivät arvioijat ole osallistuneet hensutapaami seen. Arvioijan opas toimitetaan kaikille arvioijille. Verkkoohjaaminen (Moodle tms.). Miten saadaan arvioijat osallistumaan arvioijakoulutu ksiin? Työmaapäiväki rja ja valokuvat Työmaapäiväki rjaa eikä kuvadokument ointia vaadita vielä. Moodlea voisi hyödyntää paremmin tutkinnon suorittajien ohjauksessa 3-6 tuntia/ hlö (työmaakäynti riippuen monta tutkinnon osaan/näyttöte htävää on tarkoitus esitellä) + 2 tuntia/ hlö (tietojen kirjaamine n järjestelmiin) OPE-arvioija Arviointilomakk eet, joiden tiedot viedään TTS:n rekistereihin (Wilma/Priimus ), hensut Vaiheet 6-10 toistuvat jokaisen työssäoppimisjakson yhteydessä (TTS:llä 3 to-jaksoa). Yleisesti ottaen ohjauksen määrää pitäisi resursoida paremmin eli varata riittävästi aikaa sekä tutkinnon suorittajien, työpaikkaohjaajien ja arvioijien ohjeistamiseen. Myös palautteen keruu työpaikoilta olisi tärkeä lisä tutkintotoiminnan kehittämiseen. 4 tuntia/ ryhmä (palautteen keruu ja analysointi) tuntia/ hlö (dokumenttien kokoaminen) + 1 tuntia/ ryhmä (palautteen kokoaminen koulutukseen) + 10 tuntia/ ryhmä (virkistymispäi vä ja sen valmistelu) Tutkintovastaa va ja opintosihteeri TA- ja TTarvioijat AIPALyhteenvedot, hensut, tutkintotoimikunnan lomakkeet eli suorittajakohtai nen arviointien yhteenveto, Virkistymispäi vä ja yhteenvedon teko valmistavalle koulutukselle. Tutkintotoimikunnan ohjeistuksen ja lomakkeiden ajantasaisuuden seuraaminen.

22 22 Hyvä työssäoppiminen viheralalla -opas Työssäoppimisen kehittäminen Luonnonvara-alalla työssäoppimispaikkojen saaminen on kausiluonteista: vuodenaikojen vaihtelu säätelee työssäoppimisen ajoitusta. Alalla etäisyydet työssäoppimispaikkoihin ovat usein pitkiä, mikä vaikeuttaa opiskelijoiden kulkemista ja vaikuttaa myös ohjaavien opettajien toimintaan. Myös luonnonolosuhteet ovat joskus työssäoppimisen kannalta vaikeat: opiskelija joutuu ehkä työskentelemään yksin. Alalla työpaikat ovat useimmiten pieniä ja työpaikkaohjaajana toimii omistaja. Tästä johtuu se, että aikaa opiskelijoiden ohjaukseen ei ole aina riittävästi. Erityisongelmana mainittiin se, että alalla on kyllä paljon työssäoppimispaikkoja saatavilla, mutta koulutukseen hakeutuu liian vähän opiskelijoita. Lisäksi opetussuunnitelmia pidetään vaikeaselkoisena ja hankalasti työssäoppimiseen yhdistettävinä. Monet työssäoppimisen tavoitteista ovat sellaisia, että ne liittyvät usean opettajan alaan, mikä edellyttää opettajien välisen yhteistyön lisäämistä. (Työpaikalla tapahtuva oppiminen 2006, s. 143) Viheralan koulutuksen työelämävastaavuuden nykytilanne Yllä olevien ennakkokäsityksien pohjalta Työelämä opettaa viheralaa -hankkeessa laadittiin kysely Uudellamaalla vuonna valmistuneille viheralan puutarhureille. Kyselyssä pyrittiin selvittämään koulutuksen työelämävastaavuutta viheralalla. Kysely lähetettiin neljään oppilaitokseen: TTS, Axxell, Omnia ja Keuda. Hämeen ammattioppilaitos ei osallistunut kyselyyn, koska heillä ei ollut valmistuneiden opiskelijoiden yhteystietoja saatavilla. Kyselyä varten koottiin 207 vastaanottajaa ja heistä vastasi 27 % (n=62). TTS:n vastausprosentti oli 43 %, Axxellin 20 %, Omnian 37 % ja Keudan 7 %. Vastaajista oli miehiä 18 % (11) ja naisia 82 % (51). Nuorin oli syntynyt 1993 ja vanhin 1941, keskiarvoksi tuli Viheralan koulutuksen saaneet työllistyvät tällä hetkellä hyvin alan töihin Uudellamaalla. työllisiä oli 71 %, yrittäjiä 9 %, työttömiä 3 %, jatko-opiskelijoita 11 % ja työmarkkinoiden ulkopuolella 6 %. Tasokkaan asuin- ja työympäristön arvostuksen lisääntyessä myös viheralan palveluiden ja tuotteiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Erityisesti yksityisen puolen viherrakentaminen ja -hoito sekä puutarhakauppa ovat kasvattaneet liikevaihtoaan. Jo pitkään ennustettu käänne on nyt todellisuutta: yli puolet valmistuneista viheralan puutarhureista työskentelee joko yksityisellä sektorilla tai yrittäjänä (Taulukko2). Taulukko 2. Uudeltamaalta valmistuneiden puutarhureiden työnantaja tällä hetkellä n=55 Työnantajasi tällä hetkellä? kaupunki/kunta 29 % valtio 0 seurakunta 5 % yksityinen yritys 47 % oma yritys 11 % Jokin muu (opiskelija, perhesyyt) 7 % Alan kiristynyt kilpailu, työn vaativuuden kasvu ja tehokkuuden vaatimukset ovat johtaneet siihen, että työtehtävät alallamme ovat hyvinkin eriytyneitä: suunnittelijat suunnittelevat, rakentajat rakentavat ja ylläpitäjät hoitavat viheralueita. Ja edelleen odotetaan alan sisäisen erikoistumisen - toisaalta keskittymisen ja toisaalta erikoistuneen pienyritystoiminnan - lisääntyvän. Uudellamaalla viheralan puutarhurit tekevät pääosin oman alan rakentamisen ja ylläpidon töitä. Myös pihasuunnittelun osaamista tarvitaan yllättävän paljon jo puutarhurin töissä (Taulukko 3). Taulukko 3. Uudeltamaalta valmistuneiden puutarhureiden työnkuva tällä hetkellä n=98 Työnkuvasi tällä hetkellä? Voit valita useita maarakennus 5 % viherrakentaminen 27 % ylläpitotyöt 29 % pihasuunnittelu 10 %