Strategiaraportti. Tammi elokuu 2010 TA MP ER EE N K AUP UNK I

Transkriptio

1 Strategiaraportti Tammi elokuu 2010 TA MP ER EE N K AUP UNK I

2 STRATEGIARAPORTTI TAMMI ELOKUU 2010 Sisällys ESIPUHE JOHDANTO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupunkistrategiasta johdetut tavoitteet Kuntalainen ja hyvinvointi...kortit 1 19 Elinvoima ja kilpailukyky...kortit Kaupunkirakenne ja ympäristö...kortit Sisäinen toiminta ja johtajuus...kortit Liikelaitosten tavoitteet...kortit 55 62

3 STRATEGIARAPORTTI TAMMI ELOKUU 2010 Esipuhe Uusi Tampere virtaa -kaupunkistrategia hyväksyttiin elokuussa Strategiaa toteutetaan ensimmäistä kertaa vuoden 2010 talousarvion toiminnallisilla tavoitteilla. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kolme kertaa vuodessa strategiaraportissa. Erityisesti useat tilaajan ydinprosesseja koskevat, kaupunkistrategian pohjalta asetetut tavoitteet ovat useammalle toimijalle yhteisiä ja siksi esitetty yleisemmällä tasolla kuin mihin aiemman strategian aikana totuttiin. Näitä tavoitteita tarkennetaan lautakuntien palvelustrategioissa. Lautakunnille tehtävä palvelustrategioiden toteutumaraportointi antaakin mahdollisuuden tutustua kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumiseen yksityiskohtaisemmin kuin mitä kaupunkitason strategiaraporteissa on esitetty. Tammi elokuun toteutumatietojen perusteella vuodelle 2010 asetetut tavoitteet etenevät suurelta osin suunnitelmien mukaisesti. Tosin monien tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida vasta vuoden lopussa. Huhtikuun lopun tilanteen jälkeen positiivista kehitystä on tapahtunut muun muassa sosiaalitakuun ja nuorisopsykiatrian hoitotakuun osalta, jotka molemmat ovat vuoden toisella kolmanneksella toteutuneet tavoitteen mukaisesti. Joukkoliikenteen matkustajamäärät puolestaan ovat kesän aikana jatkaneet kasvuaan ylittäen jo asetetun tavoitteen. Joidenkin tavoitteiden toteutuminen näyttää kuitenkin edelleen haasteelliselta. Hoitotakuu ei ole täysin toteutunut erikoissairaanhoidossa. Myöskään lastensuojelutarpeen selvittämistä ei ole pystytty tekemään lain edellyttämässä ajassa, vaikka keväällä ryhdyttiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Huonosta talous- ja työllisyystilanteesta johtuen kaupungin osuus työmarkkinatuesta on vastoin asetettua tavoitetta jatkanut kasvuaan. Tilinpäätösennusteen mukaan saavuttamatta jää myös tavoite koskien investointien tulorahoitusprosenttia. Tampereella Reija Linnamaa Strategiapäällikkö

4 STRATEGIARAPORTTI TAMMI ELOKUU 2010 Johdanto Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden asettaminen, vastuutus ja raportointi K a u p u n g i n v a l t uu s t o a s e t t i hyväksymässään vuoden 2010 talousarviossa 49 suoraan kaupunkistrategiasta johdettua sitovaa toiminnallista tavoitetta. Talousarviossa asetettiin sitovat toiminnalliset tavoitteet myös hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, konsernipalvelujen yksiköille sekä liikelaitoksille ja taseyksikkönä toimivalle aluepelastuslaitokselle. Myös tytäryhteisöille asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa. Pormestari on vastuuttanut talousarvion toiminnalliset tavoitteet apulaispormestareille sekä konsernin johtoryhmään kuuluville ja muille johtaville viranhaltijoille. Liikelaitosten ja tytäryhteisöjen tavoitteet on vastuutettu niiden toimitus- ja toiminnanjohtajille. Vastuuhenkilöiksi nimettyjen tulee varmistaa asetettujen tavoitteiden toteuttaminen, seuranta ja raportointi. Kaupunkistrategiasta suoraan johdetuista tavoitteista sekä liikelaitoksille (liikelaitoskohtaiset) asetetuista tavoitteista raportoidaan strategiaraportissa kolmannesvuosittain. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, konsernipalvelujen yksiköille, liikelaitoksille (yhteiset) sekä tytäryhteisöille asetetuista tavoitteista (kortit ja 63 82) raportoidaan vain koko vuoden osalta eli tammi joulukuun strategiaraportissa. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoitteiden toteutumatiedot esitetään tuloskorteilla. Kukin tuloskortti sisältää pormestarin lausuman siitä, kuinka tavoitteen arvioidaan saadun tiedon perusteella toteutuvan vuoden loppuun mennessä. Tuloskortit sisältävät myös tavoitteiden etenemistä kuvaavat symbolit. Lisäksi kestävää kehitystä edistävät tavoitteet on osoitettu omalla puusymbolilla.? Edetään tavoitteen mukaisesti Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta Tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida Aalborgin sitoumusten mukainen kestävän kehityksen tavoite

5 S T R AT EGI A R A P O R T T I TA MMI E L O K UU Toimintaympäristöä kuvaavat tiedot Strategiaraportointia tukevia tietoja toimintaympäristöstä ja sen muutoksista julkaistaan kuukausittain kaupungin internet-sivuilla osoitteessa sekä Loorassa (Kehittäminen/ Tilastot). Samoista osoitteista löytyvät myös kaikki tilastojulkaisut. Kaupunkistrategiassa asetettua päämäärää koskien kuntalaisten hyvinvoinnin paranemista seurataan jatkossa vuosittain erillisessä raportissa. Ensimmäinen hyvinvoinnin tilaa käsittelevä raportti julkaistaan keväällä Kuntalaisten hyvinvoinnin kehitystä seurataan myös kerran valtuustokaudessa laadittavassa hyvinvointikertomuksessa, joka pureutuu aiheeseen vuosittaista raporttia laajemmin.

6 STRATEGIARAPORTTI TAMMI ELOKUU 2010

7 STRATEGIARAPORTTI TAMMI ELOKUU 2010 Tavoitteiden toteutuminen

8 STRATEGIARAPORTTI TAMMI ELOKUU 2010

9 Kaupunkistrategiasta johdetut tavoitteet Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1-19 T A M P E R E E N K A U P U N K I Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä Uudet ennaltaehkäisevät toimenpiteet palveluissa Palveluissa on toteutettu uusia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä Apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen ja apulaispormestari Perttu Pesä Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa on vuoden alusta aloittanut Ehkäisevän työn yksikkö. Neuvolapalveluissa raskaana olevien perhevalmennus on aloitettu uudistetun ohjelman mukaisesti syksyllä Päivähoidon ja esiopetuksen ennaltaehkäisevät toimintatavat määritellään vuoden loppuun mennessä. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessiin muodostetaan uusi ennaltaehkäisevien palvelujen palvelukokonaisuus vuodesta 2011 alkaen. Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden kesken on sovittu yhteistyön tiivistämisestä. Lisäksi kansallisen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman (KASTE) Välittäjä hankkeessa on viety päihde- ja mielenterveysosaamista terveysasemille ja vahvistettu ongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista. Terveysvalmennuksen suunnittelu on käynnistetty aikuisneuvonnan palveluissa. Ikäihmisten palveluissa on aloittanut geriatrinen poliklinikka. Sen toimintaa laajennetaan vielä loppuvuoden aikana. Eteläisen palvelualueen kotihoidon asiakkaille palveluja tarjoava alueellinen päiväkeskus on toiminnassa Nekalassa. Toimintaa mallinnetaan ja arvioidaan yhdessä KOTA-hankkeen kanssa. Liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden ennaltaehkäisevä merkitys ja yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa on lisääntynyt. Käytännön toimenpiteitä ovat mm. ikäihmisille suunnatun ohjatun liikunnan lisääminen sekä lastensuojelulain määräysten soveltamisohjeiden käyttöön ottaminen kirjastoissa. Museopalvelujen "Rakas raikas frotee" ja "Muistatko vielä sen kahvihetken" -toimintoja on toteutettu mm. palvelukeskuksissa. Toisen asteen koulutuksessa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille on toteutettu ammatilliseen koulutukseen valmistava kokeilu (kaksi ryhmää, opiskelijaa). Tekniikan alalle on muodostettu osatutkintoon tähtäävä ryhmä nuorille (13 opiskelijaa). Kortti 1

10 Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Terveyden edistämisen toimenpiteiden toteutustilanne Terveyden edistämisen toimenpiteitä on toteutettu yhteisöllisyyden ja liikunnan edistämisessä sekä päihteiden väärinkäytön ehkäisyssä Apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestari Perttu Pesä Kouluterveydenhuollossa otetaan syksyllä käyttöön päihdemittari 8. luokkien terveystarkastuksissa. Taidekaaren Sirkus Kipinä -projektissa sirkustaide integroidaan osaksi Koivikkopuiston koulun toimintakulttuuria. Ehkäisevän päihdetyön toimisto on kohdistanut työnsä erityisesti lapsiperheisiin kouluttamalla aikuisia päihdetietouteen ja päihteiden väärinkäytön ehkäisyyn. "Terveyttä edistävä urheiluseura -koulutus järjestettiin Ensimmäinen alueellinen hyvinvointi- ja terveysfoorumi -tapahtuma järjestettiin Hervannassa. Toinen tapahtuma järjestetään Tesomalla Ikäihmisten kotihoidossa lähipalvelualueilla toimivien mielenterveys- ja päihdeosaajien toimintaa kehitetään alueellisiksi verkostoiksi. Ikäihmisten kulttuurikaari -hankkeessa kehitetään keinoja parantaa laitoksissa asuvien elämänlaatua kulttuurin ja liikunnan keinoin. Yhteisöllistä toimintaa mahdollistavan Kylätalo-konseptin suunnittelu on käynnissä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen terveyttä edistäviä toimenpiteitä ovat mm. liikuntapaikkaolosuhteiden luominen ja liikunnan ohjauspalvelut. Yhteensä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa on ollut tapahtumaa, tilaisuutta tai näyttelyä, jotka mahdollistavat yhteisöllisen toiminnan. Kirjastopalvelut on ollut mukana mm. Länsi liikkeelle -kävelytapahtumassa ja yhteisötanssifestivaalin järjestelyissä. Museopalvelujen adoptoi monumentti -toiminnassa mahdollistetaan kuntalaisten ja yhteisöjen osallistuminen lähistönsä arkeologisen perinnön hoitoon. Kortti 2 Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut - Hyvinvointierot ovat kaventuneet Köyhyysselvityksen toimenpiteiden toteutustilanne Köyhyysselvityksessä esiin nousseita toimenpiteitä on toteutettu Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Tampereen kaupungissa selvitettiin vuonna 2009 köyhyyttä ja syrjäytymistä. Selvitys perustui Tampereen yliopiston opiskelijan tekemiin haastatteluihin sekä internet-kyselyyn. Köyhyysselvitys jatkuu vuonna Tampereen yliopiston opiskelijat ovat koonneet haastatteluaineistoa heikossa taloudellisessa tilanteessa tai syrjäytymisuhan alla eläviltä tamperelaismiehiltä, yli 70-vuotiailta naisilta ja miehiltä sekä lapsiperheistä etenkin yksinhuoltajaperheiltä. Samalla on koottu tausta-aineistoa muista Suomessa tehdyistä köyhyystutkimuksista tai -selvityksistä. Kaupunki on mukana myös Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa "Köyhyys kuntatyön haasteena". Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, mitä köyhyys on ja miten siihen vastataan kunnallisessa palvelujärjestelmässä järjestetään Köyhyysseminaari, joka on avoin kuntalaisille. Tehtyjen köyhyysselvitysten pohjalta muokataan konkreettisia toimenpiteitä, joista valitaan kaupungin palveluissa toteuttamiskelpoisimmat. Toimenpiteiden toteuttaminen alkaa näillä näkymin vasta vuoden 2011 puolella. Köyhyyttä ja huono-osaisuutta kuvaavia indikaattoreita seurataan jatkossa myös vuosittain ilmestyvässä Hyvinvoinnin tila -raportissa. Ensimmäinen raportti julkaistaan keväällä Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta suunnitellussa aikataulussa. Kortti 3

11 Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut - Asukkaiden turvallisuus on parantunut Paikallisen turvallisuussuunnitelman toteutustilanne Katuturvallisuusindeksi on säilynyt vähintään nykyisellä tasolla ja häiriökäyttäytyminen on vähentynyt sekä ydinkeskustassa että lähiöissä Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Katuturvallisuusindeksi lasketaan suhteuttamalla tiettyjen rikosnimikkeiden määrä alueen asukaslukuun. Katuturvallisuusrikoksia ovat mm. vahingonteot, pahoinpitelyt, ryöstöt ja rattijuopumukset. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä parempana katuturvallisuutta voidaan pitää. Tampereen katuturvallisuusindeksi oli tammi-elokuussa 86,38. Edellisen vuoden tammi-elokuussa indeksiluku oli 91,87. Vuoden 2009 kokonaisarvo oli 94,11. Tilanne on siis hieman heikentynyt vuoden aikana. Vuoden 2010 osalta katuturvallisuusindeksiä heikentää huhti-kesäkuun ajanjakso. Viimeisimmät vertailutiedot suurten kaupunkien katuturvallisuusindekseistä ovat vuoden 2009 lopusta. Niiden mukaan tilanne on Tampereella suurten kaupunkien toiseksi paras Espoon jälkeen. Poliisin tilastojen mukaan häiriökäyttäytymiseen ja ilkivaltaan liittyviä hälytystehtäviä oli tammi-elokuussa yhteensä Edellisenä vuonna vastaavana aikana tehtäviä oli Vuonna 2010 tehtäviä on siis ollut 121 kappaletta eli 3,4 % enemmän verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Vuonna 2009 häiriökäyttäytymiseen ja ilkivaltaan liittyviä hälytystehtäviä oli yhteensä Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Kortti 4 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat /- tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta Hoitotakuun ja sosiaalitakuun toteutuminen eri palveluissa Hoitotakuu ja sosiaalitakuu on toteutunut Apulaispormestari Kristiina Järvelä ja apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Hoitotakuu toteutui nuorisopsykiatriassa alkuvuotta paremmin. Hoitotakuun edellyttämiin tavoiteaikoihin on toisella vuosineljänneksellä päästy sekä tutkimusjaksojen että hoitojaksojen osalta. Hoitotakuu on toteutunut myös perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa ja hammashoidossa. Keskimääräinen odotusaika Tampereen kaupungin terveysasemien omalääkäreille oli lasketun jonotilanteen mukaan 10,9 päivää. Vuonna 2010 hammashoidossa ei ole ollut lainkaan aikuispotilaita jonossa. Tampereen kaupungin oman erikoissairaanhoidon kiireettömään hoitoon yli kuusi kuukautta odottaneita tamperelaisia asiakkaita oli välisenä ajanjaksona 174, mikä on noin 2 % kaikista toteutuneista hoitojaksoista. Tays:n kiireettömään hoitoon odotti tamperelaista, joista yli kuusi kuukautta odottaneita oli 141 henkilöä. Sosiaalitakuu on toteutunut alkaen. Kaikki toimeentulotukihakemukset on siitä lähtien käsitelty lain määräämän alle seitsemän arkipäivän kuluessa. Tavoite uhkaa erikoissairaanhoidon osalta jäädä saavuttamatta. Muilta osin edetään tavoitteen mukaisesti. Kortti 5

12 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta Palveluketjujen toimivuutta parantavat toimenpiteet Palveluketjujen toimivuutta on parannettu (TO) Apulaispormestari Kristiina Järvelä ja apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa palveluketjua on organisoitu uudelleen tuomalla avotyöntekijät osaksi sosiaalityöntekijöiden aluetiimejä. Moniammatillinen tiimi on vahvistanut ja tehostanut toimintaa, mikä on mm. lyhentänyt avotyön jonoja. Lasten ja nuorten palveluiden asiakaslähtöiset prosessit määritellään vuoden loppuun mennessä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitopolut ja työnjaot on määritelty eri toimijoiden yhteistyönä. Mielenterveyspalvelujen koordinointiryhmä valmistelee palveluketjujen uudistamista yhdessä Tampereen kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kaupungin kriisipsykiatrian poliklinikan ja PSHP:n rajapinta-työryhmän palveluja on yhdistetty kesän ja alkusyksyn aikana samaan yksikköön Tays:n kantasairaalan alueelle. Päihdepalvelujen palveluketjujen kuvaaminen on käynnistetty oman tuotannon ja ulkopuolisten palvelutuottajien kanssa. Kotihoidon kriteereiden uudistaminen on käynnissä. Akuuttikuntoutuksen palveluketjuja yhtenäistetään tarkistamalla työnjakoa ja lisäämällä oman erikoissairaanhoidon ja laitoshoidon yhteistyötä. Jatkossa terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta tilaa Hatanpään puistosairaalan geriatrisen osastoryhmän toiminnan ikäihmisten palvelujen lautakunnan sijaan. Sairaalahoidossa on ikäihmisten kuntoutuksen tehostamiseksi otettu käyttöön bonusmalli vuoden 2010 palvelusopimuksessa. Palkkiomittareina ovat päättyneiden hoitojaksojen määrä / sairaalapaikkojen määrä sekä kotiuttamiseen päättyneiden hoitojaksojen osuus. Mallia kehitetään edelleen vuoden 2010 aikana. Tammi-huhtikuun seurannassa bonus ei toteutunut. Touko-elokuun seurannassa bonus toteutui. Geriatrin palveluja on vahvistettu tehostetussa palveluasumisessa. Sen seurauksena asiakkaiden suunnittelemattomia sairaala-/acuta-käyntejä on pystytty ennaltaehkäisemään. Kortti 6 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva Palveluverkkosuunnitelman hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutustilanne Koukkuniemen alueen kehittämisestä on tehty päätökset ja aikataulutettu suunnitelma perusopetus- ja lukioverkon muutoksista lähivuosille on hyväksytty (TO) Apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestari Perttu Pesä Koukkuniemen alueen kehittämistä ja palveluasumisen suunnitelmaa valmistellut työryhmä luovutti Koukkuniemeä koskevan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman pormestarille Työryhmän kehittämissuunnitelma käsiteltiin suunnittelujaostossa ja hyväksyttiin ikäihmisten palvelujen lautakunnassa Koukkuniemen alueen kehittämisen ja palveluasumisen suunnitelman jatkona Tampereen kaupunki ja Sitran Julkishallinnon johtamisohjelma toteuttavat osana Tampereen kaupungin palvelujärjestelmän uudistamista kehittämishankkeen Koukkuniemen palveluiden ja vanhainkotialueen kehittämiseksi. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteita ovat yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen, johtamisen, toiminnan ja organisaation kehittäminen sekä palveluiden hankinnan vaikuttavuuden kehittäminen. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta hyväksyi osaltaan oppilaitosverkon kehittämissuunnitelman. Muutokset astuvat voimaan lukuvuoden alussa lukuunottamatta Järvensivun koulua, jonka osalta päätös astuu voimaan lukuvuoden alussa. Lautakunta hyväksyi oppilasalueet Toimenpiteet verkon kehittämiseksi on käynnistetty. Palveluverkkosuunnitelma lukiokoulutuksen osalta hyväksyttiin osaamis- ja elinkeinolautakunnassa Toimenpiteet verkon kehittämiseksi on käynnistetty. Kortti 7

13 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Palvelusetelien käyttöönoton laajentuminen Palvelusetelien käyttökokemusten perusteella on tehty suunnitelma käytön laajentamisesta Apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen ja tilaajajohtaja Lasse Eskonen Sitran valtakunnallisen palvelusetelihankkeen osaprojektissa valmistellaan palvelusetelin käyttöönottoa ikäihmisten palveluissa yhteistyössä muiden kuntien ja eri palvelutuottajien kanssa. Ikäihmisten palvelujen lautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti palvelusetelin käyttöönotto alkaa tehostetun asumispalvelun pilottikohteissa vuoden 2010 aikana. Käyttökokemuksia arvioidaan vuonna 2011 ja niiden pohjalta laaditaan suunnitelma seuraaville vuosille. Tavoitteena on palvelusetelin käyttöönoton laajentaminen tehostettuun asumispalveluun, kotihoidon palveluihin sekä omaishoidon tuen lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen. Selvitystyö henkilökohtaisen budjetin käyttömahdollisuuksista omaishoidon tuen palveluissa käynnistyi syyskuussa 2010 ja sen pohjalta laaditaan vuonna 2011 suunnitelma seuraaville vuosille. Yhteistyö seudullisen palvelusetelin kehittämiseksi on käynnistynyt kaupungin ja eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyö päivähoidon sähköisen palvelusetelin kehittämiseksi käynnistyy Oulun kaupungin hankkeen ja Tampereen kaupungin päivähoidon kanssa syksyllä Suunnittelu vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun järjestämisestä palvelusetelillä on käynnistetty yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Palvelusetelin käyttöä tilapäishoidon palveluissa selvitetään terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin ja ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin yhteistyönä. Saatuja kokemuksia palvelusetelien käytöstä eri palveluissa arvioidaan vuoden lopulla ja laaditaan suunnitelma etenemisestä. Kortti 8 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat /? tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Uudet sähköiset palvelut Uusia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön ja niiden vaikutukset tuottavuuteen on raportoitu (TO) Apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestari Perttu Pesä ja apulaispormestari Timo Hanhilahti Sähköisiä varaus-, maksu- tai ilmoittautumispalveluja on kehitetty mm. lasten Taidekaari -toiminnassa, liikuntapalvelujen tenniskenttävuoroissa sekä satamien venepaikkojen vuokrauksessa. Erilaisia vuorovaikutteisia palveluja on otettu käyttöön. Tampereen alpumit -sivustolla voi julkaista omia Tampere-aiheisia valokuviaan. Sosiaalista mediaa (facebook) hyödyntävät toiminnassaan mm. Lastenkulttuurikeskus Rulla, asiakasohjausyksikkö Luotsi, työväenopisto sekä joukkoliikenne. Kirjasto on osallistunut valtakunnalliseen chat-pohjaiseen tietopalveluun ja valtakunnallisten, nuorille suunnattujen Sivupiiri -nettisivujen toimittamiseen. Uusittujen kotisivujen ja vuorovaikutteisen PIKI-verkkokirjaston testiversio on otettu käyttöön elokuussa Museopalveluissa on otettu käyttlln Uusi Tammerkosken kaupunki -teollisuusperintö -web-sivusto suomeksi ja englanniksi. Esine-, kuva- ja ympäristötietokannan Siirin versiopäivitykset on käynnistetty. E-Kotitori -palvelussa kuntalaiset voivat hakea kotona asumista tukevia palveluita ja palveluntuottajia sekä vertailla eri palveluiden laatutietoja ja hintoja. Elinkeino- ja matkailupalveluissa (Tredea Oy) ollaan rakentamassa seutumarkkinointia tukevaa verkkoportaalikokonaisuutta ( Visit, Invest, Live, Innovate ), joka valmistuu elokuussa Kaupunki osallistuu sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe -ohjelma) oppijan palvelukokonaisuuteen ja oma terveys -palvelukokonaisuuteen. Tällä hetkellä niissä on käynnissä valmistelu- ja esiselvitysvaihe. Kuntalaisportaali-projektin tavoitteena on koota kuntalaisille tarjottavat sähköiset palvelut samalle tekniselle alustalle vuoden 2011 aikana. Kuntalaisportaaliin kootaan Tampereen kaupungin nykyiset sähköiset palvelut, jonka jälkeen portaaliin voidaan tuoda uusia kehitteillä olevia palveluita, esimerkiksi Kohti kumppanuutta -hankkeessa tavoiteltava lapsiperheiden palveluiden asiointipalvelukokonaisuus. Sähköisten palvelujen käyttöönotossa edetään tavoitteen mukaisesti. Vaikutuksia tuottavuuteen ei vastakäynnistyneistä tai kehitteillä olevista palveluista voida vielä arvioida. Kortti 9

14 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Palvelut vastaavat kuntalaisten kulttuuritaustojen moninaisuuteen Monikulttuurisuuden huomioon ottavat uudet käytännöt palveluissa Monikulttuurisuuden huomioon ottavia uusia käytäntöjä on toteutettu Apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen ja apulaispormestari Perttu Pesä Museopalveluissa on järjestetty Kulttuuriperinnön ajokortti -koulutus maahanmuuttajille. Koulutus perehdyttää suomalaiseen kulttuuriperintöön osallistavien opetusmenetelmien avulla. Museopalveluiden ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä järjestettiin maahanmuuttajanaisille suunnattu Naisten Tampere -tapahtuma, jossa esiteltiin harrastus- ja koulutusmahdollisuuksia sekä ajankohtaisia asioita. Kulttuuripalveluissa järjestettiin neljäpäiväinen Afganistan kulttuuritapahtuma. Kirjastopalveluissa on käytössä 12-kielinen esite ja Sara Hildénin kesänäyttelyn tiedotusta laajennettiin venäjänkielelle. ALMA-projekti (alueellinen maahanmuuton kehittämishanke) ja TYÖMAA (työperusteisen muuton kehittämishanke) pitävät yllä maahanmuuttajien neuvontapistettä, joka tarjoaa omakielistä neuvontaa 15 kielellä. Lisäksi työväenopisto tarjoaa neuvontapalvelua maahanmuuttajille kerran viikossa. Päivähoidon suunnitelma monikulttuurisuustaitojen kehittämiseksi valmistuu loppuvuodesta. Perusopetuksessa Moku-hankkeen puitteissa on laadittu koulujen monikulttuurisuussuunnitelma. Suunnittelu maahanmuuttajien yritysneuvontapalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä on käynnistynyt Tredeassa. Suunnitelma valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Kortti 10 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua? kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Ikäihmisistä 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus kaikista yli 75-vuotiaista on vähintään 90 prosenttia Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Toteuma vuoden 2010 osalta raportoidaan vuoden lopussa. Vuoden 2009 lopun tilanne oli 90,9 %. Alkuvuonna 2010 kotona asumista tukevien palvelujen palvelutilausta on vahvistettu. Kalevan alueella noin 200 kotihoidon asiakkaan kotihoito on siirtynyt yksityiseen tuotantoon. Vapautunut oman tuotannon henkilöresurssi on siirtynyt tukemaan omaa palvelutuotantoa. Tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida. Kortti 11

15 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua? kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Ikäihmisistä 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteelliset osuudet kaikista yli 75-vuotiaista Tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus kaikista yli 75-vuotiaista on vähintään 2,5 prosenttia ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus on korkeintaan 7,5 prosenttia Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Toteuma vuoden 2010 osalta raportoidaan vuoden lopussa. Vuoden 2009 lopun tilanne tehostetun palveluasumisen osalta oli 2,3 % ja laitoshoidon osalta 6,8 %. Tammi-elokuun 2010 aikana tehostetun palveluasumisen ostoja on lisätty 25 paikalla. Lisäksi Lahdensivun kodissa (Laitoksesta avoon -hankkeessa alkaen) 27 paikkaa muuttui vanhainkotihoidosta tehostetuksi palveluasumiseksi. Tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida. Kortti 12 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollosta on lisätty Perhehoitovuorokausien osuus suhteessa ostopalvelulaitosvuorokausien määrään Perhehoidon osuus lasten ja nuorten sijaishuollosta on kasvanut 45 prosentista 48 prosenttiin Apulaispormestari Kristiina Järvelä Perhehoitovuorokausien osuus tammi-elokuun aikana oli 48,6 %. Vuoden 2009 lopussa osuus oli 47,7 %. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa on kehitetty sijaisperheiden tukimallia siten, että myös nuorisoikäisiä saataisiin sijoittumaan onnistuneesti perheisiin. Kortti 13

16 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua - kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollosta on lisätty Lastensuojelutarpeen selvittämiseen kuluva aika Lastensuojelutarpeen selvittäminen on tehty lain edellyttämässä ajassa Apulaispormestari Kristiina Järvelä Lastensuojelutarpeen selvittämisestä säädetään lastensuojelulaissa. Lain mukaan selvityksen tulee valmistua 3 kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Vuoden 2010 aikana lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Lastensuojelutarpeen selvityksiä on tehty elokuun loppuun mennessä 783, mikä on 51 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana (519). Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa tammi-elokuussa 47 % selvityksistä valmistui alle 3 kk:n kuluttua asian vireille tulosta (vuonna %). Keskimääräinen lastensuojelutarpeen selvitysaika oli tammi-elokuussa 127 vuorokautta (vuonna vrk). Tunnusluvuissa on kuitenkin tapahtunut parannusta verrattuna huhtikuun 2010 lopun tilanteeseen, jolloin 42 % selvityksistä valmistui lain säätämässä ajassa ja keskimääräinen selvitysaika oli 131 vuorokautta. Lastensuojelutarpeen selvityksen kesto Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä alle 1 kk kk kk yli 6 kk yhteensä Kevään aikana palkattiin kuusi määräaikaista sosiaalityöntekijää (vakituisia 37). Heistä viisi aloitti huhtikuussa ja yksi toukokuun alussa. Lastensuojelutarpeen selvittämiseen liittyviä työprosesseja on tutkittu ja niitä selkeytetään. Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Kortti 14 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua? kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Pitkäaikaisasunnottomien määrä on puolitettu Pitkäaikaisasunnottomien määrä Pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt 20 prosentilla edellisen vuoden tasosta Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen ja johtaja Kari Kankaala Pitkäaikaisasunnottomien määrää arvioidaan seuraavan kerran marraskuussa Aikaisempiin vuosiin nähden vertailukelpoinen tilanne saadaan selville joulukuun 2010 puolivälissä. Marraskuussa 2009 pitkäaikaisasunnottomia oli yhteensä 155 henkilöä, mikä oli noin 28 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2008, jolloin heitä oli 214. Hervannan Väkipyöränkadulle valmistuu vuoden 2011 alussa Martinus-säätiön rakentamishankkeena asunnottomien päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ryhmäkoteja ja asumispäivystyspalveluja. Talon neljään ryhmäkotiin tulee yhteensä 63 asuntoa. Palvelun tuottaja selviää myöhemmin. Samassa korttelissa sijaitsee pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan liittyvä konseptikilpailuhanke. Ympäristöministeriöstä lähtöisin olevan kilpailun tarkoituksena oli hakea innovatiivisia tapoja yhdistää tuettu pitkäaikaisasunnottomien asuminen ja avokuntoutus. Kilpailulla haettiin samanaikaisesti sekä palveluntuottajaa että hankkeen toteuttajaa ja omistajaa. Palvelut tuottaa Väkipyörä Kuntoutus Oy. Ensimmäiset asukkaat muuttavat Väkipyöränkadun asuntoihin vuoden 2011 alussa. Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida. Kortti 15

17 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua - kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asiakkaiden kotona asumista tuetaan ja palveluasumista on lisätty Palveluasumisen paikkojen määrä kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdehuollon asiakkaille Kehitysvammaisten palveluasumisen paikkojen määrä on lisääntynyt 40:llä ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen paikkojen määrä on lisääntynyt 80:llä Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen asumisen ja tuetun asumisen palvelujen kilpailutus on toteutettu ja palveluntuottaja valittu 26 kehitysvammaisen asumispalvelujen järjestämiseksi. Palvelu käynnistyy tammikuussa Jussikodin asumispalvelut 29 päihde- ja mielenterveyskuntoutujalle kilpailutettiin keväällä Palvelut tuottaa Coronaria Oy. Väkipyöränkadun päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tukiasumispalvet otetaan käyttöön alkuvuodesta Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta suunnitellussa aikataulussa. Kortti 16 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua - kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asiakkaiden kotona asumista tuetaan ja palveluasumista on lisätty Kehitysvammaisten pitkäaikaisen laitoshoidon paikkojen määrä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asiakkaiden määrä on vähentynyt 20 prosenttia Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Kehitysvammaisten pitkäaikaisen laitoshoidon vähentämisen toteuttamissuunnitelman laatiminen on aloitettu ja se valmistuu syyskuussa Tavoitetaso saavutetaan tammikuussa Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta suunnitellussa aikataulussa. Kortti 17