Niiniveden ja Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna 2015

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niiniveden ja Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna 2015"

Transkriptio

1 Tutkimusraportti 176/2016 Niiniveden ja Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna 2015 Nab Labs Oy Arja Palomäki Eeva-Maria Kiljala

2 2 Sisällys 1 Johdanto Tarkkailuvuoden sää- ja vesiolot Aineisto ja menetelmät Alueen yleiskuvaus Fysikaalis-kemiallisen tarkkailun aineisto Biologinen tarkkailu Tarkkailualueen veden laatu Rehevyystaso Veden laatu Laadullinen ja ekologinen luokittelu Tutkimusalueen kuormitus Pistekuormitus Tyyrinvirran virtaamat Kuormitus eri lähteistä ja sen vaikutus vesistössä Viitteet Arja Palomäki Ympäristöasiantuntija Nab Labs Oy Survontie 9 (YAD) JYVÄSKYLÄ P

3 3 1 Johdanto Koskeloveden ja Konneveden välisellä alueella toteutettiin ennen vuotta 1989 seuraavia Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymiä vesistötarkkailuja: Vapo Oy:n Rastunsuon ja Multaharjunsuon sekä Lotakon- ja Heinsuon tuotantoalueiden velvoitetarkkailu, Savon Taimen Oy:n Tyyrinvirran kalanviljelylaitoksen velvoitetarkkailu ja Rautalammin kunnan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu sekä Kymin Uittoyhdistyksen Kurkilahden tukinpudotuspaikan velvoitetarkkailutarkkailu. Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri esitti Rautalammilla em. toiminnanharjoittajien kanssa pidetyssä neuvottelussa, että Niiniveden ja Konneveden väliselle vesialueelle olisi tarpeellista laatia vesistön yhteistarkkailuohjelma. Alueelle laadittiin yhteistarkkailuohjelma , jonka Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi 5.6. päivätyssä kirjeessään. Yhteistarkkailun tavoitteena on selvittää ja seurata tutkittavan vesistöalueen veden laatua sekä arvioida, mitä muutoksia eri kuormituslähteistä tuleva kuormitus aikaansaa vesistössä. Vapo Oy:n turvetuotantoalueille, Savon Taimen Oy:n kalanviljelylaitokselle ja Rautalammin kunnan jätevedenpuhdistamolle on laadittu erilliset kuormitustarkkailuohjelmat, joiden perusteella on tehty erilliset kuormitustarkkailuraportit. Vuoden 1990 tarkkailuun tuli mukaan Lomavahvero Oy ja tarkkailuun lisättiin uusi havaintopaikka (Kurkilahti 3), joka ei ollut enää mukana vuoden 1992 tarkkailussa. Vuodesta 1994 Rautalammin asumis- ja lomakoti (entinen Lomavahvero) tuli mukaan yhteistarkkailuun ja asemaa Kurkilahti 3 tarkkailtiin jälleen. Rautalammilla pidetyssä vesi- ja ympäristöpiirin sekä toiminnanharjoittajien välisessä kokouksessa (muistio Tuure Savolainen, Rautalammin kunta) tarkkailuohjelmaan sovittiin seuraavat muutokset: asema Hankavesi 4 korvattiin Hankaveden pohjoisosaan Vilosensaaren pohjoispuolen syvänteessä olevalla uudella havaintoasemalla. Lisäksi uudeksi havaintoasemaksi yhteistarkkailuun otettiin Konnekoski, josta myös vesi- ja ympäristöpiiri otti näytteitä. Vuosina 1991 ja 1992 laadittiin Savon Taimen Oy:n pyynnöstä yhteenvedot veden laadun muuttumisesta tutkimusalueella (Veijola 1991, 1992). Vuonna 1992 alueelta tehtiin myös Hankavedellä happitutkimus ja hajakuormitusselvitys. Vuoden 1993 tarkkailussa ei Kurkilahden havaintopaikoilta 1 ja 2 otettu enää näytteitä. Kuopion vesija ympäristöpiiri lopetti Kymin Uittoyhdistyksen Kurkilahden tukinpudotuspaikan velvoitetarkkailutarkkailun (piirin kirje nro 0692 A 218/131, ), koska uiton toiminta oli lakannut kyseisellä toimipaikalla. Vuonna 1993 tehtiin velvoitetarkkailuun kuuluva 3 vuoden välein tehtävä pohjaeläintutkimus. Ensimmäinen pohjaeläintutkimus tehtiin vuonna 1990 (Hynynen 1991). Vuoden 1993 pohjaeläintutkimus poikkesi aikaisemmasta siten, että näytteet otettiin syksyn lisäksi myös alkukesällä ja Koskeloveden

4 4 sijaan näytteet otettiin Miekkavedestä. Hankaveden syvänteen hapettamisen vaikutusten seuraamiseksi tehtiin vuonna 1994 erillinen selvitys Hankaveden syvänteen pohjaeläimistöstä (Hynynen & Veijola 1994). Rautalammilla pidetyssä vesi- ja ympäristöpiirin sekä toiminnanharjoittajien välisessä kokouksessa (muistio Tuure Savolainen, Rautalammin kunta) sovittiin, että tarkkailuohjelmaa muutetaan seuraavasti: Laaja fysikaalis-kemiallinen yhteistarkkailu toteutetaan joka 3. vuosi. Muina kahtena vuotena tarkkailun fysikaalis-kemiallista veden laadun seurantaa vähennetään ja alueen vesistön tilaa selvitetään muiden tutkimusten mm. sedimentti ja levästötutkimusten avulla. Nämä muut tutkimukset sovitaan vuosittain. Alueelle laadittiin uusi tarkkailuohjelma, jonka Pohjois-Savon ympäristökeskus hyväksyi huomautuksin (piirin päivätty kirje, 0695 Y ). Ohjelmaa korjattiin huomautusten mukaisesti Tarkkailu tehtiin vuosina tämän ohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelmaa päivitettiin tarkkailuvelvollisten tarkkailuohjelmien muuttuessa. Vuonna 1995 tehty lisätutkimus oli Hankaveden tilan historian paleolimnologinen selvitys, vuonna 1996 Hankaveden kasviplankton- ja minimiravinnetutkimus ja vuonna 1998 perifytontutkimus. Vuoden 1999 lisäselvityksenä tehtiin Rautalammin tilan selvitys, jossa tarkasteltiin lammen veden laatua, siihen tulevaa ja siitä lähtevää kuormitusta, vesikasvillisuutta ja kasvi- ja eläinplanktonia. Vuoden 2001 lisäselvityksenä tehtiin päällyskasvustojen piilevätutkimus. Rautalammin kunnassa pidettiin yhteistarkkailupalaveri , johon Heikki Veijola oli tehnyt ehdotuksen yhteistarkkailun sisällöksi. Seuraavassa on esitetty palaverissa sovittua asioita: Tarkkailussa todettiin, että alueella on tekeillä useita ympäristölupahakemuksia. Lupahakemuksiin tulisi saada tarkkailuohjelmat käsiteltäviksi jo luvanmyöntövaiheessa niin, että kullekin kuormittajalle olisi määritetty oma pisteverkko kuormitusalueella. Sovittiin että uusi yhteistarkkailuohjelma laaditaan sellaiseksi, että kukin osapuoli saa lupa-hakemuksiin liitettäväksi oman osuutensa eriteltynä, myös tarkkailukokonaisuus laaditaan ohjelmaksi entiseen tapaan. Näytteenottopisteet: Liimattalansalmen piste otetaan ohjelmaan. Pakarilansuon alapuolelle Pohjois-Konneveteen tulee uusi piste. Äijävesi 3b on tarkkailussa mukana joka vuosi. Fysikaalis-kemiallinen ohjelma tehdään laajana kerran ja suppeana kaksi kertaa kolmivuotisjaksoissa. Biologiset tutkimukset toteutetaan seuraavasti: pohjaeläintutkimus ja päällyskasvustojen piilevätutkimus tehdään kolmen vuoden välein, kasviplanktontutkimuksen näytteitä kerätään kolmelta havaintopisteeltä käyntiohjelman mukaan joka vuosi, raportointi kolmen vuoden välein. Ohjelmaan lisätään viiden vuoden välein tehtävä kasvillisuustutkimus. Palaverissa sovitut asiat kirjattiin päivättyyn yhteistarkkailuohjelmaan. Pohjois-Savon ympäristökeskus myönsi Rautalammin kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan (PSA-2002-Y ). Luvassa määrättiin, että vesistötarkkailua on laajennettava siten, että Äijäveden luusuasta otetaan kesäajan näytteenottokerroilla näyte, josta mää-

5 5 ritetään fekaaliset streptokokit ja E. coli -bakteerit. Tämä muutos vesistötarkkailuun huomioitiin vuoden 2004 velvoitetarkkailussa, jolloin otettiin käyttöön uusi havaintoasema Äijävesi luusua, joka sijaitsee 500 m aseman Tallivirta 3900 yläpuolella. Kierinniemen hoitokodin puhdistamo ei ollut enää ympäristölupavelvollinen vuonna 2014 eikä se ole siten enää osallinen vesistön yhteistarkkailussa. Tarkkailun tavoite Yhteistarkkailun tavoitteena on selvittää ja seurata tutkittavan vesistöalueen veden laatua ja biologista tilaa sekä arvioida, mitä muutoksia eri kuormituslähteistä tuleva kuormitus aikaansaa vesistössä. Tarkkailun laajuus v Vuoden 2015 tarkkailu oli laajan fysikaalis-kemiallisen tarkkailun vuosi. Vesinäytteitä otettiin kuutena tutkimuskertana. Kolmesta järvihavaintopaikasta otetaan aina avovesikaudella kasviplanktonnäytteet. Kasviplanktontutkimuksen tulokset raportoidaan kolmen vuoden välein. Vuoden 2015 tarkkailun toteutti Nab Labs Oy, jonka laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun keskuksen akkreditoima testauslaboratorio (T142). Akkreditoinnin pätevyysalue on ympäristönäytteiden analytiikka ja vesitutkimusten näytteenotto 2 Tarkkailuvuoden sää- ja vesiolot Tammikuu 2015 oli maan keski- ja eteläosissa tavanomaista leudompi. Vilkas matalapainetoiminta toi tammikuussa Suomeen runsaita sateita. Helmikuu 2015 oli harvinaisen leuto, maan keski- ja itäsosassa paikoin yli seitsemän astetta tavanomaista leudompi. Terminen kevät alkoi monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa Oulun korkeudella saakka jopa 1-2 kuukautta etuajassa helmikuuta. Maaliskuussa tavanomaista lauhempi sää jatkui. Maaliskuun sademäärä oli suureessa osassa maata tavanomaista suurempi. Kaiken kaikkiaan talvi oli maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen leuto, myös talvisademäärät olivat tavanomaista suurempia.

6 6 Kuukauden keskilämpötila ( C) vuonna 2015 Kuopion lentoasemalla Kk I -6,8-9,4 II -1,8-9,5 III 0,3-4,2 IV 3,4 1,3 V 9,2 8,8 VI 12 14,7 VII 13,0 17,1 VIII 16,2 14,6 IX 11,7 9,1 X 4,7 3,6 XI 2,6-2,3 XII -0,3-6,9 x 5,4 3,1 C Kuukauden keskilämpötila 20,0 15, ,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sademäärä (mm) kuukausittain vuonna 2015 Kuopion lentoasemalla Kk I 62,6 41 II 30,3 31 III 44,0 34 IV 50,2 32 V 62,6 39 VI 105,3 65 VII 105,6 77 VIII 50,9 80 IX 66,9 59 X 25,4 53 XI 77,0 51 XII 73,4 46 Yht. 754,2 608 mm Sademäärä , ,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1. Sademäärä ja keskilämpötila Kuopion lentoasemalla vuonna 2015 ja vuosien keskimääräiset kuukausiarvot. Huhtikuu ei tuonut muutosta alkuvuoden suursäätilaan ja sää oli tavanomaista lämpimämpi. Huhtikuu toi mukanaan myös kovia tuulia ja esimerkiksi 8. päivänä maa-alueilla myrskypuuskat aiheuttivat tuhoja. Huhtikuun loppupuolelta alkoi elokuulle jatkunut ajanjakso, jonka aikana lämpimät ilmamassat jäivät Suomen etelä- ja kaakkoispuolelle, kun taas Suomi jäi toistuvasti kylmempään polaariilmamassan ja osa sateista tuli huhti- ja toukokuun puolella lumena. Esimerkiksi Sotkamossa kuun viimeisinä päivinä kertyi vielä lunta 28 cm. Toukokuu oli maan etelä- ja länsiosassa tavanomaista kylmempi. Suursäätila suosi yhä Suomeen lännestä saapuvia matalapaineita sateineen ja tuulineen. Toukokuussa ei ollut yhtään hellepäivää ja viimeksi näin on käynyt vuonna Viileästä ja epävakaasta säästä huolimatta terminen kesä alkoi kutakuinkin ajallaan eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Suuressa osassa maata kesäkuu oli tavanomaista viileämpi, paikoin harvinaisen viileä. Vielä kesäkuun viimeisellä viikolla sisämaasta löytyi useita havaintoasemia, joilla 20 astetta ei oltu ylitetty. Kesäkuu oli laajalti tavanomaista sateisempi kuukausi. Viileä ja epävakainen kesäsää jatkui heinäkuussakin. Kuukausi oli koko maassa tavanomaista viileämpi ja sateisempi. Heinäkuisia hellepäiviä kertyi vain kolme kappaletta ja heinäkuusta muodostui toiseksi vähähelteisin sitten vuoden 1959.

7 7 Syyskuu oli lämpöoloiltaan tavanomaista lämpimämpi. Syyskuu oli tavanomaista sateisempi kuukausi, erityisesti valtaosassa maan länsiosaa. Lokakuu oli vähäsateinen, ennätyksellisen aurinkoinen ja lämpöololtaan melko tavanomainen. Lokakuun alkupuolella maahamme virtasi hyvin lämmintä ilmaa ja paikoin mitattiin ajankohtaan nähden korkeita lämpötiloja. Marraskuu oli monin paikoin harvinaisen lämmin, tuulinen, leuto ja sateinen. Kuun ensimmäisinä päivinä Suomeen virtasi hyvin lämmintä ilmaa etelämpää. Marraskuun loppupuolella satoi voimakkaasti lunta erityisesti maan länsi- ja keskiosissa. Kuvassa 2 on esitetty vuoden 2015 virtaamat Konneveden luusuan mittausasemalla. Päivittäisten virtaamien vaihteluväli (harmaa alue) ja keskiarvo (sininen viiva) on laskettu keskiarvon esittämälle jaksolle. Virtaamat ylittivät vuonna 2015 vuosien keskiarvon lukuun ottamatta loka- ja marraskuuta, jolloin virtaamat olivat vuosien keskiarvoa matalampia. Pohjaveden pinnankorkeudet Laukaan mittausasemalla vuonna 2015 pysyttelivät koko vuoden ajan lähellä vuosien keskiarvoja. Pinnankorkeus ylitti hieman vuosien keskiarvon maalis-syyskuun välisenä aikana. Loka-marraskuun -välisenä aikana pohjaveden pinnakorkeus alitti hieman pitkän aikavälin keskiarvon. Pinnankorkeudet Laukaan Äijälän mittausasemalla on kuvattu kuvassa 3. Kuvassa on nähtävillä myös minimi- ja maksimikorkeudet sekä vuosien väliset keskiarvot. Kuva 2. Virtaama Konneveden luusuan mittausasemalla vuonna 2015 (SYKE 2016a)

8 8 Kuva 3. Pohjaveden korkeus Laukaan Äijälän mittausasemalla vuonna 2015 (SYKE 2016b). 3 Aineisto ja menetelmät Alueen yleiskuvaus Tutkimusalue sijaitsee 20 km Suonenjoelta länteen (karttaliitteet 1 ja 2, kartat ovat raportin lopussa) ja se kuluu Rautalammin reitin Konneveden vesistöalueeseen (nro 14.71). Rautalammin reitin vedet virtaavat Iisvedestä Niiniveden (valuma-alue 4205 km 2, nro , ks. kuva 2) kautta Koskeloveden kanssa samanpintaiseen Miekkaveteen. Koskeloveden kaakkoisosaan tulevat Pieksäjärven valumaalueen (nro 14.79, 350 km 2 ) vedet. Koskelovedestä vedet virtaavat Tyyrinvirran, Lonkarin, Kattilavirran, Äijäveden ja Tallinvirran kautta Hankaveteen ja Konnekosken kautta edelleen Konneveteen. Hankaveteen laskevat etelästä Myhinjärven valuma-alueen (nro , 283 km 2 ) vedet. Rautalammin reitin valuma-alue on Tyyrinvirran kohdalla 4645 km 2 ja Konnekoskessa 5125 km 2. Rastunsuon turvetuotantoalueen valmistelut on aloitettu vuonna 1969 ja Heinsuon Multaharjunsuon (suunniteltu tuotantoala 50 ha) valmistelu aloitettiin vuonna 1993 (puusto raivattiin). Multaharjunsuon ojitus aloitettiin vuonna 1995 ja tuotanto vuonna Lotakonsuon ojitus aloitettiin vuonna 1992 ja tuotanto Niiniveden lähellä sijaitsevan Multaharjunsuon kuivatusvedet pumpataan tuotannosta poistuneen Rastunsuon lohkon 01 kautta laskuojaan 3 ja edelleen Lonkarinjokeen. Rastunsuon alueen turvetuotantoalueilta ei johdeta kuivatusvesiä Niiniveteen. Tarkkailun turvetuotantoalueiden laskuoja 4 laskee Tyyrinvirran alaosaan, laskuoja 3 Lonkariin ja laskuoja 5 Rautalampeen (taulukko 1). Laskuojiin 1 ja 2 ei enää johdeta Vapon turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Savon Taimen Oy:n kalanviljelylaitos sijaitsee Tyyrinvirran luoteisrannalla, Rautalammin kunnassa. Tyyrinvirrasta Savon Taimenen kalanviljelylaitokselle tuleva vesi johdetaan kahteen kanavaan, joista

9 9 vesi jaetaan kasvatusaltaisiin ja johdetaan edelleen takaisin Tyyrinvirtaan. Osa laitoksen tuotannosta kasvatetaan kiertovesitekniikalla. Kiertovesiviljelylaitoksen tuotanto tapahtuu Savon Taimen Oy:n tytäryhtiön Savo Lax Oy:n toimesta. Savon Taimenen laitosten vuotuinen tuotanto on ollut noin kg. Taulukko 1. Tutkimusalueella olevien Vapon turvetuotantoalueiden laskuojat ja laskusuunnat sekä Vapon tuotantoalueiden osuus laskuojien valuma-alueesta vuonna Alue Laskuoja Valuma-alue (ha) Tuotantoalue (ha) Rastunsuo (lohko 6) 21,8 Osuus % valumaalueesta Laskusuunta + Multaharjunsuo Laskuoja ,5 3,1 Lonkari Rastunsuo (lohko 11) Laskuoja ,3 4,0 Lonkari Lotakonsuo Laskuoja ,9 3,9 Kaipaispuro Rautalampi yht. (ha) 119,5 Rautalammen kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan noin 700 metrin pituisella purkuputkella Äijäveden luusuaan. Kierinniemen jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan noin 600 metrin pituista purkuputkea pitkin Konneveden Kurkilahden suualueelle. Kurkilahden yläosan valuma-alue on varsin pieni, noin 4 km 2. Järvien osuus valuma-alueesta on noin 0.4 km 2. Tuulet tuovat ajoittain Konnevedestä vettä Kurkilahteen, mikä parantaa lahden veden laatua. Tarkkailuraportissa käytetyt valuma-alueiden koot ovat seuraavat: Nokisenkoski 4205 km 2 Tyyrinvirta 4654 km 2 Lonkarin lähivaluma-alue 5.2 km 2 Kattilavirta 4687 km 2 Liimattalansalmi 52 km 2 Tallivirta 4774 km 2 Myhinkosken-Ahvenisen alue 283 km 2 Konnekoski 5125 km 2 Tutkimusalueen hydrologisia tietoja on esitetty Granbergin (1980) tutkimuksessa. Rautalammin reittiä on kuvattu Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin (1992) tekemässä selvityksessä.

10 Fysikaalis-kemiallisen tarkkailun aineisto Vuoden 2015 tarkkailu oli veden laadun fysikaalis-kemiallisen seurannan suhteen ohjelman mukainen laaja tarkkailu, jolloin on yhteensä kuusi näytteenottokertaa (suppeana vuonna on 2 tutkimuskertaa). Vesinäytteitä otettiin maalis-, touko-, kesä-, heinä-, elo- ja lokakuussa. Havaintoasemakohtaiset näytteenottokerrat on esitetty taulukossa 2. Tyyrinvirran tulokset on saatu Savon Taimen Oy:n tarkkailuista (= laitokselle tuleva vesi). Suluissa olevat asemat eivät kuulu ohjelman mukaan tällä hetkellä tarkkailuun mutta niiden tuloksia on esitetty liitetaulukoissa. Vesistötarkkailun kaikilta havaintoasemilta tehtiin seuraavat analyysit: lämpötila ph COD Mn kok-p happipitoisuus väri kok-n klorofylli-a (0-2 m, avovesikaudella) fekaaliset streptokokit (vain pintavedestä touko-lokakuussa) Järvihavaintopaikoilta määritettiin lisäksi näkösyvyys. Taulukko 2. Vesistötarkkailun havaintoasemat, vesistöalueet, koordinaatit ja näytteenottosyvyydet. Vesistö- Asema alue Koordinaatit Näytteenottosyvyydet (m) Nokisenkoski ,1 ja 0-0,5 Koskelovesi ja 0-2 Tyyrinvirta ,1 Rautalampi , 6 ja 0-2 Liimattalansalmi ,1 ja 0-0,5 Kattilavirta 2a ,7 ja 0-1 Äijävesi 3b , 4 ja 0-2 Äijävesi, luusua Tallivirta ,7 ja 0-2 Hankavesi Hanhiniemi ja 0-2 Hankavesi , 5, 25, 40, 42 ja 0-2 Hankavesi , 5, 10, 15, 21 ja 0-2 Konnekoski ,1 ja 0-1 Konnevesi Mäkäräniemenselkä ,5,20, 27 ja 0-2 Konnevesi Kurkilahti ,3,6,5 ja 0-2 (Konnevesi, Kurkilahti 1) ja 3,5 (Konnevesi, Kurkilahti 2) ,3ja 6,5 (Pohjois.Konnevesi, Heintaival) ,5 ja 7

11 11 Taulukko 3. Näytteenottoajakohdat eri havaintoasemilla laajan tarkkailun vuonna Asema III V VI VII VIII X Nokisenkoski 8 x x x x x x Koskelovesi 6 x x x Rautalampi 086 x x x Liimattalansalmi 12 x x x x x x Kattilavirta 2a x x x x x x Äijävesi 3b x x x Tallivirta 3900 x x x x x x Hankavesi 4 x x x Hankavesi 057 x x x Hankavesi 060 x x x Konnekoski x x x Konnevesi 6 x x x Kurkilahti 3 x x Pohjois-Konnevesi x x x Vuodesta 1989 lähtien syvänteiden eri vesikerrosten ja koko vesimassan keskimääräinen veden laatu laskettiin olettamalla ko. järven osa kartioksi, jonka syvyys on havaintopaikan syvyys. Keskimääräisiä pitoisuuksia laskettaessa kunkin syvyyden pitoisuus kerrottiin syvyysvyöhykkeen suhteellisella tilavuusosuudella. Tällaisessa laskennassa alusveden pitoisuuden vaikutus koko vesimassan keskipitoisuuteen on huomattavasti pienempi (ja lähempänä oikeaa) kuin aiemmin käytetyssä laskutavassa, jossa syvänteiden keskipitoisuudet laskettiin enemmän tai vähemmän suorina keskiarvoina Biologinen tarkkailu Kasviplanktontutkimus Kasviplanktontutkimuksen näytteet otettiin 0-2 m kokoomanäytteinä seuraavilta havaintoasemilta: Koskelovesi 6 Hankavesi 057 Konnevesi Mäkäräniemenselkä 6 Näytteet otettiin em. havaintoasemilta avovesikauden näytteenottokerroilla. Kasviplanktontutkimuksen tulokset raportoidaan 3 vuoden välein. Nyt otettujen kasviplanktonnäytteiden tulokset raportoidaan ajanjaksolta

12 12 4 Tarkkailualueen veden laatu Tarkkailun havaintoasemien vedenlaatutulokset vuodelta 2015 on esitetty liitteessä 1 ja vuosikeskiarvot liitteissä 2 ja Rehevyystaso Veden planktonlevien määrä (rehevyys) kasvaa veden ravinteiden kasvaessa, mutta määrään vaikuttaa myös veden tummuus. Taulukoissa 4 ja 5 on esitetty eräitä kokonaisfosforipitoisuuteen ja a- klorofyllin määrään perustuvia rehevyysluokitteluja. Taulukko 4. Kokonaisfosforipitoisuuksiin perustuvia rehevyysluokitteluja. Rehevyystaso Kokonaisfosfori µg/l Vollenweider (1976) Welch (1980) Oligotrofia (karu) Mesotrofia (lievästi rehevä) Eutrofia (rehevä) >20 > Hypereutrofia (hyvin rehevä) - >100 Forsberg & Rydling (1980) Taulukko 5. A-klorofyllipitoisuuksiin perustuvia rehevyysluokitteluja. Klorofylli -a µg/l Rehevyystaso Likens (1975) Welch (1980) Forsberg & Rydling (1980) Ultraoligotrofia (hyvin karu) 0,1-0,5 - - Oligotrofia (karu) 0,3-3, Mesotrofia (lievästi rehevä) 2, Eutrofia (rehevä) Hypereutrofia (hyvin rehevä) >100 >40 Nokisenkosken yläpuolisen Iisveden a-klorofyllimäärät ovat yleensä olleet samaa tasoa tai hieman suurempia kuin Nokisenkoskessa ja myös Niinivedellä (liite 3). Alkukesän kaikkien havaintopaikkojen klorofyllipitoisuudet lukuun ottamatta Liimattalansalmea, jossa pitoisuus oli 10 µg/l, olivat matalia johtuen viileästä alkukesästä. Elokuussa kaikkien havaintopaikkojen klorofyllipitoisuudet olivat lievästi rehevän vesistön tasolla. Lokakuun klorofyllipitoisuudet olivat alkukesän tapaan pieniä lukuun ottamatta Liimattalansalmea, jonka pitoisuus oli edelleen korkeahko. Rautalammen klorofyllipitoisuudet ilmensivät lammen olevan hyvin rehevä (taulukko 6).

13 13 Taulukko 6. Klorofylli-a:n pitoisuus (µg/l) tarkkailun havaintoasemilla vuonna Vuosikeskiarvot on esitetty liitteessä 3. Asemilta Niinivesi 62 ja Iisvesi ei ollut vedenlaatutuloksia v Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Lokakuu Keskiarvo Niinivesi 62 Iisvesi 61 Nokisenkoski 8 1,2 2,9 4,6 5,3 2,8 3,4 Koskelovesi 6 4,6 4,0 4,3 Rautalampi ,7 Liimattalansalmi 12 4,5 4, ,0 8,6 Kattilavirta 2 a 2,6 5,3 4,4 5,4 3,3 4,2 Äijävesi 3 b 3,0 5,7 4,4 Tallivirta ,7 2,2 5,0 5,6 2,5 3,4 Hankavesi Hanhiniemi 4 3,7 6,4 5,1 Hankavesi 057 4,4 6,2 5,3 Hankavesi 060 5,5 5,2 5,4 Konnekoski 1,4 4,1 4,3 5,9 2,7 3,7 Konnevesi Mäkäräniemenselkä 6 4,1 5,9 5,0 Konnevesi Kurkilahti 3 5,7 5,9 5,8 4.2 Veden laatu Niinivedestä purkautuva vesi (asema Nokisenkoski 8) on tutkimusvuosina ollut vähän humusta sisältävää ja pääosin niukkaravinteista (ks. kuva 4). Vuonna 2015 näytteenottopisteen veden kokonaisfosforipitoisuus (Kok.P) vaihteli välillä 6-9 μg/l ja pitoisuuksien keskiarvo oli 7,8 μg/l. Nokisenkoskesta purkautuva vesi on luokiteltavissa kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella karuksi, mutta lähellä lievästi rehevän rajaa olevaksi (Liitteet 1-3, Taulukko 6). Nokisenkosken hygieeninen tila fekaalisten streptokokkien määrällä arvioituna oli hyvä. Nokisenkosken klorofyllipitoisuus oli elokuussa 5,3 µg/l, joka oli lähellä edellisvuoden tasoa, joskin jonkin verran aiempia tutkimusvuosia korkeammalla tasolla. Koskeloveden havaintoaseman 6 veden laatu on ollut samankaltainen kuin Nokisenkosken veden laatu (kuva 4). Koskeloveden kuormituksesta valtaosa tuleekin Nokisenkosken kautta. Pieksäjärven valuma-alueen vedet tulevat Koskeloveden koillisosaan, joka nostavat hieman Koskeloveden ravinteisuutta. Koskelovedestä purkautuvan veden laatua kuvaa Koskeloveden laadun ohella myös Tyyrinvirran veden laatu (=kalanviljelylaitokselle tuleva vesi). Vuonna 2015 kalanviljelylaitokselle tulevan veden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 6-15 µg/l ja mitattujen pitoisuuksien keskiarvo oli 10 µg/l. Tyyrinvirran ja aseman Kattilanvirta 2 välille tulee ainekuormitusta Rastunsuon alueen turvetuotantoalueilta ja Savon Taimen Oy:n Tyyrinvirran kalanviljelylaitokselta sekä maa- ja metsätaloudesta. Turvetuotantoalueiden, kuten myös maa- ja metsätalouden kuormitus tulee valtaosaltaan Lonkariin laskevan Lonkarinjoen kautta (Rastunsuon laskuoja 3). Koskeloveden ja Kattilavirran välillä kokonaisfosforipitoisuuden ero vuoden 2015 tutkimuskerroilla oli maalis- ja kesäkuussa + 1 µg/l ja elokuussa + 5 µg/l. Kattilavirrassa vuosien keskimääräinen veden fosforipitoisuus on selvästi (noin 3-4 µg/l) korkeampi kuin Koskelovedessä tai Nokisenkoskessa (kuva 4).

14 14 Uimavesiluokituksen mukaan (STM:n asetus 177/2008) arvioituna Kattilavirran hygieeninen tila oli erinomainen kesällä 2015 (Liite 1.) Turvetuotantoalueiden laskuoja 5 eli Kaipaispuro laskee Rautalampeen, joka on tummavetinen, ravinteikas lampi, jossa on kerrostumiskausien lopuilla (varsinkin talvella) alusvedessä voimakasta hapenvajausta tai hapettomuutta (Liitteet 1 ja 2). Edellisvuosien tapaan vuonna 2015 Rautalammen alusvedessä oli hapettomuutta maalis- ja elokuussa. Hapettomuudesta johtuen pohjalietteeseen sitoutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen, joten Rautalammin merkitys ravinteiden pidättäjänä lienee pieni. Rautalammen a-klorofyllipitoisuudet kuvastavat lammen olevan hyvin rehevä. Rautalammen tilaa on tarkasteltu tarkemmin vuoden 1999 raportissa (Veijola ym. 2000). Tällöin tehtiin erillinen Rautalammen tilan selvitys. Yhteenvetona tutkimuksessa esitettiin seuraavaa: Rautalampi on matala, tummavetinen, ravinteikas järvi, jossa on rehevyydestä johtuvaa hapettomuutta. Sekä kasvi- että eläinplankton ja myös alueen kalasto kuvastavat voimakasta rehevyyttä. Järven ravinteisuus johtuu useasta tekijästä: järveen tulevien valumavesien ravinteisuudesta, järven lyhyehköstä viipymästä, mataluudesta ja särkikalavaltaisesta kalastosta. Mataluuden ja rehevyyden seurauksena vesikasvillisuus on ranta-alueilla tiheää. Kuitenkin pohjaruusukekasvit puuttuivat Rautalammesta. Veden sameus ja aallokon mukana liikkuva muta estävät todennäköisesti niiden esiintymisen järvessä, vaikka niille sopivaa kovaa pohjaa järvestä löytyy runsaasti. Rautalampeen laskevan Kaipaispuron valuma-alue muodostaa valtaosan Rautalammen valumaalueesta. Kaipaispuron keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vaihteli vuosien havaintokerroilla (66 kpl) välillä µg P/l keskiarvon ollessa 61 µg P/l. Rautalammesta poistuvan veden (=Liimattalansalmi) kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut vuosien havaintokerroilla (83 kpl) välillä µg P/l keskiarvon ollessa 44 µg P/l. Viimeisimmän 10 vuoden aineistossa fosforin keskipitoisuus oli 38 µg/l. Äijäveden aluetta voidaan pitää vuosien tulosten perusteella lievästi rehevänä (Liitteet 1, 2 ja 3, Kuva 2). Äijäveden veden keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut vuosina selvästi alempaa tasoa (10-14 µg/l) kuin 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa (tasoa µg/l) (liite 2). Kattilavirran - Äijäveden alue kuuluu vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan (Vesija ympäristöhallitus 1988) luokkaan tyydyttävä. Äijäveden luusuan hygieeninen tila oli v tutkimuskerroilla erinomainen. Ulosteperäisen saastutuksen parhaana osoittajana pidettyä Escherichia coli -bakteeria oli elokuun tutkimuskerralla vain 2 mpy/100 ml. Myös Tallivirta on luokiteltavissa kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuutensa perusteella lievästi reheväksi. Aseman hygieeninen tila oli kaikilla vuoden 2015 tutkimuskerroilla uimavesiluokituksen (STM:n asetus 177/2008) mukaisesti arvioituna erinomainen.

15 15 Kokonaisfosfori Kok-P µg/l Havaintopaikka Kokonaistyppi Kok.N µg/l Havaintopaikka Klorofylli-a 20 Klorofylli-a µg/l Havaintopaikka Kuva 4. Veden laatu tutkimusalueen havaintopaikoilla vuonna 2015.

16 16 µg N/l 1400 µg P/l Kok-N Kok-P COD Mn mg O2/l mg Pt/l CODMn Väri ph Johtokyky ms/ml ph Johtokyky Kuva 5. Tallivirran (as. 3900) veden laatu vuosien elokuussa. Tarkasteltaessa Tallivirran elokuun näytteenottokertojen veden laatua 1980-luvun lopulta nykypäivään havaitaan, että loppukesän COD Mn-arvolla ja värillä oli lievästi aleneva suuntaus vuoteen 2003 saakka (kuva 5). Vuosina em. arvoilla on ollut nouseva suuntaus, joskin väriluku vuonna 2015 oli jonkin verran edellisvuotta matalammalla tasolla. Vuonna 2011 Tallivirran

17 17 COD Mn-arvon keskipitoisuus oli useaa edellisvuotta alhaisempi ollen samaa tasoa kuin vuonna Vuoden 2015 kokonaisfosforin keskipitoisuus oli 11 µg/l. Asema Hankavesi Hanhiniemi 4 ei edusta vielä varsinaista Hankavesi-järveä, sillä aseman vesi ei kerrostu termisesti virtauksien vuoksi. Asemalta on vedenlaatutuloksia vuosilta ja Aseman veden laatu on ollut hyvin lähellä Tallivirran veden laatua. Veden laatunsa perusteella asema on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Hankaveden aseman 057 alusvedessä oli ennen vuotta 1994 voimakasta hapenvajausta tai hapettomuutta lopputalvella. Yhtenä syynä hapenvajaukseen lienee se, että kyseisen aseman kohdalla oleva syvänne on pienialainen. Aseman Hankavesi 057 syvänteen hapetus aloitettiin Hapetin toimi tuulen avulla. Jo vuoden 1994 kevättalvella aseman 057 happitilanne oli hapettamisen seurauksena parantunut. Hapettamisen seurauksena myös aiempaa monilajisempi pohjaeläinyhteisö kykeni elämään syvänteessä talven yli (Hynynen & Veijola 1994). Myös vuosien tarkkailutulokset kuvastavat hapettamisen selvää vaikutusta syvänteen happitilanteeseen. Hankaveden syvänteen hapettaminen lopetettiin vuonna Sen seurauksena aseman 057 pohjanläheisen vesikerroksen happi oli kulunut lähes loppuun vuosien lopputalvella. Hankaveden hapetus aloitettiin uudelleen vuoden 1999 loka-marraskuun vaihteessa ja lopetettiin vuoden 2005 keväällä. Tämän jälkeen happitilanne on ollut useimmiten lopputalvella heikko pohjan lähellä ja samalla fosforia on vapautunut pohjalietteestä alusveteen. Vuonna 2015 alusvedessä oli heikko happtilanne maaliskuussa (0.6 mg/l), kesä- ja elokuun tutkimuskerroilla happitilanne oli hyvä. Hankaveden aseman 057 veden laadussa ei ole selvää muutosta 1990-luvun alusta nykypäivään (kuva 4).Aineistosta on kuitenkin havaittavissa fosforipitoisuuden lievä aleneva suuntaus luvun lopulta nykyhetkeen ja ehkäpä myös typpipitoisuuden ja orgaanisen aineksen (COD-arvo) lievä nouseva suuntaus 1990-luvun lopulta nykyhetkeen. Vuosien 1989 ja 1990 lopputalven aikaiset korkeat kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuudet pintavedessä johtuivat näytteenottohetkellä jäällä olleesta vedestä. Hankaveden aseman 057 hygieeninen tila on ollut hyvä. Kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien (liitteet 1-3, kuva 4) perusteella Hankavesi 057 voidaan luokitella lievästi reheväksi. Asemalla Hankavesi 060 oli elokuussa voimakasta hapenvajausta alusvedessä (pit. 2.0 mg/l, liite 1). Havaintopaikan alusveden happiptoisuus oli myös edellisenä tutkimusvuonna 2014 matala (2,9 mg/l), mutta vuonna 2015 pitoisuus oli laskenut entisestään. Hankavedellä a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut enemmän kuin muualla tutkimusalueella (kuvat 4 ja 7). Vuoden 1996 loppukesän korkeat pitoisuudet johtuivat Gonyostomum semen -limalevän runsaasta esiintymisestä (Palomäki 1997). Em. levää havaittiin vähäisiä määriä jo heinäkuun loppupuolella. Gonystomum semen -levä suosii ravinteikkaita humusvesiä (ks. esim. Manninen & Kivinen 1985). Runsaana esiintyessään tämä levä kertyy uimareiden iholle sitkeäksi limaksi ja saattaa limoittaa myös verkkoja. Runsaana esiintyessään levä voi aiheuttaa uimareille kiusallista ihon kutinaa.

18 18 Verrattaessa Hankaveden asemien 4 ja 057 sekä niiden yläpuolisten havaintoasemien Kattilavirta 2a, Äijävesi 3b ja Tallivirta 3900 klorofylli-määriä havaitaan, että Hankavedessä a-klorofyllimäärät ovat olleet yleensä korkeampia (liite 3, kuvat 4 ja 7). Syynä tähän on ilmeisesti se, että veden lyhyen viipymän vuoksi Kattilavirran-Tallivirran alueelle ei ehdi syntyä niin suurta kasviplanktonbiomassaa, minkä veden ravinnetaso mahdollistaisi. Tällainen biomassa syntyy vasta Hankavedellä. Tulosten tarkastelua vaikeuttaa se, että eri havaintopaikoilla vuosittaisten tulosten määrä ei ole sama. Tarkasteltaessa havaintoasemien a-klorofyllipitoisuuksia vuosina havaitaan, että keskimääräinen pitoisuus oli Tyyrinvirran - Äijäveden välisellä alueella suurimmillaan (liite 3, kuva 7). Näiden vuosien jälkeen keskimääräisen pitoisuuden yleinen suuntaus oli Tyyrinvirran - Tallivirran välisellä alueella laskeva 1990-luvun vaihteeseen. Sen sijaan Hankaveden alueella muutossuunta ko. aikana ei ole ollut selvä luvulla alueen klorofyllimäärissä ei ole ollut selvää muutossuuntaa. Vuonna 1990 a-klorofyllin keskipitoisuus oli noussut edellisvuodesta kahdella havaintoasemalla: Hankavesi 057 ja Konnevesi 6. Näistä viimeksi mainitun keskipitoisuus 8.6 µg/l saattaa olla todellisuutta korkeampi. Vuoden 1990 syyskuun alussa mitattu pitoisuus 15 µg/l on ilmeisesti yliarvio, sillä tällöin näkösyvyys oli niinkin hyvä kuin 4.0 m. Vuonna 1991 aseman Konneveden 6 a-klorofyllin keskipitoisuus oli 4.9 µg/l, mikä myös viittaa siihen, että vuodelle 1990 laskettu keskimääräinen a- klorofyllin pitoisuus oli todellista korkeampi. Hankaveden - Konneveden alueen keskimääräisen a-klorofyllipitoisuuden arvioiminen on epätarkkaa, koska tuloksia on ollut vuosittain vain kaksi, nyttemminkin suppeina tarkkailuvuosina vain yksi. Tällöin näytteenoton ajankohta voi vaikuttaa huomattavasti tuloksiin. Hankavedestä Konnekosken kautta Konneveteen purkautuvan veden laadussa on havaittavissa veden keskimääräisessä värissä, CODMn-arvossa ja fosforipitoisuudessa aleneva suuntaus (kuva 8, liite 2). Vuosina ja veden keskimääräinen väri ja KHT-arvo ovat olleet osin poikkeuksellisten säiden seurauksena vuosijaksoa korkeampaa tasoa. Vuoden 2015 väriluku ja KHT-arvo olivat kuitenkin jonkin verran vuoden 2014 tasoa matalammat. Vuosina kesäaikaan havaitut Konnekosken kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet valtaosin tasoa µg P/l (vuoden 2015 touko- ja heinäkuussa pitoisuus oli 12 µg/l ja elokuussa 10 µg/l). Hankaveden järvialtaassa tapahtuvan aineiden hajoaminen ja sedimentaatio tasaa ainepitoisuuksien vaihteluita. Konneveden Kurkilahden aseman 3 vesi ei ole yleensä termisesti kerrostunut, joten sen happitilanne on ollut pääosin hyvä (Liite 1). Vuoden 2000 loppukesällä vesinäytteet otti vakituisen näytteenottajan sijasta toinen näytteenottaja. Hän otti aseman Kurkilahti 3 näytteet ulompaa kuin tavallisesti. Näytepaikan kokonaissyvyys oli tavanomaisen 7 m sijasta 11 m. Tässä paikassa pohjanläheisessä vesikerroksessa oli lievää hapenvajausta (pit. 5.3 mg O 2/l). Vuoden 2015 kaikilla tutkimuskerroilla asemalla Kurkilahti 3 oli hyvä happitilanne. Alimmillaan happipoitoisuus oli elokuussa (7,2 mg O 2/l). Levien määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli v elokuun tutkimuskerralla Kurkilahdessa poikkeuksellisen korkea (18.8 µg/l) kuten myös asemalla Konnevesi Mäkäräniemenselkä 6 (13.4 µg/l). Ko. asemien näkösyvyydet olivat kuitenkin tavanomaista tasoa (3.8 m ja 4.0 m). Em. klorofyllipitoisuuksilla näkösyvyyden voisi olettaa olevan selvästi alle 2 m. Tästä syystä em korkeisiin klorofyllipitoisuustuloksiin ja myös v klorofyllin keskipitoisuuteen ko. asemilla tulee suhtautua

19 19 varauksella. Kurkilahden aseman 3 veden laatu on yleensä ollut hyvin samankaltainen kuin asemalla Konnevesi 6 (Kuva 2). Vuoden 2015 kesäkuussa klorofyllipitoisuus oli 5,7 µg/l ja elokuussa 5,9 µg/l. Aseman Konnevesi Mäkäräniemenselkä 6 alue voidaan luokitella nykyisin kirkasvetiseksi, karun ja lievästi rehevöityneen rajamailla olevaksi alueeksi (liitteet 1-3, kuvat 4 ja 8). Kerrostumiskausien lopuilla on alusvedessä ollut ajoittain havaittavissa lievää hapenvajausta. Vuosina 1994, 1997, 1998, 1999, 2000, 2002 ja myös sekä 2013 ja 2014 aseman Konnevesi 6 happitilanne oli hyvä kaikilla näytteenottokerroilla, mutta vuosina 1995, 1996, 2001, 2003, 2004, 2011 ja 2012 asemalla oli loppukesällä lievää hapenvajausta pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuuden ollessa 5.2 mg/l (v. 1995), 6.5 mg/l (v. 1996), 5.3 mg/l (2001), 6.3 mg/l (2003), 6.5 mg/l (2004), 6.6 mg/l (2011) ja 6.6 mg/l (2012). Vuonna 2015 happitilanne oli maalis- (10,2 mg O 2/l) ja kesäkuussa (10,0 mg O 2/l) hyvä, mutta elokuussa oli havaittavissa lievää hapenvajausta pohjanläheisessä vesikerroksessa (5,9 mgo 2/l). Aseman Konnevesi 6 veden laatu on ollut 1990-luvulta alkaen kokonaisfosforin ja typen osalta parempi kuin aiemmin (kuva 8). Vuosien 1989 ja 1990 talviajan pintaveden korkeat pitoisuudet johtuivat jään päällä olleesta vedestä. 4.3 Laadullinen ja ekologinen luokittelu Vesistöjen laadullisen yleisluokitukseen (Vesi- ja ympäristöhallitus 1988) perustuen Pohjois-Savon ympäristökeskus esitti vuosien aineiston perusteella käyttökelpoisuusluokituksen toimialueensa vesistöille. Tämän luokituksen mukaan veden laatua voidaan pitää Nokisenkosken- Koskeloveden-Tyyrinvirran alueella erinomaisena, ja Lonkarin -Hankaveden - Konneveden Mäkäniemenselän alueella hyvänä. Rautalampi kuuluu käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan välttävä. Vuonna 2008 julkaistiin Pohjois-Savon ELY:n alueelta ensimmäinen pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokittelu. Aiempaan käyttökelpoisuusluokitukseen olennaisin ero on, että uudessa luokittelujärjestelmässä kaikille järville ja joille ei enää aseteta samoja laatukriteerejä vaan niiden luontaiset ominaispiirteet otetaan arvioinnissa huomioon. Esimerkiksi monet perinteisessä käyttökelpoisuusluokituksessa tyydyttäviksi tai välttäviksi luokitellut ruskeavetiset järvet ja joet luokittuivat uudessa luokituksessa hyvään tilaan, jos niihin ei kohdistu merkittävää kuormitusta tai muita huomattavia ihmisen aiheuttamia muutoksia. Toinen suuri muutos on se, että vedenlaadulla ei ole enää yhtä määräävää merkitystä kuin käyttökelpoisuusluokituksessa.vesistöjen ekologinen tila luokitellaan vesieliöstön (levät, suurkasvit, pohjaeläimet ja kalat) ja sen elinympäristön perusteella. Pohjois-Savon ympäristön tila julkaisussa (Pohjois-Savon ympäristökeskus) on esitetty pintavesien ekologinen ja kemiallinen tilan luokitus. Julkaisun mukaan erinomainen ekologinen tila on Niinivedellä ja Konnevedellä. Koskelovesi, Tyyrinvirran alue ja Hankavesi kuuluivat luokkaan hyvä. Kattilavirta ja Äijävesi kuuluivat luokkaan tyydyttävä. Lonkarille ei em. julkaisussa esitetty ekologista tilaa. Kivien pintojen päällyskasvuston piilevätutkimusten mukaan Lonkarin - Kattilavirran alue kuuluu luokkaan hyvä. Ekologisen tilan arviointi tehtiin myös vuonna 2013 (Etelä-Savon Ely-keskus 2013). Sen mukaan erinomainen ekologinen tila on Niinivedellä, Konnevedellä ja Koskelovedellä. Äijävesi, Tyyrinvirran alue ja Hankavesi kuuluivat luokkaan hyvä. Rautalampi kuului luokkaan tyydyttävä.

20 20 Näkösyv. m 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 03/83 06/89 04/90 09/90 06/91 03/92 08/92 04/93 07/93 08/93 04/94 08/94 04/95 04/96 03/97 08/97 08/98 08/99 06/00 03/01 03/02 02/03 08/03 08/04 09/05 Näkösyv. ph 06/06 03/07 03/08 03/09 08/09 03/11 03/12 08/12 08/13 08/14 06/15 ph 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 CODMnmgO2/l 14 mg Pt/l CODMn Väri /83 06/89 04/90 09/90 06/91 03/92 08/92 04/93 07/93 08/93 04/94 08/94 04/95 04/96 03/97 08/97 08/98 08/99 06/00 03/01 03/02 02/03 08/03 08/04 09/05 06/06 03/07 03/08 03/09 08/09 03/11 03/12 08/12 08/13 08/14 06/15 0 µg N/l Kok-N Kok-P µg P/l /83 06/89 04/90 09/90 06/91 03/92 08/92 04/93 07/93 08/93 04/94 08/94 04/95 04/96 03/97 08/97 08/98 08/99 06/00 03/01 03/02 02/03 08/03 08/04 09/05 06/06 03/07 03/08 03/09 08/09 03/11 03/12 08/12 08/13 08/14 06/15 0 O2 mg/l µg P/l pohjan läheinen vesikerros O2 Kok.P /83 06/89 04/90 09/90 06/91 03/92 08/92 04/93 07/93 08/93 04/94 08/94 04/95 04/96 03/97 08/97 08/98 08/99 06/00 03/01 03/02 02/03 08/03 08/04 09/05 06/06 03/07 03/08 03/09 08/09 03/11 03/12 08/12 08/13 08/14 06/15 0 Kuva 6. Hankaveden aseman 057 päällysveden (1m) laatu vuosien näytteenottokerroilla. Happipitoisuus (ja samassa kohdassa esitetty fosforipitoisuus) on pohjanläheisen näytteen (1m pohjasta) pitoisuus.

21 21 µg/l Nokisenkoski Kosk-Tyyrinv. Kattilavirta 2a Äijävesi 3b µg/l Tallivirta 3900 Hankavesi 057 Hankavesi 060 Konnevesi 6 Kuva 7. Keskimääräiset a-klorofylli -pitoisuudet tarkkailun havaintoasemilla vuosina (havaintojen vuosittainen määrä vaihtelee) (Kosk-Tyyr = Koskeloveden - Tyyrinvirran alue). (Vuosien 1995, 1996, 1998, 1999, 2001, 2002, 2004, 2005, 2007, 2008, 2010, 2011, 2013 ja 2014 pitoisuudet ovat loppukesän yhden havaintokerran tuloksia).

22 Kuva 8. Keskimääräinen veden laatu Konnekoskessa vuosina

23 23 mg/l 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 ph 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 0,0 5,0 06/85 04/86 08/86 06/87 06/88 04/89 08/89 06/90 03/91 06/91 03/92 08/92 06/93 04/94 08/94 08/95 09/96 06/97 03/98 04/99 03/00 08/00 08/01 08/02 06/03 03/04 03/05 03/06 08/06 08/07 08/08 06/09 08/10 08/11 06/12 03/13 03/14 03/15 08/15 K.aine ph CODMn mg O2/l mg Pt/l /85 04/86 08/86 06/87 06/88 04/89 08/89 06/90 03/91 06/91 03/92 08/92 06/93 04/94 08/94 08/95 09/96 06/97 03/98 04/99 03/00 08/00 08/01 08/02 06/03 03/04 03/05 03/06 08/06 08/07 08/08 06/09 08/10 08/11 06/12 03/13 03/14 03/15 08/15 CODMn Väri ug N/l ug P/l /85 04/86 08/86 06/87 06/88 04/89 08/89 06/90 03/91 06/91 03/92 08/92 06/93 04/94 08/94 08/95 09/96 06/97 03/98 04/99 03/00 08/00 08/01 08/02 06/03 03/04 03/05 03/06 08/06 08/07 08/08 06/09 08/10 08/11 06/12 03/13 03/14 03/15 08/15 Kok-N Kok-P O2 mg/l m /85 04/86 08/86 06/87 06/88 04/89 08/89 06/90 03/91 06/91 03/92 08/92 06/93 04/94 08/94 08/95 09/96 06/97 03/98 04/99 03/00 08/00 08/01 08/02 06/03 03/04 03/05 03/06 08/06 08/07 08/08 06/09 08/10 08/11 06/12 03/13 03/14 03/15 08/15 O2 Näkösyv. Kuva 9. Konneveden Mäkäräniemenselän (as.6) pintaveden (1m) laatu vuosien näytteenottokerroilla. Happipitoisuus on pohjanläheisen näytteen (1m pohjasta) pitoisuus. (Huom. kiintoaineen määritysraja oli 2 mg/l vuosina ).

24 24 5 Tutkimusalueen kuormitus 5.1 Pistekuormitus Taulukossa 7 on esitetty tutkimusalueen pistekuormittajien kuormitustarkkailuraporteista saatuja kuormitustietoja, joita on ollut saatavissa Savon Taimen Oy:n kalanviljelylaitoksesta (Hakkarainen 2016), Rautalammin kunnan jätevedenpuhdistamosta (Veijola 2015) ja Vapo Oy:n turvetuotantoalueista (sähköposti Heikki Torpström ). Taulukko 7. Kuormitustarkkailuraportteihin perustuvat arviot alueen pistekuormittajien vuosikuormituksesta (tonnia/vuosi) alapuoliseen vesistöön vuonna Kok P Kok N Kiintoaine BOD 7ATU Vapo Oy t/a 0,020 1,1 3,39 Savon Taimen t/a 1,76 4,2 Rautalammin kirkonkylä t/a 0,029 6,6 1,42 1,27 Arvio turvetuotantoalueilta tulevasta kuormituksesta on epätarkempi kuin arvio kalanviljelystä tulevasta kuormituksesta. Syynä tähän on paitsi selvästi harvempi näytteenotto turvetuotantoalueilla myös se, että turvetuotantoalueilta tuleva kuormitus painottuu sateiden ja lumien sulamisen aikaan. Turvetuotannosta tulevasta kokonaisfosforista merkittävä osa on sitoutunut kiintoaineeseen ja on eliöiden käytettävissä vasta kiintoaineen hajottua. Kiintoaineen käyttäytyminen alapuolisessa vesistössä on erilaista kuin muiden aineiden. Kiintoainetta kasaantuu vuodesta toiseen alapuolisen vesistön suvantopaikkoihin, joissa sen hajoaminen on vähäisempää kuin kertyminen. Tästä syystä sen vaikutus on summautuva toisin kuin useimpien muiden aineiden. Orgaanisella kiintoaineella, kuten myös liuenneella orgaanisella aineksella, on merkitystä happea kuluttavana tekijänä. Orgaanisen kiintoaineen pitoisuus vaihtelee huomattavasti laskuojien vedessä ja se kulkeutuu alapuoliseen vesistöön suurelta osin voimakkaiden sateiden aikana. Alhaisen tiheytensä vuoksi orgaaninen kiintoaine saattaa liettää vesistön pohjaa, minkä vuoksi sen merkitys vesistön kannalta on aivan toinen kuin epäorgaanisen kiintoaineen. Matalissa vesissä tuulten aikaansaamat turbulenttiset virtaukset voivat aikaansaada helposti orgaanisen kiintoaineen resuspensoitumista eli sekoittumista pohjasta uudelleen veteen. Tästä syystä orgaaninen kiintoaine voi levitä selvästi laajemmalle alueelle kuin epäorgaaninen kiintoaine. Kalanviljely ja turvetuotanto kuten myös hajakuormitus ovat siinä mielessä samantyyppisiä kuormittajia, että valtaosa molempien kuormituksesta tulee sulan maan aikana. Tutkimusalueella paikallinen kuormitus painottuu voimakkaasti kasvukauteen.

25 Tyyrinvirran virtaamat Vuoden 2015 kuukausittaiset keskivirtaamat ja niitä vastaavat valumat Tyyrinvirrassa olivat Nokisenkosken virtaamista laskettuina seuraavat (aiempien tutkimusvuosien valumat on esitetty liitteessä 4): Kuukausi Virtaama Valuma m 3 /s l/s/km 2 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Keskiarvo Vuonna 2015 vesistön virtaama kasvoi helmikuusta kesäkuulle, heinäkuussa virtaama alkoi jo pienentyä, ja virtaama aleni marraskuulle saakka. Sen jälkeen virtaama kääntyi jälleen kasvuun loppuvuotta kohti (kuva 10). m3/s 100 Tyyrinvirran virtaama Kuva 10. Tyyrinvirran virtaama (m 3 /s) vuosina (päivittäiset virtaamat).

26 Kuormitus eri lähteistä ja sen vaikutus vesistössä Seuraavassa pyritään arvioimaan tutkimusalueiden eri kuormituslähteistä tulevaa fosforikuormitusta samaan tapaan kuin aiemmissa laajan fysikaalis-kemiallisten tarkkailujen vuosina. Tyyrinvirran kuukausittaiset keskimääräiset ainekuormat laskettiin kertomalla kuukauden keskivirtaama vastaavan kuukauden kalanviljelylaitokselle tulevan veden keskipitoisuudella. Näin laskien Tyyrinvirran fosforikuormat olivat seuraavat: Kuukausi Kok.P µg/l kg/d I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kasvatuskauden aikainen (touko-lokakuu) Tyyrinvirran keskimääräinen kokonaisfosforikuorma oli noin 52 kg/vrk. Kuormitusraportin (Hartikainen 2016) tiedosta ja Tyyrinvirran virtaamista arvioituna kalanviljelylaitokselta lähtenyt fosforikuormitus ja sen aiheuttama laskennallinen pitoisuuslisä Tyyrinvirran alapuolelle oli vuonna 2015 seuraava: Kuukausi Kuorma Pitoisuuslisä kg/d µg P/l I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kalanviljelyn aiheuttama fosforipitoisuuden nousu alapuolisessa vesistössä vaihteli kuukausitasolla tarkasteltuna välillä µg/l.

27 27 Turvetuotantoalueelta tulevan kuormituksen suuruus on suuresti riippuvainen sateista ja niiden voimakkuudesta, kalanviljelyn kuormitus taas ei. Tästä syystä turvetuotannon ja kalanviljelyn vertaaminen kuormittajina on vaikeaa, siksi erilainen on niiden kuormituksen rytmi ja myös laatu. Lonkarinjoen keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut vuosien havaintojen (Pivet-tietokanta, 32 kpl) mukaan keskimäärin 167 µg P/l. Käyttämällä Tyyrinvirran touko-lokakuun keskimääräistä valuma-arvoa (13.1 l/s/km 2 ) saadaan Lonkarinjoesta ja Rastunsuonojasta (laskuoja 4) tulleeksi keskimääräiseksi fosforikuormaksi noin 2.8 kg P/vrk. Rastunsuonojan fosforipitoisuus on oletettu samaksi kuin Lonkarinjoen fosforipitoisuus. Lonkarinjärven lähivaluma-alueelta (5.4 km 2 ) tulevan veden fosforipitoisuutena käytettiin arvoa 77 µg P/l, joka arvioitiin Rekolaisen (1989) aineistosta lasketun peltoprosentin ja valumaveden kokonaisfosforipitoisuuden välisen regression avulla. Kasvatuskauden aikana Lonkarinjärven lähivaluma-alueelta tullut keskimääräinen fosforikuorma oli noin 0.47 kg P/vrk. Lonkarinjärveen Tyyrinvirrasta, kalanviljelylaitokselta, Rastunsuon alueen laskuojista, Lonkarinjoesta ja Lonkarinjärven lähivaluma-alueelta tuleva fosforikuorma olisi edellisten laskelmien perusteella ollut vuonna 2015 kasvatuskauden aikana kuukausittain seuraava: Kuukausi Fosfori kg/d V 85.3 VI 85.5 VII 66.8 VIII 61.0 IX 44.7 X 34.8 Kasvatuskauden aikana Lonkarin keskimääräinen viipymä oli erittäin lyhyt (0.5 vrk), mistä johtuen altaaseen sedimentoitunut ravinnemäärä oli hyvin pieni. Lonkarinjärven luusuan, Kattilavirran, virtaamien ja havaittujen ravinnepitoisuuksien perusteella lasketut kuormat olivat seuraavat: Kuukausi Havaittu Laskennallinen Havaittu P-pitoisuus P-pitoisuus P-kuorma µg P/l µg P/l kg P/d V VI VII VIII IX 12 X Kattilavirran havaitut fosforipitoisuudet olivat touko-heinäkuussa alempia kuin laskennalliset pitoisuudet, mutta niitä korkeampia elo- ja lokakuussa.

28 28 Kalanviljelylaitokselta tulevan fosforikuormituksen laskennallinen osuus Kattilavirran havaituista fosforikuormasta vuonna 2015 oli eri kuukausina likimäärin seuraava (vertailun vuoksi on esitetty myös arvioidut osuudet vuosilta ): Kk Osuus fosforikuormasta % V VI VII VIII IX X Suurehkojen virtaamien seurauksena kalanviljelyn osuus Kattilavirran fosforikuormasta oli tavanomaista pienempi. Liimattalansalmen touko-lokakuun aikainen fosforikuorma oli Nokisenkosken vuoden 2015 valumaarvoista laskettujen Liimattalansalmen virtaamien ja vuonna 2015 havaittujen fosforipitoisuuksien perusteella noin 2.3 kg P/vrk ja Rautalammin kunnan puhdistamolta tuleva fosforikuorma oli vuoden 2015 touko-lokakuussa laitostarkkailuraportin mukaan noin 0.08 kg P/vrk (Veijola 2016). Äijäveden lähivaluma-alueen fosforikuorma on laskettu käyttämällä valumaveden kokonaisfosforipitoisuutena Lonkarinjärven tapaan 77 µg P/l. Fosforikuormaksi saatiin noin 2.1 kg P/vrk. Äijäveden viipymä kasvatuskauden keskivirtaamaa käyttäen oli noin 1 vrk. Äijävedessä tapahtuvan vähäisen sedimentaation huomioon ottaen (Frisk 1978) Tallivirran laskennalliset ja havaitut fosforipitoisuudet sekä fosforikuorma olivat seuraavat: Kuukausi Havaittu Laskennallinen Havaittu P-pitoisuus P-pitoisuus P-kuorma µg P/l µg P/l kg P/d V VI VII VIII IX 12 X Fosforikuorman kulkeutumista voidaan edelleen tarkastella Hankaveden havaintoasemalle saakka. Myhinkosken-Ahvenisen reitiltä tuleva kasvatuskauden aikainen fosforikuorma on arvioitu vuoden 1986 fosforipitoisuuksien perusteella. Pitoisuus oli kasvatuskaudella keskimäärin 10 µg P/l ja fosforikuormaksi saadaan vuoden 2015 valumilla 3.2 kg P/vrk.

29 29 Hankaveden lähivaluma-alueen (63 km 2 ) fosforikuormat on laskettu samalla tavalla kuin Äijäveden ja Lonkarin lähivaluma-alueen ravinnekuormat. Fosforikuormaksi saatiin Hankaveden lähivalumaalueelta noin 5.5 kg P/vrk. Kalanviljelylaitokselta lähtevän kuorman osuus Hankaveteen tulevasta laskennallisesta fosforikuormasta on ollut kasvatuskausien aikana likimäärin seuraavaa: Kk Osuus fosforikuormasta % V VI VII VIII IX X Konnekosken fosforipitoisuuksia voidaan tarkastella laskennallisesti lähtien Tallivirran lasketusta fosforikuormasta, johon lisätään Myhinkosken-Ahvenisen reitiltä sekä Hankaveden lähivaluma-alueilta tulevat fosforikuormat. Lisäksi otetaan huomioon Hankavedessä tapahtuva sedimentaatio. Konnekosken keskimääräiseksi fosforikuormaksi kasvatuskauden aikana saadaan noin 65 kg P/vrk. Laskennallinen keskimääräinen fosforipitoisuus oli 12 µg P/l. Konnekosken havaitut fosforipitoisuudet sekä laskennalliset ja havaitut fosforikuormat olivat: Kuukausi Laskennallinen Havaittu Havaittu P-pitoisuus P-pitoisuus P-kuorma µg P/l µg P/l kg P/d V VI VII VIII IX 12 X Havaittu fosforipitoisuus on yleensä ollut tutkimusvuosina laskettua pienempi. Hankavedessä tapahtuva sedimentaatio on ilmeisesti selvästi suurempi kuin laskennallisesti saatu sedimentaatiokerroin osoittaa. Syynä tähän lienee saarisuudesta johtuva matalan rantavyöhykkeen suuri osuus Hankavedessä. Wahlgren (1986) tutki fosforin sedimentaation suuruutta alueella, selvityksessä käytettiin Friskin (1984) esittämää tulppavirtaukseen perustuvaa joen fosforimallia. Wahlgrenin (1986) tuloksista voidaan arvioida, että Savon Taimenen kg fosforikuorma aiheuttaa keskimääräisten virtaamien vuosina kesä-lokakuussa Konnekoskessa noin µg/l fosforipitoisuuden nousun. Runsasvetisenä kesänä Savon Taimenen kuormituksen vaikutus Konnekoskeen on em. pitoisuusnousua hieman vähäisempi, kuivina kesinä hieman suurempi.

30 30 Jyväskylä joulukuu 2016 Arja Palomäki ympäristöasiantuntija Nab Labs Oy Viitteet Granberg, K. 1980: Rautalammin reitin tutkimus. Hydrobiologian tutkimuskeskuksen tiedonantoja s. Hakkarainen, H Savon Taimen Oy:n Tyyrinvirran kalanviljelylaitoksen käyttövesitarkkailun vuosiyhteenveto Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy. Raportti F Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri 1992: Rautalammin reitti - Kansallisvesi. Kehittämissuunnitelma. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A 108: SYKE 2016a. Vesistöjen virtaama Keski-suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen alueella (luettu ) SYKE 2016b. Pohjavedenkorkeudet Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella (luettu ) Veijola, H Rautalammin kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun vuosiyhteenveto vuodelta Nab Labs Oy. Tutkimusraportti 10/2016. Veijola, H., Hynynen, J., Palomäki, A & Veijola H. 2000: Niiniveden ja Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto vuodelta 1999 ja Rautalammin tilan selvitys. Jyväskylän yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 87 / s ja liitteet. Maloka, Iamir E. & Harhim, Emad T Estimation of the surface tension of a pure liquid. Petroleum science and technology. [Verkkolehti]. Vol. 22: S [Viitattu ]. Saatavissa: ISSN (painettu) ISSN (sähköinen). Vesi- ja ympäristöhallitus 1988: Vesien laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja 20: 1-47.

31 Liite 1. Veden laatu Niiniveden-Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailun havaintopaikoilla vuonna Päivä Näkö- Syv. Lämp. O 2 O 2 ph Väri COD Mn Kok.N Kok.P a-klor. Fek.str. E. coli Koli44 C syv. m m C mg/l Kyll % mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100ml /100ml Nokisenkoski Koskelovesi Kattilavirta 2 a Rautalampi Liimattalansalmi

32 Päivä Näkö- Syv. Lämp. O 2 O 2 ph Väri COD Mn Kok.N Kok.P a-klor. Fek.str. E. coli Koli44 C syv. m m C mg/l Kyll % mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100ml /100ml Äijävesi 3 b Äijävesi luusua Tallivirta Hankavesi Hanhiniemi Hankavesi

33 Päivä Näkö- Syv. Lämp. O 2 O 2 ph Väri COD Mn Kok.N Kok.P a-klor. Fek.str. E. coli Koli44 C syv. m m C mg/l Kyll % mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l /100 ml /100ml /100ml Hankavesi Konnekoski Konnevesi Mäkäräniemenselkä Konnevesi Kurkilahti

34 Liite 2. Analyysitulosten vuosikeskiarvot vuosilta O2 O2 Kiinto Org. Johto ph Väri KHT Kok N NH4-N Kok P Fek.str. Klor a Koli 44 E.coli mg/l % aine k.aine kyky mg mg µg/l µg/l µg/l /100ml µg/l /100ml /100ml mg/l mg/l ms/m Pt/l O2/l Nokisenkoski ,7 97 0,9 4,4 6,9 33 8, , ,7 97 0,6 4,8 7,0 23 7, , ,5 97 0,6 4,4 7,1 19 6, , ,5 95 0,6 0,3 4,7 6,8 27 6, ,3 93 0,5 4,5 7,1 25 6, ,8 97 0,7 4,4 7,0 29 7, , ,2 86 0,9 4,7 7,0 25 6, , ,0 83 0,6 4,4 6,8 20 6, , ,1 99 <2.0 6,9 18 5, , ,0 94 <2.0 6,6 18 5, , ,8 92 <2 7,1 18 6, , ,5 95 <2 7,1 16 6, , ,0 99 <2 7,0 23 6, , ,2 91 <2 7,2 18 5, , ,3 94 7,3 16 5, , ,8 89 6,9 20 6, , ,0 92 6,8 38 8, , ,1 94 7,1 24 7, , ,0 96 7,2 23 7, , ,6 90 7,1 28 7, , ,2 93 7,0 36 8, <1 4, ,5 91 7,1 25 7, , ,4 89 6,9 18 6, , ,3 88 6,8 33 7, , ,4 89 6,9 38 8, , ,7 95 6,8 40 9, , ,4 92 7,0 31 8, Koskelovesi ,3 98 2,0 1,0 4,3 7,1 35 8, , ,5 95 1,7 4,4 6,9 34 8, , ,0 97 1,1 3,9 6,8 22 6, , ,4 91 0,6 4,9 6,7 18 6, , , ,9 7, ,5 88 0,5 4,6 7,1 25 6, , , ,0 0,8 4,5 6,9 20 6, , , ,0 6,8 18 6, , ,1 95 <2.0 6,9 23 6, , ,6 90 2,0 7,1 20 6, , ,4 92 2,0 7,1 20 6, , ,0 92 3,9 7,0 23 6, , ,1 90 2,0 7,1 23 5, , ,9 89 7,2 20 6, , ,7 89 6,9 23 6, , ,7 90 6,7 38 8, , ,1 94 7,1 27 7, , ,6 94 7,1 23 6, ,3 88 7,0 28 7, , ,3 96 7,0 38 8, , ,1 89 7,1 30 7, , ,2 87 6,9 23 7, , ,8 87 6,8 35 8, , ,2 87 6,9 45 9, , ,3 92 6,9 40 9, , ,3 90 7,0 33 8, Tyyrinvirta ,4 81 0,9 4,4 7,0 23 7, , ,0 94 0,3 4,4 7,0 22 7, , ,9 81 0,3 4,5 6,9 33 7, , ,9 87 0,7 4,3 7,1 35 8, , ,9 91 1,4 4,3 6,9 39 8, , ,9 90 1,2 4,2 7,0 35 7, , ,5 92 1,3 4,4 6,9 27 7, , ,3 97 2,3 4,2 7,0 29 7, , ,2 94 1,4 4,4 6,8 38 8, , ,1 95 1,7 4,5 7,0 40 8, , ,2 4,5 6,9 32 7, , ,0 7, , ,

35 O2 O2 Kiinto Org. Johto ph Väri KHT Kok N NH4-N Kok P Fek.str. Klor a Koli 44 E.coli mg/l % aine k.aine kyky mg mg µg/l µg/l µg/l /100ml µg/l /100ml /100ml mg/l mg/l ms/m Pt/l O2/l Kattilavirta 2a ,6 80 1,3 4,6 7,0 25 8, , ,0 86 1,2 4,4 6,9 18 7, , ,0 82 0,3 4,5 6,8 38 7, , ,3 81 1,4 4,3 6,9 41 9, , ,9 88 2,4 4,3 6,8 44 8, , ,4 85 1,6 4,3 6,9 33 7, , ,4 91 1,5 4,3 6,9 33 8, , ,8 90 1,4 4,5 6,9 33 7, , ,6 94 2,0 4,5 6,9 34 8, , ,5 94 2,1 4,4 6,9 40 8, , ,3 94 1,5 4,6 6,7 38 8, , ,1 95 1,9 1,0 4,4 7,0 31 7, , ,9 92 2,3 1,1 4,7 6,9 32 7, , ,2 92 1,2 0,6 4,7 6,9 31 6, , ,1 91 1,3 0,7 4,7 6,9 30 7, , ,0 91 1,8 0,8 4,5 6,9 35 8, , ,0 83 1,1 4,7 6,9 28 6, , ,4 89 1,1 4,4 6,8 18 6, , ,4 94 2,0 6,7 20 6, , ,7 91 <2 6,5 23 6, , ,6 91 2,0 7,0 23 6, , ,2 93 2,0 7,1 23 6, , ,5 87 2,3 7,0 20 6, , ,6 85 2,0 7,1 23 6, , ,9 91 7,1 22 6, , ,7 88 6,9 25 7, , ,3 85 6,8 40 8, , ,5 89 7,0 33 7, , ,1 90 7,0 30 7, , ,2 87 7,0 35 7, , ,6 86 6,9 38 8, , ,3 91 7,0 30 7, , ,3 87 6,9 25 6, , ,0 86 6,8 42 9, , ,1 86 6,5 43 8, , ,3 91 6,9 40 9, , ,9 89 7,0 35 9,

36 O2 O2 Kiinto Org. Johto ph Väri KHT Kok N NH4-N Kok P Fek.str. Klor a Koli 44 E.coli mg/l % aine k.aine kyky mg mg µg/l µg/l µg/l /100ml µg/l /100ml /100ml mg/l mg/l ms/m Pt/l O2/l Rautalampi ,4 81 4,1 2,2 5,8 6, , , ,1 3,1 7,5 6, , , ,2 82 7,4 2,8 5,9 6, , , ,8 76 9,5 3,7 8,7 6, , , ,2 74 7,3 3,9 7,9 6, , , ,8 73 7,4 3,9 7,9 6,9 14, , P v 8,5 81 7,2 3,4 5,8 6, , ,0 A v 1, ,9 5,3 9,1 6, , K a 7,0 66 8,0 3,8 6,5 6, , P v 7,3 64 5,9 7,8 6, , ,0 A v 4, ,5 9,5 6, , K a 6,6 59 8,1 8,2 6, , P v 4,6 46 4,1 8,7 6, , ,0 A v 3, ,7 10,4 6, , K a 4,4 45 6,1 9,1 6, , P v 9,1 89 6,2 6, , ,0 A v 3,2 31 7,0 6, , K a 7,8 76 6,4 6, , P v 5,4 55 5,4 6, , ,0 A v 2,2 23 8,0 6, , K a 4,7 48 5,9 6, , P v 8, ,0 7, , ,0 A v 3, ,0 6, , K a 7, ,0 6, , , P v 9,6 87 9,0 7, , A v 4, ,7 6, , K a 8, ,5 7, , P v 7,3 66 7,2 7, , ,0 A v 4, ,5 6, , K a 6,6 61 8,6 7, , P v 7,3 72 4,5 7, , ,0 A v 0,1 1 16,0 6, , K-a 6,2 61 6,1 7, , P v 6,2 64 7, , ,0 A v 2,7 26 6, , K-a 5,7 59 7, , P v 8,2 69 6, , ,0 A v 3,6 36 6, , K-a 7,5 64 6, , P v 6,6 59 6, , ,0 A v 4,0 39 6, , K-a 6,3 57 6, , P v 8,4 84 7, , ,0 A v 2,1 20 6, , K-a 7,6 76 7, , P v 7,0 68 6, , ,0 A v 1,3 12 6, , K-a 6,1 60 6, , P v 5,5 53 6, , ,0 A v 0,3 2 6, , K-a 4,7 46 6, , P v 6,5 67 6, , ,0 A v 1,0 10 6, , K-a 5,7 59 6, , P v 5,0 55 6, , ,0 A v 0,2 2 6, , K-a 4,3 47 6, , P v 5,0 51 7, , ,0 A v 0,2 2 6, , K-a 4,3 44 7, , P v 5,9 57 6, , ,0 A v 3,9 40 6, , K-a 5,6 54 6, , P v 5,1 51 6, , ,0 A v 0,6 6 6, , K-a 4,4 44 6, , P v 6,1 61 6, , ,0 A v 0,0 0 6, , K-a 5,2 52 6, , P-v 6,4 63 6, , A v 2,8 27 6, , K-a 5,9 58 6, ,

37 O2 O2 Kiinto Org. Johto ph Väri KHT Kok N NH4-N Kok P Fek.str. Klor a Koli 44 E.coli mg/l % aine k.aine kyky mg mg µg/l µg/l µg/l /100ml µg/l /100ml /100ml mg/l mg/l ms/m Pt/l O2/l Liimattalansalmi , ,8 73 3,4 5,8 6, , ,4 7,1 6, , ,1 78 7, , , ,4 56 6, , , ,1 55 6, , , ,3 89 7, , , ,3 78 6, , , ,6 59 6, , , ,8 72 6, , , ,6 85 6, , , ,7 68 6, , , ,8 60 6, , , ,3 57 6, , , ,0 76 6, , , ,6 70 6, , Äijävesi 3b ,2 78 4,6 7,0 22 8, , ,9 96 4,4 6,9 28 7, , ,1 84 4,5 6,8 38 8, , ,8 77 4,4 6,9 43 9, , ,5 85 4,4 6,8 42 9, , ,7 83 4,3 6,9 37 8, , ,2 91 4,7 6,9 33 7, , ,3 97 4,7 6,9 33 7, , ,6 91 4,6 6,9 40 8, , ,2 91 4,5 6,8 40 8, , ,3 93 1,0 0,6 4,7 6,7 40 9, , ,3 93 1,5 0,8 4,9 6,9 33 8, , ,9 93 3,3 1,7 4,8 6,8 32 7, , ,4 89 1,2 0,6 4,7 6,9 35 6, , ,3 90 1,3 0,8 4,6 6,9 7, , ,6 88 2,0 0,9 4,6 6,8 36 7, , ,7 97 2,0 6,7 20 6, , ,3 92 2,1 7,1 25 6, , ,6 87 7,0 18 5, , ,5 87 7,0 23 6, , ,5 87 6,7 40 9, , ,9 91 6,9 34 7, , ,2 88 7,0 31 7, , ,1 86 7,0 38 8, , ,9 90 6,9 40 8, , ,2 84 7,0 26 7, , ,0 86 6,9 25 7, , ,7 86 6,8 37 8, , ,2 86 6,9 43 9, , ,9 88 7,0 37 8, Äijävesi luusua

38 O2 O2 Kiinto Org. Johto ph Väri KHT Kok N NH4-N Kok P Fek.str. Klor a Koli 44 E.coli mg/l % aine k.aine kyky mg mg µg/l µg/l µg/l /100ml µg/l /100ml /100ml mg/l mg/l ms/m Pt/l O2/l Tallivirta ,9 89 2,3 4,5 6,9 36 8, ,2 84 4,6 6,9 34 8, ,4 84 4,6 6,8 38 9, ,1 86 1,1 4,4 6,8 41 9, , ,1 88 1,9 4,4 6,8 41 9, , ,2 88 1,3 4,4 6,9 38 8, , ,4 88 1,4 4,4 6,8 40 8, , ,4 92 1,7 4,6 6,9 38 8, , ,6 90 1,8 4,5 6,8 40 8, , ,2 88 1,2 4,4 6,8 40 9, , ,3 91 1,5 4,6 6,7 39 8, , ,3 94 1,6 5,0 6,8 31 7, , ,9 92 2,3 4,7 6,9 33 7, , ,1 92 1,3 0,3 4,8 6,9 32 7, , ,2 89 1,2 4,7 6,9 29 7, , ,0 91 1,5 4,5 6,9 36 7, , ,0 83 1,6 4,7 6,9 33 7, , ,9 85 0,9 4,5 6,7 23 7, , ,4 94 2,0 6,7 23 6, , ,5 89 2,2 6,5 23 6, , ,3 86 <2 7,0 28 7, , ,0 91 2,0 7,1 23 7, , ,5 88 2,0 7,1 23 6, , ,1 89 2,0 7,1 23 6, , ,7 89 7,0 23 6, , ,7 88 6,8 25 6, , ,4 87 6,7 40 9, , ,5 89 6,9 37 7, , ,3 91 7,0 35 7, , ,2 87 7,0 38 8, , ,3 84 6,9 42 8, , ,2 91 7,0 28 7, , ,1 87 6,9 25 6, , ,1 88 6,7 46 9, , ,1 85 6,8 45 8, , ,1 88 6,8 40 9, , ,0 89 7,0 37 8, Hankavesi Hanhiniemi ,3 78 0,8 4,6 6,9 42 9, , ,6 93 0,8 4,4 7,0 29 8, , ,9 82 0,3 4,5 6,8 38 7, , ,0 78 0,5 4,3 6,8 43 9, , ,9 87 1,5 4,3 6,8 40 9, , ,8 86 0,9 4,3 6,8 40 8, , ,3 90 1,9 4,4 6,8 33 7, , ,8 91 0,9 4,6 6,8 33 7, , ,5 91 1,0 4,5 6,8 41 8, , ,0 89 1,4 4,4 6,8 40 8, , ,2 92 0,9 4,6 6,7 41 8, , ,3 92 1,1 4,7 6,9 33 8, , ,0 91 1,2 4,8 6,8 33 7, , ,8 90 1,1 4,6 6,8 33 7, , ,2 85 1,2 4,8 6,9 28 7, , ,8 83 0,9 4,5 6,7 25 7, , ,6 85 <2 6,8 22 6, , ,3 88 <2.0 6,5 23 6, , ,1 86 <2 6,9 25 6, , ,1 90 2,0 7,1 28 6, , ,1 85 2,0 7,0 23 6, , ,8 86 2,0 7,1 23 6, , ,3 84 6,9 20 6, , ,5 86 6,9 28 7, , ,2 84 6,7 40 9, , ,0 92 7,0 33 7, , ,4 92 7,1 30 7, , ,2 87 7,2 35 7, , ,9 85 7,0 40 9, , ,3 91 6,9 30 7, , ,1 86 6,9 25 7, , ,7 86 6,7 37 8, , ,2 87 6,8 45 9, , ,8 90 6,9 40 8, , ,1 90 6,9 37 9,

39 O2 O2 Kiinto Org. Johto ph Väri KHT Kok N NH4-N Kok P Fek.str. Klor a Koli 44 E.coli mg/l % aine k.aine kyky mg mg µg/l µg/l µg/l /100ml µg/l /100ml /100ml mg/l mg/l ms/m Pt/l O2/l Hankavesi P v 9,9 88 0,7 4,6 6,7 41 8, ,5 A v 7,7 60 1,4 4,5 6,2 44 8, K a 9,3 80 0,8 4,5 6,5 42 8, P-v 10,1 90 1,0 4,6 6,8 31 7, ,3 A-v 7,9 61 1,6 4,8 6,4 30 7, K-a 9,5 82 1,1 4,7 6,6 30 7, P v 10,0 90 0,7 4,8 6,9 29 7, ,5 A v 7,6 59 1,7 4,7 6,3 32 6, K a 9,3 81 0,9 4,8 6,6 30 7, P v 10,0 87 0,9 4,7 6,8 33 6, ,8 A v 9,4 72 6,1 4,8 6,4 42 7, K a 9,9 82 1,7 4,8 6,6 36 6, P v 10,0 87 0,9 4,6 6,8 7, ,0 A v 7,0 55 5,1 4,7 6,3 50 6, K a 9,1 78 1,6 4,6 6,6 50 7, P-v 9,6 86 0,8 4,5 6,7 29 7, ,6 A v 8,0 61 1,3 4,6 6,3 34 7, K a 9,1 78 0,9 4,5 6,5 31 7, P v 10,0 83 0,8 4,7 6,9 28 6, ,3 A v 8,2 64 1,3 4,7 6,4 35 7, K a 9,4 77 0,9 4,7 6,7 30 7, P v 9,7 83 0,6 4,5 6,7 22 7, ,0 A v 7,5 56 1,1 4,4 6,3 27 7, K a 9,0 75 0,6 4,5 6,5 24 7, P v 10,4 92 2,0 6,7 20 7, ,2 A v 9,7 76 3,0 6,3 23 6, K a 10,2 87 2,2 6,5 21 6, P v 10,1 86 2,0 6,4 27 6, ,5 A v 7,5 58 2,0 6,0 31 5, K a 9,3 78 2,0 6,2 28 6, P v 10,1 86 2,0 6,9 23 6, ,3 A v 7,0 54 2,0 6,4 30 6, K-a 9,2 77 2,0 6,7 25 6, , P v 9,9 87 2,0 7,0 31 7, A v 7,9 62 2,9 6,5 33 7, K a 9,3 79 2,1 6,8 31 7, P v 10,1 85 2,0 7,0 27 6, ,5 A v 8,1 61 2,9 6,7 32 6, K a 9,5 78 2,2 6,9 28 6, P v 8,9 77 2,0 7,0 23 6, ,6 A v 7,4 56 3,4 6,7 31 7, K-a 8,4 71 2,2 6,9 25 6, P v 9,4 85 6,9 20 6, ,2 A v 6,9 53 6,4 20 6, K-a 8,7 76 6,8 20 6, P v 10,2 85 6,8 25 7, ,5 A v 8,3 61 6,5 30 7, K-a 9,6 77 6,7 27 7, P v 10,2 86 6,6 44 9, ,2 A v 7,2 55 6,4 40 8, K-a 9,3 76 6,5 43 8, P v 9,6 86 6,9 36 8, ,7 A v 8,3 64 6,7 38 8, K.a 9,2 79 6,8 36 8, P v 9, ,0 6,7 31 8, ,9 A v 5,6 9 71,0 6,7 33 7, K-a 8, ,0 6,7 32 8, P v 9, ,0 6,9 36 8, ,1 A v 4,1 9 66,0 6,7 39 8, K-a 8, ,0 6,8 37 8, P v 9,6 86 6,9 40 9, ,0 A v 9,2 71 6,7 48 9, K-a 9,5 82 6,8 42 9, P v 9,2 81 6,9 34 7, ,4 A v 7,1 56 6,4 40 8, K-a 7,1 74 6,7 36 8, P v 9,3 82 6,9 27 7, ,6 A v 6,1 49 6,5 41 7, K-a 7,8 78 6,9 27 7, P v 9,5 84 6,7 40 8, ,5 A v 8,8 67 6,5 41 8, K-a 9,3 79 6,6 40 8, P v 9,9 84 6,8 45 8, ,9 A v 8,0 60 6,5 52 8, K-a 9,4 77 6,8 47 8, P-v , A-v 8,5 65 6,7 47 9, K-a 9,6 81 6,9 42 9,

40 O2 O2 Kiinto Org. Johto ph Väri KHT Kok N NH4-N Kok P Fek.str. Klor a Koli 44 E.coli mg/l % aine k.aine kyky mg mg µg/l µg/l µg/l /100ml µg/l /100ml /100ml mg/l mg/l ms/m Pt/l O2/l Hankavesi P-v , A-v 9,0 70 6,6 41 9, K-a 9,5 81 6,8 38 9, P v 10,0 85 0,8 4,8 6,8 34 6, ,6 A v 8,3 65 1,0 4,7 6,3 39 7, K-a 9,0 85 1,1 4,8 6,8 36 7, P v 9,6 84 0,6 4,6 6,6 7, ,9 A v 5,3 41 4,7 4,7 6,3 6, K a 9,0 78 1,3 4,6 6,6 7, Pv 9,1 82 1,3 4,6 6,7 29 7, ,0 A v 6,4 49 1,4 4,6 6,2 32 7, K a 8,9 78 1,3 4,6 6,6 29 7, P v 9,2 76 1,1 4,7 6,7 28 7, ,6 A v 5,3 41 4,4 4,7 6,4 37 7, K a 8,9 73 1,6 4,7 6,7 29 7, P-v 9,0 76 0,6 4,6 6,5 20 7, ,0 A v 4,8 37 1,6 4,5 6,1 24 6, K a 8,6 73 0,8 4,6 6,5 21 7, P v 10,3 89 2,0 6,6 23 6, ,6 A v 7,4 58 2,0 6,2 23 6, K a 10,0 86 2,0 6,5 23 6, P v 9,3 78 2,0 6,2 22 6, ,9 A v 3,9 30 2,0 6,0 30 5, K a 6,0 50 2,0 6,2 23 6, P v 9,3 78 2,0 6,7 26 6, ,4 A v 5,1 40 2,1 6,4 30 6, K a 8,9 74 2,0 6,7 27 6, P v 9,4 83 2,0 6,9 30 6, ,5 A v 6,7 54 2,3 6,5 33 6, K a 9,2 80 2,0 6,8 30 6, P v 9,3 77 2,0 7,0 23 6, ,0 A v 6,5 49 2,2 6,9 31 6, K a 9,0 74 2,1 7,0 24 6, P v 8,8 76 <2 6,9 25 6, ,3 A v 5,0 39 3,2 6,7 35 6, K-a 8,4 72 2,2 6,9 25 6, P v 8,6 77 6,8 23 6, ,2 A v 5,0 39 6,4 29 6, K-a 8,3 73 6,8 24 6, P v 10,0 83 6,8 27 7, ,8 A v 6,4 49 6,5 30 6, K-a 9,7 79 6,8 27 7, P v 9,9 83 6,8 40 9, ,0 A v 5,2 39 6,4 48 8, K-a 9,5 79 6,7 41 9, P v 9,4 84 6,9 35 8, ,0 A v 6,8 53 6,5 46 7, K.a 9,2 81 6,9 36 8, P v 9, ,0 7,0 30 7, ,7 A v 5,6 8 62,0 6,7 39 7, K-a 9, ,0 7,0 31 7, P v 9,5 79 6,8 38 8, ,2 A v 6,8 52 6,5 49 7, K-a 9,2 76 6,8 39 8, P v 9,3 82 6,8 43 9, ,7 A v 7,4 57 6,6 53 9, K-a 9,1 79 6,8 44 9, P v 6,9 79 7,0 36 7, ,7 A v 3,9 31 6,4 64 8, K-a 6,6 74 6,9 39 8, P v 9,0 76 6,8 27 7, ,7 A v 4,7 35 6,4 46 7, K-a 8,6 72 6,8 29 7, P v 9,1 79 6,7 39 8, ,2 A v 7,0 54 6,5 52 8, K-a 8,9 77 6,7 40 8, P v 9,3 77 6,7 40 9, ,3 A v 6,5 50 6,5 59 9, K-a 9,0 75 6,7 41 9, P v 6,8 77 6,9 42 8, ,8 A v 4,0 33 6,3 64 8, K-a 6,6 73 6,8 44 8, P-v 9,5 84 6,9 36 9, A-v 7,4 58 6,6 44 9, K-a 9,3 81 6,8 37 9,

41 O2 O2 Kiinto Org. Johto ph Väri KHT Kok N NH4-N Kok P Fek.str. Klor a Koli 44 E.coli mg/l % aine k.aine kyky mg mg µg/l µg/l µg/l /100ml µg/l /100ml /100ml mg/l mg/l ms/m Pt/l O2/l Konnekoski ,4 82 4,4 7,0 38 8, ,2 86 4,5 6,8 38 8, ,5 87 1,1 4,5 6,8 38 8, ,7 85 1,0 4,5 6,7 40 8, ,7 79 1,1 4,5 6,7 40 8, ,1 87 1,1 4,3 6,8 41 8, ,3 88 1,2 4,5 7,0 36 7, ,0 82 0,9 4,7 6,8 34 7, ,4 89 0,9 4,6 6,9 32 7, ,3 92 0,9 4,6 7,0 34 7, ,5 96 0,9 4,4 7,1 35 8, , ,1 85 1,0 4,7 6,9 30 6, , ,1 86 1,1 4,5 6,8 23 7, , ,4 95 2,0 6,8 23 6, , ,9 95 <2 6,5 23 6, , ,3 87 2,0 6,9 25 6, , ,9 87 2,0 7,0 28 6, , ,3 86 2,0 7,1 20 6, , ,7 85 2,0 6,8 23 6, , ,0 80 7,0 25 6, , ,6 87 6,9 23 6, , ,4 86 6,7 40 9, , ,1 91 6,9 33 8, , ,4 92 7,1 30 7, , ,3 89 7,0 38 8, , ,3 95 7,0 40 8, , ,1 90 7,0 30 7, , ,2 88 7,0 25 7, , ,8 87 6,7 38 8, , ,2 86 6,9 43 9, , ,0 88 6,9 40 9, , ,1 90 7,0 36 9, Kurkilahti ,0 86 6,7 8, , ,3 87 0,9 4,5 6,8 30 8, , ,1 93 0,9 4,0 6,7 20 5, , ,4 90 1,6 4,9 6,9 28 6, , ,0 87 0,6 4,8 6,9 30 5, Kurkilahti ,8 84 6,7 6, , ,4 88 0,9 4,5 6,8 30 7, , ,1 94 1,1 4,6 7,0 28 7, , ,2 89 2,6 4,9 6,9 24 7, , ,8 88 0,5 4,8 6,9 31 5, Kurkilahti ,4 89 0,6 4,9 6,9 30 7, ,3 89 0,9 4,9 6,9 24 7, , ,9 88 0,6 4,7 6,9 25 7, ***0 5, ,1 85 0,9 4,7 6,9 28 6, , ,0 76 0,4 4,8 6,7 15 6, , ,8 90 <2 6,7 17 6, , ,3 88 <2 6,6 20 6, , ,1 86 <2 6,9 28 6, , ,2 89 <2 7,0 24 6, , ,1 86 <2 7,1 23 6, , ,9 88 <2 7,1 23 6, , ,3 78 6,9 20 5, , ,6 88 6,9 25 7, , ,5 88 6,8 39 8, , ,0 87 6,9 30 7, , ,5 92 7,2 29 7, , ,4 89 7,0 35 7, , ,1 86 6,9 40 8, , ,8 87 7,0 29 7, , ,0 87 7,0 22 7, , ,3 85 6,8 36 8, , ,2 88 6,9 43 8, , ,3 96 7,1 40 8, , ,1 91 7,0 35 8,

42 O2 O2 Kiinto Org. Johto ph Väri KHT Kok N NH4-N Kok P Fek.str. Klor a Koli 44 E.coli mg/l % aine k.aine kyky mg mg µg/l µg/l µg/l /100ml µg/l /100ml /100ml mg/l mg/l ms/m Pt/l O2/l Konnevesi Mäkäräniemenselkä P v 9,1 78 0,8 4,3 6,9 42 8, ,6 A v 8,6 71 4,3 6,7 39 7, K a 8,9 75 4,3 6,8 41 8, P v 9,1 78 0,8 4,3 6,8 38 8, ,3 A v 8,6 71 0,6 4,3 6,5 34 7, K a 8,9 75 0,7 4,3 6,7 36 8, P v 10,1 87 0,6 4,2 6,9 35 8, ,1 A v 9,4 76 0,5 4,3 6,5 35 7, K a 9,8 82 0,6 4,3 6,7 35 7, P v 10,6 90 1,2 4,3 6,8 27 6, ,5 A v 10,0 79 4,3 6,5 24 6, K a 10,3 85 4,3 6,7 26 6, P v 10,2 92 1,2 4,5 6,8 26 7, ,1 A v 9,9 80 4,4 6,6 20 6, K a 10,1 86 4,5 6,7 23 6, P v 11,1 91 1,3 4,4 6,9 33 7, ,5 A v 10,2 82 4,5 6,7 30 7, K a 10,7 86 4,5 6,8 31 7, P v 10,2 89 0,8 4,3 6,7 35 7, ,3 A v 9,7 78 4,4 6,5 35 7, K a 10,0 84 4,4 6,6 35 7, P v 9,4 95 0,6 4,5 6,8 36 9, ,6 A v 9,0 78 0,5 4,5 6,5 30 8, K a 9,4 93 0,6 4,5 6,7 35 8, P-v 10,3 90 0,6 4,8 6,8 28 7, ,6 A-v 10,1 82 1,0 4,9 6,5 30 7, K-a 10,2 89 0,7 4,8 6,7 29 7, P v 10,1 91 0,7 4,7 6,8 22 6, ,9 A v 9,1 75 0,6 4,6 6,6 18 6, K a 9,9 89 0,7 4,7 6,8 21 6, P v 10,2 89 0,6 4,7 6,9 32 6, ,5 A v 10,1 81 0,4 4,7 6,6 32 5, K a 10,2 88 0,6 4,7 6,8 32 6, P v 10,0 87 0,7 4,7 6,7 7, ,7 A v 9,2 75 0,8 4,7 6,5 6, K a 9,9 85 0,7 4,7 6,7 6, P-v 10,1 92 0,6 4,5 6,9 27 6, ,0 A v 9,7 78 0,4 4,6 6,6 23 6, K a 10,1 90 0,6 4,5 6,8 26 6, P-v 9,8 83 0,7 4,7 7,0 29 6, ,5 A v 8,8 70 0,4 4,7 6,6 28 5, K a 9,6 81 0,7 4,7 6,9 29 6, P v 9,9 85 0,4 4,5 6,8 22 6, ,2 A v 8,3 65 0,4 4,4 6,4 20 5, K a 9,6 82 0,4 4,5 6,7 21 6, P v 10,8 90 2,0 6,6 18 6, ,2 A v 9,9 78 2,0 6,4 13 5, K a 10,6 88 2,0 6,6 17 6, P v 10,2 87 2,0 6,6 21 5, ,8 A v 9,5 75 2,0 6,3 18 4, K a 10,1 85 2,0 6,5 20 5, P v 10,2 87 2,0 7,0 20 6, ,9 A v 8,8 69 2,0 6,6 20 5, K a 10,1 85 2,0 6,9 20 6, P v 9,9 91 2,0 7,1 22 5, ,3 A v 9,1 77 2,0 6,8 20 5, K a 9,7 89 2,0 7,1 22 5, P v 10,2 87 2,0 7,1 18 5, ,6 A v 8,9 71 2,0 6,9 18 5, K a 9,9 83 2,0 7,0 18 5, P v 10,0 88 2,0 7,1 24 6, ,2 A v 8,9 68 2,0 6,7 23 5, K- a 9,8 85 2,0 7,1 23 6, P v 9,6 85 6,9 19 5, ,5 A v 8,1 66 6,6 17 5, K-a 9,4 83 6,9 19 5, P v 10,5 87 6,9 25 6, ,8 A v 9,2 71 6,6 20 5, K-a 10,3 84 6,8 24 6, P v 10,1 86 6,8 37 8, ,0 A v 8,8 69 6,7 28 6, K-a 9,9 83 6,8 35 8, P v 10,1 92 6,9 28 7, ,9 A v 9,2 74 6,8 28 6, K-a 10,0 89 6,9 28 7, P v 10,4 90 7,1 28 7, ,5 A v 10,2 81 6,8 30 6, K-a 10,4 89 7,0 28 7,

43 O2 O2 Kiinto Org. Johto ph Väri KHT Kok N NH4-N Kok P Fek.str. Klor a Koli 44 E.coli mg/l % aine k.aine kyky mg mg µg/l µg/l µg/l /100ml µg/l /100ml /100ml mg/l mg/l ms/m Pt/l O2/l Konnevesi Mäkäräniemenselkä P v 10,3 87 6,9 35 7, ,1 A v 9,8 76 6,8 33 7, K-a 10,2 85 6,9 35 7, P v 10,1 88 6,8 37 8, ,4 A v 9,9 80 6,7 37 8, K-a 10,1 87 6,8 37 8, P v 8,2 95 7,2 32 7, ,0 A v 7,4 65 6,7 30 6, K-a 8,0 90 7,1 31 7, P v 10,0 87 6,9 23 7, ,1 A v 8,7 68 6,7 20 6, K.a 9,8 84 6,9 22 6, P v 9,8 86 6,9 35 8, ,0 A v 9,5 75 6,6 28 6, K-a 9,7 84 6,8 34 7, P v 10,1 87 6,9 39 8, ,9 A v 9,3 72 6,7 38 8, K-a 10,0 84 6,9 39 8, P v 10,1 89 7,0 39 9, ,5 A v 9,6 75 6,8 38 8, K-a 10,0 86 6,9 38 9, P-v 10,0 89 7,0 33 8, A-v 9,6 80 7,0 32 8, K-a 10,0 88 7,0 33 8, Pohjois-Konnevesi, Heintaival 2003 K-a 8,6 96 2,0 7,2 15 4, ,0

44 Liite 3. Klorofyllianalyysien tulokset vuosilta Niinivesi 62 Iisvesi 61 Nokisenk oski Koskelov esi 6 Tyyrinvirta Kattilavirta 2a Rautalampi 086 Äijävesi 3b Tallivirta 3900 Hankavesi Hankavesi 057 Hankavesi 060 Konnevesi (19) Kurkilahti

45 Liite 4. Tarkkailualueen kuukausittaiset keskivalumat (l/s/km 2 ). Vuosi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII K-arvo

46 Mittakaava 1: ,5 km Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : Ympäristökeskusrajat Karttaliite 1. Tutkimusalueen sijainti. Kuntarajat Karttapohja ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta

47 Karttaliite 2. Yhteistarkkailun havaintoasemat (Kvl = kalanviljelylaitos, Jvp = jätevedenpuhdistamo). Vapon Turvetuotantoalueiden nykyiset alat on esitetty karttaliitteessä 3.

48 Karttaliite 3. Vapon tuotantokuntoisten alojen sijainti.

~AMBIOTICA ~- I. Niiniveden ja Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto vuodelta 2010

~AMBIOTICA ~- I. Niiniveden ja Konneveden välisen vesistöalueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto vuodelta 2010 ~- I JYVÄSKYLÄN VUOPISTO Multaharjunsuon, Heinsuon-Lotakonsuon ja Rastunsuon turvetuotantoalueet, Savon Taimen Oy, Rautalammin kunnan jätevedenpuhdistamo ja Kierinniemen Hoitokoti Oy Niiniveden ja Konneveden

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v.2012 + Pertti Manninen ja Antti Haapala, Etelä-Savon ELY -keskus Kuormitusarviot/ kuormitusosuudet

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina

Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina 2014-2015 Nab Labs Oy Tutkimusraportti 22 / 2016 Arja Palomäki 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Etelä-Savon ELY-keskus tilasi Nab Labs Oy:ltä Pieksäjärven ainetasetutkimuksen,

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kyyveden tila. Yleisötilaisuus , Haukivuori. Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kyyveden tila Yleisötilaisuus 18.1.212, Haukivuori Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon Savon Voima Oy A 1077.15 Juha Räsänen PL 1024 70781 KUOPIO 6.5.2016 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014 Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen

Lisätiedot